Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Etelä-ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Etelä-ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma"

Transkriptio

1 Kestävää kasvua ja työtä Sumen rakennerahast-hjelma Etelä-ja Länsi-Sumen alueellinen suunnitelma

2 Sisällys 1 Jhdant Etelä- ja Länsi-Sumi Eurppa 2020 strategian tteuttajana Investintistrategia Perustelut rahituksen jakamiselle temaattisille tavitteille Timintalinjat TL 1 Pk-yritystiminnan kilpailukyky TL 2 Uusimman tiedn ja saamisen tuttaminen ja hyödyntäminen TL 3 Työllisyys ja työviman liikkuvuus (ESR) TL 4 Kulutus, ammattitait ja elinikäinen ppiminen TL 5 Ssiaalinen sallisuus ja köyhyyden trjunta (ESR) Rahitus Yhdennetty alueellinen kehittäminen Kansalaistimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Kestävä kaupunkikehittäminen Yhdennetyt alueelliset investinnit (ITI) EU:n Itämeren alueen strategia Krdinaati Hrisntaaliset periaatteet Kestävä kehitys Yhdenvertaisuus Sukupulten tasa-arv Harvaa asuttujen ja saaristalueiden erityistimet

3 1 Jhdant Etelä- ja Länsi-Sumen alue (ELSA) mudstuu klmesta NUTS 2 alueesta (Helsinki-Uusimaa, Etelä-Sumi ja Länsi-Sumi) ja 11 maakunnasta. Tämä Etelä- ja Länsi-Sumen rakennerahastjen alueellinen tteuttamissuunnitelma kattaa Etelä-Karjalan, Etelä-Phjanmaan, Hämeen, Keski-Sumen, Kymenlaaksn, Pirkanmaan, Phjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Uusimaan ja Varsinais-Sumen maakunnat. Etelä- ja Länsi-Sumi mudstavat Sumen ydinalueen, kun puhutaan yritystiminnasta, kulutuksesta tai innvaatiista. ELSA-alueen väkiluku n 75 % kk maan väkiluvusta ja se tuttaa nin 80 % maamme bruttkansantutteesta. Alue n siis Sumen menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta avainasemassa. Tisaalta alueen ssiaaliset ja työttömyysngelmat vat paikitellen maan pahimpia. ELSA-alue käsittää lähes kknaan Sumen kehittyvän kaupunkiseuturakenteen sekä niiden läheisyydessä sijaitsevat maaseutumaiset alueet. Maakuntien lähtökhdat ja valmiudet vastata niitä khtaaviin haasteisiin vaihtelevat kuitenkin suuresti: metrplialueen kehitystekijät vat aivan eri lukkaa kuin alueen phjisimpien tai kaakkissien. Lisäksi jkaisessa maakunnassa n sekä hyvin kehittyviä että haasteellisempia alueita. Eurppa 2020 Älykkään, kestävän ja sallistavan kasvun -strategia n hjannut rakennerahastkauden kansallista ja alueellista valmistelua. Ohjelmakaudelle Sumeen n laadittu yksi EU:n rakennerahastjen investinti kasvuun ja työllisyyteen tavitteen mukainen hjelma-asiakirja, jka sisältää sekä Eurpan aluekehitysrahastn että 3

4 Eurpan ssiaalirahastn timet. Hallinnn ja aluekehittämisen ministerityöryhmän (HALKE) linjauksen ( ) mukaisesti hjelma valmistellaan ja tteutetaan kahdella suuralueella eli Etelä- ja Länsi-Sumessa sekä Itä- ja Phjis-Sumessa. Tämä Etelä- ja Länsi-Sumen alueellinen timeenpansuunnitelma n laadittu vusien aikana laajassa yhteistyössä alueen timijiden kanssa. Alueellisen suunnitelman valmistelusta vat aluekehityslain mukaisesti vastanneet maakunnan liitt yhteistyössä valtin viranmaisten, kuntien ja muiden hjelman tteuttamiseen sallistuvien sekä alueen kehittämisen kannalta merkittävien tahjen kanssa. Valmistelusta vastaavaksi liitksi n nimetty Päijät-Hämeen liitt, varalla Pirkanmaan liitt. Valmistelua varten n nimetty ELSA työryhmä, jssa n edustajat kustakin Etelä- ja Länsi- Sumen maakunnan liitsta ja ELY-keskuksesta sekä klme suurten kaupunkien edustajaa. ELSAtyöryhmän rinnalla timi lisäksi SOVA-työryhmä, jnka tehtävänä n llut kartittaa hjelman ympäristövaikutuksia. Kumppanuusperiaate valmistelussa n tteutunut laajasti maakunnan yhteistyöryhmien (MYR) kautta, jtka n kytketty tiiviisti valmisteluprsessiin sen eri vaiheissa. Alueellisen suunnitelman n perustuttava Eurpan uninin ja kansalliseen lainsäädäntöön sekä alueen maakuntahjelmiin ja työ- ja elinkeinministeriön antamiin valtakunnallisiin linjauksiin. Kansallisesti Eurpan uninin rakennerahastjen timintaa hjaavat laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahasttiminnan hallinninnista sekä laki alueiden kehittämisen ja rakennerahasthankkeiden rahittamisesta. Alueiden kehittämisestä annettu laki määrittelee alueiden kehittämis- ja hjelmatyön perustaksi pitkän aikavälin strategisen maakuntasuunnitelman ja sitä täsmentävän maakuntahjelman, jka n lyhyemmän aikavälin timenpidehjelma. Aluekehitysviranmaisena hjelmatyön krdininnista ja yhteensvituksesta rakennerahasttimien kanssa vastaa maakunnan liitt. EU:n kmissin tavitteena levat älykäs, kestävä ja sallistava kasvu vastaavat hyvin Etelä- ja Länsi-Sumen näkemystä aluetta khtaavista kehittämistarpeista. Rakennerahast-hjelman tteutuksessa tulee varmistaa maakuntien ja alueiden mista vahvuuksista ja erityispiirteistä kumpuava EU 2020-strategian tavitteisiin tähtäävä kehittäminen. Alueille tulee antaa mahdllisuuksia verkstitua ja kehittää uusia yhteisiä alueiden väliseen yhteistyöhön kannustavia timintatapja ja malleja. Tämä alueellinen tteutussuunnitelma sisältää kuvaukset Etelä- ja Länsi-Sumen yhdentista maakunnan sekä suurten kaupunkiseutujen nykytilasta ja kehitysnäkymistä niiden phjalta laaditut kehittämisen strategiset tavitteet sekä kehittämistyön määritellyt timintalinjat, rahitussuunnitelman ja menettelytavat. 2 Etelä- ja Länsi-Sumi Eurppa 2020 strategian tteuttajana ELSA-alue Etelä- ja Länsi-Sumen alue (ELSA) mudstuu klmesta NUTS 2 alueesta (Helsinki-Uusimaa, Etelä-Sumi ja Länsi-Sumi) ja 11 maakunnasta. ELSA:n väkiluku n 75 % kk maan väkiluvusta ja se tuttaa 79,9 % maamme bruttkansantutteesta. Alue n siis Sumen menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta avainasemassa. Tisaalta alueen ssiaaliset ja työttömyysngelmat vat paikitellen maan pahimpia. 4

