Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa. Kristiina Nuottimäki

Transkriptio

1 Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Kristiina Nuottimäki

2 Luonnonmukaiset menetelmät tulvasuojelun suunnittelussa Hulevesitulvat Geologian hyödyntäminen tulvasuojelussa Ratkaisut

3 Hulevesitulvat Hulevesitulvat tunnettu ongelma kaupunkialueilla Useita tuhoisia hulevesitulvia Pohjoismaissa Pori 2007, Kööpenhamina 2010 ja 2011, Malmö 2007 ja 2014 Espoossa 3.9. satoi 60 mm / d, eli koko kuukauden sademäärä: tulviva Gräsanoja aiheutti ongelmia Kellarit Liikenne Viljelypalstat Ilta-Sanomat

4 Hulevesitulvat Ilmastonmuutos kasvattaa vuotuisia sademääriä Suomessa Rankkasateiden yleistyminen hulevesitulven yleistyminen Teknisten ratkaisujen toteuttaminen kallista ja hidasta Hulevesitulvien sijaintipaikkoja voidaan ennakoida CliPLivE (Climate Proof Living Environment) projektissa tutkittiin hulevesitulvia aiheuttavia tekijöitä veden maaperään imeytymisen näkökulmasta Maalaji vedenläpäisevyys Maan pinnan peittoaste veden imeytymisen mahdollisuus Maan pinnan kaltevuus rinnekaltevuus ja painanteet

5 Hulevesitulvat CliPLivE -tutkimuksessa tehtyjä karttoja vertailtiin tunnettuihin hulevesitulvapaikkoihin Vantaalla Maalajin, maanpinnan peittoasteen ja rinnekaltevuuden laatua tulvakohteissa tarkasteltiin Vertailun avulla voidaan tunnistaa hulevesitulville alttiit alueet Hulevesitulvien sijainti Vantaalla (pisteet) sekä hulevesitulva-alueiden arviointi.

6 Osuus hulevesitulvista maalajin mukaan (%) Hulevesitulvat Tulvat todennäköisimmin savikoilla ja täyttömailla / kartoittamattomilla alueilla (rakennettu ympäristö) Vantaan maaperästä 43 % savea, tulvista 54 % Täyttömaita / kartoittamatonta 9 %, tulvista 26 % Tulvista 80% alueilla, joilla maan pinnan peittoaste %, vaikka näiden osuus maa-alasta 22 % Tasaisilla alueilla (rinnekaltevuus 0-3 %) 69 % tulvista, vaikka tasaisen maan osuus 40 % 25,6 2,6 Hiekka, sora Hieno hiekka, siltti, hienoainesmoreeni Savi Täyttömaa, karttoittamaton 7,7 10, ,9 Hiekkamoreeni, karkea hiekka Turve, lieju Kallio, kalliomaa

7 Hulevesitulvat Kolme tutkittua tekijää vaikuttavat hulevesitulvien esiintymiseen Pinnan peittoa voidaan säädellä (määrä, laatu) Pinnan kaltevuutta voidaan muokata paikallisesti Geologia muuttumaton, mutta rakennuspaikka voidaan valita Maankäytön suunnittelulla voidaan vaikuttaa hulevesitulvien syntymiseen tai niiden estämiseen

8 Geologian hyödyntäminen tulvasuojelussa CliPLivE projektissa kehitetyn menetelmän avulla voidaan arvioida sopivia menetelmiä alueelliseen tai paikalliseen tulvien hallintaan Imeytys mahdollista Pintarakenteet alueella, jossa ei imeytymistä Kokonaisratkaisu asuinalueelle

9 Geologian hyodyntäminen tulvasuojelussa Maan pinnan peittämisen ja huonosti vettä läpäisevän maaperän vaikutus samanasteinen Ihminen voi huonontaa olosuhteita merkittävästi Lohja: maaperä vettä hyvin läpäisevää, keskustassa noin 100 % maanpinnasta peitetty Mahdollisuus myös paikallisten olosuhteiden hyödyntämiseen: kosteikkojen ylläpito hulevesien ohjauksella Konalan Lehtovuoren korpimetsä ja kosteikko: hulevesien viivytysalue jo luonnostaan hulevesien ohjauksella voidaan säilyttää kosteikkona harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja, biodiversiteetin säilyttäminen

10 Ratkaisut Esimerkkinä Lohjan keskusta Kuva: P. Tarvainen Pohjakartta Maanmittauslaitos Kuva: P. Tarvainen

11 Ratkaisut Esimerkkinä Lehtovuori Konalassa Hulevesien pidätyksen lisäksi ylläpidetään paikallisia luontoarvoja Helsingin kaupungin Rakennusvirasto, Arkkitehtuuriosasto Huleveden varassa olevien luonto- ja virkistysarvojen kartoitus. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2014.

12 Yhteenveto Hulevesitulva-alueita voidaan identifioida nykytilanteen ja tulevaisuuden kannalta Tulvien hallintakeinoja voidaan arvioida kehitetyn menetelmän avulla sekä paikallisesti että alueellisesti Tulvan todennäköisyyteen voidaan vaikuttaa maankäytöllä huomioimalla paikalliset olosuhteet Luonnonmukaisilla menetelmillä tulvien hallinnan lisäksi muitakin positiivisia vaikutuksia verrattuna teknisiin menetelmiin

13 Kiitos! Lisätietoja aiheesta CliPLivE projekti: Artikkeli: Nuottimäki, K., Jarva, J. 2015: A qualitative approach for identifying areas prone to urban floods with the support of LiDAR. GFF. 15p