Valvottavatilaisuus ja Solvenssi II

Transkriptio

1 Valvottavatilaisuus ja Solvenssi II Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

2 Päivän agenda 1. Tilaisuuden avaus 2. Solvenssi II sääntelyyn siirtyminen A. Korkokäyrän korjaukset sekä siirtymäkauden erityistoimenpiteet B. Lupamenettelyt Kahvitauko 3. Havaintoja ensimmäisistä ORSAraporteista 3. Raportointi 4. Raportoinnin IT

3 Tilaisuuden avaus Apulaisjohtaja Marja Nykänen

4 Entistä matalampi korkotaso lisännyt Solvenssi II -vaatimusten haasteita 2,5 % Vastuunlaskennassa käytettävä korkokäyrä EIOPAn julkaisema riskitön korkokäyrä selvästi alle vuoden 2014 stressitestin korkokäyrän 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % -0,5 % EIOPAn julkaisema korkokäyrä EIOPAn stressitestissä käytetty korkokäyrä ( pitkään jatkuvan matalan koron skenaario) vuotta Lähde: Finanssivalvonta Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden Solvenssi II -vaatimukset haastavia matalan koron ympäristössä Sijoitukset voivat ohjautua pienemmän pääomavaatimuksen omaaviin matalariskisempiin sijoituskohteisiin Siirtymäsäännökset ja korkokäyrän korjaukset auttavat siirtymisessä uuteen vastuuvelan arvostuskäytäntöön Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

5 Solvenssi II voimaan , lupia voi hakea jo nyt Kohti Solvenssi II sääntelyä Välivaihe 2015 Hallintojärjestelmä otettu jo käyttöön ja ORSAa harjoitellaan Raportointi on seuraava iso ponnistus SII -lupia voi hakea ja päätöksiä saada jo nyt, esim. Oman lisävarallisuuden erät Oman varallisuuden luokittelu Yhtiökohtaiset parametrit Vastuuvelan laskennan siirtymäsäännösten käyttäminen Siirtymäsäännöksiä jopa vuoteen 2032 asti Joista osa siirtymäsäännöksistä ja mukautuksista luvanvaraisia, osan voi ottaa käyttöön yhtiön omalla päätöksellä Joustava siirtyminen ja markkinahäiriöiden välttäminen

6 Suurin osa SII sääntelystä julkaistu, myös suomeksi Vakuutusyhtiölaki 303/2015 ja Laki voimaantulosta 304/ /2015 STM:n asetus vahinkovakuutusyhtiön tasoitusmäärän laskemisesta - 356/2015 STM:n asetus VYL 10 l mukaisessa vakavaraisuuslaskennassa käytettävästä vastaavuuskorjauksesta Komission delegoitu asetus (EU) 2015/35 Komission täytäntöönpanoasetuksilla annetut tekniset täytäntöönpanostandardit (EU) 2015/460 Sisäisten mallien hyväksyminen (EU) 2015/499 Oman lisävarallisuuden erät (EU) 2015/461 Sisäisiä malleja koskeva yhteispäätösmenettely (EU) 2015/498 Yhtiökohtaiset parametrit (EU) 2015/500 Vastaavuuskorjauksen käyttö matching adjustment, MA (EU) 2015/462 SPV eli erillisyhtiöiden perustaminen EIOPAn ohjeet Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

7 Määräykset ja ohjeet, Solvenssi II -ohjeet I osa, voimaan Sopimusrajoja koskevat ohjeet 2. Vakuutusteknisen vastuuvelan arvostamista koskevat ohjeet 3. Ohjeita omien varojen luokitteluun 4. Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen 5. Ohjeita koskien erillään pidettäviä rahastoja 6. Look-through-jaottelumenetelmää koskevat ohjeet 7. Perusriskiä koskevat ohjeet 8. Ohjeet menevän jälleenvakuutuksen järjestelyjen soveltamisesta vahinkovakuutusriskialaosioon 9. Ohjeet henkivakuutusriskiosion soveltamiseen 10. Ohjeet sairausvakuutukseen liittyvän katastrofiriskin alaosiota varten 11.Markkina- ja vastapuoliriskille altistumisen käsittely standardikaavassa 12.Ohjeet sidosyritysten, myös omistusyhteysyritysten, käsittelystä 13.Ohjeisto vakuutusteknisen vastuuvelan ja laskennallisten verojen tappioiden vaimennusvaikutuksesta 14.Ohjeet yrityskohtaisista parametreista 15.Ohjeet sisäisten mallien käytöstä 16.Ryhmän vakavaraisuutta koskevat ohjeet

8 Solvenssi II sääntelyyn siirtyminen Korkokäyrän korjaukset sekä siirtymäkauden erityistoimenpiteet Johtava matemaatikko Pirkko Welin-Siikaluoma

9 Siirtymäkauden erityistoimenpiteet

10 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta (304/2015) Siirtymätoimenpiteet Tasoitusmäärä (4 ) Toimintansa lopettavat vakuutusyhtiöt (5 ) Tietojen toimittaminen (6 ) Oman varallisuuden luokittelu (7 ) Keskittymäriski ja korkomarginaaliriski ( 8 ) Osakeriski (9 ) Vakavaraisuuspääomavaatimuksen täyttäminen (10 ) Henkivakuutusyhtiön korkokäyrän korjaus (11 ) Vastuuvelkaa vakavaraisuuslaskennassa koskeva vähennys (12 ) Muut säännökset (13 ) Finanssivalvonnan toimivaltaa koskevien säännösten soveltaminen ennen (3 )

11 Siirtymätoimenpiteiden tarkoitus Ongelmaton siirtyminen uuteen järjestelmään Tavoitteena Välttää markkinahäiriöt Rajoittaa tiettyihin tuotteisiin kohdistuvia vaikutuksia Varmistaa vakuutustuotteiden saatavuus Kannustaa yhtiöitä siirtymään mahdollisimman pian SII:n noudattamiseen

12 Tasoitusmäärän siirtymäsäännös (4 ) Vahinkovakuutusyhtiö Tasoitusmäärä on alennettava enimmäismääräänsä saakka enintään 10 vuoden kuluessa Finanssivalvonta hyväksyy alentamista koskevan suunnitelman Suunnitelmassa on kohtuullisessa määrin otettava huomioon tasoitusmäärän syntytapa Henkivakuutusyhtiö Tasoitusmäärä on purettava enintään 10 vuoden kuluessa Finanssivalvonta hyväksyy purkamista koskevan suunnitelman Suunnitelmassa on kohtuullisessa määrin otettava huomioon tasoitusmäärän syntytapa Tasoitusmäärä kuuluu korvausvastuuseen siirtymäkauden ajan

13 Toimintansa lopettavat vakuutusyhtiöt (5 ) Yhtiö voi soveltaa vanhoja säännöksiä, jos yhtiö on lopettanut uusien vakuutusten myöntämisen mennessä ja a) Hallinnoi vakuutuskantaa lopettaakseen viimeistään tai b) Vakuutusyhtiöön on alettu soveltaa selvitystilamenettelyä ennen Jos Finanssivalvonta toteaa, että toiminnan lopettamisessa ei ole edistytty, niin SII:sta sovelletaan a) alkaen b) alkaen Jos ryhmän jäsen, niin koko ryhmän oltava lopettamassa Finanssivalvonnalle vuosittain selvitys edistymisestä Finanssivalvonta informoi muiden jäsenmaiden valvojia lopettajista

14 Tietojen toimittaminen (6 ) Julkaistavat tiedot Fivalle vuosittain toimitettavat tiedot Fivalle kvartaaleittain toimitettavat tiedot Ryhmän julkaistavat tiedot Ryhmän vuositiedot Fivalle Ryhmän kvartaalitiedot Fivalle viikkoa 20 viikkoa 8 viikkoa 26 viikkoa viikkoa Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

15 Oman varallisuuden luokittelu (7 ) Oman perusvarallisuuden erä, Joka on hankittu ennen ja Josta on voitu lukea toimintapääomaan määrä, joka vastaa 50 % toimintapääomasta tai sen vähimmäismäärästä ja Jota ei suoraan luokitella luokkaan 1 tai 2 sijoitetaan luokkaan 1 enintään 10 vuoden ajaksi Oman perusvarallisuuden erä, Joka on hankittu ennen ja Josta on voitu lukea toimintapääomaan määrä, joka vastaa 25 % toimintapääomasta tai sen vähimmäismäärästä ja sijoitetaan luokkaan 2 enintään 10 vuoden ajaksi

16 Keskittymäriski ja korkomarginaaliriski ( 8 ) Laskettaessa keskittymä- ja korkomarginaaliriskin pääomavaatimusta käytetään EU-valtion hallitukselta tai keskuspankilta muun kuin kyseisen maan valuutassa (*) olevien saamisten osalta seuraavia parametreja vuoden 2017 loppuun asti nollaa vuonna 2018 vakioparametreja 80 %:lla alennettuna vuonna 2019 vakioparametreja 50 %:lla alennettuna (*) Direktiivi Art. 308 b 12. Sen estämättä, mitä 100 artiklassa, 101 artiklan 3 kohdassa ja 104 artiklassa säädetään, sovelletaan seuraavia säännöksiä: a) 31 päivään joulukuuta 2017 saakka vakioparametrit, joita käytetään laskettaessa keskittymäriskialamoduulia ja korkomarginaaliriskialamoduulia standardikaavan mukaisesti, ovat samat suhteessa minkä tahansa muun jäsenvaltion oman valuutan määräisiin ja sillä rahoitettuihin saamisiin jäsenvaltioiden keskushallinnoilta ja keskuspankeilta kuin ne vakioparametrit, joita sovellettaisiin tällaisiin jäsenvaltion oman valuutan määräisiin ja sillä rahoitettuihin saamisiin;

