Q valvottavatapaaminen

Transkriptio

1 Q valvottavatapaaminen Jukka Vesala, apulaisjohtaja Jukka Vesala

2 Vuoden ensimmäisen tapaamisen aiheena on QIS Tilaisuuden avaus Solvenssi II -vaikuttavuustutkimus QIS5 - tulokset Tuloksia EU-tasolla Suomen tulokset/henkivakuutus Suomen tulokset/vahinkovakuutus Ajankohtaista tietoa Solvenssi II -hankkeesta Tilaisuus päättyy Jukka Vesala 1

3 Suomesta erinomainen osallistuminen Tarkoituksena oli selvittää millainen olisi yhtiöiden Solvenssi II -tase ja vakavaraisuus varmistaa että direktiivin turvaavuusvaatimukset täyttyvät saada lisätietoa tason 2 sääntelyn viimeistelyä varten kannustaa yhtiöitä SII -valmistautumisessa EU-tasolla osallistumisaste oli lähes 70 % Suomessa osallistui n. 80 % markkinoista 10 henkivakuutusyhtiötä (n. vastuista) 16 vahinkovakuutusyhtiötä (n. 99 % vastuista) 6 vakuutusyhdistystä Suomessa kiitettävä kattavuus Jukka Vesala 2

4 Vakavaraisuussääntely näyttäisi kiristyvän erityisesti henkivakuutuksessa QIS5-solvenssisuhde eli oman varallisuuden suhde vakavaraisuuspääomavaatimukseen (SCR) oli henkivakuutuksessa 1,2 ja vahinkovakuutuksessa 2, Henkivakuutus Mrd. euroa 6 Vahinkovakuutus Mrd. euroa 5 Tier 3 4 Tier 2 Tier 1 3Tasoitusmäärä Tier 3 Tier 2 Tier 1 Tasoitusmäärä TPO TPO 2 SCR 2 MCR SCR MCR 1 TPOmin 1 TPOmin SI SII SI SII Jukka Vesala 3

5 Uudet vakavaraisuussäännöt vaikuttavat pääomapuskureihin merkittävästi Vahinkovakuutuksessa puskurit kasvoivat pääosin tasoitusmäärän käsittelyn vuoksi Henkivakuutuksen puskurit pienenivät merkittävästi riskiperusteisten pääomavaatimusten vuoksi Milj. Vahinko Henki Solvenssi I Toimintapääoma Toimintapääoman vähimmäismäärä Puskuri Solvenssi II Oma varallisuus Vakavaraisuuspääo ma-vaatimus Puskuri Jukka Vesala 4

6 Suomalaiset vakuutusyhtiöt täyttivät uudet SCRvaatimukset hyvin verrattuna muihin maihin Graph 5: Distribution of SCR coverage by country EEA Solvenssisuhde = SCR:n täyttämiseen kelpaavan oman varallisuuden suhde SCR:aan EE SK LI FI LT NL CZ FR DE PT RO ES AT LU NO DK CY IS IT HU BE BG SI UK LV SE IE MT PL GR 75% to 120% Less than 75% 120% to 200% More than 200% Jukka Vesala 5

7 QIS5-tulosten arvioinnissa varovaisuus tarpeen Arvioitaessa QIS5-tuloksia etenkin yksittäisten yhtiöiden kannalta tulee ottaa huomioon, että laskelmat tehtiin tilanteesta , markkina on muuttunut sen jälkeen yhtiöiden liiketoiminnan ja riskienhallinnan sopeuttaminen SIImaailmaan on vielä kesken ja eri yhtiöillä eri vaiheessa SII- parametrit ja laskentatekniikat eivät ole vielä lopulliset Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin sanoa, että QIS5 osoitti Solvenssi II -kehikon toimivaksi Jukka Vesala 6

8 QIS5 toi esiin jatkotyön tarvetta Tutkimuksessa ilmeni kehittämistä vaativia osa-alueita Yksinkertaistukset, mm. vastapuoliriskin laskenta Verovaikutusten huomioon ottaminen ja laskenta Katastrofiriskin laskennan kehittäminen Vakuutussopimusten optioiden ja takuiden huomioiminen Ohjeistusta kaivattiin lisää Tämä tultaneen toteuttamaan EIOPAn tason 3 ohjeilla Jukka Vesala 7