5 Kahtiajakisuus tai mni-ilmeisyys kuvaavatkin hyvin alueen lunnetta. Alueella n maamme aina metrplialue ja maamme kymmenestä suurimmasta kaupungista alueella n kahdeksan. Kuntia n yhteensä 196 ja niiden keskikk n lähes asukasta. Klmessa kunnassa n alle asukasta, kun taas Helsingissä asukkaita n yli Alueen väkiluku ylitti 4 miljnan rajan vunna Vuden 2011 lpussa alueella asui asukasta. Vudesta 2005 väkiluku n kasvanut nin :lla. Kk 2000-luvun väkiluku n kasvanut ja Sumen kknaisväkiluvun kasvu n khdistunut Etelä- ja Länsi-Sumeen muun maan menettäessä väestöään Investintistrategia Yritys- ja innvaatitiminta Haaste: YKSIPUOLINEN ELINKEINORAKENNE, YRITYSTEN HEIKENTYNYT KANSAINVÄLINEN KILPAILUKYKY JA KASVUYRITYSTEN VÄHÄINEN MÄÄRÄ Sumen elinkeinrakenne n llut hyvin tellisuusvaltainen, mutta käynnissä levan npean rakennemuutksen seurauksena palvelujen merkitys n kasvanut. Elinkeinelämän rakenteet vat kuitenkin useilla alueilla erittäin pitkälle keskittyneitä ja riippuvaisia yhdestä alasta, mikä tekee taludesta haavittuvan sektrikhtaisille ja rakenteellisille muutksille. Sumalaiset vientiä harjittavat yritykset vat pääsin keskittyneet kypsille, hitaasti kasvaville markkinille. Rakennemuuts n Sumessa muuttanut alueiden elinkeintimintaa ja kehityskuvaa ja sen myötä alueilta n kadnnut tutanta ja yritystimintaa, minkä seurauksena alueet vat menettäneet vertulja ja saavaa työvimaa. Äkilliset rakennemuutstilanteet vat viime vusina keskittyneet erityisesti eteläiseen Sumeen. Sumen yrityskanta n mikryritysvaltaista. Kasvuhakuisia ja työllistäviä keskisuuria yrityksiä n vähän. Alkavia yrityksiä suhteellisen paljn, mutta yritysten kasvu ja kansainvälisille markkinille eteneminen n sittautunut vaikeaksi. Taludellisen menestyksen jatkuminen vaatii saamisphjan ja innvaatitiminnan yhdistämistä kasvuhakuiseen yrittäjyyteen. Vientivetisena talutena Sumi tarvitsee kasvuyrityksiä, jtka nnistuneesti kaupallistavat ideita tutteiksi ja palveluiksi kansainvälisille markkinille. Kasvuhakuiset yritykset vat usein tute- ja palveluinnvaatiiden kehittäjiä tai muualla kehitettyjen innvaatiiden hyödyntäjiä. Elinkeinrakenteen mnipulistamiseksi ja kasvavien, innvatiivisten ja kansainvälistyvien yritysten lisäämiseksi n tarpeen tukea uusien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketiminnan kehittämistä, pk-yritysten uudistumista, kestävää kasvua ja kansainvälistymistä sekä uuden tiedn hyödyntämistä yrityksissä. Yrityksiä kannustetaan kehittämään uusia tutteita ja palveluita etenkin kansainvälistyville markkinille ja ttamaan käyttöön tuttavuutta edistäviä innvaatiita. Pkyrityksiä tuetaan myös kasvuptentiaalinsa ja uuden liiketiminnan kehittämisessä, erikistumisessa ja verkstmaisen yhteistyön lisäämisessä. Etelä- ja Länsi-Sumessa keskeisin kein vastata glbalisaatin haasteisiin n llut uuden tiedn luminen ja hyödyntäminen yritystiminnassa. Alue nkin Sumen innvaatitiminnan vahvaa ydintä. Innvaatiympäristöjä n kehitetty älykkään erikistumisen strategiilla j vusia. Alueet vat löytäneet mat erikistumisalansa ja kehittäneet älykkäitä tapja niiden kehittämiseen. 5

6 Alueiden verkstituminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin vaatii vielä lisätyötä. Etelä- ja Länsi-Sumen alueella n paljn ylipist-, krkeakulu-, muiden ppilaitsten yksiköitä ja tutkimuslaitksia. Alueen sisällä n kuitenkin erja sekä kulutus- että T&K&I-palvelujen saatavuudessa, mikä vaikuttaa pk-yritysten, julkisen sektrin ym. mahdllisuuksiin hyödyntää uutta tieta ja saamista timinnassaan. Pk-yrityksillä vi lla vaikeuksia käyttää maksullisia tutkimuspalveluja ja niiltä vi puuttua tieta spivista yhteistyötahista tai sveltuvasta tutkimusinfrasta. Tutkimus- ja kehittämistiminta Haaste: TUTKIMUS- JA INNOVAATIOPERUSTAN LAAJENTAMINEN Eurppa strategian kansallisen hjelman mukaisesti kehittämistarpeet liittyvät tutkimus-, kehitys- ja innvaatitiminnan riittävän tasn eli 4 prsentin bruttkansantutesuuden varmistamiseen. Kansallisen hjelman (2013) mukaisesti krkeakulujen ja tutkimuslaitsten rakenteellista kehittämistä tulee jatkaa kkamalla laajja ja laadukkaita tutkimus- ja ppimisympäristöjä. Kansallisesti ja kansainvälisesti verkttuneiden innvaatiyhteisöjen lisäksi Sumeen tarvitaan vahvja alueellisia innvaatikeskittymiä, jssa hyödynnetään saamista mnialaisesti. Kknaisuutena tutkimus- ja kehittämistimintaan käytettävät pankset suhteessa BKT:een vat Sumessa tyydyttävällä taslla. Vunna 2011 t&k-timinnan suus bkt:stä li 3,73 prsenttia (Tilastkeskus, tutkimus- ja kehittämistiminta). Viime vusina T&K-timinnan suus suhteessa BKT:hen n llut kuitenkin laskussa. Etelä- ja Länsi-Sumessa maakuntien väliset ert vat hyvin suuria ja T&K-timinta n hyvin keskittynyttä, erityisesti Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais- Sumeen. Samaan aikaan sassa maakunnista käytetään vain nin 1% tai alle BKT:stä tutkimusja kehittämistimintaan (Kymenlaaks, Etelä-Phjanmaa ja Päijät-Häme). Sumen erityisenä haasteena n, että T&K -investinnit eivät le generituneet uudeksi liiketiminnaksi ja työpaikiksi dtetulla tavalla. Sumessa n melk vähän vimakkaan innvatiivista uutta yritystimintaa. Varhaisen vaiheen yritykset tuvat vain harvin markkinille uusia tutteita ja palveluja, jtka eivät khtaa suraan kilpailua muilta yrityksiltä tai jtka vat kknaan uusia asiakkaille. Kaiken kaikkiaan vain jka viides uusi yritys n llut vimakkaasti innvatiivinen siten, että yrityksellä n ainutlaatuisia tutteita ja palveluja tai yrityksellä ei le kilpailijita. Innvaatitiminnan keskeisenä tavitteena tuleekin lla tiedn, tutkimustulsten ja saamisen jalstaminen kestävän taluskasvun ja ilmastnmuutksen hillinnän rakennusaineiksi. Tuttavuuden parantaminen ei enää yksin riitä, vaan n pystyttävä lumaan kknaan uusia markkinita ja työpaikkja innvatiivisten tutteiden ja palveluiden avulla. Naisten suus innvaatitiminnassa n edelleen liian pieni ja nkin tunnistettava esteet naisten krkean kulutustasn ja saamisen muuntumisessa innvaatiiksi. Timenpiteillä vahvistetaan alueiden älykästä erikistumista ja verkttumista. Yritysrakenteen mnipulistamista jatketaan tukemalla pk-yritysten tutteiden ja palveluiden kehittämistä sekä kehittämällä ja ttamalla käyttöön innvaatiperustaa laajentavia timenpiteitä, jtka vahvistavat alueiden kilpailuetua edistävät tutavuuden kasvua. Keskeisessä asemassa n innvatiiviset kaupunkiympäristöt -hjelma (INKA). Panstuksia khdistetaan maakuntien älykkään erikistumisen strategiissa tunnistettuihin kärkitimialihin, saamisalueisiin ja kehittämiskhteisiin. Alueilla levalle saamisptentiaalille ja kyvykkyydelle annetaan mahdllisuudet kehittyä humiiden tiedn ja saamisen mnialainen yhdistäminen. 6