17 Osakeriski (9 ) Pääomavaatimus koskien osakkeita, jotka On hankittu viimeistään Ovat tyyppiä 1 (ETA- tai OECD-maiden noteeratut osakkeet) mutta Eivät ole strategisia sijoituksia lasketaan standardikaavassa käyttäen parametria, joka on painotettu keskiarvo 22 %:sta ja normaaliparametrista (39 % ± symmetrinen mukautus) missä normaaliparametrin painoa kasvatetaan Vähintään lineaarisesti Kunkin vuoden lopussa Arvosta nolla 1 päivänä tammikuuta 2016 alkavana vuonna Arvoon yksi 1 päivänä tammikuuta

18 Komission tulkinta osakeriskin siirtymäsäännöksestä Normaaliparametrin painoa kasvatetaan Vähintään lineaarisesti Kunkin vuoden lopussa Arvosta nolla 1 päivänä tammikuuta 2016 alkavana vuonna Arvoon yksi 1 päivänä tammikuuta 2023 Komission tulkinnat Painoa ei tarvitse kasvattaa ennen Mutta painoa voi kasvattaa jo alkaen Finanssivalvonnan tulkinnat Painoa voidaan muuttaa milloin tahansa Paino aina vähintään portaan tasolla Painoa ei saa alentaa 100% 80% 60% 40% 20% Muutos kunkin vuoden viimeisenä päivänä 0% Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

19 Komission tekninen standardi osakeriskin siirtymäsäännöksestä Komissio hyväksyy EIOPAn laatiman teknisen standardin koskien osakeriskin siirtymäsäännöstä sovellettaessa noudatettavia menettelyjä Standardi oli konsultaatiossa vuoden vaihteessa ja EIOPA on parhaillaan viimeistelemässä sitä Standardin mukaan (luonnos) Niin kauan kun yhtiö soveltaa 100 %:sta poikkeavaa painoa, sen tulee Dokumentoida kyseiset osakkeet Tunnistaa kyseiset osakkeet joka kerta kun SCR lasketaan Säilyttää todiste hankintapäivästä Pyynnöstä antaa valvojalle tiedot kyseisistä osakkeista Ottaen huomioon jälkeen tehdyt myynnit ja hankinnat Muutokset rahastoissa olevissa osakkeissa silloin, kun läpikatsomisperiaate on käytössä (look-through)

20 Vakavaraisuuspääomavaatimuksen täyttäminen (10 ) Jos yhtiö ei täytä SCR:aa vuoden 2016 aikana, mutta Täyttää muutoslain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisen toimintapääomavaatimuksen niin Yhtiön on ryhdyttävä toimenpiteisiin (oma varallisuus ja riskiprofiili) Jotta se täyttää SCR:n Toimitettava edistymiskertomus Finanssivalvonnalle 3 kk välein Jos Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan ei merkittävää edistymistä, niin Finanssivalvonta peruuttaa siirtymäajan Jolloin noudatetaan normaaleja toipumisaikoja (6 kk + 3 kk (+ 7 vuotta))

21 Henkivakuutusyhtiön korkokäyrän korjaus (11 ) Finanssivalvonnan suostumuksella henkivakuutusyhtiö voi käyttää korkokäyrään korjausta (vakiokorjaus eli korkokäyrän paralleeli siirto) Valuutoittain Enintään asti Ei kuitenkaan yhtä aikaa vastuuvelan siirtymäsäännöksen kanssa Korjausta voidaan soveltaa seuraavanlaisiin vastuisiin Vakuutussopimus tehty ennen Lukuun ottamatta alkaen tehtyjä vakuutusten uusimisia Vastuisiin ei käytetä vastaavuuskorjausta Lasketaan erotus = Solv. I -diskonttauskorko keskimääräinen SII-korko (ml. volat.korjaus) Korjaus = osuus erotuksesta, missä Osuutta pienennetään lineaarisesti Kunkin vuoden lopussa Sadasta prosentista 1 päivänä tammikuuta 2016 alkavana vuonna Nollaan prosenttiin 1 päivänä tammikuuta

22 EIOPAn ohjeistusta koskien korkokäyrän korjausta EIOPA antaa ohjeen koskien ns. pitkiä vastuita (long-term guarantee) Konsultaatiossa vuoden vaihteessa ja EIOPA on viimeistelemässä sitä Henkivakuutuksen korkokäyrän korjausta koskevat ohjeet (luonnos) Korjausta sovelletaan kaikkiin käytön ehdot täyttäviin vastuisiin Korjauksen mahdollinen vaikutus vakuutuksenottajien käyttäytymiseen tulee ottaa asianmukaisesti huomioon Riskimarginaali lasketaan oletuksella, että viiteyritys ei käytä korjausta SCR-standardikaavassa korjaus pysyy muuttumattomana laskettaessa Korkoriskiä Korkomarginaaliriskiä.. Muita neuvoja: Jos Solvenssi I -korkoja useita, niin etsitään siirtymäsäännöstä varten yksi sellainen diskonttokorko, jota käyttäen saadaan Solvenssi I - vastuuvelka

23 Henkivakuutuksen korkokäyrän korjauksen seuranta Yhtiön on kerrottava vuosittain julkistettavassa kertomuksessa vakavaraisuudestaan ja taloudellisesta tilastaan Että se käyttää korjausta Mikä merkitys käyttämisellä on yhtiön taloudellisen tilanteen kannalta Jos yhtiö huomaa, ettei täytä SCR:aa ilman korjausta, niin yhtiön on Ilmoitettava välittömästi Finanssivalvonnalle 2 kk:n kuluessa laadittava suunnitelma toimenpiteistä, joiden avulla SCR täyttyy (oma varallisuus, riskiprofiili) Toimitettava Finanssivalvonnalle vuosittain kertomus toteutetuista toimenpiteistä ja edistymisestä Jos Finanssivalvonnan mielestä epärealistista, että SCR täyttyy määräajassa, niin oikeus käyttää korjausta peruutetaan

24 Vastuuvelkaa koskeva vähennys (12 ) Finanssivalvonnan suostumuksella yhtiö voi käyttää vastuuvelan vähennystä Enintään asti Ei kuitenkaan yhtä aikaa henkivakuutusyhtiön korkokäyrän korjauksen kanssa Voi soveltaa homogeenisten riskiryhmien tasolla (rahamääräinen vähennyserä) Lasketaan erotus = SII-nettovastuuvelka (ml. volat.korjaus) Solv. I -nettovastuuvelka ilman tasoitusmäärää Vähennys = osuus erotuksesta, missä Osuuden enimmäismäärä pienenee lineaarisesti Kunkin vuoden lopussa Sadasta prosentista 1 päivänä tammikuuta 2016 alkavana vuonna Nollaan prosenttiin 1 päivänä tammikuuta 2032 Finanssivalvonnan suostumuksella tai vaatimuksesta laskenta voidaan tehdä uudelleen 24 kk välein (tai useammin jos riskiprofiili olennaisesti muuttunut) Finanssivalvonta voi pienentää vähennystä, jos vähennyksen täysimääräinen käyttäminen johtaisi pienempään vastuuvelkaan kuin voimassa olleiden säännösten ja yhtiön kirjanpidollisen vastuuvelan laskuperusteiden mukaisesti tehty laskenta

25 Komission tulkinta vastuuvelkaa koskevasta vähennyksestä Tulkinnat: Solv. I - ja SII-vastuuvelka lasketaan erotusta varten lähtökohtaisesti vain kerran ( ja ) Jos laskenta tehdään myöhemmin uudelleen, niin tällöin sekä Solv. I - että SII-vastuuvelka lasketaan uudestaan Finanssivalvonnan tulkinta Solv. I vastuuvelan uudelleenlaskennasta: Laissa on Solv. I vastuuvelasta käytetty sanamuotoa: vakuutusyhtiölain 9 luvun mukaisesti laskettu vastuuvelka kirjanpidossa ilman tasoitusmäärää muutoslain voimaantuloa edeltävänä päivänä tuolloin voimassa olleiden säännösten ( ) ja yhtiön kirjanpidollisen vastuuvelan laskuperusteiden (laskentahetkellä) mukaisesti Perustelu: analoginen korkokäyrän korjauksen Solv. I -vastuuvelan laskennan kanssa

26 Finanssivalvonnan tulkinta vastuuvelkaa koskevasta vähennyksestä Vähennys = osuus erotuksesta, missä Osuuden enimmäismäärä pienenee lineaarisesti Kunkin vuoden lopussa Sadasta prosentista 1 päivänä tammikuuta 2016 alkavana vuonna Nollaan prosenttiin 1 päivänä tammikuuta 2032 Tulkinta Enimmäismäärä muuttuu kunkin vuoden alussa (kuten korkokäyrän korjauksessa) Osuutta voidaan muuttaa milloin tahansa Osuuden tulee kuitenkin aina olla enintään enimmäismäärän suuruinen Osuutta ei saa kasvattaa 100% Enimmäismäärän muutos kunkin vuoden ensimmäisenä päivänä 80% 60% 40% 20% 0% Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

27 EIOPAn ohjeistusta koskien vastuuvelan vähennystä EIOPA antaa ohjeen koskien ns. pitkiä vastuita (long-term guarantee) Konsultaatiossa vuoden vaihteessa ja EIOPA on viimeistelemässä sitä Vastuuvelan vähennystä koskevat ohjeet (luonnos) Vähennystä laskettaessa SII-vastuuvelka voi sisältää vastaavuuskorjauksen Riskimarginaali lasketaan oletuksella, että viiteyritys ei käytä vähennystä SCR-standardikaavassa vastuuvelan vähennys pysyy muuttumattomana kaikissa skenaariopohjaisissa laskelmissa Operatiivisen riskin pääomavaatimusta ja MCR:aa laskettaessa Volyymimittana käytettävästä vastuuvelasta vähennetään suurempi seuraavista: riskimarginaali tai vastuuvelan vähennys Jos vastuuvelan vähennys on suurempi kuin riskimarginaali, niin riskimarginaalin ylittävä osuus kohdistetaan laskennan osille (henki, sijoitussidonnaiset, vahinko)