9 Solvenssi II -aikataulu on tiukka Kansallinen valmistelu STM:n työryhmät Työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi mennessä Eduskuntakäsittely 04/2012 alkaen Vakuutusyhtiölain muutokset voimaan alkaen Omnibus II Tason 2 valmistelu Käsittely 10/2010 alkaen: komissio ja jäsenmaiden asiantuntijat Komission ehdotus 06/ /2012? Pahin tapaus: ehdotukset vahvistetaan 09/2012 EU asetus voimaan alkaen Tason 3 valmistelu Tason 3 sääntelyn valmistelu alkoi CEIOPSissa EIOPAn ehdotus sitoviksi teknisiksi standardeiksi annetaan alkaen 12/2011 EIOPAn ehdotukset vahvistetaan 03/2012 (?) Tekniset standardit voimaan vaiheittain alkaen Ohjeiden valmistelu Ohjeet vahvistetaan 03/2012 -> Ohjeet voimaan > Jukka Vesala 8

10 Toivomme hyvän yhteistyön jatkuvan Seuraava valvottavatapaaminen klo 13 Tilaisuus on suunnattu yhtiöiden hallituksille ja ylimmälle johdolle Jukka Vesala 9

11 QIS5-tulokset Suomen vakuutussektorin kannalta Maarit Paakkinen, matemaatikko Maarit Paakkinen

12 Pääomavaatimus [FI] SCR/RSM 376 % SCR/RSM (Life) 403 % SCR/RSM (Non-Life) 329 % SCR/jatkuvuustestin mukainen pääomavaatimus 292 % SCR/oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoiteraja MCR/RSM 101 % 106 % MCR/RSM (Life) 105 % MCR/RSM (Non-Life) 107 % QIS5: [81]% MCR compared to RSM Maarit Paakkinen 11

13 Oma varallisuus Suomessa Verrattaessa Solvenssi II:n omaa varallisuutta voimassa oleviin ns. Solvenssi I:n mukaisiin arvoihin Oma varallisuus oli keskimäärin 1,6-kertainen toimintapääomaan verrattuna Henkivakuutusyhtiöillä 1,2-kertainen Vahinkovakuutusyrityksillä 2,3-kertainen Yksittäisillä yhtiöillä vakavaraisuusvaatimuksen (SCR) ylittävä oma varallisuus pieneni n. 23 % Solvenssi I:een verrattuna 59 %:lla vakuutusyrityksistä kasvoi 41 %:lla vakuutusyrityksistä aleni Maarit Paakkinen 12

14 Solvenssisuhde Solvenssisuhde = pääomavaatimuksen täyttämiseen kelpaavan oman varallisuuden suhde pääomavaatimukseen Vakuutusyritykset yhteensä [EEA] Vakuutusyritykset yhteensä [FI] Henkivakuutusyhtiöt [FI] Vahinkovakuutusyritykset [FI] SI SCR MCR 3,1 1,7 4,7 3,7 1,6 5,4 3,9 1,2 4,4 3,4 2,4 7, Maarit Paakkinen 13

15 MCR The corridor and AMCR effect [EEA] The corridor and AMCR effect [FI] 30 % 15 % 16 % 25 % 20 % 6 % 53 % 35 % Above corridor At cap level In corridor At floor level Above corridor At cap level In corridor At floor level Maarit Paakkinen 14

16 Pääomavaatimuksen ylittävä oma varallisuus Drivers of the surplus changes [EEA] Drivers of the surplus changes [FI] 225,0% 225,0% 200,0% 200,0% 175,0% 175,0% 150,0% 150,0% 125,0% 125,0% 100,0% 100,0% 75,0% 75,0% 50,0% 50,0% 25,0% 25,0% 0,0% Surplus SI 100,0% Assets- -37,6% Assets+ 30,9% Other valuation -3,5% TP- -14,9% TP+ 66,0% Tax -15,2% Own funds 9,1% Capital reqs -58,8% QIS5 76,0% 0,0% Surplus SI 100,0% Assets- -3,7% Assets+ 44,6% Other valuation -11,2% TP- -1,9% TP+ 81,3% Tax -7,7% Own funds -22,8% Capital reqs -101,9% QIS5 76,7% Maarit Paakkinen 15

17 Pääomavaatimuksen ylittävä oma varallisuus toimintapääomaan sisältyvät arvostuserot sisältyvät SI-ylitteeseen tasoitusmäärä sisältyy oman varallisuuden muutokseen 225,0% 200,0% 175,0% 150,0% Drivers of the surplus changes [FI] 125,0% 100,0% 75,0% 50,0% 25,0% 0,0% Surplus SI 100,0% Assets- 0,6% Assets+ 0,6% Other valuation -11,2% TP- -1,9% TP+ 29,2% Tax -7,7% Own funds 68,7% Capital reqs. -101,8% QIS5 76,6% Maarit Paakkinen 16

18 Oma varallisuus Composition of available own funds 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tier 1 Unrestricted Tier 1 Restricted Tier 2 Basic Own Funds Tier 2 Ancillary Own Funds Tier 3 Basic Own Funds Tier 3 Ancillary Own Funds EEA FI Maarit Paakkinen 17

