Hallituksen esitysluonnos maakuntien rahoituslaiksi. Julkaisuaineisto

Transkriptio

1 Hallituksen esitysluonnos maakuntien rahoituslaiksi Julkaisuaineisto

2 1 luku Yleiset säännökset 2 luku Valtion rahoituksen periaatteet 2

3 1 luku - Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus 2 Määritelmät Lähtökohtana on kattava valtion rahoitus kaikkien maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien hoitamiseen Maakunnan tulolähteitä olisivat valtion rahoitus ja asiakasmaksut Lain soveltamisalassa ovat maakuntien valtion rahoituksen kokonaistaso ja maakuntakohtainen kohdentuminen Lakia ei sovelleta Ahvenanmaalla 3

4 2 luku - valtion rahoituksen periaatteet Maakunta päättäisi itsenäisesti rahoituksen käytöstä 3 Valtion rahoitus maakunnille 4 Maakunnan päätösvalta rahoituksen käytössä 5 Valtion rahoituksen perusteena olevat kustannukset Maakuntien rahoitus laskettaisiin (i) asukaskohtaisesti sekä (ii) palvelujen tarvetta ja maakunnan olosuhdetekijöitä kuvaavien kertoimien perusteella. Niiden painoarvot olisivat: Asukasmäärään perustuvan rahoituksen painoarvo olisi 10 %, ikäryhmäkohtaiset tarvetekijät 37,526 %, sote-palvelujen tarvetekijät 48,161 %, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1 %, asukastiheys 1,5 %, vieraskielisyys 1,4 %, kaksikielisyys 0,3 % ja saaristoisuus 0,113 %. Valtion rahoituksen perusteena käytettäisiin maakuntien toteutuneiden käyttökustannusten kahden viimeisimmän tilastoidun vuoden keskiarvoa. Huomioitavista käyttökustannuksista vähennettäisiin vuosikohtaisesti maakuntien perimät asiakas- ja käyttömaksut. Jos maakunnan tehtäviin tulee muutoksia, ne huomioitaisiin valtion rahoituksessa Valtio voisi myöntää maakunnalle lyhytaikaista lainaa tai valtiontakauksia Yleiskatteellinen valtion rahoitus vastaisi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä maakunnan muiden lakisääteisten tehtävien laskennallisia kustannuksia 4

5 2 luku - valtion rahoituksen periaatteet 6 Valtion rahoituksen tarkistaminen Valtion rahoituksen taso tarkistettaisiin vuosittain huomioimalla maakuntien toteutuneet käyttökustannukset ja arvioitujen asiakasmaksujen määrä Toteutuneita kustannuksia ei huomioitaisi tarkistuksessa täysimääräisesti Tarkistus tehtäisiin julkisen talouden kantokyky huomioivalla tavalla siten, että peruspalvelujen saatavuus turvattaisiin Maakuntien kustannustason muutos määräytyisi uuden maakuntaindeksin mukaisesti. Maakuntaindeksi laskettaisiin yleisestä ansiotasoindeksistä, kuluttajahintaindeksistä ja maakuntatyönantajan sosiaaliturvamaksuista. Vuodesta 2022 alkaen maakuntien toteutuneet kustannukset huomioitaisiin enintään maakuntaindeksin muutoksella, johon lisätään 0,5 prosenttiyksikköä. Estetään valtion rahoituksessa menoautomaatin syntyminen. Maakunnilla saattaisi olla kannustin kasvattaa menoja, jos valtio jälkikäteen kompensoisi rahoituksen pohjana olevien kustannusten kasvun täysimääräisesti Vuonna 2019 maakuntien rahoitus perustuisi kuntien ja kuntayhtymien toteutuneisiin kustannuksiin Vuosina tarkistuksessa huomioitaisiin enintään maakuntaindeksin muutos, johon lisätään 1 prosenttiyksikkö (katso 30 ) 5

