KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAUPAN TAUSTAMUISTIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAUPAN TAUSTAMUISTIO"

Transkriptio

1 KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAUPAN TAUSTAMUISTIO Muistiota on täydennetty kaavoitusprosessin edetessä. Viimeisin päivitys KESKI-SUOMEN LIITTO JA KAUPAN TYÖRYHMÄ 1

2 Sisältö Vähittäiskaupan suuryksikkö ja maakuntakaavoitus... 3 MRL:n määräyksiä:... 4 Muita määräyksiä vähittäiskaupan kaavoitukselle:... 4 Kaupparatkaisuista suhteessa kaavoihin:... 4 Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjen lähtökohtia... 5 Nykytila eli merkinnät voimassa olevassa maakuntakaavassa... 5 Maakuntakaavan tarkistamistarpeet ja tavoite... 8 Vähittäiskaupan suuryksiköiden määrittelystä maakuntakaavassa Seudullisesti merkittävän kaupan rajat Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama sekä kaupunkiseudun aluerakenne Käytettävistä kaavamerkinnöistä Kuntakohtainen tarkastelu Yhteenveto kaupan nykymäärästä ja mitoituksesta 4. vaihemaakuntakaavassa LÄHTEET: LIITE: Keskeiset kaupan maakuntakaavoitusta ohjaavat säädökset ja ohjeet 2

3 KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Tämä on Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden valmisteluun liittyvä taustamuistio. Muistio perustuu kaupallisia konsulttiselvityksiä ja niiden tuloksia, kuntien kaupallisia tavoitteita sekä valtakunnallisia ohjeistuksia ja määräyksiä yhteen sovittaneen Keski-Suomen liiton kaupan asiantuntijaryhmän käsittelyyn. Kaupan asiantuntijaryhmän työhön osallistuivat seuraavat kuntien ja Keski-Suomen ELY-keskuksen alueidenkäytön suunnittelusta vastaavat henkilöt: Kari Vaara Jämsä Leena Rossi Jyväskylä Markku Saikkonen Hankasalmi Pentti Manninen/Mari Holmstedt Laukaa Tapani Savolainen Viitasaari Tapio Jauhiainen Muurame Timo Määttä Keuruu Ulla-Maija Humppi Saarijärvi Ulla Järvinen Uurainen Jukka S. Lehtonen Joutsa Olli Kinnunen Äänekoski Pirjo Hokkanen Keski-Suomen ELY-keskus Ritva Schiestl Keski-Suomen ELY-keskus Jarmo Koskinen Keski-Suomen liitto Hanna Kunttu Keski-Suomen liitto Olli Ristaniemi Keski-Suomen liitto Kaupan ryhmä ohjasi maakuntakaavaa varten teetettyjen selvitysten ohjausryhmänä. Asiantuntijana ryhmän kokouksiin osallistui johtava konsultti Taina Ollikainen, FCG Finnish Consulting Group Oy. Vähittäiskaupan suuryksikkö ja maakuntakaavoitus Vähittäiskaupan suuryksikkö tarkoittaa yli k-m2 suuruista vähittäiskaupan myymälää tai myymäläkeskittymää. Myymälän kerrosalaan lasketaan varsinaisen myyntiin käytettävän osan kerrosala sekä myymälän edellyttämät muut tilat, kuten varastot, sosiaaliset tilat, jätehuollon tilat ja muut tähän rinnastettavat tilat. Vähittäiskaupan suuryksikön kerrosala on näin ollen usein sama kuin rakennuksen kerrosala. Sellaisen vähittäiskaupan myymäläkeskittymän toteuttamiseen, joka vaikutuksiltaan vastaa vähittäiskaupan suuryksikköä, sovelletaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia säännöksiä. Vähittäiskaupan myymäläkeskittymällä tarkoitetaan joko yksittäistä liikerakennusta, jossa on useita myymälöitä tai usean liikerakennuksen muodostamaa kokonaisuutta, jossa myymälöillä on yhteisiä toimintoja, kuten yhteinen pysäköinti, tai sillä on yhteinen johto ja markkinointi. Tällaisia myymäläkeskittymiä ovat esimerkiksi kauppakeskukset, erikoiskaupan keskukset (retail park) ja merkkituotemyymälöiden keskukset (Factory Outlet Center). Myymäläkeskittymällä ei tarkoiteta toisistaan toiminnallisesti erillisiä myymälöitä ja liikerakennuksia. Esimerkiksi teollisuus- ja varastoalueen vähittäistä muuttumista liiketoimintojen alueeksi ei voida pitää myymäläkeskittymän toteuttamisena. Valmisteilla olevan uuden soveltamisohjeen mukaan edellä mainittu tulkinta saattaa muuttua ja myymäläkeskittymänä tultaneen pitämään myös lähelle tosiaan sijoittuvia myymälöitä, vaikkei niillä olisikaan yhteisiä toimintoja. Vähittäiskaupan suuryksikön merkittävään laajentamiseen sovelletaan vähittäiskaupan suuryksikköä koskevia maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä. Merkittävän laajennuksen toteuttaminen maakunta- ja yleiskaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella edellyttää näin ollen, että alue on osoitettu asemakaavassa vähittäiskaupan suuryksikön rakentamiseen. Tämä koskee myös vähittäiskaupan myymäläkeskittymän laajentamista sekä vähittäiskaupan myymälän laajentamista tai muuttamista suuryksiköksi. Merkittävän laajennuksen ohjeellisena rajana pidetään yli kerrosneliömetrin tai yli 25 prosentin laajennusta. Siten kerrosneliömetrin tai sitä suuremman myymälän kohdalla merkittävänä pidetään laajennusta, joka on yli kerrosneliömetriä. Tätä pienempien myymälöiden kohdalla sovelletaan 25 prosentin sääntöä. Esimerkiksi kerrosneliömetrin suuruisen myymälän kohdalla merkittävänä pidetään laajennusta, joka ylittää 500 kerrosneliömetriä. 3

4 Kaupan palveluverkon suunnittelussa ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksessa eri kaavamuodoilla on omat tehtävänsä. Maakuntakaava ohjaa merkitykseltään maakunnallisten ja seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintia. Kuntien yleis- ja asemakaavat ohjaavat muiden suuryksiköiden sijaintia. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksessa keskeiset keskustatoimintojen alueet osoitetaan maakuntakaavassa ja yleiskaavassa. Termien määritelmät ovat vähittäiskaupan ohjausta käsittelevässä Ympäristöministeriön ohjeessa. Merkitykseltään seudulliselle suuryksikölle ei ole yleispätevää määritelmää merkittävyys ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön määrittely tarvitaan maakuntakaavaa laadittaessa. Suuryksiköt osoitetaan maakuntakaavassa sellaisella tarkkuudella (mitoitus ja paikka), että yhdyskuntarakenteellinen asema ja ylikunnalliset vaikutukset voidaan arvioida. MRL:n määräyksiä: Osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; 2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä 3) suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Muita määräyksiä vähittäiskaupan kaavoitukselle: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät, että kaavoituksen (myös kaupan sijoittelun) tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Vähittäiskaupan suuryksiköt pitää sijoittaa niin, että ne tukevat yhdyskuntarakennetta. Vähittäiskaupan palveluverkko on suunniteltava niin, että vähennetään henkilöautoilla liikkumisen tarvetta. Eri puolella Suomea useat maakuntakaavojen vähittäiskauppavaraukset on jätetty vahvistamatta, sillä ne on todettu YM:n ja KHO:n päätöksissä lain vastaisiksi lähinnä juuri em. tekijöiden perusteella. Kaupparatkaisuista suhteessa kaavoihin: < 2000 k-m2 kaupan keskittymät voivat edetä toteutukseen kuntakaavoituksella. > 2000 k-m2 kaupan alue voi toteutua, vaikka ei ole maakuntakaavassa, jos se on asemakaavassa osoitettu erityisesti tätä tarkoitusta varten. > 2000 k-m2 kaupan alue voi toteutua, vaikka ei ole maakuntakaavassa, jos maakuntakaavassa määritelty seudullisesti merkittävän yksikön kokoraja on määritelty korkeammaksi kuin 2000 k-m2. Kunnan tulee kaavaansa varten laatia riittävät selvitykset ja suuryksikön vaikutusten arviointi. >2000 k-m2 myymälän tai kaupan keskittymän toteutus on mahdollista, jos maakuntakaavassa - taajamaan on osoitettu keskustatoimintojen alue, em. merkinnän alueelle ja mitoituksen mukaisena - taajamaan tai sen ulkopuolelle on osoitettu kaupan suuryksikköä tarkoittava kohdemerkintä (km) - kaavassa on osoitettu suuryksikön mahdollistava kaupallisten palveluiden km-vyöhyke - maakuntakaavassa olevan muun kaavamerkinnän kuvaus tai suunnittelumääräys sen sallii (ei suositeltu). Vähittäiskaupan suuryksikön vaikutukset on aina selvitettävä kaavatasosta riippumatta. Suuryksikkö voi toteutua, jos sillä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia. 4

5 Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjen lähtökohtia valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavan yleiset ja erityiset sisältövaatimukset kuntien kauppapalvelujen kehittämistä koskevat tavoitteet ostovoiman alueellisen kehityksen ennakointi kaupan omat mm. tuottavuuteen ja kilpailukykyyn liittyvät tavoitteet kilpailulainsäädäntö ja eri osapuolien tasapuolista kohtelua koskevat lähtökohdat nykyinen palvelukeskusverkko sekä jo toteutuneet kauppakeskukset kiinteistökannassa tapahtuvat toiminnallis-rakenteelliset muutokset kuten tuotanto- ja varastotilojen käyttötarkoitusmuutokset ja saneeraus myymäläkäyttöön kaupan palveluverkon tasapainoisen kehittymisen tukeminen maakunnan eri osissa Nykytila eli merkinnät voimassa olevassa maakuntakaavassa Keski-Suomen voimassa olevassa maakuntakaavassa on tarkasteltu vähittäiskaupan toimintaedellytyksiä ja osoitettu suuryksiköiden toteuttamisen mahdollistavat kaavamerkinnät (C, c, ca, km ja km-1) varsin kattavasti. Lähtökohtana merkinnöille oli, että suuryksikön markkinaosuus kunnan ostovoimasta on 40% loppuosan jakaantuessa pienemmille kaupan yksiköille ja ostovoiman siirtymiin. Vähittäiskaupan suuryksikön kokona on yli k-m2 yksikkö. Jyväskylän taajamarakenteen sisällä on todettu voivan olla kerrosalaltaan yli k-m2:n yksiköitä, joiden merkitys on paikallinen lähialueen riittävästä väestömäärästä johtuen, eikä maakuntakaavalla ole otettu niihin kantaa. Keskustatoimintojen alue- (C) tai kohde- (c) merkinnät ovat seuraavissa taajamissa: 1 Joutsa 2 Jyväskylä 3 Jämsä 4 Jämsänkoski 5 Keuruu 6 Saarijärvi 7 Viitasaari 8 Suolahti 9 Äänekoski Keskustatoimintojen alakeskus merkinnät (ca) ovat seuraavissa taajamissa: 1 Keljonkeskus 4 Seppälä 2 Kuokkala 5 Tikkakoski 3 Palokka 6 Vaajakoski Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) ja (km-1, päivittäistavara alle 2000 k-m2): 1 Hankasalmen asema (km) 5 Konnevesi (km) 2 Korpilahti (km) 6 Kuhmoinen (km) 3 Palokka, läntinen (km) 7 Paletti Kyyjärvi (km) 4 Karstula (km) 8 Petäjävesi (km) 7 Laukaa 8 Lievestuore 9 Muurame 9 Pihtipudas (km) 10 Asemankannas Saarijärvi (km) 11 Uurainen (km) 12 Viherlandia Jyväskylä (km-1) Voimassa olevan maakuntakaavan kaupan suuryksikkömerkintöjen kuvaus ja määräykset: Vähittäiskaupan suuryksikkö Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö, joka ei sijoitu seudullisten keskusten keskustatoimintojen alueelle (C, ca). Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittaa taajamaan tai sen välittömään läheisyyteen. Vähittäiskaupan suuryksikkö Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö, joka ei sijoitu seudullisten keskusten keskustatoimintojen alueelle (C, ca). Suunnittelumääräys: Alueelle saa sijoittaa matkailu- ja myymäläkeskittymän tai vähittäiskaupan suuryksiköitä kuitenkin siten, että päivittäistavaramyymälöiden yhteinen pinta-ala saa olla enintään kerros-m 2. 5