19 Oma perusvarallisuus Split of BOF items Ordinary share capital (net of own shares) [EEA] 14 % 13 % 26 % 12 % 12 % 7 % 9 % The initial fund (less item of the same type held) Share premium account [FI] 10 % 4 % 20 % 3 % 41 % 15 % Retained earnings including profits from the year net of foreseable dividends Other reserves from accounting balance sheet Reconciliation reserve [FI] life 16 % 2 % 26 % 4 % 18 % 27 % Surplus funds Expected profit in future premiums Preference shares [FI] non-life 4 % 5 % 14 % 3 % 65 % 3 % Subordinated liabilities 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Subordinated mutual member accounts Maarit Paakkinen 18

20 QIS 5 -tase Maarit Paakkinen 19

21 SCR BSCR structure [EEA] BSCR structure [FI] 200 % 200 % 180 % 180 % 160 % 140 % 120 % 30 %32 % 8 % 0 % 28 % 12 % 8 % 57 % 1 % 160 % 140 % 120 % 18 % 2 % 14 % 24 % 8 % 0 % 4 % 19 % 0 % 80 % 60 % 40 % 102 % 148 % 80 % 60 % 40 % 98 % 115 % 20 % 20 % 0 % 0 % Maarit Paakkinen 20

22 Weighting of the main risks in the SCR [EEA] Market Equity [24,5%] Market Spread [15,6%] Market Interest Rate [9,4%] NL Premium & Reserve [8,0%] NL Catastrophe [4,8%] Life Lapse [4,9%] Counterparty [5,2%] Market Property [6,0%] Life Longevity [2,8%] Market Currency [3,7%] Market Illiquidity Premium [1,3%] Operational risk [5,1%] Life Expenses [2,2%] Market Concentration [1,3%] Health NSLT [1,6%] Health SLT [1,0%] Life Mortality [0,5%] Life Catastrophe [0,7%] Life Disability [0,3%] RFF [0,8%] Health Catastrophe [0,2%] Assets Intangible [0,2%] NL Lapse [0,0%] Life Revision [0,0%] Weighting of the main risks in the SCR [FI] Market Equity [38,9%] Market Spread [10,2%] Market Interest Rate [15,7%] NL Premium & Reserve [4,1%] NL Catastrophe [0,9%] Life Lapse [3,7%] Counterparty [0,8%] Market Property [8,8%] Life Longevity [1,6%] Market Currency [4,7%] Market Illiquidity Premium [1,1%] Operational risk [3,2%] Life Expenses [1,3%] Market Concentration [1,3%] Health NSLT [1,8%] Health SLT [0,7%] Life Mortality [0,3%] Life Catastrophe [0,2%] Life Disability [0,3%] RFF [0,0%] Health Catastrophe [0,3%] Assets Intangible [0,2%] NL Lapse [0,0%] Life Revision [0,0%] 30% 20% 10% 0% 10% 20% 30% 40% 30% 20% 10% 0% 10% 20% 30% 40% Simple weights Model weights Simple weights Model weights Maarit Paakkinen 21

23 Diversified BSCR structure [EEA] Diversified BSCR structure [FI] 120 % 120 % 80 % 15,3% 4,3% 16,9% 0,2% 80 % 1,5% 12,9% 5,5% 9,7% 0,2% 60 % 6,9% 60 % 100,0% 100,0% 40 % 20 % 56,5% 40 % 20 % 70,2% 0 % 0 % Market Counterparty Health Life Non-Life Diversified risk charge Intangible BSCR Market Counterparty Health Life Non-Life Diversified risk charge Intangible BSCR Maarit Paakkinen 22

24 QIS5-tulokset Suomen vakuutussektorin kannalta Vahinkovakuutus Pirkko Welin-Siikaluoma, johtava matemaatikko Pirkko Welin-Siikaluoma

25 QIS5-harjoitus vahinkovakuutusyrityksissä 16 vahinkovakuutusyhtiötä, joista ensikertalaisia 6 kpl 6 vakuutusyhdistystä, joista ensikertalaisia 6 kpl Lähes kaikki vastaajat katsoivat, että yrityksen SII-valmiudet ovat kunnossa vuoteen 2013 mennessä, vaikka vastaushetkellä resursseissa olikin vielä puutteita (datassa ja menetelmissä) QIS5:n toteuttamiseen kului keskimäärin 2,9 henkilökuukautta SII:n toteuttamiseen arvioitiin tarvittavan vielä keskimäärin 2,4 henkilötyövuotta Yritykset arvioivat QIS5-vastausten laadun olevan keskimäärin hyvä, mutta yksittäisten laskelmien kohdalla oli haasteita Samoin QIS5-määrityksiä pidettiin keskimäärin hyvinä Pirkko Welin-Siikaluoma 24