6 2 luku - valtion rahoituksen periaatteet 7 Maakunnan rahoituksen harkinnanvarainen korottaminen 8 Taloudellisissa vaikeuksissa olevan maakunnan valtion rahoitus Maakunta voi hakemuksesta saada harkinnanvaraista lisärahoitusta valtiolta erityisen poikkeuksellisten tai tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi Lisärahoituksen tarpeen arvioinnissa voidaan huomioida myös paikalliset erityisolosuhteet Maakunnan on käytettävä lisärahoitus siihen tarpeeseen, jota varten rahoitus myönnetään Lisärahoitus vähentää maakunnille maksettavan valtion rahoituksen kokonaismäärää Jos maakunnalla ilmenisi äkillisiä ja tilapäisiä ongelmia maksuvalmiudessa, valtioneuvosto voisi päättää erikseen lainan, valtiontakauksen tai valtionavustuksen käytöstä. 6

7 2 luku Maakuntien rahoitus vuoden 2016 tasossa ja muutos laskennalliseen lähtötasoon Maakunta Asukasmäärä Soten ja Soten ja Rahoitus Rahoitus Muutos Muutos 2014 pelastustoimen pelastustoimen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeen siirtymän jälkeen nettomenot nettomenot tasossa 2016 tasossa tasossa tasossa tasossa tasossa euroa euroa/asukas euroa euroa/asukas euroa euroa/asukas Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi KOKO MAA Muutos suhteessa laskennalliseen lähtötasoon (alueen kuntien menot yhteensä) (+) rahoitus nousee, (-) rahoitus laskee Laskelmassa on huomioitu kuntien hyte-rahoituksen siirtyvä osuus, noin 28 miljoonaa euroa 7

8 2 luku Maakuntien rahoitus kriteereittäin vuoden 2016 tasossa Asukasmäärä Asukasperuste Ikärakenne- tarve- vieraskielisyys- kaksikielisyys- asukastiheys- saaristoisuus- hyte- Yhteensä 2014 rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus rahoitus lisä rahoitus rahoitus Maakunta euroa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi KOKO MAA ,0 % 37,5 % 48,2 % 1,4 % 0,3 % 1,5 % 0,1 % 1,0 % 100,0 % 8

9 2 luku Maakuntien rahoitus kriteereittäin vuoden 2016 tasossa, siirtymäajan rahoitus vuosina Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas euroa/asukas Maakunta (hyte mukana) (hyte mukana) (hyte mukana) Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi KOKO MAA min maks Muutos suhteessa laskennalliseen lähtötasoon (alueen kuntien menot yhteensä) (+) rahoitus nousee, (-) rahoitus laskee Yksinkertaistus, muutos ilman kokonaisrahoituksen tasomuutoksia 9

10 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoitus 4 luku Maakuntien muiden tehtävien rahoitus 10

11 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoitus 9 Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten perusteet 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon ikäryhmäkohtaisiin tarpeisiin perustuvat laskennalliset kustannukset 11 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin 12 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin 13 Asukastiheyskerroin 14 Vieraskielisyyskerroin 15 Kaksikielisyyskerroin 16 Saaristoisuuslisä Maakunnan laskennallisen sote-rahoituksen perustana olisi asukasmäärä, ikärakenne, terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarpeet sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, asukastiheys sekä vieraskielisyys, kaksikielisyys ja saaristoisuus Laskennallisen sote-rahoituksen painot olisivat terveydenhuolto 59,07 %, vanhustenhuolto 19,40 % ja sosiaalihuolto 21,53 % Palvelutarpeita koskevan rahoituksen määrittämiseksi esitetään uusia sote-tarvetekijöitä, joiden mukaisesti huomioitaisiin maakunnan asukkaiden ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus ja sosioekonominen asema Taustalla vuonna 2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemä tutkimus Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 11