28 Vastuuvelkaa koskevan vähennyksen seuranta Yhtiön on kerrottava vuosittain julkistettavassa kertomuksessa vakavaraisuudestaan ja taloudellisesta tilastaan Että se käyttää vähennystä Mikä merkitys käyttämisellä on yhtiön taloudellisen tilanteen kannalta Jos yhtiö huomaa, ettei täytä SCR:aa ilman vähennystä, niin yhtiön on Ilmoitettava välittömästi Finanssivalvonnalle 2 kk:n kuluessa laadittava suunnitelma toimenpiteistä, joiden avulla SCR täyttyy (oma varallisuus, riskiprofiili) Toimitettava Finanssivalvonnalle vuosittain kertomus toteutetuista toimenpiteistä ja edistymisestä Jos Finanssivalvonnan mielestä epärealistista, että SCR täyttyy määräajassa, niin oikeus käyttää vähennystä peruutetaan

29 Muut säännökset (13 ) Komposiittisiirtymä: Henkivakuutusyhtiöön, joka on ennen lopettanut uusien vahinkovakuutusten myöntämisen muuten kuin liitännäisenä Ei sovelleta vakuutusyhtiölain komposiittipykäliä Kunnes yhtiö päättää uudelleen alkaa myöntää mainittuja vakuutuksia Muuta Paketoidut lainat Ryhmiä koskevia sääntöjä Sisäisen mallin soveltaminen suomalaisiin yhtiöihin kun ylin emo Suomessa Lain 6, 7, 9, 10, 11 ja 12 :ien soveltaminen

30 Finanssivalvonnan valtuudet hyväksyä hakemuksia (3 ) Finanssivalvonnalla on valtuudet hyväksyä alkaen 1. Oma lisävarallisuus 2. Oman varallisuuden erien luokitus 3. Yhtiökohtaiset parametrit 4. Sisäiset mallit 5. Erillisyhtiön perustaminen 6. Välissä olevan vakuutusomistusyhteisön oma lisävarallisuus 7. Ryhmän sisäinen malli 8. Vastaavuuskorjauksen käyttö 9. Henkivakuutuksen korkokäyrän siirtymätoimenpiteen käyttö 10. Vastuuvelan siirtymätoimenpiteen käyttö Finanssivalvonnalla on valtuudet alkaen tehdä (lähinnä) ryhmävalvontaan liittyviä päätöksiä Esim. laskentamenetelmästä tai ekvivalenssista Hyväksymis- tai lupahakemuksia koskevia päätöksiä ei sovelleta ennen Voimaantulolaki tulee voimaan

31 Muut korkokäyrän korjaukset

32 Korkokäyrän korjaukset A. Volatiliteettikorjaus B. Vastaavuuskorjaus C. Korkokäyrät

33 A. Volatiliteettikorjauksen tarkoitus Jotta voitaisiin estää prosyklinen sijoituskäyttäytyminen, yhtiön olisi sallittava korjata parhaan estimaatin laskennassa käytettävää korkokäyrää vähentääkseen joukkovelkakirjalainojen liioiteltujen korkomarginaalien vaikutusta Tällaisen volatiliteettikorjauksen olisi perustuttava kyseisiä vakuutusyrityksiä edustaviin valuuttakohtaisiin viitesalkkuihin ja tarvittaessa kansallisten vakuutusmarkkinoiden viitesalkkuihin Yhtiön olisi julkistettava volatiliteettikorjauksen vaikutus taloudelliseen asemaansa riittävän läpinäkyvyyden varmistamiseksi

34 A. Volatiliteettikorjaus (VYL) Vakuutusyhtiö voi käyttää (10 luku 8 ) EIOPAn julkaisemaa ja komission vahvistamaa volatiliteettikorjausta Korjausta käytetään laskettaessa parasta estimaattia Ei saa käyttää yhdessä vastaavuuskorjauksen kanssa Volatiliteettikorjaus on joko valuuttakohtainen tai maakohtainen Maakohtaista korjausta sovelletaan kyseisen maan vakuutusmarkkinoilla myytävien tuotteiden vakuutusvelvoitteiden parhaan estimaatin laskentaan

35 A. EIOPAn ohjeistusta koskien volatiliteettikorjausta EIOPA antaa ohjeen koskien ns. pitkiä vastuita (long-term guarantee) Konsultaatiossa vuoden vaihteessa ja EIOPA on viimeistelemässä sitä Volatiliteettikorjausta koskevat ohjeet (luonnos) Korjauksen mahdollinen vaikutus vakuutuksenottajien käyttäytymiseen tulee ottaa asianmukaisesti huomioon Riskimarginaali lasketaan oletuksella, että viiteyritys ei käytä vähennystä SCR-standardikaavassa korjaus pysyy muuttumattomana laskettaessa Korkoriskiä Korkomarginaaliriskiä

36 A. Tiedot volatiliteettikorjauksen käytöstä (VYL) Hallituksen hyväksymissä kirjallisissa toimintaperiaatteissa on esitettävä (6 luku 8 ) Volatiliteettikorjauksen soveltamisperusteita koskevat periaatteet Yhtiön on vuosittain julkistettava kertomus vakavaraisuudesta ja taloudellisesta tilasta, josta käy ilmi mm. (8 a luku 2 ) Volatiliteettikorjauksen soveltaminen, soveltamisala Korjauksen mahdollisen nollaamisen vaikutus Riskienhallinnan on katettava (6 luku 10 ) Maksuvalmiussuunnitelma, jossa ennustetaan tulo- ja menokassavirtojen suhde volatiliteettikorjauksen alaisiin varoihin ja vastuisiin Yhtiön toimitettava Finanssivalvonnalle vuosittain tiedot koskien (6 l 10 ) Vastuuvelan ja oman varallisuuden herkkyyttä volatiliteettikorjauksen laskennan perusoletuksiin (direktiivi, delegoitu asetus, EIOPA) Omaisuuserien pakkomyynnin mahdollista vaikutusta hyväksyttävään omaan varallisuuteen Volatiliteettikorjauksen nollaamisen vaikutusta

37 B. Vastaavuuskorjauksen tarkoitus Kun yhtiö pitää joukkovelkakirjalainoja (tai muita kassavirtaominaisuuksiltaan samankaltaisia omaisuuseriä) hallussaan erääntymispäivään saakka, ne eivät ole alttiina vaihtelevien korkomarginaalien riskille Jotta voitaisiin välttää varojen muuttuvien korkomarginaalien vaikutus oman varallisuuden määrään, yhtiön olisi sallittava korjata parhaan estimaatin laskennassa käyttämäänsä korkokäyrää omaisuuseriensä korkomarginaalien muutosten mukaisesti Tällaisen vastaavuuskorjauksen soveltamiselle olisi saatava valvontaviranomaisen hyväksyntä Varoja ja velkoja koskevilla tiukoilla vaatimuksilla olisi varmistettava, että yhtiö voi pitää omaisuuserät hallussaan erääntymispäivään saakka Erityisesti varojen ja velkojen kassavirrat olisi sovitettava toisiinsa, ja varoja olisi korvattava vastaavuuden säilyttämiseksi ainoastaan silloin, kun odotetut kassavirrat ovat olennaisesti muuttuneet esimerkiksi joukkovelkakirjalainan luokituksen alentamisen tai sen liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyyden takia Yhtiön olisi julkistettava vastaavuuskorjauksen vaikutus taloudelliseen asemaansa riittävän läpinäkyvyyden varmistamiseksi

38 B. Vastaavuuskorjaus (VYL 10 luku 8 ) Finanssivalvonta voi antaa suostumuksen vastaavuuskorjauksen käyttöön Korjausta käytetään korkokäyrään laskettaessa parasta estimaattia Sovelletaan vain käytön edellytykset täyttäviin vakuutusvelvoitteisiin Yhtiö, joka käyttää korjausta, ei saa palata käyttämättömyyteen niin kauan kuin käyttämisen edellytykset täyttyvät Jos käyttämisen edellytykset eivät täyty, vakuutusyhtiön olisi viipymättä ilmoitettava asiasta Finanssivalvonnalle ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet niiden täyttämiseksi Jos vastaavuuskorjauksen käyttämisen edellytykset ovat täyttymättä yli 2 kk, vakuutusyhtiön olisi lakattava käyttämästä vastaavuuskorjausta Vakuutusyhtiö saisi Finanssivalvonnan suostumuksella käyttää vastaavuuskorjausta uudelleen aikaisintaan 2 vuoden kuluttua Voidaan käyttää henkivakuutusvelvoitteisiin ja vahinkovakuutuksen eläkevelvoitteisiin

39 B. Vastaavuuskorjauksen käyttämisen edellytykset täyttävät vakuutusvelvoitteet (STM:n asetus 356/2015: 1 ) Vakuutusvelvoitteiden portfolio ja niitä kattava sijoitussalkku muodostavat yhdessä ns. vastaavuuskorjauskannan Vakuutusvelvoitteet ( vakuutusportfolio ) Sopimuksista ei makseta uusia vakuutusmaksuja Vain pitkäikäisyys-, kulu-, muuttamis- ja pieni kuolevuusriski ( 5 % ) Ei muita vakuutuksenottajan optioita kuin mahdollinen takaisinosto-oikeus, missä takaisinostoarvo ei saa ylittää sijoitusten arvoa Vakuutussopimusten mukaisia velvoitteita ei ole jaettu osiin Vakuutusvelvoitteita kattavat sijoitukset ( sijoitusportfolio ) Jvk-lainoja tai kassavirtaominaisuuksiltaan samankaltaisia omaisuuseriä Vakuutusvelvoitteiden koko elinajan Sijoitukset yksilöidään ja hallinnoidaan erillään muista sijoituksista Sijoituksia ei käytetä muusta toiminnasta syntyneiden tappioiden kattamiseen Odotetut tulokassavirrat hyvin ennustettavissa ja vastaavat vakuutusvelvoitteiden menokassavirtoja Kassavirtojen mahd. yhteensopimattomuus ei saa aiheuttaa olennaisia riskejä Kassavirtoja ei voi muuttaa turvaavuutta heikentävästi

40 B. Vastaavuuskorjauksen käyttö Vastaavuuskorjaus lisätään riskittömään peruskorkokäyrään, jota käytetään kyseisen vakuutusportfolion vakuutusvelvoitteiden diskonttaamiseen (vakiokorjaus eli korkokäyrän paralleeli siirto) Vastaavuuskorjausta ei saa käyttää yhdessä Volatiliteettikorjauksen Korkokäyrän siirtymäsäännöksen kanssa

41 B. Vastaavuuskorjauksen laskenta (STM:n asetus 2, 3 ) Lasketaan kullekin vastaavuuskorjauskannalle ja valuutalle erikseen Vastaavuuskorjaus on seuraavien erien erotus + efektiivinen vuosikorko laskettuna yhtenä diskonttokorkona, joka vakuutusportfolion kassavirtoihin sovellettuna = sijoitusportfolion käypä arvo efektiivinen vuosikorko laskettuna yhtenä diskonttokorkona, joka vakuutusportfolion kassavirtoihin sovellettuna = parhaan estimaatin arvo riskitöntä peruskorkokäyrää käyttäen Vastaavuuskorjaus ei sisällä EIOPAn julkaisemaa perusmarginaalia Perusmarginaalia on tarvittaessa korotettava, jotta hyvän luottoluokan alittavien omaisuuserien vastaavuuskorjaus ei ylitä hyvän luottoluokan kestoajaltaan ja omaisuuseräluokaltaan samanlaisten omaisuuserien vastaavuuskorjausta

42 B. Perusmarginaali (STM:n asetus 3 ) Perusmarginaali on yhtä suuri kuin seuraavien erien summa: 1. Luottomarginaali, joka vastaa omaisuuserien liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä 2. Luottomarginaali, joka vastaa omaisuuserien luokituksen alentamisesta johtuvaa odotettua tappiota missä Maksukyvyttömyyden todennäköisyys perustuu pitkäaikaisiin maksukyvyttömyyttä kuvaaviin tilastoihin, jotka ovat omaisuuserän kannalta merkityksellisiä sen kestoajan, luottoluokan ja omaisuuseräluokan osalta

43 B. Perusmarginaalin vähentäminen (del. asetus 53 art.) Vastaavuuskorjauksen laskennassa saa ottaa huomioon sijoituksia vain sen verran kuin mitä tarvitaan siihen, että sijoitussalkun odotettu kassavirta vastaa vakuutusvelvoitteiden portfolion kassavirtaa Odotettu kassavirta = kassavirta oikaistuna omaisuuserän liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyyden todennäköisyydellä (joka määritellään samoin kuin perusmarginaalia määrättäessä) Perusmarginaali, joka vähennetään vastaavuuskorjausta varten lasketusta erotuksesta, sisältää ainoastaan sen perusmarginaalin osan, jota ei ole jo otettu huomioon oikaisemalla sijoitussalkun kassavirtoja

44 B. SCR:n laskeminen (del. asetus art ) Yhtiön on laskettava nimellinen SCR kullekin erillään pidettävälle rahastolle (RFF) ja vastaavuuskorjauskannalle sekä yrityksen jäljelle jäävälle osalle Yhtiön SCR = RFF:ien, vastaavuuskorjauskantojen ja yrityksen jäljelle jäävän osuuden nimellisten SCR:ien summa Kukin nimellinen SCR lasketaan niiden skenaarioperusteisten laskelmien mukaan, joilla on negatiivisin vaikutus koko yrityksen omaan perusvarallisuuteen RFF:ien, vastaavuuskorjauskantojen ja vakuutusyrityksen jäljelle jäävän osuuden riskien välillä ei ole hajautushyötyjä Omaa perusvarallisuutta RFF:n tai vastaavuuskorjauskannan tasolla ovat rajoitetusti käytettävissä olevat oman varallisuuden erät

45 B. Vastaavuuskorjaus ja korkomarginaaliriski (del. asetus art. 181) SCR-standardikaavan korkomarginaaliriski lasketaan kullekin vastaavuuskorjauskannalle erikseen 1. Sovelletaan korkomarginaaliriskiä kannan sijoituksiin 2. Sovelletaan korkomarginaaliriskiä perusmarginaaliin (eri shokit) 3. Lasketaan kannan vastuuvelka uudelleen ottaen huomioon sokeista johtuva Sijoitusten arvon aleneminen Perusmarginaalin kasvaminen Korkomarginaaliriskin pääomavaatimus muodostuu sekä sijoitusten arvon alenemisesta että vastuuvelan kasvamisesta

46 B. EIOPAn ohjeistusta koskien vastaavuuskorjausta EIOPA antaa ohjeen koskien ns. pitkiä vastuita (long-term guarantee) Konsultaatiossa vuoden vaihteessa ja EIOPA on viimeistelemässä sitä vastaavuuskorjausta koskevat ohjeet (luonnos) Korjauksen mahdollinen vaikutus vakuutuksenottajien käyttäytymiseen tulee ottaa huomioon Vastaavuuskorjausta voi käyttää yhdessä vastuuvelan vähennystä koskevan siirtymäsäännöksen kanssa Riskimarginaali lasketaan oletuksella, että viiteyritys ei käytä vähennystä SCR-standardikaavassa korjaus pysyy muuttumattomana laskettaessa Korkoriskiä

47 B. Tiedot vastaavuuskorjauksen käytöstä (VYL) Yhtiön on vuosittain julkistettava kertomus vakavaraisuudesta ja taloudellisesta tilasta, josta käy ilmi mm. (8 a luku 2 ) Vastaavuuskorjauksen soveltaminen, soveltamisala Kirjauksen mahdollisen nollaamisen vaikutus Riskienhallinnan on katettava (6 luku 10 ) Maksuvalmiussuunnitelma, jossa ennustetaan tulo- ja menokassavirtojen suhde vastaavuuskorjauksen alaisiin varoihin ja vastuisiin Yhtiön toimitettava Finanssivalvonnalle vuosittain tiedot koskien (6 l10 ) Vastuuvelan ja oman varallisuuden herkkyyttä vastaavuuskorjauksen perusoletuksille (ml. perusmarginaalin laskenta) Oman varallisuuden herkkyyttä sijoitusportfolion muutoksiin tai mahdolliseen pakkomyyntiin Vastaavuuskorjauksen nollaamisen vaikutusta

48 C. Korkokäyrien tarkoitus Koska diskonttauksella on vastuuvelan laskennassa niin suuri merkitys, niin yhtiöille on varmistettava yhdenmukaiset edellytykset diskonttokorkojen valinnassa Sen vuoksi komissiolle siirretään täytäntöönpanovaltaa vahvistaa korkokäyrät, perusmarginaalit ja volatiliteettikorjaukset Tässä käytetään EIOPAn julkaisemia teknisiä tietoja

49 C. Korkokäyrät EIOPA julkaisee vähintään kvartaaleittain 1. Asiaankuuluvat riskittömän peruskorkokäyrän Kunkin asiaankuuluvan valuutan osalta 2. Asiaankuuluvan riskittömän korkokäyrän volatiliteettikorjauksen (VA) Kunkin asiaankuuluvan valuutan ja kansallisen vakuutusmarkkinan osalta 3. Perusmarginaalin Kunkin asiaankuuluvan valuutan, duraation, luottoluokan ja sijoitusluokan osalta Komissio voi täytäntöönpanosäädöksellä vahvistaa EIOPAn julkaisemat tiedot Jos EIOPA on julkaissut ja komissio vahvistanut korkokäyrän, yhtiön on käytettävä sitä (VYL 10 luku 7 ) Muussa tapauksessa yhtiön tulee määritellä korkokäyrä käyttäen komission asetuksessa määriteltyjä menetelmiä

50 C. EIOPAn kuukausittain julkaisemat korkokäyrät 53 valtion korkokäyrät (maturiteetit vuotta) peruskorkokäyrä peruskorkokäyrä + SCR-koronnousushokki peruskorkokäyrä + SCR-koronlaskushokki peruskorkokäyrä + volatiliteettikorjaus peruskorkokäyrä + volatiliteettikorjaus + SCR-koronnousushokki peruskorkokäyrä + volatiliteettikorjaus + SCR-koronlaskushokki 53 valtion perusmarginaalit (maturiteeteittain ja luottoluokittain) 2,500% 2,000% 1,500% 1,000% 0,500% Euro ,000% -0,500% maturiteetti peruskorko peruskorko + volatiliteettikorjaus Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

51 Korkokäyrän korjausten yhtäaikainen käyttö Paras estimaatti lasketaan käyttäen asianmukaista riskitöntä korkokäyrää, jossa on otettu huomioon korkokäyrän korjaus Korjausten yhtäaikainen käyttö Korkokäyrän siirtymä Vastuuvelan siirtymä Korkokäyrän siirtymä o Vastuuvelan siirtymä - o + + Vastaavuuskorjaus Volatiliteettikorjaus Vastaavuuskorjaus - + o - Volatiliteettikorjaus o Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

52 Solvenssi II sääntelyyn siirtyminen Lupamenettelyt Johtava matemaatikko Jari Niittuinperä

53 SII-säännösten voimaantulo , tai VYL (VMTL) 12: Oma lisävarallisuus / erän rahallinen määrä taikka menetelmä, jolla erän rahallinen määrä lasketaan 26: Oma lisävarallisuus / välilliset omistukset vakuutusomistusyhteisön ja ryhmittymän omistusyhteisön kautta 12: Oman varallisuuden luokittelu 11:17 ja Yhtiökohtaisten parametrien käyttö 11:19-21, Sisäisen mallin soveltaminen 26:28 ja Ryhmän sisäisen mallin soveltaminen 2:18 b Erillisyhtiön perustaminen 10: Vastaavuuskorjauksen käyttäminen (VMTL 11) Henkivakuutuksen korkokäyrän korjaus (VMTL 12) Vastuuvelkaa vakavaraisuuslaskennassa koskeva siirtymäkauden vähennys 26: Vähennys- ja yhteenlaskumenetelmän käyttö konsernitilinpäätöksissä 26:23, 51, 53 ja Ekvivalenssiperiaate - sidosyrityksinä olevat kolmannen maan vakuutusyritykset VYL=vakuutusyhtiölaki, VMTL = voimaantulolaki Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

54 Oman varallisuuden hyväksyminen Yhtiön tulee hakea lupaa jokaisen sellaisen erän lukemiselle omaan varallisuuteen, joka ei ole komission asetuksen mukaisessa luettelossa Luettelossa olevat oman varallisuuden erät löytyvät komission asetuksesta: Artikla 69 Luokka 1 oma perusvarallisuus Artikla 72 Luokka 2 oma perusvarallisuus Artikla 73 Luokka 2 oma lisävarallisuus Artikla 76 Luokka 3 oma perusvarallisuus Artikla 78 Luokka 3 oma lisävarallisuus Lupahakemuksen sisältöä määrittävät vakuutusyhtiölain 12 luvun 8 ja 9 sekä EIOPAn ohjeen Ohjeita oman varallisuuden luokitteluun : Ohje 21 Soveltamisen yleiset piirteet Ohje 22 Saatekirje Ohje 23 Tukevat todisteet Takaisinmaksut ja lunastukset edellyttävät pääsääntöisesti valvojan lupaa

55 Oman lisävarallisuuden erän määrän tai menetelmän hyväksyminen Oman lisävarallisuuden hyväksymisestä on säädetty: VYL 12 luvun 5 ja 6 ja Teknisissä standardeissa (komission asetus 2015/499) Oman lisävarallisuuden erien hyväksymismenettely Oman lisävarallisuuden erän ottamiseksi huomioon omassa varallisuudessa on haettava ennalta Finanssivalvonnan suostumus sen rahalliselle määrälle tai menetelmälle, jolla erän rahallinen määrä lasketaan (VYL 12 luku 5 ) Hakemukseen on sisällytettävä mm. arvio siitä, Miten erä täyttää oman lisävarallisuuden eriä koskevat vaatimukset ja Maksettavaksi vaadittuna omaan perusvarallisuuteen eriä koskevat vaatimukset

56 Tekninen standardi oman lisävarallisuuden erien hyväksymismenettelystä (Komission täytäntöönpanoasetus 2015/499) Hakemuksen sisältö Hakemuksen tulee olla kirjallinen kunkin oman varallisuuden erän osalta Laaditaan jollakin jäsenvaltion virallista kielistä Hakemuksen on sisällettävä saatekirje ja asiaa tukevaa näyttöä Määräyksiä saatekirjeestä ja määrää tai menetelmää tukevasta näytöstä Lisäksi Valvontaviranomaiselle on ilmoitettava muista vireillä olevista hakemuksista, jota ovat parhaillaan käsiteltävinä tai joita yhtiö aikoo jättää seuraavan 6 kuukauden kuluessa

57 Ryhmävalvonta ja ryhmän vakavaraisuuden laskenta Ryhmän vakavaraisuuden laskenta vähennys- ja yhteenlaskumenetelmällä edellyttää Finanssivalvonnan lupaa VYL 26 luku 15 Jollei ryhmän vakavaraisuuden laskemiseen ole asianmukaista soveltaa konsernitilinpäätökseen perustuvaa menetelmää, Finanssivalvonta voi päättää kuultuaan ryhmää ja asianomaisia valvontaviranomaisia, että ryhmään sovelletaan :ssä säädettyä vähennys- ja yhteenlaskumenetelmää tai mainittujen menetelmien yhdistelmää

58 Siirtymätoimenpiteiden käyttö Nykyinen taloudellinen tilanne on haastava: Kun Solvenssi II luotiin, elettiin aivan eri korko- ja sijoitusmarkkinassa kuin nyt Myös Solvenssi II:n siirtymäsäännökset luotiin eri korko- ja sijoitusmarkkinassa Nykyiset korot ovat kasvattaneet Solvenssi II vastuuvelkaa. Siirtymätoimenpiteiden yhtenä tarkoituksena on auttaa yhtiöitä sopeutumaan vähitellen kasvaviin pääomakuluihin: Siirtymätoimenpiteet lähtevät Solvenssi I tasosta, mikä on alhaisempi kuin Suomessa käytössä ollut ennakoivan valvonnan mukainen vakavaraisuustaso Miten yhtiöt aikovat turvata nykyisen vakavaraisuustason? Kuitenkin riskit ovat taustalla olemassa: Korkoriski näkyy varsinaisessa vakavaraisuusvaatimuksessa mutta siirtymätoimenpiteet piilottavat tämän riskin Siirtymätoimenpiteiden vaikutus voi olla iso, mikä tulee ottaa markkinatilanteen muuttuessa huomioon Kuitenkin SCR ilman siirtymätoimenpiteitä on raportoitava Finanssivalvonta voi peruuttaa luvan Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

59 Siirtymätoimenpiteiden käyttöön vaaditaan Finanssivalvonnan suostumus Hakemuksen sisältöä ei ole vakuutusyhtiölaissa tai muissa säännöksissä määritelty, mutta Sen sijaan se, mitä yhtiön tulee raportoida, ja Se, millä edellytyksillä Finanssivalvonnalla on oikeus perua siirtymäsäännösten käyttö Yhtiön vakavaraisuuden kasvattamissuunnitelmassa (VMTL 11(7) ja 12(7)) on esitettävä toimenpiteet, joiden avulla vakuutusyhtiö pyrkii Lisäämään hyväksyttävää omaa varallisuutta tai Pienentämään yhtiön riskiprofiilia, Jotta vakavaraisuuspääomavaatimus täytetään viimeistään Yhtiön vuosittaisessa edistymisraportissa (VMTL 11(8) ja 12(8)) on vastaavasti esitettävä toimenpiteet, joilla yhtiö pyrkii Pienentämään riskiprofiiliaan vakavaraisuuspääomavaatimuksen alentamiseksi ja Edistyminen tavoitteen saavuttamisessa Lupa peruutetaan, jos Finanssivalvonta toteaa suunnitelmassa tai raportissa esitetyn perustella olevan epärealistista, että yhtiö täyttäisi vakavaraisuuspääomavaatimuksen viimeistään

60 Lupaprosessin riskiperusteisuus Luvan lähtökohtana on, että Hakemuksen tietojen perusteella Finanssivalvonta ei tai sen jälkeen olisi harkitsemassa luvan peruuttamista Hakijalla on aito tarve siirtymätoimenpiteiden käyttöön Hakemus on realistinen (tulevat tuotot arvioidaan varovaisesti eikä tulevia tappioita aliarvioida) Yhtiölle määritetään Finanssivalvonnassa riskitaso Samanlainen yhtiö, jolla on lupa käyttää siirtymätoimenpiteitä, on riskisempi kuin yhtiö, jolla ei ole lupaa käyttää siirtymätoimenpiteitä SCR siirtymäsäännösten kanssa on ehdoton minimi ja tavoite on pysyä sen yläpuolella Viime kädessä riskitason arvioon vaikuttaa toiminnan riskisyys Vakuutuspolitiikka sijoituspolitiikka Asiakashyvitys- ja osinkopolitiikka Toimenpidevalikoima tiukkenee asteittain Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

61 Riskitasoja useita SII Vakavaraisuus Rajat ilman siirtymäsäännöstä - riittävä SCR:n ylitys 1 Riittävä ilman siirtymäsäänn. ilman siirtymäsäännöstä - vaara tarvita siirt.säännöksiä 1 Kriittinen ilman siirtymäsäänn. SCR 1 SCR siirtymäsäänn. kanssa 2 Riittävä siirtymäsäänn. kanssa SCR 2 SCR siirtymäsäänn. kanssa - vaara mennä alle 3 Kriittinen siirt. säännösten kanssa Oma varallisuus alle SCR:n, esim. voimaantulolaki 10 3 MCR - alle MCR:n = 4 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

62 Riskitasoja useita ja hakemuksen sisältö tiukkenee SII Vakavaraisuus Hakemus ilman siirtymäsäännöstä - riittävä SCR:n ylitys 1 Tervehdyttämissuunnitelman tiedot ilman siirtymäsäännöstä - vaara tarvita siirt.säännöksiä 1 + herkkyysanalyysejä SCR 1 SCR siirtymäsäänn. kanssa 2 + vakavarais. kasvattamissuunnitelma SCR 2 SCR siirtymäsäänn. kanssa - vaara alle SCR:n 3 + käänteisiä stressitestejä Oma varallisuus alle SCR:n 3 MCR - alle MCR:n = 4 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

63 Hakemusten sisältö lyhyesti Riittävä ilman siirt.s. Kriittinen ilman siirt.s. Riittävä siirt.s. kanssa Kriittinen siirt.s. kanssa Alle SCR:n Hakemus x x x x x Hakemus hallituksen hyväksymä SII-vakavaraisuuslaskelma x x x x x ilman siirt.s. SII-vakavaraisuuslaskelma x x x x x Yhtiön riskitason ja realistisuuden arviointi siirt.s. kanssa SI-vakavaraisuuslaskelma x x x x x Vakuutusriskien x x x x Pitkäikäisyysriski herkkyysanalyysit Sijoitusten herkkyysanalyysit x x x x Korkokäyrän nousu, lasku Riskisijoitusten arvon lasku Vakavaraisuuden kasvattamissuunnitelma x x x Erilaisia laskelmia: MCR, SCR, hyväksyttävä oma varallisuus Laskelmia eri ajankohdille Riittävät skenaarioanalyysit x x x Stressitestejä (mm. EIOPA:n stressitestin päivitys) Käänteisiä stressitestejä x x Esim. korkotason jäädyttämisen vaikutus Kattava x vakavaraisuustarkastus Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Kattava sijoitusten ja vastuuvelan tarkastus. Sijoitusten arvostamisen ja riskisijoitusten erityistarkastus. 62