26 M Pääomat ja pääomavaatimukset MCR oli samaa suuruusluokkaa kuin toimintapääoman vähimmäismäärä (SI) SCR oli SI:een verrattuna yli 3-kertainen SCR:n osalta pääomaylite kasvoi 1,8-kertaiseksi SI:een verrattuna MCR:n osalta pääomaylite kasvoi 2,7-kertaiseksi SCR-solvenssisuhde 237 % (pääoma/pääomavaatimus) oli alhaisempi kuin SI:ssa MCR-solvenssisuhde oli 500 huomattavasti korkeampi 717 % 0 Vahinkovakuutusyritysten yhteenlasketut pääomat ja pääomavaatimukset 343% 717% toimintapääoma MCR SCR 237% tasoitusmäärä pääomaylite pääomavaatimus Pirkko Welin-Siikaluoma 25

27 SCR Vertailu vahinkovakuutusyhtiön vakavaraisuusaseman ennakoivaan valvontaan Vahinkovakuutusyhtiöillä SCR oli hyvin lähellä oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoiterajaa ( VPO1 ) Keskimäärin SCR poikkesi VPO1:stä alle 1% SCR:n ja VPO1:n välinen korrelaatio oli 0,93 Vahinkovakuutusyhtiöt (logaritminen asteikko) Oikaistun vakavaraisuuspääoman tavoiteraja (VPO1) korrelaatio = 0, Pirkko Welin-Siikaluoma 26

28 Vahinkovakuutusyritysten oma varallisuus SCR:n täyttämiseen kelpaava oma varallisuus (vakavaraisuuspääoma) muodostui pääosin luokan 1 (Tier 1) eristä Tästä tasoitusmäärä muodosti lähes puolet Luokan 2 perusvarallisuus muodostui pääomalainoista Luokan 2 lisävarallisuus muodostui keskinäisten yritysten lisätaksoituksesta Luokan 3 varallisuutta ei QIS5:ssa ilmoitettu Vahinkovakuutusyritysten vakavaraisuuspääoman luokat (SCR:n täyttämiseen kelpaava oma varallisuus) 51 % 2 % 1 % 46 % Luokka 1 tasoitusmäärä Luokka 2 perusvarallisuus Luokka 1 muut erät Luokka 2 lisävarallisuus Pirkko Welin-Siikaluoma 27

29 M Vastuuvelka SII-vastuuvelka oli 32 % alempi kuin SI-vastuuvelka (sis. tasoitusmäärän) Ilman tasoitusmäärää vastuuvelka aleni noin 12 % Aleneminen aiheutui mm. vastuuvelan diskonttaamisesta Riskimarginaali oli keskimäärin 6 % koko nettovastuuvelasta Tosin vastuuvelan laskentaan liittyi lukuisia haasteita, jotka saattavat vaikuttaa ilmoitetun vastuuvelan määrään Nettovastuuvelka vahinkovakuutusyrityksissä 23 % 6 % riskimarginaali RM paras estimaatti BE tasoitusmäärä varsinainen vastuuvelka 0 SI SII Pirkko Welin-Siikaluoma 28

30 Vastuuvelkalaskelmiin liittyviä ongelmia, mm. Datan saatavuus ja IT-järjestelmien kehitystarve Siirtyminen suoriteperusteisesta laskennasta kassaperusteiseen Jako vakuutuslajeihin (lines of business) Vakuutusmaksuvastuun laskenta Sopimuksen rajat (contract boundaries) Tulevat vakuutuskaudet, joita ei voi irtisanoa (tacit renewals) Raukeamisten odotusarvo (lapse) Kassavirtaennusteet Eläkevastuisiin liittyvä vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuun laskenta Kassavirtaennusteet Kustannusten huomioon ottaminen Epälikvidiyspreemion soveltuvuus Jälleenvakuuttajan osuus vastuuvelasta (recoverables) Jälleenvakuutussopimuksen rajat Odotettu tappio jälleenvakuutussaatavista Riskimarginaali Raskas laskelma Yksinkertaistettujen laskukaavojen soveltumattomuus Markkinariski jota ei voi eliminoida (unavoidable market risk) Allokointi vakuutuslajeille Pirkko Welin-Siikaluoma 29

31 SCR:n muodostuminen Operatiivisen riskin merkitys koko SCR:ssa oli varsin vähäinen Ilman laskennallisiin veroihin liittyvää tappioiden vaimennusvaikutusta SCR olisi ollut 12 % suurempi 120 % 80 % SCR:n muodostuminen vahinkovakuutusyrityksissä 6 % 12 % 60 % 40 % 106 % 20 % 0 % Perus-SCR Operatiivinen riski Laskennallisiin veroihin liittyvä vaimennus SCR Pirkko Welin-Siikaluoma 30

