Kehitämme hoitoketjuja mutta miten saamme kustannusketjut haltuun Keski-Suomen ja Kainuun vertailua. Toni Ruohonen
|
|
- Jarkko Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kehitämme hoitoketjuja mutta miten saamme kustannusketjut haltuun Keski-Suomen ja Kainuun vertailua Toni Ruohonen
2 Tietoa hoitotoiminnasta on paljon entäpä kokonaiskuva? Tietoa hoitotoiminnasta on saatavilla hyvin mikä siis on ongelma? tiedetään mitä on tehty, kenelle on tehty, milloin on tehty, kuka on tehnyt ja miksi, jne. Ongelma: tieto on usean eri toimijan käytössä ilman läpinäkyvyyttä kun tieto ei kulje, on asiakkaan hoitotoiminta vaikea organisoida kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti kun läpinäkyvyyttä myöskään kustannuksiin ei ole, ei havaita myöskään tarvetta muutoksiin ja vaikka havaittaisiin tarve muutoksiin, niiden kustannusvaikutuksista ja tarpeista ei tiedetä tarpeeksi lisäksi, kun jokainen taho on vastuussa vain omista kustannuksistaan, ei ole välttämättä motiivia tai kannustimia kokonaisvaltaiseen hoitoprosessien optimointiin olemassa
3 Monikanavarahoituksen kohdentuminen Kainuussa ja Keski-Suomessa -hanke Sosiaali- ja terveyspalvelujen monikanavarahoituksen kohdentumista on analysoitu Kainuun ja Keski-Suomen alueella seuraavien asiakasryhmien osalta diabetesasiakkaat silmäasiakkaat (kaihi) polven ja lonkan tekonivelasiakkaat Tarkastelu on tehty prosessilähtöisesti, kuvaamalla kerätyn rekisteritiedon pohjalta eri asiakasryhmien hoitopolut Hankkeessa on kuvattu valittujen kolmen kohderyhmän asiakkaiden hoitopolut ja analysoitu kustannusten kohdentumista prosessin eri vaiheissa Analyyseissä on yhdistetty sosiaali- ja terveyspalvelujen, erikoissairaanhoidon sekä Kelan rekisteritietoja
4 Hankkeen toteutus Hanke on toteutettu yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitos Sitra Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Sosiaali- ja terveysministeriö Kela Hankkeen rahoittajina ovat toimineet Sitra Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän kaupunki Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Jyväskylän yliopisto
5 Aineisto Analyysi on tehty vuosien aineistoista Keski-Suomi Perus- ja erikoissairaanhoidon kaikki hoitotapahtumat Keskussairaalan, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen ja Seututerveyskeskuksen osalta aikaväliltä Kustannuksissa Kuntahinnat ovat täsmällisiä laskutuksen mukaisia Asiakashinnat keskimääräisiä laskuttajien kanssa sovittuja hintoja Kainuu Kaikki tilastotapahtumat sosiaali- ja terveyspalveluiden tapahtumista aikaväliltä Perusterveydenhuollon hintoja täydennettiin saatujen ulkokuntahintojen perusteella Kela Maksetut sairauspäivärahat vuosilta 2012 ja 2013 Yksityislääkäri ja kuntoutuspalvelut vuosilta 2012 ja 2013 Lääkekorvaukset Matkakorvaukset
6 LONKKALEIKKAUS-ASIAKKAAN KUSTANNUSTEN KERTYMINEN
7 % % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lonkkaprotetisoitujen (kaikki tapahtumat) kustannusten (pl. Koti- ja asumispalvelut) jakautuminen* Kokonaiskustannukset Kainuussa 0,4 % 0,2 % 12,1 % 10,2 % 78,0 % 79,9 % 9,5 % 9,6 % Vuonna 2012 Vuonna 2013 Muu Kokonaiskustannukset Kainuussa * Vuonna 2012 yhteensä /asiakas (n=209) Vuonna 2013 yhtensä /asiakas (n=205) 100 % 90 % 80 % 70 % Vakuutusyhtiö 60 % Kela 50 % 40 % Kunta 30 % Asiakas 20 % 10 % 0 % Kokonaiskustannukset Keski-Suomessa 0,0 % 0,4 % 9,4 % 8,5 81,1 % 82,5 % 9,8 % 9,9 % Vuonna 2012 Vuonna 2013 Kokonaiskustannukset Keski-Suomessa * Vuonna 2012 yhteensä /asiakas (n=336) Vuonna 2013 yhteensä /asiakas (n=352) Muu Vakuutusyhtiö Kela Kunta Asiakas * Ei sisällä sairauslomakorvauksia
8 Lonkka - Kainuun tapahtumat (N=392) * sis. sairauslomakorvaukset Tapahtuma Asiakas Kunta Kela Vakuutusyhtiö Muu Yhteensä Sairausloma (n= 61) Lääkeosto (n=389) Kelakorvattu matka (n=352) Pth:n tapahtuma (n=389) Esh:n tapahtuma (n=392) Yksityinen palvelu n=237) Yhteensä *
9 Lonkka - Keski-Suomen tapahtumat (N=629) * sis. sairauslomakorvaukset Tapahtuma Asiakas Kunta Kela Vakuutusyhtiö Muu Yhteensä Sairausloma (n=87) Lääkeosto (n=625) Kelakorvattu matka (n=494) Pth:n tapahtuma (n=621) Esh:n tapahtuma (n=629) Yksityinen palvelu (n=383) Yhteensä *
10 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Kontaktien ja kustannusten jakautuminen toimipisteittäin (pl. Koti- ja asumispalvelut) Kontaktien jakautuminen toimipisteittäin Kainuussa 8,2 % 9,3 % 53,5 % 52,4 % 10,6 % 13,0 % 0,6 % 0,4 % 22,9 % 21,4 % Kontaktit 2012 Kontaktit 2013 Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Kustannusten jakautuminen toimipisteittäin Kainuussa 5,2 % 6,7 % 9,2 % 9,6 % 2,6 3,3 % 82,1 % 79,7 % Kustannukset 2012 Kustannukset 2013 Terapiapalvelut 100 % 80 % 60 % Suun terveydenhuolto 40 % Neuvola-, koulu- ja opiskelijath 20 % Keskussairaala Mielenterveysyksikkö Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keskussairaala Mielenterveysyksikkö 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kontaktien jakautuminen toimipisteittäin Keski-Suomessa 16,3 % 17,0 % 46,4 % 46,5 % 6,5 % 7,2 % 0,9 0,9 27,5 % 26,4 % Kontaktit 2012 Kontaktit ,5 % 22,8 % 8,5 % 1,3 7,0 % 1,5 69,1 % 68,2 % Kustannukset 2012 Kustannukset 2013 Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keskussairaala Diabetesvo Kustannusten jakautuminen toimipisteittäin Keski-Suomessa Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keskussairaala Diabetesvo