7 Energiatalus Haaste: KORKEA ENERGIANKULUTUS ja ISOT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vähähiilinen talus ja ilmastnmuutksen hillitseminen edellyttävät bienergian käytön lisäämistä, mikä saltaan lu paineita mm. metsien mnikäytölle. Metsätaluden ja lunnn mnimutisuuden turvaaminen tulevaisuudessa n tärkeimpiä haasteita. Tukemalla hajautettua uusiutuvan energian käyttöä lisätään energiamavaraisuutta ja -varmuutta ja edistetään samalla vähähiiliseen taluteen siirtymistä. Ilmastnmuutksen hillinnässä suuri ptentiaali löytyy kaupungeista. Kaupungit tai kaupungistuminen ei sinänsä le syy suureen energiankulutukseen ja päästöihin vaan ennemminkin tapa, jlla kaupungeissa liikutaan, hajautuva kaupunkien rakenne sekä energiankäyttö asunnissa ja rakennusten lämmityksessä. Sumi n vahva energiateknlgian ja cleantechin viejä. Energiateknlgia n sa puhdasta teknlgiaa ja kk cleantech-vienti li nin 12 miljardia eura vunna 2011, mikä n lähes 20 % kk maamme viennistä. Näiden aljen pk-yritysten kannalta erityinen haaste n se, että tutteiden päämarkkinat vat kaukana eli lähinnä Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Timiminen näillä markkinilla edellyttää kykyä laajjen timituskknaisuuksien hallinnasta. Tässä ktimaisilla pilt-khteilla n merkitystä paitsi referenssien tuttajina mutta myös yhteistiminnan alustina. Energiankulutuksen ja kasvihunepäästöjen vähentämiseksi hjelma tähtää uusiutuvan energian suuden ja paikallisten energialähteiden käytön lisääntymiseen ja energia- ja materiaalitehkkuuden kasvattamiseen. Etelä- ja Länsi-Sumessa n merkittävää saamista ja yritystimintaa vähähiiliseen taluteen liittyen. Bitaluden edistäminen n sa timenpiteitä, jlla vähähiilisyyden tavitetta edistetään. Samin energiatehkkuus ja resurssiviisaus vat hjelman painpisteitä. Kaupunkiseuduilla tulee edistää rakenteellisia ja timinnallisia muutksia, jtka paitsi edistävät vähähiilisyyttä sinänsä myös avaavat edelläkävijämarkkinita alueen yrityksille. Työllisyys ja aluetaludet Haaste: TYÖTTÖMYYS, ERITYISESTI NUORET JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT Suhdannetilanteeseen nähden työllisyys kehittyi varsin myönteisesti vunna 2012 työllisyysasteen llessa 69 % ja työttömyysasteen laskettua 7,7 %:iin. Työttömyystilanne li vaikeinta Itä- Sumessa. Alimmat työttömyysasteet livat Keski-Phjanmaalla (4,9 %), Phjanmaalla (6,0 %) ja Uudellamaalla (6,9 %). Vuden 2012 lpulla talusnäkymät kuitenkin jälleen heikkenivät, minkä seurauksena myös työllisyystilanne alki heiketä erityisesti vientipaintteisilla kaupunkialueilla, mm. Tampere, Oulu, Jyväskylä, Sal. Työllisyyspliittisten timenpiteiden erityisinä khderyhminä mainitaan nuret, pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat. Nurten työllisyyden edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen vat keskeisiä haasteita kk Manner-Sumen alueella. Valtasa Sumen maahanmuuttajataustaisesta väestöstä asuu Etelä- ja Länsi-Sumen alueella, erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla. Työviman saatavuuden turvaamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi ELSA-aluella tteutetaan erityisesti maahanmuuttajille suunnattuja timenpiteitä. Työttömyyden kknaistilanteeseen vat vaikuttaneet leellisesti alueille khdistuneet äkilliset rakennemuutkset sekä ammattirakenteen muutksen aiheuttama kysynnän ja tarjnnan epäsuhta. Rakennemuutksesta aiheutuvien työttömyysngelmien dtetaan hjelmakauden alkuvaiheessa jatkuvan. Heikk suhdannetilanne aiheuttaa etenkin tellisuuden työpaikkjen vähenemistä. 7

8 Osaava työvima Haaste: MUUTTUVAT OSAAMISTARPEET JA JOUSTAVAT SIIRTYMÄT KOULUTUS- JA TYÖURILLA Osaavan työviman saatavuuden varmistamiseksi kulutuksella n merkittävä rli. Pelkän peruskulun varaan jäämisellä n kauaskantisia seurauksia. Vain perusasteen surittaneiden työllisyysaste nusee parhaimmillaankin vain 60 %:iin. Keskiasteen tutkint nstaa työllisyysastetta prsenttiyksikköä miehillä ja 20 prsenttiyksikköä naisilla j nurten keskuudessa. On entistä tärkeämpää varmistaa, että kulutuksen laadullinen ja määrällinen tarjnta ja työviman kysyntä khtaavat tisensa, mahdllisimman mni nuri alittaa tutkintn jhtavassa kulutuksessa heti peruspetuksen jälkeen, työmarkkinille siirrytään mahdllisimman sujuvasti ammatillisen kulutuksen tai krkeakulutuksen jälkeen ja myös syrjäytymisvaarassa levien ja erilaisten ppijiden ammattisaamisesta hulehditaan. Rakennemuutkset ja väestön ikärakenteen kehitys näkyvät vahvasti työmarkkinilla ja kulutustarpeissa. Työikäisten määrän pienentyessä kulutustarjnnan ja sen ikean mitituksen merkitys krstuu. Työpaikkja avautuu kaikkiin ammattiryhmiin riippumatta niiden kknaiskehityksestä. Ssiaalinen sallisuus Haaste: HYVINVOINTI- JA TERVEYSEROJEN SEKÄ ERIARVOISTUMISEN KASVU On arviitu, että Eurppa strategian yleistavitteen saavuttamiseksi Sumessa tulee köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrää vähentää nin henkilöllä. Pienitulisen sekä pitkittyneesti pienitulisen väestön suus n kasvanut viime vusina. Suuri sa pienitulisista n työttömiä tai muusta syystä (esim. työkyvyttömyys) työelämän ulkpulelle jääneitä. Työikäisen väestön työvimaptentiaalin hyödyntämistä vaikeuttavat viimeisen parinkymmenen vuden aikana syventyneet hyvinvinti- ja terveysert. Sumen haasteena n erityisesti ssieknmisten terveyserjen kasvu. Työmarkkinille kiinnittyminen ja työn tekeminen vat ensisijaiset ja kestävimmät keint trjua köyhyyttä, eriarvisuutta ja syrjäytymistä. Ssiaalista eriarvisuutta vähennetään vaikuttamalla esimerkiksi kulutukseen ja työllisyysmahdllisuuksiin, tukemalla ssiaalisia verkstja ja haavittuvassa asemassa levia ja kehittämällä palvelujen saatavuutta ja laatua yhdenvertaiseksi. Erityistä humita tulee kiinnittää työttömien ja satyökykyisten hyvinvinnin ja terveyden edistämiseen Perustelut rahituksen jakamiselle temaattisille tavitteille Etelä- ja Länsi-Sumen kehityshaasteet liittyvät glbalisaatin, ikääntyvään väestöön, työttömyyteen, eriarvistumiseen ja lunnnympäristön muutksiin, etenkin ilmastnmuutkseen. Nämä mudstavat keskeisimmät painpisteet alueen rakennerahasttiminnassa vusina Sen lisäksi mitä Sumen rakennerahast-hjelman investintistrategiassa tdetaan, Etelä- ja Länsi-Sumen alueella krstuvat erityisesti maamme kilpailukyvyn uudistamisen kannalta keskeiset timenpiteet. ELSA-alueen merkitys n Sumelle elintärkeä, mutta hyvin rajallisten rakennerahastresurssien vuksi kehittämistimintaa tullaan fkusimaan vimakkaasti. Valintja ja investintien keskittämistä hjaavat Eurppa 2020 strategian lähtökhdat, mutta keskeisessä rlissa vat kunkin maakunnan mat älykkään erikistumisen linjaukset, jtka n esitetty 8