32 Perus-SCR:n muodostuminen Markkinariski muodosti suurimman yksittäisen riskimoduulin Vakuutusriskit yhdessä olivat lähes samaa suuruusluokkaa Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvä riski oli hyvin pieni Vastapuoliriskin laskentaa pidettiin tarpeettoman työläänä verrattuna sen merkitykseen koko SCR:n kannalta (tosin merkitys vaihteli paljon yrityksittäin) 160 % 140 % 120 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 69 % Perus-SCR:n muodostuminen vahinkovakuutusyrityksissä 5 % 3 % 21 % 41 % 0 % 40 % Hajautushyöty oli merkittävä Pirkko Welin-Siikaluoma 31

33 Markkinariski Osakeriski oli alariskeistä suurin, seuraavaksi tuli korkoriski Ongelmana pidettiin läpivalaisutekniikan ( lookthrough ) edellyttämistä 140 % 120 % 80 % Markkinariskin muodostuminen vahinkovakuutusyrityksissä 20 % 21 % 7 % 5 % 3 % 30 % 60 % 40 % 45 % 20 % 29 % 0 % Pirkko Welin-Siikaluoma 32

34 Vahinkovakuutusriski Katastrofiriskin osuus oli merkittävä Suomen alueelle ei ollut määritelty lainkaan luonnonkatastrofeja Raukeamisriskiä pidettiin epäoleellisena ja työläänä laskea Vain harva yritys laski erän Vain yksi yritys käytti yrityskohtaisia parametreja Vain yksi yritys laski nonproportionaalisen jälleenvakuutuksen mukautustermin NP Laskukaavaa myös kritisoitiin Yksikään yritys ei hyödyntänyt maantieteellistä hajautusta Aluejakoa esitettiin tihennettäväksi 140 % 120 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Vahinkovakuutusriskin muodostuminen 1 % 17 % 31 % 85 % Pirkko Welin-Siikaluoma 33

35 Vahinkovakuutuksen katastrofiriski Katastrofiriski muodostui pelkästään ihmisen aiheuttamista katastrofeista (man-made) Palo- ja vastuuvakuutuskatastrofit muodostivat suurimmat erät Laskelmaa pidettiin turhan työläänä ja määrityksiä epäselvinä Kaikkia laskelman edellyttämiä tietoja ei helposti saatavilla (esim. palovakuutetut riskit 150 tai 300 metrin säteellä) 160 % 140 % 120 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 40 % Ihmisen aiheuttama katastrofi vahinkovakuutuksessa 15 % 3 % 10 % 54 % 0 % 18 % 40 % Pirkko Welin-Siikaluoma 34

36 Sairausvakuutusriski Jako henkivakuutustyyppisiin (SLT) ja vahinkovakuutustyyppisiin (Non-SLT) vastuisiin ei aina selkeä 140 % 120 % Sairausvakuutusriski vahinkovakuutusyrityksissä Non-SLT suurin riski Muodostui lähes kokonaisuudessaan vakuutusmaksu- ja vastuuvelkariskistä Raukeamisriskiä pidettiin tässäkin epäolennaisena 80 % 60 % 40 % 74 % 13 % 18 % 20 % 31 % 0 % Health SLT Health Non- SLT Health Cat Diversification Health uw risk Pirkko Welin-Siikaluoma 35

37 Sairausvakuutuksen henkivakuutustyyppiset vastuut Sairausvakuutuksen eläkevastuiden erilaista käsittelyä verrattuna muiden vahinkovakuutusten eläkkeiden käsittelyyn kritisoitiin (esim. lakisääteinen tapaturma vs. liikenne) 140 % 120 % 80 % Sairausvakuutuksen katastrofiriski vahinkovakuutusyrityksissä 9 % 44 % 27 % Pitkäikäisyys suurin riski 60 % Myös eläkkeen muutosriski oli merkittävä Sitä pidettiin ylimitoitettuna Yksikään yritys ei laskenut yrityskohtaista parametria 40 % 20 % 0 % 73 % Pirkko Welin-Siikaluoma 36

38 Sairausvakuutuksen katastrofiriski Hajautushyöty oli huomattavan suuri Laskelmiin vaadittavaa dataa ei aina saatavilla (esim. vakuutetut työntekijät 300 metrin säteellä) 180 % 160 % 140 % 120 % 80 % Sairausvakuutuksen katastrofiriski vahinkovakuutusyrityksissä 71 % 33 % 59 % 60 % 40 % 20 % 55 % 0 % Pirkko Welin-Siikaluoma 37