11 Kaikki yhteensä Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keskussairaala Mielenterveysyksikkö Kontaktien (pl. Koti- ja asumispalvelut) jakautuminen ammattiryhmittäin Kainuu vuonna ,12,5 % % 14,3 % 40,2 % 40,7 % 60,3 % toimipisteiden sisällä 34,3 % 34,5 % 90,4 % 81,9 % 93,1 % 45,4 % 100,0 % 25,5 % 24,9 % 32,5 % 7,2 % 18,1 % 6,9 % 40,4 % Kaikki yhteensä Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keski-Suomi vuonna 2012 Keskussairaala Diabetesvo 16,4 % 8,8 % 9,8 % 27,3 % 42,1 % 80,5 % 86,0 % 78,4 % 64,0 % 91,2 % 83,3 % 68,7 % 57,9 % 19,5 % 4,0 % 19,5 % 14,0 % 6,9 % 21,6 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu ammattiryhmä Kainuu vuonna 2013 Kaikki yhteensä 39,3 % 34,6 % 26,0 % Tk-vuodeosasto 48,3 % 33,8 % 17,9 % Terveyskeskus 58,4 % 35,3 % 6,3 % Terapiapalvelut3,7 % 8,3 % 88,0 % Suun terveydenhuolto 84,0 % 16,0 % Neuvola-, koulu- ja opiskelijath 97,9 % 2,1 % Keskussairaala 14,0 % 43,2 % 42,8 % Mielenterveysyksikkö 88,1 % 7,1 % 4,8 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu ammattiryhmä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu ammattiryhma Keski-Suomi vuonna 2013 Kaikki yhteensä 17,6 % 61,9 % 20,4 % Tk-vuodeosasto1,4 % 44,9 % 53,7 % Terveyskeskus 29,1 % 64,6 % 6,2 % Terapiapalvelut 5,2 % 93,5 % Suun terveydenhuolto 80,1 % 19,9 % Neuvola-, koulu- ja opiskelijath 69,0 % 30,0 % 1,0 % Keskussairaala 10,7 % 84,2 % 5,1 % Diabetesvo 76,7 % 23,3 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hoitohenkilökunta Lääkärit Muu ammattiryhma
12 Maksajatahon vaihtuminen Lonkkaprotetisointiasiakkaiden (kaikki tapahtumat) maksajataho vaihtuu tarkasteluajanjaksolla Keski-Suomessa keskimäärin 32 kertaa, Kainuussa 33 kertaa Eniten palveluja käyttävällä Keski-Suomessa 537 kertaa, Kainuussa 159 kertaa Maksajatahon vaihtumisen Maksajatahon vaihtumisen lukumäärä lukumäärä tarkastelujakson aikana tarkastelujakson aikana Keski-Suomessa Kainuussa Potilaiden lukumäärä Maksajatahon vaihtumisen lukumäärä
13 Yhteenvetoa lonkkaprotetisoitujen hoidosta Lonkkaprotetisoitujen asiakkaiden kontakteista Kainuussa yli puolet ja Keski-Suomessa lähes puolet kohdistui terveyskeskukseen Kainuussa enemmän kontakteja terapiapalveluissa Keski-Suomessa Keskussairaalassa ja Tk-vuodeosastolla Keski-Suomessa yli 60 % terveydenhuollon käynneistä olivat lääkärikäyntejä Keskussairaalakäynnit muodostivat suurimman osan terveydenhuollon kustannuksista Kainuussa suhteessa enemmän kuin Keski-Suomessa Keski-Suomessa suurempi osa kustannuksista muodostui tkvuodeosastokäynneistä kuin Kainuussa Kainuussa keskimääräiset lonkkaprotetisoidun asiakkaan kokonaishoitokustannukset* on noin 4000 euroa vähemmän kuin Keski-Suomessa *ei sisällä sairauslomakorvausta
14 Työstä poissaolon kustannusten arviointi - taustaa Monikanavaisen rahoitusjärjestelmä ei kannusta työkyvyttömyysajan lyhentämiseen (Räty 2015) Rahoituksen jakaantuminen edesauttaa vaativien leikkausten, kuten tekonivelleikkausten pitkittymistä (Keski-Jyrä ym.) Lyhyt jonotusaika lyhentää leikkauksen jälkeistä sairauslomaa ja parantaa asiakkaiden mahdollisuutta jatkaa työelämässä (Vehviläinen ym. 2004) Tämän hankkeen aikana tehdyt havainnot rahoituksen monikanavaisuuden haasteista: Rahoittajataho vaihtuu useasti hoitoprosessin aikana Tekonivelasiakkailla: leikkausta edeltävät hoitotapahtumat, itse leikkauksen sekä leikkauksen jälkeisen kontrollin kustantavat kunta ja asiakas leikkaukseen jonotuksen sekä leikkauksen jälkeisen kuntoutumisajan kustannuksista vastaavat pääasiassa Kela ja asiakas Työstä poissaolon välittömät ja välilliset kustannukset ovat Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan noin 300 /poissaolopäivä (2009) Keskimääräinen kuukausipalkka / tuntipalkkajakaja * työpäivän pituus * kerroin 3 Sairauspoissaolopalkkojen kokonaiskustannukset kohoavat kolminkertaisiksi maksettuihin sairausajan palkkoihin verrattuna