64 Riittävä vakavaraisuussuhde ilman siirtymätoimenpiteitä (1/2) Perustelut siirtymäsäännökselle Miksi yhtiö tarvitsee siirtymätoimenpiteitä? Miten yhtiö aikoo varmistaa, että vakuutuksenottajien riskit eivät kasva siirtymätoimenpiteiden käytön takia? Tulevat osingonjako- ja asiakashyvityspolitiikat sekä pääomalainojen käyttö Tulee olla konkreettinen (esimerkkejä eri tilanteista) Miten kohtuusperiaate on otettu huomioon? Yhtiön hallituksen hyväksyminen Harjoitettava sijoituspolitiikka siirtymätoimenpidekaudella Hakemusta voidaan perustella myös ORSA-raportilla, jos se antaa riittävät tiedot hakemuksen käsittelemiseksi (esimerkiksi tehty Solvenssi II periaatteilla) ja yhtiö tekee tarvittavat päivitykset raporttiin Yhtiön tulee selvittää, mitä homogeenisia riskiryhmiä yhtiö on käyttänyt ja että siirtymätoimenpiteet on perusteltavissa myös ilman jakoa homogeenisiin riskiryhmiin

65 Riittävä vakavaraisuussuhde ilman siirtymätoimenpiteitä (2/2) SCR-laskelmat ilman siirtymäsäännöksiä ja niiden kanssa Tulee esittää erikseen vastuuvelka ja omat varat sekä riittävä erittely, jotta voidaan päätellä laskelmien oikeellisuus Laskelmat , , , Laskelmien tulee pohjautua viimeisimpään EIOPA:n laskemaan korkokäyrään Jos yhtiö ei täytä SCR-vaatimuksia ilman siirtymäsäännöksiä, tulee esittää syyt tähän Solvenssi I laskelmia tehtäessä tulee ottaa huomioon erilaiset rahastotäydennykset, vaikka niitä ei ole kohdistettu sopimuskohtaisesti Myös tarkempi selvitys erilaisista tehdyistä rahastotäydennyksistä (mikä täydennys ja mihin ajankohtaan kohdistettu) Yhtiön tulee myös selvittää, aikooko se käyttää volatiliteettikorjausta korkokäyrässään Hakemuksen tulee olla hallituksen hyväksymä

66 Kriittinen vakavaraisuussuhde ilman siirtymätoimenpiteitä Yhtiön tulee edellä olevien lisäksi toimittaa erilaisia realistisia herkkyysanalyysejä, joilla varmistetaan, että yhtiön vakavaraisuussuhde on yli 100 % ilman siirtymätoimenpiteitä Herkkyys korko-oletuksille (korkokäyrän nousu/lasku) Riskisijoitusten arvonalentuminen (esim. osake-, high yield- ja muut vastaavat sijoitukset) Herkkyys pitkäikäisyysriskille Jos herkkyysanalyysit osoittavat, että on vaara riskitason alenemisesta, yhtiön tulee tehdä vastaavat selvitykset kuin jos yhtiön vakavaraisuussuhde olisi riittävä vain siirtymätoimenpiteiden kanssa

67 Riittävä vakavaraisuussuhde siirtymätoimenpiteiden kanssa Kartuttamissuunnitelma Selvitettävä, miten yhtiö aikoo lisätä hyväksyttävää omaa varallisuutta tai pienentää yhtiön riskiprofiilia vuonna 2016, vuoteen 2021 mennessä ja vuoteen 2032 mennessä Tämä vastaa raporttia, joka yhtiön tulee voimaantulolain mukaisesti tehdä siirtymäajalla Raporttiin tulee liittää riittäviä skenaarioanalyysejä Stressitestejä (mm. EIOPA:n stressitestin päivitys) Tulee tehdä selvitys järjestelyistä, joilla turvataan mahdollinen varojen siirrettävyys emoyhtiöstä

68 Kriittinen vakavaraisuussuhde siirtymätoimenpiteiden kanssa Yhtiön tulee hakemuksen perusteeksi esittää edellä olevien lisäksi erilaisia käänteisiä stressitestejä Laskelmia tulisi tehdä sekä siirtymätoimenpiteiden kanssa että ilman niitä. Yhtenä esimerkkinä tällaisesta on arvioitava, kuinka kauan yhtiö kestää tilannetta, jossa korkotaso pysyy nykytasolla. (Oletetaan, että korkokäyrän muoto pysyy samana eri ajankohtina) Myös muita laskennan oletuksia tulee arvioida kriittisesti

69 Oma varallisuus alle vakavaraisuuspääomavaatimuksen siirtymätoimenpiteiden kanssa Yhtiöön tehdään edellä olevien lisäksi kattava vakavaraisuusaseman tarkastus, mikä sisältää sekä vastuuvelan että sijoitustoiminnan tarkastuksen Yhtiöllä teetettäneen stressitestejä ja herkkyysanalyysejä

70 Hakemusten sisältö ja arviointi riskiperusteisesti Riittävä ilman siirt.s. Kriittinen ilman siirt.s. Riittävä siirt. s. kanssa Kriittinen siirt.s. kanssa Alle SCR:n Arviointikriteerit Hakemus x x x x x Siirtymäsäännöksen käytön tavoite perusteltu ja hyväksyttävä: - aito siirtymäsäännös? - tulevat osingonjako- ja asiakashyvityspolitiikat - harjoitettava sijoituspolitiikka siirtymätoimenpidekaudella - jos yhtiö ei täytä vaatimuksia, syyt tähän Hakemus hallituksen hyväksymä SII-vakavaraisuuslaskelma ilman siirt.s. x x x x x SII-vakavaraisuuslaskelma x x x x x siirt.s. kanssa SI-vakavaraisuuslaskelma x x x x x Yhtiön riskitason arviointi - Laskelmien realistisuuden arviointi Vakuutusriskien herkkyysanalyysit x x x x - Pitkäikäisyysriski - Laskelmien realistisuus Sijoitusten herkkyysanalyysit x x x x Riskitason arviointi - Korkokäyrän nousu, lasku - Riskisijoitusten arvon lasku Vakavaraisuuden kasvattamissuunnitelma x x x - Erilaisia laskelmia: MCR, SCR, hyväksyttävä oma varallisuus - Laskelmia eri ajankohdille Riittävät skenaarioanalyysit x x x Stressitestejä (mm. EIOPA:n stressitestin päivitys) Käänteisiä stressitestejä x x - esim. korkotason jäädyttämisen vaikutus Kattava vakavaraisuustarkastus x Kattava sijoitusten ja vastuuvelan tarkastus. Sijoitusten arvostamisen ja riskisijoitusten erityistarkastus Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

71 Prosessista Hakemuksen käsittely: Lähestymistapa riskilähtöinen Vaatii vähintään yhden keskustelun Mukana Finanssivalvonnasta vastuuvalvoja/matemaatikko/markkinariskiasiantuntija Riskisimmät hakemukset käsitellään myös Finanssivalvonnan johtoryhmässä Jos hakemuksen käsittelyn aikana yhtiö arvioidaan riskisemmäksi kuin mitä lähtötilanteessa oletettiin, yhtiön riskitasoa voidaan nostaa ja pyytää lisäselvityksiä Jos yhtiö fuusioidaan myöhemmin luvan myöntämisen jälkeen, lupa ei automaattisesti siirry Lupa tulee hakea joko fuusion jälkeen tai voidaan käsitellä samassa yhteydessä fuusiohakemuksen kanssa Luvan hyväksyminen Lupaan siirtymätoimenpiteiden käytöstä liittyy harkintaa Suunnitelman, miten yritys siirtymäajan jälkeen täyttää Solvenssi II vaatimukset, tulee pohjautua yhtiön Solvenssi II vakavaraisuusasemaan hakemuksen hakemishetkellä sekä olla aito ja realistinen siirtymäajan suunnitelma Aikataulut Tavoiteaika käsittelylle 1 2 kk siitä, kun tiedot ovat riittävät Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

72 Komposiitit Johtava matemaatikko Jari Niittuinperä

73 Komposiittiyhtiö Komposiittiyhtiöllä tarkoitetaan henkivakuutusyhtiötä, joka harjoittaa vakuutusluokista annetun lain mukaisiin vahinkovakuutusluokkiin 1 tai 2 kuuluvaa vahinkovakuutusta muuten kuin liitännäisenä (VYL 1:15,4) Liitännäisenä tarkoittaa samaa kuin lisäksi, jota termiä käytetään vakuutusluokkalaissa Liitännäisyys arvioidaan vakuutusta myönnettäessä Jos vakuutuksenottaja poistaa myöhemmin vakuutuksesta henkivakuutuskomponentit, vakuutus on vielä liitännäisvakuutus

74 Komposiittiyhtiö Voimaantulolain 13,5: Henkivakuutusyhtiöön, joka on muutoslain voimaan tullessa lopettanut uusien vakuutusluokista annetun lain (526/2008) tarkoitettuihin vahinkovakuutusluokkiin 1 ja 2 kuuluvien vakuutusten myöntämisen muuten kuin liitännäisenä, ei sovelleta vakuutusyhtiölain 1 luvun 15 :n 4 momenttia (toimintojen erillisyys) 11 luvun 4 :n 5 momenttia (koska komposiittien vähimmäispääomavaatimuksesta säädetään 13 a luvussa) 13 a lukua (1 : toimintojen erillisyys, kirjanpidon riittävä erittely, 2 : nimellisen vähimmäispääomavaatimuksen täyttäminen, 3 : toiminta, jos oma perusvarallisuus on riittämätön) Voimaantulosäännös on voimassa, kunnes yhtiö päättää uudelleen alkaa myöntää mainittuja vakuutuksia

75 Havaintoja ensimmäisistä ORSA-raporteista Toimistopäällikkö Seppo Juutilainen

76 ORSia koskeva sääntely niukkaa VYL : Tehtävä arviointi seuraavilta osa-alueilta Yhtiön kokonaisvakavaraisuuden tarve Vastuuvelkaa koskevien vaatimusten jatkuva noudattaminen Pääomavaatimusten jatkuva noudattaminen Finanssivalvonnnan MOKissa 20 ohjetta, joista Vajaa puolet koskee yhtiön ORSA-prosesseja, toimintaperiaatteita, dokumentointia ja hallituksen roolia Loput koskevat itse arviointia Yhtiö toimittaa Finanssivalvonnalle riski- ja vakavaraisuusarviota koskevan raportin Autenttinen ORSA kelpaa meille oikein hyvin Mutta ORSAa ei tehdä valvojaa varten!