39 Henkivakuutusriski Koskee lähinnä muuhun kuin sairausvakuutukseen liittyviä eläkevastuita 140 % Henkivakuutusriski vahinkovakuutusyrityksissä Pitkäikäisyysriskillä pienempi painoarvo kuin vastaavassa sairausvakuutusmoduulissa Sekä kustannus- että muutosriski suuremmat kuin sairausvakuutuksessa (Siitä huolimatta, että muutosriskin parametri tässä alempi kuin sairausvakuutuksessa) 120 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 65 % 16 % 48 % 29 % Pirkko Welin-Siikaluoma 38

40 Vähimmäispääomavaatimus MCR MCR Lasketaan lineaarisella kaavalla, mutta Vähintään 25% SCR:sta Enintään 45% SCR:sta ja Kuitenkin vähintään 2,2 M tai 3,2 M 7 yrityksellä MCR määräytyi euromääräisen vähimmäismäärän perusteella Suurimmalla osalla SCR:n perusteella laskettujen rajojen sisäpuolella (eli määräytyi lineaarisen laskukaavan perusteella) MCR:n muodostuminen vahinkovakuutusyrityksissä % SCR 25% - 45% SCR 45% SCR Absoluuttinen vähimmäismäärä Pirkko Welin-Siikaluoma 39

41 QIS5-tulokset Suomen henkivakuutussektorin kannalta Henkivakuutus Jari Niittuinperä, johtava matemaatikko Jari Niittuinperä

42 QIS5-harjoitus henkivakuutusyrityksissä 10 henkivakuutusyhtiötä, joista 8+1 antoi laadulliset vastaukset. Suomessa henkiyhtiöt komposiittiyhtiöitä. Kuitenkin on käytetty termiä henkiyhtiö, jollei ole ollut erityistä syytä käyttää termiä komposiittiyhtiö. Ei käsitellä tässä yhteydessä ylijäämävastuuta. SII:n toteuttamiseen arvioitiin tarvittavan vielä keskimäärin neljä henkilötyövuotta Jari Niittuinperä 41

43 QIS5-laskelmien laatu Laatu poikkesi yhtiöittäin Myöskään isot yhtiöt eivät kaikilta osin valmiita Erilaisia tulkintoja Kun lukuja ei voitu ohjeiden mukaisesti laskea, ne on arvioitu Syitä ongelmiin: valmiusaste laskelmien monimutkaisuus jako henki- ja vahinkovakuutuksen välillä Mikä on lukujen vertailukelpoisuus? esimerkiksi epälikviditeettipreemio sopimusrajat Jari Niittuinperä 42

44 Pääomat ja pääomavaatimukset MCR kasvaa noin 5 %:lla verrattuna toimintapääoman vähimmäismäärään (SI) SCR oli SI:een verrattuna noin nelinkertainen SCR:n osalta pääomaylite laski neljännekseen SI:een verrattuna MCR:n osalta pääomaylite pieneni yli 10 %:lla SCR-solvenssisuhde 118 % (pääoma/pääomavaatimus) oli alhaisempi kuin SI:ssa Henkivakuutusyritysten yhteenlasketut pääomat ja pääomavaatimukset 386 % 338 % 118 % tasoitusmäärä pääomaylite pääomavaatimus MCR-solvenssisuhde oli 338 % Jari Niittuinperä 43

45 SCR Vertailu henkivakuutusyhtiön vakavaraisuusaseman ennakoivaan valvontaan Näistä vertailuista Suomi-yhtiö run off yhtiönä on jätetty pois (kuvassa eri värillä) Henkivakuutusyhtiöillä SCR keskimäärin yli kaksinkertaistuu verrattuna ennakoivaan valvontaan Näin ollen solvenssisuhde pienenee SCR:n ja VPO1:n välinen korrelaatio oli kuitenkin 0,91 Mikä on hyvä solvenssisuhde jatkossa henkiyhtiöillä? Henkivakuutusyhtiöt (logaritminen asteikko) Ennakoiva valvonta korrelaatio = 0,91 (ei Suomi-yhtiö) Jari Niittuinperä 44

46 Henkivakuutusyritysten oma varallisuus SCR:n täyttämiseen kelpaava oma varallisuus (vakavaraisuuspääoma) muodostui pääosin luokan 1 (Tier 1) eristä Tasoitusmäärän osuus pieni, kun se vahinkovakuutuksessa muodosti lähes puolet EPIFP oli 39 % luokan 1 eristä Luokan 3 varallisuutta ei QIS5:ssa ilmoitettu Jari Niittuinperä 45

47 Vastuuvelka SII-vastuuvelka oli 2,4 % pienempi kuin SI-vastuuvelka (sis. tasoitusmäärän) Ilman tasoitusmäärää vastuuvelka aleni noin 1,8 % Riskimarginaali oli keskimäärin 3 % koko nettovastuuvelasta Yhtiöt sovelsivat QIS5- määrityksiä eri tavoin Nettovastuuvelka henkivakuutusyrityksissä riskimarginaali RM paras estimaatti BE (pl. unit linked* paras estimaatti BE (unit linked) vastuuvelka pl. unit linked unit linked * sisältää as "a whole" 0 SI SII Jari Niittuinperä 46