15 Työstä poissaolon kustannusten arviointi - taustaa Välittömät kustannukset Sairausajalta maksettavat nettopalkat Sairausajalta maksettavat vuosiloma ja vapaapäivien palkat Sairausajan palkkojen sosiaalimaksut Sijaisten ja ylitöiden kustannukset Sijaisille maksettavat korvaukset Työterveyshuollon kustannukset henkilöstön ajankäyttö hoidot lääkkeet kuntoutus Hallinnolliset kustannukset Välilliset kustannukset Työssä olevien työntekijöiden tuloksellisuuden ja tuottavuuden alentuminen Tuotannon ja palvelujen menetykset Toimitusten myöhästymiset, tuotannon ja palveluluiden viiveiden aiheuttamat kustannukset Tuotannon ja palvelujen menetykset Tuotannon ja palvelun laadun heikkenemisestä johtuvat kustannukset Työilmapiirin heikkeneminen Yrityksen kilpailukyvyn heikkeneminen Yrityksen maineen ja imagon huononeminen Lähde: Tornberg 2013
16 Esimerkki: Tekonivelasiakkaan kustannuspolku PTH ESH
17 Työstä poissaolon kustannusten arviointi simulointimääritteet Malliin tehty määritteet korvausten muodostumisesta seuraavin perustein työikäisyyden todennäköisyys korvausten saannin todennäköisyys työelämässä olon todennäköisyys työkyvyttömyyden kesto päivissä (työkyvyttömyyden alkupäivämääräkorvausjakson loppupäivämäärä) korvattujen päivien määrä työkyvyttömyysjaksolla korvatun päivän yksikköhinta Yritysten kustannusten arvioinnissa on käytetty Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaista määritystä yhden poissaolopäivän kokonaiskustannus on noin 300 Mallissa edellä mainitut asiat generoitu datasta määritellyistä tilastollisista todennäköisyysjakaumista potilaskohtaisesti Malliin määritetty 1+9 päivän karenssiaika sairauskorvauksen osalta Malli ajettu läpi 30 kertaa tilastollisen vaihtelun kattavaksi kuvaamiseksi jokainen ajokerta edustaa yhtä otosta
18 Työstä poissaolon kustannusten arviointi tulokset Simulointitulosten mukaan Keski-Suomen työikäisten ja työssä olevien tekonivelasiakkaiden työkyvyttömyysajalta on kertynyt yrityksille kustannuksia arviolta euroa asiakasta kohden tarkastelujaksolla Kainuussa vastaavat kustannukset työkyvyttömyysajalta olivat arviolta euroa asiakasta kohden samaisella tarkastelujaksolla Vuonna 2013 terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Implanttirekisteriin ilmoitettiin runsaat lonkan ja polven tekoniveltä lonkkaproteesia polviproteesia Keski-Suomen tietomääritteiden perusteella leikkauksen kustannukset yrityksille koko maassa, vuositasolla olisivat arviolta Kainuun tietomääritteiden perusteella leikkauksen kustannukset yrityksille koko maassa, vuositasolla olisivat puolestaan noin
19 Työstä poissaolon kustannusten arviointi tulokset Kainuun prosesseilla kustannukset yrityksille olisivat yli 30 miljoonaa euroa pienemmät kuin Keski-Suomen prosesseilla Kainuussa työkyvyttömyysjakso oli keskimäärin yli kuukauden lyhyempi mikä selittää kustannuseroa Tämä osoittaa sen, että todelliset hyödyt ja säästöt saadaan toiminnan kautta
20 Tulosten tarkastelussa huomioitavaa Otoskoko tarkastelussa oli suhteellisen pieni johtuen tarkasteltavasta potilasryhmästä Tarkempien ja luotettavampien tuloksien saamiseksi tarkastelua pitäisi suorittaa potilasryhmällä, jossa otoskoko sekä työikäisten määrä suurempi yksi merkittävä potilasryhmä voisi olla tule potilaat Työhön paluuta ei datasta pystytä selvittämään ei ole tietoa onko henkilö palannut töihin, jäänyt työttömäksi, siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle, tms tehty olettamus, että henkilö on työelämän käytettävissä Työkyvyttömyysaika on arvioitu korvausta saaneiden henkilöiden perusteella työkyvyttömänä on saattanut olla myös työssä olevia henkilöitä, joille korvauksia ei ole maksettu oletuksena on, että edellä mainitun ryhmän työkyvyttömyysaika noudattaa samoja lainalaisuuksia eikä esimerkiksi korvauksia saaneita henkilöitä ole priorisoitu leikkaukseen pääsyn osalta Pitää tarkemmin analysoida työkyvyttömyyden alun ja korvausjakson välistä suhdetta
21 Johtopäätökset Kustannukset ja hoitoprosessit vaihtelevat tarkastelualueiden välillä diagnoosiryhmittäin Kainuussa lonkkaprotetisointi edullisempaa kuin Keski- Suomessa, mutta Kaihin ja diabeteksen hoitoprosessit kalliimpia Monikanavaisen rahoitusmallin läpinäkyvyyden lisääminen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa taloudellisesti ja vaikuttavuudeltaan parhaat käytännöt kaikkialla Suomessa Selkeämpi rahoitusmalli ei itsessään tuo ratkaisuja vaan todellinen muutos tapahtuu prosesseja kehittämällä mutta selkeämpi rahoitusmalli saattaa luoda tarvittavat kannustimet organisoida toimintaa kustannustehokkaammin
22 Jatkohanke suurkuluttaja-analyysi ja merkittävimpien potilasryhmien hoitotoiminnan analysointi sekä kehittäminen Tavoitteena on selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja paljon käyttävät asiakkaat Kainuun ja Keski-Suomen osalta, identifioida/profiloida tästä suurkuluttajien ryhmästä merkittävimmät asiakasryhmät, kuvata kyseisten asiakkaiden hoitopolut, identifioida palvelutoiminnasta mahdollisia kehittämistarpeita, kehittää ratkaisumalleja näihin tarpeisiin sekä laskennallisesti arvioida muutosten vaikutuksia toiminnan sujuvuuteen niin organisaation, henkilöstön kuin myös asiakkaan näkökulmista.