9 maakuntastrategiissa. Tästä jhtuu, että hjelman tteutuksen painpisteet vaihtelevat maakunnittain. Resurssien pienuudesta jhtuu, että kaikkia hjelman tarjamia kehittämismahdllisuuksia ei vida hyödyntää Etelä- ja Länsi-Sumen maakunnissa. Sumen rakennerahast-hjelma nkin valikk, jsta maakunnat tekevät valintja mista lähtökhdistaan ja ELSA-alueen kknaisuus mudstuu näiden valintjen summana. Tässä tilanteessa n entistä tärkeämpää krstaa kk ELSA-alueen saamisen hyödyntämistä kunkin maakunnan kehittämisessä. Paras saaminen n saatava käyttöön riippumatta siitä, missä maakunnassa se sijaitsee. Virtaviivaistettu ja yksinkertaistettu hjelmarakenne mahdllistaa hyvin hankkeiden kkamisen kk ELSA-alueelta. 3 Timintalinjat 3.1 TL 1 Pk-yritystiminnan kilpailukyky Timintalinjalla tteutetaan kahden Eurppa strategian mukaisen temaattisen tavitteen timia: pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja vähähiilisen taluden parantaminen kaikilla alilla. Vähähiilinen talus ja resurssitehkkuus vat kiinteä sa yritysten kilpailukyvyn kknaisuutta myös vientimarkkinilla. Etelä- ja Länsi-Sumi tähtää kansainvälisesti kilpailukykyisten pk-yritysten syntyyn ja kasvuun alueellisten älykkään erikistumisen strategiiden mukaisesti. Yritysten timintayritysten parantamiseksi ja kilpailukyvyn sekä yrittäjyyden lisäämiseksi ludaan uusia, tulksellisia asiakasja aluelähtöisiä timintatapja. Vahvjen timialjen lisäksi alueella tuetaan uusia kasvualja. Yritysten kyky uudistaa ja kehittää liiketimintaansa timintaympäristön muutksissa parantuu, kuten myös yritysten pääsy asiakkaan arvtutannn saksi (esim. ympäristöliiketiminta). Edelläkävijä-markkiniden lumisella (hankintakäytäntöjen kehittäminen) ludaan mm. palveluliiketiminnan kasvua ja uusyrittäjyyttä. Etelä- ja Länsi-Sumen suuralueen eri pulilla yritysprfiilit vat erilaisia timiala-, vienti- ja palvelurakenteeltaan, jten rajaavia timialakhtaisia paintuksia ei suuralueella le. Tisin kuin Itä- ja Phjis-Sumessa, ei Etelä- ja Länsi-Sumen suuralueella kehitetä hjelmakauden rakennerahituksella liikenne- ja lgistiikkayhteyksiä. Pk-yritysten syntyyn, kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät älyliikenteen kehittämishankkeet vat kuitenkin timintalinjan tavitteiden mukaisia. Investintipririteetti 1 suunnataan pääasiallisesti yrityskhtaisiin kehittämistimiin, investintipririteetissa 2 tteutetaan myös pk-yritystimintaa välittömästi tukevia timintaympäristö- ja yritysyhteistyöhankkeita. Investintipririteetti 1. Yrittäjyyden edistäminen, erityisesti helpttamalla uusien ideiden taludellista hyödyntämistä ja tukemalla uusien yritysten perustamista muun muassa yrityshautmiden avulla Erityistavite 1.1 Uuden liiketiminnan luminen 9

10 Erityistavitteen timien tulksena n syntynyt erityisesti uutta, saamisintensiivistä yritys- ja liiketimintaa tukemalla uusien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketiminnan kehittämistä ja pkyritysten ideiden, tutteiden ja palvelujen tutteistamista ja kaupallistamista. Tuls- ja tutsindikaattrit vat kansallisen hjelman liitteissä 2-3. Tuettava timinta Rahitettavissa hankkeissa tteutetaan pääsääntöisesti alla mainittuja timenpiteitä: tuetaan uusien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketiminnan kehittämistä (ml. innvaatialustjen hyödyntäminen, liiketimintasaamisen kehittäminen) tuetaan pk-yritysten ideiden, tutteiden ja palvelujen tutteistamista ja kaupallistamista sekä markkinille pääsyä Khderyhmät: pk-yritykset Erityiset alueelliset khdennukset: maakuntastrategiiden phjalta tehtävät erityispaintukset esimerkiksi timialan rakennemuutstilanteessa tai tätä ennakiden. Tuensaajat: Alittavat ja kasvuhakuiset yritykset, myös yritysryhmät ja -verkstt, elinkeinjen kehittämisrganisaatit, tutkimus- ja kulutusrganisaatit, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset ja suuskunnat Investintipririteetti 2: timet, jilla tuetaan pk-yritysten edellytyksiä situtua kasvu- ja innvaatiprsesseihin Erityistavite 2.1 Pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Erityistavitteen timien tulksena uudet pk-yritykset vat alittaneet kansainvälisen viennin tai j kansainvälistyneet yritykset alittaneet viennin uudella liiketiminta-alueella. Kasvavien pk-yritysten määrä n lisääntynyt. Tuls- ja tutsindikaattrit vat liitteissä 2-3. Timenpiteiden khteena vat erityisesti työllistävät, innvatiiviset kasvuhakuiset yritykset sekä alueiden mat vahvat ja uudet ptentiaaliset timialat. Tuettava timinta Rahitettavissa hankkeissa tteutetaan pääsääntöisesti alla mainittuja timenpiteitä: vahvistetaan kasvuhakuisten, kansainvälistyvien ja kansainvälisille markkinille tähtäävien pk-yritysten liiketimintasaamista ja kansainvälistymisvalmiuksia tuetaan kasvua, kansainvälistymistä ja kilpailukykyisyyttä (tuttavuus, uusiutumiskyky) edistäviä pk-yritysten investinteja ja kehittämishankkeita kehitetään yritysklustereita, yritysverkstja ja muita yritysten yhteistyömutja käytetään päämasijituksia yritysten kasvun turvaamiseksi Khderyhmät: pk-yritykset 10

11 Tuensaajat: Alittavat ja kasvuhakuiset yritykset, myös yritysryhmät ja -verkstt, elinkeinjen kehittämisrganisaatit, tutkimus- ja kulutusrganisaatit, ylipistt, kunnat ja muut julkisyhteisöt Investintipririteetti 3: Tutkimuksen, innvinnin ja vähähiilisten teknlgiiden käyttööntn edistäminen Erityistavite 3.1. Pk-yritysten energiatehkkuuden edistäminen Erityistavitteen timien tulksena pk-yritysten energia- ja materiaalitehkkuus n parantunut uusien energia- ja materiaalitehkkuutta parattavien ratkaisujen käyttöön tn avulla ja energiaa säästynyt yrityksen timintaprsesseissa. Kasvihunekaasupäästöt vähenevät. Sutuisassa timintaympäristössä kaikki yritykset kykenevät sallistumaan vähähiilisen, resurssitehkkaan ja ympäristön kannalta kestävän taluden edistämiseen. Vähähiilisen taluden hyödyt perinteisillekin liiketiminta-alueille syntyvät, kun timinnan tehkkuus khenee, energiaa käytetään säästäväisesti ja raaka-aineita kierrätetään tehkkaasti. Vastuullinen ja ympäristömyönteinen imag lisäävät asiakkaiden uskllisuutta. Vähähiiliset ja eklgisesti kestävät tuteminaisuudet vivat timia markkinasuuden kasvun lähteenä. Tuettava timinta Rahitettavissa hankkeissa tteutetaan pääsääntöisesti alla mainittuja timenpiteitä: tuetaan uusien vähähiilisyyttä edistävien yritysten käynnistymistä ja uuden liiketiminnan kehittämistä; tuetaan pk-yritysten vähähiilisten ja resurssiviisaiden ideiden, tutteiden ja palvelujen tutteistamista ja kaupallistamista sekä markkinille pääsyä tuetaan pk-yritysten kasvua, kansainvälistymistä sekä kilpailukykyisyyttä edistäviä hankkeita, jtka parantavat yrityksen vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta; kehitetään vähähiilisiä yritysklustereita, yritysverkstja ja muita yritysten yhteistyömutja; Khderyhmät: Pk-yritykset Tuensaajat: Alittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkstt, elinkeinjen kehittämisrganisaatit, tutkimus- ja kulutusrganisaatit, ylipistt, kunnat ja muut julkisyhteisöt 3.2 TL 2 Uusimman tiedn ja saamisen tuttaminen ja hyödyntäminen Timintalinjalla tteutetaan kahden Eurppa strategian mukaisen temaattisen tavitteen timia: tutkimuksen, teknlgian ja innvinnin tukeminen ja vähähiilisen taluden parantaminen kaikilla alilla. 11