48 SCR - Henkivakuutus Kritiikkiä yhtiöiltä Ekvivalenttiskenaario oli huonosti määritelty Työläitä suhteessa merkitykseen olivat Vastapuoliriski Läpivalaisutekniikka (lookthrough lähestymistapa) 140 % 120 % 80 % Henkivakuutuksen SCR:n muodostuminen 3 % 22 % 60 % 119 % 40 % 20 % 0 % Perus-SCR Operatiivinen riski Laskennallisen verovelan mukautus SCR Jari Niittuinperä 47

49 Perus-SCR - Henkivakuutus Markkinariskillä dominoiva rooli Henkivakuutusriskiä ei saa unohtaa EU-luvuissa hajautushyöty allokoitu komponenteille 120 % 80 % Henkivakuutuksen perus- SCR:n muodostuminen 1 % EU 7,7 % 21 % EU 23,7 % 1 % 14 % 0 % EU 0 % 60 % 40 % 20 % 91 % EU 67,4 % 0 % Jari Niittuinperä 48

50 Markkinariski - Henkivakuutus Osakeriski ja korkoriski dominoivat Merkittävä hajautushyöty 140 % 120 % 80 % Markkinariskin muodostuminen henkivakuutuksissa 11 % 13 % 10 % 4 % 6 % 32 % 60 % 40 % 52 % 20 % 37 % 0 % Jari Niittuinperä 49

51 Henkivakuutusriski Yhtiöiden valmiudet erilaiset Osin SI Raukeavuus merkittävin Massaraukeavuus yritysten ottamissa vakuutuksissa Yhtiökohtaiset kuolevuusoletukset? Vakuutusten segmentointi SLT/Non-SLT (käsite/jaon vaikutukset pienet) Vanhojen vakuutusten luonne ei tiedossa Ryhmävakuutukset Vastakkaiset riskit eri segmenteissä Unbundling työläs Katastrofiriskin laskenta ja suuruus Hajautushyödyt huomattavat Korkokäyrä 160 % 140 % 120 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 19 % 35 % Henkivakuutusriskin muodostuminen 8 % 59 % 21 % 0 % 3 % 45 % Jari Niittuinperä 50

52 Sopimusrajat - Henkivakuutus Tiedossa ei ole, miten yhtiöt ovat soveltaneet sopimusrajoja (contract boundaries) Mitä tarkoittaa unlimited ability to amend the premiums or the benefits under contract? Pohjoismaissa kiinnitetty huomiota mm. ryhmäeläkesopimuksiin Tulevia maksuja ei voitaisi ottaa huomioon Omissa varoissa kuitenkin tulevat kulut otetaan huomioon Tästä asymmetria Maksut Kulut Jari Niittuinperä 51

53 Long-term guarantees Kritiikkiä nykyisen lähestymistavan 4,5 % vaikutuksesta mm. tuotestrategioihin ja 4,0 % asiakashyvityksiin Keskustelun alla Korkokäyrä Epäikviditeettipreemio Korkokäyrä miten määritetään? Epälikviditeettipreemioharjoitus miten ja milloin käytetään? sovellettu nyt eri tavoin sijoitussidonnaisissa hybridivakuutuksissa (50/75/) 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % Spot rate S-W 0,0 % Jari Niittuinperä 52

54 Vähimmäispääomavaatimus MCR MCR Lasketaan lineaarisella kaavalla, mutta vähintään 25 % SCR:sta enintään 45 % SCR:sta, kuitenkin vähintään 2,2 M tai 3,2 M Yhtiöt komposiittiyhtiöitä Yhdellä yrityksellä MCR määräytyi euromääräisen vähimmäismäärän ja yhdellä prosentuaalisen maksimin perusteella Tilanne muuttuisi, jos sairausvakuutus ei lisäisi MCR:ää ( henkiyhtiö ) MCR:n muodostuminen henkivakuutusyrityksissä Komposiittiyhtiö Henkiyhtiö 25 % SCR 25 %-45 % SCR 45 % SCR Absoluuttinen vähimmäismäärä Jari Niittuinperä 53

55 QIS5 ja markkinat Yhtiöiden toimintatavat muuttuvat Organisaatiorakenteet Riskienhallinnan korostuminen Yhteistyö aktuaaritoiminto/sijoitustoiminto/riskienhallintatoiminto Prosessit Sijoitusstrategioiden muuttuminen Tuotestrategioiden muuttuminen Asiakashyvitysstrategioiden muuttuminen Henkilöresurssien rajallisuus ja osaaminen Ennen SII:ta Sen jälkeen Pienet yhtiöt ehkä aliarvioivat tarvittavat resurssit Jari Niittuinperä 54

