Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma

Transkriptio

1 Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma Antti Moisio VATT MAISEMA-SEMINAARI 2013 Tampere, Hotelli Ilves GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)

2 Esityksen sisältö Käsitteistä ja mittaamisen ongelmista Tutkimustuloksia Kommentteja tutkimusaineistoihin liittyen, kehittämisehdotuksia 2

3 Taloustieteen käsitteitä kuntakokoon ja skaalatekijöihin liittyen Ulkoisvaikutukset ( ylikunnalliset vaikutukset ) Positiiviset ulkoisvaikutukset pätevät, jos kunnan tuottama palvelu hyödyttää myös muiden kuntien asukkaita. Mittakaavaedut ( suuruuden ekonomia ) Tuotetun palvelun yksikkökustannus alenee tuotetun määrän kasvaessa Myös mittakaavahaitat mahdollisia Läheisyysperiaate Palvelut kannattaa aina tuottaa paikallisesti, jos mittakaavaedut eivät ole huomattavan suuria 3

4 Suorat tilastojen perusteella tehtävät vertailut ovat hankalia ja johtavat helposti harhaan Menot Menot voivat kasvaa tuotetun määrän ja/tai yksikkökustannusten muuttuessa Yksikkökustannukset Tuottavuuden (tuotos/panos) tai panoshintojen muutokset Palvelun laatu meno- tai yksikkökustannusvertailut eivät ota huomioon laatua 4

5 Kuntakoko ja asukaskohtaiset sosiaali- ja terveysmenot* Sosiaali- ja terveysmenot/asukas Kunnan asukasluku (logaritmi) Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto 5

6 Kuntakoko ja sairastavuus* Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Kunnan asukasluku (logaritmi) Lähteet: Tilastokeskus, THL (Sotkanet) 6

7 Sairastavuus ja asukaskohtaiset sosiaali- ja terveysmenot Sosiaali- ja terveysmenot/asukas Sairastavuus, ikävakioitu Lähteet: Tilastokeskus, THL (Sotkanet) 7

8 Tuloksia tehokkuuseroja ja tuottavuuskehitystä selittävistä tekijöistä Taloudelliset tekijät ja kannustimet keskeisiä tuottavuuden selittäjiä Terveyskeskusten tehokkuus korreloi negatiivisesti kuntien verotulojen määrään asukasta kohden Mitä nopeammin talous kasvaa sitä huonompaa tuottavuuskehitys on. Hyvinä aikoina terveydenhuollon resurssimäärät kasvavat, mutta se ei ilmene vastaavasuuruisena muutoksena palvelumäärissä 8

9 Perusterveydenhuollon mitattu tuottavuus on parantunut vain 1990-luvulla (indeksit 1988=1) Tax revenues Tax revenues + grants * Verotulot, valtionosuudet käyvin hinnoin, * Perusterveydenhuollon tuottavuus VATT Grants Health centre productivity

10 Tutkimustietoa mittakaavahyödyistä: perusterveydenhuolto Räty ym. 2002; Aaltonen ym. 2004: Väestöpohjaltaan pienet terveyskeskukset muita tehottomampia Luoma ja Moisio 2005: Väestöpohjan ja terveyskeskuksen tehokkuuden välillä ei selvää yhteyttä, tehottoman palvelutuotannon riski on sitä suurempi, mitä pienempi terveyskeskus Loikkanen ja Susiluoto 2005: Kustannustehokkuus laskee väkiluvun kasvaessa (suurten kaupunkien ansiosta), pienten ja keskisuurten kuntien aineistossa ei selvää yhteyttä Pekurinen ym. 2006: Perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon menojen ja kuntakoon välinen yhteys on heikko, menot alhaisimmat asukkaan kunnissa Aaltonen, Luoma ja Moisio (2008): Terveyskeskuskuntayhtymän ( ) purkaneiden kuntien pt-menot kasvoivat noin 5% nopeammin kuin vastaavan kaltaisissa yhteistyötä jatkaneissa kunnissa 10