77 Finanssivalvonnan ORSA-arvioinneista ORSA-prosesseja ja taustadokumentointia ei ole tarkastettu eikä verifioitu Hallituksen panostusta ja roolia ORSA-prosessissa ei ole selvitetty Eräät ORSAt vaikuttavat muun olemassa olevan dokumentaation avulla kirjoituspöytätyönä koostetuilta? Koostumusten ja kirjoitustyylien erot tekevät vertailun haasteelliseksi, On erilaisia (hyviäkin) tarkasteluja, mutta ainakin ulkopuolisin silmin ne näyttävät toisistaan irrallisilta eikä johtopäätöksiä ole tehty (tai ainakaan dokumentoitu raporttiin) Raporteissa muun tekstin joukkoon sijoitetut vaikeat asiat rikkovat kokonaisuutta Osa etenee loogisesti asiasta seuraavaan ja johtopäätöksiin Sivuja 6-60; anti ei välttämättä parane pituuden kasvaessa Arviointia on tehty suhteellisuusperiaatteen mukaisesti Ryhmä-ORSia ei ole vielä arvioitu

78 Yhtiön riskiprofiili SII-standardimalliin verrattuna Useat yhtiöt eivät ole ottaneet tähän kantaa; tekevät tarkastelunsa standardikaavan mukaisesti Yhtiön käsitys on, että SII-standardimallin mukaiset vakavaraisuusvaateet kuvaavat yhtiön vakavaraisuustarpeita turvaavalla tavalla (, koska <sanallinen perustelu>) On myös std-mallin modulikohtaista vertailua yhtiön riskiprofiiliin johtopäätöksineen Eräät yhtiöt ovat esittäneet vertailuja yhtiön omiin riskiarvioihin: taloudellisen pääoman mallin/riskimallin tulosten vertailua SCR:ään; mallin ja standardikaavan laskennan erojen analysointia

79 Kokonaisvakavaraisuustarpeen ja pääomavaatimusten jatkuvan noudattamisen arviointi Kaikki yhtiöt eivät ole arvioineet SII:n mukaisten pääomavaatimusten täyttämistä Tarkastelun aikajänne melkein kaikilla kolme tai viisi vuotta Skenaarioita yhdestä kahdeksaan (jopa 15) Hyvin monenlaisia skenaariotarkasteluja, esim: Maksutulon kasvu x % vuodessa, vuotuiset sijoitustuotot y % ja yhdistetty kulusuhde laskee/nousee z %:iin => OF/SCR Sisäinen malli, jossa todennäköisyyksiä vakuutusteknisen tuloksen elementeille Skenaarioita vakuutusliiketoiminnalle, joiden päälle asetettu omaisuuslajikohtaisia sijoitustuottoskenaarioita Onko muualta tuodut skenaariot sellaisenaan aina parhaita mahdollisia yhtiön skenaariotarkasteluihin? Selkeitä johtopäätöksiä ei ole kaikissa ORSissa tehty, pääteltävä skenaarioista ja graafeista

80 Määrällisen arvion täydentäminen olennaisten riskien laadullisella kuvauksella Lähes kaikilla on myös (ainakin hieman) riskien laadullista kuvausta Usein riskin teoreettista kuvausta, jota ei ole selkeästi kytketty ko. yhtiöön. Ei ole myöskään esitetty riskin hallintakeinoja. Jotkut yhtiöt ovat tarkastelleet niitä laadullisia riskejä, jotka nousevat olennaisina esille yhtiön riskikartoituksessa. Samalla on esitetty hallintakeinot, toimenpiteet ja vastuuhenkilöt

81 Esimerkki ORSAn sisällysluettelosta 1. Johdon yhteenveto 2. Yhtiön riskinottohalukkuus ja riskinsietokyky 3. Riskikartoituksen päätulokset 4. Yhtiön tämänhetkinen vakavaraisuusasema 5. Vakavaraisuusaseman ennuste 5.1. Perusskenaario 5.2. Muut skenaariot 5.3. Herkkyysanalyysit, stressitestit, 6. Vastuuvelan tarkastelu 7. Omien varojen määrän ja laadun tarkastelu 8. Yhteenveto 8.1 Kokonaisvakavaraisuusasema 8.2 Toimenpidesuositukset Liitteet

82 Kysymyksiä ORSAn arvioimiseksi yhtiössä Oliko yhtiön hallitus mukana prosessissa? Onko raportissa käsitelty kaikkia yhtiön johtamisen kannalta merkittäviä riskejä? Vastaako ORSA siihen mitä yhtiön tulisi tehdä riskienhallinnassa? Saako hallitus ymmärrettävällä tavalla kuvan yhtiön riskeistä ja vakavaraisuustilanteesta? Ovatko ORSAn skenaariot ja stressitestit riittävän kattavia? Kuvataanko raportissa myös johtopäätökset ja tarvittavat toimenpiteet? Ymmärsikö hallitus raportin kokonaisuudessaan?

83 Raportointi Analyytikko Kirsti Svinhufvud

84 Raportointia koskevien ohjeiden ja standardien aikataulu Set-2-of-the-Solvency-II-Implementing-Technical-Standards-(ITS)-and- Guidelines.aspx Yhteenveto: Navigating through the Solvency II reporting and disclosure package

85 Raportointia koskevat standardit ja ohjeet Voimassa: Guidelines on Submission of Information to National Competent Authorities Luonnokset, EIOPA set II: Pilar III Standardit: CP ITS on regular supervisory reporting CP ITS on public disclosure: procedures, formats and templates Pilar III Ohjeet: CP Guidelines on financial stability reporting CP Guidelines on reporting and disclosure

86 Raportointi siirryttäessä SII maailmaan Vakra ajankohdan raportointi normaalisti Vakra-raportoinnin laajuus jatkossa selvitettävänä Välivaiheen raportointi Tilanne ja Määrälliset tiedot sekä vakavaraisuuskertomus Solvenssi II raportointi alkaen Day 1 tiedot Määrälliset ja laadulliset tiedot Valvontatarkoitukseen toimitettavat tiedot Säännöllinen valvontaraportti ja määrälliset tiedot Sisältää EKP:n Tilastoasetuksen edellyttämät tiedot Vakavaraisuus ja taloudellinen tila Vakavaraisuuskertomus ja määrälliset tiedot Julkistetaan ja toimitetaan Finanssivalvonnalle, myös päivitykset Vakausraportointia varten EIOPAlle toimitettavat tiedot Määrälliset tiedot Erikseen ilmoitetaan osallistujille

87 Raportoinnin aikataulu

88 Tietojen toimittamistapa Määrälliset tiedot Konekielisessä muodossa (EIOPAn ja Finanssivalvonnan tekniset kuvaukset raportoinnin sisällöstä ja muodosta) Finanssivalvonnan tiedonkeruusovelluksen avulla (Jakelu-palvelu) Vakavaraisuuskertomustiedot elektronisesti luettavassa muodossa Sähköposti: S2raportointi(at)finanssivalvonta.fi Vakavaraisuutta ja taloudellista tilaa koskevien tietojen julkistaminen Yrityksen verkkosivut Alan yhdistyksen verkkosivut, jos ei ole omaa verkkosivua

89 EIOPA, teknisen toteutuksen aikataulu Insurance/Reporting-formats.aspx

90 Taksonomian business variants

91 Taulukkorakenteet

92 Raportointi IT Suunnittelija Matti Virtanen

93 Vaihtoehdot konekielisen raportin tuottamiseksi Vaihtoehto 1: Raportoija voi tuottaa määritetyn raportin Finanssivalvonnan tuottamalla tiedonkeruusovelluksella (Excel-sovellus ja tiedonkeruulomakkeet) Tiedot voi syöttää manuaalisesti sovelluksen lomakkeille tai ladata ulkoisesta lähteestä (xbrl- tai csv-tiedosto) Sijoitustietojen lomakkeelle lataamista varten on tarkoitus tuottaa oma lomakekohtainen toiminto (ja muut lomakkeet voi syöttää käsin) Tiedonkeruusovellus ladataan ns. Jakelu-palvelusta, ( johon kirjaudutaan raportoijakohtaisilla tunnuksilla Vaihtoehto 2: Raportoija voi tuottaa raportin omin keinoin nojautuen EIOPAn ja Finanssivalvonnan tuottamiin teknisiin kuvauksiin raportoinnin sisällöstä ja muodosta EIOPAn tuottamat kuvaukset: DPM-kuvaukset (DPM = Data Point Model) Solvenssi2 valmisteluvaiheen XBRL Taksonomia Finanssivalvonnan tuottama kuvaus: Konekielisen tietojenvälityksen kuvaus Myös EIOPA on tuottamassa tiedonkeruusovellusta (Tool for Undertakings, T4U), mutta Finanssivalvonta ei tue sen käyttöä Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

94 Jakelu-palvelu asennuspaketin lataus

95 Tiedonkeruusovelluksen asennus ja käynnistys FivaTiedonkeruusovellus.zip-asennuspaketin purku Tiedonkeruusovelluksen asennus tuplaklikkaamalla FIVA Tiedonkeruusovellus_*.exe tiedostoa Käyttöjärjestelmä: Windows 7 Excel-versiovaatimus: Excel 2007, 2010 tai 2013 Asennuksen aktiivisuuden tarkistus: Excel Options, Add-Ins (tarkemmat tiedot erillisessä asennus- ja käyttöohjeessa) Asennusvaatimukset: Tiedonkeruusovelluksen asennuksessa oletetaan seuraavien komponenttien olevan asennettuna työasemaan:.net Framework Microsoft Visual Studio 2010 Tools for Office Runtime Käynnistys avaamalla asennuspaketin mukana tullut tiedonkeruutyökirja (*.xlsx) Exceliin Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

96 Tiedonkeruusovelluksen käyttö Yleistiedot-sivu Yleistiedot-sivun tietojen täydennykset: Raportoitavan tiedon ajankohta (vvvvkkpp) Tiedoista vastaavan yhteystiedot: Raportin yhteyshenkilön etunimi Raportin yhteyshenkilön sukunimi Raportin yhteyshenkilön sähköpostiosoite Raportin yhteyshenkilön puhelinnumero Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