56 Ajankohtaista Teija Korpiaho, projektipäällikkö, johtava riskiasiantuntija Teija Korpiaho

57 QIS5 toi esiin jatkotyön tarvetta Tutkimuksessa ilmeni kehittämistä vaativia osa-alueita Yksinkertaistukset, mm. vastapuoliriskin laskenta Verovaikutusten huomioon ottaminen ja laskenta Katastrofiriskin laskennan kehittäminen Ryhmiä koskevat kysymykset Vakuutussopimusten optioiden ja takuiden huomioiminen Komissio perustanut työryhmiä jatkotyöskentelyä varten "mutatis mutandis"-työryhmä long-term guarantees työryhmä EIOPA ja ala ovat käynnistäneet uudelleen yhteistyön katastrofiriskejä koskevan laskennan jatkokehittämiseksi EIOPA:n SII työryhmät jatkavat työskentelyä Teija Korpiaho 56

58 Solvenssi II -aikataulu on tiukka Kansallinen valmistelu STM:n työryhmät Työryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi mennessä Eduskuntakäsittely 04/2012 alkaen Vakuutusyhtiölain muutokset voimaan alkaen Omnibus II Tason 2 valmistelu Käsittely 10/2010 alkaen: komissio ja jäsenmaiden asiantuntijat Komission ehdotus 06/ /2012? Pahin tapaus: ehdotukset vahvistetaan 09/2012 EU asetus voimaan alkaen Tason 3 valmistelu Tason 3 sääntelyn valmistelu alkoi CEIOPSissa EIOPAn ehdotus sitoviksi teknisiksi standardeiksi annetaan alkaen 12/2011 EIOPAn ehdotukset vahvistetaan 03/2012 (?) Tekniset standardit voimaan vaiheittain alkaen Ohjeiden valmistelu Ohjeet vahvistetaan 03/2012 -> Ohjeet voimaan > Teija Korpiaho 57

59 EIOPA joutuu priorisoimaan työtään/alustavia arvioita 1. Prioriteetti 2. Prioriteetti 3. Prioriteetti Raportointi Valvonnan läpinäkyvyys Lisäpääomavaatimus Arvostaminen Vastuuvelan laskenta Sisäisten mallien standardeja Sopimusten rajat Sisäiset mallit ja osittaiset sisäiset mallit Sisäisten mallien muutokset ja niiden hyväksyminen Korkokäyrä Valvojien yhteistyö SPV - hyväksymismenettelyt Erillään pidettävät rahastot Katastrofiriski Oma varallisuus: Hyväksyminen ja jako luokkiin USP - Yhtiökohtaiset parametrit SCR - laskennan yksityiskohdat Sisäiset mallit: hyväksymisprosessi Osittaisen sisäisen mallin integrointi Valvojien yhteistyö Teija Korpiaho 58

60 Tärkeimmät teknisten standardien ehdotukset annettaisiin viimeistään toukokuussa 2012 Jatkoaikataulu riippuu siitä milloin virallinen konsultointi voi alkaa 1. Konsultointi mahdollinen 06/11 PII + PIII asiat alkuperäisessä aikataulussa 12/2011 mennessä Loput kahdessa vaiheessa kevään 2012 aikana 2. Konsultointi 01/2012 jälkeen Tavoitteena vuoden 2012 ensimmäinen puolisko Molemmassa vaihtoehdossa alhaisemman prioriteetin standardit annettaisiin myöhemmin Molemmissa vaihtoehdoissa tason 3 ohjeet annettaisiin tärkeistä osa-alueista viimeistään 05/ Teija Korpiaho 59

61 Siirtymäsäännöksillä pyritään estämään markkinahäiriöitä Omnibus II antaa komissiolle periaatteessa laajat valtuudet siirtymäsäännösten antamiseen Lähes kaikilla osa-alueilla: raportointijärjestelmät, lisäpääomavaatimuksen määrääminen, hallintojärjestelmä, arvostussäännöt, vastuuvelan laskeminen, omat varat Siirtymäajat enintään vuotta Todennäköisesti siirtymäaikoja tulee vain muutamille osa-alueille ja ajat tulevat olemaan alle maksimiaikojen Jatka valmistautumista tähtäimessä ! Teija Korpiaho 60

62 Toivomme hyvän yhteistyön jatkuvan Kysely laskennallisten verovelkojen käsittelystä QIS5:ssä Solvenssi II vastuuvelan tarkastuksia keväällä 2011 Seuraava valvottavatapaaminen klo 13 QIS6 osittainen vaikuttavuusarvio? Teija Korpiaho 61