11 Tutkimustietoa mittakaavahyödyistä: erikoissairaanhoito Häkkinen ja Linna (2004): Sairaalan koon (volyymin) kasvattaminen ei kannattanut, sen sijaan erikoisalan/tulosyksikön kyllä Erikoisalan/tulosyksikön 1000 hoitojakson lisäys merkitsi noin 2-4 prosentin laskua yksikkökustannuksissa Tulokset puolsivat erikoisaloittaista keskittymistä pieniin sairaaloihin Linna, Peltola ja Häkkinen (2006): Yksikkökoon kasvattaminen kannatti (keskimäärin) pienimmissä yksiköissä 5000 hoitojakson volyymin kaksinkertaistaminen toisi 3 prosentin hyödyn yksikkökustannuksissa 11

12 Arvioita tutkimusaineistojen nykytilanteesta (VATT 2011)* Tuottavuusmittaukseen tarvittavaa tietoa on saatavissa vain kuntatasolla Panos- ja kustannustiedot Eri palvelusektorien välillä suuria eroja tuotos- ja vaikuttavuustiedon laadussa Erikoissairaanhoidossa paljon korkealaatuista potilastason tietoa, ongelmana tietojen hyödynnettävyys järjestelmätason analyysissä Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa aineistotilanne ollut heikompi mutta paranemassa (avohilmo-, sosiaalihilmo-rekisterit) * Pursiainen, Pääkkönen, Seppälä 2011: Julkisten palvelujen tuottavuus mittaamisen ja seurannan kehittäminen 12

13 Arvioita tutkimusaineistojen nykytilanteesta (VATT 2011)* Kuntapalvelujen monimuotoisuus vaikeuttaa Tilastokeskuksen tiedonkeruuta Ostopalvelut, kuntayhteistyö, kuntien tietojärjestelmät Kuntauudistus? Tilastokeskuksen tuottavuustilaston panos- ja tuotosindikaattoreissa kehittämisen varaa Tietoa kerätään varastoon sitä on vaikeaa saada tutkimuksen käyttöön Käyttölupaprosessit jähmeitä, tietojenluovutuksen kesto * Pursiainen, Pääkkönen, Seppälä 2011: Julkisten palvelujen tuottavuus mittaamisen ja seurannan kehittäminen 13

14 Kehittämisehdotukset (VATT 2011)*: 1. Toimipaikka- ja asiakastasoisen aineiston saaminen tuottavuustutkimuksen käyttöön Toimipaikkatasoisten (terveysasemataso), kustannus ja muiden panostietojen kerääminen aloitetaan mahdollisimman pian 2. Tilastokeskuksen tuottavuustilaston kehittäminen Tuotoksia koskevan hyödykeluokittelun monipuolistaminen Pilottihanke (VATT, THL, TK, SK) uudenlaisten tilastojen käyttökelpoisuuden arvioimiseksi ennen kokonaisuudistuksen toteuttamista * Pursiainen, Pääkkönen, Seppälä 2011: Julkisten palvelujen tuottavuus mittaamisen ja seurannan kehittäminen 14

15 Kehittämisehdotukset (VATT 2011)*: 3. Uusien valtakunnallisten laatu- ja vaikuttavuusindikaattorien kytkeminen tuottavuustutkimukseen Etukäteisarviointi tuottavuustutkimuksen näkökulmasta ennen käyttöönottoa 4. Terveydenhuollon tuottavuusaineistojen kehittäminen Panos- ja kustannustiedot toimipaikkatasolta Nykyisten tietoaineistojen saaminen tutkimuskäyttöön Erikoissairaanhoidossa tutkimusresursseja järjestelmätason mittauksen kehittämiseen Perusterveydenhuollossa tuotosluokittelun kehittäminen * Pursiainen, Pääkkönen, Seppälä 2011: Julkisten palvelujen tuottavuus mittaamisen ja seurannan kehittäminen 15