23 Jatkohanke - tutkimuskysymykset Ketkä ovat palveluiden suurkuluttajia palvelujen käytön perusteella? Mitkä ovat merkittävimmät potilasryhmät suurkuluttajien joukossa? Onko alueiden (Kainuu, Keski-Suomi) välillä eroja suurkuluttajaryhmien välillä? Millaisilla toimenpiteillä suurkuluttajaryhmien palveluiden käyttöä voidaan tehostaa/vähentää? Minkälaisia vaikutuksia suunnitelluilla toimenpiteillä olisi toiminnan sujuvuuteen, resurssien käyttöön, jne.
24 Kiitoksia mielenkiinnosta! Lisätietoa: Toni Ruohonen (FT) Kaisa Hänninen (TtM) Juha Soikkeli (KtM)
25 KAIHIASIAKAS
26 Kaihipotilaiden (kaikki tapahtumat) kustannusten (pl. Koti- ja asumispalvelut) jakautuminen* Kainuu kokonaiskustannukset Keski-Suomi kokonaiskustannukset 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18,2% 17,7% 70,1% 70,0% Muu Vakuutusyhtiö Kela Kunta Asiakas 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 11,3% 10,8% 77,4% 77,5% Muu Vakuutusyhtiö Kela Kunta Asiakas 10 % 0 % 11,5% 12,2% Vuonna 2012 Vuonna % 0 % 11,4% 11,7% Vuonna 2012 Vuonna 2013 Kokonaiskustannukset Kainuussa * Vuonna 2012 yhteensä /asiakas (n=1511) Vuonna 2013 yhtensä /asiakas (n=1453) Kokonaiskustannukset Keski-Suomessa * Vuonna 2012 yhteensä /asiakas (n=2228) Vuonna 2013 yhteensä /asiakas (n=2207) * Ei sisällä sairauslomakorvauksia
27 Kaihi - Kainuun tapahtumat (N=1541) Tapahtuma Asiakas Kunta Kela Vakuutusyhtiö Muu Yhteensä Sairausloma (n= 61) Lääkeosto (n= 1399) Kelakorvattu matka (n= 995) Pth:n tapahtuma (n= 1508) Esh:n tapahtuma (n= 1531) 94 * sis. sairauslomakorvaukset Yksityinen palvelu (n= 1273) Yhteensä *
28 Kaihi - Keski-Suomen tapahtumat (N=2298) * sis. sairauslomakorvaukset Tapahtuma Asiakas Kunta Kela Vakuutusyhtiö Muu Yhteensä Sairausloma (n= 84) Lääkeosto (n= 1243) Kelakorvattu matka (n= 836) Pth:n tapahtuma (n= 2218) Esh:n tapahtuma (n= 2284) Yksityinen palvelu (n= 1092) Yhteensä *
29 Kontaktien (pl. Koti- ja asumispalvelut) jakautuminen ammattiryhmittäin toimipisteiden sisällä Kainuu Vuonna 2012 Keski-Suomi vuonna 2012 Kaikki yhteensä Muu Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto euvola-, koulu- ja opiskelijath Keskussairaala Mielenterveysyksikkö 5,78% 8,94% 20,47% 51,51% 35,31% 94,44% 42,66% 34,15% 64,99% 82,57% 92,41% 34,66% 54,39% 29,37% Kaikki yhteensä 22,24% 5,56% Tk-vuodeosasto Terveyskeskus 29,49% Terapiapalvelut0,09% Suun terveydenhuolto 6,90% Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keskussairaala 7,63% Diabetesvo 65,84% 60,78% 66,49% 99,83% 79,71% 86,07% 87,48% 89,13% 11,91% 39,18% 4,02% 20,29% 13,54% 4,88% 10,87% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hoitohenkilokunta Laakari Muu ammattiryhma Kainuu Vuonna % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hoitohenkilokunta Laakari Muu ammattiryhma Diabetesvo Keski-Suomi vuonna 2013 Kaikki yhteensä 52,17% Muu 94,74% Tk-vuodeosasto 49,94% Terveyskeskus 65,60% Terapiapalvelut 5,05% 90,26% Suun terveydenhuolto 78,54% euvola-, koulu- ja opiskelijath 93,44% Keskussairaala 21,10% 52,69% Mielenterveysyksikkö 52,07% 4,13% 35,75% 12,08% 32,25% 17,81% 30,86% 3,54% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kaikki yhteensä Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto 21,46% Neuvola-, koulu- ja opiskelijath 6,04% 26,21% Keskussairaala 43,80% Diabetesvo 10,61% 24,98% 33,34% 68,53% 77,53% 84,79% 85,57% 99,90% 63,19% 83,63% 61,24% 31,44% 11,83% 22,47% 5,41% 14,43% 5,76% 14,43% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Hoitohenkilokunta Laakari Muu ammattiryhma Hoitohenkilokunta Laakari Muu ammattiryhma Diabetesvo