12 Investintipririteetti 4: Tutkimus- ja innvintitiminnan infrastruktuurin parantaminen, alan huippusaamisen kehittäminen ja etenkin Eurpan laajuisia etuja tuttavien saamiskeskusten edistäminen Erityistavite 4.1: Tutkimus-, saamis- ja Innvaatikeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien phjalta Kehitetään tutkimus-, saamis- ja innvaatitiminnan infratstruktuuria ja timintatapja alueen älykkään erikistumisen strategiiden mukaisesti. Vahvistetaan alueen yritysten, tutkimuslaitsten, krkeakulujen ja ammatillisten ppilaitsten sekä julkisen ja klmannen sektrin yhteistyötä. Tavitteena n kilpailukykyisten saamis- ja innvaatikeskittymien syntyminen sekä alueiden huippusaamisen ja teknlgian muutsvalmiuksien parantaminen ja uusien ideiden kaupallisen hyödyntämisen npeuttaminen. Tuettava timinta Rahitettavissa hankkeissa tuetaan pääsääntöisesti seuraavia timenpiteitä: kehitetään alueen elinkeintimintaa tukevaa tutkimus-, kehitys- ja innvaatitiminnan infrastruktuurien kehittäminen alueiden saamiskärkien phjalta, ml. piltinti-, kkeilu- ja demnstraatiympäristöt ludaan ja kehitetään tutkimus-, saamis- ja innvaatikeskittymiä kehitetään TKI -ympäristöjä ja kehitysalustja alueiden saamiskärkien phjalta lisätään ylipistjen, krkeakulujen, tutkimuslaitsten, ammatillisten ppilaitsten, julkisyhteisöjen ja yritysten TKI-yhteistyö Khderyhmät: pk-yritykset, tutkimus- ja kulutusrganisaatit Tuensaajat: Tutkimus- ja kulutusrganisaatit, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisrganisaatit, julkismisteiset teknlgia- ja saamiskeskukset ja -keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset Investintipririteetti 5: Yritysten innvaatin ja tutkimukseen tekemien investintien parantaminen. Yritysten, erityisesti tutkimus- ja kehityskeskusten ja krkeakulupetuksen välisten yhteyksien ja synergian kehittäminen. Tutteiden ja palveluiden kehityksen, teknlgian siirrn, ssiaalisten innvaatiiden ja julkisten palveluiden svellusten kysynnän tukeminen ja verkstituminen. Klustereiden ja avimen innvinnin edistäminen älykkään erikistumisen avulla. Teknlgisen ja sveltavan tutkimuksen, pilttitutantlinjjen, henkilöstövimavarjen, tutteiden varhaisen validinnin sekä kehitystä vauhdittaviin teknlgiihin liittyvien edistyneiden tutanttekniikiden ja ensitutannn sekä yleiskäyttöisten teknlgiiden levittämisen tukeminen. Erityistavite 5.1: Yritysten innvaatitiminnan vahvistaminen Tavitteena n innvaatimyönteisen liiketimintaympäristön kehittäminen pk-yrityksille ja pkyrityksissä tapahtuvan innvinnin tukeminen kannustamalla innvaatijärjestelmän hyödyntämiseen sekä auttaa yrityksiä kehittämään uusia tutantmenetelmiä, tutteita, prsesseja, markkinintia ja palveluita sekä saattamaan niitä markkinille. Ympäristömyönteisten innvaatiiden avulla edistetään elinkeinelämän kilpailukykyä ja timintaedellytyksiä. Tuettava timinta Rahitettavissa hankkeissa tuetaan pääsääntöisesti seuraavia timenpiteitä: 12

13 tuetaan pk-yritysten tutteiden, palveluiden ja tutantmenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknlgian käyttööntta kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys humiiden tuetaan uusien tutteiden, materiaalien ja tutantmenetelmien prttyyppejä, piltinteja ja demnstraatiita kehitetään elinkeinelämän kilpailukykyä tukevaa sveltavaa tutkimusta, selvityksiä ja kkeiluja sekä timinta-, palvelu- ja kaupallistamisprsesseja kehitetään ympäristöhaittja ja -riskejä vähentäviä uudistuksia edistetään lunnnvarjen laatuun ja kestävään hyödyntämiseen liittyvää elinkeinelämän edellytyksille tärkeää TKI-timintaa Khderyhmät: pk-yritykset Tuensaajat: Tutkimus- ja kulutusrganisaatit, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisrganisaatit, julkismisteiset teknlgia- ja saamiskeskukset ja keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset Investintipririteetti 3: Tutkimuksen, innvinnin ja vähähiilisten teknlgiiden käyttööntn edistäminen Erityistavite 3.2: Uusiutuvan energian ja energiatehkkaiden ratkaisujen kehittäminen Tavitteena n ympäristömyönteisen timinnan kehittäminen ja yhteistyön lisääminen pk-yritysten ja muiden timijiden kanssa. Kehittämistyön perustana n Etelä- ja Länsi-Sumen vahva energiaja ympäristösaaminen. Painpisteessä keskitytään uuden liiketiminnan kehittämiseen, pkyritysten energia- ja materiaalitehkkuuden lisäämiseen, uusiutuvien energiamutjen käytön edistämiseen sekä asukkaiden ilmastmyönteisten asenteiden tukemiseen ja arjen valintjen kannustamiseen erityisesti kaupunkialueilla. Tuettava timinta Rahitettavissa hankkeissa tuetaan pääsääntöisesti seuraavia timenpiteitä: tuetaan vähähiilisten tutteiden, palveluiden ja tutantmenetelmien kehittämistä, kaupallistamista ja uuden teknlgian käyttööntta, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys sekä tutteiden elinkaaren aikaiset ympäristökustannukset humiiden; tuetaan uusien vähähiilisten tutteiden, materiaalien ja tutantmenetelmien prttyyppejä, piltinteja ja demnstraatiita; tuetaan vähähiilisyysstrategiiden tteuttamisen kannalta keskeisiä innvatiivisia ratkaisuja ja selvityksiä; kehitetään vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja liikkumismutja; kehitetään asumisen energiatehkkuutta parantavia innvaatiita ja teknlgiita; ludaan alueellisia materiaali- ja energiavirtjen hyödyntämistä tukevia verkstja sekä yhteistyömutja Khderyhmät: pk-yritykset, tutkimus- ja kulutusrganisaatit, kunnat Tuensaajat: Yritykset, yritysryhmät ja -verkstt, elinkeinjen kehittämisrganisaatit, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset 13

14 3.3 TL 3 Työllisyys ja työviman liikkuvuus (ESR) Etelä- ja Länsi-Sumen alueella työmarkkinatilanteessa ja työttömyyden rakenteessa n erja paitsi maakuntien välillä, myös maakuntien sisällä. Esimerkiksi rakennemuutksesta erityisesti kärsiviltä timialilta, kuten ICT-ala, meritellisuus ja metsätellisuus, n hävinnyt merkittävä määrä työpaikkja eri pulilla suuraluetta sijaitsevilla paikkakunnilla. Tisaalta suuralueella n menestyviä ja kasvavia yrityksiä, jihin syntyy uusia työpaikkja ja työviman tarvetta. Suurten ikälukkien eläköityminen jatkuu ja työmarkkinilta tulee pistumaan hjelmakauden aikana merkittävästi enemmän väkeä kuin työmarkkinille tulee. Taluden epävarmuus vaatii yrittäjien, yritysten ja työntekijöiden jatkuvaa mukautumista muuttuviin lsuhteisiin. Työmarkkinat vat suuralueella edelleen eriytyneet sukupulen mukaan vaikeuttaen saltaan työpaikkjen ja työviman khtaamista. Investintipririteetti 6: Työnhakijiden ja työviman ulkpulella levien pääsy työpaikkihin, myös paikallisten työllisyysalitteiden kautta, ja työviman liikkuvuuden tukeminen Erityistavite 6.1 Nurten ja muiden heikssa työmarkkina-asemassa levien työllistymisen edistäminen Tuettava timinta Työviman kysynnän ja tarjnnan ikea-aikainen khtaaminen edellyttää alueella tutetun ennakintitiedn hyödyntämistä. Lisäksi tarvitaan tehkkaita työvimapalveluita ja mnialaista verkst- ja yritysyhteistyötä. Nurten yhteiskuntatakuun tteutumista ja nurten npeaa siirtymistä työmarkkinille tuetaan humiiden ESR-hjelman valtakunnallisen teeman linjaukset ja timet. Kulutukseen ja työmarkkinille pääsyä edistetään kulutuksesta työelämään siirtymisen nivelvaiheissa mnipulisilla hallintrajat ylittävillä tukitimilla ja mahdllistamalla yksilölliset plut ja ja ratkaisut sekä vaihtehtiset tavat surittaa tutkintja tai niiden sia. Työviman saatavuuden kannalta haasteellisten aljen vetvimaa ja hukuttelevuutta lisätään yhteistyössä kulutuksen järjestäjien, alan yrityksien ja työnantajien kanssa. Etelä- ja Länsi-Sumen alueella, erityisesti syvän rakennemuutksen paikkakunnilla ja timialilla, työttömyyttä ja sen uhkaa lievennetään alueellisten ja paikallisten timijiden yhteistyössä tteuttamin timin. Timinnassa paintetaan erityisesti työttömyyden pitkittymistä trjuvia timia. Tisaalta humita kiinnitetään myös ikääntyviin mutta vielä työhön kykeneviin työnhakijihin, jiden työllistymistä tuetaan aiempaa yksilöllisemmin suunnitelluilla tukitimilla. Tukitimien tuttamiseen ja uusien timintamallien kehittämiseen sallistuvat valtin ja kuntien viranmaiset, kulutuslaitkset, muut palveluntuttajat ja klmannen sektrin timijat. Työnhakijiden saamista ja työkkemusta täydennetään sveltuvilla työvimapliittisilla timenpiteillä. Etelä- ja Länsi-Sumen alueella maahanmuuttajien ktutumista tuetaan ja työllistymistä edistetään timijiden verkstyhteistyöllä ja palvelujen kehittämisellä. Alueellisesta 14

15 suunnitelmasta rahitettavien timien tteutuksessa humiidaan ESR:n valtakunnallisen Ktna Sumessa -teeman linjaukset ja timet. Rahitettavissa hankkeissa tteutetaan pääsääntöisesti alla mainittuja timenpiteitä: tuetaan nuristakuun timeenpana mm. nurille suunnatun hjauksen, kulutuksen ja tukipalvelujen keinin; kehitetään uudenlaisia ratkaisuja heikssa työmarkkina-asemassa leville khdennettaviin (ml. pitkäaikaistyöttömät ja satyökykyiset) palveluihin, mm. mnikanavaisia palveluita ja palveluun hjausta sekä eri timijiden välistä mnialaista verkst- ja yritysyhteistyötä edistämällä; kehitetään maahan muuttaneiden vastaantn palveluita ja tuetaan ktuttamistimenpiteitä sekä tuetaan pysyvän pikkihallinnllisen ktuttamistyön tukirakenteen lumista; tuetaan kansainväliseen rekrytintiin liittyviä timintamalleja erityisesti EURES-palveluja kehittämällä. Khderyhmät: työttömät, työttömyysuhan alla levat ja työmarkkiniden ulkpulella levat nuret ja heikssa työmarkkina-asemassa levat (mm. ikääntyvät, pitkäaikais- ja tistuvaistyöttömät, satyökykyiset ja vammaiset henkilöt sekä maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt); khderyhmälle palveluja tarjavat taht; khderyhmän ptentiaaliset työllistäjät erityisesti mikrja pk-yritykset. Tuensaajat: Työvimapalvelujen tarjajat ja kehittäjät, kunnat, kulutusrganisaatit, ssiaalipartnerit,järjestöt ja muut timialaan liittyvät rganisaatit. Investintipririteetti 7: Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutksiin Erityistavite 7.1 Tuttavuuden ja työhyvinvinnin parantaminen Tuettava timinta Glbalisaatin, teknlgisen kehityksen ja työviman ikääntymisen aiheuttamien muutsten ennakintiin ja hallintaan kehitetään praktiivisia palvelukknaisuuksia ja valmiuksia. Muutstilanteissa erityisesti ikääntyvien irtisanttujen ja lmautettujen työllistymistä n tuettava ja kannustinkynnyksiä madallettava. Työrganisaatiiden ja työn kehittämisessä krstetaan erityisesti mikr- ja pk-yritysten jhtamissaamista tuttavuuden ja työhyvinvinnin edistämiseksi. Työurien pidentämiseksi edistetään erityisesti ikääntyvien, yli 54-vutiaiden työntekijöiden saamista ammattitaita täydentävällä kulutuksella ja työssä jaksamista työhyvinvintia kehittävillä timilla. Pk-yritysten liiketimintasaamista ja saamisen kehittämistä laajasti tuetaan kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi muuttuvilla markkinilla Työrganisaatiita kehitetään muun muassa luvan saamisen ja luvien menetelmien avulla. Työelämän laatua ja kestävää kehitystä parannetaan edistämällä yritysten tietisuutta vastuullisesta liiketiminnasta ja yhteiskuntavastuusta sen kaikilla sa-alueilla: taludellinen, ympäristö- ja ssiaalinen vastuullisuus. 15

16 Työnantajien rli työntekijöiden saamisen lisäämisen mahdllistajina n tunnistettava sekä kehitettävä uudenlaisia yritysten tarpeista lähteviä timintamalleja saamisen systemaattiseen ennakintiin, nnistuneiden rekrytintien tekemiseksi ja työhön perehtymisen nnistumiseksi. Rahitettavissa hankkeissa tteutetaan pääsääntöisesti alla mainittuja timenpiteitä: tarjtaan ja kehitetään tuttavuutta ja työhyvinvintia parantavia kulutus-, hjaus-, neuvnta- ja asiantuntijapalveluita sekä vahvistetaan aiheeseen liittyvää vertaisppimista ja verkstitumista; kehitetään ja vahvistetaan työhyvinvintia ja työssä jaksamista edistäviä timintamalleja ja palveluja kiinnittäen erityisesti humita ikääntyvien työssä jaksamiseen; kehitetään ja levitetään yritysten ja työrganisaatiiden uudistumista ja kilpailukykyä edistäviä jhtamisen ja työn rganisinnin timintamalleja; vahvistetaan yrittäjien ja työntekijöiden speutumis- ja kilpailukykyä saamista, innvaatikykyä ja muutstilanteiden parempaa hallintaa kehittämällä. Khderyhmät: mikr- ja pk-yritysten henkilöstö ja jht, ml yrittäjät; khderyhmälle palveluja tarjavat taht; erilaisten työvima- ja yrityspalvelujen kehittäjät ja tarjajat; julkiset työrganisaatit Tuensaajat: yritykset, työvima- ja yrityspalvelujen kehittäjät ja tarjajat, kunnat, kulutusrganisaatit ja tutkimuslaitkset, ssiaalipartnerit ja muut timialaan liittyvät rganisaatit. Investintipririteetti 8: Naisten ja miesten tasa-arv sekä työ- ja yksityiselämän yhteensvittaminen Erityistavite 8.1 Työ- ja kulutusurien sukupulenmukaisen eriytymisen lieventäminen Tuettava timinta Etelä- ja Länsi-Sumen alueella rahitetaan alueellisella rahituksella timia työ- ja kulutusurien sukupulenmukaisen eriytymisen lieventämiseksi. Naisyrittäjyyden kannalta keskeistä yritystiminnan uudistumista sekä kasvun ja työnantaja-yrittäjyyden vahvistamista tuetaan. Rahitettavissa hankkeissa tteutetaan pääsääntöisesti alla mainittuja timenpiteitä: 16

17 kehitetään ja tarjtaan kulutusta, neuvntaa, hjausta, mentrintia ym. timenpiteitä, jilla vähennetään sukupulten välisiä kulutus- ja saamiserja; tarjtaan hjausta ja kulutusta työllistävillä alille ttaen humin sukupulen mukaisen eriytymisen lieventäminen; tuetaan naisten jhtajuutta ja yrittäjyyttä tukevaa saamista liittye n e rityis työnantajayrittäjyyteen ja innvaatiiden hyödyntämisestä lähtevään yrittäjyyteen. Khderyhmät: työssäkäyvät, työttömät ja työmarkkiniden ulkpulella levat naiset ja miehet; kulutusrganisaatit; työnantajat, työllisyys- ja ssiaalipalvelujen tarjajat; järjestöt, säätiöt ja ssiaalipartnerit. Tuensaajat: yritykset, kulutusrganisaatit, järjestöt, ssiaalipartnerit ja muut timialaan liittyvät rganisaatit. 3.5 TL 4 Kulutus, ammattitait ja elinikäinen ppiminen Investintipririteetti 9: Parannetaan pääsyä elinikäiseen ppimiseen, khennetaan työviman ammattitaita ja pätevyyttä ja lisätään kulutusjärjestelmien relevanttiutta työmarkkiniden kannalta. Yleistavite Etelä- ja Länsi-Sumi n timinta-alueena laaja ja hetergeeninen. Työvimatarpeet vat alueellisesti hyvinkin erilaisia. Alueellisessa ESR-timinnassa tulee lla mahdllista reagida kunkin alueen elinkeinrakenteesta jhtuviin saamiskapeikkihin ja erilaisiin työvimatarpeisiin. Tisaalta esim. hultsuhteen kasvaessa ja väestön ikääntyessä ssiaali- ja hiva-alan jatkuva lisääntyvä saajatarve jkaisella alueella n leellista. Myös perinteinen teknlgiatellisuus/ metallitellisuus uusine innvaatiineen kaipaa uusia mnisaajia. Krkeasti kulutettujen huippusaajien rinnalla tarvitaan ammatillisia saajia. Tavitteena n työn tuttavuuden parantaminen työviman saamista ja ammattitaita kehittämällä sekä saavan työviman saatavuuden turvaaminen työmarkkiniden tarpeita vastaavalla kulutuksella. Taviteltu muuts Etelä- ja Länsi-Sumi n vetvimainen alue, jssa n mnipuliset justavat kulutusmahdllisuudet, saava ja kulutettu väestö, jka työllistyy hyvin ja käyttää hyväkseen elinikäisen ppimisen mahdllisuudet. Opetushenkilöstön saaminen n ajantasaista ja työelämäyhteistyö sujuvaa ja lunnllinen sa kulutusta. Erityistavite 9.1: Siirtymävaiheita ja kulutuksellista tasa-arva tukevien palveluiden parantaminen Erityistavitteen tteuttaminen edellyttää alueellisista tarpeista lähtevää työelämäyhteistyötä ja työssä ppimista. Ait työelämälähtöinen ppiminen edellyttää sitä, että tunnistetaan aidn työelämävurvaikutuksen käytänteet ja ludaan pysyviä, pitkäjänteisiä elinikäistä ppimista 17

18 tukevia timintatapja. Oppimisen tulee tapahtua nykyistä paremmin työelämän rajapinnassa ja vertaisppimisen kautta. Erityistavitteen tulksena: nurten mahdllisuudet tutustua työelämään ja sitä kautta tehdä tulevaisuutensa kannalta suvia kulutus- ja uravalintja paranevat. työikäisen väestön saamista ja saamisen päivittämistä n parannettu lisäämällä mahdllisuuksia elinikäiseen ppimiseen ja ikea-aikaisella laadukkaalla hjauksella. kulutuksen keskeyttäneiden, ppilaitsta vaihtavien ja alanvaihtajien kulutukseen pääsyä n tuettu siirtymävaiheiden palveluiden kehittämisellä justavuutta n lisätty kulutusjärjestelmiin kaikilla kulutusasteilla ja kulutuksen ja työn vurttelu n mahdllistettu uudella tavalla. täydennyskulutuksessa paintetaan yksittäisten kurssien sijaan kknaisuuksia, esim. myöhemmin tutkintn mahdllisesti liitettäviä kulutusmduleita tai sa-aikaisesti työn hessa tteutettavia pintkknaisuuksia, jista vidaan mudstaa uusia mniammatillisia kknaisuuksia. maahanmuuttajien hjaaminen tisen asteen ja krkeakulutukseen n tehstunut ja mniammatillinen eri timijiden ja hallinnnaljen välinen yhteistyö n parantunut. kulutuksellinen tasa-arv n parantunut alueella ja aikuisten saamistas n nussut Erityistavite 9.2: Kasvu- ja rakennemuutsaljen kulutuksen tarjnnan ja laadun parantaminen Erityistavitteessa tutetaan laadukkaampaa kulutustarjntaa kasvu- ja rakennemuutsaljen tarpeisiin kunkin alueen mista lähtökhdista. Tämä edellyttää myös alueellisten ennakintiverkstjen kehittämistä saamistarpeiden tunnistamiseksi sekä vahvistettu ppilaitsten, krkeakulujen ja työelämän systemaattista yhteistyötä alueella. Erityistavitteen tulksena: n tunnistettu alueen kasvu- ja rakennemuutsaljen saamistarpeet n tutettu laadukkaampaa alueellisista tarpeista lähtevää kulutustarjntaa näiden aljen tarpeisiin Rahitettavissa hankkeissa tteutetaan pääsääntöisesti alla mainittuja timenpiteitä: kehitetään ja vahvistetaan kulutuksesta kulutukseen tai työelämään siirtymistä tukevia menetelmiä ja palveluita; lisätään kulutuksen ja työelämän vurvaikutusta mm. ppispimuskulutuksella ja piskelijiden työelämävalmiuksia parantamalla; tuetaan älykkääseen erikistumiseen liittyviä saamistarpeita ja parannetaan innvaativalmiuksia; kehitetään erityisryhmien (ml. maahanmuuttajat, rmanit, vammaiset henkilöt, satyökykyiset ja erilaiset ppijat) perustaitja, kulutusvaihtehtja ja kulutuksessa aliedustettujen ryhmien kulutukseen sallistumista; 18

19 kehitetään aikuiskulutuksen ennakintimenetelmiä ja parannetaan kulutustarjnnan suvuutta kasvu- ja rakennemuutsaljen tarpeet humin ttaen; tuetaan uuden ammatin hankkimista työpaikkja tarjavilta alilta sukupulinäkökulma humin ttaen; tuetaan työssä levien miesten ja naisten saamisen ja ammattitaidn parantamista. Khderyhmät: piskelijat, työntekijät (ml. yrittäjät), työttömät ja työmarkkiniden ulkpulella levat naiset ja miehet; erilaiset kulutusrganisaatit; pint-hjaajat, uraneuvjat ja muut hjaus- ja kulutuspalveluiden asiantuntijat; hankkeiden timintaan liittyvät työnantajat. Tuensaajat: kulutusrganisaatit ja tutkimuslaitkset, kunnat ja kuntayhtymät, järjestöt, säätiöt, ssiaalipartnerit ja timintaan liittyvät yritykset ja muut rganisaatit. 19

