ASEMAKAAVAN MUUTOS TAKKANIEMENKAARI 9-13

Transkriptio

1 1 (11) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS TAKKANIEMENKAARI 9-13 SELOSTUS NRO 516

2 2 (11) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan päiväys: Piirrosnumero: 516 Asemakaavan nimi: Asemakaavan muutos Poitsilan kylän tiloilla 1:588, 1:589 ja 1:603 korttelissa 253, sekä puistoalueilla tilalla 1:614 Asemakaavan laatija: Kaavoitusarkkitehti Milla Koskivirta Haminan kaupunki, kaavoitus Käyntiosoite: Puistokatu 2 Postiosoite: PL HAMINA Puhelin: milla.koskivirta@hamina.fi Vireilletulopäätös: Tekninen lautakunta: Kaupunginhallitus: X.X.2014 Kaupunginvaltuusto: X.X KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä ydinkeskustasta Takkaniemen asuinalueella, Poitsilan kylän tiloilla 1:588, 1:589 ja 1:603, sekä puistoalueilla tilalla 1:614 osoitteissa Takkaniemenkaari 9-13 ja Rälssimiehentie 12. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Takkaniemessä.

3 3 (11) 1.3 ASEMAKAAVAN TARKOITUS Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kiinteistönomistajan, eli Lemminkäinen Talo Oy:n, aloitteesta. Kiinteistönomistaja on tehnyt anomuksen asemakaavan käyttötarkoituksen muuttamisesta. Tavoitteena on mahdollistaa nykyiselle rivitalokorttelille omakoti- ja erillispientalojen rakentaminen Luettelo kaavaselostuksen liitteistä Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Seurantalomake 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muuttaminen perustuu päivättyyn kaavamuutosanomukseen. Kaavamuutos on tullut vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu ja kaavamuutosluonnos Vireille tulosta ja OAS:in sekä luonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin ilmoituslehdissä ja lähinaapureille lähetetyillä kirjeillä. OAS ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Asemakaavaa muutetaan siten, että rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO), jolloin suunnittelualueelle muodostettaville tonteille mahdollistetaan omakotitalojen rakentaminen. Takkaniemenkaaren ja Rälssimiehentien kulmasta muuttuu kaupungin omistama pieni puistoalue (VP) pääosin osaksi asuinkorttelia ja pieneltä osin osaksi katualuetta. Lisäksi korttelin rajauksiin tehdään pieniä kiinteistöteknisiä tarkistuksia. Erillispientalotontteja muodostuu alueelle 9 kpl kahteen riviin kaaren muotoon. Alue porrastuu rantaan päin siten, että lähempänä rantaa oleville tonteille saa rakentaa yksikerroksisia erillispientaloja, ja rannasta kauempana Takkaniemenkaaren varrella oleville tonteille, kaksikerroksisia erillispientaloja. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen voi alkaa, kun kaavamuutos on lainvoimainen.

4 3 LÄHTÖKOHDAT 4 (11) ALUEEN YLEISKUVAUS Kaavamuutos koskee pääosin kolmea rakentamatonta rivitalotonttia, jotka sijaitsevat Takkaniemen asuinalueen eteläosassa lähellä Savilahden rantaa RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Takkaniemessä on pääosin ja 2000-luvuilla rakennettuja rivitaloja sekä erillispientaloja. Suunnittelualueella lähistöllä sijaitsee myös vuonna 1884 kauppaneuvos C.H. Ahlqvistin rakennuttama Takkaniemen huvila. Takkaniemen huvilan alue on Poitsilan kartanon vanhoja laidun- ja viljelysmaita. Pääosa alueen rakennusten julkisivuista on vaalean sävyisiä ja vesikatot punaisia. Loivaan etelärinteeseen rakentunut asuinalue näyttäytyy yhtenäisenä mm. reilun kilometrin päästä etelässä kulkevalta Haminan keskustan sisääntuloväylältä (vt7) nähtynä SUUNNITTELUALUEEN LUONTO JA MAISEMA Suunnittelualue käsittää olemassa olevaan asuinalueeseen liittyvän rakentamattoman alueen, joka rajautuu etelä- ja itärajoiltaan rantapuistoalueeseen, ja pohjois- ja länsiosiltaan asuntokatuihin. Katujen vastakkaisilla puolilla sijaitsee rivitalokiinteistöjä. Varsinainen suunnittelualue on pääosin matalakasvuista sekapuustoista metsikköä Luontokohteet Varsinaiselta suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien levähdys- tai lisääntymisalueita eikä muitakaan arvokkaita luontokohteita. Suunnittelualueesta kaakkoon, Takkaniemen kaakkoisosassa on, vuosien 2003 ja 2004 luontoselvityksien mukaan monipuolinen Savilahteen ja Salmenvirtaan ulottuva luontokohde. Kärkiosassa on pikkutikan reviiri, keskiosassa ketoniittyä ja pohjoisosassa istutettuja tammia ja kookas vaahtera. Lisäksi pohjoispuolella on joukko suuria siirtolohkareita, joiden joukossa rauhoitettu Makkarakivi. Kohde on kaupungin alueen puitteissa merkittävä. Vuonna 2004 tehdyn luontoselvityksen mukaan saman alueen kärkiosasta on myös löydetty merkkejä liito-oravan pienialaisesta elinympäristöstä. Kohde on maakunnallisesti merkittävä. Paikka on kaavamuutosalueen ulkopuolella, mutta kuitenkin sen vaikutusalueella. FT Tapio Rintasta on pyydetty laatimaan alueelta luontoselvitys MAANOMISTUS Suunnittelualueen asuinkortteli (AR) on Lemminkäinen Talo Oy:n omistuksessa. Suunnittelualueeseen kuuluvat puistoalueet omistaa Haminan kaupunki.

5 5 (11) 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Kymenlaakson ensimmäinen maakuntakaava, Taajamat ja niiden ympäristöt, on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö on vahvistanut tämän 1. vaihemaakuntakaavan ja tehdyillä vahvistuspäätöksillä. Tämä Kymenlaakson maakuntakaava on alueellisesti rajattu vaihemaakuntakaava, joka käsittää maakunnan kuntakeskukset lähialueineen sekä eräitä alueita, joilla on käynnissä liikenteen kehittämishankkeita vahvistettu maakuntakaava korvaa ympäristöministeriön vahvistaman kokonaisseutukaavan aluevaraukset siltä osin, kuin ne tulevat maakuntakaavassa käsitellyiksi. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (A/s). Muutosalueella ei ole ko. säilytettäviä rakennuskulttuurikohteita. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. KAAVA- MUUTOSALUE Kuva 4. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta

6 Keskeisten alueiden yleiskaava 6 (11) Haminan keskeisten alueiden yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on saanut lainvoiman Haminan keskeisten alueiden yleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta sekä lähivirkistysaluetta. Yleiskaavassa suunnittelualue on kokonaisuudessaan merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Kaavamuutos ei ole ristiriidassa voimassa olevan Keskeisten alueiden yleiskaavan kanssa. Takkaniemen kaakkois-osan niemen kärkeen on yleiskaavassa merkitty luo -alue (Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue), jonka rajausmerkintä yleiskaavassa yltää osalle suunnittelualuetta, korttelin itäpäätyyn. Yleispiirteinen yleiskaavamerkintä ulottuu alueelle, sillä vaikka varsinainen kohde sijaitsee kaavamuutosalueen ulkopuolella, niin vaikutusalueen voidaan katsoa ulottuvan alueelle. SUUNNITTELUALUE Kuva 5. Ote Haminan keskeisten alueiden yleiskaavasta

7 Asemakaava Muutosalueella on voimassa hyväksytty asemakaava 348 ja hyväksytty asemakaava 350. Suunnittelualueelle on määritelty seuraavat kaavavaraukset: Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) ja Puisto (VP). 7 (11) Rakennusalakohtaista rakennusoikeutta kolmella rivitalotontilla on yhteensä 2250 ke-m2, josta 300 ke-m2 on varattu asukkaiden yhteiseen käyttöön varattavan kerrosalan neliömetrimäärään. Suurin sallittu kerrosluku on I ½. Tonttien rajoille on merkitty ajoneuvoliittymäkielto-osuuksia, jotka nyt omakotitalotonteiksi muuttamisen yhteydessä poistetaan. Kuva 6. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on rajattu sinisellä. asemakaavasta Haminan kaupunginvaltuuston hyväksymä uusi rakennusjärjestys on tullut voimaan Muutosalueelle tehdään sitova tonttijako. Samalla muodostuu uusi kaupunginosa Salmenkylä. Alueesta on laadittu yksityiskohtainen pohjakartta mittakaavassa 1:1000.

8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 8 (11) 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavan muutokseen lähdettiin kiinteistönomistajan anomuksesta muuttaa asemakaavan käyttötarkoitusta. Kaavan mukainen rivitalorakentaminen ei ole toteutunut ja alue on jäänyt rakentamattomaksi. Saadun tiedon mukaan kiinteistönomistajan tarkoituksena ei ole toteuttaa kaavaa itse, vaan myydä muodostettavat tontit kaavamuutoksen jälkeen eteenpäin omakotitalorakentajille. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Suunnittelu käynnistyi kaavamuutosanomuksen jättämisen jälkeen loppuvuonna Vireille kaavamuutos tuli kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä ( 8, Dnro 897/13). 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET Välittömiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat ja asukkaat - Alueen rakentamiseen suoraan tai toimensa puolesta osallistuvat - Yhdyskuntateknisten järjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat yhteisöt - Kunnan rakennusvalvontaviranomainen - Kunnan ympäristöviranomainen - Kaakkois-Suomen ELY keskus, ympäristö ja luonnonvarat Välillisiä osallisia ovat kaikki sellaiset, jotka kokevat itsensä osallisiksi VIREILLETULO Kaavahanke on tullut vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä Asemakaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ilmoitettiin kaupungin ilmoituslehdissä (Kymen Sanomat, Ankkuri ja Reimari) sekä kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla Naapureille lähetettiin erilliset kirjeet (ns. maanomistajien kuuleminen).

9 9 (11) OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Luonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat esillä kaavoitusyksikön ilmoitustaululla Mielipiteitä ei jätetty VIRANOMAISYHTEISTYÖ Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot. Lausuntoja saapui 4 kpl. Kymenlaakson pelastuslaitoksella ja kaupungin ympäristötoimella ei ollut kaavasta erityistä huomautettavaa. Kaakkois-Suomen ELY -keskus toi lausunnossaan esille, että Takkaniemessä on liito-oravan elinaluetta. Kaava-alueella on sen mukaan muutamia suurikokoisia lehtipuita. Puut tulee merkitä kaavaan säilytettäviksi tai varmistaa, että ne eivät ole liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. FL Tapio Rintaselta on pyydetty luontoselvitys alueelta. Pyydetyn luontoselvityksen tekeminen on vielä kesken. Luontoselvityksen valmistuttua se liitetään kaava-aineistoon. Rakennusvalvonta esittää, että kaavoittaja arvioisi vaihtoehtoa, jossa korttelin länsipään tonteille rakennettavat talot olisivat 1-kerroksisia ja korttelin itäpään tonteille rakennettavat talot 2-kerroksisia, jolloin kaava-alueen pohjoispuolella jo rakennetuista rivitaloista avautuvat näkymät otettaisiin paremmin huomioon. Kaavoittaja vastaa tähän, että rivitaloista avautuvat näkymät on huomioitu kaavatyössä. Koko asuinalue laskee etelään. Suunnittelualueen pohjoispuolella oleva rivitalotontti on pengerretty eteläpuolista aluetta nähden korkeammalle. Asemakaavassa rivitalotontin eteläreuna on merkitty istutettavaksi alueeksi, ja kasvillisuus on olemassaan tiheää ja näkymiä peittävää. Poistuvassa kaavassa suunnittelualueen rivitalot muodostavat esitettyjen ohjeellisten rakennuspaikkojen mukaan 1 ½ -kerroksisen rakennusmassarintaman rannan suuntaisesti. Muutettaessa tontit pienemmiksi yksiköiksi, eli omakotitalotonteiksi, näkymät reilun kokoisten AO -tonttien ja niille sijoittuvien omakotitalojen välistä paranevat erityisesti, kun kaava toteutuu ja nyt näköesteenä oleva yhtenäinen metsikkö poistuu. Kaavaan on merkitty ohjeelliset rakennuspaikat omakotitaloille, jotta mahdollisimman monesta alueen asunnosta olisi näkymä merenlahdelle. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot sekä osallisten mielipiteet. Kaavan nähtävillä oloaikana esillä on myös kaavan lähtöaineistoa sekä kaavoitusta varten laaditut selvitykset. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS Kaavamuutosalueen pinta-ala on n. 1,1 ha. Asemakaavaa muutetaan siten, että rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO), jolloin suunnittelualueelle muodostettaville tonteille mahdollistetaan omakotitalojen rakentaminen. Poistuvan kaavan mukainen rivitalorakentaminen ei ole toteutunut. Muutosta koskeva alue on lähes kokonaan asuinkorttelialuetta, jonka käyttötarkoitusmerkintä muuttuu (AR -> AO). Lisäksi Takkaniemenkaaren ja Rälssimiehentien kulmassa oleva kaupungin omistama pieni puistoalue (VP) muuttuu pääosin osaksi

10 10 (11) asuinkorttelia ja pieneltä osin osaksi katualuetta. Myös korttelialueen rajoissa tapahtuu pieniä tarkistuksia katu- ja puistoaluetta vasten. Kolmelle kaava-alueen rannanpuoleisessa rivissä sijaitsevalle tontille merkitään johtorasite (johtoa varten varattu alueen osa), jotta vesi- ja viemärilinjat saadaan vietyä näiden tonttien takana sijaitseville kolmelle tontille. Alustavien yhdyskuntateknisten suunnitelmien mukaan Takkaniemenkaaren katualuetta pitkin putkille ei saada riittävää peitesyvyyttä, joten putkilinja täytyy johtaa alueen eteläpuolelta rantapuiston kautta. Erillispientalotontteja muodostuu alueelle 9 kpl kahteen riviin. Alue porrastuu rantaan päin niin, että lähempänä rantaa oleville tonteille saa rakentaa 1-kerroksisia erillispientaloja, ja rannasta kauempana Takkaniemenkaaren varrella oleville tonteille, 1½ - tai 2 -kerroksisia erillispientaloja. Tehokkuusluku tonteilla on e=0.25. Tontit ovat pinta-alaltaan m2:n kokoisia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset esitetään kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. Ekologiset vaikutukset 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen 3. Sosiaaliset vaikutukset 4. Kulttuuriset vaikutukset 6.1 EKOLOGISET VAIKUTUKSET Asemakaavamuutoksen ekologiset vaikutukset luonnonympäristöön ovat pienialaisia. Poistuvassa kaavassa alue on jo asuinkorttelialuetta. Alue liittyy olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen täydentäen tätä. Kaavamuutoksen toteutuminen ja erityisesti alueen alavuudesta johtuva maatäyttö merkitsee korttelin luonnonympäristön häviämistä. 6.2 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN Asemakaavamuutoksen mukainen maankäyttö tukeutuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta. Kaavan toteuttamisen yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat suhteellisen edulliset, sillä alue on liitettävissä Haminan kaupungin yhdyskuntatekniseen verkostoon. Tosin verkostoa joudutaan jatkamaan. Uusia katuyhteyksiä ei ole tarve rakentaa. 6.3 SOSIAALISET VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella ei katsota olevan oleellisia ja merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia.

11 11 (11) Kaavamuutoksen myötä rakentamisen määrä ei juuri muutu, päinvastoin se mahdollistaa rakennusmassoiltaan ja mittakaavaltaan pienempien omakotitalojen rakentamisen verrattuna poistuvan kaavan mukaiseen rivitalorakentamiseen. Asuinalue tiivistyy, eheytyy ja siistiytyy rakentamattoman alueen rakentumisen myötä. Jos muutosta verrataan voimassa olevaan kaavaan ja sen kolmeen rivitalotonttiin, muutoksen vaikutukset voidaan arvioida laadultaan lieventävinä ja merkitykseltään vähäisinä alueelle mahdollisesti rakennettavien asuntojen määrän vähenemisen vuoksi. 6.4 KULTTUURISET VAIKUTUKSET Asemakaavan toteutuessa alue siistiytyy ja ympäristön yleisilme muodostuu rakennetummaksi ja huolitellummaksi. Näin ollen kaavan toteuttamisella on positiivista vaikutusta asuinalueen viihtyvyyteen ja ympäristöön. Olemassa olevat, alueen asukkaiden käyttämät, viher- ja virkistysalueet sekä -reitit säilyvät. Haminan keskustan ympyräasemakaavaan perustuvaan kaupunkikuvaan ja identiteettiin kaavalla ei ole oleellista vaikutusta sijainnista johtuen. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen etenee, kun kaava on saanut lainvoiman. Haminassa 13. päivänä maaliskuuta 2014 HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Maankäytön suunnittelu Milla Koskivirta Kaavoitusarkkitehti