SUUNTAVIIVAT TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISEKSI UUDISTA- MISEKSI

Transkriptio

1 1 Opetus- ja kulttuuriministeriö LUONNOS (paperia jatkotyöstetään) SUUNTAVIIVAT TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENTEELLISEKSI UUDISTA- MISEKSI 1. Tavoitetila Työelämän osaamistarpeiden muutokset ja väestön ikääntyminen asettavat kasvavia vaatimuksia ammatillisten koulutuspalveluiden laadulle, asiakaslähtöisyydelle, työelämävastaavuudelle ja järjestämisedellytyksille. Lukiokoulutuksen alueellisen ja valtakunnallisen palvelukyvyn, elinvoimaisen, toimintakykyisen ja eheän järjestäjärakenteen sekä koulutuksen saavutettavuuden varmistaminen tulevat lähivuosina olemaan keskeinen kehittämiskohde. Toisen asteen koulutuksen keskeinen kansallinen tavoite on tarjota opiskelijoille mahdollisuudet joustaviin ja monipuolisiin koulutusohjelmiin ja edistää kansalaisten tasa-arvoa laadukkaiden koulutuspalvelujen saamisessa. Julkisen talouden kestävyysvaje pienentää käytettävissä olevia resursseja ja lisää vaatimuksia niiden tehokkuudelle. Talouden rakenteellinen muutos ja toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön kohdistetut menosäästöt edellyttävät toimintatapojen ja rakenteiden merkittävää uudistamista sekä koulutuksen vähentyvien voimavarojen entistä tehokkaampaa allokaatiota, mikä toteutetaan uudistamalla sekä järjestäjäverkkoa että rahoitusjärjestelmää. Työnjakoa tehostetaan päällekkäisiä toimintoja karsimalla. Koulutusjärjestelmän toimintaa on tehostettava merkittävästi. Nykyinen toisen asteen järjestäjäkenttä on hajautunut liiaksi, jotta se kykenisi vastaamaan 2020-luvun työelämän ja yhteiskunnan haasteisiin. Koulutuksen järjestäjiltä edellytetään jatkossa nykyistä parempaa reagointikykyä ja erikoistumista, jotta muutokseen voidaan menestyksellisesti vastata. Niukkenevien resurssien ja kasvavien haasteiden olosuhteissa on keskityttävä toiminnan laatuun ja oikea-aikaiseen kohdentamiseen. Hallitus vastaa tavoitteisiin kokoamalla järjestäjäkenttää sekä ammatillisessa koulutuksessa että lukiossa. Nykyistä vahvemmat järjestäjät voivat käyttää resurssinsa tehokkaammin koulutukseen ja koulutuksen tuloksellisuuteen. Hallitus on päättänyt rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Uudistuksessa toteutetaan toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen. Hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa vuosille on tehty uudistusta koskevat resursseihin liittyvät linjaukset. Uudistukset liittyvät myös hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjauksiin lukiokoulutuksen sekä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen uudistamisesta. Uudistuksen tavoitteena on, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten, yhteistyön ja laadun parantamiseksi ja jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuuden turvaamiseksi. Toisen asteen koulutusta kehitetään siten, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus lähialueellaan laadukkaaseen koulutukseen, joka luo edellytykset työllistymiseen ja vakaaseen työuraan tai jatko-opintoihin korkeakouluissa. Koulutuksen sääntely- ja rahoitusjärjestelmiä uudistetaan siten, että toimintaa tehostava ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi. Osaamisen kehittämisen palvelura-

2 2 kenne tarjoaa myös jo työelämässä toimiville aikuisille mahdollisuuden osaamisen päivittämiseen ja uralla etenemiseen. Toisen asteen koulutus, etenkin ammatillinen koulutus, kehittää työelämää ja parantaa yritysten ja julkisyhteisöjen valmiuksia toimintansa kehittämiseen. Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistetaan toisen asteen koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin laadukkaalla opetuksella ja koulutuksella. Koulutuksen järjestäjien hallintoa uudistetaan siten, että strateginen päätöksenteko vahvistuu ja koulutuksen järjestäjien kytkentä omaan toimialaansa, toisiin koulutuksen järjestäjiin ja ympäröivään yhteiskuntaan vahvistuu. Muutokset parantavat toiminnan strategista ohjausta. Uudistuksessa otetaan huomioon hyvään hallintoon ja yhteistyöhön liittyvät uudistamistarpeet. Uudistuksessa noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Uudistuksen yhteydessä ei muuteta koulutuksen järjestäjien perustehtäviä, vaan tuetaan järjestäjiä niiden toiminnan laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi. Vahvoihin toisen asteen koulutuksen järjestäjiin perustuva koulutuksen järjestäjäverkkoa koskeva uudistus tulee voimaan Toimintaympäristön muutos Ikäluokkien kehitys alueellisesti Tulevilla työmarkkinoilla ja yleisemmin yhteiskunnassa menestymisen edellytyksenä on, että kaikilla nuorilla on vähintään toisen asteen tutkinto. Järjestäjäkentän rakenteellisessa kehittämisessä otetaan huomioon koulutuksen alueellinen saatavuus siten, että tavoite koko ikäluokan koulutuksesta toteutuu. Toiselle asteelle siirtyvien 16-vuotiaiden ikäluokka tulee 2025 olemaan miltei yhtä suuri kuin se oli vuonna Toiselle asteelle siirtyvän ikäluokan alueellisessa jakautumisessa tapahtuu kuitenkin muutoksia. Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla nuorisoikäluokat kasvavat, mutta muualla säilyvät nykyisellään tai pienenevät. (liite 1) Työmarkkinoilla käynnissä oleva rakennemuutos edellyttää työvoiman osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Kansantalouden katokyvyn ja työmarkkinoiden hyvän toiminnan kannalta on tärkeää, että työuran katkokset ovat mahdollisimman lyhyitä ja työllisyysaste korkea. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa tulee kohdentaa väestökehityksen ja työmarkkinoiden tarpeen mukaisesti. Työvoiman määrä tulee laskemaan vuotiaiden määrä tulee pienenemään noin :llä vuodesta 2011 vuoteen Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan työikäisen väestön määrä tulee alueellisesti muuttumaan siten, että väestön määrä pienenee kaikissa muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. (liite 1) Elinkeinorakenteen ja työelämän murros Kansallisiin työmarkkinoihin vaikuttaa kaksi keskeistä kehityssuuntaa: Globalisaatiossa on siirrytty vaiheeseen, jossa teollisuuden tavaratuotanto tapahtuu yhä keskittyneemmin halvan työvoiman maissa ja mm. kokoonpanotyössä toimivan työvoiman määrä tulee edelleen laskemaan. Kansallisina vahvuuksina voivat

3 3 kehittyä korkeaan innovaatio- ja jalostusarvoon perustuvien räätälöityjen tuotanto- ja palveluketjujen ylläpito ja toisaalta hyvään ja kansainvälisesti luotettuun tuotemerkkiin perustuvan arvonlisän luonti. Viennin rakenne tulleekin muuttumaan siten, että tavaraviennin sijaan suomalaisten palveluiden kansainvälinen kysyntä tulee lisääntymään. Osa palveluviennistä kytkeytyy tavaravientiin mm. erilaisina huolto- ja ylläpitopalveluina ja osa on muuta palvelutoimintaa. Palveluiden kysyntä tulee kasvamaan myös kotimaisilla markkinoilla jo väestön ikääntymisen takia. Toinen merkittävä muutos työmarkkinoilla on digitaalisuuden, automatisaation ja robotisaation kasvava vaikutus tuotantoon ja palveluihin. Kehitys muuttaa työn sisältöjä ja osaamisvaatimuksia merkittävästi ja vaikuttaa myös ammattirakenteeseen. Osa nykyisistä ammateista katoaa ja uusia ammatteja syntyy sisällöiltään toisenlaisiin tehtäviin. Koulutuksen merkitys työmarkkinoiden muutokseen vastaajana tulee korostumaan työuran kaikissa vaiheissa. Muutos näkyy jo nyt selvästi Suomen talouden tuotantorakenteessa. Työllisyysrakenteessa palveluiden osuus on kasvanut keskeytyksettä vuodesta 1980 ja sen ennakoidaan edelleen kasvavan vuoteen , jolloin palvelusektorilla toimivien osuus on noin 74 prosenttia työllisistä. Erityisen merkittävänä muutos näkyy yksittäisen toimialojen ja ammattien osalta. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat tarvitsemaan vuonna 2030 selvästi enemmän työvoimaa kuin nykyisin, kun taas esimerkiksi kaupan ala ja teollisuus tulevat toimeen nykyistä vähemmällä työvoimalla. Yksilötasolla kehitys näkyy tarpeena sopeutua työelämän muutokseen ja äkillisiin rakennemuutostilanteisiin, johon koulutusjärjestelmä luo edellytykset. 3. Keskeiset toimenpiteet ja aikataulu Lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen säädöspohja uudistetaan, jotta tarvittavat muutokset voidaan toteuttaa edellä kuvatulla tavalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee asiaa koskevan hallituksen esityksen syksyllä Muutokset kohdentuvat järjestämislupien määräämistä ja myöntämisedellytyksiä koskeviin säännöksiin. Lainsäädännöllä kumotaan voimassaolevat luvat. Lainsäädännön pohjalta käynnistetään järjestämislupia koskeva haku vuoden 2015 alussa. Uusista järjestämisluvista päätetään mennessä. Vapaan sivistystyön osalta tehdään järjestäjäverkkoa koskevat päätökset Uudistukseen liittyvä prosessi ja aikataulut on esitetty tarkemmin liitteessä Järjestäjäverkkoon kytkeytyvät valmistelut Toisen asteen koulutuksen rakenteellisen uudistamisen kokonaisuuteen liittyy lukiokoulutuksen sekä ammatillista perus- ja lisäkoulutusta koskevan säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen, ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän sekä näyttötutkintojärjestelmän uudistaminen. Samanaikaisesti lukiokoulutuksessa valmistellaan lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon sekä opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen. Lisäksi toteutetaan vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus. 1 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Tutkimukset 176

4 4 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä lukiokoulutuksen rahoitusta koskeva hallituksen esitys annetaan vuonna 2014 ja lainsäädäntöä sovelletaan alkaen. Uudistuksessa rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella luovutaan ja toisen asteen koulutukseen kohdennettava valtion rahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon perustuvaksi. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoituksen uudistusta valmistellaan työryhmässä, joka antaa esityksensä rahoituksen sisällöksi kesäkuussa Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa koskevan päätöksen mukaisesti ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden ja rahoitus maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Rahoitus uudistetaan kokonaisuutena tukemaan nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista. Lukiokoulutuksen rahoitus uudistetaan siten, että rahoitus turvaa ikäluokkien pienentyessä lukiokoulutuksen alueellisen saavutettavuuden, tukee lukioverkon kehittämistä ja koulutuksen tuloksellisuutta sekä kannustaa koulutuksen läpäisyyn. Rahoitus maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta. Lukiokoulutuksen rahoitusuudistusta on valmisteltu ministeriön asettamassa yhteistyöryhmässä. Hallitus on jättänyt ammatillista tutkintojärjestelmää koskevan hallituksen esityksen keväällä Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa ammatillisten tutkintojen osaamisperusteisuutta sekä lisätä tutkintojärjestelmän joustavuutta työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaamisessa. Jatkossa kaikessa ammatillisessa koulutuksessa laaditaan opetussuunnitelman perusteiden sijaan tutkinnon perusteet. Tutkintojärjestelmää koskeva hallituksen esitys on annettu keväällä 2014 ja lainsäädäntö tulee voimaan Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut laajapohjaisen työryhmän arvioimaan näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta osaamisen hankkimistavasta riippumattomana tutkintojärjestelmänä sekä tekemään esityksen järjestelmän kehittämiseksi. Ryhmä jättää esityksensä mennessä. Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista valmistellut työryhmä jätti ehdotuksensa joulukuussa Ehdotusten mukaan oppimäärän laajuus säilyisi edelleen kolmena vuotena ja 75:nä kurssina. Yleissivistyksen vahvistamiseksi lukiokoulutukseen ehdotettiin lisättäväksi mm. kokonaisuuksien hallintaa vahvistavaa opetusta ja opiskelua kaikille yhteisinä opintoina sekä kehitettävän lukiokoulutukseen yhteisöllisempää ja osallistavampaa toimintakulttuuria. Hallituksen rakennepoliittisen päätöksen mukaisesti toteutetaan vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusuudistus. Tavoitteena on toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset. Vapaan sivistystyön järjestäjäverkon ja rahoituksen uudistusta valmistellaan työryhmässä, jonka määräaika on saakka. Koska osa vapaan sivistystyön oppilaitoksista järjestää merkittävässä määrin ammatillista perus- ja lisäkoulutusta, on ohjausryhmän tehtävänä tarkastella myös ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukioiden ja vapaan sivistystyön muodostamaa kokonaisuutta. Uudistuksessa ruotsinkielistä koulutusta ja koulutusverkkoa tarkastellaan kokonaisuutena ja turvataan riittävä koulutustarjonta myös ruotsiksi. 5. Tavoitteet järjestäjäverkon uudistamiseksi ja järjestämislupien myöntämisedellytykset

5 5 Koulutuksen järjestäjäverkkoa ja järjestäjiä koskevat yleiset periaatteet Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkkoa tiivistetään vahvojen lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten sekä yhteistyön ja laadun parantamiseksi. Uudistuksella turvataan opiskelijoiden jatko-opintoihin sekä työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen alueellinen saavutettavuus. Koulutuksen sääntely- ja rahoitusjärjestelmiä uudistetaan siten, että toimintaa tehostava ohjausvaikutus on nykyistä vahvempi. Koulutuksen järjestäjäverkko rakentuu vahvoista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat laajan alueen tai väestöpohjan koulutustarvetta ja järjestäjien työnjako alueella on selkeä. Koulutuksen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon mm. väestö- ja opiskelijapohja, opiskelijamäärä, työvoiman tarve ja osaamistarve, koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva tai sinne syntyvä koulutustarjonta. Järjestäjäverkon rakentumisessa otetaan huomioon myös valtakunnalliset koulutustarpeet. Koulutuksen järjestäjäverkkoa kehitettäessä arvioidaan ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön kokonaisuutta. Koulutuksen järjestäjällä on oltava taloudelliset edellytykset hakemansa koulutuksen järjestämiseen. Valtionosuusrahoitteinen koulutus on toteutettava siihen osoitetun rahoituksen puitteissa laadukkaasti ja tuloksellisesti. Hakijan on myös osoitettava vakavaraisuutta siinä määrin, että se kykenee selviytymään yllättävistä kustannusvaikutuksia aiheuttavista muutostilanteista kuten esimerkiksi opiskelijamäärien vaihteluista sekä tarvittavista investoinneista. Koulutuksen järjestäjällä on koulutustehtävänsä edellyttämä vahva osaaminen, riittävä ja kelpoisuuden omaava henkilöstö, toimivat ja ajanmukaiset pedagogiset prosessit ja oppimisympäristöt, tilat ja -välineet sekä yhteistyösuhteet. Uudistuksen lähtökohtana on ylläpitäjäneutraalisuus ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus Kokonaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kuntalain yhtiöittämistä koskevat säädökset Ministeriön päätös uusista järjestämisluvista perustuu kokonaisharkintaan. Kriteerit järjestäjäverkon ja ylläpitäjäverkon uudistamiseksi Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus Järjestäjäverkko muodostuu pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja toimintaedellytyksiltään vahvoista erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä (esimerkiksi aikuiskoulutus tai toimiala). Koulutuksen järjestäjällä on palveluvalikoimassaan pääsääntöisesti kaikki koulutusalat. Monialaisilla koulutuksen järjestäjällä on pääsääntöisesti palveluvalikoimassaan riittävällä volyymilla kaikki ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestämis- ja tutkinnonsuorittamismuodot. Lukiokoulutus

6 6 Järjestäjäverkko muodostuu suurista kunnista tai muista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat usein myös yksittäistä kuntaa laajempaa väestöpohjaa. Koulutustarpeeseen vastaaminen voi koulutuksen järjestäjältä edellyttää saavutettavuuden turvaamiseksi toiminnan jakamista eri toimipisteisiin. Järjestäjäverkon muodostamisessa otetaan huomioon myös jatkokoulutukseen sekä opetuskieleen liittyvät koulutustarpeet. Vapaa sivistystyö Tavoitteena on elinvoimainen ylläpitäjäverkko, jossa on nykyistä vähemmän ylläpitäjiä. Ylläpitäjäverkon muodostumiseen vaikuttavat olennaisesti vapaan sivistystyön lisäksi ne ratkaisut, joita tehdään koskien ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta ja perusopetusta. Järjestämislupien myöntämisen kriteerit Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus Järjestämislupien myöntämistä arvioidaan kokonaisuutena seuraavien kriteerien perusteella: Koulutustoiminta vastaa alueelliseen ja valtakunnalliseen koulutustarpeeseen o Millä aloilla (tutkinnoittain ja tutkintonimikkeittäin) koulutusta järjestettäisiin ja missä laajuudessa sekä mikä on koulutuksen järjestäjän opetuskieli. o Millä paikkakunnilla koulutusta järjestetään. Hakijalla on pitkän aikajänteen ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän asianmukaiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen o Hakijalla on taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Tähän liittyen toimitetaan selvitys mm. omistajatahoista ja niiden keskinäisistä suhteista, hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta, riskien hallinnasta sekä hakijan tilinpäätösasiakirjat tai muu vastaava selvitys, selvitys vakavaraisuudesta ja maksuvalmiudesta ja niiden hallinnasta toimintaa aloitettaessa ja seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla. o Hakijalla on järjestämisluvan mukaisen koulutustehtävän hoitamisen edellyttämä osaaminen, oppimisympäristöt ja muut laadukkaan koulutuksen järjestämisen edellyttämät puitteet. o Hakijalla on toimivat ja laajat työelämäsuhteet. Hakija ennakoi ja arvioi alueen työelämä- ja koulutustarpeita. Hakijalla on koko sen toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt o Miten hakija varmistaa koko toimintansa korkean laadun. o Miten hakija varmistaa opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun opintojen järjestämisen ja saatavuuden sekä opiskelijapalvelujen osalta. Tähän liittyen edellytetään tiivistä kuvausta hakijan laadunvarmistuksen menettelytavoista ja prosesseista.

7 7 Aikuiskoulutustehtävä (ammatillinen lisäkoulutus ja oppisopimuskoulutus) voidaan antaa sellaisille hakijalle, joilla on vahvan omaehtoisen aikuiskoulutuksen lisäksi riittävästi muiden tahojen rahoittamaa koulutusta ja työelämän kehittämistoimintaa. Erityisin perustein koulutustehtävä voidaan antaa sellaiselle hakijalle, joilla ammatillisen koulutuksen lisäksi on riittävästi muuta koulutustoimintaa, esim. vapaan sivistystyön koulutusta. Aikuiskoulutustehtävä voidaan antaa hakijalle, jolla on osaamista laajasti ammatillisen aikuiskoulutuksen kentästä. Tehtävän arvioinnissa otetaan huomioon seuraavia tekijöitä: Osaaminen näyttötutkintojen järjestämisessä sekä tutkinnon ja siihen valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisessa, jota kuvataan: o Näyttötutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen määrällä o Näyttötutkintojen järjestämisen ja valmistavan koulutuksen henkilökohtaistamisen laadulla. Toteutuneella työelämäyhteistyöllä ja työelämän kehittämisellä, jota kuvataan: o Työvoimakoulutuksena toteutetun ammatillisen aikuiskoulutuksen määrällä o Maksullisena palvelutoimintana toteutettuna osaamispalveluiden ja työelämän kehittämistoimien määrällä. o Kokemuksella lyhytkestoisten ammatillisia valmiuksia edistävän koulutuksen järjestämisestä ml. erilaiset sertifikaattikoulutukset. Osaaminen oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa, jota kuvataan: o Kokemuksella oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä ja oppisopimusten määrällä. Oppisopimusosaamista arvioidaan myös erikseen Lukiokoulutus Koulutuksen tarve Arvioinnissa keskeistä on riittävä opiskelija- ja väestöpohja. Arvioitaessa otetaan huomioon koulutukseen hakeutuminen ja alueella oleva tai sinne rakennettava lukiokoulutuksen koulutustarjonta. Taloudelliset edellytykset Koulutuksen järjestämistä kustannustehokkaasti, opiskelijan joustavia opintopolkuja ja opintovalintoja mahdollistavaksi edellyttää taloudellisesti riittävän vahvaa koulutuksen järjestäjää. Lähtökohtaisesti hakijan on kyettävä järjestämään koulutuksensa siihen kohdennettavan valtionosuuden turvin laadukkaasti ja tuloksellisesti. Hakijan on myös osoitettava vakavaraisuutta siinä määrin, että se kykenee selviytymään yllättävistä kustannusvaikutuksia aiheuttavista muutostilanteista kuten esimerkiksi opiskelijamäärien vaihteluista. Arvioinnissa otetaan huomioon mm. hakijan kulurakenne, arvioitu tulokehitys, opiskelijamäärän vakaus.

8 8 Ammatilliset edellytykset Koulutuksen järjestäminen edellyttää lainsäädännön ja tutkintojen ja opetussuunnitelman perusteista annettujen määräysten täyttymistä. Hakijalla on käytettävissään koulutuksen järjestämiseen tarvittavat pedagogisesti ajanmukaiset, opiskelun kannalta turvalliset ja terveelliset tilat ja välineet. Hakijalla on tehtävän hoitamiseksi tarvittava määrä kelpoista henkilöstöä. Hakija toimii yhteistyössä alueella toimivien muiden koulutuksen järjestäjien sekä työelämän kanssa. Hakijalla on koko sen toiminnan kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt.

9 9 LIITTEET Liite 1 16-vuotiaiden määrällinen kehitys alueellisesti Väestöennuste 2012 iän mukaan alueittain Sukupuolet yhteensä vuotiaat MANNER-SUOMI Uudenmaan maakunta Varsinais-Suomen maakunta Satakunnan maakunta Kanta-Hämeen maakunta Pirkanmaan maakunta Päijät-Hämeen maakunta Kymenlaakson maakunta Etelä-Karjalan maakunta Etelä-Savon maakunta Pohjois-Savon maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Keski-Suomen maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta Pohjanmaan maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta Kainuun maakunta Lapin maakunta Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste vuotiaiden määrällinen kehitys alueellisesti Väestöennuste 2012 iän mukaan alueittain Sukupuolet yhteensä MANNER-SUOMI Uudenmaan maakunta Varsinais-Suomen maakunta Satakunnan maakunta Kanta-Hämeen maakunta Pirkanmaan maakunta Päijät-Hämeen maakunta Kymenlaakson maakunta Etelä-Karjalan maakunta Etelä-Savon maakunta

10 10 Pohjois-Savon maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Keski-Suomen maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta Pohjanmaan maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta Kainuun maakunta Lapin maakunta Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste

11 11 Liite 2 Uudistuksen organisoiminen Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen toteutetaan seuraavia vaiheita ja aikatauluja noudattaen: - 5/2014 Järjestäjäverkon ja ylläpitäjien kriteerien valmistelu - 6/2014 Kehittämisen suuntaviivat, kriteerit ja poliittiset linjaukset (OKM, sivistyspoliittinen ministerityöryhmä) /2014 Vuorovaikutus toisen asteen koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön kentän kanssa /2014 Muutokset toimialalainsäädäntöön, HE:t annetaan - 12/2014-1/2015 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmä jättää ehdotuksensa rakenteellisesta kehittämisestä sekä rahoitusperusteiden ja lainsäädännön muutostarpeista opetus- ja kulttuuriministeriölle. Lausuntokierros. Esitysten poliittinen käsittely (sivistyspoliittinen ministerityöryhmä) - 1/2015 OKM:n ohje järjestämislupien ja ylläpitämislupien hakemisesta /2015 Vapaan sivistystyön rakenne- ja rahoitusryhmän toimeenpanon edellyttämät säädösmuutokset vapaan sivistystyön lainsäädäntöön. Vuoropuhelu ylläpitäjien kanssa. Järjestetään ylläpitäjien tapaamisia ja seminaareja. Ylläpitäjäkohtaisia rahoituksen reunaehtoja koskevat päätökset - 8/2015 Hakemukset koulutuksen järjestäjiltä ja ylläpitäjiltä /2015 Hakemusten käsittely ja esitykset uusiksi järjestämis- ja ylläpitämisluviksi /2015 Poliittinen käsittely (OKM, sivistyspoliittinen käsittely) Vapaan sivistystyön osalta uusi rahoitusjärjestelmä tulee voimaan - 1-3/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset uusista järjestämis- ja ylläpitämisluvista Uudet koulutuksen järjestämis- ja ylläpitämisluvat voimaan. Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellisen uudistuksen toteuttamista valmistelee ja tukee toimialan ja sidosryhmien edustajista koostuva ohjausryhmä sekä virkamiesvalmistelusta vastaava projektiryhmä.