Valtionosuusuudistus Helsinki. Valtionosuusuudistus rakenteelliset muutokset Kehittämispäällikkö Jouko Heikkilä Suomen Kuntaliitto

Transkriptio

1 Valtionosuusuudistus Helsinki Valtionosuusuudistus rakenteelliset muutokset Kehittämispäällikkö Jouko Heikkilä Suomen Kuntaliitto

2 Pääperiaatteet Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään valtionvarainministeriöön Uudistuksessa ei ole tarkoituksena muuttaa yksittäisten kuntien valtionosuuksia ja niiden määräytymisperiaatteita Yhdistäminen toteutetaan kuntien välillä ja myös kuntien ja valtion välillä kustannusneutraalisti Korostaa valtionosuuksien yleiskatteellisuutta Kokoaa yhteen peruspalvelujen rahoituksen Lisää poikkihallinnollisuutta Nojaa peruspalveluohjelma- ja -budjettimenettelyyn

3 PARAS-hanke ja hallitusohjelma Lähtökohtana PARAS-hankkeen jatkaminen puitelain mukaan ja valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus puitelain 11 :n mukaan Järjestelmästä nykyistä yksinkertaisempi ja selkeämpi, läpinäkyvämpi sekä kannustavampi Tavoite uudistettu hallitusohjelmassa Olosuhteet ja palvelutarve huomioon Harvan asutuksen ja saaristoisuuden ongelmat ratkaistava

4 Työryhmien työskentely Työryhmä asetettu selvittämään kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista valtionosuuksien yhdistäminen tavoitteena Toimikausi , väliraportti Tavoitteena tuottaa aineistoa hallitusohjelmatyöskentelyyn, kuten tapahtuikin Työryhmä asetettu uudelleen aiemman työryhmän toimeksiannon pohjalta uudistetussa kokoonpanossa Toimikausi Puitelaki, hallitusohjelma, kehyspäätös lähtökohtina Edellytettiin lisäksi tutkimushankkeen käynnistämistä VATT käynnisti tutkimuksen marraskuussa Loppuraportti luovutettiin joulukuussa

5 Myöhemmät vaiheet Uudistamistyöryhmän päättynyttä määräaikaa jatkettiin tammikuussa 2009 tehdyllä päätöksellä saakka laadittava ehdotus valtionosuusmalliksi ja mallia koskevaksi kuntakohtaiseksi vaikutusarvioksi mennessä laadittava luonnos uudistusta koskevaksi hallituksen esitykseksi siten, että se voidaan antaa eduskunnalle syyskuun alussa 2009 Muutoin annettu asettamispäätös säilyi voimassa Uudistuksen voimaantulon ajankohdasta alkaen ei luovuttu

6 Myöhemmät vaiheet Hallituksen politiikkariihi edellytti: Valtionosuudet yhdistetään Valtionosuusperusteisiin vain välttämättömät muutokset Harvan asutuksen ja saaristoisuuden ongelmien ratkaisu esitettävä Hallituksen kehysriihi päättää aikataulusta

7 Myöhemmät vaiheet Kehysriihi päätti: Vatt:n esittämää mallia ei toteuteta Valtionosuudet kuitenkin yhdistetään Valtionosuusperusteita ei muuteta muutoin kuin mitä yhdistäminen edellyttää 20 harvaanasutulle ja 8 saaristokunnalle lisää valtionosuutta Uudistuksen ohjaus hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmälle (HALKE:lle) Valmistelu työryhmässä jatkuu teknisenä valmisteluna Toteutusaikataulu entinen, HE syyskuu, voimaan 2010 Muu uudistaminen lykkääntyy

8 Myöhemmät vaiheet KuntaVM teki esityksen HALKELLE teknisenä valmisteluna pyydetystä valtionosuusmallista ja kokonaislaskelman uudistuksen kuntakohtaisista valtionosuuden muutoksista (työryhmä ei tehnyt esitystä) HALKE:n päätös , jossa se hyväksyi valtionosuusmallin, julkisti jakoperiaatteet harvaanasutuille kunnille ja saaristokunnille maksettavasta lisätuesta, mutta ei julkistanut uudistuksen kuntakohtaisia kokonaislaskelmia Myöhemmässä valmistelussa kuntakohtaiset laskelmat hylättiin (KuntaVM:n johdolla) ja päätettiin selvittää vaikutukset oppilaiden kotikuntien mukaan syksyllä 2009 Seuraus: kuntakohtaisten yhden putken valtionosuutta koskevien tietojen saanti viivästyy vuoden 2009 loppuun

9 Uudistuksen informaatio syyskuuhun mennessä VN:n tiedotteet päätöksistä KuntaVM:n tiedotteet Kuntaliiton tiedotteet Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmän (HALKE) päätös ja sitä koskeva VM:n viestintäyksikön tiedote samalta päivältä (143/2009) VM:n kuntaosaston tiedote kunnille Kuntatalous tiedote 3/2009 (kesäkuu) Kuntaliiton Internet sivut (kesäkuu ja syyskuu) Kuntatalous tiedote 4/2009 (syyskuu)

10 Valtionosuuksien yhdistäminen - soveltamisala Valtionosuudet (sosiaali- ja terveydenhuolto sekä esi- ja perusopetus yhdistetään yhden putken valtionosuudeksi vain välttämättömimmät muutokset huomioon otettuna Muutoksena nykyjärjestelmään valtionosuus pääosin yhdelle momentille (VM), niille tulee yksi valtionosuusprosentti ja yksi asukaskohtainen rahoitusosuus (2 581 ) esi- ja perusopetus määräytyy ikäluokan (6-15 v.) mukaan kunnalle kotikuntakorvausjärjestelmä kuntien välille Nykyiset perusteet ja kertoimet valtionosuuksissa säilyvät yleinen valtionosuus sosiaali- ja terveydenhuolto esi- ja perusopetus lukuun ottamatta erityisopetusta, vammaisopetusta ja kouluverkkotekijää koulun koon mukaan Kirjasto, kulttuuri ja asukaskohtainen taiteen perusopetus Ylläpitäjäjärjestelmä säilyy erillisenä osana (lukio, ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu) Tässä erillinen kunnan asukaskohtainen oma rahoitusosuus yhden putken lisäksi (348 )

11 Valtionosuuksien yhdistäminen, ns. yhden putken malli Lähtökohta ja uudistuksen pääasiallinen sisältö Yhden putken valtionosuusmalli Terveydenhuolto - ikärakenne - olosuhdetekijät Sosiaalihuolto - ikärakenne - olosuhdetekijät Opetus- ja kulttuuritoimi - esi- ja perusopetus - ikärakenne - olosuhdetekijät - kirjasto, kulttuuri ja taiteen perusopetus - asukaspohjaisuus Laskennalliset kustannukset Kuntien tasasuuruinen omavastuuosuus Kuntien valtionosuus + Kuntien verotulojen huomioiminen Ulkopuolella ovat: - ylläpitäjärahoitus - lukio - ammattillinen - ammattikorkea - kansalaisopisto - museot, teatterit, orkesterit - liikunta- ja nuorisotyö - tuntiperusteinen taiteen perusopetus

12 Valtionosuuksien yhdistäminen - soveltamisala Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus nykyisellään, ei %-jakoa eri osiin, lisänä tasauksen neutraalisuus Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Lisäykset ja vähennykset tasataan vuoden 2009 loppuun mennessä tehtävän laskelman mukaan (ns. vertailulaskelma) Mikään kunta ei voita eikä häviä Voimassa toistaiseksi, lisäys ja vähennys vuosittain Voimassa myös kaikki tähän asti valtionosuuksiin tehdyt lisäykset tai vähennykset Uusia: elatustukisaatavien palautus, harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen korotuksen vähennys, yhteispalvelupisteiden kuntien osuuden vähentäminen, harvaanasuttujen kuntien tuen vähennys, lisävaltionosuus vuodelle 2010 Vuoden 2010 verovähennysten kompensaatio ja sen kohdennus Harkinnanvarainen valtionosuus osaksi isoa momenttia

13 Vertailulaskelma Valtionosuusjärjestelmästä aiheutuvat lisäykset ja vähennykset tasataan vuosittain, voitto vähennetään, tappio lisätään Vertailupohjat: I V maksettavat valtionosuudet + maksettavat ja saatavat kotikuntakorvaukset + opm:öön jäävä yhden putken osuus (kotikuntajärjestelmä) II V vastaavat valtionosuudet, jotka kunta olisi saanut, jos valtionosuudet olisi laskettu vielä v voimassa olleen lainsäädännön mukaan (ylläpitäjäjärjestelmä) - Opm:n osuus = lisäopetus, pidennetty oppivelvollisuus, muut kuin oppivelvolliset, sisäoppilaitoslisä, keskuskirjasto- ja maakuntakirjastolisä Nollataan järjestelmämuutos, mutta ei suoritteiden ja valtionosuusperusteiden aiheuttamaa muutosta