30 100 % 90 % Kontaktien ja kustannusten jakautuminen toimipisteittäin (pl. Koti- ja asumispalvelut) Kontaktien jakautuminen Kainuussa 2,82% 0,05% 3,96% 0,05% Muu 100 % 90 % Kontaktien jakautuminen Keski-Suomessa 6,52% 7,13% Tk-vuodeosasto 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 68,60% 67,50% 2,65% 0,74% 2,23% 2,84% 0,98% 2,32% 22,50% 22,05% Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keskussairaala Kustannusten jakautuminen Kainuussa 3,08% 4,46% 30,60% 28,71% 0,71% 1,28% 0,80% 1,29% 64,11% 64,52% Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keskussairaala 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 59,93% 59,61% 5,54% 4,66% 1,82% 1,15% 1,76% 1,24% 23,74% 24,44% 1,31% 1,16% ,30% 20,09% 24,45% 19,63% 0,56% 0,57% 2,27% 0,51% 0,71% 1,93% 53,72% 56,77% Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keskussairaala Diabetesvo Kustannusten jakautuminen Keski-Suomi Tk-vuodeosasto Terveyskeskus Terapiapalvelut Suun terveydenhuolto Neuvola-, koulu- ja opiskelijath Keskussairaala
31 Maksajatahon vaihtuminen Kaihiasiakkailla (kaikki tapahtumat) Keski-Suomessa maksajataho vaihtuu tarkasteluajanjaksolla Keski-Suomessa keskimäärin 22 kertaa, Kainuussa 35 kertaa Eniten palveluja käyttävällä Keski-Suomessa 711 kertaa, Kainuussa 559 kertaa Maksajatahon vaihtumisen lukumäärä tarkastelujakson aikana Keski-Suomessa Maksajatahon vaihtumisen lukumäärä tarkastelujakson aikana Kainuussa
32 Yhteenvetoa kaihipotilaiden hoidosta Kaihipotilaiden kontakteista suurin osa sekä Kainuussa että Keski-Suomessa kohdistui terveyskeskukseen Kainuussa liki 70% ja Keski-Suomessa 60% Keski-Suomessa suurin osa terveydenhuollon kontakteista oli lääkärikontakteja, Kainuussa kontaktit painottuivat enemmän hoitohenkilökunnalle Keski-Suomessa kaikista kontakteista lääkärikontakteja liki 65% Kainuussa hoitohenkilökunnalla kontakteja kaikista kontakteista yli 50% Keskussairaalakäynnit muodostivat suurimman osan terveydenhuollon kustannuksista Kainuussa suhteessa enemmän kuin Keski-Suomessa Keski-Suomessa suurempi osa kustannuksista muodostui tkvuodeosastokäynneistä kuin Kainuussa
33 DIABETES-ASIAKAS
34 Nuoruusiän diabeetikoiden (kaikki tapahtumat) kokonaiskustannusten (pl. Koti- ja asumispalvelut) jakautuminen* Kainuun e10 kokonaiskustannukset Keski-Suomen e10 kokonaiskustannukset 100 % 100 % 90 % 80 % 27,8% 27,5% 90 % 80 % 27,2% 27,1% 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 63,8% 64,4% Muu Vakuutusyhtiö Kela Kunta Asiakas 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 62,5% 62,4% Muu Vakuutusyhtiö Kela Kunta Asiakas 10 % 0 % 8,2% 7,7% Vuonna 2012 Vuonna % 0 % 10,2% 10,2% Vuonna 2012 Vuonna 2013 Kainuun kokonaiskustannukset Vuonna 2012 yhteensä /asiakas (n=510) Vuonna 2013 yhteensä /asiakas (n=493) Keski-Suomen kokonaiskustannukset: Vuonna 2012 yhteensä /asiakas (n=1197) Vuonna 2013 yhteensä /asiakas (n=1197) * Ei sisällä sairauslomakorvauksia
35 Aikuisiän diabeetikoiden (kaikki tapahtumat) kokonaiskustannusten (pl. Koti- ja asumispalvelut) jakautuminen* 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kainuun e11 kokonaiskustannukset 26,4 % 23,9 % 62,7 % 65,6 % 10,8 % 10,4 % Vuonna 2012 Vuonna % 90 % 80 % Muu 70 % Vakuutusyhtiö 60 % 50 % Kela 40 % Kunta 30 % Asiakas 20 % 10 % 0 % Keski-Suomen e11 kokonaiskustannukset 21,2 % 21,0 % 66,1 % 66,2 % 12,6 % 12,7 % Vuonna 2012 Vuonna 2013 Muu Vakuutusyhtiö Kela Kunta Asiakas Kainuun kokonaiskustannukset Vuonna 2012 yhteensä /asiakas (n= 1612) Vuonna 2013 yhteensä /asiakas (n= 1598) Keski-Suomen kokonaiskustannukset: Vuonna 2012 yhteensä /asiakas (n=3923) Vuonna 2013 yhteensä /asiakas (n=3932) * Ei sisällä sairauslomakorvauksia
36 E10 - Kainuu vuodet 2012 ja 2013 yhteensä (N=519) Tapahtuma Asiakkaan osuus Kunnan osuus Kelan osuus Vakuutusyhtiön osuus Muun Yhteensä Sairausloma (n=79) Lääkeosto (n=518) Kelakorvattu matka (n=257) * sis. sairauslomakorvaukset Pth:n tapahtuma (n=516) Esh:n tapahtuma (n=508) Yksityinen palvelu (n=194) YHTEENSÄ *
37 38 E10 - Keski-Suomi vuodet 2012 ja 2013 yhteensä (N=1243) * sis. sairauslomakorvaukset Tapahtuma Asiakas Kunta Kela Vakuutusyhtiö Muu Yhteensä Sairausloma (n=172) Lääkeosto (n=1097) Kelakorvattu matka (n=336) Pth:n tapahtuma (n=1222) Esh:n tapahtuma (n=988) Yksityinen palvelu (n=592) YHTEENSÄ *
38 E11 - Kainuu vuodet 2012 ja 2013 yhteensä (N=1 644) * sis. sairauslomakorvaukset Tapahtuma Asiakas Kunta Kela Vakuutusyhtiö Muu Yhteensä Sairausloma (n=148) Lääkeosto (n=1640) Kelakorvattu matka (n=1038) Pth:n tapahtuma (n=1445) Esh:n tapahtuma (n=1296) Yksityinen palvelu (n=784) YHTEENSÄ *
39 E11 Keski-Suomi vuodet 2012 ja 2013 yhteensä (N=4024) * sis. sairauslomakorvaukset Tapahtuma Asiakas Kunta Kela Vakuutusyhtiö Muu Yhteensä Sairausloma (n=230) Lääkeosto (n=3329) Kelakorvattu matka (n = 1286) Pth:n tapahtuma (n = 4016) Esh:n tapahtuma (n = 2600) Yksityinen palvelu (n= 1998) YHTEENSÄ *
40 Maksajatahon vaihtuminen Aikuisiän diabeetikoilla (kaikki tapahtumat) maksajataho vaihtuu tarkasteluajanjaksolla Keski-Suomessa keskimäärin 38 kertaa, Kainuussa 43 kertaa eniten palveluja käyttävällä Keski-Suomessa 644 kertaa, Kainuussa 559 kertaa Maksajatahon vaihtumisen lukumäärä tarkastelujakson aikana Keski-Suomessa Maksajatahon vaihtumisen lukumäärä tarkastelujakson aikana Kainuussa
41 Yhteenvetoa diabetespotilaiden hoidosta Keski-Suomessa diabeteksen hoito molemmissa diabetesryhmissä on lääkärivetoisempaa kuin Kainuussa Sekä aikuis- että nuoruustyypin diabeteksen hoitokustannukset ovat Kainuussa suuremmat kuin Keski-Suomessa Tässä merkittävänä selittävänä tekijä on yksittäisten kalliiden hoitojen vaikutus
Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa
Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,
LisätiedotSitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö
Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 11.3.2015 Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkasteltiin Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää
LisätiedotMonikanavarahoitus ja valinnanvapaus
Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä
LisätiedotMitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?
Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset
LisätiedotMitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?
Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Juha Jantunen Allergia- ja astmaliitto, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Allergian ja astman kustannukset Suorat kustannukset Epäsuorat tuottavuuskustannukset
LisätiedotHuoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.
Huoltaja-säätiö Tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä Seminaari-esitys NHG Consulting toimitusjohtaja Vesa Komssi 28.4.2015 Asiakastaso: Vaikuttavuus ja palvelurakenne Tiedolla johtamista
LisätiedotHannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä
Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017
KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020
IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN Marja Heikkilä Saarijärvi 19.4.2016 Keski-Suomen SOTE 2020 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN UUDESSA SOTE-RAKENTEESSA ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut
LisätiedotSitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö
Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 12.3.2015 Nordic Healthcare Group (NHG) lyhyesti NHG on Suomen johtava terveys- ja sosiaalipalvelujen kehittämiseen erikoistunut
LisätiedotRahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö. SoTe Talousseminaari kuntajohtajille 28.4.2015 Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki
Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö SoTe Talousseminaari kuntajohtajille 28.4.2015 Terveysjohtaja Sirkku Pikkujämsä Oulun kaupunki Kallein 1% 3 % 5 % 7 % 9 % 11 % 13 % 15 % 17 % 19 % 21 % 23 %
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN
LisätiedotYksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen
Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen
LisätiedotKohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre
Kohti kuntoutuspalvelujen täysimääräistä hyödyntämistä kommenttipuheenvuoro Kuntoutuspäivät 2015 Eveliina Huurre Miksi uudistukset ovat nyt välttämättömiä Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu
LisätiedotÄänekoski. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Psykiatria F00-F99. Toteuttajat: Medfiles Oy. Proper Oy.
Äänekoski Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat Psykiatria F00-F99 Toteuttajat: Medfiles Oy www.medfiles.eu Proper Oy www.proper.fi 1 (8) Tausta Tässä raportissa tarkastellaan paljon
LisätiedotAsiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta
Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,
LisätiedotKunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva
LisätiedotVÄESTÖN JA ASIAKASRYHMIEN PALVELUJEN KÄYTÖN TARKASTELU REKISTERIAINEISTOJEN AVULLA
VÄESTÖN JA ASIAKASRYHMIEN PALVELUJEN KÄYTÖN TARKASTELU REKISTERIAINEISTOJEN AVULLA PKPK verkoston työpaja 18.9.2018 19.9.2018 Laita data töihin / Mikko Peltola 1 TAVOITE Antaa perustietoa rekistereistä
LisätiedotYksikkö- vai todelliset palvelujen kustannukset
Yksikkö- vai todelliset palvelujen kustannukset Kirsi Kinnunen Controller, TtM Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote numeroina Budjetti 0.7 miljardia euroa Noin 170 000
LisätiedotSuomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari
Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta
LisätiedotMonikanavarahoitusta. yksinkertaistetaan ylijohtaja Outi Antila Etunimi Sukunimi
Monikanavarahoitusta yksinkertaistetaan 17.4.2018 ylijohtaja Outi Antila 1 17.4.2018 Etunimi Sukunimi Mitä tarkoittaa monikanavarahoitus? Rahoitus kerätään useasta lähteestä ja kohdennetaan palveluihin
LisätiedotTERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotSote-tietopaketit Siun sotessa
Sote-tietopaketit Siun sotessa 17.11. Sairaaloiden vaikuttavuus- ja tuottavuuspäivät Kirsi Kinnunen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-tietopakettien taustaa Peruspalveluministeri
LisätiedotAsiakasryhmittelyllä ryhtiä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen
Asiakasryhmittelyllä ryhtiä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen Erityisasiantuntijat Anne Puumalainen Virpi Pitkänen Elina Hermiö FCG Konsultointi www.sotetieto.fi 25.9.2018 Page 1 Asiakasluokittelut:
LisätiedotTHL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi
THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi Suuret kaupungit 2011-2013/2014 Perusterveydenhuolto Somaattinen erikoissairaanhoito Palveluiden kustannukset Lähde: www.sotkanet.fi Koonnut hanketyöntekijä
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotSOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki
SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki Esityksen sisältö Terveyden määritelmä Avainasiakkuudet Kokonaiskustannukset
LisätiedotKeski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila
Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy 2017 Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA, SYKSY 2017 15.9.2017
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotSyöpäjärjestöt. Sopeutumisvalmennus Neuvonpalvelut. Syöpätutkimuksen rahoittaminen
Potilaan näkökulma Syöpäjärjestöt Suomen Syöpäyhdistys ja Suomen Syöpäsäätiö Suomen Syöpäyhdistys = 12 alueellista ja kuusi valtakunnallista potilasyhdistystä. Suomen Syöpäyhdistys ylläpitää Suomen Syöpärekisteriä.
LisätiedotKuntoutuksen toimiala- ja tulevaisuusselvitys
Kuntoutuksen toimiala- ja tulevaisuusselvitys 1,5 miljardilla eurolla ta 28.3.2019 Pekka Kallionpää Suomessa järjestetään ta 1,5 miljardilla vuosittain Kuntoutuspalvelut Suomessa 2016, M 1,5 mrd. -ARVIO-
LisätiedotLaadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin
Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset
LisätiedotKunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,
LisätiedotTervetuloa seminaariin!
Tervetuloa seminaariin! Kohti yhtenäistä palvelukokonaisuutta Työikäisten terveydenhuolto uudistuu 7.11.2018 Seminaarin järjestää TYÖKE Verkostoilla tehoa SOTEen, työkyvyn tukeen ja työikäisten terveyteen
LisätiedotKansallinen terveys ( ja hoiva)rahasto
Kansallinen terveys ( ja hoiva)rahasto Jorma Huuhtanen Media-tapaaminen Terveydenhuollon haasteet 1/3 Miten turvata potilaslähtöinen, tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja laadukas hoito koko maassa? PL 6
LisätiedotKunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008
Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva
LisätiedotKARSTULA. Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat. Toteuttajat: Medfiles Oy Proper Oy
KARSTULA Paljon erikoissairaanhoidon palveluita käyttävät potilaat Toteuttajat: Medfiles Oy www.medfiles.eu Proper Oy www.proper.fi Tausta Tässä raportissa tarkastellaan paljon erikoissairaanhoidon palveluita
LisätiedotSTAR Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasryhmittelyt
Anne Puumalainen, Virpi Pitkänen, FCG Konsultointi Oy STAR Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasryhmittelyt DRG-käyttäjäpäivät 30.11.2017 Anne Puumalainen, Virpi Pitkänen FCG Konsultointi Oy 12.12.2017
LisätiedotKeski-Suomen tulevaisuusfoorumi
Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari
LisätiedotPeruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus
Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n
LisätiedotLÖYTYYKÖ MAALIN NAPAKYMPPI KOTIMAASTA
LÖYTYYKÖ MAALIN NAPAKYMPPI KOTIMAASTA Kansainväliset ja kansalliset erot hoidon tuloksellisuudessa 17.11.2017 SOTE Tuottavuus ja vaikuttavuus / Mikko Peltola 1 VAIKUTTAVUUS KESKIÖÖN Tuottavuus on Suomessa
LisätiedotPalveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana
Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere
Lisätiedot1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)
Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille
LisätiedotLASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014
LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN
LisätiedotPTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa
PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotSelvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa
Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa Anu Nemlander Mari Sjöholm Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelusetelikysely
LisätiedotLaitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli
Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotTietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen asiakasprosessien, tuotannon ja toiminnanohjauksen näkökulmasta
Tietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen asiakasprosessien, tuotannon ja toiminnanohjauksen näkökulmasta Projektipäällikkö Katja Klemola ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 18.2.2016 1 Palveluintegraation
LisätiedotTiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä
Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet
LisätiedotSaadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön
Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset
LisätiedotLausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista
Kunnanhallitus 127 15.06.2015 Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 201/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 15.06.2015 127
LisätiedotMiten seurata työtä perusterveydenhuollossa Kuka vastaa laadusta, voiko sitä mitata?
Miten seurata työtä perusterveydenhuollossa Kuka vastaa laadusta, voiko sitä mitata? Dos. Jarno Rieppo, Avoterveydenhuollon ylilääkäri Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Sidonnaisuudet: Osakas: TPC Medisys Oy
LisätiedotIkäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?
Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Joonas Sakki, tutkija RAI-seminaari 4.4.2013 4.4.2013 Joonas Sakki, Ikäihmisten
LisätiedotVALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti
VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän
LisätiedotTerveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä
Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen
LisätiedotJYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa
JYVÄ Julkisen ja yksityisen yhteistyö vaikuttavat toimintamallit sosiaali- ja terveyspalveluiden arvoverkostossa Antti Peltokorpi 21.5.2014 Aalto-yliopisto/Oulun yliopisto/oulun AMK Miten hoito usein etenee
LisätiedotPaljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi
1 Paljon palveluita käyttävien asiakasryhmien profilointi Loppuraportti 18.3.2013 Sisältö 2 Tiivistelmä Kalliiden asiakkaiden profilointi Koko väestö Ikäryhmittäin Erityisryhmien tarkastelu 75 vuotta täyttäneet
LisätiedotIkäihmisten palvelujen nykytila
Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen
LisätiedotESSHP:n toimintaympäristö
ESSHP:n toimintaympäristö Väestö: 103664 (2% Manner-Suomesta) yli 65 vuotiaita 20,4% (2004 Suomi 15,8%) kasvaa yli 30%:iin vuonna 2030 alle 6 vuotiaita 6,3% (Suomi 7,7%) 12 kuntaa (2007 10 kuntaa) 7 terveyskeskusta/kuntayhtymää
LisätiedotTerveys ja talous 2016
Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
LisätiedotTerveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto
Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville
LisätiedotHannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista
Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotHUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.
HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva
LisätiedotMitä kautta työkyvyttömyys
Mitä työkyvyttömyys maksaa? Allan Paldanius / Kuntien eläkevakuutus k Mitä kautta työkyvyttömyys maksaa? Työkyvyttömyyden eri vaiheet työkyvyn menetys alkaa näkyä satunnaiset sairaslomat, sijaisten palkat,
LisätiedotSaamelaisten rajayhteistyöseminaari
Saamelaisten rajayhteistyöseminaari Inari Noora Heinonen Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen päällikkö Kela lisää saamenkielistä palvelua Etäpalvelussa Kelan palveluneuvoja neuvoo asiakasta
LisätiedotTapaturmattomuuden taloudelliset hyödyt. Välimaa Pia,
Tapaturmattomuuden taloudelliset hyödyt Välimaa Pia, 14.5.2019 Fennian työturvallisuuspalveluiden tarkoitus Työturvallisuuspalveluiden tarkoituksena on auttaa Fennian asiakkaita kehittämään turvallisuuttaan
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotPohjois-Suomen AVI hallintopäivä
Pohjois-Suomen AVI hallintopäivä 6.2.2014 Kuntien ja kuntayhtymien palvelut muuttuvissa hallintorakenteissa Rahoitusjärjestelmän uudistus Olli Kerola apulaisosastopäällikkö SOSIAALI-JA TERVEYSMINISTERIÖ
LisätiedotJonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1
Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,
LisätiedotTavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä
Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus
LisätiedotTULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?
TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon
LisätiedotVUOSILOMALAIN MUUTOKSET
VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee
LisätiedotKeskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2
Keskitetyt palvelut Taustamateriaalia 10.5.2016 - työpaja 2 Aineisto Tarkastelujakso 2014-2015 Rovaniemi PTH Kontaktit & osastojaksot (A1,A2,K3) LKS Kontaktit & osastojaksot Kontaktit sisältävät kaikki
LisätiedotPerusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet
Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,
LisätiedotAsiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola
Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö
LisätiedotJyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen
Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä
LisätiedotMihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat?
Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat? Leena K Saastamoinen, FaT Jouko Verho, VTT Kelan tutkimusosaston seminaari 6.6.2012 Mitä tiedettiin? Lääkekustannusten lähes jatkuva kasvu. Lääkekustannusten
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS
NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotKuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:
LisätiedotKelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä
Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma
LisätiedotTyökyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla
Työkyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla Toni Pekka, Keva Laura Räty, Suomen Terveystalo Oy 15.3.2018, Keva-päivä Keva, Avaintiedot: Työkyvyttömyyden kustannukset
LisätiedotTYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO
TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017
LisätiedotLEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010
LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.
LisätiedotYksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat
LisätiedotKokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa
Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa Sosiaalihuollon digiseminaari 8.2.2019 Suvi Nuutinen, vs. kehittämis- ja laatupäällikkö Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki Toiminnan ja talouden tarkastelu
LisätiedotVALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö
VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö SOTE JA MAKU TAVOITTEET + Terveys ja hyvinvointi + Yhdenvertaisuus Terveyserot VÄLINEET Digitalisaatiolla
LisätiedotOsasairauspäiväraha - vapaaehtoinen mahdollisuus kuntoutuvasta paluusta töihin
Osasairauspäiväraha - vapaaehtoinen mahdollisuus kuntoutuvasta paluusta töihin Sairausvakuutuslain muutos L 459-463/2006 astui voimaan 1.1.2007, muutos 1.1.20104 HE 128/2013 Osasairauspäivärahan idea Osasairauspäivärahajärjestelmässä
Lisätiedot3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.
3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on
LisätiedotMonikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto
Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-
LisätiedotRahoitusmallien lähtökohdat
Viimeaikoina Suomeen esitettyjä rahoitusmalleja ja niiden arviointia Olli-Pekka Ryynänen Kuopio Rahoitusmallien lähtökohdat Yksi- vai monikanavainen rahoitus Pyritään yksikanavaisuuteen uhkana jopa 3-
LisätiedotKuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki
Kuka maksaa viulut, jos terveydenhuollon monikanavarahoitus puretaan? Elise Kivimäki 5.3.2014 Terveydenhuoltomenot vuosina 1995 2011 vuoden 2011 hinnoin, milj. euroa 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
Lisätiedot