OKM /2/591/ Jakelussa mainituille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OKM /2/591/2015 9.2.2015. Jakelussa mainituille"

Transkriptio

1 OKM /2/591/ Jakelussa mainituille Asia: Ennakkotieto Järjestämislupahakemus: lukiokoulutus, ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien taloudellisten edellytysten arviointi Opetus- ja kulttuuriministeriö toimittaa ennakkotietona jakelussa mainituille kirjeen lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävien koulutuksen järjestämislupien uudistamisesta sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien taloudellisten edellytysten arvioinnista ja kirjeeseen liittyvät lomakkeet. Vuoden 2017 alusta voimaan tulevia koulutuksen järjestämislupia koskeva haku käynnistetään eduskunnan hyväksyttyä koulutuksen järjestämistä koskevat lainsäädäntömuutokset (HE 306/2014 vp), jonka jälkeen toimitetaan jakelussa mainituille lopullinen hakukirje ja hakulomakkeet. Samassa yhteydessä vapaan sivistystyön oppilaitosten on toimitettava taloudellisia edellytyksiä koskevat selvitykset.

2 1. Järjestäjäverkon ja järjestämislupien uudistaminen 1.1 Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää toisen asteen koulutuksen järjestäjärakenteen uudistamisen. Uudistuksen tavoitteena on, järjestäjien toimintakykyä vahvistamalla ja määrää vähentämällä, luoda maahan korkealaatuinen lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjärakenne. Järjestäjäverkon kehittämisen yhteydessä turvataan kaikille perusasteen päättäville nuorille jatkokoulutuspaikka ja koulutuksen hyvä saavutettavuus. Uudistuksella vahvistetaan kansalaisten osaamisperustaa ja tuetaan työelämässä toimivan aikuisväestön osaamisen kehittämistä. Lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen sekä vapaan sivistystyön järjestäjäkenttä on hajautunut ja sitä uudistetaan vastaamaan luvun työelämän ja yhteiskunnan haasteisiin. Koulutuksen järjestäjiltä edellytetään jatkossa nykyistä parempaa reagointikykyä ja erikoistumista, jotta muutokseen voidaan menestyksellisesti vastata. Niukkenevien resurssien ja kasvavien haasteiden olosuhteissa on keskityttävä toiminnan laatuun ja koulutuksen oikea-aikaiseen kohdentamiseen. Taloudellisiin haasteisiin ja korkeisiin laatuvaatimuksiin vastataan toiminnan rakenteellisella kehittämisellä. Järjestäjäkenttää kootaan lukiokoulutuksessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Kaikki lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämisedellytykset arvioidaan ammatillisten edellytysten, toiminnallisten edellytysten ja taloudellisen kantokyvyn näkökulmasta laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen. Vapaan sivistystyön osalta arvioidaan taloudellinen kantokyky. Tavoitteena on lukio- ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten, yhteistyön ja laadun parantaminen ja jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen valtakunnallisen ja alueellisen saavutettavuuden turvaaminen. Koulutuksen sääntely- ja rahoitusjärjestelmiä uudistetaan siten, että toimintaa tehostava ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Rakenteellisen uudistamisen suuntaviivojen mukaisesti koulutuksen järjestäjäverkko tulee vastaisuudessa rakentumaan vahvoista koulutuksen järjestäjistä ja oppilaitosten ylläpitäjistä, jotka palvelevat laajaa aluetta, väestöpohjaa, toimialaa tai muuta koulutustarvetta ja järjestäjien työnjako on alueella selkeä. Koulutuksen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon väestö- ja opiskelijapohja, opiskelijamäärä, työvoiman tarve ja osaamistarve, opetuskieli, koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva koulutustarjonta. Järjestäjä- ja ylläpitäjäverkon rakentumisessa otetaan huomioon myös valtakunnalliset koulutustarpeet ja turvataan monipuolinen koulutustarjonta myös ruotsiksi. Suuntaviivojen mukaisesti vapaan sivistystyön toimijoiden talouden kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös niiden syrjäytymistä ehkäisevä työ. Järjestäjäverkkoa kehitettäessä arvioidaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön kokonaisuutta. 2

3 Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi järjestämislupien myöntämisen edellytyksiä kokonaisuutena sen perusteella, miten laissa säädetyt edellytykset (koulutustarve sekä taloudelliset, ammatilliset ja toiminnalliset edellytykset) täyttyvät. Kokonaisarviointi perustuu hakijoilta seuraavassa pyydettäviin tietoihin ja opetus- ja kulttuuriministeriön kokoamiin tilasto-, indikaattori- ennakointi-, arviointi- tietoihin. Järjestämislupia koskeva päätöksenteko perustuu kaikki mainitut asiakokonaisuudet huomioon ottavaan kokonaisharkintaan Hallitus on, rakenteellista kehittämistä koskevien suuntaviivojen mukaisesti jättänyt eduskunnalle esityksen laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamiseksi (HE 306/2014) sekä rahoitusjärjestelmän uudistamista koskevan esityksen (HE 310/2014). Vapaan sivistystyön rahoitusuudistusta koskeva hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 309/2014) on annettu eduskunnalle niin ikään Koulutuksen järjestäjä- ja ylläpitäjäverkkoa kehitetään vähenevän resurssikehityksen tilanteessa. Hallitus on julkisen talouden suunnitelmassaan vuosille ja siihen liittyvässä kehyspäätöksessä päättänyt tehostaa lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön toimintaa. Toiminnan tehostamiseen sisältyy vähenevä menokehys. Suurin osa koulutukseen osoitetuista menovähennyksistä astuu voimaan samanaikaisesti koulutuksen järjestämislupien ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä, vuoden 2017 alussa. Alla olevasta taulukosta ilmenevät lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön kohdentuvat menovähennykset. Hallitus päättää uudesta julkisen talouden suunnitelmasta ja siihen liittyvästä kehyspäätöksestä vuosille kuluvan vuoden huhtikuussa. Koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien taloudellista kantokykyä tullaan arvioimaan suhteessa uuteen kehyspäätökseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö toimittaa uuden päätöksen mukaiset määrärahakehykset niiden valmistuttua. Taulukko 1. Rahoituksen taso (valtionosuusrahoitus, sis. valtion ja kuntien rahoitusosuus) eri koulutusmuodoissa ja kehyspäätöksen ** mukainen taso vuonna 2017, miljoonaa euroa. Täsmentyy huhtikuussa kehys, Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus, oppilaitosmuotoinen Ammatillinen lisäkoulutus, oppilaitosmuotoinen Oppisopimuskoulutus Ammatilliset erikoisoppilaitokset Vapaa sivistystyö Yhteensä **) kehysluku ei sisällä vielä rahoituksen muutoksia, jotka aiheutuvat rahoituksen tarkistamisesta kustannuksiin perustuvaksi vuonna 2016, eikä lukiokoulutuksen opiskelijamääräarvion muutosta vuodesta 2016 alkaen, jolla ei ole vaikutusta vuoden 2016 yksikköhintaan, sillä tämänhetkisen kehyksen opiskelijamääräarvio on suurempi kuin toteutunut. Verrattuna vuoteen 2015, kehysluku sisältää rakennepoliittisen ohjelman mukaisen määrärahan pienentymisen lisäksi lukiokoulutuksen osalta myös laadun ja laajuuden muutoksen johtuen lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta (+4 milj. ) sekä vuoden 2015 talousarvion määräaikaisen lisäyksen poistumisen (-1 milj. ), kehys sisältää oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen osalta myös investointien takuukorotuksen summan myös vuodesta 2016 eteenpäin. Mikäli investointien takuukorotusta ei jatketa, rahoitus alenee vielä edelleen n. 60 miljoonalla eurolla. 3

4 1.2 Järjestämislupien haku ja hakijan tiedot Hallituksen esityksen mukaisesti nykyisten lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettyjen järjestämislupien voimassaolo päättyy Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi em. lakien nojalla myönnettävät järjestämisluvat. Valtiorahoitteisen ansio- ja liikennelentäjän ammattiin valmistavan koulutuksen osalta järjestämislupahaku avataan maaliskuussa Kaikkien koulutuksen järjestämislupaa hakevien on toimitettava lomakkeessa 1 pyydetyt perustiedot ja selvitykset taloudellisesta tilanteesta sekä henkilöstön ja opiskelijoiden kuulemisesta. Lisäksi: Lukiokoulutuksen järjestämislupaa hakevien yhteisöjen tulee täyttää lomakkeessa 2 pyydetyt tiedot. Järjestämisluvassa myönnetään oikeus lukiokoulutuksen järjestämiseen. Ammatillista peruskoulutusta koskevaa järjestämislupaa hakevien yhteisöjen tulee täyttää lomakkeessa 3 pyydetyt tiedot. Järjestämisluvassa myönnetään oikeus oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiseen sekä ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavana (ns. opetussuunnitelmaperusteinen) että näyttötutkintoon valmistavana. Ammatillista aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta koskevaa järjestämislupaa hakevien yhteisöjen tulee täyttää lomakkeessa 4 pyydetyt tiedot. Järjestämisluvassa myönnetään oikeus oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen sekä oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen. Koulutuksen järjestämislupa myönnetään erikseen suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koulutukseen ja niitä haetaan erillisillä lomakkeilla. Taulukossa 2 on koottuna tiedot hakulomakkeista, jotka hakijan tulee täyttää: Taulukko 2. Lukiokoulutus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus, Ammatillinen aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus lomake 1 lomake 2 lomake 3 lomake 4 erikseen suomenkielistä erikseen suomenkiesinkielistä ja erikseen ruotlistä ja erikseen ruot- lupaa vartesinkielistä lupaa varten erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä lupaa varten erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä lupaa varten erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä lupaa varten erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä lupaa varten 4

5 Hakemukset ja tiedot taloudellisen kantokyvyn arvioimiseksi on toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriöön klo mennessä. Hakemus liitteineen sekä tiedot taloudellisen kantokyvyn arvioimiseksi toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamoon (Opetus- ja kulttuuriministeriö, PL 29, VALTIONEUVOSTO). Täytettävät lomakkeet 1 4 ovat saatavissa opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivuilta. Ne on toimitettava hakemuksen yhteydessä paperisina. Paperilla toimitettavien lomakkeiden lisäksi lomakkeet pyydetään toimittamaan myös käyttäen ministeriön www-sivuilla olevia sähköisiä lomakkeita 1.3 Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien taloudellisten edellytysten arviointi Eduskunnalle annetun hallituksen esityksen laeiksi lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 306/2014) mukaan vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien voimassaolo ei pääty. Lakiehdotuksen mukaan ylläpitämislupa voidaan kuitenkin peruuttaa muun muassa silloin, jos ylläpitämisluvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty. Lakiehdotuksen mukaan ylläpitäjän on opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnöstä toimitettava selvitys ylläpitämisluvan myöntämisen edellytysten täyttymisestä. Vapaan sivistystyön valtionrahoituksen vähentyessä kehyspäätöksen mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt selvittää vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien taloudelliset edellytykset. Jos ylläpitäjän ei katsota selvityksen perusteella täyttävän oppilaitoksen ylläpitämisen taloudellisia edellytyksiä, voi opetus- ja kulttuuriministeriö peruuttaa ylläpitämisluvan. Taloudellisten edellytysten selvittämiseksi vapaan sivistystyön ylläpitäjät täyttävät lomakkeessa 1 pyydetyt, taloudellista selvitystä koskevat tiedot ja ylläpitäjää koskevat tiedot. Mikäli vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjä hakee koulutuksen järjestämislupaa lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen tai ammatilliseen aikuiskoulutukseen, tulee sen täyttää hakemaansa koulutustehtävää koskeva lomake tai lomakkeet. Tiedot taloudellisten edellytysten arvioimiseksi on toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriöön klo mennessä. Tiedot toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön kirjaamoon (Opetus- ja kulttuuriministeriö, PL 29, VALTIONEUVOSTO). Täytettävät lomakkeet 1 4 ovat saatavissa opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivuilta. Ne on toimitettava hakemuksen yhteydessä paperisina. Paperilla toimitettavien lomakkeiden lisäksi lomakkeet pyydetään toimittamaan myös käyttäen ministeriön www-sivuilla olevia sähköisiä lomakkeita 5

6 1.4. Koulutuksen järjestämislupaan sisältyvä lupa toimia ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena Nykyisissä ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvassa määrätään myös kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetussa laissa (273/2007) tarkoitetusta luvasta toimia koulutuskeskuksena. Mikäli koulutuksen järjestämisluvan hakija hakee myös lupaa toimia ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena lukien, tulee hakijan noudattaa ministeriön ammatillisen koulutuksen järjestäjille lähettämässä kirjeessä (146/530/2007) ja sitä täydentävässä päivätyssä kirjeessä (10/531/2012) määrättyä hakumenettelyä. Kuitenkin, mikäli koulutuksen järjestämisluvan hakijalla tai jollakin uuden koulutuksen järjestäjäorganisaation muodostavista koulutuksen järjestäjistä on vuoden 2016 päättyessä lupa toimia ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena, hakemukseen ei tarvitse liittää päivätyn kirjeen liitteinä olevia tietoja. Muussa tapauksessa tulee noudattaa kirjeissä määrättyä menettelyä. Ministeriön edellä mainitut kirjeet ovat ministeriön www-sivuilla osoitteessa: lang=fi 2. Taloudelliset selvitykset sekä henkilöstön ja opiskelijoiden kuuleminen Hakijan tai vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän taloudellisten toimintaedellytysten arvioinnin lähtökohtana käytetään huhtikuussa 2015 päätettävän julkisen talouden suunnitelman ja kehyksen mukaista lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja vapaan sivistystyön määrärahatasoa vuosille Kehyspäätöksen julkistamisen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö esittää arvionsa siitä, kuinka paljon ko. koulutusmuotojen rahoitus keskimäärin tulee pienenemään kehyskauden aikana. Alla oleva taulukko perustuu voimassa olevan julkisen talouden suunnitelman ja kehyksen määrärahatasoon vuonna Taulukossa 1. on esitetty vuoden 2017 rahoituksen taso suhteutettuna vuoden 2014 tasoon. Opetus- ja kulttuuriministeriö toimittaa hakijoille ja vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjille tiedon uuden kehyspäätöksen rahoituksen tasosta sen valmistuttua huhtikuussa

7 Taulukko 3. Rahoituksen taso (valtionosuusrahoitus, sis. valtion ja kuntien rahoitusosuus) eri koulutusmuodoissa kehyspäätöksen **mukainen taso vuonna 2017 suhteessa vuoden 2014 tasoon. Täsmentyy huhtikuussa Lukiokoulutus (ml. lakisääteinen kuntaosuus) 90,6 % Ammatillinen peruskoulutus, oppilaitosmuotoinen (ml. lakisääteinen kuntaosuus) 87,5 % Ammatillinen lisäkoulutus, oppilaitosmuotoinen 76 % Oppisopimuskoulutus, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja ammatillinen peruskoulutus (ml. lakisääteinen kuntaosuus) 78,5 % Kansanopistot 90,5 % Kansalaisopistot 90,5 % Opintokeskukset 90,5 % Liikunnan koulutuskeskukset 90,5 % Kesäyliopistot 90,5 % **) kehysluku ei sisällä vielä rahoituksen muutoksia, jotka aiheutuvat rahoituksen tarkistamisesta kustannuksiin perustuvaksi vuonna 2016, eikä lukiokoulutuksen opiskelijamääräarvion muutosta vuodesta 2016 alkaen, jolla ei ole vaikutusta vuoden 2016 yksikköhintaan, sillä tämänhetkisen kehyksen opiskelijamääräarvio on suurempi kuin toteutunut. Verrattuna vuoteen 2015, kehysluku sisältää rakennepoliittisen ohjelman mukaisen määrärahan pienentymisen lisäksi lukiokoulutuksen osalta myös laadun ja laajuuden muutoksen johtuen lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta (+4 milj. ) sekä vuoden 2015 talousarvion määräaikaisen lisäyksen poistumisen (-1 milj. ), kehys sisältää oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen osalta myös investointien takuukorotuksen summan myös vuodesta 2016 eteenpäin. Mikäli investointien takuukorotusta ei jatketa, rahoitus alenee vielä edelleen n. 60 miljoonalla eurolla. Lomakkeen 1 taulukoiden 5-14 tietojen tulee perustua taulukon 1 (yllä) mukaiseen oletukseen rahoituksen vähenemisestä vuoden 2014 tasosta vuoteen Taulukot täytetään sillä oletuksella, että hakijan tai vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän rahoitus vähenee samassa suhteessa kuin valtakunnallinen rahoituskehys, vaikka yksittäisen koulutuksen järjestäjän rahoituksen taso tulee poikkeamaan keskiarvosta. Lomakkeessa 1 hakijan ja vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän valtionosuusrahoituksen tason oletetaan säilyvän vuonna 2020 vuoden 2017 tasolla. Hakijan ja vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän tulee toimittaa vahvistetut tilinpäätösasiakirjat vuodelta 2014 sisältäen tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen. Tilinpäätökseen on liitettävä tilintarkastuskertomus. Hakijan tai vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän tulee antaa lomakkeen 1 taulukossa 4 hakijaa koskevat tiivistetyt tasetiedot vuosilta sekä vastaavat ennustetiedot Hakijan tai vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän tulee lisäksi lomakkeen 1 taulukoissa 513 antaa jokaisen haettavan järjestämisluvan ja vapaan sivistystyön oppilaitoksen osalta koulutusmuotokohtaiset tuotto- ja kulutiedot vuodelta 2014, jotka perustuvat hakijan kirjanpitoon ja kustannuslaskentaan (ulkoiset ja sisäiset kulut) sekä vastaavalla tavalla laaditut ennustetiedot vuosille sekä lomakkeessa 14 yhdistellyt tuotto- ja kulutiedot taulukoista Kustannuslaskelmat tulee laatia erikseen kunkin koulutusmuodon osalta. Kustannusten kohdistamisessa tulee noudattaa olennaisuuden periaatetta. Kustannuslaskennan kohdistamisperiaatteet tulee dokumentoida ja arkistoida. Lomakkeen 1 taulukoissa 5-14 ilmoitetaan vain sellaisen koulutuksen kustannus- ja tulotietoja, joihin on käytetty/käytetään valtionosuusrahoitusta. Lomakkeilla ei siis ilmoiteta mm. maksullisen palvelutoiminnan tuotto- ja kulutietoja, 7

8 Mikäli hakija tai vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjä on tai omistajiin kuuluu valtionvarainministeriön määrittelemä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa oleva kunta (ns. kriisikunta), tulee toimittaa selvitys siitä, miten se vaikuttaa taloudelliseen kantokykyyn ja koulutuksen laadukkaaseen järjestämiseen. Vastaavasti hakijan tai vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän, jonka toiminta on merkittävän alijäämäistä tai oma pääoma on menetetty tai joka on selvitystilassa tai jolla on huomattavia maksuhäiriömerkintöjä taikka verovelkoja, tulee toimittaa selvitys ja suunnitelma hakijan taloudellisen kantokyvyn vahvistamiseksi riittäväksi. Henkilöstön tai opiskelijoiden kanssa käytyjen neuvottelujen tai kuulemismenettelyjen yhteydessä esiin nousseet merkittävät näkökohdat liitetään järjestämislupahakemukseen. Näkökohdat kirjataan taulukkoon 15. Tarvittaessa neuvotteluista tai kuulemismenettelystä voidaan hakemukseen liittää erillinen liite. 8

9 3. Lukiolain nojalla myönnettävän koulutuksen järjestämisluvan hakeminen Hallituksen esityksen (HE 306/2014) 3 :n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Lupa sisältää oikeuden järjestää lukiokoulutusta ja lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta. Luvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä sekä muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät tarpeelliset ehdot. Lupa myönnetään erikseen suomen- ja ruotsinkieliseen koulutukseen. Koulutuksen järjestäjä päättää oppilaitoksista luvassa määrätyissä kunnissa. Mikäli kunta on mainittu järjestämisluvassa, edellyttää se lukiokoulutuksen järjestämistä kyseisessä kunnassa. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Järjestämislupa on yksi kokonaisuus ja oikeuttaa lukiokoulutuksen järjestämiseen nuorille ja aikuisille. Kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB) ja Reifeprüfung tutkinnon järjestämisen osalta (edellyttää erityistä koulutustehtävää), myös tutkinnon järjestäjäoppilaitos kirjataan luvan erityisehtoihin. Mahdollisen erityisen koulutustehtävän hakemisen osalta tulee esittää perustelut kyseisen koulutuksen valtakunnalliselle tai alueelliselle tarpeelle ja järjestämisedellytyksille sisältäen mm. henkilöstön, tilat ja kyseisen koulutuksen rahoitus. Kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhdistyessä uudeksi koulutuksen järjestäjäksi toteutumatietojen tietopohjana käytetään yhdistyneiden koulutuksen järjestäjien olemassa olevia tietoja. Täysin uusien hakijoiden osalta edellytyksiä arvioitaessa käytetään historiatietojen osalta arviota ja täytetään ainoastaan tulevaa toimintaa koskevat osat. 3.1 Koulutustarve Alueellisen tai valtakunnallisen koulutustarpeen arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijapohjan ja koulutukseen hakeutumisen lisäksi myös alueen perusopetuksen päättävien ikäluokkien koko, alueen lukiokoulutuksen hakeutumisaste, väestöpohja sekä ennusteet opiskelijapohjan ja väestöpohjan kehittymisestä. Riittävä opiskelijamäärä antaa hyvät toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset lukiokoulutuksen kustannustehokkaalle järjestämiselle. Opetuskieleen, koulutuksen erityispiirteisiin, alueellisiin erityistarpeisiin kuten esimerkiksi pitkiin etäisyyksiin ja alueen vähäiseen väestöpohjaan, valtakunnallisiin lukiokoulutuksen koulutustarpeisiin ja kokonaiskoulutustarjontaan liittyviin tekijöihin kiinnitetään myös huomiota koulutustarvetta arvioitaessa. 3.2 Toiminnalliset ja ammatilliset edellytykset Koulutuksen järjestäjällä on oltava koulutuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi koulutuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä. Koulutuksen järjestäjä vastaa järjestämästään koulutuksesta, eikä se voi ulkoistaa suurinta osaa opetuksen henkilöstöstään osto- tai hankintapalveluina toiselle osapuolelle. Samoin hakijalla tulee olla käytettävissään koulutuksen järjestämiseen tarvittavat pedagogisesti ajanmukaiset, opiskeluun soveltuvat riittävät, turvalliset ja terveelliset tilat ja välineet. Hakijalla tulee olla voimassa olevien lukion valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukainen, koulutuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma. Lupaa haettaessa hakijan on osoitettava, millaista osaamista ja kokemusta sillä on lukiokoulutuksen järjestämisestä. 9

10 Koulutuksen järjestäminen edellyttää lainsäädännön ja tutkintojen ja opetussuunnitelman perusteista annettujen määräysten täyttymistä. Toiminnallisuutta arvioitaessa kiinnitetään huomioita myös siihen, missä määrin hakemuksen mukainen koulutus muodostaa esitettyjen tietojen perusteella säännösten ja määräysten mukaisesti toimivan kokonaisuuden sekä ottaa huomioon suunnitellun koulutuksen laadun, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden. Opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus joustaviin ja yksilöllisiin opintopolkuihin ja hänen tulee olla mahdollista opiskella lainsäädännössä säädetyt lukion oppimäärän mukaiset opinnot kolmen vuoden kuluessa. Koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Hakijan tulee voida osoittaa, miten se on yhteistyötyössä alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän kanssa. Yhteistyötä ilmentävät pysyvät yhteistoimintarakenteet ja -sopimukset. Koulutuksen järjestäjä voi hankkia osan lukiolaissa tarkoitetuista palveluista lukiolain 3 :ssä tarkoitetulta koulutuksen järjestäjältä tai muulta yhteisöltä taikka säätiöltä. Koulutuksen järjestäjä vastaa kuitenkin hankkimiensa palveluiden lainmukaisesta järjestämisestä. Hakijan tulee kyetä kuvaamaan myös, miten lukiolain 21, 22 ja 23, 27 ja 28 :ssä säädetyt opiskelijan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, oikeus saada opetusta ja osaamisen tunnustaminen sekä opiskelijan osallisuus tulevat toteumaan tai järjestetään. Koulutuksen järjestäjän on varmistettava toimintansa riittävän korkea laatu ja opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu opintojen saatavuuden osalta kuntien alueella, jossa koulutusta järjestetään sekä alueilla, jonka koulutustarpeeseen lupaa haetaan. Toiminnallisten edellytysten arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten hakija tulee arvioimaan järjestämäänsä koulutusta. Hakijalla tulee olla toimivat arviointi- ja siihen sisältyvät laadunhallinnan menettelyt, joilla varmistetaan koulutuksen laatua. Tarkastelussa otetaan huomioon myös alueelle oleva tai sinne rakentuva lukio- ja muu koulutus kokonaisuudessaan. Tässä yhteydessä hakija kuvaa järjestämänsä lukiokoulutuksen ja perusasteen aineenopetuksen keskinäistä yhteyttä ja vaikutuksia, mikä myös otetaan huomioon lupaa harkittaessa. 3.3 Taloudelliset edellytykset Koulutuksen järjestäminen kustannustehokkaasti, opiskelijan joustavia opintopolkuja ja opintovalintoja mahdollistavaksi edellyttää taloudellisesti riittävän vahvaa koulutuksen järjestäjää. Arvioinnissa otetaan huomioon mm. hakijan kulurakenne, arvioitu tulokehitys, opiskelijamäärän vakaus. Hakijan tulee osoittaa vakavaraisuutta ja taloudellisesti riittävää vahvuutta, jotta se kykenee selviytymään yllättävistä kustannusvaikutuksia aiheuttavista muutostilanteista, kuten esimerkiksi opiskelijamäärien vaihteluista ja muista kustannusten tilapäisistä vaihteluista. Lähtökohtaisesti hakijan on kyettävä järjestämään koulutuksensa siihen kohdennettavan lakisääteisen rahoituksen turvin laadukkaasti ja tuloksellisesti, mikä edellyttää tarkoituksenmukaisia toiminta- ja kustannusrakenteita. Koulutuksen järjestäjä voi kohdentaa toimintaan omaa rahoitustaan. Hakijan taloudellisten toimintaedellytysten arvioinnin lähtökohtana käytetään huhtikuussa 2015 päätettävän julkisen talouden suunnitelman ja siihen liittyvän kehyspäätöksen mukaista lukiokoulutuksen määrärahatasoa vuosille Kehyspäätöksen julkistamisen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö esittää arvionsa siitä, kuinka paljon lukiokoulu- 10

11 tuksen rahoitus keskimäärin tulee pienenemään vuoteen Järjestäjäkohtaiset arviolaskelmat esitetään vuodelle Hakijan lomakkeella 1 ilmoittamista taloudellisista tiedoista ja arvioista muodostetaan taloudellista tilaa kuvaavat tunnusluvut. Lomakkeessa 2 hakija esittää arvionsa lähivuosien taloudellisista toimintaedellytyksistään ja mahdollisista riskeistä sekä toiminnan sopeuttamistarpeista pohjautuen lomakkeella 1 ilmoittamiinsa tietoihin ja tunnuslukuihin. Hakija arvioi vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja kannattavuutta kuvaavien tunnuslukujen kehitystä ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Syitä olennaisille muutoksille arvioidaan tarvittaessa myös muiden kuin edellä mainittujen taloudellista tilaa koskevien tunnuslukujen osalta. Hakija arvioi myös kiinteistö- ja vuokrakustannusten kehitystä mukaan lukien poistot sekä päätettyjä/tehtyjä investointeja ja tulevia investointitarpeita suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Niin ikään kuvataan taloudelliset riippuvuudet omistaja- tai muista tahoista, erityisesti kiinteistöjä, tiloja ja laitteita koskevien sopimusten ja vuokrien määräytymisperusteiden osalta. Hakijan tulee esittää sopeuttamissuunnitelma siitä, millä keinoin se aikoo päästä tavoitteeksi asettamiinsa tunnuslukuihin. 3.4 Lukiokoulutuksen järjestäjäverkon kehittämisen tukeminen Eduskunnan käsittelyssä olevan lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoitusta koskevaan hallituksen esitykseen (HE 310/2014 vp) sisältyy lukiokoulutuksen järjestäjän rahoituksen harkinnanvaraista korottamista koskeva säännös. Lukiokoulutuksen järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä on mahdollista tukea harkinnanvaraisella rahoituksella 1-3 vuoden ajan. Lisäksi hallituksen esityksen 13 :n 3 momentissa sisältyy mahdollisuus korottaa yhdistyvien koulutuksen järjestäjien suoritteita valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla, joka toisi yhdistyville koulutuksen järjestäjille määräaikaisesti korotuksen rahoitukseen Hallituksen esityksessä 310/2014 vp lukiokoulutuksen rahoitukseen sisältyy saavutettavuuskorotus (16 5 mom.), joka poistaa yhdistymisen esteitä koulutuksen järjestäjien välillä. Se mahdollistaa lukiokoulutuksen toimipisteiden säilyttämisen myös niissä kunnissa, joiden alueen toimipisteissä alle 18 vuotta täyttäneenä aloittaneiden opiskelijoiden opiskelijavuosimäärä on yhteensä alle 200 suomen- tai ruotsinkielisessä koulutuksessa riippumatta siitä, kuka on koulutuksen järjestäjä. Tämä tukee lukiokoulutuksen järjestäjäverkon rakenteellista uudistamista. 11

12 4. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen Ammatillista peruskoulutusta koskevan lakiehdotuksen (HE 306/2014) 8 :n 1 momentin mukaan lupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävä lupa koskee oppilaitosmuotoista ammatillista peruskoulutusta, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA) ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (TELMA) sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua oppilaitosmuotoista ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta. Lupa myönnetään erikseen suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulutuksen järjestämiseen. Lakiehdotuksen 8 :n 4 momentin mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ottaen huomioon valtakunnallinen tai alueellinen koulutustarve ja - tarjonta. Lisäksi järjestämisluvan saaminen edellyttää, että hakijalla on ammatilliset, taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset lakiehdotuksen 9 :ssä säädetyn koulutustehtävän asianmukaiseen järjestämiseen ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Lakiehdotuksen 9 :n mukaan järjestämisluvassa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää tarpeelliset määräykset koulutusaloista, tutkinnoista, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavasta koulutuksesta, työhön ja itsenäiseen elämään valmentavasta koulutuksesta, opetuskielestä, kunnista joissa koulutusta voidaan järjestää, opiskelijavuosimääristä, erityisestä koulutustehtävästä ja muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä ehdoista, velvoitteista ja kehittämistehtävistä Haettava järjestämislupa ja koulutustehtävä Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaan sisältyvä koulutustehtävä Hakulomakkeella hakija kuvaa hakemansa koulutustehtävän ja perustelee kunkin haettavan asiakokonaisuuden lyhyesti perusteluosion kysymysten yhteydessä. Perusteluissa tulee kiinnittää erityistä huomiota asioihin, joissa haetaan muutosta nykytilaan (nykytila = hakemuksen pohjana olevien koulutuksen järjestäjien yhdistetty koulutustehtävä vuoden 2016 lopussa). Niin ikään hakijan tulee esittää suunnitelmansa perusteluineen siitä, miten se aikoo jatkossa profiloitua tutkinto- ja tarvittaessa osaamisalakohtaisesti haettujen koulutusalojen ja järjestämispaikkakuntien puitteissa. Suunniteltaessa nykyiseen toimintaan merkittävää muutosta (laajennettaessa tai supistettaessa toimintaa) hakijan tulee esittää perustelut (toiminnan sopeuttaminen väheneviin resursseihin, koulutustarpeen tai kysynnän muutokset, työnjako muiden alueella toimivien koulutuksen järjestäjien kanssa jne.). Erityisesti suunnitelmat järjestäjälle kokonaan uusien koulutusten käynnistämisestä ja vastaavasti vakiintuneiden koulutusten lopettamisesta koulutustehtävän puitteissa on syytä tuoda esille. 12

13 Koulutustehtävässä on tarkoitus määrätä alla luetelluista asioista, joita hakulomakkeella haetaan: koulutuksen järjestäjän opetuskieli kunnat, joissa koulutusta voidaan järjestää (tässä järjestäjä esittää suunnitelmansa siitä, minkä kuntien alueella koulutusta aiotaan järjestää) ammatillisen peruskoulutuksen enimmäisopiskelijavuosimäärä (tässä hakija esittää hakemansa opiskelijavuosimäärän vuosille Perusteluosion taulukoissa hakija esittää suunnitelmansa siitä, miten haettu opiskelijavuosimäärä jakautuu opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen peruskoulutukseen ja valmentaviin koulutuksiin (VALMA ja TELMA) sekä näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen) tutkintotavoitteinen koulutus: koulutusalat, joilla koulutusta voidaan järjestää (tässä hakija esittää mitä tutkintoja ja osaamisaloja se aikoo järjestää hakemillaan koulutusaloilla) valmentavat koulutukset: ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus. Valmentavan koulutuksen lupaa haetaan siinäkin tapauksessa, että hakijalle on myönnetty tämä lupa alkaen. erityisopetuksen erityinen koulutustehtävä (erityiseen koulutustehtävään sisältyvät perustutkintoon johtavat/valmistavat koulutukset, valmentavat koulutukset sekä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävät; tässä hakijan on esitettävät toiminnan suunniteltu laajuus) koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot, velvoitteet ja kehittämistehtävät (tähän sisältyvät esim. vieraskieliset koulutukset, koulutuskokeilut ja yksittäistä koulutusalaa, tutkintoa tai osaamisalaa koskevat valtakunnalliset tai muut kehittämistehtävät tai velvoitteet esim. metsäkoneenkuljettajakoulutus) Koulutuksen järjestämislupaan sisältyvä koulutuskeskuslupa Haettaessa lupaa toimia ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena tulee hakijan noudattaa ministeriön ammatillisen koulutuksen järjestäjille lähettämässä kirjeessä (146/530/2007) ja sitä täydentävässä päivätyssä kirjeessä (10/531/2012) määrättyä menettelyä. Mikäli hakijalla tai jollakin uuden koulutuksen järjestäjäorganisaation muodostamista koulutuksen järjestäjistä on vuoden 2016 päättyessä lupa toimia ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena ja järjestää edellä mainituissa kirjeissä mainittuja ammattipätevyyskoulutuksen sisältäviä kuljetusalan tutkintoja, hakemukseen ei tarvitse liittää päivätyn kirjeen liitteinä olevia tietoja. Muussa tapauksessa tulee noudattaa kirjeissä määrättyä menettelyä. Ministeriön edellä mainitut kirjeet ovat ministeriön www-sivuilla osoitteessa : lang=fi 13

14 4.2. Hakemuksen perustelut Koulutustarve Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ottaen huomioon valtakunnallinen ja/tai alueellinen koulutustarve ja - tarjonta. Koulutustarpeen arvioinnissa käytetään hyödyksi valtakunnallisia ja alueellisia koulutustarve-ennakointeja. Koulutuskysyntää arvioidaan pääasiallisesti koulutukseen hakeutumista ja koulutuksen vetovoimaa kuvaavien tilastojen perusteella. Koulutustarjontaa arvioidaan suhteessa koulutuksen alueelliseen ja alakohtaiseen saavutettavuuteen ja saatavuuteen. Alueen väestöpohjan/-rakenteen perusteella arvioidaan ammatillisen peruskoulutuksen tarvetta keskeisille ammatillisen koulutuksen kohderyhmille (perusopetuksen päättävät nuoret, vailla tutkintoa olevat nuoret ja aikuiset, jne.). Alueen elinkeinorakenteen, työvoimatarpeen ja työelämän osaamistarpeiden muutosten perusteella arvioidaan tarvittavien koulutusvolyymien lisäksi myös koulutusala-/tutkintokohtaista profiloitumistarvetta. Samalla tarkastellaan myös työnjakoa alueen muiden toimijoiden kanssa. Hakija kuvaa hakulomakkeen taulukoissa lähivuosille suunnittelemansa koulutusvolyymin (opiskelijamäärät, uudet opiskelijat ja tutkinnot), jolla se aikoo vastata alueelliseen ja/tai valtakunnalliseen koulutustarpeeseen. Suunnitelmassa volyymitiedot esitetään koulutusaloittain erikseen opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen ja näyttötutkintona suoritettavan perustutkintoon valmistavan koulutuksen osalta. Volyymitavoitteet esitetään soveltuvin osin myös ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) osalta. Lisäksi tarjontatietojen (uudet opiskelijat) osalta esitetään suunnitelmat ja tavoitteet sille, miten tarjontaa aiotaan kohdentaa ammatillisen peruskoulutuksen keskeisille kohderyhmille (perusopetuksen päättävät nuoret, ylioppilaat, vailla tutkintoa olevat nuoret ja aikuiset). Hakija arvioi sitä, miten sen järjestämislupaan esittämällä koulutusvolyymilla voidaan vastata alueelliseen ja/tai valtakunnalliseen koulutustarpeeseen painottuen hakijan pääasialliselle toiminta-alueelle. Hakijan tulee koulutustarjonnan volyymia näyttötutkintoon valmistavassa ja opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa arvioidessaan ottaa huomioon lainsäädännön edellytykset perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden ohjaamisesta näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Hakija kuvaa tiiviisti suunnittelemansa koulutustarjonnan vastaavuutta alueelliseen ja tarvittaessa valtakunnalliseen koulutus- ja osaamistarpeeseen ottaen huomioon ennakoitavan työvoimatarpeen/työelämän muuttuvien osaamistarpeiden lisäksi myös alueen tulevan väestökehityksen ja alueen muun koulutustarjonnan (esim. lukiokoulutus). Tässä kuvataan myös hakijan suunnittelemat toiminnan painopistealueet ja mahdollinen profiloituminen suhteessa muihin saman toiminta-alueen tai koulutusalan/tutkinnon/ koulutuksen järjestäjiin. Lomakkeella kuvataan tiivistetysti koulutuksen järjestäjän tulevaa toimintaa ohjaavat keskeiset strategiset linjaukset, jotka perustuvat toimintaympäristön muutosten ja hakijan vahvuuksien pohjalta rakennettuun visioon koulutuksen ja koko toiminnan pitkäjänteisestä kehittämisestä. 14

15 Ammatilliset ja toiminnalliset edellytykset Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on haettavan koulutustehtävän hoitamiseen tarvittava kelpoisuusehdot täyttävä opetusja muu henkilöstö tai muutoin hankittu osaaminen. Opetushenkilöstöllä tulee olla monipuolinen työelämäosaaminen sekä laaja yhteistyöverkosto työ- ja elinkeinoelämän ja alueen muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Hakijalla tulee olla haettavan koulutustehtävän hoitamisen edellyttämät tilat, laitteet ja välineet, toimivat ja monipuoliset oppimisympäristöt ja pedagogiset järjestelyt, toimivat ja laajat työelämäyhteydet sekä tarvittavat muut laadukkaan koulutuksen järjestämisen edellyttämät puitteet. Hakijalla tulee olla koko toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt. Ammatillista koulutusta koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu syksystä 2015 lukien. Uudistuksen yhteydessä on vahvistettu ammatillisten tutkintojen osaamisperusteista määrittelyä ja tutkinnon osiin perustuvaa rakennetta. Tavoitteena on edistää joustavien ja yksilöllisten opintopolkujen rakentamista sekä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on myös hallituksen esitys, jossa esitetään lisättäväksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annettuun lakiin ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta koskevat säännökset (HE 211/2014 vp). Tavoitteena on muodostaa perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaiheeseen yhtenäinen koulutuskokonaisuus. Näiden molempien uudistusten toimeenpano edellyttää, että koulutuksen järjestäjällä on riittävän laaja koulutustarjonta, riittävä opiskelijavolyymi ja toimivat työelämäsuhteet. Näin mahdollistetaan esimerkiksi se, että opiskelija voi nopeuttaa opintojaan, sisällyttää tutkintoonsa tutkinnon osia myös muiden alojen ammatillisista tutkinnoista tai hankkia osaamista työssäoppimispaikassa, työelämässä tai oppisopimuskoulutuksessa. Hakija kuvaa hakemansa koulutustehtävän hoitamiseen suunnittelemansa henkilöstöresurssin, henkilöstön kelpoisuuden ja suunnitelmansa henkilöstön osaamisen (mukaan lukien työssäoppimisen ohjaus) kehittämiseksi. Tässä kuvataan myös henkilöstöresurssien mahdollinen yhteiskäyttö muiden toimijoiden kanssa. Hakija kuvaa hakemansa koulutustehtävän hoitamiseen varaamiensa tilojen, välineiden ja laitteiden toimivuutta ja soveltuvuutta (mm. saavutettavuus ja esteettömyys), oppimisympäristöjä ja pedagogisia ratkaisuja toimintastrategiansa toteuttamiseksi, työelämäyhteyksiä sekä yksilöllisten ja joustavien koulutuspolkujen toteuttamismalleja. Hakijan tulee kyetä kuvaamaan myös, miten ammatillisen koulutuksen lain 28, 29, 30, 36 ja 37 :ssä säädetyt opiskelijan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, oikeus saada opetusta ja osaamisen tunnustaminen sekä opiskelijan osallisuus tulevat toteutumaan tai järjestetään. Tässä kuvataan myös tiiviisti hakijan nykyinen/nykyiset ja suunniteltu toimintajärjestelmä ja laadunhallinnan menettelyiden (prosessien) sisältyminen siihen. Tässä kuvataan myös hakijan yhteistyö alueella toimivien muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja alueen muiden toimijoiden, erityisesti lukiokoulutuksen järjestäjien ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Lisäksi kuvataan käytännön yhteistyömuotoja työ- ja elinkeinoelämän kanssa ja järjestelmä/menettelytavat, jolla hakija ennakoi ja arvioi alueen työelämän koulutustarpeita. Lomakkeella kuvataan tiivistetysti, miten hakijan tässä kuvaamat toimintakokonaisuudet tukevat hakijan toimintaa ohjaavien keskeisten strategisten linjausten toteuttamista. 15

16 Taloudelliset edellytykset Ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on pitkän aikavälin taloudelliset edellytykset ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Hakijan on osoitettava vakavaraisuutta siinä määrin, että se kykenee selviytymään yllättäviä kustannusvaikutuksia aiheuttavista muutostilanteista, kuten esimerkiksi kohtuullisista opiskelijamäärien vaihteluista sekä tarvittavista investoinneista. Hakijan taloudellisten toimintaedellytysten arvioinnin lähtökohtana käytetään huhtikuussa 2015 päätettävän julkisen talouden suunnitelman ja siihen liittyvän kehyspäätöksen mukaista ammatillisen peruskoulutuksen määrärahatasoa vuosille Kehyspäätöksen julkistamisen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö esittää arvionsa siitä, kuinka paljon ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus keskimäärin tulee pienenemään kehyskauden aikana. Järjestäjäkohtaiset arviolaskelmat esitetään vuodelle Osana taloudellisten toimintaedellytysten arviointia hakijan tulee esittää suunnittelemansa keskeiset konkreettiset toimenpiteet, joilla se sopeuttaa toimintansa nykyistä pienempään resurssitasoon vuodesta 2017 lukien. Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää, että hakijat käyttävät tässä vaiheessa lähtökohtana vuosille valtionosuusrahoituksen pienenemistä hakijan osalta suhteellisesti yhtä paljon kuin kehyspäätöksen mukainen resurssitaso laskee suhteessa vuoden 2014 tasoon. Täysin uusien hakijoiden osalta käytetään arviota ja täytetään ainoastaan tulevaa toimintaa koskevat osat. Hakulomakkeen taulukoissa hakija esittää taloudellista tilannettaan kuvaavat tunnusluvut ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Esittämiensä tunnuslukujen perusteella hakija arvioi lähivuosien taloudellisia toimintaedellytyksiään ja mahdollisia riskejä sekä toiminnan sopeuttamistarpeita. Hakija arvioi vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja kannattavuutta kuvaavien tunnuslukujen kehitystä ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Syitä olennaisille muutoksille arvioidaan tarvittaessa myös muiden kuin edellä mainittujen taloudellista tilaa koskevien tunnuslukujen osalta. Tässä arvioidaan myös mm. kiinteistö- ja vuokrakustannusten kehitystä mukaan lukien poistot sekä päätettyjä/tehtyjä investointeja ja tulevia investointitarpeita suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Niin ikään kuvataan taloudelliset riippuvuudet omistaja- tai muista tahoista, erityisesti kiinteistöjä, tiloja ja laitteita koskevien sopimusten ja vuokrien määräytymisperusteiden osalta. Hakijan tulee esittää sopeuttamissuunnitelma siitä, millä keinoin se aikoo päästä tavoitteeksi asettamiinsa tunnuslukuihin Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kehittämisen tukeminen Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista on järjestäjäverkon alkuvaiheen kustannusten perusteella tuettu yksikköhinnan harkinnanvaraisella korotuksella fuusion laajuudesta riippuen 13 vuoden ajan. Tätä menettelyä voidaan edelleenkin jatkaa. Eduskunnan käsittelyssä olevan lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoitusta koskevaan hallituksen esitykseen (HE 310/2014 vp) sisältyy nykyistä vastaavasti oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjän rahoituksen harkinnanvaraista ko- 16

17 rottamista koskeva säännös. Ministeriön tarkoituksena on syksyllä 2016 päätettäessä ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien vuoden 2017 rahoituksesta ottaa huomioon lukien voimaan tulevia järjestäjäfuusioita koskevat päätökset. Lisäksi hallituksen esityksen 13 :n 3 momentissa sisältyy mahdollisuus korottaa yhdistyvien koulutuksen järjestäjien suoritteita valtioneuvoston asetuksella, joka toisi yhdistyville koulutuksen järjestäjille määräaikaisesti korotuksen rahoitukseen. 17

18 5. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammattitutkintoon tai erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen sekä ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain mukaisena oppisopimuskoulutuksena järjestettävien ammatillisten perustutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen järjestämiseen. Lupa myönnetään erikseen suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulutuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ottaen huomioon valtakunnallinen tai alueellinen koulutustarve ja tarjonta. Lisäksi edellytetään, että hakijalla on aikuiskoulutus- ja oppisopimuskoulutustehtävänsä toteuttamiseksi riittävän laaja ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen osaaminen ja työelämäyhteistyö sekä ammatilliset, taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen osaaminen osoitetaan suhteessa haettuun koulutustehtävään. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän koulutuksen järjestämisedellytysten arvioinnissa otetaan huomioon myös osaaminen nuorille suunnatun oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä. Järjestämisluvassa määrätään aikuiskoulutus- ja oppisopimuskoulutustehtävä, joka sisältää tarpeelliset määräykset opetuskielestä, koulutusaloista, koulutuksen järjestämismuodoista, erityisestä koulutustehtävästä sekä muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä ehdoista, velvoitteista ja kehittämistehtävistä. 5.1 Haettava aikuiskoulutus- ja oppisopimuskoulutustehtävä Hakija voi hakea tehtävää joko aikuiskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai molempiin niistä. Järjestämislupaa suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koulutukseen haetaan erikseen. 5.2 Aikuiskoulutus- ja oppisopimuskoulutustehtävän arvioinnissa huomioon otettavat tekijät Aikuiskoulutustehtävän arvioinnissa otetaan huomioon ammatillista aikuiskoulutusta koskeva osaaminen. Osaamista voi osoittaa esim. kokemuksella valtionosuusrahoitteisesta ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, työvoimakoulutuksesta, maksullisena palvelutoimintana toteutetulla osaamispalveluilla ja työelämän kehittämistoimilla sekä lyhytkestoisen ammatillisen aikuiskoulutuksen toteuttamisella. Arvioinnissa otetaan huomioon käytettävissä olevien resurssien suhde tavoiteltuun toiminnan laajuuteen sekä ammatilliseen aikuiskoulutukseen osoitetut henkilöstöresurssit. Lisäksi arvioidaan hakijan edellytyksiä vastata alueelliseen tai valtakunnalliseen koulutustarpeeseen. 18

19 Aikuiskoulutustehtävän myöntämisen keskeisenä arviointikriteerinä on näyttötutkintoja ja niihin valmistavaa koulutusta koskeva osaaminen sekä osaaminen valmistavan koulutuksen ja näyttötutkintojen henkilökohtaistamisesta. Oppisopimuskoulutustehtävän myöntämisen edellytykset arvioidaan erikseen. Arvioitaessa, myönnetäänkö hakijalle oppisopimuskoulutustehtävä, otetaan huomioon hakijan oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen liittyvä osaaminen sekä soveltuvin osin edellä kuvatut aikuiskoulutustehtävää koskevat arviointikohteet. Osaamista arvioidaan haetun koulutustehtävän mukaisesti oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen perustutkinnon osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon oppisopimuskoulutuksen järjestämis-, suunnittelu- ja ohjausosaaminen, sisältäen henkilökohtaisen opiskeluohjelman laadintaan ja henkilökohtaistamiseen liittyvä osaaminen sekä oppisopimuskoulutuksen resurssit ja organisointi suhteessa tavoiteltuun toiminnan laajuuteen. Lisäksi arvioidaan hakijan edellytyksiä vastata oppisopimuskoulutuksella alueelliseen tai valtakunnalliseen koulutustarpeeseen ja sitä, millaiseen koulutustarpeeseen hakija oppisopimuskoulutusta käyttäisi. Erityisenä kohteena arvioidaan osaaminen nuorille suunnatun oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä. 5.3 Koulutustarve Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen tarvetta arvioidaan suhteessa alueen elinkeinorakenteeseen ja sen ennakoituun kehitykseen sekä alueen aikuisväestön osaamisrakenteeseen ja koulutustasoon. Osa ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjistä voi tarjota koulutusta myös valtakunnalliseen tarpeeseen. Tällöin koulutustarvetta arvioidaan suhteessa haettavan koulutustehtävän tavoitteisiin. Hakija voi arvioida koulutustarvetta myös suhteessa nuorten oppisopimuskoulutukseen. Tällöin tulee arvioida niiden nuorten määrää, jotka suorittavat osan ammatillisesta peruskoulutuksesta oppilaitosmuotoisena ja osan oppisopimuksena ja niiden nuorten määrää, jotka suorittavat koko ammatillisen tutkinnon oppisopimuksena. Koulutustarvearvioon tulee sisältyä myös koulutuksen järjestäjän arvio työelämän valmiudesta ottaa nuoria oppisopimuskoulutukseen. 5.4 Taloudelliset edellytykset Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on pitkän tähtäimen taloudelliset edellytykset toiminnan järjestämiseen. Hakijan on osoitettava vakavaraisuutta siinä määrin, että se kykenee selviytymään yllättäviä kustannusvaikutuksia aiheuttavista muutostilanteista, kuten esimerkiksi kohtuullisista opiskelijamäärien vaihteluista sekä tarvittavista investoinneista. Hakijan taloudellisten toimintaedellytysten arvioinnin lähtökohtana käytetään huhtikuussa 2015 päätettävän julkisen talouden suunnitelman ja kehyksen mukaista ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen määrärahatasoa vuosille Kehyspäätöksen julkistamisen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö esittää arvionsa siitä, kuinka paljon ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen rahoitus keskimäärin tulee pienenemään kehyskauden aikana. 19

20 Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää, että hakijat käyttävät tässä lähtökohtana vuosille valtionosuusrahoituksen pienenemistä hakijan osalta suhteellisesti yhtä paljon kuin kehyspäätöksen mukainen resurssitaso laskee oppilaitosmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa suhteessa vuoden 2014 tasoon. Täysin uusien hakijoiden osalta käytetään arviota ja täytetään ainoastaan tulevaa toimintaa koskevat osat. Taloudellista kantokykyä voidaan osoittaa myös muulla kuin valtionosuusrahoituksella, kuten työvoimakoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan toteutuneella määrällä ja arviolla tulevasta rahoituskehityksestä. Tulevaisuutta koskevien taloudellisten arvioiden tulee olla uskottavia koulutuspalveluiden myynnin ja valtionosuusrahoitteisen koulutuksen välisen suhteen osalta. Taloutta koskevien tavoitteiden osalta, vuodet , hakijan tulee esittää arvio työvoimakoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan osalta. 5.5 Ammatilliset edellytykset Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijalla on haettavan koulutustehtävän hoitamiseen tarvittava kelpoisuusehdot täyttävä opetus- ja muu henkilöstö. Opetushenkilöstöllä tulee olla monipuolinen työelämäosaaminen sekä laaja yhteistyöverkosto työelämän ja alueen muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää, että hakijat käyttävät lähtökohtana vuosille valtionosuusrahoituksen pienenemistä hakijan osalta suhteellisesti yhtä paljon kuin kehyspäätöksen mukainen resurssitaso laskee oppilaitosmuotoisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksessa suhteessa vuoden 2014 tasoon. Täysin uusien hakijoiden osalta käytetään arviota ja täytetään ainoastaan tulevaa toimintaa koskevat osat. Työvoimakoulutuksen ja maksullisen palvelutoiminnan osalta tulee esittää arvio henkilöstön määrästä 5.6 Toiminnalliset edellytykset Toiminnallisten edellytysten osalta hakija ilmoittaa aiemmin toteutuneen opiskelijamäärän, tutkintojen ja tutkinnon osien määrän. Tutkintojen ja tutkinnon osien suhteen ilmoitetaan se toteutuma, jossa opiskelija on ollut koulutuksen järjestäjän valmistavassa koulutuksessa riippumatta siitä, kuka on ollut tutkinnon järjestäjä. Toteumassa ei kuitenkaan ilmoiteta nuorten aikuisten osaamisohjelmaan tai aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen myönnetyillä valtionosuuksilla toteutettuja opiskelijamääriä, tutkintoja tai tutkinnon osia. Toiminnallisten edellytysten osalta hakija osoittaa, että sillä on riittävän laaja osaaminen ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, oppisopimuskoulutuksesta ja näyttötutkintojärjestemästä Osaaminen voidaan osoittaa myös maksullisena palvelutoimintana toteutettuna ammatillisena aikuiskoulutuksena ja työvoimakoulutuksena. Hakijan on myös kuvattava henkilökohtaistamisprosessi ja sen vaikutus opintoaikoihin. Lisäksi hakija osoittaa millaisia yhteistyörakenteita sillä on muiden koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen sekä työelämän kanssa. 20

Järjestämisluvat 2017

Järjestämisluvat 2017 Järjestämisluvat 2017 Lukiokoulutus, ammatillinen peruskoulutus ja ammatillinen aikuiskoulutus sekä vapaan sivistystyön toiminnan taloudellisten edellytysten arviointi Kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti Taustaa

Lisätiedot

1. Järjestäjäverkon ja järjestämislupien uudistaminen

1. Järjestäjäverkon ja järjestämislupien uudistaminen OKM/2/591/2015 2 (24) 1. Järjestäjäverkon ja järjestämislupien uudistaminen 1.1 Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää toisen asteen koulutuksen järjestäjärakenteen uudistamisen. Uudistuksen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten

LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään Valtakunnallinen lukioseminaari Pro Lukio ry 1 KESU 2011-16 ja 2. asteen koulutus suuntasiko KESU rakenneuudistusta 2014? Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku

Kirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku Kirje OKM/49/592/2014 30.09.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, nuorten aikuisten osaamisohjelma 2015 ja nuorten aikuisten osaamisohjelman täydentävä haku 2014

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistuvat Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014

Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014 Toisen asteen koulutuksen suuntaviivoja Etelä-Pohjanmaan sivistysfoorumi 27.10.2014 Reija Lepola, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä kuntayhtymän johtaja, rehtori Reija.lepola@sedu.fi 040 830 4256 KEHYSPÄÄTÖS

Lisätiedot

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 Kirje OKM/62/592/2015 16.09.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten

Lisätiedot

Rakenneuudistukset lukiokoulutus Helsinki

Rakenneuudistukset lukiokoulutus Helsinki Rakenneuudistukset lukiokoulutus Helsinki 6.11.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpano Lukiokoulutuksen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen ja vapaan

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjäverkon uudistamisen tilannekuva

Koulutuksen järjestäjäverkon uudistamisen tilannekuva Koulutuksen järjestäjäverkon uudistamisen tilannekuva Porvoo 25.11.2014 Tarja Koskimäki ylitarkastaja ammatillisen koulutuksen vastuualue Ammatillisen peruskoulutuksen menosäästöt Ammatillisen aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

LOMAKE 4. Ennakkotieto, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen

LOMAKE 4. Ennakkotieto, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen LOMAKE 4. Ennakkotieto, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävän järjestämisluvan ja koulutustehtävän hakeminen Taulukko 1. Hakijan perustiedot. Nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen. Suomen Kuntaliitto Marja Lahtinen

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen. Suomen Kuntaliitto Marja Lahtinen Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Suomen Kuntaliitto Marja Lahtinen Uudistuksen taustaa Uudistusta valmisteltu ministeriössä virkamiestyönä Ohjausryhmässä eri

Lisätiedot

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA Jukka Lehtinen Opetusneuvos OKM/Ammatillisen koulutuksen vastuualue AMKEn laivaseminaari 24. 26.3.2015 Agendalla Uudistuvat valmentavat koulutukset Koulutukseen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

SUUNTAVIIVAT TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISEKSI UUDISTA- MISEKSI

SUUNTAVIIVAT TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISEKSI UUDISTA- MISEKSI 1 Opetus- ja kulttuuriministeriö LUONNOS 13.6.2014 (paperia jatkotyöstetään) SUUNTAVIIVAT TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISEKSI UUDISTA- MISEKSI 1. Tavoitetila Työelämän osaamistarpeiden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta: laatustrategian lähtökohtia Edistetään korkealaatuista

Lisätiedot

Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 160/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut

Lisätiedot

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Taustalla maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, Suomen talouden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky Korkea työttömyys sekä valtion ja kuntien alijäämät johtuvat

Lisätiedot

Valtionavustusten ja valtionosuuksien haku

Valtionavustusten ja valtionosuuksien haku Kirje OKM/73/592/2016 14.10.2016 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustushaku maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen ja nuorten aikuisten osaamisohjelman jatkava haku Valtionavustusten ja valtionosuuksien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 41/ (6) Kaupunginhallitus Sj/

Helsingin kaupunki Esityslista 41/ (6) Kaupunginhallitus Sj/ Helsingin kaupunki Esityslista 41/2014 1 (6) 5 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta Pöydälle

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat VALMA-muutokset Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat 5.11.2014 VALMA MUUTOSTEN TUULISSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten kehittämisseminaari Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus-

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 Valtioneuvosto VASTINE Ministeriön ehdotukseen ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvaksi Koulutuksen järjestäjän nimi: Koulutuksen järjestäjän

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkymiä ammatillisessa koulutuksessa Säädösmuutokset ammatillisessa koulutuksessa

Tulevaisuuden näkymiä ammatillisessa koulutuksessa Säädösmuutokset ammatillisessa koulutuksessa Tulevaisuuden näkymiä ammatillisessa koulutuksessa Säädösmuutokset ammatillisessa koulutuksessa Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä 27.1.2015 Opetusneuvos Jukka Lehtinen Oppilas- ja opiskeluhuoltolain

Lisätiedot

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Nuorisotakuu Pasi Rentola Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta,

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta, EV 92/998 vp - HE 50/998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 50/998 vp eräiden opetustointa koskevien

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansalaisopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.3.2017 Keskeiset uudistukset Yksi laki ammatillisesta koulutuksesta: osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Mikkeli

Rakenneuudistus toinen aste Mikkeli Rakenneuudistus toinen aste Mikkeli 7.11.2014 Mika Tammilehto Johtaja Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpano Lukiokoulutuksen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste

Rakenneuudistus toinen aste Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna 27.11.2014 Mika Tammilehto Johtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) 1 LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna

Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna 27.11.2014 Mika Tammilehto Johtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Uudistukset lainsäädännön näkökulmasta

Uudistukset lainsäädännön näkökulmasta Uudistukset lainsäädännön näkökulmasta Kohti erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen yhteistä hakua 6.2.2015 Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus- ja kulttuuriministeriö Jatkossa kaksi

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Hakulomake 1 (7) A-, B- ja C-osat Liite 2 OKM/8/530/

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Hakulomake 1 (7) A-, B- ja C-osat Liite 2 OKM/8/530/ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Hakulomake 1 (7) Järjestämisluvan muutoshakemus lukiolain (629/1998) 4 ja 4 a :ssä säädetyn erityisen koulutustehtävän myöntämiseksi Mikäli hakijalla ei ole aikaisemmin ollut

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN UUSI RAHOITUSJÄRJESTELMÄ OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMASTA Amkesu Antti Markkanen Opetushallitus Rahoitus-yksikkö - Rahoitustaso ja sen muutokset - Uudet rahoitusperusteet - Kehittämishaasteita/keskustelun

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Lausunto 1 (9) 24.11.2014

Lausunto 1 (9) 24.11.2014 Lausunto 1 (9) Opetus ja kulttuuriministeriö Meritullinkatu 10, Helsinki PL 29, 00023 Valtioneuvosto Viite: Asia: Lausuntopyyntö 16.10.2014, OKM/57/010/2014 Kuntayhtymän lausunto hallituksen esityksestä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Lausuntoversio

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite Lausuntoversio OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 10.7.2017 Lausuntoversio EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI AMMATILLISEN KOULUTUKSEN, LUKIOKOULUTUKSEN JA PERUSOPETUKSEN JÄLKEISEN VALMISTAVAN KOU- LUTUKSEN

Lisätiedot

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset

Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset LOMAKE 1. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset Taulukko 1. Ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjän perustiedot

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Koulutuksen järjestämislupien uudistuksesta taustaa ja tavoitteita

Koulutuksen järjestämislupien uudistuksesta taustaa ja tavoitteita Koulutuksen järjestämislupien uudistuksesta taustaa ja tavoitteita eluvat alueelliset työseminaarit 12.3.2015 Jyväskylä 17.3.2015 Espoo Opetusneuvos Jukka Lehtinen Oppilas- ja opiskeluhuoltolain toimeenpano

Lisätiedot

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Opetusneuvos Tarja Riihimäki KEHYSPÄÄTÖS 2015-2018 Keskeiset sopeutustoimet Ammatillinen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen (työpaja 4) Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja Oulu 27.9.2017 Keskeiset käsitteet Henkilökohtaistaminen = toiminta, jossa tunnistetaan ja

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 19.9.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma

Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelma Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje ja toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön kohdennetut menosäästöt Tavoitteena vahvat

Lisätiedot

Osuvampaa osaamista työelämäyhteistyöllä. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017

Osuvampaa osaamista työelämäyhteistyöllä. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Osuvampaa osaamista työelämäyhteistyöllä Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017 Työelämäyhteistyön näkökulmat Työpaikalla järjestettävä koulutus Oppisopimuskoulutus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen rahoitustason muutoksia

Ammatillisen koulutuksen rahoitustason muutoksia Ammatillisen koulutuksen rahoitustason muutoksia OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 2015 (1.000 ) 6 769 263 (ml. kuntien rahoitusosuus 8 395 191 ) 913 629 75 012 189 393 447 123 116 821 1.231.361

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Op 401 L taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 1. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää

Lisätiedot

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta.

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Muistio 1 (6) OAJ NÄKÖKULMIA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SOPEUTTAMINEN/ REFORMI Aikataulu Hallinto Saavutettavuuden turvaaminen ja opetuksen laatu edellyttävät, että

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017

Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017 Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Amiskiertue 2017 Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Asiakaslähtöinen ammatillinen koulutus joustava hakeutuminen ja koulutukseen pääsy Hakeutuminen ja

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 41/ (6) Kaupunginhallitus Sj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 41/ (6) Kaupunginhallitus Sj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 41/2014 1 (6) Päätöshistoria 10.11.2014 1180 HEL 2014-012576 T 03 00 00 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen Maria

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen sopeuttamistarpeet ja kehittäminen vuosina

Ammatillisen koulutuksen sopeuttamistarpeet ja kehittäminen vuosina Ammatillisen koulutuksen sopeuttamistarpeet ja kehittäminen vuosina 2013-2016 Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Johtaja Mika Tammilehto 13.11.2012 Ammatillisen koulutuksen menosäästöt

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo

Ammattipätevyysseminaari. Yli-insinööri Timo Repo Ammattipätevyysseminaari Yli-insinööri Timo Repo Keskeiset säädökset Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee ammatilliseen koulutukseen liittyvän lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset sekä ohjaa

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1) AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn

Lisätiedot

Kesäyliopistojen kuulemistilaisuus Helsinki Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kesäyliopistojen kuulemistilaisuus Helsinki Kirsi Kangaspunta, johtaja Kesäyliopistojen kuulemistilaisuus Helsinki 30.10.2014 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje

Lisätiedot