12 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoitus 11 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen tarvetta ja kustannuksia kuvaavista sairauksista ja sosioekonomisista tekijöistä sekä laskennassa käytettävistä painokertoimista ja näiden tarkistamisesta määräajoin Kullekin sairaudelle määritettäisiin erilliset painokertoimet niiden yleisyyden ja hoitokustannusten perusteella Mukana ovat Suomessa yleiset sairaudet: diabetes, reuma, keuhkoastma, sepelvaltimotauti, Parkinsonin tauti, MS-tauti, Crohnin tauti, sydämen eteisvärinä ja vajaatoiminta sekä epilepsia, psykoosit, dementia ja syövät Iällä on suuri merkitys terveydenhuollon-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen käytössä, mutta se ei yksinään selitä palvelujen käyttötarvetta Vanhustenhuolto on ikäsidonnainen palvelu, mutta palvelujen käytössä on ikäihmisten osalta suuria eroja. Sosioekonomista asemaa kuvaavina muuttujina käytettäisiin toimeentulotuen, työkyvyttömien, ei-parisuhteessa olevien, ainoastaan alimman koulutustason omaavien sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien henkilöjen lukumäärää Toimeentulotukiasiakkailla, vähän koulutetuilla ja työttömillä on usein heikompi terveydentila ja siten suurempi tarve terveydenhuollon palvelujen käyttämiselle. Parisuhteessa ja useamman henkilön kotitaloudessa elävillä on tutkimusten mukaan parempi terveydentila ja alhaisempi kuolleisuus kuin eronneilla ja iäkkäämpien henkilöiden osalta yksin asuvilla Yksin asuminen on tärkeä riskitekijä vanhuspalvelujen käytössä Työkyvyttömyyseläke selittää voimakkaasta sosiaalihuollon palvelujen käyttöä 12

13 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoitus 12 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin laskettaisiin maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa ja toiminnan tulosta kuvaavien 9 indikaattorin perusteella. Indikaattoreita tarkistettaisiin vähintään 4 vuoden välein. Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin maakunnan toimintaa kuvaavista indikaattoreista, joista 5 olisi toimintaa kuvaavia (prosessit) ja 4 toiminnan tulosta kuvaavia: 1. Merkittävimpiä kansansairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvät indikaattorit 1. Terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittäminen (äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto) 2. Elintapaneuvonnan toteutuminen tyypin 2 diabeteksen riskitekijät omaaville Käypä hoito suosituksen mukaisesti 3. Päihteiden käytön mini-intervention toteutuminen terveydenhuollon asiakkaille kalenterivuonna 2. Ikääntyneiden toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen liittyvät indikaattorit 1. Vammojen ja myrkytysten hoidosta aiheutuvat sairaalahoitojaksot ja /tai sairaalassa hoidetut potilaat 2. Kaatumisen tai putoamisen seurauksena aiheutuneet kuolemat 3. Syrjäytymisen ja työelämän ulkopuolelle joutumista ehkäisevät sekä työllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät indikaattorit 1. Tulottomat kotitaloudet toimeentulotukea saavista kotitalouksista 2. Työttömien toteutuneiden terveystarkastusten 1krt/v osuus suhteessa työttömien kokonaismäärään 3. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuuden väheneminen 4. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, %- vastaavanikäisestä väestöstä Säännöstä sovellettaisiin maakuntien rahoituksen määräytymisperusteena vuodesta 2022 alkaen, sillä maakuntapohjaista tietoa alkaa kertyä vasta vuonna

14 4 luku Maakuntien muiden tehtävien rahoitus 17 Asukaskohtainen perushinta Maakuntien muiden tehtävien rahoitus perustuu asukaskohtaisiin perushintoihin ( /asukas), joista säädettäisiin erikseen valtioneuvoston asetuksella Näihin maakuntien muihin kuin sote-tehtäviin ei liity valtion rahoituksen laskennassa erillisiä kertoimia Säännös vastaisi osittain nykyisen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) vastaavia säännöksiä 14

15 5 luku Valtion rahoituksen hallinnointi, myöntäminen ja maksaminen 6 luku Erinäiset säännökset 7 luku Muutoksenhaku 15

16 5 luku Valtion rahoituksen hallinnointi, myöntäminen ja maksaminen 18 Valtion rahoituksen hallinnointi 19 Valtion rahoituksen myöntäminen ja maksaminen 20 Laskuvirheen oikaisu 21 Saamatta jääneen etuuden suorittaminen 22 Perusteettoman edun palauttaminen 23 Suoritusvelvollisuuden raukeaminen Valtion laskennallisen rahoituksen määräytymisperusteet tarkistettaisiin vähintään 4 vuoden välein, jolloin tarkistettaisiin 3 :n kohdentamisperusteiden prosenttiosuudet (asukasmäärään perustuvan rahoituksen painoarvo olisi 10 %, ikäryhmäkohtaiset tarvetekijät 37,526 %, sote-palvelujen tarvetekijät 48,161 %, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1 %, asukastiheys 1,5 %, vieraskielisyys 1,4 %, kaksikielisyys 0,3 % ja saaristoisuus 0,113 %) 9 :n tehtäväkohtaiset painot (terveydenhuolto 59 %, vanhustenhuolto 19 % ja sosiaalihuolto 22 %) 12 :n hyte-kertoimen indikaattoreiden painoarvot Valtion rahoitus maksettaisiin maakunnille hakemuksetta kuukausittain yhtä suurina erinä, viimeistään kuukauden 11. päivänä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Säännös vastaisi osittain nykyisen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) vastaavia säännöksiä 16

17 6 luku Erinäiset säännökset 24 Valtion rahoituksen määräytyminen siirrettäessä kunta toiseen maakuntaan Kunnan siirto toiseen maakuntaan vaikuttaa vastaanottavan maakunnan valtion rahoitukseen muutoksen voimaantulovuonna 17

18 7 luku Muutoksenhaku 25 Oikaisumenettely 26 Muutoksenhaku Oikaisua voi hakea valtion rahoituksen myöntämistä koskevaan päätökseen valtiovarainministeriöltä kirjallisesti 3 kuukauden kuluessa päätöstiedon vastaanottamisesta. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saisi hakea muutosta hallintovalituksella hallinto-oikeudelta. Säännös vastaisi osittain nykyisen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) vastaavia säännöksiä 18

19 8 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 19

20 8 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 27 Voimaantulo 28 Valtion rahoituksen määräytyminen vuonna Valtion rahoituksen määräytyminen vuonna Valtion rahoituksen määräytymistä koskeva poikkeussäännös vuosina Laki tulisi voimaan v alusta, kuitenkin hyte-kertoimen (12 ) soveltaminen vasta v alkaen Valtion rahoitus v määritettäisiin v kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten sote- ja pelastustoimen menojen perusteella, huomioitaisiin myös maakunnan muiden lakisääteisten tehtävien kustannukset. Vuosina siirryttäisiin vaiheittain sosiaali- ja terveydenhuollon menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen Vuonna 2020: 80 % toteutuneiden kustannusten mukaisesti ja 20 % laskennallisten kustannusten mukaisesti; vuonna 2021: 60 % - 40 %; vuonna 2022: 40 % - 60 %; vuonna 2023: 20 % - 80 % Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön hyödyt näkyisivät maakunnissa palvelutarpeen vähenemisenä ja siten maakuntien rahoituksesta vähennettäisiin vuonna 2019 yhteensä 28 miljoonaa euroa, joka siirrettäisiin kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen. Vuosina valtion rahoituksen tarkistuksessa (6 :n 1 mom. tarkoitettu) maakuntien toteutuneiden käyttökustannusten vuosittainen kasvu huomioidaan enintään maakuntaindeksin toteutuneella muutoksella, johon lisätään 1 prosenttiyksikkö 20

21 Kiitos! alueuudistus.fi SOSAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ 21