Tilat ja työympäristö näkökulmia monitilatoimistoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilat ja työympäristö näkökulmia monitilatoimistoon"

Transkriptio

1 Tilat ja työympäristö näkökulmia monitilatoimistoon Suvi Nenonen, FT Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto Olli Niemi, TT Dosentti, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Rakentajain kalenteri 2013 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Neljän vuodenajan kansana suomalaiset ovat edelläkävijöitä erinomaisten työympäristöjen tekemisessä. Tarkastelemme toimistojen kehittymistä 1900-luvulla sekä yleensä Suomessa. Tämän jälkeen esitellään monitilatoimiston suunnitteluohje sekä esimerkki vaihtoehtoisesta työympäristöstä. 1 Työympäristöjen kehittyminen 1900-luvulla Työympäristöt ovat kehittyneet sekä tuotantoteknisen että informaatio- ja kommunikaatioteknologisen murroksen saatossa. Niiden kehittymisen eri vaiheita voidaan tunnistaa yhteensä seitsemän 1900-luvulla [1]. Toimistojen muodonmuutos on koottu taulukkoon luvun alkuvaiheessa työympäristöt olivat avaria avotoimistoja, joissa konekirjoittajattaret istuivat ahtaasti riveissä ja työnjohtaja valvoi työtä joukkojensa edessä. Toimisto oli tehdasmaisen linjaston perusteella tehty tehokkaan ja vahdittavan työskentelyn avoin tila. Talous ja rakennustekniikka kehittyivät 1950-luvulla toisen maailmansodan jälkeen. Silloin rakennettiin, ja rakennetaan edelleen erityisesti Yhdysvalloissa, korkeita toimistotorneja syvine ja avoimine kerroksineen. Tässä toimistojen kehittymisen toisessa vaiheessa etenkin Pohjoismaissa käytössä oleva toimistohuone syntyi, kun johtajat siirtyivät joukkojensa edestä omiin, henkilökohtaisiin toimistohuoneisiinsa ja työntekijät työskentelivät avoimissa tiloissa [1]. Saksalainen käsite maisemakonttori Bureaulandschaft siirsi työympäristöjen kehittämisen Eurooppaan noin kymmenen vuotta myöhemmin. Tässä työympäristössä haluttiin madaltaa ja murtaa hierarkiaa, tukea ja arvostaa vuorovaikutusta sekä kehittää tiloja yhteiselle työskentelylle. Maisemakonttori levisi nopeasti useisiin pohjoiseurooppalaisiin yrityksiin: avoimet alueet ja samanlaiset työpisteet nähtiin kuitenkin enemmän raa an tehokkuuden vertauskuvina kuin sosiaalisuuden ja ystävällisyyden alustoina. Yritykset eivät vielä olleet kypsiä luopumaan asemaan ja arvostukseen liittyvistä toimistohuoneista. Johtajalla säilyi suurin huone korkeine tuolin selkänojineen sekä suurine pöytineen. Käyttäjien aktiivisuus ja työntekijöiden oikeuksien laajeneminen johti neljännessä vaiheessa 1970-luvulla avoimen maisemakonttori-konseptin vähenemiseen. Työntekijät eivät halunneet vetoisia ja äänekkäitä tiloja, joissa luonnonvalo oli vähäistä. Yksityisyyden puutteeseen haluttiin vaikuttaa: syntyi erilaisia säädöksiä mm. tilamäärästä henkilöä kohti sekä luonnonvalon määrästä. Henkilökohtaiset toimistohuoneet palasivat Pohjoismaihin; kuitenkin Tanskassa käytettiin edelleen eniten avotoimistoja. Ruotsalaiset kehittivät kombi-toimiston, jossa yhdistettiin suljettua ja avointa tilaa. USA:ssa kehitettiin puolestaan toimistoseinäkkeet jakamaan avointa tilaa pienemmiksi työtiloiksi [2]. Teknologian kehittyminen ja talouskasvu vaikuttivat 1980-luvun toimistosuunnitteluun. Julkisivuihin kiinnitettiin huomiota, ja esimerkiksi muuttuneet LVI-järjestelmät mahdollistivat uusia ratkaisuja Taulukko 1. Toimistojen kehitysvaiheet. Vaihe ja ajankohta Kehitysajuri Toimistoratkaisu luvun alkuvaihe Tehtaan tuotantolinjaratkaisun soveltaminen toimistotyöhön luku Kehittynyt talous sekä rakennustekniikka Avara avotoimisto, jossa työnjohtaja valvoi työtä joukkojen edessä Toimistohuone johtajille, avoin tila työntekijöille luku Hierarkian madaltaminen ja murtaminen Maisemakonttori luku Työntekijän oikeudet Kombitoimisto luku Taloteknologian kehittyminen Älykkäät toimistot luku Informaatio- ja kommunikaatio- Fyysiset ja virtuaaliset työympäristöt teknologian kehittyminen luku Mobiili, liikkuva työ Monitilatoimistot 99

2 toimistoihin. Älykkäällä talotekniikalla tarkoitetaan ennalta valittujen sähköisten järjestelmien toimintaohjeiden mukauttamista ennakoimalla muuttuvia olosuhteita, tilanteita tai käyttäjien toiveita sekä oppimalla säännönmukaisesti toistuvista asioista. Tavoite on parantaa käyttäjien olosuhteita mahdollisimman taloudellisesti ja lisätä tuottavuutta, kun kyseessä ovat liiketilat. Älytalolla, tarkoitetaan älykästä rakennusta eli rakennusta, joka mukautuu käyttäjän tarpeiden mukaan [3]. Rakennuksen älykkyyden lisäksi henkilökohtainen tietokone alkoi olla toimiston tärkeimpiä välineitä. Käyttäjätyytyväisyyden tutkimisessa tunnistettiin korrelaatio tyytyväisyyden ja tilan säätelymahdollisuuksien välillä: avautuvat ikkunat, ilmastoinnin sääntö, maiseman merkitys ja näköala ulos nousivat tärkeiksi tekijöiksi [4 ja 5] luvulla toimistoon sijoitettiin vielä paljon informaatio- ja kommunikaatioteknologiaa, mutta varsinainen seitsemäs työympäristöjen evoluutiovaihe alkoi mobiilin teknologian myötä. Työntekijä ei ollut enää paikkaan sidottu ei toimistossa eikä sen ulkopuolella. Myös työajan käsite muuttui. Fyysisen tilan rinnalle tuli uusi virtuaalinen ja digitaalinen toimintaympäristö. Samanaikaisesti tilan tarve alkoi vähentyä ja pohjoismainen tapa suunnitella tiloja erilaisia käyttötarkoituksia varten yleistyi. Toiminta- ja tarkoituslähtöinen tilasuunnittelu lisääntyi, sekä monipaikkainen työskentely toi uusia haasteita. Samaan aikaan kiinteistöjohtamisen strateginen merkitys tunnistettiin ja työympäristöön ryhdyttiin kiinnittämään huomiota resurssina [6]. Terveellinen ja turvallinen työympäristö yksilölle on tärkeää, mutta työympäristön mahdollisuudet tukea yhteisöllisyyttä sekä yhteistyötä korostuvat tietotyön lisääntyessä entisestään [7]. Meneillään on vahva muutos monitilatoimistoihin ja -ratkaisuihin, jossa tarjotaan yksilöille ja ryhmille erilaisia tilavyöhykkeitä ja tilatyyppejä. Stabiili ja staattinen ratkaisu ei riitä. 2 Suomalaisen kehittämisen historiaa Suomalaista työympäristöjen kehittymistä voidaan kuvata kolmena aaltona. Ensimmäisessä aallossa luotiin ensimmäiset suomalaiset vaihtoehtoiset työympäristökonseptit, joista SOL-city on edelleen voimissaan. Tutkija Paalumäki toteaa, että toimitilat ja niiden sisustus voivat olla vahva vaikuttamisen keino johtajalle, joka haluaa käyttää niitä hyväkseen. Niiden avulla johtaja voi vaikuttaa siihen, miten työntekijät ymmärtävät yrityksen olemassaolon tarkoituksen sekä oman tehtävänsä ja roolinsa työyhteisössä. Ne ovat vakaa ja luotettava kiinnekohta, organisatorisen muistin kantaja. Tietoisesti käytetty symboliikka on erityisen vaikuttavaa, mikäli se on uskottavasti punottu kiinteäksi osaksi yrityksen johdon koko filosofiaa ja toimintaa. Toimitila, tavarat ja erilaiset merkit eivät ole vain ulkoisen imagon rakennusaineita tai työn mykkiä kulisseja. Ajan mittaan ne juurtuvat monin tavoin kiinteäksi osaksi yrityksen sisäistä arkipäivää ja käytännön toimintoja. Ne rakentavat käsitystä yrityksen omaleimaisuudesta, ja niitä voidaan käyttää hyväksi ihmisiä johdettaessa [8]. Työympäristöjen kehittäjä ja tutkija Michael Joroff osallistui tässä vaiheessa suomalaiseen työympäristöjen kehittämiseen jäsentäen mm. eritasoisia työympäristömuutoksia. Hänen mukaansa toimitiloja tullaan tarvitsemaan aina, mutta niiden luonne muuttuu. Työntekijät ja työnantajat edellyttävät tulevaisuudessa työympäristöltään monipuolisempia toiminnallisuuksia kuin tähän asti [9]. Vuonna 2005 Tekes aloitti Tila-ohjelman, jossa keskityttiin niin fyysisen, virtuaalisen kuin sosiaalisen työympäristön kehittämiseen. Sekä työympäristöjen tuottajat että käyttäjät ovat osallistuneet lukuisiin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Tällä hetkellä ohjelman tavoitteena on edistää suomalaisten yritysten tiloihin liittyvää liiketoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä, sekä kehittää tiloihin liittyvää käyttäjäosaamista ja tilojen elämyksellisyyttä. Loppuvaiheessa ohjelma painottuu muuttuviin käyttäjätarpeisiin asumisen, työnteon, oppimisen, kaupan, hyvinvoinnin, viihteen ja teollisuuden tiloissa. Vuoden 2012 alussa julkistettiin Käyttäjälähtöiset tilat -opas, joka on kattava yhteenveto suomalaisesta tilaosaamisesta niille henkilöille ja organisaatioille, jotka vastaavat toimitilojen ja toimintaympäristöjen kehittämisestä. Mukana on useita kirjoittajia ja ammattilaisia, jotka tuovat uutta ajattelua tilojen suunnitteluun ja käyttöön. Opas sisältää tietoa ja käytännön vinkkejä työympäristöjen suunnitteluun sekä työympäristömuutosprosessien läpiviemiseen. Oppaassa keskitytään tilojen käyttöön kestävän kehityksen, hyvinvoinnin ja tuottavuuden näkökulmasta [10]. Kolmas aalto on alkamassa, ja se keskittyy yhä enemmän työympäristöjen verkostoon sekä työympäristöihin osana muita tilasegmenttejä ja kaupunkirakennetta. Tulevaisuuden työympäristöt ovat monipaikkaisia [11]. Yksi Aalto-yliopiston BEStutkimusryhmän tutkimuskohde on ns. Co-working (rinnakkain työskentely) -tilat. Niillä tarkoitetaan työympäristöjä, joita jäsenet (yksityisyrittäjät, free lancerit, mobiilit työntekijät yms.) voivat käyttää omiin työtehtäviinsä jäsenmaksua vastaan, ja joissa tilojen lisäksi tarjotaan jäsenille yhteisön tuomia etuja ja lisäarvoa. Vuodesta 2006 lähtien tarjolla olevien co-working-konseptien määrä on vuo- 100

3 sittain kaksinkertaistunut, ja co-working-tiloja eri konsepteilla on nyt maailmanlaajuisesti noin Co-working-tilat ovat usein monitilatoimistoja, eli niistä löytyy tiloja erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten yksin ja yhdessä tehtävään työhön, kokouksiin, workshopien pitämiseen sekä seminaareihin. Tilat ovat usein muunneltavissa eri käyttötarkoituksiin. Kodikkuus ja viihtyisyys sekä epämuodollinen ilmapiiri kuvaavat monen co-working-tilan tunnelmaa [12 ja 13]. Heikompi Avoimen vuorovaikutuksen Lyhytaikaisen pistäytymisen YHTEISTYÖ Parempi Intensiivisen yhteistyön Itsensiivisen yksilötyön KESKITTYMINEN Parempi Rakentajain kalenteri 2013 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry 3 Monitilatoimiston suunnitteluohje Monitilaratkaisun ajatuksena on, että työnteko tapahtuu siihen kulloinkin parhaiten sopivissa tiloissa, ja koko työprosessin perusluonne on sen mobiilisuus, siirrettävyys. Siirtyminen monitilaratkaisuun alkaa työn analyysistä. Työn analyysin avulla selvitetään yrityksen perustehtävä sekä millaista työtä ja työnkuvia organisaatiossa esiintyy. Niin ikään pyritään ennakoimaan, millainen työtehtävien tarve tulevaisuudessa on. Lähtökohtana on kiinteistölähtöisyyden sijaan käyttäjälähtöisyys. Meneillään on vahva muutos monitilatoimistoihin ja -ratkaisuihin, joissa tarjotaan yksilöille sekä ryhmille erilaisia tilavyöhykkeitä ja tilatyyppejä. Stabiili ja staattinen ratkaisu ei riitä. Monitilaratkaisun ajatuksena on, että työnteko tapahtuu siihen kulloinkin parhaiten sopivissa tiloissa, ja koko työprosessin perusluonne on sen monipaikkaisuus ja liikkuvuus. Tilojen käyttötapaan kiinnitetään huomiota uudella tavalla: jokaisella henkilöllä ei välttämättä ole omaa työpistettä, vaan hänen käytössään on työpisteiden valikoima eri työtehtäviä varten. Siirtyminen monitilaratkaisuun alkaa työn analyysistä. Työn analyysin avulla selvitetään yrityksen perustehtävä sekä organisaatiossa esiintyvä työ ja työnkuva. Niin ikään pyritään ennakoimaan, millainen työtehtävien tarve tulevaisuudessa on. Lähtökohtana on kiinteistölähtöisyyden sijaan käyttäjälähtöisyys [10]. Monitilatoimisto on tietotyön murroksen synnyttämä uusi, joustava ja muunneltava tilakonsepti. Se tarjoaa toiminta-alustan lisääntyvälle ja monimuotoistuvalle yhteistyölle. Monitilatoimisto mahdollistaa sopivan työtilan valinnan kulloiseenkin työtehtävään. Avoimella alueella tehdään työtehtäviä, jotka vaativat vuorovaikutusta ja/tai eivät ole häiriöherkkiä keskeytyksille. Keskittymistä vaativille töille on rauhallisia työtiloja sekä erikokoisille ja erityyppisille neuvotteluille sekä yhteistyötilanteille ryhmätyötiloja ja kohtaamispaikkoja [14]. Mukaellen Ehrlichin ja Bitterin [15] jäsentelyä olemme kehittäneet viitekehyksen monitilatoimiston erilaisille vyöhykkeille (kuvio 1). Heikompi Kuva 1. Monitilatoimiston vyöhykkeitä Ehrlichin ja Bitterin mallista [15]. Uudenlaiset tavat käyttää monitilatoimistoa ovat lisääntyneet kehittyvän tieto- ja kommunikaatioteknologian myötä: mukana kannettavat laitteet eivät sido työntekijöitä yhteen kiinteään työpisteeseen. Monitilatoimiston suunnitteluohje julkaistiin syksyllä 2012 yhtenä tuloksena Aalto-yliopiston, Työterveyslaitoksen, Turun yliopiston sekä Satakunnan ammattikorkeakoulun Käyttäjälähtöiset toimistotilat -hanketta (www.ttl.fi/toti). Suunnitteluohjeeseen on koottu suosituksia useista eri lähteistä seuraten kansainvälistä kehitystä [16 ja 17]. Monitilatoimiston suunnitteluohjeen sisältöön kuuluu katsaus toimistojen kehittymiseen, monitilatoimiston muutosprosessien vaiheet sekä tieto käyttäjien profiloinnista. Tämän jälkeen käydään läpi eri vyöhykkeillä olevia tilatyyppejä sekä kuvataan niiden suunnitteluun ja käyttöön liittyviä ohjeita. Kullekin tilatyypille on jäsennetty käyttötarkoituksia ja arvioitu tilatyypin hyviä sekä huonoja puolia. Suunnitteluohjeen tavoite on toimia materiaalina uusien tilaratkaisujen sekä uusien tilojen käyttötapojen kehittämisessä. 4 Esimerkki vaihtoehtoisesta työympäristöstä: Suomen yliopistokiinteistöt Oy 4.1 Lähtötilanne Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n 16 työntekijää muutti keväällä 2011 perinteisestä huonetoimistoeli ns. koppikonttoriratkaisusta uusittuun monitilatoimistoon. Muutoksen syynä oli lisääntynyt tilantarve sekä käyttäjien kokemus siitä, että vanha tila ei tukenut riittävästi yhteistä tekemistä, eikä se myöskään tukenut haluttua mielikuvaa innovatiivisesta yrityksestä. Tilojen toivottiin viestivän avoimuutta, läpinäkyvyyttä sekä kustannustehokkuutta, ja niistä toivottiin innostavia sekä viihtyisiä. 101

4 Tavoitteena oli myös testata, miten perinteisestä koppikonttorista voitaisiin tehdä moderni työtilaratkaisu, ja kuinka kalliita muutostyöt olisivat uuteen verrattuna [18]. 4.2 Työympäristömuutos Työympäristömuutoksessa käytettiin ulkopuolisia asiantuntijoita, joiden avulla tutkittiin kolmea erilaista toimintaskenaariota, joita olivat: staattinen kotipesä, dynaaminen mobiili kotipesä ja mobiili monipaikkainen tuhkapilvi. Tuhkapilvi -skenaario oli valinta, koska osalla työntekijöistä olisi omat työpisteet, ja osalla työpisteratkaisu oli luonteeltaan sopiva mobiilimpaan työhön. Ratkaisuun kuului myös lounge-monikäyttötila, kahvilatila sekä ennen työpistetiloja sijaitsevia erikokoisia neuvotteluhuoneita. Tilaan sijoitettiin kaksi puhelinkoppia ja kaksi parityöskentelyhuonetta [19]. Vanhasta toimistosta purettiin kaikki sisäseinät. Tilaan tehtiin avoimuutta viestivät ja ääntä hyvin eristävät lasiseinät puskusaumoilla (rakenteetonta arkkitehtuuria), jolloin parityöskentelytilasta ja puhelinkopeista tuli avoimempia kuin perinteinen ratkaisu olisi ollut. Myös hissiaulaan tehtiin lasiseinä, jolloin vieraat näkevät mitä tiloissa tapahtuu. Sisäympäristön parantamiseksi tilaan asennettiin korkeatasoinen akustiikka kokolattiamatto sekä kattoon akustiikkalevy, joka oli 20 cm irti katosta. Avotilojen haittoina on pidetty melua, valaistusta, lämpötilaa, ilmanlaatua ja työntekijöiden keskittymisongelmia. Tässä ratkaisussa tila ei kaiu, ja vaikka puhe kuuluu jopa yhdeksän metrin päähän, ei se häiritse. Työntekijät eivät halua tilaan keskustelua vaimentavaa peittoääntä, koska muiden käymät keskustelut koetaan hyödyllisiksi oman työn kannalta. Sisäympäristön haasteeksi nousi ilmanlaatu, sillä vanhan rakennuksen puitteissa ilmanvaihtoa ei voitu tehostaa [18]. 4.3 Käyttäjien kokemuksia Kesällä 2011 tehtiin haastattelututkimus [14], jossa kartoitettiin organisaation henkilöstön kokemuksia ja mielipiteitä toimitilan muutoksesta. Ennakkoasenne monitilaratkaisua kohtaan oli suurimmalla osalla vastaajista joko positiivinen tai neutraali: 40 %:lla positiivinen asenne, 40 %:lla neutraali asenne ja 20 %:lla negatiivinen asenne. Erityisesti johtotaso suhtautui ratkaisuun positiivisesti. Negatiiviset ennakkoasenteet liittyivät lähinnä pelkoon uuden monitilaratkaisun meluisuudesta, rauhattomuudesta ja oman työhuoneen puuttumisen aiheuttamista ongelmista työn tekemisessä. Positiiviset muutokset on listattu taulukkoon 2. Haastateltujen näkemykset uusien työtilajärjestelyiden vaikutuksista omaan työviihtyvyyteensä olivat pääosin hyvin positiivisia. Lisääntynyt vuorovaikutus ja vahvistunut yhteenkuuluvuuden tunne lisäsivät selvästi työviihtyvyyttä. Työssä viihtyminen koettiin selkeästi aikaisempaa paremmaksi. Yksinäisyyden tunne, joka oli vanhassa ratkaisussa yleinen, oli kadonnut, ja tilalle oli tullut yhteisöllisyyden tunne. Myös tilan esteettiset ratkaisut sekä tiedonkulun vaivattomuus ja nopeus lisäsivät työviihtyvyyttä. Monitilaratkaisu koettiin selkeästi paremmaksi ratkaisuksi kuin aikaisempi huonetoimisto, ns. koppikonttori. Negatiivisiksi piirteiksi kaksi henkilöä koki lievän rauhattomuuden tunteen ja keskittymisen vaikeuden joissakin tilanteissa, mutta hekin pitivät uutta työympäristöä aiempaa parempana. Erona aiempaan tilaympäristöön koettiin yksityisyyden erilaisuus mm. yksityisten puheluiden ja muiden privaattiasioiden hoitamisessa, sekä joka päivä eri paikassa työskenteleminen. Omien yksityisasioiden hoitaminen erillisissä äänieristetyissä huoneissa vaati tottumista [14]. Haastattelutulokset osoittivat koetun sisäympäristön olevan hyvä, ja siihen oltiin tyytyväisiä. Kui- Taulukko 2. Muutoksen positiiviset kokemukset. Muutoksen vaikutus Positiiviset kokemukset Asenne monitilaratkaisuun Akustiikka luultua parempi Neutraalit ja negatiiviset asenteet muuttuivat positiivisiksi Tiedonkulku yhteisössä Tiedonkulun nopeus, helppous ja välittömyys; tiimien välisen yhteistyön lisääntyminen; ajan tasalla pysyminen; tiedonkulun avoimuus; ideoinnin lisääntyminen sekä päätöksenteon nopeutuminen Tila Tilojen moninaisuus ja monipuolisuus, tilan esteettisyys (raikas, valoisa, kaunis, miellyttävä, pirteä, iloinen, värikäs, nykyaikainen, kodikas), mahdollisuus vetäytymiseen, hyvä akustiikka, tilan rauhallisuus sekä aktivoiva ja motivoiva ympäristö Tilojen monikäyttöisyys ja määrittelemättömyys; tilan läpinäkyvyys ja avoimuus Työyhteisö Yhteenkuuluvuuden lisääntyminen, työyhteisön avoimuus, hierarkkisuuden poistuminen, työilmapiirin parantuminen sekä helppous päästä työyhteisöön sisälle 102

5 tenkin koko ilmanvaihdon korjaaminen oli ollut mahdotonta, koska jokaisen kerroksen talotekniset järjestelmät ovat osa koko rakennuksen taloteknistä kokonaisuutta. Neuvotteluhuoneeseen asennettiin hiilidioksidipitoisuutta mittaava langaton Wirepas-sensori, joka tuotti reaaliaikaista CO 2 - käyrää videotykin kautta huoneen seinälle. Käyrä nousee pikkuhiljaa, mutta taittuu alaspäin melkein heti, kun ovi avataan. Reagointiviive johtunee siitä, että sensori on asetettu takaseinälle suuren tvmonitorin taakse. Kymmenen minuutin kuluttua oven avaamisesta ilma on raikas. Huoneen lämpötila ei kuitenkaan ole laskenut. CO 2 -tason laskiessa vähenee ihmisen kokema kuumuuden tunne olotila helpottuu. Hiili dioksidimäärän nopea väheneminen oven avauksella osoittaa, että perinteisen koppikonttorin sisäilman laadun parantaminen pelkästään ilmanvaihtoa tehostamalla edellyttää huomattavasti suurempia investointeja kuin avoimessa toimintaympäristössä. Näiden tulosten perusteella voidaan esittää oletus, että monitilatoimistossa ilmanlaatu on parempi kuin koppikonttorissa, koska tyhjän työpisteen hyvä ilma tulee muiden hyödyksi, kun taas tyhjässä koppikonttorissa oleva raikas ilma ei hyödytä ketään (normaalisti toimistojen käyttöaste vaihtelee %:n välillä). Monitilatoimistossa kokoustilan oven avaaminen parantaa ilmanlaatua jopa nopeammin kuin ikkunan avaaminen, mikäli oven takana on avointa tilaa. Perinteisessä koppikonttorissa oven avaaminen käytävään ei juurikaan helpota tilannetta, koska normaalisti käytävässä ei ole erillistä ilmanvaihtoa. Tällä havainnolla on suuri taloudellinen merkitys. Muutettaessa perinteinen koppikonttori monitilatoimistoksi ei välttämättä tarvitse lisätä ilmanvaihto-kapasiteettia, vaan ainoastaan huolehtia siitä, että neuvotteluhuoneisiin voidaan tarvittaessa lainata avotilasta raikasta ilmaa kuormitustilanteissa. Tutkimuksessa haetaan erilaisia ratkaisuja kuormituksen tasaamiseksi tai raikkaan ilman lainaamiseksi. Tällaisia ratkaisuja ovat edellä mainitun oven tai ikkunan avaamisen lisäksi luonnollista tai koneellista ilmanvaihtoa hyödyntävät, ääntä eristävät ilmankulkukanavat ja -käytävät. Mikäli opimme lainaamaan raikasta ilmaa avotilasta kuormitettuun tilaan, niin kalliita IV-investointeja ei tarvitse tehdä sisäilman laadun parantamiseksi. Tarvitaan vain raikkaan ilman tasausjärjestelmä. Säästöt korjauskustannuksissa ovat korjaushankkeen koosta riippuen jopa useita miljoonia ja prosenteissa mitattuna useita kymmeniä prosentteja. 5 Tulevaisuuden haasteet suomalaisille työympäristöille Monitilatoimistoon siirtyminen on vallitseva kehityssuunta, joka vastaa useaan kehitystrendiin, kuten kestävään kehitykseen, hyvinvointiin, eri-ikäisten työntekijöiden työskentelyyn työyhteisöissä sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologian kehittymiseen. Kokemusten lisääntyessä pystymme yhä paremmin suunnittelemaan sekä tiloja että uusia tapoja käyttää tilaa. Suomalaisen työympäristön laadukkuutta ja myös sielukkuutta arvostetaan kansainvälisesti. Pohjoismainen suunnitteluperinne ja neljään vuodenaikaamme sopeutuvat sisäympäristöt ovat korkealaatuisia. Teknologian sulauttaminen työympäristöihimme on myös osa tulevaisuuden haasteita, joissa suomalainen osaaminen on edistyksellistä. Kaiken tämän lisäksi voimme nostaa esille suomalaiselle kulttuurille tyypillisen läheisen suhteen luontoon. Elvyttävien ympäristöjen merkitys työn vaatimusten kasvaessa lisääntyy [20 ja 21]. Luonnon läheisyys ja sen tuominen aidosti osaksi työympäristöjämme on yksi kilpailuvalttimme. Suomessa vuonna 2012 vieraillut englantilainen arkkitehti Jeremy Myerson on todennut jo aikaisemmin, että pohjoismaalaiset osaavat antaa työympäristöille ihmiskasvot he tietävät, miten työympäristön viihtyisyyttä luodaan [22]. Tästä meille ehkä itsestään selvästä seikasta on hyvä tehdä tulevaisuuden työympäristöjen entistä vahvempi menestystekijä. 103

6 Lähteet [1] Van Meel, J., The European Office Office Design and National Context. 010 Publishers, Rotterdam, [2] Bakke, J. W., (ed.) A Nordic Guide to Workplace Design. The Nordic Workplace Design for Knowledge Work, Norway, Nordic Innovation Center, [3] Technology Roadmap for Intelligent Buildings, 2002, CABA, Ottawa, Kanada, ISBN [4] Seppänen, O. (toim.) Tuottava toimisto Teknillinen korkeakoulu Konetekniikan osasto, LVI-tekniikan laboratorio, Raportti B [5] Clements-Croome, D., Creating the Productive Workplace, London: E&FN Spon, [6] Nenonen, S., Workplace for Knowledge Work a Resource in Real Estate. Nordic Journal of Surveying and Real Estate Research (NJSR). Vol. 1. No. 2. pp [7] Nenonen, S., Airo, K., Bosch, P., Fruchter, R., Koivisto, S., Gersberg, N., Rothe, P., Ruohomäki, V. and Vartiainen, M., Managing Workplace Resources for Knowledge Work. Final Report of ProWork-Project (www.proworkproject.com), [8] Paalumäki, A., Keltaisella johdetut. Artefaktit, johtaminen ja organisaation kulttuurinen identiteetti, Sarja A-5:2004, ISBN , [9] Horgen,T., Joroff, M., Porter, W. and Schön, D., Excellence by Design Transforming Workplace and Work Practice, NewYork, Wiley and Sons, [10] Anon. Käyttäjälähtöiset tilat. Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun, Helsinki, Tekes julkaisu 12/2011. [11] Haapamäki, J., Hakonen, M., Simanainen, K., Vartiainen, M., Nieminen, M.P. & Virtaharju, J. Kohti monipaikkaista virastoa opas hajautuneisuuden vaatimiin muutoksiin. Aalto-yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, BIT Tutkimuskeskus, [12] sivua lainattu [13] Kojo, I. and Nenonen, S., Workplaces for social Ecosystems User Experience in Hubs. Paper Presented in EFMC Research Symposium, Copenhagen, Danmark, [14] Nenonen, S., Niemi, O. ja Kannisto, E., Pärttö, M ja Saariluoma, P. Monitilatoimiston fyysinen ja sosiaalinen ilmasto, s , Sisäilmasto seminaari, Espoo, [15] Erlich, A. and Bichard, J-A., The Welcoming Workplace: Designing for Ageing Knowledge Workers. Journal of Corporate Real Estate. Vol. 10 Iss: 4, pp , [16] van Meel, J., Martens, Y. And van Ree, H. J., Planning Office Spaces: a Practical Guide for Manager and Designers, London: Laurence King Publishing, [17] Introduction_Main.html [18] Valli, M. Koppikonttorista monitilatoimistoon, Talotekniikka -lehti, [19] Yläoutinen, J., Workplace konsepti, Julkaisematon, [20] Nenonen, S., Rasila, H. & Hyrkkänen, U., Elvyttävä työympäristö tietotyölle.. Sisäilmasto seminaari, Espoo, [21] Rasila, H., Hyrkkänen, U. and Nenonen, S., Empowering Places for Knowledge Work Processes Methods for Assessing the Restorativeness of Office Environment, Paper Presented in Nordic Facility Management Conference, Center for Facilities Management, Technical University of Denmark, August, [22] Myerson, J., Bichard, J.-A., and Erlich, A., New demographics, New Workspace: Office Design for the Changing Workforce. Farnham, Surrey, England,

Talotekniikan laatu onko kaikki kunnossa?

Talotekniikan laatu onko kaikki kunnossa? Rakennusfoorumi Talotekniikan laatu Onko kaikki kunnossa? Käyttäjän puheenvuoro Olli Niemi, dosentti, tutkimus, kehitys Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 1 Perustettiin 2009 Yliopistolakiuudistuksen yhteydessä

Lisätiedot

TILAVISION TAVOITTEET

TILAVISION TAVOITTEET TILAVISION TAVOITTEET TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN JA JULKISTEN RAKENNUSTEN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN TYÖN TUOTTAVUUDEN KÄYTTÖ- KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN YMPÄRISTÖTEHOKKUUDEN ASUINRAKENTAMISEN

Lisätiedot

KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA

KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Johanna Varjo Turun ammattikorkeakoulu annu.haapakangas@turkuamk.fi Sisäilmastoseminaari 16.3.2016,

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Sisäympäristön terveyttä edistävät vaikutukset Jari Latvala Ylilääkäri Työterveyslaitos, Työtilat yksikkö 14.12.2016 Jari Latvala Hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuudet

Lisätiedot

TENANT REPRESENTATION. Vuokralaisedustus Suomessa

TENANT REPRESENTATION. Vuokralaisedustus Suomessa TENANT REPRESENTATION 2016 Vuokralaisedustus Suomessa VUOKRALAISEDUSTUS SUOMESSA Tenant Representation (TenRep) eli vuokralaisedustus on palvelu, jossa kiinteistöalan ammattilainen edustaa vain vuokralaista

Lisätiedot

Rohkea tiikerin loikka: arvoa ja arvostusta arkeen

Rohkea tiikerin loikka: arvoa ja arvostusta arkeen Rohkea tiikerin loikka: arvoa ja arvostusta arkeen Maaria Nuutinen PsT, Tutkimuspäällikkö VTT LIIDERIT Rohkeus, muutoskyky ja tuottavuus tiistai 28.10. http://www.vtt.fi/sites/aaa/ 2 Tiikerin loikka -

Lisätiedot

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015

TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015 TULEVAISUUDEN TYÖYMPÄRISTÖ - BAROMETRI 2015 Keskeiset tulokset KTI Kiinteistötieto Oy Taustaa Barometrin tavoitteena on kartoittaa pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten toimistotilojen käyttöön liittyviä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo LCI-Päivä 2016 Järvenpään Uusi Sosiaali - ja Terveyskeskus

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

Katsaus kouluinvestointien pedagogiikkasuunnitteluun ja lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointeihin. Teknisen johtajan ajankohtaisasiat

Katsaus kouluinvestointien pedagogiikkasuunnitteluun ja lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointeihin. Teknisen johtajan ajankohtaisasiat Katsaus kouluinvestointien pedagogiikkasuunnitteluun ja lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointeihin Teknisen johtajan ajankohtaisasiat Sipoon suunnittelua ohjaavia strategisia periaatteita 1. Palveluverkko

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Joustavat oppimisen tilat. Hankkeen demotilan tarina Tapiolan koulussa

Joustavat oppimisen tilat. Hankkeen demotilan tarina Tapiolan koulussa Joustavat oppimisen tilat Hankkeen demotilan tarina Tapiolan koulussa Tilat innostamaan aktiiviseen oppimiseen Joustavat oppimisen tilat (JOT) -hankkeessa koulun oppimisympäristöä on kehitetty vastaamaan

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Kaupunkien kehittäminen

Kaupunkien kehittäminen RAKENNUSFOORUMI 4.10.2016 Aalto-auditorio, Sähkötalo, Runeberginkatu 1, Helsinki Kaupunkien kehittäminen muuttuvat tarpeet ja ratkaisut METROPOLISEURA ERKKI AALTO METROPOLISEURA Rakennustietosäätiön Rakennusfoorumi

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna ICT barometri 2007 Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna 2. 25.1.2007 Kyselyn jakelu Tekes SARA teknologiaohjelman sähköpostijakelun kautta Ei

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Työn tulevaisuuden kuvaus sosioteknisenä muutoksena

Työn tulevaisuuden kuvaus sosioteknisenä muutoksena VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Työn tulevaisuuden kuvaus sosioteknisenä muutoksena Mikko Dufva, Minna Halonen, Mika Kari, Tapio Koivisto, Raija Koivisto, Jouko Myllyoja mikko.dufva@vtt.fi

Lisätiedot

Mitä olemme löytäneet? Miten jatkamme? Suvi Nenonen, Kirsti Lonka, Jarmo Suominen Kaisa Airo Heidi Lammassaari Lauri Vaara

Mitä olemme löytäneet? Miten jatkamme? Suvi Nenonen, Kirsti Lonka, Jarmo Suominen Kaisa Airo Heidi Lammassaari Lauri Vaara Mitä olemme löytäneet? Miten jatkamme? Suvi Nenonen, Kirsti Lonka, Jarmo Suominen Kaisa Airo Heidi Lammassaari Lauri Vaara JOT-komponentit KOMPO- NENTTI SAAVUTETTAVUUS JOUSTAVUUS OPPIMISYMPÄRISTÖ SOSIAALINEN:

Lisätiedot

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto 23.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimushanke 2016-2017 Helsingin kaupunginkirjasto hallinnoi, mukana myös Espoo, Inari, Tampere ja Vihti

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA!

YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA! YHTEISTYÖSTÄ INNOVATIIVISUUTTA! Vuxenutbildning för Svenskfinland 22-23.3.2011 PhD REIJO SILTALA 2011 PUHEENVUORON RAKENNE 1. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET INNOVAATIOT INNOVATIIVISUUS 2. ESIMERKKITAPAUKSIA INNOVAATIOISTA

Lisätiedot

Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen

Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen Laatua ja kypsyyttä paikkatietojen hyödyntämiseen Jaana Mäkelä Paikkatietoinfrastruktuurin hyödyntäminen-koulutus 7.5.2015 Tutkimus 2010: Organisaatioiden välinen yhteistyö liittyen paikkatietoaineistoihin

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Osaava esimies 360 DEMO

Osaava esimies 360 DEMO Osaava esimies 3 DEMO Arvion saaja: Osaava Esimies 9.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Osaava esimies 3 DEMO Sivu 1 / 9 OSAAVA ESIMIES Esimiestoiminta vaikuttaa kaikkeen

Lisätiedot

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Opettajan määräämissä noin kolmen hengen ryhmissä toteutetaan projekti, jossa yhdistyy yhtälöiden ratkaiseminen hahmotuskyky ja luovuus annettujen resurssien käyttö tutustuminen

Lisätiedot

Toivo hiv-positiivisen ihmisen ja hoitajan välisessä hoitotapahtumassa

Toivo hiv-positiivisen ihmisen ja hoitajan välisessä hoitotapahtumassa Toivo hiv-positiivisen ihmisen ja hoitajan välisessä hoitotapahtumassa FT, dosentti, erikoissairaanhoitaja Jari Kylmä Hiv-hoitotyön koulutuspäivät 25.-26.9.2016, Scandic Tampere City HIV-POSITIIVISEN IHMISEN

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

HSPACE / Vuosaaren peruskoulu

HSPACE / Vuosaaren peruskoulu HSPACE / Vuosaaren peruskoulu Ryhmä 4 18.3.2011 Konsepti Monitoimitila ja käytävät, yhdistäminen Kirjaston nykyinen funktio - Äidinkielen opettajien hoidossa - Auki noin 15 min päivässä - Vanhoja kirjoja

Lisätiedot

Building Case. Varsinais-Suomen Verohallinto

Building Case. Varsinais-Suomen Verohallinto Building Case Varsinais-Suomen Verohallinto Kuva: Kari Palsila Verohallinto kokosi Varsinais-Suomessa kaikki yksikkönsä saman katon alle Turun Data Cityyn. Vanhat siilomaiset toimistotilat vaihtuivat avonaisempaan

Lisätiedot

TUTKIMUS- JA KEHITYSYHTEISTYÖ VERMEET-PROJEKTISSA

TUTKIMUS- JA KEHITYSYHTEISTYÖ VERMEET-PROJEKTISSA 18.5.2006, Otaniemi TUTKIMUS- JA KEHITYSYHTEISTYÖ VERMEET-PROJEKTISSA Verkostojohtamisen menetelmät hajautetussa toimintaympäristössä Niina Kokko, projektipäällikkö TKK, BIT tutkimuskeskus +358 50 577

Lisätiedot

Tulevaisuuden korkeakouluympäristö. Case Metropolia Seija Ristimäki

Tulevaisuuden korkeakouluympäristö. Case Metropolia Seija Ristimäki Tulevaisuuden korkeakouluympäristö Case Metropolia Seija Ristimäki Metropolian kampusprojekti pähkinänkuoressa Metropolia Ammattikorkeakoulu on toteuttamassa kampusstrategiaa, jonka mukaan nykyisestä 20:n

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta?

Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Innostavaa vuorovaikutusta vai jäätävää puhetta? Yhdessä seminaari 3.6.2013 Susanna Niinistö Sivuranta Pohdintaa seminaarin päätteeksi Viestinnän muutos miksi meidän kaikkien pitäisi välittää viestintäosaamisestamme

Lisätiedot

CCC CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU

CCC CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU 8.8.2014 Toimistoalueen käytävä (arkkitehdin näkemys) CO-CREATION CENTER Co-Creation Center sijaitsee noin viisi kilometriä Oulun keskustan pohjoispuolella Linnanmaalla,

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa

Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Hannu Koskela, Jukka Hyönä*

Lisätiedot

Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet

Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet Ruralia-instituutin 25-vuotisjuhlaseminaari 25.4.2013 Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2.5.2013 1 Monipaikkaisuus: yllättävän

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen

Älykäs johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Älykäs muuttuvassa toimintaympäristössä: pk yrityksen johtamisen kehittäminen Pohjois-Savon liitto 11.3.2015 Pentti Sydänmaanlakka - Johtamisen suurimmat haasteet - Älykäs vai älytön organisaatio? - Älykäs

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari

Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

BULEV/RDI. 28 VÄRIKKÄITÄ TYÖPÄIVIÄ URBAANEISSA TOIMITILOISSA.

BULEV/RDI. 28 VÄRIKKÄITÄ TYÖPÄIVIÄ URBAANEISSA TOIMITILOISSA. BULEV/RDI. 28 VÄRIKKÄITÄ TYÖPÄIVIÄ URBAANEISSA TOIMITILOISSA. URB//NIT TOIMITIL/T VAPAUS TEHDÄ OMIIN TARPEISIIN SOPIVAT TILAT HELSINGIN YDINKESKUSTASTA. BULEV/RDI. 28 sijaitsee ravintoloiden, kahviloiden,

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Joustavat oppimisen tilat JOT Väistötilat uusiutuvan oppimisen mahdollistajana. Sampo Suihko, Sivistystoimen johtaja JOT-päätösseminaari 21.1.

Joustavat oppimisen tilat JOT Väistötilat uusiutuvan oppimisen mahdollistajana. Sampo Suihko, Sivistystoimen johtaja JOT-päätösseminaari 21.1. Joustavat oppimisen tilat JOT Väistötilat uusiutuvan oppimisen mahdollistajana Sampo Suihko, Sivistystoimen johtaja JOT-päätösseminaari 21.1.2016 Joustavat oppimisen tilat - JOT Lähtökohdat 2014 Tilat

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Ilmavaihtoäänen taajuusjakauma ja ääniympäristötyytyväisyys

Ilmavaihtoäänen taajuusjakauma ja ääniympäristötyytyväisyys Ilmavaihtoäänen taajuusjakauma ja ääniympäristötyytyväisyys David Oliva david.oliva@turkuamk.fi 040 0807 594 Turun ammattikorkeakoulu Sisäilmastoseminaari 16.3.2016 TAUSTA - Ilmanvaihtoäänet Ilmanvaihdon

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. VAETS-yhdyshenkilöpäivä 20.1.2016 SATO StudioKoti

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. VAETS-yhdyshenkilöpäivä 20.1.2016 SATO StudioKoti SATO StudioKoti Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti SATO StudioKoti pähkinänkuoressa ison asunnon toiminnallisuus hyvin varustellut yhteiset tilat 500 /kk räätälöidyt sisustusratkaisut SATO StudioKoti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot