Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelman (LINTU) tutkimushaku vuodelle 2009

Transkriptio

1 LVM 131:00/2002 Dn 280/92/2009 Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämishjelman (LINTU) tutkimushaku vudelle 2009 Hyvä vastaanttaja, Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää tarjuksianne tämän tarjuspyynnön liitteiden mukaisista LINTU-hjelman tutkimuksista. Lintu-hjelma Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämishjelma (LINTU) n liikenne- ja viestintäministeriön, Ajneuvhallintkeskuksen, Tiehallinnn ja Liikenneturvan jhdlla tteutettava hjelma. Vuden 2008 lpulla hjelmaa n päätetty jatkaa vuden 2010 lppuun. Hallinnnalan rganisaatiiden muutksista jhtuen vuden 2010 rahitustilanteesta ei le vielä täyttä varmuutta, jten hankkeet n tavitteena käynnistää mahdllisimman pian hakukierrksen jälkeen ja saattaa suurelta sin valmiiksi vuden 2009 pulella. Lintu-tutkimushjelma n perustettu vahvistamaan pitkäjänteisen liikenneturvallisuustyön edellytyksiä. Ohjelma pyrkii saltaan! edistämään liikenneturvallisuusvisin kuvailemaa tilaa tieliikenteessä ja! edistämään valtineuvstn asettamien turvallisuustavitteiden tteutumista. Tämän hella hjelman tavitteita vat mm.! selkeyttää ja knkretisida liikenneturvallisuusvisita,! tuttaa uutta tutkimustieta päätöksenten tueksi,! lisätä liikenneturvallisuustyön tunnettavuutta ja arvstusta liikenneturvallisuustyön prfiilia khttamalla sekä! lisätä ja syventää alan tutkimusyhteistyötä. Pstisite Käyntisite Puhelin Telekpi PL 31 Eteläesplanadi 16-18, Helsinki (09) (09) Valtineuvst (09) (tiedtus) kirjaam@mintc.fi inf@mintc.fi

2 2 (14) Hankehaun sisältö Hanke-ehdtuksia pyydetään seuraavista Lintu-hjelman jhtryhmän määrittelemistä tutkimusaiheista: 1. Npeudet liikenneturvallisuuden perustana - npeustietjen hallinta erilaisissa liikenneympäristöissä 2. Jalankulun ja pyöräilyn kulnklarien vähentäminen taajamissa liikennejärjestelyjä kehittämällä Haun khteena levat tutkimusaiheet n kuvattu tarjuspyynnön liitteessä 1. Tämän avimen tarjuspyynnön perusteella vunna 2009 käynnistettävään kahteen edellä mainittuun Lintu-tutkimukseen n varattu rahitusta yhteensä nin eura. Hankehakuprsessi Hanke-ehdtuksen sisältö Tarjuksen tulee sisältää seuraavat asiat:! Tutkimusaihe, jhn tutkimusta tarjtaan! Tarjajan yhteystiedt, yhteyshenkilö! Tutkimushankkeen selkeä kuvaus, jka sisältää työn tavitteet ja rajaukset sekä kuvauksen siitä, mihin ngelmiin etsitään vastauksia! Tutkimusprsessin työvaiheiden ja käytettävien aineistjen ja menetelmien kuvaus! Hankkeen hinta, velitusperiaate (kknaishinta tai katthinta), aikataulu sekä esitys mahdllisten kulujen enimmäismäärästä! Tutkimusrganisaati, vastuuhenkilöt ja muut työn tekemiseen sallistuvat taht ja henkilöt. Kuvaus eri tahjen ja henkilöiden työmäärästä, sallistumistavista, vastuualueista ja tutkimuksen kannalta leellisista referensseistä! Arvi tutkimuksen tulksista sekä miten hankkeen tulkset vat hyödynnettävissä liikenneturvallisuustyössä. Lisäksi ennen hanke-ehdtuksen arviintia tarkistetaan, että ehdtettu tutkimus vastaa sisällöltään tarjuspyynnön hankekuvauksia. Muita kuin liitteessä 1 kuvattuja tutkimusaiheita kskevia hanke-ehdtuksia ei arviida. Hankkeiden valinta Hanke-ehdtukset arvii Lintu-hjelman jhtryhmä, jka myös tekee ehdtukset käynnistettävistä tutkimuksista. Jhtryhmä vi tarvittaessa kutsua tarjuksen tekijät esittelemään ehdtustaan tarkemmin ennen lpullista esitystä tutkimusten käynnistämisestä. Lintu-jhtryhmä vi käyttää hanke-ehdtusten käsittelyssä apuna pulueettmia ulkpulisia asiantuntijita.

3 3 (14) Hanke-ehdtusten arviinnissa ja valinnassa käytetään seuraavia vertailuperusteita:! Tutkimussuunnitelman laatu painarv 40 % Tutkimussuunnitelman laatua arviidessa: arviidaan tutkimussuunnitelman selkeyttä, tutkimuksen kknaisuuden ja sen työvaiheiden kuvausta, keskeisten tutkimuskysymysten sisäistämistä ja niitä selvittävien tutkimusmenetelmien spivuutta sekä tutkimuksen spivaa rajausta, paintetaan tutkimussuunnitelmassa sitettua tietämystä ja ymmärrystä tutkimuksessa käytettävien eri aineistjen ja menetelmien laadusta ja käyttökelpisuudesta tutkimusaiheen kuvauksen mukaisen aiheen selvittämiseen, paintetaan erityisesti liitteen 1 tutkimusaiheiden kuvauksissa esitettyjä hankekhtaisia tutkimussuunnitelmaan liittyviä erityistarpeita ja dtuksia sekä arviidaan, miten tutkimussuunnitelma tteuttaa tarjuspyyntökirjeen sivulla 1 esitettyjä Lintu-hjelman yleistavitteita.! Tutkimuksen innvatiivisuus painarv 10 % Tutkimussuunnitelman innvatiivisuutta arviidessa kiinnitetään humita: uusien menetelmien tai tutkimusaineistjen käyttöön sekä tutkimusmenetelmien ja -asetelman spivuuteen suhteessa tutkimuskysymyksiin, tutkimuksen tteuttamiskelpisuuteen, esim. liikenneturvallisuustutkimuksen rajallisten resurssien tehkkaan käytön varmistamiseksi halutaan välttää liiallista päällekkäisyyttä muiden Lintu-hjelmassa, muissa hjelmissa ja timija- tai tutkimusrganisaatiissa käynnissä levien liikenneturvallisuustutkimusten kanssa.! Tutkimusryhmän asiantuntemus painarv 30 % Tutkimusryhmän asiantuntemusta arviidessa: verrataan viimeaikaisilla työtehtävillä sitettua tutkimusryhmän ammatillista kkemusta tutkimuksen tavitteisiin ja työtehtäviin sekä paintetaan erityisesti liitteen 1 tutkimusaiheiden kuvauksissa esitettyjä hankekhtaisia tutkimusryhmään liittyviä erityistarpeita ja dtuksia! Tutkimuksen kustannukset painarv 20 % Kska haettavien tutkimusten hankekuvaus n sittain avin ja työn sisältö sittain tarjajan päätettävissä, ei kustannuksia vida arviida pelkästään tutkimusten kknaiskustannuksia vertaamalla. Tämän vuksi tutkimuksen kustannuksia arviitaessa verrataan työn kustannuksia suhteessa dtettavissa levaan tutkseen, tarkastellaan tutkimukseen sitetun henkilötyöpanksen riittävyyttä suhteessa työn tavitteisiin ja tehtävän laajuuteen, hyödyksi luetaan, että eri tutkimusvaiheiden suus työpanksesta ja kustannuksista n ilmitettu tarjuksessa sekä arviidaan, miten hanke-ehdtus sveltuu kustannuksiltaan hankekknaisuuteen. Lintu-hjelmassa n tavitteena käynnistää yksi tutkimushanke kustakin tutkimusaiheesta. Tarjuksen pyytäjällä n ikeus hylätä tarjus liian kalliina, js hanke ei le tteutettavissa Lintu-hjelmaan varatulla rahituksella.

4 4 (14) Tarjuksen pyytäjällä n ikeus lla hyväksymättä mitään tämän tarjuspyynnön perusteella tehtyä tarjusta. Tarjuksen pyytäjällä n samin ikeus valmistella tarjuskilpailu uudelleen. Tarjusasiakirjjen julkisuutta säätelee laki viranmaisen timinnan julkisuudesta (621/1999). Hankintaan sallistuvan yrityksen timittamat tarjusasiakirjat ja tiedt tulevat pääsääntöisesti julkisiksi tai asiansaisjulkisiksi hankintaprsessin yhteydessä. Tarjuksen tai tarjusten valintaperusteet, hinnat ja muu sisältö siltä sin kuin ne eivät sisällä salassa pidettävää tieta tulevat julkisiksi. Tarjajan n merkittävä timittamaansa aineistn selkeästi, mitkä tiedt se kats kuuluvan liike- tai ammattisalaisuuden piiriin ja ertettava nämä tiedt selvästi muusta aineiststa tarjuksessaan. Tämän jälkeen hankintayksikkö tekee erillisen päätöksen mahdllisesta salassapidsta. Hintaa ei pidetä liike- tai ammattisalaisuutena (JulkL 11 ). Tarjusten avaustilaisuus ei le julkinen. Ohjaus, raprtinti ja tulkset Hankkeita hjaamaan perustetaan erilliset hjausryhmät. Tarjaja vi tarjuksessaan tehdä ehdtuksen hjausryhmän kknpansta. Käynnistettävien hankkeiden lpputulksena syntyvä raprtti timitetaan tilaajalle sekä paperiversina että sähköisessä mudssa ja julkaistaan Lintu-hjelman julkaisuna. Raprtin valmistelu painatuskuntn kuuluu tilaukseen. Tutkimusraprttien painatuskuluista vastaavat tilaajat. Osana hankkeen raprtintia tulee laatia tulsten hyödyntämis- ja tiedtussuunnitelma. Tutkijan tulee varautua esittelemään tutkimusta kerran jssain tilaajan määrittelemässä seminaarissa tai tapahtumassa, esimerkiksi Lintu-seminaarissa. Työn alussa tekijän tulee laatia hjelman www-sivuille lisättävä hankekrtti. Myös hankkeen esittelykalvt lisätään hjelman www-sivuille. Tarjusten jättö Hanke-ehdtukset tulee timittaa viimeistään maanantaina kl mennessä kirjallisina sitteeseen: Liikenne- ja viestintäministeriö, kirjaam PL Valtineuvst Kureen merkintä LINTU-haku Saapuneiden hanke-ehdtusten käsittelyn juduttamiseksi jätetyistä hanke-ehdtuksista pyydetään timittamaan myös sähköinen kpi sähköpstilla tutkimushjelman krdinaattrille sitteeseen annu.krhnen@linea.fi. Lisätietja antavat:! tutkimushaun hankekuvausten salta yli-insinööri Saara Tivnen (puh , saara.tivnen@tiehallint.fi)! hakumenettelyä kskevista asiista hjelman krdinaattri Annu Krhnen (puh , annu.krhnen@linea.fi)

5 5 (14) Mikäli mahdllisten hakumenettelyiden aikana esitettävien kysymysten myötä ilmenee merkittävää hakumenettelyn tai tutkimusaiheiden kuvausten tarkennustarvetta, julkaistaan ne haun aikana Lintu-hjelman www-sivuilla ( Ehdtusten tekijöille susitellaan tutustumista Lintu-hjelman internet-sivuihin, mistä löytyy taustatieta Lintu-hjelmasta ( Helsingissä Anneli Tanttu Liikenneneuvs Liikenneturvallisuusyksikön päällikkö Liikenne- ja viestintäministeriö

6 6 (14) Liite 1. Haun khteena levien tutkimusaiheiden kuvaukset 1. Npeudet liikenneturvallisuuden perustana - npeustietjen hallinta erilaisissa liikenneympäristöissä Taustaa Ajnpeudet erilaisissa liikenneympäristöissä vat keskeinen liikenneturvallisuuden tasn määrittäjä ja npeuden muutksen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen nkin tutkittu laajasti eri maissa. Npeusrajituksen/ajnpeuden vaikutusta n arviitu yleisesti liikennevirran taslla, jnkin verran n myös tienkäyttäjäryhmittäisiä arviita. Rutsissa liikennekulemien nllavisin yhteydessä n j varsin varhaisessa vaiheessa hahmteltu, millaisia npeuksia vidaan pitää turvallisina erilaisissa liikenneympäristöissä. Muutaman viime vuden aikana Rutsissa n panstettu npeusrajitusjärjestelmän uudistamiseen ja työn tulsten vieminen käytäntöön n käynnissä. Useissa Eurpan maissa n viime vusina tteutettu tai parhaillaan suunnitellaan npeuksien valvnnan tehstamishankkeita. Ajnpeuksien merkitys turvallisuudelle n tunnistettu entistä laajemmin. Lintu-hjelmassa n aiemmin selvitetty npeudenhallinnan nykytilaa ja mahdllisuuksia sekä hahmteltu tutkimushjelmaa (LINTU 1/ jnka tulsten phjalta lisi mahdllista laatia Sumeen npeuksien hallinnan kustannustehkas strategia. Tunnistetuista t&k-tarpeista vat edistyneet:! npeuksien valvntaan liittyvät tutkimukset: Tehstetun kameravalvnnan kkeilu (LINTU-julkaisuja 1/ ja tekeillä leva matkanpeuden valvnnan kkeilu ( suurten kulemanriskien pienentämiseen liittyvät tutkimukset: Kustannustehkkaita keskikaidejärjestelyjä kskeva tutkimus (LINTU 5/ ja valmistumassa leva Keskikaiteen tteutettavuus nykyisille teille (LINTU 1/ Jssain määrin n edistynyt myös npeusrajitushjeiden ajantasaistaminen, samin autmaattinen npeusvalvnta n laajentunut valtakunnallisilla pääteillä. Npeusrajitushjeistn merkittävimmät uudistukset kuluneella vusikymmenellä vat lleet talvinpeusrajitusten käytön laajeneminen syksyllä 2004 ja taajamien npeusrajitusten suunnitteluhje (kattaa sekä kadut että maantiet) vunna Tiehallinnn npeusrajitushjeen käynnissä levan päivittämisen yhteydessä yhdenmukaistetaan periaatteet siitä, miten haja-asutusalueiden tienvarsiasutuksen määrän tulisi vaikuttaa npeusrajituksiin. Edellä mainitun taajamien npeusrajitushjeen nudattamista maanteiden salta n arviitu (Tiehallinnn selvityksiä 33/2008: "Taajamien npeusrajitusjärjestelmän tila" valmistuu helmi-maaliskuun vaihteessa ja n luettavissa Tiehallinnn www-sivuilla). Selvityksen mukaan maanteillä käytetään taajamissa usein krkeampia npeusrajitusarvja kuin hjeiden mukaan kuuluisi. LINTU 1/2007 -työssä tdetuista tutkimustarpeista n heikimmin edistynyt hanke "Olsuhteisiin spivat enimmäisnpeudet" (LINTU 1/2007, luku 5). Klariväkivaltaa käsitteleviin LINTU-julkaisuihin 3/2006 ( ja 5/2008 ( sisältyy arviita npeuksista ja niiden merkityksestä kulnklareissa; ensin mainitussa autjen keskinäisissä ja yksittäisnnettmuuk-

7 7 (14) sissa yksiajrataisilla pääteillä ja jälkimmäisessä kevyen liikenteen ja autjen välisissä kulnklareissa taajamamerkkitaajamien kaduilla ja maanteillä. Myös valmistumassa levissa klariväkivaltaselvityksissä yhtäältä mttriteiltä tisaalta seutu- ja yhdysteiltä n tdettu liikenneympäristön minaisuuksien ja puutteiden sekä npeuksien välisiä yhteyksiä kulnklareissa mainituilla tielukilla. Tällä hetkellä Sumessa tunnetaan siis mm. erilaisten timintaympäristöjen kulnklarityypit, erilaisen riskintn rli kulnklareissa, ilman riskintta (eli liikennejärjestelmän tavanmaisessa käytössä) tapahtuneissa klareissa kulleiden vammautumismekanismit ja kulinsyyt. Liikennennettmuuksien tutkijalautakuntien arviimien ajnpeuksien ja törmäämisnpeuksien phjalta n vitu arviida vakavimpien vammjen aiheutumismekanismien ja npeuksien välisiä yhteyksiä. Kun npeuden keskeinen rli n hahmttunut, n kasvanut myös tarve tuntea nykyistä kattavammin ja syvällisemmin liikennevirran ajnpeudet erilaisissa timintaympäristöissä. Kttu ja helpsti saatavilla leva tiet ajneuvliikenteen mitatuista npeuksista erilaisissa timintaympäristöissä mudstaisi vahvan perustan eri tahjen timille liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Tieta tarvitaan niin suurempien kaupunkien kuin pienempien taajamienkin katu- ja tieverklta sekä kk maantieverklta. Valtakunnallisten teiden autmaattisten mittausasemien (LAM) tietja, matkaaikaseurannan tietja 1 ja vähitellen laajenevaa alemman maantieverkn npeustietjen seurantaa 2 lukuun ttamatta liikennevirrasta mitattu ajnpeuksia kskeva tiet n kuitenkin Sumessa jk melk hajanaista, prjektikhtaista tai lähinnä tiedntuttajien massa käytössä. Kuitenkin kaiken kaikkiaan npeustieta taksutaan levan eri tahilla (kunnat, Tiehallint, pliisi, liikennealan knsultit, jne.) khtuullisen paljn. Näistä tiedista visi suunnitelmallisesti kten ja analysiden - sekä tarvittaessa rajatulla ja perustellusti suunnatulla lisätiedn hankinnalla - luda khtuullisen hyvän käsityksen liikenteen npeuksista erilaisissa liikenneympäristöissä ja vakavien henkilövahinkjen kannalta lennaisissa tilanteissa. Tehtävä ja työn tulkset Tavitteena kehittää ja vertailla menettelyjä, jilla vidaan tuttaa lutettava kuva kk tieliikenteen npeuksista, lukiteltuna liikennekulemien jakaantumisen kannalta mielekkäästi tie- ja liikennelsuhteiden ja ympäröivän maankäytön mukaan. Tutkimus kattaa siten sekä maantie- että katuverkn ja niiden erilaiset timintaympäristöt. Tietja ajatellaan vitavan käyttää myös erilaisten turvallisuuden parantamiseksi tehtyjen timien vaikutusten seurannassa ja yleisemminkin tieliikenteen turvallisuuden kehittymisen mittarina. Tehtävän työvaiheet vat: 1. Laaditaan perusteltu maantie- ja katuverkn lukittelu keskeisten kulnklarityyppien näkökulmasta keskeisiin tapahtumaympäristöihin. 2. Selvitetään eri tahilla (esimerkiksi kunnat, pliisi, knsultit, Tiehallint) lemassa levaa ja kertyvää npeusmittaustieta ja sen saatavuutta valtakunnallisen seurantaaineistn mudstamiseen. Selvitetään tiedntuttajien halukkuutta ja valmiuksia sallistua järjestelmälliseen npeustiedn hallintaan. Selvitetään saatavilla levan 1 Järjestelmä kattaa ns. runkverkn sekä suurten kaupunkiseutujen ruuhkautuvat tiejakst. Lisätietja: 2 Alemmalta maantieverklta n alitettu npeuksien jatkuva mittaaminen samina pysyvistä 10 pisteestä ja vusittain vaihtuvista 20 pisteestä.

8 8 (14) npeustiedn riittävyys kuvaamaan npeuksia työvaiheessa 1 laaditulla tie- ja katuverkn lukittelulla. Arviidaan kertyvän npeustiedn riittävyyttä myös eri tahjen liikenneturvallisuustiminnan suunnittelun ja kehittämisen perustaksi. 3. Selvitetään tarvittaessa eri lähteistä uusia kustannustehkkaita npeustietjen hankintatapja ja -teknlgiita sekä niiden kustannuksia ja sveltuvuutta tässä tarjuspyynnössä hahmteltuun käyttöön. 4. Tehdään ehdtus valtakunnallisen npeustietjen hallinnan kehittämiseksi. Kyseessä vi lla tietyin välein tistettava tiednkeruu, tietjen analysinti ja raprtinti tai jatkuvasti ylläpidettävä tietjärjestelmä, jsta eri sapulet vivat hakea ja analysida tarvitsemiaan tietja itsenäisesti. Työssä tulee esittää suunnitelma mlempien npeustiedn hallintatapjen järjestämisestä esiselvitystarkkuudella, käytännön järjestelyiden yleinen kuvaus, susitus tteuttavista sapulista ja tiedntimittajista, arvi aiheutuvista kustannuksista sekä muut käytännön tteuttamisen edistämisessä lennaiset näkökhdat. Aikataulu ja raprtinti Työ tulee ajittaa tehtäväksi vunna Työn tulkset raprtidaan LINTU-julkaisuna. Erityistarpeet tutkijaryhmän asiantuntemukselle Tutkimuksen menestyksekäs hitaminen edellyttää vahvaa saamista erilaisten timintaympäristöjen keskeisistä turvallisuusngelmista (kulnklarit), syvällistä kkemusta erilaisista npeus- ja npeusrajitustutkimuksista, erilaisista paikkatietkannista, ajnpeuksia kskevista tietkannista ja npeuksia kskevan tiedn hankinnasta. Myös tilasttieteellinen asiantuntemus n keskeistä lutettavan ja kustannustehkkaan npeuksien hallinnan menettelyn lumiseksi. Tutkimuksen hinnittelu Tämän esiselvitystasisen tutkimuksen kustannukseksi n arviitu nin eura. Tarjuksessa tulee esittää työpanksen ja kustannusten jakautuminen eri työvaiheisiin ja eri henkilöille. Lintu-hjelman jhtryhmä vi halutessaan päättää hankkeen tteuttamisesta vain sittain; esimerkiksi työvaiheet 1-3, ilman npeustiedn hallintajärjestelmän tarkempaa suunnittelua). Kirjallisuutta Em. Lintu-tutkimukset! LINTU 1/ Npeudenhallinnan nykytila ja mahdllisuudet! LINTU 3/ Liikennejärjestelmän klariväkivalta. Riskit ja niiden vähentäminen autliikenteessä yksiajrataisilla pääteillä! LINTU 5/ Liikennejärjestelmän klariväkivalta. Klarikulemat taajamissa: liikennekulemien yleiskuva ja kevyen liikenteen syväanalyysi

9 9 (14) Harri Peltla ja Riikka Rajamäki: Päällystetyn tieverkn minaisuuksien, npeusrajitusten ja tienvarsiasutuksen yhteydet liikenneturvallisuuteen. Vusien nnettmuusaineistn tarkastelu. Tiehallinnn sisäisiä julkaisuja 49/ Harri Peltla ja Riikka Rajamäki: Tarva-hjelman nnettmuusmallien kehittäminen. Vusien nnettmuustarkastelu. Tiehallinnn sisäisiä julkaisuja 52/2008

10 10 (14) 2. Jalankulun ja pyöräilyn kulnklarien vähentäminen taajamissa liikennejärjestelyjä kehittämällä Taustaa Sujateiden turvallisuutta käsitelleessä LINTU-tutkimuksessa (LINTU 7a/ tdettiin mm., että sumalaiset autilijat nudattavat sujatiesääntöihin sisältyvää väistämisvelvllisuutta jalankulkijaa khtaan selvästi hunmmin kuin kuljettajat esimerkiksi Englannissa, Saksassa tai Rutsissa. Sujatiekäyttäytymisen tarkkailu Helsingissä ja Kemissä vahvisti aikaisempia käsityksiä: väistämissääntöä nudatetaan sitä hunmmin mitä suuremmasta kaupungista tai liikennemäärästä n kyse ja mitä kvempi n sujatietä lähestyvän autn vauhti. Tutkimuksessa tdettiin edelleen, että nykyiset ajneuvn kuljettajaa kskevat tieliikennelain sujatiesäännöt vat sinällään riittävän täsmällisiä. Autjen ajnpeuksien hillitsemisen tdettiin levan avainasemassa, kun halutaan parantaa jalankulkijan kadunylityksen turvallisuutta. Lisäksi susiteltiin npeuksien valvnnan ratinalisintia tai ajneuvjen varustamista älykkäillä, mataliin rajituksiin reagivilla npeudenrajittimilla; vaihtehtina lisivat töyssyjen, krtettujen sujateiden ja vastaavien hidasterakenteiden tuntuva lisääminen. Taajamien liikenneturvallisuutta n tutkittu myös tisessa äskettäin valmistuneessa LINTUtutkimuksessa "Liikennejärjestelmän klariväkivalta. Klarikulemat taajamissa: liikennekulemien yleiskuva ja kevyen liikenteen syväanalyysi" (LINTU 5/ Tutkimuksessa lutiin Liikennevakuutuskeskuksen vusien sähköisen tutkijalautakunta-aineistn perusteella kattava kuva taajamissa sijaitsevien katujen ja maanteiden kulnklareista. Lisäksi tehtiin kulemansyihin asti prautuva syväanalyysi autjen ja kevyen liikenteen välisistä nnettmuuksista. Taajamien liikennennettmuuksissa kuli vusittain keskimäärin 88 ihmistä. Näistä li mttriajneuvissa kulleita 46 %, jalankulkijita 31 %, pyöräilijöitä 21 % ja mpilijita 2 %. Valtasaan (86 %) niistä nnettmuuksista, jissa jku mttriajneuv-sapuli kuli, katsttiin sisältyneen mttriajneuvn kuljettajan tietista riskintta tai muuta järjestelmän käyttörajista pikkeavaa timintaa. Lisäksi mttriajneuvn kuljettajan riskintta sisältyi 27 prsenttiin jalankulkijan ja 15 prsenttiin plkupyöräilijän kulemista. Kun autilijan riskintta sisältäneet, sairauskhtauskulemat ja eräät pienet nnettmuusryhmät rajattiin pis aineiststa, syväanalyysin keskeisen aineistn mudstivat 90 jalankulkijiden ja 76 pyöräilijöiden kulemantapausta, jissa tisena sapulena li mttriajneuv. Tutkimuksessa sitettiin, että näissä taajamaklareissa keskeisin ngelma n ikääntyneiden jalankulkijiden ja plkupyöräilijöiden turvattmuus.! Syväanalyysiaineistssa jalankulkijiden kulemien tdettiin painttuvan suuriin kaupunkimaisiin kuntiin (lähes 50 % kulemista yli asukkaan kaupungeissa) ja pieniin kaupunkimaisiin kuntiin (lähes 30 % pienissä kaupunkimaisissa kunnissa). Jalankulkunnettmuuksista 2/3 tapahtui liittymissä. Sujatie - useimmiten val-hjaamatn - li nnettmuuspaikkana 63 prsentissa jalankulkijiden kulemista. Näkemät livat pääsääntöisesti hyviä sekä jalankulkijan että ajneuvn kuljettajan kannalta. Jalankulkijista 70 % li yli 60-vutiaita; yli 80-vutiaita li yli 30 %. Mttriajneuvn kuljettajista jka klmas ei havainnut jalankulkijaa tai vaaratilannetta lainkaan ennen törmäystä; kuljettajista 55 % ei ehtinyt tehdä mitään nnettmuuden välttämiseksi. Iäkkäät jalankulkijat eivät kuitenkaan yleensä astuneet sujatielle yllättäen, vaan liikennetilanteet muuttuivat kadun ylittämisen aikana. Iäkkäiden jalankulkijiden kuleman aiheuttaneet vammat eivät selittyneet pelkästään suurta törmäysnpeutta seuraavalla iskeytymisellä autn rakenteita vastaan vaan myös sillä, että mttriajneuv ylipäänsä sui jalankulkijaan ja kaati hänet, jllin kuleman

11 11 (14) aiheuttavana vammautumismekanismina li pään iskeytyminen katuun. Etenkin havaintkyvyltään heikmpisaisilla (lapset, alkhlia nauttineet, vanhukset) n vaikeuksia selvitä liikenteessä, jssa vallitseva liikennekulttuuri ei kunniita riittävästi sujatnta sapulta. Autilija pulestaan jutui usein tilanteeseen, jssa ei ehtinyt tehdä mitään jalankulkijan khtalkkaan päälle ajn estämiseksi, vaikka aji npeusrajitusta nudattaen.! Syväanalyysiaineistssa plkupyöräilijöiden kulemista 2/3 tapahtui kaupunkimaisissa kunnissa. Myös plkupyöräilijöiden kulemista tapahtui 2/3 liittymissä. 59 % kulemista tapahtui sujatiellä tai pyöräteiden jatkeilla. Keskellä risteysaluetta tapahtui 26 % kulemista. Henkilöautn kuljettajalla li yleensä hyvät lsuhteet ja näkyvyys, kuitenkin hän havaitsi pyöräilijän aikeet niin myöhään, että timinta-aika li riittämätön ajneuvn pysäyttämiseen ja törmäyksen välttämiseen. Yli pulet kuljettajista ei reaginut mitenkään ennen törmäystä. Kurma-autn kuljettaja ei useissa tapauksissa havainnut lainkaan samaan suuntaan ajanutta pyöräilijää kääntyessään ikealle. Kulleista pyöräilijöistä 64 % li yli 60- vutiaita; 13 % li yli 80-vutiaita. Liittymien väistämissäännöt plkupyöräilijän ja mttriajneuvn välillä vat mnimutkaisia ja niitä ei jk tunneta tai niitä riktaan. Rikkjina vat yhtälailla pyöräilijät ja mttriajneuvn kuljettajat. LINTU 5/2008 -tutkimuksen tulksena vidaan tdeta, että ihmisen kestkyvyn rajat tulisi humiida liikennejärjestelmässä nykyistä paremmin. Mnimutkainen taajamien liikenneympäristö ja runsas autliikenne ilmeisesti sitvat humikykyä siinä määrin, että autilijat eivät le kyenneet varmaan sujateillä kulkevia asianmukaisesti. Humiiden tekemiseen ja niihin reagimiseen tarvitaan lisää aikaa. Sekä suuriliikenteisille että hiljaisille väylille tarvitaan liittymäjärjestelyjen parantamismalleja, jilla autjen ajnpeudet saadaan turvallisiksi ja autilijan katseen suunta ja humi kiinnitetyksi kussakin liittymän khdassa päätöksenten kannalta lennaiseen asiaan (liittymää edeltävä sujatie, risteävä liikenne, liittymän jälkeinen sujatie). LINTU 5/2008 -tutkimuksessa ei päästy liikennejärjestelyiden suunnittelun näkökulmasta riittävän pitkälle erityisesti liittymien ngelmien selvittämisessä ja ratkaisumallien hahmttamisessa. Tdettiin, että tutkijalautakuntien tiednkeruuta lisi tarpeen kehittää paremmin taajamaympäristöä palvelevaksi ja kevyen liikenteen humiivaksi. Liikenneympäristön kehittämisen kannalta lisi tärkeää lisätä kerättävään tietn salliskhtaisten tietjen lisäksi esimerkiksi liikennejärjestelyjä kuvaavia liittymäkhtaisia tietja. Tisaalta tutkintakansiissa n j nykyisellään humattavasti enemmän tieta kuin kdatussa aineistssa. Tätä tieta n mahdllista hyödyntää esim. täydentämällä Liikennevakuutuskeskuksen tietjärjestelmään j valmiiksi kdattua aineista jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden kannalta lennaisiksi arviiduilla tiedilla ja analysimalla näin mudstuvaa yksityiskhtaisempaa aineista. Tehtävä ja työn tulkset Tavitteena n 1. tarkentaa edellä esitellyissä LINTU-tutkimuksissa ja muissa ajankhtaisissa tutkimuksissa mudstettua kuvaa taajamien liittymien ja muun taajamien liikennesuunnittelun kannalta merkittävimmistä jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden ngelmatilanteista sekä 2. esittää ngelmiin yksityiskhtaisia liikennesuunnittelun ja liikenteen säätelyn ratkaisukeinja. Keinja tulee hakea sekä kirjallisuudesta että tutkijalautakuntien aineistja syvällisesti analysiden. Myös esim. asiantuntijatyöpajaa (katusuunnittelu, liikennesuunnittelu) tai vastaavaa keskustelufrumia vidaan käyttää spivassa työvaiheessa.

12 12 (14) Tehtävä n kaksivaiheinen. Tarjuksessa tulee alustavasti määritellä aiempien tutkimusten analyysin perusteella, mihin jalankulun ja pyöräilyn keskeisiin turvallisuuden ngelmatilanteisiin työssä keskitytään ja arviida, kuinka mnen nnettmuustapauksen ja tutkimuskansin läpikäyntiä valittujen ngelmatilanteiden käsittely edellyttää. Työn ensimmäisessä vaiheessa täydennetään ja täsmennetään tutkijalautakuntien kdattua dataa (kevyen liikenteen taajamannettmuudet, nin 5 vutta) tutkintakansiiden yksityiskhtaisen läpikäymisen perusteella. Näin syntyvästä täydennetystä sähköisestä aineiststa tehdään esimerkiksi seuraavia analyysejä:! kattavasti liikennejärjestelyt, liikenteen hjaus ja näkemätiet nnettmuuspaikassa (esimerkiksi liittymätyypit ja liittymäjärjestelyt, tieleveydet ja kaistjen määrä, erilaiset sujatiejärjestelyt, väistämisvelvllisuus, yms.)! erilaisten ajneuvtyyppien sekä jalankulkijan ja plkupyöräilijän tul- ja kulkusuunnat ja käytetyt väylä- ja liittymätyypit sekä tapauskhtaisesti niihin liitettyinä väistämisvelvllisuudet ja -säännöt! katulukkien ja npeusrajitustietjen täsmentäminen (mm. liittymien salta tiedt kaikista risteävistä väylistä myös siltä sin kuin ne puuttuvat kdatusta tutkijalautakunta-aineiststa)! mttriajneuvn kuljettajan timintakykyyn, humikykyyn ja asenteeseen liittyvät seikat (pyöräilijöiden ja jalankulkijiden salta timintakykyisyyttä n j saltaan arviitu LINTU 5/2008:ssä)! liikennejärjestelyihin käytössä levan vapaan tilan tai liikenteellä j levan tilan arviinti / kirjaaminen työn tisessa sassa mahdllisesti kehiteltäviä / esitettäviä liikennejärjestelyjä ajatellen Tarjaja vi tarjuksessa esittää analysitavaksi myös muita näkökulmia edellä mainittujen lisäksi. Työn ensimmäisessä vaiheen tavitteena n hakea vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:! nk jitakin tie- ja katulukkia, liikenneverkn jäsentelyn tyyppejä, liikennemäärälukkia, teiden ja katujen tai liittymien minaisuuksia, maankäyttötilanteita (taajaman kk, taajamatiehen liittyvän maankäytön tyyppi) tai muita liikenneympäristön minaisuuksia yhdistettyinä käytettyihin npeusrajituksiin, jtka näyttäisivät erityisesti liittyvän jalankulun ja / tai pyöräilyn kulemantapauksiin Tehtävään kuuluu mudstaa keskeisten ngelmatilanteiden phjalta perusteltuja tutkimushypteeseja niistä syistä, jista ngelmat aiheutuvat ja testata tutkijalautakunta-aineistn ja mahdllisesti jatkssa tehtävien kenttätutkimusten avulla hypteesien ikeellisuutta. Jtta arviitavista ngelmatapauksista saataisiin riittävä määrä tarkasteltavia tapauksia, aineista vidaan tarvittaessa kasvattaa tutkittavien vusien määrää kasvattamalla. Työn tisessa vaiheessa määritellään jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta taajamissa parantavia tie- ja liikennesuunnittelun ratkaisuehdtuksia. Näissä alustavissa suunnitteluratkaisuissa tulee ttaa humin myös npeusrajitusjärjestelmän ja ajnpeuksien säätelyn mahdllisuudet. Tavitteena n löytää sellaisia npeusrajitusten, liittymätyyppien tai liittymien yksityiskhtaisten järjestelyjen, sujateiden ja pyöräteiden jatkeiden erilaisten järjestelyiden ja muiden jalankulun ja pyöräilyn järjestelyiden ja liikenteen hjauksen yhteensvittamisen tapja tai katu- tai tieverkn jäsentelyn tapja, että autilijan, pyöräilijän ja

13 13 (14) jalankulkijan mahdllisuudet ikeiden ja ikea-aikaisten havaintjen tekn ja tisen sapulen humin ttamiseen vat hyvät tai ngelmallisimpien tilanteiden syntymistä vidaan välttää tai vähentää. Jalankulun ja pyöräilyn erilaisen lunteen vuksi tulee ratkaisumallien timivuutta tarkastella erikseen jalankulun ja pyöräilyn lähtökhdista. Tarjajan tulee ttaa humin ratkaisumalleja laatiessaan taajamaympäristön asettamat vaatimukset (mm. tilalliset rajitukset), timien kustannustehkkuus ja tteutettavuus lyhyellä ja pitemmällä aikavälillä. Työssä tulee laatia tarvittaessa ehdtuksia myös pyöräilijöiden ja mttriajneuvjen väistämissääntöihin ja näitä tukeviin liikennejärjestelyihin. Työssä esitetään myös tarpeellisiksi tdettuja tutkijalautakuntatyön kehittämisehdtuksia taajamien kevyen liikenteen tutkimisessa ja tiednkeruussa. Työssä vidaan hahmtella myös kenttäkkeita autilijan havaintjen tekemisen seuraamiseksi ehdtetuissa ratkaisumalleissa. Varsinaiset kenttäkkeet eivät kuitenkaan sisälly tähän tutkimukseen. Aikataulu ja raprtinti Työ alitetaan välittömästi tarjuskilpailun ratkettua. Työn ensimmäinen vaihe tulee surittaa vuden 2009 aikana. Työn tisen vaiheen surittaminen vi jatkua vuden 2010 pulelle. Työn tulkset raprtidaan LINTU-julkaisuna. Erityistarpeet tutkijaryhmän asiantuntemukselle Tutkimuksen menestyksekäs hitaminen edellyttää syvällistä saamista taajamien jalankulun ja pyöräilyn turvallisuusngelmista (kulnklarit) ja syvällistä tuntemusta kaupunkien liikenneympäristön suunnittelusta ja kaupunkiliikenteen suunnittelun (myös mititusperusteiden) tuntemusta. Työssä n eduksi liikennepsyklgian tuntemus liittyen mm. autilijan havaintjen ja päätösten ten mahdllisuuksiin, jalankulkijan ja pyöräilijän havaintjen tekn ja tsiasialliset timintamahdllisuuksiin erilaisissa liikenneympäristöissä ja -tilanteissa. Työssä n eduksi myös ajneuvtekniikan asiantuntemus liittyen mm. raskaiden ajneuvjen mutiluun ja kuljettajan näkemiin (kulleet kulmat). Tutkimuksen hinnittelu ja vaiheistus Laajimmillaan tehtävän kustannuksesi n arviitu krkeintaan eura. Tarjuksessa tulee esittää työpanksen ja kustannusten jakautuminen edellä kuvattuun kahteen työvaiheeseen, asiantuntemusalueisiin ja henkilöille Lisäksi tulee esittää kustannusten jakautuminen vusille 2009 ja Ensisijaisesti haetaan tutkimuskknaisuutta, jka sisältää sekä ensimmäisen että tisen työvaiheen. LINTU-hjelman jhtryhmä vi kuitenkin halutessaan päättää tistaiseksi

14 14 (14) vain hankkeen ensimmäisen vaiheen tteuttamisesta. Jhtryhmä varaa myös ikeuden tarkistaa työn tisen vaiheen tehtävänmäärittelyä työn ensimmäisen vaiheen tuttamien tulsten phjalta. Tarjuksessa tulee ilmittaa, kuinka mnen lautakuntakansin analyysiä ja täydentävää kdausta katstaan tarvittavan tarjttavassa työssä ja miten tämä n humiitu hinnittelussa.