Tekonivelkirurgian organisointi ja palveluntuotannon kehittäminen HUS-alueella
|
|
- Jarmo Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Tekonivelkirurgian organisointi ja palveluntuotannon kehittäminen HUS-alueella HUS Ville Remes Antti Eskelinen Arja Mäkelä Erja Tenhunen Iiris Santala Ilkka Saario Eero Hirvensalo Nordic Healthcare Group Paulus Torkki Antti Alho Petri Parvinen ISBN (URL: Loppuraportin tiivistelmä
2 2 Rakenne: Taustaa (Diat 3-7) Nykytilan ongelmat ja tulevaisuuden haasteet (Diat 8-13) Analyysi HUS-tekonivelkirurgian nykytilasta (Diat 14-29) Suositukset (Diat 30-36)
3 3 Hankkeen kuvaus Tekonivelkirurgian kehityshanke oli osa laajempaa kirurgian toimialan vuoden 2007 tutkimus- ja kehityshankekokonaisuutta, jonka rahoittajana toimivat Sitra (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) sekä HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) Muut osiot: päiväkirurgian kehittämishanke sekä leikkaustoiminnan mittariston kehittämishanke Hankkeessa toimi ulkopuolisena asiantuntijana Nordic Healthcare Group Oy Projektiryhmä: Ville Remes, puheenjohtaja Ilkka Saario Eero Hirvensalo Jarkko Pajarinen Antti Eskelinen Erja Tenhunen Iris Santala Arja Mäkelä Ohjausryhmä: Reijo Haapiainen, puheenjohtaja Ilkka Saario, varapuheenjohtaja Caj Haglund Eero Hirvensalo (omistaja) Markku Hynynen Olli Kirvelä Vesa Perhoniemi Arja Tuokko Nordic Healthcare Group: Paulus Torkki, projektipäällikkö Antti Alho Petri Parvinen
4 4 Nivelrikko: johdanto Syntymekanismi Nivelruston hajoaminen on nopeampaa kuin uuden muodostuminen ja nivelrusto rappeutuu ennen aikojaan Perimmäinen syy tuntematon Cs-Szabo G Arthritis Rheum 1995, McAlindon T JAMA 2000 Yleisyys Yleisin niveltauti maailmassa Lonkan nivelrikko Terveys 2000-tutkimus: 5 %:lla miehistä ja 4 %:lla naisista Ikävakioitu esiintyvyys ei ole juuri Suomessa muuttunut Polven nivelrikko Terveys 2000-tutkimus: 5 %:lla miehistä ja 7 %:lla naisista Erityisesti naisten ikävakioitu polven nivelrikon esiintyvyys oli hiukan vähentynyt verrattuna Mini-Suomi tutkimukseen Terveys tutkimus - Riihimäki ym Indikaatiot Konservatiivinen hoito ei ole tuottanut toivottua tulosta Kipu ja liikerajoitukset aiheuttavat merkittävän päivittäisen haitan Kliinisesti ja radiologisesti nivelrikko on edennyt pitkälle Leikkausmäärät Suomessa tehdään vuosittain n lonkan ja polven tekonivelleikkausta Rantanen P ym. Implant Yearbook on Orthopaedic Endoprostheses 2004 Absoluuttiset leikkausmäärät ovat kasvaneet ja tulevat ennusteiden mukaan kasvamaan nykykriteerein vielä lisää, vaikka nivelrikon ikävakioitu esiintyvyys ei lisääntynyt.
5 5 Ennuste tekonivelkirurgian kehityksestä: Suomi % Suomen ennuste on maltillinen verrattuna vastaaviin tanskalaisiin ja yhdysvaltalaisiin ennusteisiin Pedersen Acta Orthop 2003, Kurtz S et al.mater Manag Health Care 15:61-2, 2006
6 6 Tekonivelleikkaukset: HUS-hinnat HUS:n laskutus kunnille HUS -alueella Tekonivelleikkausten kuntalaskutushinnat (laskettu HUS:n hoitopäiväkeskiarvolla ja toimenpidejakaumalla) vaihtelevat yliopistosairaaloissa välillä Kustannusvaikuttavuus Lonkan ja polven tekonivelleikkaus on kustannusvaikuttava hoitomuoto vaikean nivelrikon hoitona Rissanen ym.. J Arthroplasty 1995, Faulkner Health Technol Assess 1998, Fitzpatric ym. Health Technol Assess 1998, NICE 2001, Bozic ym. J Artrhroplasty 2004, NIH J Bone Joint Surg (Br) 2004 HUS 7940 (DRG) OYS 7687 TYKS 7325 (DRG) KYS 6711 Coxa 6674 HYKS-hintoja selittävät: puutteellinen kustannuslaskenta? murtumat? aiemmat kolme keskusta? tehottomuus? Huom. Hinnat eivät välttämättä vastaa toimenpiteen kustannuksia ja siksi suora hintavertailu voi olla yhden toimenpiteen osalta harhaanjohtavaa. DRG-hinnat sisältävät murtumat, mikä nostaa jonkin verran hintoja
7 Nykytilan ongelmat ja tulevaisuuden haasteet
8 8 Nykytilan ongelmat: organisaatio Sairaaloiden määrä Sairaalat on Suomessa rakennettu pitkälti vuosina vastaamaan silloista väestörakennetta ja kulkuyhteyksiä Sairaalat eivät ole erikoistuneet Toimintaa tarkastellaan usein kuntapolitiikan ei kustannustehokkaan ja laadukkaan lääketieteen näkökulmasta Samanlaista tuotantoa runsaasti pienissä yksiköissä Taustalla hallinnollinen autonomia Usein toimintaa suunnitellaan omista lähtökohdista (esim. oma sairaanhoitoalue) tarkastelematta suurempaa kokonaisuutta (esim. oma sairaanhoitopiiri tai YOsairaanhoitopiiri) Toiminta ei ole keskitetty Osaaminen ei kehity Runsaat investoinnit tavaroihin, jotka ovat valtaosan ajasta käyttämättä Kustannukset
9 9 Nykytilan ongelmat: organisaatio Sairaaloiden hallinto-organisaatio Hoitoon on osallistunut useiden eri ylilääkärien ja ylihoitajien alaisia työtekijöitä suorittavasta portaasta on usein puuttunut kokonaisvastuun kantaja, jolla olisi mahdollisuus ja valta puuttua toisten ammattiryhmien tekemiseen Taloudellinen vastuu Taloudellinen päätöksenteko on viety monen portaan päähän kliinisestä hoitoa antavasta henkilökunnasta Esim. suorittajaporrasta ei kannusteta kokonaistaloudellisesta ajattelusta ja toiminnasta Potilaan kliinisestä hoidosta vastaavilla ihmisillä ei usein ole riittäviä mahdollisuuksia ja valtuuksia vaikuttaa resurssien jakoon Kehittämis- ja organisointimahdollisuudet Omien toimien vaikutus kustannusten kehitykseen usein epäselvää Kustannustehokas toiminnan organisointi vaikeutuu
10 10 Nykytilan ongelmat: kannustimet Työhön kannustavat elementit (joustava työaika, henkilöstöedut, palkitseminen) Puuttuvat kuntasairaaloista tai olemassa olevat ovat niin pieniä ettei niillä ole todellista merkitystä Työn määrää tai laatua ei voida riittävästi huomioida palkkauksessa Nykyisessä virkajärjestelmässä ei hyödynnetä riittävästi palkkajoustoja Esim. leikkausten aikataulutuksessa virkaaikaan sidottu työ rajoittaa mahdollisuuksia Kilpailevat järjestelmät ei-kunta sairaaloissa Erikoismaksuluokka poistuu Ollut yksi kannustinelementti ortopedeille ja anestesialääkäreille erityisesti elektiivisessä ortopediassa Ero kilpaileviin yksiköiden palkkajärjestelmiin kasvaa entisestään Henkilöstö hakee lisäansioita yksityissektorilta Valtava määrä aikaa vuodessa käytetään matkalla näiden kahden toimipisteen välillä Työn tuottavuus Sitoutuminen kuntatyöantajaan Nykyisin ei käytetä riittävästi kannustimia työn laadun ja määrän parantamiseksi ja henkilöstön sitouttamiseksi
11 11 Terveydenhuollon tulevaisuuden haasteet: resurssit ja henkilökunta Resurssit Terveydenhuoltoon ei lähivuosina ole odotettavissa merkittäviä lisäresursointeja Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvaneet jatkuvasti ja paine kustannusten hallitsemiseksi on suuri Nykyisessä terveydenhoitojärjestelmässä säästöjä on vaikea toteuttaa hoidon tasoa vaarantamatta Henkilökuntapula Jo nyt pula ja kilpailu osaavasta henkilökunnasta Tilanne pahenee suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle Tulevaisuudessa tulee olemaan relatiivisesti suurempi pula osaavasta henkilökunnasta kuin rahasta Perinteinen tapa kapasiteetin kasvattamiseen on usein ollut lisäresursointi (henkilökunta ja tilat), ei olemassa olevan toiminnan tehostaminen Mikäli nykyisiä toimintatapoja ei kehitetä, tulee pula osaavasta henkilökunnasta pahenemaan
12 12 Terveydenhuollon tulevaisuuden haasteet: potilaat Hoitotakuu määrittelee aikaviiveen jona aikana potilaan tulisi päästä kiireettömään hoitoon 6 kk Johtaa tilanteeseen, jossa Potilas voi odottaa 6 kk pkl:lle ja 6 kk leikkaukseen (= 12 kk) Potilas ei voi odottaa 2 kk pkl:lle ja 8 kk leikkaukseen tai päinvastoin (= 10 kk) Todellisuudessa järkevin ja kustannustehokkain ratkaisu olisi huomattavasti lyhyempi jono (esim. 2 vkoa -3 kk) Potilaiden perus- tai liitännäissairaudet voivat pahentua hoitoa odottaessa (tekonivelet) Lievissä vaivoissa odotusaika voi myös poistaa oireet, jolloin vältytään hoidolta Lyhyt odotusaika voi vähentää myös preoperatiivisen työn määrää Jonojen kasvu Kulujen karsinta supistamalla toimintaa eli jättämällä hoitamatta potilaita, jotka eivät välitöntä hoitoa tarvitse Voi heikentää oleellisesti hoidon lopputulosta Jonojen merkittävä lyhentyminen Johtaa todennäköisesti kysynnän lisääntymiseen, kun osa yksityissektorilla hoidetuista potilaista siirtyy kuntasektorin hoidettavaksi Indikaatiohallinta Korostuu edellisistä tekijöistä johtuen Indikaatiot eivät ole yhteneväiset Kaikista kalleinta yhteiskunnalle on leikkaus, jota potilas ei tarvitse Muut kustannukset (esim. sairauslomat ja lääkekustannukset) eivät kasvaisi kohtuuttomasti
13 Selvitys HUS-tekonivelkirurgian nykytilanteesta
14 14 Nykytilan selvitys: metodologia Sairaaloiden omat rekisterit MedLine Sisäisten prosessien ja hoitoaikojen vertailu Suomen Endoproteesirekisteri Käytettyjen implanttien määrät ja tekonivelten eloonjäämiskäyrät STAKESin hoitoilmoitusrekisteri Yleisyys, hoitoajat, jatkohoito jne. Metodologia noudattelee PERFECT-hankkeen metodologiaa VERKKO.pdf, Kirjallisuuskatsaus: Mitkä organisatoriset tekijät vaikuttavat tekonivelkirurgian tuloksiin Tutustumiskäynnit HUS-alueen tekonivelkirurgiaa tekeviin sairaaloihin 05-06/2007 Kysely sairaalan toiminnasta ja resursseista Toiminnan organisoinnista, implanteista, johtamisesta jne. Tulokset tarkastettu ja täydennetty tutustumiskäyntien yhteydessä Henkilökohtaiset haastattelut
15 15 Yhteenveto kirjallisuudesta Kaikissa tutkimuksessa on todettu Lonkan ja polven tekonivelleikkausten tulokset paranivat jatkuvasti ja komplikaatiot vähenivät sairaalan volyymin kasvaessa ilman selvää päätepistettä Sairaalan koko Yhdessäkään kirjallisuudessa julkaistussa työssä ei ole pystytty osoittamaan etua sairaalan pienestä koosta Kaikissa töissä suositeltiin Toimenpiteiden keskittämistä suuren volyymin keskuksiin Lavernia CJ et al. J Arthroplasty 1995, Kreder HJ et al J Bone Joint Surg (Am) 1997, Taylor HD et al. J Arthroplasty 1997, Heck DA et al. Clin Orthop 1998, Espehaug B et al. Acta Orthop Scand 1999, Katz JN et al. J Bone Joint Surg (Am) 2001, Katz JN J Bone Joint Surg (Am) 2001, Kreder HJ et al. Can J Surg 2003 Losina E et al. Arthritis Rheum 2004, Cram P et al. JBJS (Am) 2007, Katz JN et al. Arthritis Rheum 2007
16 16 Lonkan ja polven primaaritekonivelleikkausten määrän keskiarvo Kir Srla Hyvinkää Jorvi Peijas Porvoo Lohja Tammisaari
17 17 Leikkausten esiintyvyydessä merkittäviä eroja alueittain Lonkan tekonivelten insidenssin ikä-sukupuolivakioitu indeksi Suomi ka 100 Muu HUS ka 97 HYKS ka Helsinki Jorvi Peijas Tammisaari Lohja Porvoo Hyvinkää Koko maa HYKS-alueella toimenpiteitä tehdään väestöön suhteutettuna 23 % alle maan keskiarvon ja noin 20 % muuta HUS:ia vähemmän
18 Kokonaistoimenpidemäärät ja erityisesti harvinaisten toimenpiteiden määrät jäävät monessa sairaalassa vähäisiksi 18 Tekonivelleikkaukset HUS -sairaaloissa vuonna 2006 Hyvinkää Kir Srla Lohja Peijas Porvoo Tammisaari Total Sementitön lonkka Sementillinen lonkka Pinnoite Polven tekonivel Polven osatekonivel Sarana polven tekonivel Lonkan revisiot Polven revisiot Yhteensä
19 19 Tekoniveltoimenpiteet ovat jakaantuneet liian monelle lääkärille 16 Tekonivelleikkausten volyymit kirurgeittain Kirurgeja > < /2006 keskiarvo Osaaminen ei kehity Tekonivelleikkauksia/vuosi Yhteensä ajanjaksolla leikkauksissa 57 eri kirurgia 5-6 kirurgia tekee yli 150 tekoniveltoimenpidettä / vuosi ja noin 10 yli 100 toimenpidettä / vuosi Hyvä tavoite Minimitavoite Optimaalisessa tilanteessa leikkausmäärät olisivat vähintään 200 / lääkäri / vuosi Tekoniveltoimintaan riittäisi HUS:ssa n. 13 ortopedia
20 Harvinaiset toimenpiteet eivät ole edes sairaaloiden sisällä keskittyneet tietyille lääkäreille Harvinaiset toimenpiteet (2006): 20 Polven osatekonivel (51 kappaletta) Selvityksen ulkopuolelta 9 ortopedia Kyynär- ja olkapään tekonivelet Kaikilla tmp alle 10 vuodessa Lonkan revisio (233 kappaletta) 15 ortopedia Polven revisio (85 kappaletta) 19 ortopedia Esim. kyynärpään tekoniveliä Suomessa n vuodessa Suomessa riittävä määrä olisi lääketieteellisesti ja organisatorisesti 2 ortopedia / 1 sairaala 9 ortopedia pelkästään HYKSissä, 2 sairaalassa Pinnoiteleikkaukset (98 kappaletta) Tarkkaa määrää vaikea arvioida (ei omaa tmp koodia), n. 10 ortopedia
21 Moninkertainen varasto instrumentteja ja komponentteja todelliseen tarpeeseen nähden 21 Kokonaismäärä instrumentit / komponentit Nykytilanne 104 / 111 (06/2007) Yhdessä keskuksessa riittäisi korkeintaan kolmannes (n. 30) yllä olevista tekonivelinstrumentaatioista Instrumentit ja komponentit ovat kalliita Yhden instrumentaation ja siihen liittyvän komponenttivaraston arvo on n varaston arvo 10 m, kun riittäisi 3-4 m Instrumentaation osuus on n. 1/3 kokonaishinnasta ja niiden kirjanpitoarvon kuoletus tapahtuu 3-4 vuoden kuluessa lisäämällä instrumenttien hinta myytyihin komponentteihin HUS 2000-luku 17 erilaista polvitekonivelmallia. Ainoastaan yhtä mallia laitettu koko HUS:ssa keskimäärin yli 200 leikkauksessa vuodessa. 12/17 (71%) malleista käytetty vuosittain keskimäärin alle 10 leikkauksessa Lonkassa 36 erilaista varsi- ja 37 kuppikomponenttia. Näistä 22/36 (61%) ja 13/36 (36 %) käytetty yhteensä alle 20 leikkauksessa 6 vuoden aikana. Paljon leikkauksia tekeviä sairaaloita HUS-alueella Moninkertainen varasto instrumentteja ja komponentteja todelliseen tarpeeseen nähden Tekonivelten = leikkausten hinta
22 Leikkaustiimien normaalipäivien tuotanto vaihtelee: toisissa sairaaloissa rutiini 1-2 toimenpidettä ja toisissa 2-3 vastaavantasoista toimenpidettä 22 Toimenpiteitä Hyvinkää Kirra Lohja Peijas Porvoo Tammisaari Yhteensä Primaari + muu 24 % 7 % 69 % 25 % 42 % 57 % 25 % 2 Primaaria 33 % 26 % 3 % 7 % 22 % 9 % 19 % Primaari 4 % 3 % 13 % 26 % 11 % 25 % 11 % 2 Primaaria + muu 6 % 20 % 1 % 1 % 3 % 0 % 9 % Primaari + 2 muuta 13 % 11 % 8 % 3 % 11 % 7 % 9 % Primaari + revisio 1 % 8 % 0 % 11 % 1 % 0 % 6 % 1 revisio 1 % 2 % 0 % 9 % 1 % 0 % 3 % 3 primaaria 12 % 4 % 0 % 0 % 0 % 0 % 3 % Revisio + muu 0 % 2 % 0 % 6 % 0 % 1 % 2 % Tupla + muu 1 % 2 % 2 % 0 % 3 % 0 % 1 % Selvästi yleisin salipäivä kaksi toimenpidettä, joista vähintään toinen tekonivelleikkaus Kirurgisessa sairaalassa 2 tekoniveltä + muu toimenpide joka viides salipäivä Hyvinkäällä 12 % päivistä kolmen tekonivelleikkauksen päiviä
23 23 Erot leikkaustiimien tuottavuudessa kymmeniä prosentteja 4,0 Leikkaustiimien kestovakioitu tuotos tekonivelpäivinä per yksikkö Tuotos / tekonivelpäivä 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 3,4 3,4 3,7 3,7 54 % 2,4 2,4 32 % 2,8 2,9 2,8 2,9 2,4 2,3 Keskiarvo Mediaani 1,0 0,5 0,0 Hyvinkää Kirra Lohja Peijas Porvoo Tammisaari Kullekin toimenpiteelle laskettu keskimääräinen kesto, jonka avulla laskettu päivittäinen tuotos Esim. historialliselta keskiarvoltaan 1 tunnin leikkaus antaa tuotokseksi 1 Leikkaussalien resursoinneissa erot pieniä tehokkuus saman suuntainen tuotoksen kanssa
24 Tekonivelten kokonaishoitojaksoissa on jopa kaksinkertaiset erot PRIMAARI LONKKA 24 (vrk) Hyvinkää 0,9 5,2 3,0 Kirra 0,0 4,6 2,0 Lohja 1,0 7,6 6,0 Peijas Porvoo Tammisaari 1,2 0,9 0,7 6,2 6,0 6,2 1,9 1,9 1,7 Ennen leikkausta Leikkauksen jälkeen Jatkohoito PRIMAARI POLVI (vrk) Lyhyt leikkaushoitojakso ei näytä pidentävän jatkohoitojaksoa Kirurgisessa sairaalassa, jossa lyhin leikkaushoitojakso, myös jatkohoito on lyhyt, polvissa lyhin. Huom! Suurin osa potilaista lähtee kotiin, jatkohoito on laskennallinen jatkohoitopäivien osuus potilasta kohden Hyvinkää 0,8 5,0 2,6 Kirra 0,0 4,7 1,5 Lohja 1,0 7,3 2,3 Peijas 1,0 5,6 1,9 Porvoo 0,8 6,3 2,7 Tammisaari 0,4 5,9 1,9 Ennen leikkausta Leikkauksen jälkeen Jatkohoito
25 25 Vuodeosastojen tuottavuudessa yli 50 % erot sairaaloiden välillä KESKIMÄÄRÄINEN HOITOAIKA 2006 Leikkaushoitojakso (vrk) ,0 0,8 0,6 0,4 0,2 Hyvinkää 5,7 0,79 8,3 6,7 6,8 6,3 5,5 4,4 Kirra Lohja Peijas Porvoo Tammisaari HUS ka. HOITAJAT PER SAIRAANSIJA 1,07 0,86 0,81 0,80 0,75 0,74 VUODEOSASTON HUS-VAKIOITU TUOTTAVUUSINDEKSI 120 % 137 % 100 % 111 % 106 % 100 % 80 % 89 % 95 % 92 % 60 % 40 % 20 % 0 % Hyvinkää Kirra Lohja Peijas Porvoo Tammisaari HUS ka. 0,0 Hyvinkää VUODEOSASTON KÄYTTÖASTE % 80 % 60 % 74 % 75 % 73 % 72 % 71 % 75 % 73 % 40 % 20 % 0 % Hyvinkää Kirra Kirra Lohja Lohja Peijas Peijas Porvoo Porvoo Tammisaari Tammisaari HUS ka. HUS ka. Arvioitu yhdistelemällä hoitoaikaa, resursointia ja käyttöastetta Osastosulut huomioitu Tämänhetkisen tiedon valossa Hyvinkää vaikuttaa vuodeosastohoidon osalta kustannustehokkaimmalta hoitopaikalta Kirurgisessa sairaalassa muita selvästi suurempi resursointi heikentää kustannustehokkuutta Lohjalla selvästi muita pidempi keskimääräinen hoitoaika heikentää kustannustehokkuutta
26 Tuottavuusperustaisessa kustannusanalyysin perusteella sairaaloiden välillä kymmenien prosenttien eroja (vrt. HUS-hinnat) % Jatkohoito (lask.) Uusintaleikkaus (lask.) Implantti Hoitojakso Leikkaus Hyvinkää Kirra Lohja Peijas Porvoo Tam m isaari Kustannukset eivät absoluuttisia vaan suhteellisia Vuodeosaston kustannus laskettu käyttöaste*hoitajat/paikka*hoitojakson kesto * 3000 Leikkausyksikön kustannus laskettu vakioitua leikkausta/henkilötyötunnit * 3000 Uusintaleikkauksen kustannus laskettu DRG-hinta (9000 ) * uusintaleikkausten osuus kokotekonivelleikkauksista Implanttikustannukset lonkan tekonivelleikkauksista yhdistämällä lääkelaitoksen tekonivelrekisterin tiedot HUS:n tarjouskilpailun hintoihin (Antti Eskelinen) Jatkohoidon kustannukset laskettu keskimääräinen jatkohoitojakso (Perfect-aineisto 2006) * 150
27 27 HUS:n parhaita käytäntöjä hyödyntämällä voidaan saavuttaa noin 15 % laskennalliset säästöt (pelkät primaarileikkaukset) Tammisaari Porvoo Jos kaikissa sairaaloissa Kirurgisen sairaalan prosessi laskennallinen säästö Jos Yhdistetty käypä prosessi (Hyvinkään hoitojakso), niin säästö lisää Peijas Lohja Kirra Hyvinkää Jos pystytään järkevään implanttihankintaan (keskitetty), säästö Yhteensä laskennallinen säästöpotentiaali tehostamatta prosesseja 0 Kustannukset yhteensä Kustannukset Kirran mallilla Kustannukset "kaikki halvin" Huomioitu implantti
28 28 Laskennallinen kustannussäästöpotentiaali (ilman prosessin tehostamista) Tekonivelkirurgian laskennallinen säästöpotentiaali (ilman prosessin tehostamista) on euroa Laskennallisesti tekonivelkirurgiaan tarvitaan HUS-alueella n. 13 ortopedia 4 anestesialääkäriä ~100 hoitajaa, välinehuoltajaa ja fysioterapeuttia Laskennallinen säästöpotentiaali tekonivelkirurgiassa henkilöä kohden on vuositasolla Osa tästä voidaan käyttää hintojen alentamiseen ja osa henkilöstön kannustimiin Toiminnan tehostamisella mahdollisuus saada säästöjä kannustimien luomiseen (tai toisin päin) Peruspalkkojen nostossa aina suuri riski vaikeaa vetää takaisin
29 Suositukset toiminnan kehittämiseksi - prosessianalyysi
30 30 Tekonivelkirurgian tavoitteet Parantaa hoidon ja prosessin laatua Osaamisen keskittyminen Hoitopolkuajattelu: lähetteestä jatkoseurannan organisointiin Komplikaatioiden vähentäminen Toiminnan jatkuva mittaaminen Hoidon saatavuuden parantaminen Yhtenäiset toimintatavat Parantaa kustannustehokkuutta Tehottomien toimintatapojen karsiminen Näyttöön perustuva hoitoprosessi Läpinäkyvyys Kehittää henkilöstön osaamista ja työoloja Henkilöstön saatavuuden varmistaminen Henkilöstön vaihtuvuuden pienentäminen Muutoksiin reagointi (johtaminen) Koulutus
31 31 Organisointi ja johtaminen Tekonivelkirurgian keskittäminen harvempiin yksiköihin 1-2 yksikköä HUS-alueella Hallinto pidetään matalana (kolmitasoinen: johtajat, yksiköiden vetäjät ja työntekijät), mutta vastuuta ja valtaa siirretään ylhäältä alaspäin Hallinto organisoidaan toiminnan tarpeiden (potilaiden) mukaan, ei vanhojen virkarakenteiden perusteella Tekonivelkirurgian keskittäminen harvemmille tekijöille Pitääkö kaikille opettaa tekonivelleikkausten tekemistä? Jatkossa koulutetaan työntekijät omaan toimintaan (Etelä-Suomi) Tavoitetaso tulisi olla vähintään n. 200 tekonivelleikkausta / ortopedi Kannustavan palkkauksen käyttöönotto Peruspalkka nykyisellä tasolla sisältäen perussuoritteet Henkilö-/tiimikohtainen suoritelisä, jos ylittää määritetyn perussuoritetason Tiimi-/yksikkökohtainen laatulisä Johtoa palkitaan kustannusvaikuttavuuden paranemisesta Henkilöstön ja yksikön yhteisten tavoitteiden tukeminen
32 32 Käypä prosessi: tiivistelmä Kustannustehokas ajattelu Kaikissa portaissa Jonotusaika Optimaalinen jonotusaika pkl:lle ja leikkaukseen on n. 2 kk Jonohallinta Ortopedikohtainen jono Vaikuttaa oikeaan indikaatioasetteluun ja toiminnan tehokkaaseen suunniteluun Oma lääkäri Sama ortopedi hoitaa potilasta koko hoitoketjun ajan Henkilökunta Erikoistunut tekonivelleikkausten tekemiseen Tilat ja ATK-järjestelmät Tukevat toimintaa eikä toisinpäin PKL Tavoitteena katsoa vähintään 12 potilasta / poliklinikkapäivä Kirjalliset hoitoprotokollat Hoitojakso Kesto suunnitellaan jo ennen leikkausta Potilaiden saapuminen leikkauspäivän aamuna leikkaussalin läheisyyteen Keskimääräisen hoitoajan lyhentäminen n. 4 vuorokauteen Potilaat hoidetaan pääosin kotoa kotiin samassa yksikössä Leikkaussali Tavoitteena kolmea primaarileikkausta vastaava päivittäinen tuotanto Toiminnan valmistelu etukäteen ja limittäin Joustava työajan käyttö Tekonivelinstrumentaatiot Kapeahko repertuaari, jolla runsas kierto Kontrollien tarve Arvioidaan tekonivelleikkauksen ennusteen mukaan Seurattaviin potilasryhmiin ja käyntitiheyteen vaikuttaa riski todeta tekonivelen kuluma tai irtoaminen
33 33 Tukitoimintojen kehittäminen Implanttivalikoiman pienentäminen Seuranta ja näyttöön perustuva valinta / kontrollit Uutta tuotetta ei oteta kokeiluun, ellei etukäteen voida olettaa jotain taloudellista tai toiminnallista etua Uusia tuotteita kokeillaan keskitetysti ja kokeilusta laaditaan kirjallinen raportti, jossa otetaan kantaa muutostarpeeseen Parhaiden toimintatapojen käyttöönotto / päällekkäisen kehitystyön vähentäminen Säännöllinen toimintatapojen vertailu / auditointi Vuodeosasto- ja poliklinikkatoimintojen yhdistäminen tai sijoittaminen välittömään läheisyyteen Synergiaedut: henkilöstö & potilas Vaatii nykyisten tilojen laajaa remontointia tai uudisrakentamista Tietojärjestelmät tukemaan prosessia eikä toisinpäin Järjestelmien yhteensovittaminen Toimintojen rutinisointi
34 34 Mittarit Tehokkuus/Tuottavuus Hoitojaksot (vakioitu) / vuodeosaston henkilötyötunnit Poliklinikkakäynnit / henkilötyötunnit Vakioituja leikkauksia / henkilötyötunnit Hoidon ja prosessin laatu Komplikaatiot: kokonaiskomplikaatioprosentti sekä raportoidaan erikseen uusintaleikkaukset, infektiot ja sijoiltaan menot Potilaiden kokonaishoitoaika (kotiin pääsyyn saakka) Odotusaika leikkaukseen Ensi-/uusintakäyntisuhde Taloudellisuus Primaarileikkauksen keskimääräinen kustannus Hoitopäivät / henkilöstön palkkakulut Leikkaussalitunnit / leikkurin palkkakulut Henkilöstö Henkilöstöbarometri Henkilöstön vaihtuvuus Potilasmittarit Potilastyytyväisyys / subjektiivinen laatu Hoidon vaikuttavuusmittari (15D/SF12, WOMAC)
35 35 Yhteenveto suosituksista 1. Toiminnan keskittämistä jatketaan 1-2 tekonivelkeskukseen HUS-alueella Mikäli toiminta järjestetään kahdessa yksikössä, tulee niiden olla keskenään verrattavia ja kilpailukykyisiä 2. Tekonivelkeskuksessa/sissa toiminta keskitetään rajatulle joukolle kirurgeja (harvinaisuudet muutamalle kirurgille) 3. Implanttivalikoiman supistaminen pelisääntöjen sopimisen ja tehokkaamman kilpailutuksen avulla 4. Mittariston käytön lisääminen: laatua, tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia mittareita seurataan ja niihin reagoidaan 5. Kannustava palkkaus ja muut kannustimet otetaan käyttöön 6. Johtamismallia kehitetään siten, että on yksiköllä/yksiköillä on tuottavuudesta vastaava johtaja ja laadusta vastaava lääketieteellinen johtaja Lääketieteellisellä johtajalla on vastuu ja valta kliinisen laadun kehittämisestä (ml. indikaatiot) 7. Erilaisia organisointimalleja (julkinen yhtiö, yksityinen yhtiö, liikelaitos, perinteinen tapa) tulee tarkastella objektiivisesti
oyl Konsta Pamilo 9/27/12 3 9/27/12 4 9/27/12 5 Tekonivel leikausten määrän on arvioitu lisääntyvän 50% tulevan vuosi kymmenen aikana Revisio taakka kasvaa Paine terveydenhuollon kustannusten laskemiseen
LisätiedotTutkittua tietoa päiväkirurgian parhaista käytännöistä
HYKS-sairaanhoitoalue Tutkittua tietoa päiväkirurgian parhaista käytännöistä Vesa Perhoniemi HYKS Operatiivinen tulosyksikkö dosentti, hallinnollinen ylilääkäri, lääkintöneuvos Operatiiviset päivät 26.-28.11.2008
LisätiedotLeikkaustoiminnan tehokkuuden mittarit
1 Leikkaustoiminnan tehokkuuden mittarit Projektiryhmä: Tuomo Hari Irma Jousela Riitta Marjamaa Minna Niskanen Jarmo Nivalainen Jarkko Pajarinen Pertti Pere Päivi Valta Markku Hynynen pj ISBN 978-951-563-620-1
LisätiedotSitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS
Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Kuntamarkkinat 12.9.2012 Tavoitteena terveyshyöty Tehokkuus* = vaikuttavuus/panos Panokset
LisätiedotHOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI
HOIDON SAATAVUUDEN EROT JA KEINOT NIIDEN POISTAMISEKSI HUS:SSA PETRI BONO VS. JOHTAJAYLILÄÄKÄRI HUS VALTUUSTON SEMINAARI 7.5.2018 MIKSI HUS SAIRAANHOIDON ORGANISAATIOTA JA JOHTAMISTA ON SYYTÄ KEHITTÄÄ?
LisätiedotMITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia
MITEN JA MIKSI HYKS HYÖDYNTÄÄ VELJESKOTIEN OSAAMISTA käytännön kokemuksia Seinäjoki 12.11.2012 Reijo Haapiainen toimialajohtaja HYKS Operatiivinen tulosyksikkö ESITYKSEN SISÄLTÖ Hyksin operatiivinen tulosyksikkö
LisätiedotLonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003
Lonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003 Keijo Mäkelä 1, Ville Remes 2, Miika Linna 3, Mikko Peltola 3, Unto Häkkinen 3 1 TYKS; 2 HUS; 3 STAKES Hospital discharge register
LisätiedotHUS TUOTTAVUUSSEMINAARI 3.2.2015 BIOMEDICUM. Hyksin tuottavuusohjelma. Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto
HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI 3.2.2015 BIOMEDICUM Hyksin tuottavuusohjelma Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto TUOTTAVUUS = Tuotos Panos» Hoitoepisodi Mikä panos» DRG-piste Mikä panos» Euroa Asukas
LisätiedotJorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS
Tuottavuuden edistäminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS 6.11.2012 HUS:n tuottavuuden edistäminen - tiivistelmä tuottavuuden
Lisätiedot1. Palvelujen toimivuus
VUOSITILASTO 2012 1. Palvelujen toimivuus Kriittiset Talous- Ero Toteumenestystekijät Tilin- Tilin- Muutos suunni- tavoit- tumis- Mittarit päätös päätös 12/11 telma teesta aste 2011 2012 (%) 2012 (määrä)
LisätiedotSairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)
Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen
LisätiedotBMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS
BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku 24.4.2019 EL, LT Outi Väyrynen OYS Painoindeksi eli BMI (WHO:n luokittelu) BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus²
LisätiedotHYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.
Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus
LisätiedotKliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit
Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut
LisätiedotOmasairaala. Uuden yksikön käynnistäminen
Omasairaala Uuden yksikön käynnistäminen Erick Inciarte Villaverde LL. Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Omasairaalan vastaava anestesialääkäri 1 26.11.2015 Omasairaala on OP-Pohjolan omistama
LisätiedotBenchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen
Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen 1 Sisältö 2 NHG lyhyesti Asiakastarve Mitä on benchmarking? Suunta raportointiratkaisu asiakkaiden tarpeisiin Miten tästä eteenpäin? Nordic
LisätiedotKeski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys
Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN
LisätiedotCOXA - Tekonivelkirurgian koti Hotelli Haaga
Suomen Golfseniorit ry 13.11.2018 COXA - Tekonivelkirurgian koti Hotelli Haaga Roope Tähkä Markkinointipäällikkö TEKONIVELSAIRAALA COXA Vuonna 2002 perustettu Coxa on julkisomisteinen osakeyhtio. Pohjoismaiden
LisätiedotToimenpidejonon ohjausmalli. Jarkko Pajarinen LT, dos. Klinikkaylilää HYKS, ortopedia ja traumatologia
Toimenpidejonon ohjausmalli Jarkko Pajarinen LT, dos. Klinikkaylilää ääkäri HYKS, ortopedia ja traumatologia Hoitoonpää ääsyn prosessi Lähete Pkl arvio Leikkaus
LisätiedotOnko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot
Onko mikään muuttunut? Sairaaloiden tuottavuusvertailun ennakkotiedot Sote - Tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Joensuu 17.11.2017 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL 17.11.2017 Sairaaloiden tuottavuus
LisätiedotVII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP
VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99
LisätiedotLEIKO Leikkaukseen kotoa kulma
LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170
LisätiedotTekonivelpotilaiden määräaikaisseuranta. ft Tuula Pohjonen Yhdyshenkilöpalaveri
Tekonivelpotilaiden määräaikaisseuranta ft Tuula Pohjonen Yhdyshenkilöpalaveri 3.6.2014 1 Tekonivelpotilaiden määräaikaisseuranta Historiassa seurannat Pikonlinnassa ja Taysissa Coxa aloitti toimintansa
LisätiedotKYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut
KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy
LisätiedotLEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT
Milloin pitää olla huolissaan ja mitä voi tehdä? LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT 27.3.2019 Infektiolääkäri Kaisa Huotari, HUS, Peijaksen sairaala Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät, Jyväskylä LEIKKAUSALUEEN
LisätiedotSairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen
Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku
LisätiedotHALLITUS 40 14.02.2005
HALLITUS 40 14.02.2005 KIRURGIAN POTILAIDEN JONONPURUN EDELLYTTÄMÄ LEIKKAUSSALI- JA VUODEOSASTOPALVELUJEN HANKINTA 95/P61/2005 HALL 40 Erikoissairaanhoitolain muutos astuu voimaan 01.03.05. Se edellyttää,
LisätiedotCoxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu
Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen
LisätiedotAuditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus
Auditoinnin tulokset HYKS Erva-alueelta (2012) Kansallinen DRG keskus Auditoinnit v. 2012 V. 2012 auditoitiin HYKS Erva-alue Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, 1000 hoitojaksoa Kahdessa osassa,
LisätiedotPotilasliikkuvuus-direktiivi tutuksi. AYL Rainer Zeitlin 17.4.2012
Potilasliikkuvuus-direktiivi tutuksi AYL Rainer Zeitlin Kansainvälisiä kokemuksia vapaasta valinnasta(1) Norja (Ringard,Hagen 2011) Valinta ja valmius matkustaa > 11vk lyhyempi jonotusaika Valinta potilaalle
LisätiedotMITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?
MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM
LisätiedotSairaanhoitopiirin toiminnan ja uudistusten tilannekatsaus. Sairaalajohtaja Petri Virolainen
Sairaanhoitopiirin toiminnan ja uudistusten tilannekatsaus Sairaalajohtaja Petri Virolainen Miksi tarve muutoksille? Potilasmäärän kasvu Uudet velvoitteet Päivystysasetus Operatiivisen toiminnan keskittäminen
LisätiedotKliinisen toiminnan tiedolla johtaminen. Jorma Lauharanta HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja, professori
Kliinisen toiminnan tiedolla johtaminen HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja, professori 15.5.2012 Tiedolla johtamisen kehittäminen Kohde: kirjaaminen tietosisältö raportointi hyödyntäminen Kehitettävää: kirjaamisen
LisätiedotSOTE UUDISTUKSEN TAVOITTEET, RISKIT JA RATKAISUT
SOTE UUDISTUKSEN TAVOITTEET, RISKIT JA RATKAISUT Sote-uudistuksen keskeisimmät tavoitteet Kustannusten kasvun säilyttäminen sovituissa raameissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Valinnanvapauden
LisätiedotPotilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala
Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita
LisätiedotHoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu
Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi
LisätiedotKeskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.
Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat
LisätiedotVAIKUTTAVUUSJOHTAMINEN
Kestävän terveydenhuollon aamiaistilaisuus 15.3.2018 VAIKUTTAVUUSJOHTAMINEN Paul Lillrank Professori Tuotantotalouden laitos, Aalto yliopisto Hallituksen puheenjohtaja Nordic Healthcare Group Co.Ltd. ARGUMENTTI
LisätiedotHoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014
Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään
LisätiedotSh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala
Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan
LisätiedotTekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen
Tekonivelleikkausten PROM tulokset Antti Eskelinen 26.4.2019 Sidonnaisuudet Työantaja: Tekonivelsairaala Coxa Oy Luottamustehtävät: Asiantuntijatyöryhmän jäsen, Tekonivelrekisteri, THL Steering Committee
Lisätiedot71 27.10.2009 SUUNNITELMA YLI 6 KK JONOTTANEIDEN POTILAIDEN JONOJEN PURKAMISEKSI
HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 71 27.10.2009 SUUNNITELMA YLI 6 KK JONOTTANEIDEN POTILAIDEN JONOJEN PURKAMISEKSI 700/06/03/2009 HYKS 71 HYKS-sairaanhoitoalueen jonotilanne oli erinomainen huhtikuun
LisätiedotToiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016
Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne
LisätiedotSairaaloiden tuottavuus Pirjo Häkkinen
Sairaaloiden tuottavuus 2015 Pirjo Häkkinen 23.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2015 Tilastoraportti 6/2017 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2015, sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku
LisätiedotSUUREN ORGANISAATION JOHTAMINEN
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala SUUREN ORGANISAATION JOHTAMINEN Juha Tuominen 23.5.2019 HUS lukuina 2018 LIIKEVAIHTO 2,3 mrd. 1/3 24:n jäsenkunnan asukkaista käytti HUSin palveluja 2 500 sairaansijaa
LisätiedotVI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio
VI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio Keskiviikko 3.4.2013 8.00 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.00 9.05 Avauspuheenvuoro Polven tekonivel Moderaattori: Petri
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotTHL:n tuottavuusseuranta 2013
THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015
LisätiedotYLEISIMMÄT POTILASVAHINGOT TEKONIVELKIRURGIASSA. Ville Remes
YLEISIMMÄT POTILASVAHINGOT TEKONIVELKIRURGIASSA Ville Remes TEKONIVELLEIKKAUS ON YLEISIN KORVATTAVA POTILASVAHINKO 2008-2016 POTILASVAHINKOLAIN KORVAUSPERIAATTEET Vältettävyys Hoitovahinko Lääkkeen toimittamisvahinko
LisätiedotERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti
Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset
LisätiedotMaakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö
Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-
LisätiedotKoodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)
Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Kansallinen DRG-keskus Esityksen sisältö Auditoinnin tausta ja tarkoitus Auditointimenetelmä Yleiset havainnot kirjaamisesta (pää- ja sivudiagnoosit,
LisätiedotKIRURGIAN KOULUTUSPÄIVÄ 2.10.2009 Biomedicum Helsinki 1 ja Meilahden sairaala
KIRURGIAN KOULUTUSPÄIVÄ 2.10.2009 Biomedicum Helsinki 1 ja Meilahden sairaala I Yhteissymposium Luentosali 1 II Ortopedia ja traumatologia - Lonkan ja polven nivelrikko Luentosali 1 III IV Suu- ja leuka-,
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS
NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset
LisätiedotPolven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella. Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa
Polven ja lonkan nivelrikon hoito tekonivelleikkauksella Teemu Moilanen Tekonivelsairaala Coxa Puhdistusleikkaukset Osteotomiat Niveljäykistykset Tekonivelleikkaukset tutkimustieto ei tue vaikutuksen
LisätiedotTuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?
Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa
LisätiedotMetalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset
Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset Henri Miettinen, Simo Miettinen, Hannu Miettinen, Jukka Kettunen Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka,
LisätiedotTiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä
Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet
LisätiedotSuomen Ortopediyhdistys XX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä 25.3.-30.3.2012
Suomen Ortopediyhdistys XX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä 25.3.-30.3.2012 Su 25.3.2012 13:00 18:00 Ilmoittautuminen, kurssireppujen jako 18:00 19:00 Avajaiset Maanantai 26.3.2012
LisätiedotMilloin apuun. tarvitaan. tekoniveliä?
Milloin apuun tarvitaan tekoniveliä? Tekonivelleikkaus Tekonivelkirurgia on kallista Vuotuiset kustannukset on noin 1miljardin luokkaa Tekoniveliä asennetaan polviin, lonkkiin, olkapäihin, nilkkoihin,
LisätiedotPolven tekonivelleikkauksen tulokset
Valtakunnalliset tekonivelpäivät 2017 Polven tekonivelleikkauksen tulokset Mika Niemeläinen Miksi tuloksia tulee arvioida? Lisääntyneet insidenssit 40 Lisäävät tarvetta saada tietoa tuloksista 35 30 25
LisätiedotCASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta
CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta Lääk. yo., tekn. yo. (Aalto yliopisto) Susanna Siitonen Toimialuejohtaja Jussi Mertsola, Tyks Tuottavuus Suomen Lastenklinikoilla 2011
LisätiedotTERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp
TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp Tietohallinto operatiivisen toiminnan tukena SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut
LisätiedotKOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio
KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotSelkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl
Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet
LisätiedotHenkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset
VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö
LisätiedotKansallinen vertaisarviointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki
Kansallinen vertaisarviointi Terveydenhuollon Atk-päivät Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 15.5.2012 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/ Pirjo Häkkinen 2 15.5.2012 Kansallinen vertaisarviointia/
LisätiedotVälinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä
Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV
LisätiedotSuomen Ortopediyhdistys XX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä 25.3.-30.3.2012
Suomen Ortopediyhdistys XX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä 25.3.-30.3.2012 Su 25.3.2012 13:00 18:00 Ilmoittautuminen, kurssireppujen jako 18:00 19:00 Avajaiset Maanantai 26.3.2012
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotPotilashoidon vuosikertomus 2016 Turunmaan sairaala
Potilashoidon vuosikertomus 2016 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita
LisätiedotJatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen
Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen
LisätiedotErikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010
Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri
LisätiedotSuomen Artroplastiayhdistys r.y. Artroplastikföreningen i Finland r.f.
Suomen Artroplastiayhdistys r.y. Artroplastikföreningen i Finland r.f. Tekonivelkirurgian asiantuntijalääkärin koulutusohjelma Tekonivelkirurgia on nivelten kivuliaiden ja asentovirheitä aiheuttavien degeneratiivisten
LisätiedotYksikkö- vai todelliset palvelujen kustannukset
Yksikkö- vai todelliset palvelujen kustannukset Kirsi Kinnunen Controller, TtM Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote numeroina Budjetti 0.7 miljardia euroa Noin 170 000
LisätiedotTARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS Tiina Larsson tarkastuslautakunnan puheenjohtaja
TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2018 Tiina Larsson tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ESITYKSEN AGENDA Sitovien taloudellisten tavoitteiden arviointi Strategisten avaintavoitteiden arviointi Lasten
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen
Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon
LisätiedotMITEN LEIKO -TOIMINTA MUUTTAA
MITEN LEIKO -TOIMINTA MUUTTAA LEIKKAUSSALIN TOIMINTAA SUOMEN ANESTESIOLOGIYHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUS 23.04.2010 JYVÄSKYLÄ FROM HOME TO OPERATION Harri Tohmo, LT, MBA Ylilääkäri, Anestesiologian ja tehohoidon
LisätiedotPERFECT Tekonivelkirurgia
S T A K E S I N T Y Ö P A P E R E I T A 2 9 / 2 0 0 7 Ville remes, mikko peltola, unto häkkinen, heikki kröger, juhana leppilahti, miika linna, antti malmivaara, keijo mäkelä, olavi nelimarkka, ilmo parvinen,
Lisätiedot1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)
Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille
LisätiedotRANTEEN TEKONIVEL. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi el Miika Stenholm TYKS
RANTEEN TEKONIVEL IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 25.4.2019 el Miika Stenholm TYKS Historiaa 1890 Themistocles Gluck suoritti ensimmäisen ranteen tekonivelleikkauksen 1967 Swanson käytti
LisätiedotKouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
LisätiedotUusi kunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus Markku Lehto
Uusi kunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus 26.05.10 Markku Lehto Mikä kokonaisuus Terveyteen, toimintakykyyn sekä elämän hallintaan ja arjessa selviytymiseen vaikuttavat monet tekijät: o elämäntapa
LisätiedotMITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?
MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotPreoperatiivinen valmistelu päiväkirurgiassa. Marja Haapakoski ayl Hatanpään sairaala Tampere
Preoperatiivinen valmistelu päiväkirurgiassa Marja Haapakoski ayl Hatanpään sairaala Tampere Hatanpään päiki Nykyinen Päikiyksikkö 11/2001 Tampere ja Pirkkala, yht.219 037 asukasta 4 leikkaussalia, 1.
LisätiedotVeTe. Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b
Tiedolla johtaminen ja sen rakenteet henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa Henkilökunnan päivittäinen resursointi osastoryhmän sisällä Raportti 16b Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kehittämistehtävä
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotAjankohtaiskatsaus ja talouden sopeuttaminen
Ajankohtaiskatsaus ja talouden sopeuttaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin valtuuston seminaari 18.9.2019 Risto Miettunen Sairaanhoitopiirin johtaja 19.9.2019 1 Palvelujen kysyntä on maan korkein Potilaita
LisätiedotKuntatilastot valtiovarainministeriön hallinnonalalla
Kuntatilastot valtiovarainministeriön hallinnonalalla Kuntatieto-ohjelman käynnistystilaisuus Tieteiden talo 8.5.2013 Ylijohtaja Päivi Laajala Kuntatilastoilla keskeinen rooli 1) Kuntapolitiikan valmistelu
LisätiedotENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ
ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ Terveys ja talous päivät 15.-16.9.2016 Anne Kantanen, Palveluyksikköjohtaja, Ylihoitaja, Hoitotyön palveluyksikkö, KYS 5.9.2016 1 HOITOTYÖN
LisätiedotItäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja
Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli
LisätiedotM058, M059, M060, M068, M069
Taulukko 3. Reumahoidon alueelliset erot v. 1997, 2000 ja 2001 Kaikki nivelreumat M058, M059, M060, M068, M069 Hoitojaksot/10000as 01 Uudenmaan shp 12,8 12,8 0 % 0 15,6-18 % 02 Helsingin shp 13,0 13,3
LisätiedotSairaalan volyymi. Leikkaajan volyymi(bozic et al. JBJS Am 2010) Standardoidut prosessit
Konsta Pamilo } Potilaskohtaiset (Husted et al. Acta Ortho 2008) Ikä Siviilisääty Sukupuoli Liitännäissairaudet Sosiaaliset tekijät (den Hartog et al. 2015) Preop. Ja postop hemoglobin Kävelyn apuvälineiden
LisätiedotNäyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa
LisätiedotKYS Neuromodulaatiorekisteri. Mette Nissen LL erikoistuva lääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Kuopio
KYS Neuromodulaatiorekisteri Mette Nissen LL erikoistuva lääkäri Neurokirurgia / KYS Neurokeskus Kuopio 31.3.17 Sidonnaisuudet Koulutusmatkat ja kansainväliset kongressit Abbott St. Jude Medical Medtronic
LisätiedotHYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015
HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 21 14.04.2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015 9/00/02/00/02/2015 HYKS 21 HYKS-sairaanhoitoalueen tammi-helmikuun 2015
LisätiedotLonkan ja polven. tekonivelseuranta. Antti Eskelinen Dosentti, apulaisylilääkäri
Lonkan ja polven tekonivelseuranta Antti Eskelinen Dosentti, apulaisylilääkäri Sidonnaisuudet (36 kk) Tutkimusrahoitusta (Coxalle) DePuy Luentopalkkioita DePuy, Duodecim-seura Taustaa Esityksen sisältö
Lisätiedot