Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen

Transkriptio

1 Uudenmaan maakuntakaavan 2035 perusrakenne - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita Maakuntakaavan uudistaminen

2 Perusrakenne Maakuntakaavan perusrakenne on sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden perusteella maakuntakaavaluonnos vuoden 2011 alkupuolella valmistellaan. Perusrakenne on muodostettu rakennemallien ja niiden vaikutusten arvioinnin, lausuntopalautteen ja syksyllä 2010 käydyn laajan vuorovaikutuksen perusteella. Perusrakenteen valmistelun lähtökohtana ovat olleet myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntaliittojen alue- ja yhdyskuntarakennetta koskevat strategiset tavoitteet ja linjaukset, kuntien tavoitteet, rakenteen toimivuus ja ekotehokkuus sekä metropolimaakunnan kilpailukyvyn edistäminen. Perusrakenne on hyväksytty Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntahallituksissa joulukuussa Perusrakenne koostuu neljästä pääteemasta ja niitä avaavista kuvauksista. Alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Hyödynnetään ensisijaisesti nykyistä yhdyskuntarakennetta siten, että kehittämisen painopiste on liikkumisen päästöjen kannalta parhailla liikkumisvyöhykkeillä. Lisäksi maankäytön ratkaisuissa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti rakenteilla olevat Länsimetro Matinkylään ja Kehärata. Määritellään eheyttämisen periaatteet olemassa oleville keskuksille siten, että olemassa olevien ratojen asemanseutuja ja linja-autoliikenteen laatukäytäviin tukeutuvia taajamia vahvistetaan. Tarkistetaan tarvittaessa nykyisten maakuntakaavojen keskusverkkoa ja selvitetään mahdollisuudet supistaa nykyisiä taajamatoimintojen alueita tai vaihtoehtoisesti vaiheistaa niiden toteutusta. Varaudutaan uusien raideliikenteeseen tukeutuvien kasvukäytävien avaamiseen pidemmällä aikavälillä, jotta varmistetaan niiden toteuttamismahdollisuudet. Laaditaan maakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakennetta tukeva, toimiva ja kestävä liikennejärjestelmä. Maakuntakaavassa käsitellään seudullisen joukkoliikenteen merkittävät vaihtopaikat, liityntäpysäköinnin edellyttämät ratkaisut, raideliikenteen asemat sekä joukkoliikenteen laatukäytävät sekä pyöräilymahdollisuuksien parantaminen. Turvataan osana yhdyskuntarakennetta riittävä ja hyvin saavutettava virkistysalueverkosto ja toimiva ekologinen verkosto.

3 2Metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen Edistetään valtakunnallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien toimivuutta varautumalla uusien raideyhteyksien toteuttamiseen Helsingistä Turun ja Pietarin suuntiin. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet osoittaa aluevaraus Helsingin seudun lentokentälle. Kehitetään säteittäisten liikenneyhteyksien lisäksi poikittaisia liikenneyhteyksiä. Hyödynnetään metropolimaakunnan kulttuuriset ja ympäristölliset erityispiirteet sekä mahdollisuudet tarjota monimuotoisia ja erilaisia elinympäristöjä. Tuetaan elinkeinoelämän sijoittumista toiminnan kannalta keskeisille alueille samalla parantaen työpaikkojen saavutettavuutta edistämällä niiden sijoittumista lähelle asukkaita ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varaan.

4 3Kaupan palveluverkko suunnitellaan osaksi alueja yhdyskuntarakennetta Tarkistetaan kaupan palveluverkko Uudenmaan maakuntakaavan lähtökohdista, missä merkitykseltään seudullinen vähittäiskauppa ohjataan ensisijaisesti keskustatoimintojen alueelle. Otetaan huomioon kaupan lainsäädännön muutokset, jotka tulee ottaa huomioon lakimuutoksen tullessa voimaan. Ohjataan merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista, mitoitusta ja ajoittamista sitomalla ne muun yhdyskuntarakenteen kehitykseen. 4 Kylien ja muun hajarakentamisen ohjaaminen Otetaan huomioon hajarakentamisen ohjaustarpeen erilaisuus eri seuduille, ohjaustarvetta on erityisesti Helsingin seudulla. Maakuntakaavassa annetaan suunnittelumääräyksiä, joilla rakentamista pyritään ohjaamaan kyliin. Määritellään alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävimmät kylät ja yhdenmukaistetaan Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen kylien merkinnät. Edistetään maa- ja metsätalouselinkeinojen toimintaedellytyksiä pyrkimällä säilyttämään pelto- ja metsäalueiden eheys.

5 Maakuntakaavan uudistaminen Maakuntakaavan uudistamisessa on kyse Uudenmaan nykyisten 28 kunnan alueilla voimassa olevien maakunta- ja seutukaavojen uudelleen tarkastelusta. Kaavan keskeisimpänä kysymyksenä on sovittaa yhteen aluerakenne ja sitä tukeva liikennejärjestelmä. Tavoitteena on sellainen maakuntakaava 2035, missä voidaan sijoittaa metropolimaakunnan alueelle uutta asukasta ja uutta työpaikkaa siten, että yhdyskuntarakenne on toimiva ja ekotehokas. Maakuntakaavan ohjaavuutta lisättäessä yhteistyö kuntien ja sidosryhmien kanssa on tärkeää. Kaavan valmistelu on aloitettu laatimalla rakennemallit ja arvioimalla niiden vaikutuksia. Rakennemallien, niiden vaikutusten arvioinnin, malleista saadun palautteen ja vuorovaikutuksen perusteella on muodostettu maakuntakaavaluonnoksen laatimisen sanalliset periaatteet eli perusrakenne. Perusrakenteesta on päätetty sekä Uudenmaan että Itä-Uudenmaan maakuntahallituksissa joulukuussa Maakuntakaavaluonnos asetetaan nähtäville keväällä Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan joulukuussa Lisätietoja: Uudenmaan liitto Kehitämme Uuttamaata hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyiseksi metropolimaakunnaksi. Kokoamme kunnat ja muut alueen kehittäjät yhteistyöhön. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat ovat yhdistyneet vuoden 2011 alussa. Uudenmaan liittoon kuuluu 28 kuntaa ja maakunnassa on 1,5 miljoonaa asukasta. Päätösvaltaa käyttävät maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus. Uudenmaan liiton toimisto on muuttanut Länsi-Pasilaan: Esterinportti 2 B, Helsinki puh. (09) toimisto@uudenmaanliitto.fi Ulkoasu: Anni Levonen Kuvat: Tuula Palaste-Eerola Helsinki 2011

6 Maakuntakaavan uudistamisen aikataulu Aloitus Rakennemallit Perusrakenne Selvitykset Kaavaluonnos Kaavaehdotus Hyväksyminen Vahvistaminen = lausuntokierros Maakuntakaava uudistetaan 28 Kaavassa kasvu osoitetaan ensis nykyisiä rakennettuja aluei Karkkila Nummi-Pusula Nur Vihti Karjalohja Lohja Siuntio Espoo Kau Raasepori Inkoo Kirkkonummi Hanko

7 kunnan alueelta. ijaisesti ta tiivistämällä. Hyvinkää Mäntsälä Pukkila Myrskylä Lapinjärvi Askola Järvenpää Pornainen Loviisa mijärvi Tuusula Kerava Porvoo Vantaa Sipoo niainen Helsinki Nykyiset rakennetut alueet Suojelu- ja virkistysalueet maakuntakaavoissa Henkilöliikenteen rata Tavaraliikenteen rata Päätiet Kuntarajat Lähteet: Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan liitto Syke /YKR Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro 938/MML/10

8 Perusrakenteen vaikutusten arviointi Perusrakenteen periaatteet ovat yleisesti hyvin linjassa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelmien, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) sekä seudullisten maankäytön, asumisen, liikenteen (ja elinkeino) MAL(e)-strategioiden kanssa. Perusrakenne tukee maakuntasuunnitelmien visioita ja mahdollistaa maakunnan eri osien vahvuuksien hyödyntämisen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja seudulliset MAL(e) -strategiat ovat perusrakenteen kanssa yhteneväisiä erityisesti alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen osalta. Monet perusrakenteen periaatteet vastaavat ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja antavat tätä kautta hyvät lähtökohdat kestävän kasvun mukaiselle maakuntakaavalle.