6 Kartta: Voimassa olevan maakuntakaavan kaupan suuryksiköitä koskevat merkinnät 6

7 Kartta: Voimassa olevan maakuntakaavan alueluettelon apukartta Jyväskylästä 7

8 Maakuntakaavan tarkistamistarpeet ja tavoite Voimassa olevan maakuntakaavan tarkistamistarpeen arviointi perustuu vuonna 2010 valmistuneeseen Keski-Suomen kaupalliseen selvitykseen (Keski-Suomen kaupallinen selvitys, FCG ). Selvityksen perusteella voitiin todeta, että nykyisen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueet ja seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden merkinnät täyttävät seudullisesti merkittävien suuryksiköiden sijoittumistarpeet pitkälle tulevaisuuteen suuressa osassa maakuntaa. Puutteita on tilaa vaativan kaupan käsittelyssä ja mitoituksissa. Eräiden taajamien ja kuntien osalta on kuntien tai liiton toimesta teetetty lisäselvityksiä. Maakunnallisen selvityksen sekä Jyväskylää koskevan tarkemman tarkastelun (Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030, FCG ), perusteella uusien kauppapaikkojen tarvetta on tarpeen arvioida erityisesti Jyväskylän seudulla. Tärkeimmät todetut perustelut sille ovat: väestökehitys on ollut ja jatkuu ennusteen mukaan myös tulevaisuudessa aikaisemmassa maakuntakaavassa ja sen kaupan selvityksessä esitettyä nopeammin seudulla on tapahtunut kuntaliitoksia nykyiset kaupan alueet ovat lähes täyteen rakennettuja Muutokset väestömäärässä, ostovoimassa ja yksityisen kulutuksen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehittymiselle ja kaupan investoinneille. Keski-Suomen vähittäiskauppaan (pl. autokauppa) kohdistuva ostovoima oli vuonna 2008 noin miljoonaa euroa ja sen on arvioitu kasvavan vuosina noin 792 miljoonaa euroa. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioituna vähittäiskaupan laskennallinen liiketilan lisätarve vuosina on Keski- Suomessa suuruusluokaltaan k-m2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin k- m2, tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin k-m2 ja muuhun erikoiskauppaan noin k-m2. Päivittäistavarakaupan osalta selvitykset osoittavat, että uusille, vaihemaakuntakaavassa osoitettaville seudullisesti merkittäville suuryksiköille on edellytyksiä Jyväskylän seudulla. Erikoiskaupan osalta vastaavasti uusille, vaihemaakuntakaavassa osoitettaville seudullisesti merkittäville suuryksiköille on edellytyksiä Jyväskylän seudun lisäksi mm. Jämsän, Keuruun, Saarijärvi-Viitasaaren ja Äänekosken seuduilla. Keski-Suomen liiton kaupan palveluverkkoselvityksen ja sen täydennysten lisäksi on valmistunut muita selvityksiä, mm.: Rakennemallityöt: Jyväskylän seudun kuntien yhteinen sekä Jämsän ja Äänekosken rakennemallit Jyväskylän kaupungin yleiskaavan esiselvitys ja muita yleiskaavan taustaselvityksiä Kuntien teettämiä kauppaa, sen mitoitusta, sijaintia ja vaikutuksia koskevia erillisselvityksiä Merkintämuutosten ja uusien merkintöjen tavoitteena on: Kehittää, selventää ja yhdenmukaistaa kaavamerkintöjä ottaen huomioon maakunnassa tapahtuneet kuntaliitokset ja seutukunnittaisen toiminnallisen kehityksen. Merkintäjärjestelmällä osoitetaan palvelukeskusten väliset suhteet ja taajamien asema aluerakenteen osana. Edellä esitetty koskee Jyväskylän seutua, Jämsää ja Äänekoskea. Sen sijaan Saarijärven ja Pylkönmäen sekä Joutsan ja Leivonmäen kuntaliitoksilla ei ole ollut vaikutuksia maakuntakaavan aluerakenteeseen siltä osin, mikä liittyy kaupan suuryksiköiden toteuttamiseen. Tarkoitus on täsmentää eräiden taajamien keskustatoimintojen kaavamerkinnän vaikutusaluetta. Tavoitteena on ottaa uudistuneen lainsäädännön mukaisesti suunnittelun piiriin keskustaan soveltumattoman tilaa vaativan kaupan tarpeet. Tavoitteena on tukea kuntien omaan ostovoimaan perustuvia kaupan investointihankkeita, jotta vähennetään asiointitarvetta ja sen myötä liikkumistarvetta etäämmällä oleviin palvelukeskuksiin. Samalla vahvistetaan maakunnan tasapainoista kaupallisten palveluiden tarjontaa. Kaupan suuryksikköihin painottuvasta kehityksestä huolimatta myös pienemmissä kiinteistöissä toimivan kaupan mahdollisuuksia tuetaan osoittamalla vain osa liiketilatarpeesta suuryksiköihin. 8

9 Paikalliseen ostovoimaan perustuva kaupan liiketilatarve vuonna 2030, k-m2 Lähde: Kaupallisten selvitysten täydentäminen, FCG, 2012 Vähittäis- Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Auto- kauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja yhteensä kauppa yhteensä kauppa kauppa huoltamot PTK+ETK PTK ETK=TIVA+MUU (TIVA) (MUU) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Keski-Suomi Kaavio Paikalliseen ostovoimaan perustuva kaupan liiketilatarve kunnittain vuonna 2030, k-m2 Tilaa vaativa kauppa ja autokauppa yhteensä sekä päivittäistavara- ja muu erikoiskauppa yhteensä, pl. Jyväskylä 9

10 10

11 Vähittäiskaupan suuryksiköiden määrittelystä maakuntakaavassa Maakuntakaavassa määritellään kriteerit kaupan yksiköille, jotka ovat seudullisesti merkittäviä. Määrittely on tarpeen esimerkiksi kun maakuntakaavassa osoitetaan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle mahdollisuus toteuttaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Lisäksi maakuntakaavassa määritellään kaupan enimmäismitoitus sillä tarkkuudella, että voidaan arvioida toimintojen vaikutuksia. Jyväskylän, muiden seutukuntakeskusten ja kuntakeskusten sekä ala-/aluekeskusten osalta seudullisen vaikuttavuuden rajat voivat poiketa toisistaan. Myymälän tai myymäläkeskittymän kokoa kerrosneliömetreinä on usein käytetty seudullisen merkittävyyden määrittely-yksikkönä. Myös muita määrittelyperusteita voidaan käyttää. Seudullista merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon taajaman sijainti osana maakunnan aluerakennetta ja vaikutusalueen väestöpohja. Muita seudullisen merkittävyyden arviointitekijöitä voivat olla esimerkiksi: - myynnin suuruusluokka - vaikutusalueen laajuus (asiakkaat usean kunnan alueelta; vaikutus naapurikuntien kaupan palveluihin) - asiakas/liikennemäärä - sijainti liikenteellisesti toimivalla paikalla - myymälän tyyppi Määrittelyperusteena voi olla myös määrittely vaikutusten arvioinnin kautta. Tämä on kuitenkin hankalaa, koska hankkeita ei yleensä vielä maakuntakaavoitusvaiheessa tunneta riittävästi. Seudullisesti merkittävän kaupan rajat Maakuntakaavan tavoitteena on tukea kuntien omaan ostovoimaan perustuvia kaupan investointihankkeita. Näin vähennetään asiointitarvetta ja sen myötä liikkumistarvetta etäämmällä oleviin palvelukeskuksiin. Kaupan suuryksikköihin painottuvasta kehityksestä huolimatta myös pienemmissä kiinteistöissä toimivan kaupan mahdollisuuksia tuetaan. Keski-Suomen maakuntakaavan laadinnassa lähtökohtana on, että vain osa kaupan kerrosalasta osoitetaan suuryksiköihin. Suunnitteluperiaatteena on, että jos kaupan yhteenlasketusta kerrosalatarpeesta 50 % riittää kaupan suuryksikön toteuttamiseen, tulee se tarkastella maakuntakaavoituksen yhteydessä ja tarvittaessa ohjata sijoittumista maakuntakaavalla. Jyväskylää lukuun ottamatta oletetaan nykytilatietojen valossa, että myös jatkossa suurempiin kiinteistöihin sijoittuu vain tilaa vaativaa ja keskustaan soveltumatonta erikoiskauppaa. Tehdyt nykytilaa koskevat myymälä- ja kerrosalamääräselvitykset keskisuomalaisissa kunnissa osoittavat, että ostovoimalaskelmiin perustuvat tulokset eivät erityisen luotettavasti korreloi toteutuneen kerrosalamäärän kanssa. Voidaan päätellä, että vaikka euromääräinen ostovoima olisikin käytännössä laskelmien mukainen, niin sen muuntaminen myymäläpinta-aloiksi on varsinkin erikoistavarakaupan osalta erityisen vaikeaa. Vaikuttaa siltä, että laskelmin saadut kerrosalamäärät ovat alimitoitettuja käytännössä toteutuvaan rakentamiseen. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaista rauta- ja rakennustarvikkeiden, kodinkoneiden, huonekalujen, puutarha-alan, veneiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden vähittäiskauppaa. Keskustatoimintojen alueille soveltumattomilla erikoiskaupan suuryksiköillä tarkoitetaan sellaisia vähittäiskaupan yksiköitä, jotka eivät esimerkiksi toimialan, myymälätyypin tai yksikkökoon mukaan ole soveltuvia keskustatoimintojen alueille ja jotka eivät aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia keskustatoimintojen alueiden kaupan kehitykseen. Tällaisia yksiköitä voivat olla mm. suuryksiköt, joissa päämyyntiartikkeleita ovat tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialojen tuotteet sekä suuryksiköt, joiden kaupan myymälätyyppi on keskusta-alueille soveltumaton ja yksikkökoko on suuri (esim. retail park -tyyppiset myymäläkeskittymät). Vuoden 2030 ennustetun kaupan kerrosalatarpeen perusteella on nähtävissä, että edellä mainitulla tavalla kaupan pienyksiköt huomioon ottavan mitoitusperiaatteen mukaan yhdeksässä kunnassa suuryksiköihin suuntautuva laskennallinen kerrosalamäärä jää alle k-m2 tason. Lisäksi kuudessa kunnassa kerrosalamäärä jää noin k-m2 tasoon tai jos raja hieman ylittyy, se saattaa jakaantua useamman taajaman kesken. Koska kyse on kunnan omaan 11

12 ostovoimaan perustuvasta tarkastelusta, voidaan todeta, että em. kokorajan alle jäävät kaupan suuryksiköt eivät näin ollen voi olla seudullisesti merkittäviä. Nykytilatarkastelun pohjalta voidaan lisäksi todeta, että laskennalliset kerrosalamäärät antavat alimitoitettuja tuloksia toteutuneisiin nähden. Seudullisesti merkittävän kaupan mitoitusrajat ovat tästä syystä varsin alhaiset ja osin maakuntakaavalla ohjataankin kunnan sisäistä kaupan rakennetta. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi määritellään, ellei selvitysten perusteella muuta osoiteta - päivittäistavarakaupassa seudullisen suuryksikön koon alaraja on kaikissa taajamissa k-m² - Jämsän, Karstulan, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kuntakeskustaajamien yhtenäisellä asemakaava-alueella on k-m² - Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k- m² - muualla vastaava erikoistavarakaupan seudullisen suuryksikön koon alaraja on k-m² Edellä mainitut rajat ylittävät kaupan suuryksiköt osoitetaan maakuntakaavassa erikseen kerrosalamitoituksineen. Edellä mainittuja pienempien kaupan suuryksiköiden sijoittuminen ja mitoitus ratkaistaan kuntakaavoituksella. Edellä esitettyä pienempien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ja mitoituksen suunnittelu on kuntien omalla vastuulla ja hoidetaan kuntakaavoituksella. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset koskevat myös kuntakaavoja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajaa pienempien suuryksiköiden sijoittumista ohjataan yleiskaavalla, jonka edellytyksenä ovat riittävät selvitykset. Jyväskylän yhtenäisen keskustaajama-alueen seudullisesti merkittävän erikoistavarakaupan k- m² mitoitusrajan perusteita tarkastellaan seuraavilla sivuilla tarkemmin. Edellä esitetyt yleiset seudullisen merkittävyyden rajat ylittävää tilaa vaativaa erikoiskauppaa varten väestömäärältään suurimpiin kunta- ja seutukeskuksiin osoitetaan tapauskohtaisesti kohde- tai vyöhykemerkinnät enimmäismitoituksineen. Perusteluna mitoitukselle on nykyinen väestöpohja, ennustettu väestökehitys, aluerakenteellinen asema sekä kaupan toimitilojen rakennustekninen muutoskehitys mm. entisten tuotantotilojen saneerautuminen kaupan käyttöön. Lisäksi muutamassa poikkeustapauksessa jo toteutunut tilanne ja muut erityisperusteet edellyttävät vastaavaa merkintää. Tällaisia ovat mm. Kyyjärven Paletti, Pihtiputaan Putaanportti ja Äänekosken Hirvaskangas. Vasen (sininen) pylväs kuvaa kuntakohtaista teoreettista kunnan omaan ostovoimakehitykseen perustuvaa kaupan kerrosalatarvetta. Oikea (punainen) pylväs kuvaa kaavaehdotuksen seudullisesti merkittävien suuryksiköiden enimmäismitoituksen summaa kunnassa. Punaiset vaakaviivat ovat maakuntakaavassa määritellyn seudullisesti merkittävän kaupan suuryksikön rajoja (5 000 k-m2 ja k-m2). Seudullisuusrajat ovat useimpien kuntien osalta varsin alhaisia verrattuna myös kunnan omaan eli paikalliseen tarpeeseen. 12

13 Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama sekä kaupunkiseudun aluerakenne Jyväskylän kaupunkiseutu muodostuu keskustaajamasta, siihen fyysisesti ja toiminnallisesti tiiviisti liittyvistä lähitaajamista sekä näitä ympäröivästä lievealueesta, joka on haja-asutusaluetta. Yhtenäisellä keskustaajama-alueella tarkoitetaan kaupan seudullisesti merkittävien suuryksiköiden yhteydessä keskustaajaman yhtenäistä taajamatoimintojen aluetta, jolle on perusteltua määritellä muuta maakuntaa korkeampi seudullisuusraja. Rajaus pohjautuu SYKE:n v luonnostelemaan Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa tarkasteluun. Jyväskylän keskustatoimintojen alueen (C) määrittely ja rajaus maakuntakaavassa pohjautuu SYKE:n tarkasteluun Suuret kaupan rakennukset, kaupan keskittymien ja keskusta-alueiden rajaukset Jyväskylän kaupunkiseudulla, mikä on osa laajempaa Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa hanketta. Lisäksi maakuntakaava on tältä osin yhdenmukainen Jyväskylän voimassa olevan Seppälän osayleiskaavan ja kesällä 2012 luonnosvaiheessa olevan yleiskaavan kanssa. Suuret kaupan rakennukset, kaupan keskittymien ja keskusta-alueiden rajaukset Jyväskylän kaupunkiseudulla. Lähde: SYKE; Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa hanke. Lähde: Syke 2012: Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa (luonnos) 13

14 Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 selvityksen vyöhykeluokittelu: SHOW: Jyväskylän ydinkeskusta, jonne rakennemallin kautta ohjataan noin uutta asukasta. KNOW: Työpaikkojen, oppilaitosten, kaupan ja asumisen vyöhyke, jonne ohjataan noin uutta asukasta. Vyöhykkeen muodostavat muun muassa Jyväsjärven ympäristö, Innoroad Parkin ympäristö, Eteläportin alue, Palokankeskus, Tikkakoski sekä kansainvälisesti merkittävän tuotantotoiminnan alueet Laukaassa ja Muuramessa. FLOW: Laadukkaan asumisen vyöhyke, jonne voidaan tarjota arkielämän liikkumista hyvin palvelevat bussiliikenneyhteydet. Vyöhykkeelle, joka ulottuu yhtenäisenä Muuramen taajamasta Laukaaseen, ohjataan hieman yli asukasta. GROW: Palvelukeskukset, jotka ovat hallinnon, kaupan ja muiden palvelujen keskuksia. Erityinen rooli palvelujen tarjoajina on nykyisillä Toivakan, Uuraisten, Petäjäveden ja Hankasalmen kuntakeskuksilla sekä Korpilahden entisellä kuntakeskuksella. Näihin palvelukeskuksiin pyritään turvaamaan hyvät joukkoliikenneyhteydet. Kaikkiaan GROWvyöhykkeelle ohjataan noin uutta asukasta. SLOW: Elinvoimaisten kylien verkosto. SLOW-vyöhykkeen kylissä on vähintään yksi ympärivuotinen julkisen tai yksityisen sektorin tarjoama palvelu. Vyöhykkeelle ohjataan noin uutta asukasta. Haja-asutusalueet: Haja-asumiselle tarjotaan mahdollisuuksia, mutta uusi rakentaminen pyritään ohjaamaan hallitusti palvelujen saatavuus huomioon ottaen. Jyväskylän seudun kasvusta noin 500 uutta asukasta suuntautuu hajaasutusalueille. Ote: Jyväskylän seutu Rakennemalli 20X0 14

15 Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue eli km-2 vyöhyke (katkoviiva) 15

16 Jyväskylän yhtenäisen keskustaajama-alueen seudullisesti merkittävän erikoistavarakaupan k- m² mitoitusrajan määrittely perustuu kaupungin ostovoimaperusteisen tarvelaskelman lisäksi analyysiin myymälärakennusten lukumäärästä eri kokoluokissa Jyväskylän kaupungin keskustaajamassa. Aineistona seuraavassa on käytetty Jyväskylän kaupungin rakennusrekisterin tietoja tammikuulta Analyysissä selvitettiin olemassa olevien myymärakennusten kokoa ja sijoittumista kaupunkirakenteeseen. Yli kerrosalaneliömetrin myymälärakennuksia oli 17 kappaletta ja niissä oli kerrosalaa yhteensä kerrosalaneliömetriä. 40% myymälöiden kokonaiskerrosalasta sijoittui näihin yli kerrosneliömetrin myymälöihin, 60% tätä pienempiin yksiköihin. Keskimääräinen myymäläkoko tässä luokassa oli kerrosalaneliömetriä. Yhtä myymäläkeskittymää lukuun ottamatta kaikki yli kerrosneliömetrin myymälärakennukset sijoittuvat ydinkeskustaan, Seppälään, Keljonkeskukseen tai Palokankeskukseen. Jyväskylän keskustaajaman osalta seudullisen alarajan osoittaminen maakuntakaavassa on perusteltua siten, että jatkossa nimenomaan yli kerrosalaneliömetrin suuruiset myymälät ohjattaisiin maakuntakaavan mukaisiin kaavassa erikseen osoitettuihin sijainteihin, sillä niiden osuus myymälöiden kokonaiskerrosalasta on huomattavan suuri verrattuna esimerkiksi kokoluokkaan kerrosalaneliömetriä (joita oli 14 kappaletta, keskimääräinen koko kerrosalaneliömetriä, yhteenlaskettu kerrosala kerrosalaneliömetriä eli 16% kokonaiskerrosalasta). Analyysissa todettiin, että seudullisen alarajan asettaminen esimerkiksi kerrosalaneliömetriin aiheuttaisi usean olemassa olevan pistemäisen myymälärakennuksen ja niiden yksilökohtaisen mitoituksen ylärajan selvittämistä ja merkitsemistä erikseen maakuntakaavakarttaan kerrosalaneliömetrin seudullinen alaraja asettaa selkeän ylärajan olemassa olevien myymälöiden laajennusmahdollisuuksille. MRL:n sisältö taas ohjaa kuntakaavoitustakin siten, että keskusta-alueiden ulkopuolella uusia myymälöitä voisi perustaa vain tilaa vaativan erikoiskaupan tarpeisiin. 16

17 Myymälärakennusten kappale- ja kerrosalamääriä Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella 17

18 Käytettävistä kaavamerkinnöistä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueilla tarkoitetaan maakunnan, kunnan tai sen osan toiminnallista keskusta, jolla sijaitsee vähittäiskaupan lisäksi muita keskustahakuisia palveluja, asuntoja, työpaikkoja ja johon on hyvät kulkuyhteydet. Keskustojen (C, c, ca) osalta merkinnällä ei puututa varauksen sisällä olevaan pienimuotoiseen kauppaan eikä sen kerrosalamäärään. Merkinnän yhteydessä esitetyt kerrosalarajat koskevat vain suuryksikköluokkaista kauppaa. Lähtökohtana on, että maakuntakaavan keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitus sisältää kaikki MRL:n mukaiset suuryksiköt, joiden koko on yli 2000 k-m2. Enimmäismitoitus sisältää sekä nykyiset että uudet vähittäiskaupan suuryksiköt. Suuryksikkökokoa (2 000 k-m2) pienempiä kaupan toimipisteitä ei lasketa mitoitukseen. Suuryksikkökohteiden km-kohdemerkinnät kuvaavat keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle sijoittuvaa seudullisesti merkittävää kaupan suuryksikköä tai vastaavaa myymäläkeskittymää, jossa on tietty määrä kaupan kerrosalaneliöitä ja johon niitä saa tulla tietty määrä. Olemassa olevia ja mahdollisia lisäneliöitä arvioidaan kokonaisuutena, jolla on tietyt vaikutukset. Tällaisen maakuntakaavassa osoitettavan vähittäiskaupan suuryksikön tai vastaavan keskittymän sisällä olevat pienetkin myymälät sisältyvät enimmäismitoitukseen. Keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle osoitettavien vähittäiskaupan suuryksikkökohteiden enimmäismitoitus sisältää olemassa olevan ja uuden kerrosalan. Maakuntakaavan km-kohdemerkintä ei salli uusia seudullisesti merkittäviä päivittäistavarakaupan suuryksiköitä, mutta mahdollistaa mahdollisesti olemassa olevien suuryksiköiden laajentamisen. km-kohdemerkintä osoittaa ensisijassa toteuttamismahdollisuuksia uusille seudullisen merkittävyyden rajat ylittävälle keskustaan soveltumattomalle ja tilaa vaativalle erikoiskaupalle. Kohdemerkintöjen vaikutusalueen osalta on huomioitava maakuntakaavan yleispiirteisyys. Tarvittaessa kohdemerkinnän tarkoittamaa aluetta voidaan selventää merkinnän kohdekohtaisessa kuvauksessa. Kohdemerkintöjen lisäksi on eräissä kohdin perusteltua käyttää keskustatoimintojen ulkopuolisia vähittäiskaupan suuryksiköitä osoittavia km-vyöhykemerkintöjä. km-vyöhykemerkintää käytetään osoittamaan kaupan suuryksiköiden sijoittumista silloin kun sitä ei voida suunnittelun tässä vaiheessa ja maakuntakaavan yleispiirteisyys huomioiden osoittaa km -kohdemerkeillä. Tarkempi kaavoitus ratkaisee suuryksikön/suuryksiköiden sijoittumisen alueelle tulossa olevan kaupan luonteen ja sen tarpeiden mukaisesti. Edellytyksenä tälle on, että vyöhykkeen sisällä suuryksiköiden sijainti voidaan aidosti ratkaista kuntakaavoituksella. Sijaintiratkaisu vyöhykkeen sisällä ei siksi saa muuttaa kaupan yksikön seudullisia vaikutuksia. Tämä on huomioitu rajattaessa vyöhykkeiden ulottuvuutta sekä määriteltäessä vyöhykkeelle perustellusti enimmäismitoitus lain vaatimalla tavalla. km-1 -merkinnällä osoitetulla alueella toimii tai sinne voidaan sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan seudullisesti merkittäviä yksiköitä tai kaupan kiinteistöjä, jotka eivät muutoin sovellu keskustatoimintojen alueelle. Näille vyöhykkeille osoitettu kaupan enimmäismitoitus sisältää myös suuryksiköitä pienemmät myymälät. km-2 -merkinnällä osoitetaan Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue, jolla erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k- m². Maakuntakaavan enimmäismitoituksien tulkinnassa on otettava huomioon, että kaavoissa kaupalliselle toiminnoille osoitetuille alueille sijoittuu usein muitakin toimintoja kuin varsinaista vähittäiskauppaa. Lisäksi osa pienemmistä vähittäiskaupan yksiköistä sijoittuu osaksi suuryksiköiksi tulkittavia myymäläkeskittymiä. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä, laskentatavan ja tilastoinnin epävarmuustekijöistä sekä kuntien erilaisista lähtökohdista johtuen enimmäismitoituksen on tulkittava ohjaavan yksityiskohtaisempaa suunnittelua yleispiirteisesti uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä alueille osoitettaessa. Suuryksiköiden enimmäismitoituksen määrittelyssä otetaan huomioon nykytilan ja vaikutusalueen väestömäärään perustuvan laskennallisen tarpeen ohella vaihtoehtoisten aluevarausten tarve sekä kaupan tarvitsema kasvureservi. Ostovoiman siirtymien vaikutusta voidaan tarkastella kohdekohtaisissa selostuksissa. Tavoitteena on vähentää liikkumistarvetta tarjoamalla riittävästi paikalliseen ostovoimaan perustuvia kauppapaikkoja. Kaupan suuryksiköt mahdollistavien kaavavarausten mitoituksen lähtökohtana on, että vain osa paikallisen ostovoiman tarvitsemasta kaupan kerrosalasta toteutuu suuryksiköihin. Vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen enimmäismitoituksia ei edellä esitetyistä syistä 18

19 tule summata ja verrata sijaintikunnan tai seutukunnan teoreettiseen ja ostovoimakehityksen perusteella laskettuun kerrosalatarvearvioon. Enimmäismitoitusta ei ole tarpeen esittää maakuntakaavassa osoitetulla Jyväskylän keskustatoimintojen C-alueella. Muilla keskustatoimintojen alue- ja kohdemerkinnöin (C, c, ca) sekä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön merkinnöin (km-alkuiset) osoitetuilla alueilla enimmäismitoitus määritellään. Kuntakohtainen tarkastelu Hankasalmi Kunnan keskustaajamaan lisätään uusi ca-merkintä. Merkintämuutos osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman kaupunkiseudun aluerakenteen osana. Muutos perustuu lisäksi Jyväskylän kaupunkiseudun Rakennemalli 20X0-selvitykseen ja kuntien yhteiseen aiesopimukseen kehityksen ohjaamiseksi sen mukaisesti. Päivittäistavarakaupan enimmäistarve on k-m2, joka mahdollistaa taajamassa jo olevien päivittäistavarakauppojen suunnitellun laajentamisen. Kaavamääräys: vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitus on k-m2. Enimmäismitoitus määrittelee suuryksiköiden yhteenlasketun (jos useampia kuin yksi) maksimipinta-alan. Merkintä mahdollistaa myös erikoiskaupan yli k-m2 yksikön toteutumisen, esimerkiksi kone- tai rautakaupan. Hankasalmen aseman päivittäistavarakaupan suuryksikön mahdollistava voimassa olevan kaavan km-varaus kumotaan samassa yhteydessä. Merkintämuutoksen tarkoitus on asettaa päivittäistavarakauppaa koskeva mitoitusrajoitus, koska Hankasalmella on perusteita yhdelle päivittäistavarakaupan suuryksiköille tai vastaavalle keskittymälle, joka sijoittuu uudessa esityksessä keskustaajamaan. Sen sijaan Hankasalmen asemalla on edellytyksiä TIVA-kaupan suuryksikölle, jonka mitoitusraja sopii yleisen seudullisesti merkittävän kaupan mitoitusrajan piiriin eikä erillistä merkintää tarvita. Joutsa Keskustaan c-kohdemerkintä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on k-m2. Enimmäismitoitus määrittelee suuryksiköiden yhteenlasketun (jos useampia kuin yksi) maksimipinta-alan. Nykyisin Joutsan keskustassa kaupallisessa liikekäytössä on noin km, josta päivittäistavarakaupan osuus on noin k-m2. Vähittäiskaupan liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on noin k-m2, josta päivittäistavarakaupan osuus on noin 900 k-m2 ja erikoiskaupan osuus noin k-m2. Keskustan vähittäiskaupan yhteenlaskettu kokonaismitoitus on noin k-m2. Joutsan seudun ostovoiman kasvu ja laskennallinen liiketilan lisätarve mahdollistaisivat uuden kaupan rakentamisen keskustaan ilman haitallisia vaikutuksia olemassa oleviin kaupan palveluihin ja kaupan palveluverkkoon. Uuden liikerakentamisen jälkeen ostovoiman kasvun synnyttämää liiketilan lisätarvetta jäisi myös muulle kaupan rakentamiselle. Kunnan tavoitteena on osoittaa osa seudullisesti merkittävästä vähittäiskaupasta valtatien varteen Oravakiven salmen lähialueelle. Kaupalliset selvitykset eivät kuitenkaan osoita, että seudullisen yksikön maakuntakaavoittaminen olisi VAT:n ja MRL:n mukaan mahdollista. Joutsan kunta, Yleiskaavan kaupallinen selvitys. Kirkonseudun asemakaavan muutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi. FCG 2011 Jyväskylä 1) Jyväskylän keskustan keskustatoimintojen aluevarausta (C-alue) laajennetaan koskemaan yhtenäisenä ydinkeskusta Lutakko Tourula Kangas Seppälä kokonaisuutta. Seppälän ca-kohdevaraus kumotaan. C- aluemerkinnälle ei osoiteta kaupan enimmäismitoitusta kerrosneliömetreinä. Seppälän aluetta ollaan suunnitelmallisesti kehittämässä keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueeksi. Alueelle sijoittuu myös asumista. Tavoitteena on hyvän joukkoliikenteen piirissä oleva monitoiminnallinen, kevyttä liikennettä suosiva kaupunkirakenne ja rakenteellinen pysäköinti. Alueella on seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Tourulan asumisen, työpaikkojen ja erikoiskaupan alue sekä vastaavanlaiseksi osaksi Jyväskylän ydinkeskustaa kehittyvä Kankaan alue muodostavat vanhan ruutu- 19

20 kaavakeskustan kanssa yhtenäisen toiminnallisen keskustatoimintojen alueen, jolla sijaitsee vähittäiskaupan lisäksi muita keskustahakuisia palveluja, asuntoja, työpaikkoja ja johon on hyvät kulkuyhteydet. Keskustatoimintojen kaavamääräyksellä ohjataan Seppälän ja Kankaan kaupallista rakentamista niin, että kuntakaavoituksella voidaan ohjata ja turvata Jyväskylän ydinkeskustan asema maakunnallisena kaupan pääkeskuksena. 2) Palokankeskus ja Kirri sekä ne yhdistävä kaupallinen vyöhyke Palokankeskus, km-kohdevaraus Palokankeskuksen alueella on useita kaupan suuryksiköitä yhteensä noin k-m2. Tavoitteena on kevyttä liikennettä suosiva, ympäröivään taajamarakenteeseen sujuvasti liittyvä kaupunkiympäristö; hyvä joukkoja henkilöautoliikenteen saavutettavuus. Luonnosvaiheessa esitetty mitoitus oli k-m2. Mitoitus sisältää myös alle k-m2 kaupan yksiköt ja se perustuu kaupan nykymäärään ja Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 ( )-selvitykseen. Saadun lausunnon perusteella mitoitusta nostettiin k-m2:iin, mutta viereisen km-1 vyöhykkeen mitoitusta leikattiin vastaavalla määrällä, jotta tasapaino kaupungin pohjois- ja eteläosien kaupan mitoituksessa säilyy. Ehdotusvaiheen jatkoneuvottelujen ja lausuntojen perusteella mitoitusmuutosta oli tarpeen hieman tasata, koska aiemmin luonnoksesta saatu lausuntopalaute kohdistui osin virheellisesti km-kohteeseen kun sen oli tarkoitus koskea km-1 vyöhykettä. Kerrosalamitoitusta muutetaan takaisin kaavaluonnoksen suuntaan siten, että myös Palokankeskuksessa turvataan hieman alueen kehittämismahdollisuutta kokonaismitoituksen kuitenkaan kasvamatta, eli km-kohteen mitoitukseksi tulee k-m2 ja km-1 vyöhykkeen k-m2. Palokankeskus-Kirri, km-vyöhyke. Kirrin alue on tilaa vaativan kaupan aluetta, jolla toimii useita erillisiä tilaa vaativan kaupan suuryksiköitä, mutta ei juurikaan päivittäistavarakauppaa. Alueella on nykyisin noin k-m2 kaupan yksiköitä. Yhdessä mainitut kaupan yksiköt muodostavat merkittävän kaupallisen keskittymän. Palokankeskuksen läheinen Terran alue yhdistyy Kirrin suuryksikköjen alueeseen kaupan km-vyöhykkeellä. Vyöhykkeen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ja muun keskustaan soveltumattoman kaupan enimmäismitoitukseksi esitetään luonnoksessa k-m2. Luonnosvaiheen jälkeen mitoitusta alennettiin k-m2:iin, mutta ehdotusvaiheen palautteen perusteella mitoitus korjattiin hieman takaisin eli k-m2:iin edellä km-kohteen yhteydessä kerrotuin perustein. Koska Kirrin-Palokankeskuksen kaupan kokonaismitoituksessa ei kaavan laadinnan kuluessa ole tapahtunut muutosta, ei myöskään vaikutusten arvioida muuttuneen valmistelun eri vaiheissa. Mitoitus sisältää kaiken kaupan pinta-alan, myös alle k-m2 yksiköt. Karttarajaus vyöhykkeestä on raportin lopussa. 3) Keljonkeskus ja Eteläportti sekä ne yhdistävä kaupallinen vyöhyke Keljonkeskuksen voimassa olevan maakuntakaavan kaavamerkintä (ca) kumotaan ja muutetaan kmmerkinnäksi. Keljonkeskuksen alueella on useita kaupan suuryksiköitä, mutta ei juurikaan muita palveluita. Alue rajoittuu toteutuneisiin asuinalueisiin, eikä sillä ole laajenemismahdollisuuksia. Muutosta camerkinnästä km-merkinnäksi perustelee myös Eteläportin uuden aluekeskuksen toteutuminen ja sen mukainen kaavavaraus. Alueen nykyinen kaupan määrä ja Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 ( )- selvitykseen perustuen kaupan (päivittäis- ja erikoiskauppa yhteensä) enimmäismitoitus km-kohteen alueella on k-m2. Mitoitus sisältää kaiken kaupan pinta-alan, myös alle k-m2 yksiköt. Eteläportti Uusi alakeskus ca-kohdemerkinnällä. Alueesta kehitetään kaupungin eteläpuolelle muodostuvan noin asukkaan keskittymää palveleva kaupunkikeskustan eteläpuolinen keskustatoimintojen aluekeskus. Eteläportin alueelle keskittyy merkittävästi 20

21 asutusta, julkisia palveluita ja myös tilaa vaativaa kauppaa. Eteläportissa tavoitteena on monitoiminnallinen, kevyttä liikennettä suosiva, ympäröivään taajamarakenteeseen sujuvasti liittyvä kaupunkiympäristö; hyvä joukko ja henkilöautoliikenteen saavutettavuus. Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 ( )-selvitykseen, Eteläportin kaupalliseen selvitykseen ( ) sekä Jyväskylän kaupungin teettämiin muihin selvityksiin perustuen kaupan enimmäismitoitus camerkinnälle on k-m2. Alueelle ei tulisi sallia merkittävästi päivittäistavarakauppaa. Keljonkeskus-Eteläportti km-vyöhyke Kaupallisten palveluiden vyöhyke yhdistää Keljonkeskuksen kaupallisen alueen Eteläportin aluekeskukseen. Vyöhykkeen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan enimmäismitoitus on k-m2. Mitoitus sisältää kaiken kaupan pinta-alan, myös alle k-m2 yksiköt. Karttarajaus raportin lopussa. 4) Palokan vanha keskusta, Vaajakoski, Kuokkala, Tikkakoski: ca-kohdemerkintä. Tikkakoskea koskee kaupan seudullisen suuryksikön yleiset mitoitusrajat (< k-m2). Muissa taajamissa vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on k-m 2. 5) Korpilahden km-merkintä muutetaan alakeskusmerkinnäksi (ca). Taajamaa koskee kaupan seudullisen suuryksikön yleiset mitoitusrajat (< k-m2). Merkintä osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman kaupunkiseudun aluerakenteen osana kuntaliitoksen jälkeen. Muutos perustuu lisäksi Jyväskylän kaupunkiseudun Rakennemalli 20X0-selvitykseen ja kuntien yhteiseen aiesopimukseen kehityksen ohjaamiseksi sen mukaisesti. 6) Viherlandian voimassa olevan maakuntakaavan km-1 merkintä kumotaan tarpeettomana. Vähittäiskaupan kerrosalaan laskettava myymäläpinta-ala jää seudullisen rajan alle (< k-m2), sillä ympäristöministeriön tulkinnan mukaan myytävät kasvit sisältävien kasvihuoneiden pinta-alaa ei lasketa kaupan pinta-alaan mukaan. Jämsä Tarkistetaan Jämsän keskustatoimintojen aluevarauksen (C) rajaus. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus luonnoksessa oli k-m2. Luonnosvaiheen jälkeen mitoitus korjattiin k-m2:iin lisäselvitysten perusteella. Enimmäismitoitus määrittelee suuryksiköiden yhteenlasketun (jos useampia kuin yksi) maksimipintaalan. Jämsän Risteys kehittyy keskustaan soveltumattoman ja tilaa vaativan erikoiskaupan alueena. Merkintätapa kmvyöhyke, minkä enimmäismitoitus on k-m2. Jämsässä vähittäiskaupan suuryksiköt ja keskustaan soveltumaton kauppa keskittyvät muista vastaavankokoisista taajamista poiketen vain tälle yhdelle alueelle. Voimassa olevissa kuntakaavoissa on varauduttu suuryksikkörakentamiseen alueella. Kunnan oman laskennallisen ostovoiman lisäksi huomattava ostovoimalisäys tulee Himoksessa kävijöistä ja loma-asukkaista. Himoksen kävijämäärä on tällä hetkellä noin hlö vuodessa ja käynnissä olevien investointien ja suunnitelmien toteuduttua kävijämäärässä varaudutaan yli 1 milj. matkailijaan vuodessa. Kunnan mitoituslaskelman mukaan Himoksessa, sen kasvettua Master Planin mittoihin, tulee loma-asumaan vuoden jokaisena päivänä asukasta, johtuen viikkoosakkeiden suuresta määrästä. Rajauksessa huomioidaan arvokas kulttuuriympäristö- sekä maisemavyöhyke. Jämsänkosken keskustatoimintojen kohdemerkintä (c) muutetaan keskustatoimintojen alakeskusmerkinnäksi (ca). Merkintämuutos osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman Jämsän seudun aluerakenteen osana kuntaliitoksen jälkeen. Taajamaa koskee kaupan seudullisen suuryksikön yleiset mitoitusrajat. 21

22 Entisen Kuoreveden kunnan Hallin päätaajamaan sekä entisen Längelmäen kunnan Länkipohjan päätaajamaan tulee uusi keskustatoimintojen alakeskusmerkintä (ca). Merkintämuutos osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman Jämsän seudun aluerakenteen osana kuntaliitoksen jälkeen. Taajamia koskee kaupan seudullisen suuryksikön yleiset mitoitusrajat. Vt 9 ja 24 risteysaluetta kehitetään Jämsän käyntikorttialueena. Liittymäalueelle voidaan ohjata erityisesti tilaa vievää erikoiskauppaa ja liikennepalveluja. Himoksen liittymään voidaan kehittää myös uusia matkailupalveluja. Liittymäalueiden läheisyys houkuttelee erityisesti hyviä logistisia yhteyksiä edellyttäviä yrityksiä. Lähde: Jämsän rakennemalli 2025,

23 JÄMSÄN RISTEYS, km-1 vyöhyke Nykyisiä kaupan yksiköitä, joista alemman kuvan hallirakennukset sijaitsevat lähimpänä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö vyöhykkettä ja maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. 23

24 JÄMSÄN RISTEYS, km-1 vyöhyke Kaupalliselle vyöhykkeelle sijoittuvien mahdollisten uusien rakennusten näkyvyyttä kulttuuriympäristö- ja maisema-alueelle rajoittaa olemassa olevat hallirakennukset sekä niitä ympäröivä puustoinen alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (sininen rasteri) Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (musta rajaus) 24

25 Karstula Karstulan keskusta osoitetaan c-kohdemerkinnällä. Tällöin km-kohdemerkintä kumotaan pois. Merkintämuutos osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman seudun aluerakenteen osana. Keskustatoimintojen c-kohdemerkinnän enimmäismitoitus on k-m2. Enimmäismitoitus määrittelee suuryksiköiden yhteenlasketun (jos useampia kuin yksi) maksimipinta-alan ja mahdollistaa myös suunnitteilla olevan uuden rautakaupan suuryksikön toteuttamisen. Mukaan ei lasketa pienempiä myymälöitä. Kaavoituksen lähtökohtana oli varautuminen rautakaupan laajennukseen. Ehdotusvaiheessa tavoite täsmentyi ja kunta esitti tarkemman sijaintipaikan rautakaupalle. Yli 3000 k-m2 kohde sijoittuu keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle ja tulisi siitä syystä esittää km merkinnällä. Suunnittelussa päädyttiin vaihtoehtoratkaisuun: koska Karstulan erikoiskaupan laskennallinen mitoitus on yli k-m2, määritellään keskustaajaman asemakaava-alueen tiva-kaupan seudullisuusrajaksi k-m2, jolloin erillistä merkintää ei tarvita. 25

26 Humpin vyöhyke sijoittuu asemakaavoitetun teollisuusalueen ja valtatien 13 ja kantatien 58 risteysalueen ympäristöön. Vyöhykkeen vaikutusalueelle sijoittuu asutusta, matkailupalveluja, puuteollisuuden keskittymä sekä valtatien varren liikerakentamista. Voimassaolevassa maakuntakaavassa alue on merkitty työpaikka-alueena (tp). Vaikutusalueella (maakuntakaavan tp ja t-alueella) on jo tällä hetkellä noin 20 yritystä ja noin 220 työpaikkaa. Honkarakenne Oyj:n toiminnan keskittäminen Humpille lisää koko Puulaakson kiinnostavuutta sekä tuotannollisen että palvelujen verkostomaiselle yritystoiminnalle. Vyöhykealueelle on toteutettu kunnallistekniset (vesi-, viemäri, kaukolämpö ja palovesijärjestelmä) verkostot ja alue on luontevaa taajama-alueen laajentumisaluetta valtatien ja Karstulan keskustan välillä. Valtatien liikenteen ohjausta Karstulan keskustaan on mahdollista parantaa Humpin alueen kehittämisellä. Osoitetaan Humpin alueelle km-1 -vyöhykemerkintä, joka yhdistää alueen Finn-Savotalta Honkarakenteelle ja edelleen keskustan suunnassa Humpinniemen työpaikka-alueen. Vyöhykkeen enimmäismitoitus on k-m2. Mitoitus sisältää kaiken kaupan pinta-alan, myös alle k-m2 yksiköt. Alueelle ei saa sijoittaa muuta seudullisesti merkittävää kauppaa kuin tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Merkintä mahdollistaa alueella toimivien ja sinne sijoittuvien tuotantolaitosten esittely- ja suoramyyntitilojen toteuttamisen kunnan ja kehittämisyhtiön tavoitteen mukaisesti. Tälle alueelle keskitetään kaupan toimintoja, jotka tarvitsevat laajoja ulkovarastoalueita eivätkä siitä syystä pysty uudistumaan ja kehittymään nykyisillä paikoillaan. Keuruu Keskustatoimintojen kohdemerkintä (c) muutetaan aluevarausmerkinnäksi (C). Merkintämuutos täsmentää merkinnällä tarkoitettua vaikutusaluetta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on k-m2. Enimmäismitoitus määrittelee suuryksiköiden yhteenlasketun (jos useampia kuin yksi) maksimipinta-alan. Keuruun keskusta-alueella on nykyinen kaupan yhteispinta-ala lähiaikoina rakentuvan uuden kaupan jälkeen noin k-m2. Keuruun keskustaalueella on kaupungin ilmoittama nykyinen kaupan pinta-ala n k-m2, siitä on purettavana n k-m2 ja lähiaikoina rakentumassa 7500 k-m2. Eli tilanne vuonna 2013 lienee noin k-m2. Asemakaavat mahdollistavat nyt yhteensä n k-m2 rakentamisen KL-1, KLT-1, K, K-1, K-3, K-4 ja KM alueille. Yliahon alue kehittyy tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiköiden sijoituspaikkana, lähinnä keskustaan soveltumattoman erikoiskaupan alueena. Kaavamerkintä km-vyöhyke. FCG:n täydentävään selvitykseen perustuen Yliahon alueen kaupan enimmäismitoitus on k-m2. Mitoitus sisältää kaiken kaupan pinta-alan, myös alle k-m2 yksiköt. Yliahon mitoituksessa otetaan huomioon lisärakentamistarpeen lisäksi alueella jo oleva noin k-m2 kaupan pinta-alamäärä ja kaupan suuryksikkö sekä taajaman sisäinen kaupallisten palveluiden siirtyminen. Yliahon alueelle on tarkoitus toteuttaa pääasiassa moottoriajoneuvo-, huonekalu-, rauta- ja rakennustarvike, maatalous-, puutarha-alan ja kodintekniikka-alan kauppaa. Rajauksessa huomioidaan arvokas kulttuuriympäristövyöhyke. Otavan alueen mitoitus sopii yleisen seudullisuusrajan (< 3 000/5 000 k-m2) piiriin. Ei erillismerkintää. Mitoitus perustuu selvityksiin Keuruun kaupallinen asema, asemakaavan muutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi. Entrecon Oy 2010 sekä Keski-Suomen liiton teettämään kaupallisia palveluita täydentävään selvitykseen (FCG 2011). Kaupallisen tarjonnan lisääntyminen lisää Keuruun kaupallista omavaraisuutta ja vähentää ostovoiman ulosvirtausta. Myös Keuruun asukkaiden palvelujen saavutettavuus paranee uuden tarjonnan myötä. Tarjonnan kehittyminen vähentää asiointimatkoja kauempana sijaitseviin suuremman kaupallisen tarjonnan keskuksiin kuten Jyväskylään. 26

27 KEURUU / YLIAHO, km-1 vyöhyke Konnevesi Konneveden olemassa oleva km-merkintä kumotaan. Taajamaa koskee seudullisen suuryksikön yleiset mitoitusrajat. Kuhmoinen Keskustan km-kohdemerkintä kumotaan. Taajamaa koskee kaupan seudullisen suuryksikön yleiset mitoitusrajat. Kaavaehdotuksessa keskusta osoitetaan kunnan lausunnon perusteella ca kohdemerkinnällä eli Jämsän seudun aluerakenteen mukaisena alakeskuksena. Kyyjärvi Kauppakeskus Paletin koko on nykyisin noin k-m2 ja kävijämäärän vuonna 2009 on ollut noin kävijää. Kyyjärven kunnan suunnitelmana on laajentaa Kauppakeskus Palettia noin kaksinkertaiseksi nykyiseen laajuuteen verrattuna, jolloin laajennuksen suuruusluokka olisi k-m2. Kauppakeskukseen sijoittuisi laajennuksen yhteydessä mahdollisesti myös toinen pieni päivittäistavaramyymälä. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Kyyjärven Paletin alueen km-merkintä sallii erikoistavara- ja päivittäistavarakaupan laajentamisen kaavamerkinnän mukaisten kerrosneliömäärien mukaisesti. Paletin alue on kehittynyt kaavamerkinnän mukaiseksi kaupallisen toiminnan keskukseksi Kyyjärvellä. Sinne on keskitetty kaikki Kyyjärven erikoistavara- ja päivittäistavarakauppa. Alue on aivan kuntakeskuksen kyljessä ja sinne on erinomaiset liikenneyhteydet myös kevyelle liikenteelle. Alueen edelleen kehittäminen on 27

28 elintärkeää Kyyjärven kuntakeskuksen palveluiden säilyttämiseksi. Erikoistavarakauppa ja myös sen mahdollinen lisääminen on Kyyjärven Paletin tapauksessa välttämätöntä, jotta alueella voitaisiin säilyttää nykyinen palvelutaso ja parantaa sitä siten, että tarve asiointiin suuremmissa keskuksissa vähenee. Kaikki kaupan toiminnot Kyyjärvellä tullevat jatkossakin keskittymään Paletin alueelle. Tällä pyritään välttämään toimintojen hajautumista ja liikenteen tarpeen kasvun. Kyyjärven Paletti on merkittävä lähialueen mökkiläisiä ja muita matkailijoita palveleva kauppakeskus. Kyyjärven Paletin km-merkintä säilyy ja sen mitoitusrajassa otetaan huomioon nykytila ja tehty laajennussuunnitelma. Vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitukseksi esitetään k-m2. Mitoitus perustuu Kyyjärven kirkonkylän yleiskaavaa ja Paletin asemakaavaa varten tehtyyn selvitykseen: Yleiskaavan kaupallinen selvitys ja asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi, FCG KYYJÄRVI / PALETTI, km -kohde Laukaa Keskusta Keskustatoimintojen kohdemerkintä (ca) muutetaan aluevarausmerkinnäksi (ca). Taajaman laajenemissuunta on seututie 637 linjauksen mukainen. Vähittäiskaupan suuryksiköille sopivaa paikkaa ei enää ole ydinkeskustassa, joten uusien kaupan paikkojen mahdollistaminen ydinkeskustan pohjois- tai eteläpuolelle huomioidaan maakuntakaavan aluevarauksella. Merkintämuutos täsmentää ca-merkinnällä tarkoitettua vaikutusaluetta ja osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman kaupunkiseudun aluerakenteen osana. Alueen vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on k-m2. Enimmäismitoitus määrittelee suuryksiköiden yhteenlasketun (jos useampia kuin yksi) maksimipinta-alan. Rokkakangas Rokkakankaalle osoitetaan km-kohde, joka mahdollistaa keskustaan soveltumattoman ja paljon tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden toteuttamisen. Kohdemerkinnän enimmäismitoitus on k-m2. Mitoitus sisältää kaiken kaupan pinta-alan, myös alle k-m2 yksiköt. Rokkakankaan teollisuusalue on hyvien liikenneyhteyksien varrella, lähellä kirkonkylän ydinkeskustaa, jonne on valmis kevyen liikenteen väylä. Alueella toimii nykyisin pääasiassa pieniä yrityksiä ja pienteollisuutta. Rokkakankaan teollisuusalueen asemakaavan ollaan muuttamassa. Tavoitteena on kohentaa alueen sekavaa ympäristöä mahdollistamalla alueella myös kaupan toimintaa, esimerkiksi yritysten suoramyyntiä ja rautakaupan sijaintipaikka. 28

29 Lievestuore Lievestuoreen keskustan ca-merkintä. Merkintä osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman kaupunkiseudun aluerakenteen osana. Taajamaa koskee seudullisen suuryksikön yleinen mitoitusraja. Muurame Muuramen keskustan ca-kohdemerkintä muutetaan aluevaraukseksi. Alueen vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on k-m2. Merkintä osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman kaupunkiseudun aluerakenteen osana. Muutos perustuu lisäksi Jyväskylän kaupunkiseudun Rakennemalli 20X0- selvitykseen ja kuntien yhteiseen aiesopimukseen kehityksen ohjaamiseksi sen mukaisesti. Muuramen Saunakylän alue valtatien 9 länsipuolella kehittyy keskustaan soveltumattoman ja tilaa vaativan erikoiskaupan alueena. FCG:n täydentävään selvitykseen perustuen alueen enimmäismitoitus on k-m2. Alueelle ei saa sijoittaa muuta seudullisesti merkittävää kauppaa kuin tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Merkintätapa km-kohde, jonka alue koskee valtatien länsipuolta Saunakylästä pohjoiseen. Petäjävesi Keskustaan lisätään uusi keskustatoimintojen alakeskusmerkintä (ca-kohde). Merkintämuutos osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman kaupunkiseudun aluerakenteen osana. Muutos perustuu lisäksi Jyväskylän kaupunkiseudun Rakennemalli 20X0-selvitykseen ja kuntien yhteiseen aiesopimukseen kehityksen ohjaamiseksi sen mukaisesti. Taajamaa koskee kaupan suuryksikön yleiset mitoitusrajat. Nykyisen maakuntakaavan km-merkintä kumotaan ja korvataan uudella km-kohdemerkinnällä, johon liittyy k- m2 enimmäismitoitus. Mitoitus perustuu kunnan ostovoimakehitykseen, lainvoimaiseen asemakaavaan ja taajamassa jo olevan TIVA-kaupan suunniteltuun uudelleen sijoittumiseen kyseiselle alueelle. Pihtipudas Keskustan km-kohdemerkintä kumotaan. Taajamaa koskee kaupan seudullisen suuryksikön yleiset mitoitusrajat. Putaanportin alueelle uusi km-merkintä valtatien itäpuolelle. Alueen enimmäismitoitus on k-m2. Mitoitus sisältää kaiken kaupan pinta-alan, myös alle k-m2 yksiköt. Alueelle sijoittuva uusi seudullisesti merkittävä kauppa on tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Alueella on useita kaupan yksiköitä, jotka yhdessä muodostavat merkittävän kaupallisen keskittymän. 29

30 PIHTIPUDAS / PUTAANPORTTI, km -kohde Saarijärvi Keskustan c-kohdemerkintä muutetaan aluevaraukseksi. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus keskustatoimintojen alueella on k-m2. Luonnosvaiheen lausunnon nojalla mitoitus nostettiin k-m2:iin. Asemankannaksen km-kohdemerkinnän vaikutusalue koskee Pajulammen ja Pappilan välistä aluetta valtatien molemmin puolin. Kaupan enimmäismitoitus km-alueella on k-m2. Enimmäismitoitus sisältää kaiken kaupan ei vain suuryksiköihin sijoittuvaa kauppaa. Alueelle on jo toteutunut liike- ja kaupparakentamista n k-m2 (Sillankorva-suoramyynti 1000, Pappilan pihapiirin matkailumyynti 150, Ale-Makasiini 2000, Agrimarket 1400, Rantakivi liikennemyymälä 820, Kenkäpuu 1200, Rautakauppa Patinen 4860, Halpa-Halli 4150, viereinen rakennus 800, Liikennekeskus, jossa autokauppa ja konditorio 1150). Laadinnassa olevan yleiskaavan perusteiden mukaisesti lisäkerrosalatarvetta on myös noin k-m2. Se koostuu eräiden em. kiinteistöjen tulossa olevista laajennuksista (noin k- m2) ja käyttämättömästä rakennusoikeudesta (2 300 k-m2) sekä uusista palvelu-, matkailu- ja liikennepalvelurakennuspaikoista ( k-m2). Perustelut: Saarijärvi ja Pylkönmäki, Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon 2009 ja FCG:n selvitykset. Uusille TIVA - kaupoille ei osin maantieteellisistä syistä Saarijärvellä ole tilaa lähellä ydinkeskustaa. 30

31 SAARIJÄRVI, Asemankannas, km -kohde km-kohde SAARIJÄRVI, keskusta C -alue Toivakka Kunnan keskustaajamaan lisätään uusi ca-merkintä. Merkintämuutos osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman kaupunkiseudun aluerakenteen osana. Muutos perustuu lisäksi Jyväskylän kaupunkiseudun Rakennemalli 20X0-selvitykseen ja kuntien yhteiseen aiesopimukseen kehityksen ohjaamiseksi sen mukaisesti. Taajamaa koskee kaupan seudullisen suuryksikön yleiset mitoitusrajat. Uurainen Nykyisen maakuntakaavan km-merkintä kumotaan ja korvataan keskustatoimintojen alakeskusmerkinnällä (ca). Merkintämuutos osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman kaupunkiseudun aluerakenteen osana. Muutos perustuu lisäksi Jyväskylän kaupunkiseudun Rakennemalli 20X0-selvitykseen ja kuntien yhteiseen aiesopimukseen kehityksen ohjaamiseksi sen mukaisesti. Uuraisten keskustan kehittämishankkeessa (v

32 2011) päädyttiin ratkaisuun, että kuntakeskustassa ei haluttu varautua vähittäiskaupan seudulliseen suuryksikköön. Taajamaa koskee kaupan seudullisen suuryksikön yleiset mitoitusrajat. Hirvaskankaan aluetta on selostettu Äänekosken tarkastelun yhteydessä. Kunta on esittänyt risteysalueen läheisyyteen kaupan suuryksiköitä, mutta maakuntakaavaa varten teetetyt selvitykset eivät tue merkintää maakuntakaavaan. Viitasaari Keskustatoimintojen c-kohde muutetaan aluemerkinnäksi (C). Alueen vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on k-m2. Enimmäismitoitus määrittelee suuryksiköiden yhteenlasketun (jos useampia kuin yksi) maksimipinta-alan. Mustaniemen alueelle lisätään kaupan TIVA-suuryksiköiden ja keskustaan soveltumattoman kaupan sijoittumista varten km-kohdemerkintä. km-kohdemerkinnän kaupan enimmäismitoitus on k-m2. Alueella on nykyisin noin k-m2 erikoistavarakaupan myymälä- ja varastotilaa (Agri, Rautia, Viita-Kone, Ale-Makasiini, Konetarvike, Viitaputki, Acada Oy, Hautakivi Räsänen, JP-Keittiöt, Autoliike Tervo, Ramirent, jne.). Viitasaari on seudullinen erikoiskaupan keskus. Kaupunki on esittänyt keskustan C-alueen laajentamista vt4:n itäpuolelle Mustaniemen alueelle. Maakuntakaavan merkintäpäätöksen ja YM:n ohjeistuksen nojalla sellainen esittämistapa ei ole mahdollista, sillä alueella ei ole keskustatoimintoja. Keskustatoimintojen merkintää ei voida käyttää pelkästään siinä tarkoituksessa, että kaupan suuryksikön sijoittaminen tulisi sallituksi. 32

33 VIITASAARI / MUSTANIEMI, km -kohde 33

34 Äänekoski Tarkistetaan Äänekosken keskustatoimintojen alueen laajuus ja muutetaan keskustatoimintojen kohdemerkintä (c) tarvittaessa aluevarausmerkinnäksi (C). Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on k-m2. Enimmäismitoitus määrittelee suuryksiköiden yhteenlasketun (jos useampia kuin yksi) maksimipinta-alan. Äänekosken keskustassa nykyisten suuryksiköiden pinta-ala on noin k-m2. (CM 7 000, S-Market 5 000, ent. S-Market 5 500, ent. K-Supermarket 3 300, Ostoskeskus/Tokmanni ym , Niskanen/kodinkone,urheilu ym , Mercuria/liikekeskus, erikoisliikkeitä 4 200). Kotakennään alue kehittyy keskustaan soveltumattoman ja tilaa vaativan erikoiskaupan alueena. FCG on laatinut sijaintipaikasta täydentävän selvityksen. Kotakennääntien alueella on nykyisin noin k-m2 pääasiassa autoiluun liittyviä yritystiloja. Alueen liikenteellinen ja yhdyskuntarakenteellinen sijainti on edullinen ja alueella on mahdollisuus rakentaa jatkossa TIVA-kauppaa. Kaavaluonnos- ja ehdotusvaiheen mitoituksen mukainen vain k-m2 lisärakentamismahdollisuus rajoittaisi tulevaisuudessa alueen kehittämistä ja investointeja, jotka kaupungin asemakaavat myös mahdollistavat. Edellä mainituista syistä sekä ehdotusvaiheen palautteen perusteella kaupungilla tulee olla maakuntakaavalliset edellytykset alueen jatkokehittämiselle, jolloin mitoituksen tulee olla k-m2 tasolla. Kerrosalan kasvattaminen on jossain määrin yhteydessä myös muiden Äänekosken suuryksikkövarausten mitoitukseen ja saattaa selvitysten nojalla vähentää ensisijassa Hirvaskankaan suuryksiköiden laajennustarvetta. Äänekoskentien kaupan alueella on olemassa oleva kaupan suuryksikkö. Kaupan kehittymisedellytysten turvaamiseksi voimassa olevan kuntakaavan mukaisesti kohde merkitään maakuntakaavaan km-kohdemerkinnällä, jonka enimmäismitoitus on k-m2. Mitoitus sisältää kaiken kaupan pinta-alan, myös alle k-m2 yksiköt. Äänekoskentien (=Äänekoski pohjoinen) nykyinen suuryksikkö on k-m2 (Alemakasiini), mikä on pohjoisen Keski-Suomen suurin alennustavaratalo. Kaupungin kaavassa on lisäksi varaus kolmelle vähittäiskaupan suuryksikölle. Hirvaskankaan alue kasvaa kaupungin elinkeinostrategian mukaan edelleen tilaa vaativan kaupan alueena, jonne sijoittuu myös logistiikka- ja matkailutoimintoja Äänekosken rakenneyleiskaavan periaatteiden mukaisesti. Äänekosken väestö on kasvanut voimakkaimmin uuden Äänekosken eteläosissa ja taajamien ympäristöissä, jonne on kaavoitettu uusia asuinalueita. Eteläisin osa kaupungin alueesta, hyvien liikenneyhteyksien varrella ja palvelujen lähellä on suosituinta asuinaluetta luvulla väestönkasvu on ollut suurinta Äänekosken taajaman ympärillä, Hirvaskankaan ja Koivistonkylän alueilla sekä Suolahden itäpuolella. Voimakkainta väkiluvun väheneminen on puolestaan ollut Suolahden keskustaajamassa ja sen liepeillä, sekä uuden kunnan pohjoisosissa. Hirvaskankaan alueen tarkastelussa otetaan asiakaspotentiaalissa huomioon läheinen Uuraisten kunnan puolella oleva asutus ja kaavapotentiaali sekä vilkas valtakunnan pääväylän ohikulkuliikenne. YKR 2010-aineiston mukaan Hirvaskankaalle on jo syntynyt uusi, taajamakriteerit täyttävä asutuskeskittymä, joka kuntien suunnitelmien mukaan kasvaa. Uuraisten ja Äänekosken välinen kuntaraja halkaisee Hirvaskankaan alueen. Äänekoski on laatinut yhdessä Uuraisten kanssa Hirvaskankaan aluetta koskevan ideasuunnitelman eli Hirvaskankaan alueen kaavarungon v (kartta). Uuraisten puolelle on kaavoitettu ja osin toteutunut jo runsaasti asutusta ja työpaikkoja (kaavasuunnitelmien yhdistelmäkartta ). Alueella toimii vähittäiskaupan keskittymä, joka tukee merkintää maakuntakaavaan. Alueella jo olevan kauppakeskittymän lisäksi kuntakaavoitukseen perustuen tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiköiden sijoituspaikkana esitetään Hirvaskankaan aluetta, ns. Spektrin ympäristö, jossa kaupan enimmäismitoitus on k-m2. Merkintätapa km-kohde. km-alueella enimmäismitoitus sisältää kaiken kaupan, ei vain suuryksiköitä. 34

35 Hirvaskankaan nykyiset palveluyksiköt ovat yhteensä lähes k-m2. (Spektri ja ABC 3 800). Kaupungin laatimassa asemakaavaehdotuksessa varaudutaan ABC:n laajennukseen siten, että tontille on mahdollista rakentaa esim. rautakauppa tai vastaava TIVA-kohde, rakennusoikeus k-m2. Lisäksi Spektrin naapuritontille on tulossa liikennemyymälä, jonka yhteydessä on liiketiloja, autonhuoltoa ym., rakennusoikeus k-m2. Spektrin itäpuolelle on tulossa liikenneterminaaleille ja myös TIVA:lle osoitettava tontti, jonka rakennusoikeus on noin k-m2. Suolahden keskustatoimintojen merkintä (c) muutetaan keskustatoimintojen alakeskusmerkinnäksi (ca). Merkintä osoittaa yhdenmukaisesti palvelukeskusten väliset suhteet ja taajaman aseman kaupunkiseudun aluerakenteen osana kuntaliitoksen jälkeen. Ratkaisu on myös Äänekosken rakenneyleiskaava 2016, Strategiaraportti mukainen. Taajamaa koskee kaupan seudullisen suuryksikön yleiset mitoitusrajat. Ote Äänekosken rakenneyleiskaava 2016, Strategiaraportti

36 Yhdistelmäkuva: Uuraisten asemakaavaluonnos ja Äänekosken osayleiskaava Hirvaskankaan alueella km-kohde 36

37 ÄÄNEKOSKI / HIRVASKANGAS, km -kohde 37

38 Ote Äänekosken rakenneyleiskaava 2016, Strategiaraportti

39 39

40 Yhteenveto kaupan nykymäärästä ja mitoituksesta 4. vaihemaakuntakaavassa Keskustatoimintojen alueet (C) Kunta >2000 k-m2 suuryksiköiden suunniteltu enimmäismäärä 1. Joutsa Jyväskylä Ei rajoitusta 3. Jämsä >muutettu ehdotukseen Karstula Keuruu Saarijärvi >muutettu ehdotukseen Viitasaari Äänekoski Keskustatoimintojen alakeskukset (ca) Kohde Kunta >2000 k-m2 suuryksiköiden enimmäismäärä 1. Hankasalmen keskusta Hankasalmi Eteläportti Jyväskylä Korpilahti Jyväskylä yleinen seudull.raja 4. Kuokkala Jyväskylä Palokka Jyväskylä Tikkakoski Jyväskylä yleinen seudull.raja 7. Vaajakoski Jyväskylä Halli Jämsä yleinen seudull.raja 9. Jämsänkoski Jämsä yleinen seudull.raja 10. Laukaan keskusta Laukaa Lievestuore Laukaa yleinen seudull.raja 12. Muuramen keskusta Muurame Petäjäveden keskusta Petäjävesi Toivakan keskusta Toivakka yleinen seudull.raja 15. Uuraisten keskusta Uurainen yleinen seudull.raja 16. Suolahden keskusta Äänekoski yleinen seudull.raja Lisäys Ehdotusvaihe Länkipohja Kuhmoinen kk Jämsä Kuhmoinen yleinen seudull.raja yleinen seudull.raja Vähittäiskaupan suuryksiköt (km) Kohde Kunta Arvioitu kaupan nykyinen määrä. Vähittäiskaupan enimmäismäärä 1. Keljonkeskus Jyväskylä Palokankeskus Jyväskylä , ehdotukseen ja lopulliseen kaavaan Paletti Kyyjärvi Rokkakangas Laukaa Saunakylä Muurame Putaanportti Pihtipudas Asemankannas Saarijärvi Mustaniemi Viitasaari Hirvaskangas Äänekoski Kotakennäs Äänekoski , lopulliseen kaavaan Äänekoskentie (pohjoinen) Äänekoski

41 KAUPPA JA KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA, KESKI-SUOMEN LIITTO/KAUPAN TYÖRYHMÄ Kaupalliset vyöhykkeet (km-1) Kohde Kunta Keljonkeskus-Eteläportti Palokankeskus-Kirri Jyväskylä Jyväskylä Arvioitu kaupan nykyinen määrä.?? Jämsän Risteys Humppi Yliaho Jämsä Karstula Keuruu???? Vähittäiskaupan enimmäismäärä , ehdotukseen ja lopulliseen kaavaan Kaupalliset vyöhykkeet (km-2): Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue. Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k- m². Keljonkeskus Eteläportti, km-1 Palokankeskus Kirri, km-1 Jämsän Risteys, km-1 Karstula Humppi, km-1 Keuruu Yliaho, km-1 Jyväskylän keskustaajama-alue, km-2 Kartat 4. vaihemaakuntakaavan km-vyöhykkeistä 41

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA 3.5.2013 Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ/ Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

KAUPAN OHJAUS MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA

KAUPAN OHJAUS MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 17.8.2017 / LBer Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä KAUPAN OHJAUS MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA Sisällys 1. Kaupan ohjauksen tarkistustarpeet

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 25.5.2016 Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

KAUPAN OHJAUKSEN MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KAUPAN OHJAUKSEN MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Keski-Suomen liitto Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.9.2017 Keski-Suomen liitto KAUPAN OHJAUKSEN MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 1 SISÄLTÖ 1. ALKUSANAT

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 24.11.2016/HKu Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy I SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen tausta ja tarkoitus... 1 2 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS. Ympäristöministeriön 24.9.2014 vahvistama Maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä

KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS. Ympäristöministeriön 24.9.2014 vahvistama Maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS Ympäristöministeriön 24.9.2014 vahvistama Maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yleiskaava Hyväksymisvaihe. Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Maankäyttö, Strateginen suunnittelu

Jyväskylän kaupungin yleiskaava Hyväksymisvaihe. Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Maankäyttö, Strateginen suunnittelu Jyväskylän kaupungin yleiskaava Hyväksymisvaihe Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Maankäyttö, Strateginen suunnittelu 20.10.2014 Yleiskaavaprosessi: valintojen portaat Miksi tämä kaava olisi

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA

TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 22.8.2017/HKu Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä TYÖPAIKKA- JA TEOLLISUUSALUEISIIN LIITTYVÄT VARAUKSET LAIN- VOIMAISISSA MAAKUNTAKAAVOISSA Keski-Suomen

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

MH 12.12.2012 176 LIITE KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS

MH 12.12.2012 176 LIITE KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS MH 12.12.2012 176 LIITE KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS Ehdotus 12.12.2012 1 KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA JOHDANTO... 2 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE... 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 Maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 LAUSUNTO 1(5) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 Lausunnonantajasta Asunto-, toimitila-

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN

Lisätiedot

Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta

Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta Maakuntahallitus 138 25.09.2017 Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta 391/05.01/2017 MHS 25.09.2017 138 Tiivistelmä Kaavaehdotusvaiheessa Karjaan läntisen taajaman

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja 1.11.2016 Päivitettävänä Satakunnan kokonaismaakuntakaava - valmistui 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS

OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto OSA 1: KESKI-SUOMEN KAUPALLINEN SELVITYS Loppuraportti 26.4.2010 1 ALKUSANAT Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto käynnistivät kesällä 2009 Jyväskylän

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 11. KAUPUNGINOSAN OSIA KORTTELEISTA 1106 JA 1108 SEKÄ NÄIHIN LIITTYVISTÄ

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulleet muutokset Maanmittauslaitoksen koulutuspäivä Mirkka Saarela, ympäristöministeriö

Maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulleet muutokset Maanmittauslaitoksen koulutuspäivä Mirkka Saarela, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain 1.5.2017 voimaan tulleet muutokset 6.9.2017 Maanmittauslaitoksen koulutuspäivä Mirkka Saarela, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain 1.5.2017 voimaan tulleet muutokset

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Keski-Suomen 4.VMK (luonnos) Lausunnot ja vastineet, MH 28.11.2012, 159

Keski-Suomen 4.VMK (luonnos) Lausunnot ja vastineet, MH 28.11.2012, 159 4. VMK (KAAVALUONNOS) MH 28.11.2012 159 Vaihemaakuntakaava päivittää Keski-Suomen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja tarvittavilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta, osoittaa

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 3 2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus RAKENNETTU YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 126 Miljöhandledning 2012 Glesbygdens avloppsvatten YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 3 2013

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Kempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Zatelliitin poikittaisyhteys 2. ehdotusvaihe

Kempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Zatelliitin poikittaisyhteys 2. ehdotusvaihe YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 2. ehdotusvaiheen palaute Kempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Zatelliitin poikittaisyhteys 2. ehdotusvaihe KESKUSTA / RISTISUO (101 / 003) LINNAKANGAS / LINNAKANGAS

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy

FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAURAMÄEN OSAYLEISKAAVA ETELÄPORTIN KAUPALLINEN SELVITYS RAPORTTI FCG Finnish Consulting Group Oy Eteläportin kaupallinen selvitys 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERIAATTEET

SUUNNITTELUPERIAATTEET Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä.

PÄÄTÖS 4.10.2013. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston päätös 14.5.2012 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n hyväksymisestä. KÄÄNNÖS PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2013 DNr:o YM4/5222/2012 ASIA Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1:n vahvistaminen VAHVISTETTAVAKSI SAATETTU PÄÄTÖS KAAVAN SISÄLTÖ LAUSUNNOT Pohjanmaan liiton

Lisätiedot

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Maisemat maakuntakaavoituksessa Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 1101 Kunnan kaavatunnus:

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 235. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 235. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.12.2016 Sivu 1 / 1 1332/2016 10.02.03 235 Hannuksenpelto II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 442101, 31. kaupunginosa Kaitaa Valmistelijat

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Maakuntakaavaehdotus 2014

Maakuntakaavaehdotus 2014 Maakuntakaavaehdotus 2014 Täytä paikallisyhdistyksen huomiot maakuntakaavaehdotuksesta kommenttikenttään! Maakuntakaavaehdotuksen linjaukset: Lisätiedot: Paikallisyhdistyksen kommentit: Taajama-alueet

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tarkistetusta ehdotuksesta (Uudenmaan liitto)

Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan tarkistetusta ehdotuksesta (Uudenmaan liitto) Yhdyskuntalautakunta 96 16.08.2011 Kaupunginhallitus 173 31.08.2011 Yhdyskuntalautakunta 69 22.05.2012 Kaupunginhallitus 143 30.05.2012 Yhdyskuntalautakunta 149 04.12.2012 Lausunto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden

Lisätiedot

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2

Lisätiedot