97 Tiedonkeruusovelluksen käyttö lomakevalinta Raportoitavien taulukoiden valinta tehdään FIVA-SII-työkirja -välilehden kautta valitsemalla avautuvasta valintanauhasta Lomakevalinta Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

98 Tiedonkeruusovelluksen käyttö täyttötilanne Taulukoiden täyttötilannetta on mahdollisuus katsoa FIVA-SII-työkirja - välilehden kautta valitsemalla avautuvasta valintanauhasta Täytetyt taulukot Taulukot, joihin on syötetty tietoja, näkyvät lihavoituina (bold). Tuplaklikkaamalla valittua taulukkoa on mahdollista aktivoida ao. lomakesivu. Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

99 Tiedonkeruusovelluksen käyttö taulukoiden täyttö Taulukon täyttö valitsemalla lomakesivu ja täyttämällä tiedot taulukkoon soveltuvin osin (ao. esimerkki on viitteellinen) Osa taulukoista edellyttää taustamuuttujavalintaa ennen täytön aloittamista (ks. valintanauha alla) Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

100 Toimitustiedoston rakenne Toimitustiedosto sisältää raporttikohtaista lisätietoa sisältävän kuoriraportin ja varsinaiset raporttitiedot sisältävän XBRL-raportin Tiedonkeruusovellus tukee yhden toimitustiedoston koontia, ml. raporttien salaus Finanssivalvonnalle toimitettava zip-pakattu toimitustiedosto sisältää salatun kuoriraportin ja salatun xbrl-raportin Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

101 Tiedonkeruusovelluksen käyttö toimitustiedoston tallennus Finanssivalvonnalle toimitettavan toimitustiedoston tallennus käynnistetään FIVA-SII-työkirja -välilehden kautta valitsemalla avautuvasta valintanauhasta Tallenna toimitustiedosto Tiedonkeruusovellus tukee myös CSV-tiedoston tallennusta ja hakua Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

102 Tiedonkeruusovellus - yhteenveto Finanssivalvonnalla on Jakelu-palvelussa tarjolla vielä toistaiseksi ainoastaan testiversio SII-tiedonkeruusovelluksesta, joka sisältää vielä puutteita myöhemmin julkaistavaan tuotantoversioon verrattuna Vaihtoehtoinen apuväline Finanssivalvonnalle toimitettavaa SIIraportointia varten Erillisessä konekielisen tietojenvälityksen ohjeessa ja tiedonkeruusovelluksen asennus- ja käyttöohjeessa on lisätietoja SII-raportoinnista Mahdollista palautetta, kommentteja, tiedusteluja sekä testiraportteja voi toimittaa osoitteeseen: S2Helpdesk[at]finanssivalvonta.fi Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

103 Tiedonkeruusovellus - tarkistukset Sovellus estää toimitustiedoston tallennuksen, mikäli jokin avaintieto puuttuu, esim. tiedon päivämäärä Sovellus mahdollistaa toimitustiedoston tallennuksen mahdollisista muista kuin avainvirheistä huolimatta Esimerkki virhelokista ValidationLog-sivulla: Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

104 Raportin vastaanotto Raportoija saa vastaanottokuittauksen saapuneesta raportista: Raportoija saa tilatiedon saapuneesta raportista, hyväksytty vihreällä ja hylätty punaisella (ks. esim. alla): Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

105 Raportin tuottaminen omin keinoin: DPM-kuvaukset, S2- taksonomia ja Finanssivalvonnan konekielisen tietojenvälityksen ohjeet määrityksinä Matti Virtanen

106 Tiedonkeruun yksinkertaistettu käsitemalli (Data Point Model) Framework (Tiedonkeruu) Taxonomy (Taksonomia) Domain (Määrittelyjoukko) Module (Moduuli) Dimension (Dimensio) Tarkistussääntö (Validation Rule) Template (Lomake) DimensionMember (Dimension jäsen) Table (Taulukko) Data Point (Tietopiste) Metric (Mittari) Cell (Solu) Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority

107 Tietopiste (Data Point) Tietopiste määrittää yksikäsitteisesti raportoitavan arvon Sama tietopiste voi liittyä useaan soluun, mutta raportoidaan vain kerran Tietopisteeseen liittyy tasan yksi mittari ja 0-n kappaletta luokitustekijöitä (dimensioita) Mittari (Metric) Havainnoitava muuttuja, muuttujalla tietotyyppi (monetary, int, decimal, text, boolean, date) ja luonne ajassa (Kanta / Virta) Dimensiot : valuutta, valtio, XBRL-raportilla raportoidaan joukko tietopisteitä ja niihin liittyviä arvoja Tietokeskeinen mallinnus vs. lomakekeskeinen mallinnus, mallien linkittäminen yhteen DPM-mallissa

108 Data Point Model (DPM) DPM-malli on formaattiriippumaton (ei välttämätöntä käyttää XBRL:lää raportoinnissa) tapa kuvata viranomaistiedonkeruita DPM-tietomalli kuvaa tiedonkeruun käsitteet (mm. lomake, rivi, sarake, solu, tietopiste, mittari, dimensio, tarkistuskaavat) ja niiden väliset suhteet (relaatiomallin mukaisena) tietomallina DPM-malli on erittäin suureksi hyödyksi niille, jotka tuottavat raportoinnin omin keinoin DPM-tietomalli realisoituu EIOPAn julkaisemina kuvauksina ja jatkossa malli julkaistaneen SQL-tietokantana EIOPAn julkaiseman raportointityökalun (T4U = Tool for Undertakings) mukana, Tietoa T4U-hankkeesta: XBRL-ohjaustiedoilla täydennetyn DPM-mallin avulla voidaan tuottaa kuvaus tuotettavan teknisen raportoinnin tietosisällöstä ja teknisestä esitystavasta Kuvausta kutsutaan taksonomiaksi ja se määrittelee siis toimitettavan raportin

109 Tiedonkeruun määritykset ja taksonomia S2-taksonomian pohjalla mm. seuraavat määritykset: Tekniset lomakemallit (annotated templates), normalisoitu tekninen esitys lomakemallista, pohjalla liiketoiminnan lomakemallit Lomakkeeseen ja sen riveihin ja sarakkeisiin on liitetty tiedot niihin liittyvistä mittareista, dimensioista ja dimension jäsenistä Tietohakemisto Domain-määritykset Dimensio-määritykset Dimensioelementtien hierarkia Metric-määritykset Moderate dimensional, Highly dimensional -mallit Tarkistuskaavat S2-taksonomia on tuotettu tarkoitukseen tehdyllä ohjelmalla automaattisesti em. määritysten perusteella EIOPAn määritykset (

110 XBRL tapa kuvata taloudellisia laskelmia XBRL (extensible Business Reporting Language) XML pohjainen kehikko, jonka avulla kuvataan esim. taloudellisen laskelman tietosisältö ja tekninen esitystapa Kuvausta kutsutaan taksonomiaksi (taxonomy) Open source, ei käyttömaksuja Kehikkoa kehittää ja hallinnoi XBRL-konsortio: Konsortiossa on suoraan jäsenenä noin 600 yritystä ja muuta yhteisöä Konsortion alla toimivat aluekohtaiset XBRL-organisaatiot mm. XBRL-spesifikaation ja sen laajennusten määritys: XBRL December 31, 2003 with errata corrections to February 20, 2013 Dimensions September 18, 2006 with errata corrections to January 25, 2012 Formula Specification Table Linkbase 1.0 PWD - May 17,

111 XBRL:n perusteet: taksonomian ydinrakenne Taksonomia koostuu skeemasta ja linkkitiedostoista (linkbase) Taksonomian skeema (.xsd), luettelo tietoelementeistä Definition linkbase, elementtien väliset hierarkkiset suhteet Label linkbase, elementtien nimikkeet Presentation linkbase, elementtien esitysjärjestys Reference linkbase, viitteet elementteihin liittyvään sääntelyyn Formula linkbase, elementtien väliset aritmeettiset ja loogiset suhteet Table linkbase (TL), elementtien visuaalinen ilmentymä taulukkomuodossa, renderöinti, TL määritys on vasta suositus

112 Solvenssi 2 -valmisteluvaiheen taksonomian rakenne 1 Taksononomia koostuu kolmesta osasta: Yhteiset EBA/EIOPA-määritykset: Tietohakemisto Metrics Dimensions Domains Tiedonkeruun kuvaus Modules Tables Validations

113 Solvenssi 2 -valmisteluvaiheen taksonomian rakenne

114 S2-valmisteluvaiheen taksonomian moduulit Taksonomia jakaantuu neljään osataksonomiaan eli moduuliin Vuosiraportointi Solo (ars) Vuosiraportointi Ryhmä (arg) Neljännesvuosiraportointi Solo (qrs) Neljännesvuosiraportointi Ryhmä (qrg) Moduuli määrittelee kerralla raportoitavan taulukkojoukon ja kutakin moduulia vastaa yksi Finanssivalvonnalle toimitettava datatiedosto eli ns. XBRL-instanssi (XBRL instance) XBRL-instanssin lisäksi vaaditaan ns. kuoriraportti, johon tallennetaan mm. raportin yhteyshenkilön tiedot XBRL-instanssi ja kuoriraportti salataan ja paketoidaan yhdeksi *.ziptiedostoksi joka toimitetaan Finanssivalvonnalle (toimitustiedosto); XBRL-instanssin osalta zip-pakkaus ennen salausta tiedostokoon pienentämisen takia

115 Esimerkki XBRL-raportista: mittari, arvo, konteksti Mittari (Primary Item / Metric) Raportoitava muuttuja, esimerkissä s2md_met:mi451 Arvo, yleensä euro-, kappalemääräinen tai %-arvo Konteksti (Context) Konteksti liittää mittarin arvoon merkityksen kuvaamalla joukon luokittelutekijöitä (raportoija, ajankohta, dimensio1,, dimensio n). Raportoitava arvo liittyy aina yhteen kontekstiin (ks. ao. ote EIOPAn julkaisemasta esimerkki-instanssista)