14 Kotikuntakorvaus Valtionosuus kunnalle 6-15 v. väestön tilastoidun lukumäärän perusteella (kotikunta varainhoitovuotta edeltävän vuodenvaihteen mukaan. V tilastoajankohta ). Tilastokeskus selvittää Edellyttää kotikuntakorvausjärjestelmää Jos muu kuin kotikunta järjestää 6-15 v. perusopetusta, kotikunta on velvollinen suorittamaan kotikuntakorvauksen kunnalle tai muulle opetusluvan saaneelle järjestäjälle Kuntayhtymä, yhteisö, säätiö, yliopisto ja valtio VM määrää kotikuntakorvauksen perusosan etukäteen Kotikuntakorvaukset hoidetaan keskitetysti valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta (ei laskuttamista käytännössä) Kunnat voivat sopia korvauksesta toisinkin, keskitetty maksatus ei kuitenkaan muutu

15 Peruspalvelujen valtionosuus - rakenneosat Yleisen osan määräytymisperusteet Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Esi- ja perusopetuksen (6-15 v.) sekä yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset Taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet Erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosien määräytymisperusteet Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus

16 Yleisen osa määräytymisperusteet Yleisen osan perushinta ( /asukas) Perushinnan korotukset Saaristoisuus Syrjäisyys Taajamarakenne (yli taajamassa) Kaksikielisyys Asukasmäärän huomattava lisääntyminen tai vähentyminen

17 Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Sosiaalihuollon perushinnat ikäryhmittäin Päivähoitokerroin 0-6 v. ikäryhmässä Työttömyys Työttömyysprosentin mukaan Työttömien määrän mukaan Lastensuojelu Vammaisuus Terveydenhuollon perushinnat ikäryhmittäin Sairastavuus Syrjäisyys

18 Esi- ja perusopetuksen laskennalliset kustannukset Esi- ja perusopetuksen perushinta (6-15-vuotiaat) Kerrotaan luvulla 0,77 Lisätään perushintaan tehtävät korotukset kertoimilla 6-v. määrä 0,91 Asukastiheys, jos alle 40 asukasta/km 2, lisäkerroin, jos vielä alle 4 asukasta/km 2 Kaksikielisyyskerroin 0,04 Saaristoisuus 0,25 ilman tieyhteyttä, muuten 0, v. osuus 0,30 Ruotsinkielisyys 0,12 Vieraskielisyys 0,2 Erityisopetuskorotusta ja koulunkokotekijää ei enää ole

19 Valtionosuuden myöntäminen periaate säilyy Valtionosuus saadaan, kun kunnan laskennallisista kustannuksista vähennetään kunnan omarahoitusosuus, joka on yhtä suuri asukasta kohti kaikissa kunnissa Rahoitusosuus määräytyy valtionosuusprosentin (34,04 %) avulla laskennallisista kustannuksista jakamalla kuntien osuus (65,96 %) koko maan asukasluvulla Yhden putken rahoitusosuus v. 2010, arvio 2581 euroa/asukas (Indeksitarkistuksena 2,7 %) Lisätään muut osat: yleinen osa korotuksineen, harvan asutuksen lisäosat ja verotulojen tasaus Otetaan huomioon muut ulkopuoliset lisäykset ja vähennykset

20 Harvan asutuksen ja saaristoisuuden lisätty valtionosuus Poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamien ongelmien ratkaisu toteutettu pysyväksi tarkoitetulla järjestelmämuutoksella (vähentää riippuvuutta harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta) 8 saaristokuntaa: Enonkoski, Hailuoto, Kemiönsaari, Kustavi, Länsi- Turunmaa, Maalahti, Puumala ja Sulkava. 20 poikkeuksellisen harvaan asututtua kuntaa (alle 2 as/km 2 ): Savukoski, Enontekiö, Utsjoki, Inari, Pelkosenniemi, Kittilä, Salla, Sodankylä, Muonio, Ranua, Puolanka, Posio, Kolari, Pudasjärvi, Rautavaara, Suomussalmi, Utajärvi, Lestijärvi, Ristijärvi ja Taivalkoski. 4 saamelaisten kotiseutualueen kuntaa: Utsjoki, Enontekiö, Inari ja Sodankylä Tämä valtionosuus n. 30 milj. euroa vähentää kaikkien kuntien valtionosuuksia n. 6 euroa/asukas

21 Lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet Kytketty yleisen osan perushintaan (30,46 /asukas) Saaristo Hailuoto 5 x perusosa Muut 4 x perusosa Harva asutus Alle 0,5 as./km 2 12 x perusosa 0,50 1,49 as./km 2 10 x perusosa 1,50 1,99 as./km 2 7 x perusosa Saamelaislisä (edellä lasketun päälle) Utsjoki, kerroin 2,30 Enontekiö, kerroin 1,20 Inari, kerroin 0,30 Sodankylä, kerroin 0,

22 Ikäluokan ulkopuolinen rahoitus Ikäluokkaan soveltumaton lisärahoitus hoidetaan oppilaskohtaisesti opetusministeriön päätöksin yksikköhintarahoituksena. Ei sisälly yhden putken valtionosuuteen, sisältyy maksatukseen Näistä ovat tärkeimpiä: Pidennetty oppivelvollisuus, kertoimet 2,41 ja 3,86 Lisäopetus, kerroin 1,21 Muiden kuin oppivelvollisten opetus, kerroin 1,35/aikuiset alennus 49 % Maahanmuuttajien valmistava opetus, kerroin 2,39 Sisäoppilaitoslisä, 26 % ammatillisen koulutuksen keskihinnasta Lukumäärät selvitetään Tilastokeskuksen kyselyssä Määräytymisperusteena kotikuntakorvauksen perusosa paitsi pidennetyssä oppivelvollisuudessa perusopetuksen perushinta

23 Perusopetuksen perushinta ja kotikuntakorvauksen perusosa Esi- ja perusopetuksen perushinta, arvio 6 629,67 /oppilas v V laskennalliset kustannukset jaettuna kaikkien kuntien painotetulla 6 v. määrällä ja korotuskertoimilla painotetulla opiskelijamäärällä tarkistettuna v tasoon (2,7 %) Perushinta on siten kaikille sama Kotikuntakorvauksen perusosa Saadaan jakamalla kunnan laskennalliset kustannukset painotetulla oppilasmäärällä, jossa painoina 6 v. 0, v. 1, v. 1,35 Kotikuntakorvauksen perusosa on siten sama kuin kuntakohtainen 7-12-vuotiaan kotikuntakorvaus

24 Kotikuntakorvauksen määräytyminen ES IME RKKI: Laskennalliset kustannukset Asukas- Painotettu m äärä Paino m äärä 6-v. 20 0,91 18, v , v. 60 1,35 81 Yhteensä ,2 perusosa ( / 229,2): Kotikuntakorvaus: - 6-v. (5 366 * 0,91): v.: v. (5 366 * 1,35):

25 Valtionosuuksien ja muun rahoituksen maksaminen Valtionosuudet, kotikuntakorvaukset ja opetusministeriön päättämä rahoitus ja muu rahoitus valtionosuuksiin tehtävät lisäykset ja vähennykset huomioon ottaen maksetaan kunnille keskitetysti yhtenä kokonaisuutena valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta kuukausittain Koskee siis myös ylläpitäjärahoitusta ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisia päätöksiä Ministeriöt toimittavat päätökset ja muut tiedot palvelukeskukselle, joka yhdistää ne ja suorittaa maksun tai perii erotuksen, jos päätösten mukaan maksettava määrä ei riitä Jos rahoitusta tarkistetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain perusteella, muutokset otetaan huomioon varanhoitovuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä

26 Vuoden 2010 valtionosuuden arvioiminen Kaava (voidaan käyttää karkeana arviona): Valtionosuudet 2010 (ml. siirtymätasaus sekä vammaisopetuksen ym. lisät) + maksettavat kotikuntakorvaukset - saatavat kotikuntakorvaukset = Valtionosuudet indeksikorotus (2,6 %) +/- muutokset kunnan oppilas- ja asukasmäärissä sekä vos-perusteissa + kuntakohtainen verovähennyskompensaatio 2010 *) (keskim. 71 /as) + mahd. erityisen harvaan asutun, saaristokunnan ja saamelaisuuden lisäosa. *) : vastaava vähennys verotuloissa Verotulotasausta ei huomioida kaavassa

27 Valtionosuuksien käsittely kunnan kirjanpidossa Lopullista kantaa kuntajaostossa ei ole otettu Käsittelyn lähtökohta: esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset eivät ole valtionosuutta, joten ne kuuluvat toimintamenoihin ja tuloihin Tuloslaskelmassa valtionosuudet, yhteen putkeen kuuluvat ja muut, ilmoitetaan yhtenä eränä kuten tähänkin saakka Tuloslaskelman liitetiedoissa (liite 10) valtionosuuksien erittely olisi mahdollisesti seuraava (jako vahvistetaan myöhemmin) Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasausta) Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus x x Järjestelmämuutoksen tasaus x x Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet x x Harkinnanvarainen valtionosuus x x Valtionosuudet yhteensä x x