20 3.7 TL 5 Ssiaalinen sallisuus ja köyhyyden trjunta (ESR) Investintipririteetti 10: Aktiivinen sallisuus Timintalinjan tavitteena n edistää ssiaalista sallisuutta sekä edistää syrjäytyneiden ja vaikeasti työllistyvien tai työmarkkiniden ulkpulella levien ryhmien työllistymistä tai työllistymisedellytyksiä. Etelä- ja Länsi-Sumen alueella vat Sumen suurimmat kaupungit, jissa vat myös suurimmat erityisryhmät, mutta alueella n myös taantuvia tellisuuspaikkakuntia ja maaseutua, jissa palveluiden järjestäminen erityisryhmille n haastavaa. Rakennetyöttömyyden purkaminen edellyttää uusia palveluratkaisuja. Tärkeää n myös yhteisöllisyyden kehittäminen maaseudulla ja kaupungeissa. Lisäksi timintalinjan tavitteena n yleisemmällä taslla lisätä yhteisöllisyyttä ja ssiaalista sallisuutta erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla. Timenpiteillä pyritään myös vahvistamaan kansalaisyhteiskunnan ja klmannen sektrin sallistumista syrjäytymisen trjuntaan ja köyhyyden ehkäisemiseen. Tästä jhtuen timenpiteisiin vi sallistua myös muita kuin ensisijaiseen khderyhmään kuuluvia, mikäli timinnan tavitteena n yhteisöllisyyden kasvattaminen, jka trjuu myös khderyhmän syrjäytymisriskiä, khderyhmän työllistymisedellytysten parantaminen tai ympäristön tilan khentaminen. Ohjelman timenpiteillä tuetaan ja täydennetään Sumen kansallisen köyhyydentrjuntahjelman tavitteita erityisesti aktiivisen sallisuuden salta. Tällä n kytkös maaseudun kehittämishjelman timenpiteisiin, kuten maaseutukylien yhteisöllisyyden kehittämiseen. Taviteltu muuts Tavitteena n lisätä kansalaisten sallistumista man elinympäristönsä ja elinpiirinsä kehittämiseen parantaa työelämän ulkpulella levien mahdllisuuksia hakeutua kulutukseen ja työelämään edistää mnikulttuurisuutta parantaa syrjäytymistä ehkäisevien palveluiden laatua tukea syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa levien elämänhallintaa ja työllistymisedellytyksiä Erityistavite 10.1: Työelämän ulkpulella levien työ- ja timintakyvyn parantaminen Timinnan khteena vat erityisesti ne väestöryhmät, jtka tarvitsevat työ- ja timintakyvyn parantamista tai jtka työmarkkinille pyrkiessään khtaavat taustansa vuksi keskimääräistä enemmän ennakkluulja ja jiden syrjäytymisriski n tämän vuksi pikkeuksellisen krkea. Timenpiteitä vidaan khdistaa myös henkilöihin, jiden työttömyys n pitkittynyt ja nuriin, jtka vailla kulutusta ja työkkemusta. Timinnassa paintetaan erityisesti ennaltaehkäisyä. 20

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Euroopan sosiaalirahasto ja välityömarkkinoiden kehittäminen ohjelmakaudella

Euroopan sosiaalirahasto ja välityömarkkinoiden kehittäminen ohjelmakaudella Euroopan sosiaalirahasto ja välityömarkkinoiden kehittäminen ohjelmakaudella 2014-2020 Lapin välityömarkkinaverkoston työkokous 26. 27.9.2013 Liisa Irri Lapin ELY-keskus Euroopan sosiaalirahasto ESR Euroopan

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari

Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari ESR, tuettava toiminta Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari 26.5.2014 Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020, kehys n. 31,4 M 6,2 M 20 % 14,8

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

ESR-hakuinfo Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3

ESR-hakuinfo Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3 ESR-hakuinfo 16.6.2015 Länsi-Suomen alueen ESR-rahoitus / tl. 3 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku Länsi-Suomen alueen 3. alueellinen ESRhankehaku 12.6.-1.10.2015 Haku

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi,

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen

SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA. Aulis Laaksonen SATAKUNNAN SOTE - UUSI VAI UUSVANHA Aulis Laaksnen Länsi-Sumen Ste 2020-luvulle 2 900 000 000 36 600 3 Y 3.11.2014 Aulis Laaksnen 2 Sairaanhidn erityisvastuualueet ja sairaanhitpiirit, väestö 31.12.2013

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a )

KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA (POL 16, 16a, 17, 17a ) YLEINEN TUKI Yleinen tuki n jkaiselle lapselle annettavaa esipetusta, jssa hänen yksilölliset tarpeensa ja ppimisedellytyksensä humiidaan yhteistyössä

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6)

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6) Vastuullista liiketimintaa 2015 1 (6) 2 (6) Vastuullista HYY-liiketimintaa Ylippilaskunta haluaa esimerkillään näyttää, että yritystimintaa vidaan tehdä ssiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi

Rakennerahastojen ohjelmakausi Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013 123 Perusrahoitus

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely SOSIAALI-JA 1 0 TERVEYSMINISTERIÖ Lausuntpyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylmakkeessa vi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä n mahdllista edetä vastaamatta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 12.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Sisäinen turvallisuus Kntilahti 6.5.2013 Phjis-Karjalan Ssiaaliturvayhdistys Ville Elnheim Phjis-Karjalan Ssiaaliturvayhdistys Maakunnallinen ssiaali- ja terveyspliittinen

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

EU:n tulevan rr-ohjelmakauden valmistelu

EU:n tulevan rr-ohjelmakauden valmistelu EU:n tulevan rr-ohjelmakauden 204-2020 valmistelu Toukokuu 203 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tähän mennessä tapahtunut Suomessa 204-2020 yksi valtakunnallinen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3 MUISTIO Etelä-Savn OHJAAMO asiiden keskustelu Nr #3 Mikkeli, Etelä-Savn ELY-keskus, Ruuma - kkushune + Skype -yhteys Ajankhta 5.4.2016 kl 13:00-14:15 Läsnä: Tuija Tivakainen (ELY-keskus) Heikki Kantnen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston kolmanteen verkostotapaamiseen! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn klmanteen verksttapaamiseen! #liikkujanplku Meitä n paljn, vanhja tuttuja ja aivan uusia kasvja. Olette kaikki yhtä lämpimästi tervetulleita! http://www.sprt.fi/verkstt/liikkujan-plku-verkst

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit

Viranomaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttri Liite 1 (9) Viranmaisten yhteiskäyttöiset rekisterit Valtiknttrin Valmiina digikiriin selvityksessä ehdtettiin tiednhallinnan kknaisarkkitehtuurin kuvausta ja timeenpana sekä rekisterienpidn

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän loppuraportti Phjis-Phjanmaan sairaanhitpiirin ja Oulun kaupungin tukipalveluiden yhteistyöryhmän lppuraprtti 7.1.2010 Sisällysluettel 2(7) 1. Työryhmän timeksiant... 3 2. Yhteistyömahdllisuudet... 4 2.1. Tila-asiat

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 1 / 18 Liittkkus 20.-21.11.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Npeammin, krkeammalle,

Lisätiedot

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, YLI- II Talussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nurisplitiikan tiettarpeisiin Armi Tauriainen Talusarvipäällikkö 17.11.2010 2

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA KAUNIAISTEN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA KAUNIAISTEN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 VESIHUOLLON RAKENNUTTAMISEN ERITYISPIIRTEET Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja

Lisätiedot

Liikkujan polku -verkosto

Liikkujan polku -verkosto Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA HELSINGIN KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 Sisällysluettel 1 Menettelytapahje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 2.1 Urakan valmistelu ja kilpailutus... 2 2.2 Tarjus... 3 2.3 Tilaus... 3 2.4 Lisä- ja muutstyöt... 3 3 Valvnta... 4 4 Vastaantt...

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Liikkujan polku. Matleena Livson

Liikkujan polku. Matleena Livson Liikkujan plku Matleena Livsn 21.11.2015 Mikä n Liikkujan plku verkst? Miten verkst timii ja kuinka pääsee mukaan? Mikä n Liikkujan plku verkst? Miten verkst timii ja kuinka pääsee mukaan? Miten harrasteliikunta

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Kestävää kilpailukykyä ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kilpailukykyä ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kilpailukykyä ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Koheesiorahoitus EU:ssa 2014-2020 (v.2011 hinnoin) Milj. euroa (v.2011 hinnoin) 75 000 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot