Opintojakson tavoitteet

Transkriptio

1 Terveydenhulln kulutuksen vaikuttavuuden arviinti 3 p 5 lk (luennt, lukupiiri, seminaarit, arviitava petusprtfli) JOHDATUS HOITOTIETEEN DIDAKTIIKKAAN (3 p) Opetuksen ja ppimisen arviinti 3 p 4 lk (luennt, työpajat, tentti/essee, kirjallinen tehtävä) Opetushallint sekä petuksen ja ppimisen suunnittelu 5 p 3-4 lk (luennt, PBL, tentti) Opetusharjittelu 16 p 3-4 lk (ppimispäiväkirja, 12 petustapahtumaa, itsearviinti, vertaisarviinti, pettajien arviinti arviintimatriisin avulla) INFO kl MK 2011 Opetuksen sisällön ja menetelmien suunnittelu 5 p 3 lk (luennt, verkktyöskentely Optimassa) Jhdatus hittieteen didaktiikkaan 3 p 2 lk (luennt, WIKI, työpaja, suullinen ryhmätentti/essee) Hittieteen didaktiikan ainepinnt 35 p. Opintjaksn tavitteet Opiskelija saa analysida maa ppimiskäsitystään selittää erilaisia ppimisstrategiita, ppimisprsesseja ja petusmenetelmiä tunnistaa pettajan ammattieettisiä kysymyksiä arviida maa ppimista ja yhteisöllistä työskentelyä L kl 9-13 Jhdatus pintjaksn Jhdatus wikiin Jhdatus yhteisölliseen ppimiseen Jhdatus hittieteen didaktiikkaan (3 p) Yhteisöllisen käynnistämine n kl 9-13 VKO 16 Yhteisöllinen työskentely Wikissä Tavitteet: aiheen ja ryhmän tavitteen täsmentäminen sekä tiedn hakeminen kl 9-13 Oppimisnäkemykset Oppimisprsessit Strateginen ppiminen Opetusmenetelmät Opettajan ammattietiikka VK 17 Yhteisöllinen työskentely Wikissä 2.5. kl 9-13 työpaja Yhteisötutst en esitykset (4hlöä/ ryhmä) Vertaispalaut e Ryhmätapaamiset (esim. face-t-face, Skype) Tavite: pintjakssuunnitelman kirjittaminen wikiin ja esityksen valmistelu Tavite: pintjakssuunnitelman esittäminen ja vertaispalaute VKOT LOPULLISTEN YHTEISÖTEHTÄ VIEN JA ITSEARVIOINNI N PALAUTUS WIKIIN MENNESSÄ Tavite: pintjakssuunnitelman viimeistely ja itsearviinti WIKI: Yhteisöllinen työskentely 4hlön ryhmä Aihe: suunnitelkaa UUSI hittyön pintjaks, jka tteutettavissa ja tereettisesti perusteltu Tehtävät: ASETTAKAA ppimisellenne tavitteet ETSIKÄÄ kirjallisuutta ja KIRJOITTAA yhteisöllisesti kirjallinen tuts Wikiin (muistakaa lähdeviittaukset) ARVIOIKAA OPPIMISTAVOITTEITA JA RYHMÄTYÖSKENTELYÄ esim. työnjaka, työtapjen spivuutta, ryhmän resurssien hyödyntämistä, yhteydenpita, situtumista, analyyttisyyttä ja kehittämistarpeita VALMISTELKAA esitys työpajaa varten Työpaja 2.5. Esityksen sisältö Opintjaksn esittely, tereettisia perusteluita ryhmän ppimistavitteet ja miten ne saavutettiin, MITÄ RYHMÄ OPPI? miten ryhmätyöskentely nnistui ja miten jtain lisi vitu tehdä tisin? Esityksen kest: esitys 30min./ryhmä, vertaispalaute 15min. Vertaispalaute vertaisryhmä tutustuu palautetta saavan ryhmän wikitehtävään Rakentava, kriittinen palaute Ks. VERTAISPALAUTELOMAKE (löytyy Wikistä)! 1

2 VERTAISPALAUTEMATRIISI Työpaja kl 9-13 Arviinnin khde "Arviida" "Analysida" "Sveltaa" "Ymmärtää" "Muistaa" 1. Oppisisältö Ryhmä saa arviida ppisisältöön liittyvää tieta ja perustella Ryhmä saa analysida ppisisältöön liittyvää tieta ja perustella Ryhmä saa sveltaa ppisisältöön liittyvää tieta (esim. tuttaa Ryhmä saa keskustella ppisisältöön Ryhmä saa etsiä ja löytää tieta Ei tiedn etsimistä ja löytämistä. Aika Sisältö (esitys 30min+palaute 15min) näkemyksensä mnipulisesti ja näkemyksensä. esimerkkejä). liittyvästä tiedsta ppisisältöön liittyen. Kl Ryhmän 1 esitys ja vertaispalaute ryhmältä 3 kriittisesti. ymmärrettäv ällä tavalla. Kl Ryhmän 2 esitys ja vertaispalaute ryhmältä 1 2. Oppimistavitteet Ryhmä saa arviida ppimistaan ppimistavitteiden mukaisesti ja tutksensa merkitystä ryhmälle mnipulisesti ja Ryhmä saa analysida ppimistaan ppimistavitteiden mukaisesti ja tutksensa merkitystä ryhmälle. Ryhmä saa timia ppimistavitteiden mukaisesti ja tuttaa esimerkkejä tutksensa merkityksestä ryhmälle. Ryhmä saa selittää ppimistaan ppimistavit teiden mukaisesti. Ryhmä saa tunnistaa ppimistavitt eensa. Ei ppimistavitt eita. RUOKATAUKO Kl Ryhmän 3 esitys ja vertaispalaute ryhmältä 2 Kl Yhteenveta ja palaute kriittisesti. 3. Ryhmä- Ryhmä saa arviida Ryhmä saa analysida Ryhmä saa timia Ryhmä saa Ryhmä saa Ei ryhmän työskentely (esim. ryhmän työskentelyä ja ryhmätyöskentelyä ja ryhmänä ja tuttaa selittää kuvata työnjak, sen kehittämistarpeita sen kehittämistarpeita. esimerkkejä ryhmän ryhmän kuvaamista. työtapjen mnipulisesti ja työskentelyä. työskentelyä. spivuus, ryhmän kriittisesti. kehittämistarpeista. resurssien hyödyntäminen, yhteydenpit, situtuminen, analyyttisyys, kehittäminen) Arviinti Yhteisötehtävä wikiin 60 % Pituus 8-10 sivua (fntti 12, riviväli 1,5) Mutseikat laitksen kirjallisen työn hjeiden mukaan 2.5. esitys työpajassa, palautteen perusteella viimeistellään Lpullinen palautus wikiin mennessä Ks. Arviintikriteerit (löytyy Wikistä) Itsearviinti 40 % Ks. Itsearviintilmake (löytyy Wikistä) palautus paperiversina pettajalle kl 9 mennessä. Arviinti 0-5 MITÄ YHTEISÖLLINEN OPPIMINEN ON? Yhteistiminnallinen vs. yhteisöllinen Yhteistiminnallinen ppiminen (c-perative learning) 1970-luvulla käsite vakiintui Kgnitiivinen ja humanistinen ppimisnäkemys Ryhmädynamiikka taustalla, yksilöllinen ppiminen Pienryhmäpetus Työnjak Pedagginen metdi Yhteisöllinen ppiminen (cllabrative learning) Yleistynyt 1990-luvulta Ssiaalinen knstruktivismi Ssiaalinen ppiminen, tiet ssiaalisesti tutettua Svellettu erityisesti verkk-petukseen Yhteistiminnallinen vs. yhteisöllinen er työtavassa: yhteistiminnallisessa työ palitellaan ja annetaan ryhmän jäsenille tehtäväksi Yhteisöllisessä asiaa työstetään yhdessä keskustellen (esim. Skype, face-t-face) 2

3 Yhteisöllinen ppiminen jkaisella yhteisön jäsenellä yhteinen tehtävä ja tavite, jssa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen vurvaikutuksessa (Rschelle & Teasley 1995, Dillenburg 1999, Järvelä & Häkkinen 2002, Arvaja & Mäkital-Siegl 2006, Hämäläinen & Pöysä 2010) Yhteisöllisyyden edellytykset Tarve yhteistyölle (yhteinen tiet, tavite, materiaali), jtta vidaan työskennellä yhdessä Mtivaati timia ryhmässä Aikaa ja tilaa neuvtteluille Lupa lla eri mieltä Kgnitiivisten knfliktien aikaansaaminen Yhteisöllisyyden edellytykset Mielekäs ppimistehtävä Ongelmalähtöiset, analyyttisyyttä vaativat ja autenttisiin tilanteisiin liittyvät tehtävät pettajalta tehtävän surittamiselta vaadittavan saamisen kuvaaminen piskelijille (Jnassen ym. 2005) Situtuminen ppimistehtävän yhteisölliseen työstämiseen Ryhmän timinnan itsearviinti Oppimista tapahtuu Ajattelua tisille näkyväksi esim. puhumalla, kirjittamalla ja piirtämällä (Iiskala & Hurme 2006) kgnitiivisen taakan jakaminen Selittäminen, mielipiteiden perusteleminen, kysymysten ja kmmenttien esittäminen muille (Dillenburg 1999, Järvelä & Häkkinen 2002) ryhmän eri jäsenten asiantuntijuuden jakaminen Oppimista tapahtuu tiedstetaan erilaiset näkemykset ja puutteet missa tiedissa pitaan arviimaan mia näkemyksiä ja yritetään ratkaista syntynyt kgnitiivinen knflikti (Arvaja & Mäkital-Siegl 2006) Teknlgian hyödyt tiedn siirtn ja ajatusten näkyväksi tekemiseen (Iiskala & Hurme 2006) sallivat usean samanaikaisen (synkrnisen) tai eriaikaisen (asynkrnisen) (Lippnen & Lallim 2006) Opiskelijat ppimisensa suhteen aktiivisia timijita ja vastuussa ppimisestaan ja yhteisestä tutksesta 3

4 Yhteisöllisyyden edut Krdinitua yhdessä työskentelyä Situtumista yhteisiin tavitteisiin ja jaettuun timinnan arviintiin Yhteistä tiedn lumista ja jäsentelyä Jaetun ymmärryksen rakentamista kgnitiivisten timintjen aktivitumista (selittäminen, kysyminen, neuvttelu, perusteleminen) Enemmän kuin siensa summa! Millaisia haasteita yhteisöllisessä ppimisessa n? Miten haasteita vidaan tukea? Yhteisöllisyyden haasteet Vaatii aikaa ja situtumista Vapaamatkustajat Faktja selitysten sijasta Kysymisen tekemisen vaikeus Tisen tekstin mukkaamisen vaikeus Eri näkökulmien yhteensvittaminen Ei yhteistä tietperustaa Epäselvä tavite Ei mtivaatita timia ryhmässä (Hrn & Friedrich 2003) Yhteisöllisyyden tukeminen ennalta määritellyt hjeistukset (strukturinti/pedagginen malli) ppimisprsessin vaiheistamiseksi ja vurvaikutuksen saamiseksi (Dillenburg 2002, Järvelä & Häkkinen 2002) kuinka mudstaa ryhmiä? kuinka timia yhdessä? kuinka ratkaista ngelmia yhdessä? tulisi edistää tavitteiden asettamista, tiedn etsimistä, jakamista ja rakentamista (Hakkarainen ym. 2001) Yhteisöllisen ppimisen malleja Vastavurinen pettaminen (reciprcal teaching) Kgnitiivinen ppipikakulutus (Cgnitive apprenticeship) Tutkiva ppiminen ( scientific inquiry ) Ongelmaperustainen ppiminen (Prblem Based Learning) Vastavurinen pettaminen Aluksi pettaja mallintaa, sitten piskelijat itse vurtellen keskustelun jhtajana erilaiset rlit Oppimisjhtaja keskustelun rganisija ppiva kuuntelija kriitikk 1. Kysymysten esittäminen tekstistä 2. Hankalien käsitteiden ja tekstin pääteemjen selkiyttäminen 3. Yhteenvedn tekeminen tekstistä 4. Ennustaminen tekstin phjalta 4

5 Kgnitiivinen ppipikakulutus pettaa prsesseja, jita asiantuntijat sveltavat mnimutkaisissa tehtävissä 1. Ekspertin mallintaminen 2. Selittäminen 3. Valmentaminen: seuraaminen ja avustaminen 4. Tukeminen: kysymykset, keskustelu, materiaalinen tuki 5. Reflektinti: man vertailu eksperttiin/vertaisiin 6. Artikulinti: tiedn käsitteellistäminen (graafit, keskustelut, raprtinnit, suunnitelmat) 7. Kkeilu: uusien näkökulmien löytäminen Tutkivan ppimisen malli TAVOITE: yhteisöllisen tiedn tuttaminen 1.Kntekstin luminen 2.Ongelmien asettaminen 7. Uusien työskentelyteriiden /tiedn luminen 6.Ongelmien tarkentaminen 3. Tiedn ja selitysten luminen 4. Rakentava kriittinen arviinti 5. Syventävän tiedn etsintä (Hakkarainen, Lnka, Lippnen & Raami, 1999). Ongelmaperustaisen ppiminen, PBL (seven-jump prcess, seven jump step-mdel) 2h - avaus 3vrk - 2vka 2h - purku 1.Virike, käsitteiden selventäminen 2. Ongelman/ ilmiön määrittely 3. Aivriihi 4. Ilmiötä kuvaavan selitysmallin rakentaminen 5.Oppimistavittei den mutilu 6. Itsenäinen työskentely Esim. luentja, seminaareja, harjituksia, pintkäyntejä 7. Opitun tiedn analysinti ja arviinti Oppija: ppii ttamaan humin muiden käsityksiä timimaan vastuullisesti tumaan esille mia kannanttja Opettaja: ympäristön luja Ohjaaja, alan asiantuntija Millaisia uhkia pedaggisista malleista vi seurata? Millin kannattaa käyttää tiukkaa/löysää pedaggista mallia? ARVIOINTI Pedaggisten mallien riskit Vurvaikutuksen ja ngelmanratkaisuprsessin häiritseminen tarjamalla liian rajattuja vaihtehtja tai liian tarkalla vaiheistamisella Tehtävän haasteellisuus kärsii Humi vaiheiden muistamiseen, kgnitiivinen taakka lisääntyy Opiskelijiden ppimisvalmiuksien merkitys, tiukka/löysä malli Yhteisöllisen ryhmä käynnistäminen 5

6 Ryhmien mudstaminen 4 hlön ryhmät Ryhmän asiantuntijuuden määrittäminen Millaista saamista ryhmän jäsenillä n? Millaista saamista kukin vi tarjta ryhmän käyttöön? Työskentelyn käynnistäminen Aiheen ideintia Mikä kiinnstaa? Mille pintjakslle lisi tarvetta hittyön kulutuksessa? Uutta/innvatiivista? Mihin tarpeeseen/ngelmaan/ haasteeseen vastataan? ja miksi? Työskentelyn käynnistäminen Ryhmän työskentelystä spiminen Seuraavien viikkjen yhteisöllisen suunnittelu (aikataulu, välitavitteet, ryhmätapaamiset esim. skype, face-t-face, sisällöt) Millin ja miten alitetaan tiednhaut? Miten löydettyä tieta jaetaan? Millin ja miten alitetaan yhteisöllinen kirjittaminen wikissä? Tavitteiden, aikataulujen ja sisältöjen kirjaaminen wikiin Luentmateriaali Janhnen & Vanhanen-Nuutinen (tim.) Khti asiantuntijuutta. Oppiminen ja ammatillinen kasvu ssiaali- ja terveysalalla. Kansanen, P Opetuksen käsitemaailma. Opetus Ps-Kustannus. WS Bkwell Oy, Juva. Kskinen L, Jkinen P & Mikknen I Merkityksellisten tapahtumien tekniikka reflektitaitjen ppimisen menetelmänä hittyön kulutuksessa. Hittiede 19, Lindblm-Ylänne, S. & Nevgi, A (tim.) Ylipist ja krkeakulupettajan käsikirja. Helsinki: WSOY. Rep-Kaarent S Yhteisöllistä ja yhteistiminallista ppimista ylipistn - käsitteiden tarkastelua ja svellusten kehittelyä. Kasvatus 35 (5), Siljander, P Systemaattinen jhdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: Otava. Säljö, R. & Grönhlm, B Oppimiskäytännöt: ssikulttuurinen näkökulma. Helsinki: WSOY. Tynjälä Oppiminen tiednrakentamisena. Knstruktivistisen ppimiskäsityksen perusteita. Uusikylä, K. & Atjnen, P Didaktiikan perusteet. Helsinki: WSOY. Rgal SMM, Snider PD Rethinking lecture: the applicatin f prblem based learning methds t atypical cntexts, Nurse Educatin in Practice 8 (3), Ck DA; Garside S; Levinsn AJ; Dupras DM; Mntri VM What d we mean by web-based learning? A systematic review f the variability f interventins. Medical Educatin44 (8): Daley BJ, Trre DM Cncept maps in medical educatin: an analytical literature review. Medical Educatin 44 (5): Secmb J A systematic review f peer teaching and learning in clinical educatin. Jurnal f Clinical Nursing; 17 (6): Williams SM, Beattie HJ Prblem based learning in the clinical setting - a systematic review. Nurse Educatin Tday 28 (2): Blakely G; Skirtn H; Cper S; Allum P; Nelmes P; Educatinal gaming in the health sciences: systematic review. Jurnal f Advanced Nursing, 2009 Feb; 65 (2): Hean S; Craddck D; O'Hallran C; Learning theries and interprfessinal educatin: a user's guide. Learning in Health & Scial Care Rchmawati E; Wiechula R; Educatin strategies t fster health prfessinal students' clinical reasning skills. Nursing & Health Sciences12 (2): CASE-OPETUS Delpier T Cases 101: learning t teach with cases. Nursing Educatin Perspectives 27 (4): Kenig JM, Zrn CR Using strytelling as an apprach t teaching and learning with diverse students. Jurnal f Nursing Educatin 41 (9): Dwd SB, Davidhizar R Using case studies t teach clinical prblem-slving. Nurse Educatr 24 (5): Hunter LP & Hunter LA Strytelling as an educatinal strategy fr midwifery students. Jurnal f Midwifery & Wmen's Health 51 (4):

7 KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUN OHJAUS Clynes MP & Raftery SEC Feedback: an essential element f student learning in clinical practice. Nurse Educatin in Practice 8 (6): Häggman-Laitila A, Erikssn E, Meretja R, Sillanpää K, Rekla L Nursing students in clinical practice - develping a mdel fr clinical supervisin. Nurse Educatin in Practice 7 (6): Kelly C Student's perceptins f effective clinical teaching revisited. Nurse Educatin Tday 27 (8): SIMULAATIO Cant RP, Cper SJ Simulatin-based learning in nurse educatin: systematic review. Jurnal f Advanced Nursing 66(1):3-15. Hawkins K, Tdd M, Manz J A unique simulatin teaching methd. Jurnal f Nursing Educatin 47 (11): Kalmakis KA, Cunningham H, Lamureux ET, Ahmed EM Bradcasting Simulatin Case Studies t the Didactic Classrm. Nurse Educatr 35 (6): Palmer MH, Kwlwitz V, Campbell J, Carr C, Dilln R, Durham CF, Gainer LA, Jenkins J, Page JB, Rasin J Using clinical simulatins in geriatric nursing cntinuing educatin. Nursing Outlk 56 (4): Reilly A, Spratt C The perceptins f undergraduate student nurses f high-fidelity simulatin-based learning: a case reprt frm the University f Tasmania. Nurse Educatin Tday 27, Schening AM, Sittner BJ, Tdd MJ Simulated clinical experience: nursing students' perceptins and the educatrs' rle. Nurse Educatr 31 (6):