KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS

Transkriptio

1 1

2 Osallistava ste ja sallistava ssiaaliturva Aila-Leena Matthies Kuntatal SOSIAALI- JA TERVEYSJOHDON NEUVOTTELUPÄIVÄT 2

3 TEEMAT Knteksti ja tausta Osallisuuden lupaus ja pets Osallistumisen prtaat Miten sallistumisen vapaudesta tuli velvllisuus? Osallistavan aikuisssiaalityön jännitteet Osallistavan ssiaaliturvan ja aktiivimallin tienhaarassa Cntributive Justice - Khti uudenlaista aikuisssiaalityötä 3

4 Knteksti ja tausta Kansalaissallistumisen ja asiakkaiden sallisuuden pliittinen pitkä agenda (alk. STM työryhmä 1985) Kansalainen ja asiakas SOTE:ssa, sallistavan ssiaaliturvan kuntakkeilu, aktiivimalli, Perustul, aikuisssiaalityön asemituminen? Kansainvälinen sallistumistutkimus (mm. EU Kmissi , Sumen Akatemia , , Participatin Sciety ) KAMPA-hanke (MMM, KASTE-hanke, ) Kansalaissallistuminen maaseudun palvelujen kehittämiseksi; PROSOS-hanke (Ssiaalialan saamiskeskusten ESR-hanke, STM, ) Ilman kansalaisten ja asiakkaiden sallistumista heille tarkitetut ja heidän rahittamansa palvelujärjestelmät eivät vi lla aidsti timivia ja tarpeenmukaisia eikä mistajahjaus tteudu Demkratiaan kuuluu enemmän kuin lgn valinnanvapaus Hyvinvintivaltin palveluilla n keskeinen merkitys sille, mihin suuntaan marginalisaatin ja inkluusin välinen tasapainilu keikahtaa, erityisesti aikuisssiaalityössä peple, jbs, rights, pwer : Kaikkien heikimmin sallisuutta keskittymällä työnhakupakkn 4

5 Hyvinvintipalvelut Osallisuus Marginalisaati

6 Aikuisssiaalityön ratkaiseva yhteiskunnallinen tehtävä Tavite yhteiskunnallisen eriarvisuuden vähentämisestä (ks. hallitushjelma) seis tai kaatuu sen varassa, mitä aikuisssiaalityössä tehdään ja mitä sille tehdään => asiakasmititus! Tiedstettava, mistä histriallis-rakenteellisista ngelmista ja murrksista sallisuudessa ja aikuisssiaalityössä n kyse: Miten,liikaväestön, tarpeettmien ihmisten ngelma n aiemmin hidettu? => Nälkäkulemat (1860), maastamuutt ( , 1960), Trpparilaits /asutustila 1920, ), siirt lähiöihin ja kulutus, sivistys! => Millaiset ratkaisut käyvät menssa levaan rakennemuutkseen ja sivistysyhteiskunnan tasn? (glbaali uusi työnjak, maaseutu - kaupungistuminen, elinkeinrakenteen muuts, tutant-kulutus- mallin kestävyyden rajat) Millainen hyvä elämä ja sallisuus yhteiskunnassa mahdllista - kaikille? 6

7 Osallistumisen lupaus ja pets Hrkheimer & Adrn, 1947, Valistuksen dialektiikka: Valistuksen (edistyksen, demkratian jne.) lupaukset vivat kääntyä itseään vastaan ja vaihtua petksiksi Osallistuminen lupauksena: täysivaltaisuus, vaikuttaminen, kuulluksi tuleminen, mukanaleminen, palvelujen parantuminen, autnmisuus Osallistuminen petksena: palvelujärjestelmä valjastaakin sallistamisen hallinnan välineeksi, järjestelmälähtöiseen kehittämiseen, sallistumishankkeen aikaisiksi kkeiluiksi, ilman tdellista vallansiirta => kntrlli, (ulka)hjautuminen, khteistaminen, velvllisuus, itsepalvelu, nälällä pakttaminen Halutaank ikeasti köyhille saada yhtä hyvä elämä kuin parempisaisilla n? Vidaank luvata, että se saavutetaan, kun vain ahkerasti sallistutaan? Saavatk palvelujen käyttäjät sallistumisensa myötä pysyvästi parempaa elämää ja aitja vaikutusmahdllisuuksia? Viedäänkö sallistujien kkemustiet päätöksenten phjaksi? Jukkpetksen uhka vs. utpian luvuttamattmuus? Miksi minun tulisi sallistua? 7

8 Osallistumisen prtaat (Arnstein 1967, mukaillen) Omistaa palvelut täysivaltaisena kansalaisena Olla aidsti tasavertainen timija Saada vastuuta palveluista ja kehittämisestä (c-prductin) Jakaa maa tieta ja kkemuksia Saada sallistua tekemiseen Vida vaikuttaa Antaa ja saada palautetta Päättää etenemisestä itseä kskevissa asiissa Tulla kuulluksi Ilmaista itseään Saada tieta Kristeena/statistina leminen Ei-sallisuus =näennäissallisuus Manipulaati

9 Osallistumisplitiikka: Finnish White Papers (Kkknen, Närhi, Matthies 2014) Hallitushjelmien tas Demkratia, tasa-arv ja ihmisikeudet Kulutus ja kasvatus Työelämään sallistuminen Omatimisuus ja timintakyky STM krstus: Osallisuuteen liittyvät ikeudet Asiakasryhmien eriytyvä sallisuus TEM krstus: Taludelliset reunaehdt Osallisuus velvllisuutena lla aktiivinen työelämässä 11 erilaista työttömiin khdistuvaa uutta velvitetta 20 v, aikana = > Osallisuusparadigma vaihtui demkratiahulesta huleksi kaikkien sallistumisesta kilpailukyvyn ylläpitn = > hyväsaisille lisää vapauksia, hun-saisille velvllisuuksia 9

10 Miten palvelunkäyttäjien sallisuus ymmärretään eri suuntauksissa (Evers, 2006) SUUNTAUS Hyvinvintivaltillinen ajattelu (Welfarism) Prfessinalismi Knsumerismi Managerialismi Partisipatrismi, radikaali kansalaislähtöisyys ASIAKASOSALLISUUS Universalismi, edustuksellinen sallistuminen, lautakunnat, kansalaisten pliittiset ja ssiaaliset ikeudet Osallistaminen prfessin eetksena, prfessin itsereflekti laadun varmistuksena, julkisten palvelujen eets ja kulutusvaatimukset Yksilöllinen palvelun valinnanvapaus, asiakaslähtöisyys, palvelusetelit, lbbaus ja kuluttajansuja välineitä Tavitteellinen tarpeita vastaava palvelututant, hallinnllis-taludellinen hjaus, asiakkaat khteita, ulkinen laadunvarmistus ja valitustiet Palvelunkäyttäjien valtaistaminen, yhteisöllisten palvelujen vahvistaminen, kllektiivinen vertaistuki, yhteissuunnittelu, -kehittäminen, ja tuttaminen. 10

11 Nurten elämismaailma khtaa järjestelmän Palvelujärjestelmän mnimutkaisuus: (usean luukun järjestelmä) Pitää kysellä itse mutta kun ei tiedä mitä kysellä Palvelujärjestelmän sanktit ja mat pelisäännöt Js alistun niin menee paremmin. Pitää tehdä kuten santaan. Tuntuu, että llaan työntekijöiden armilla. Palvelujärjestelmän khtaamisen timivuus: (EIVÄT pääse ssiaalityöntekijän puheille!) Vurvaikutuksen pitäisi lla asiallista, sydäntä mukana, ei vain työn takia. Osattmuuden kkeminen ei lla ihan yhteiskunnan ytimessä, mat aikaisemmat valinnat jhtaneet nykytilanteeseen, js mkaa ma vika. Leimattu l. Elää virastjen armilla, mitä ne sulle antaa, miten paperit liikkuu pöydältä tiselle. Yleinen fiilis sattmuudesta. Pitäisi sata niin mntaa asiaa. Tuntuu että n ulkpulella, js ei saa, vaaditaank ihmisiltä liikaa? Ketaan että työelämän ravanpyörä vaatii liikaa Ei varsinaista sattmuutta. Mutta halu kuulua enemmän jhnkin. Omiin asiihin vi ja ei vi vaikuttaa Js itse aktiivinen ja ahkera, tisaalta elämäntilanteet vaihtelevat, riippuu mikä fyysinen ja henkinen kunt n, myös tausta vaikuttaa, lätkitään via kiinni, kun kerran jää sivuun n helpp syrjäytyä. Itsestä n paljn kiinni, mutta ei le kenenkään valinta js n mielenterveysngelmia tai et vi asua ktna. Yleinen kkemus että palveluihin ei vi vaikuttaa Niitä ei vis vähempää kiinnstaa, ei le kysytty mielipiteitä, ei teta tsissaan, ajattelevat että turhautuneet ja vihaiset nuret asialla. (PalK-hanke)

12 Miten khti tisenlaista työtetta - Osallisuuden edistämisen jännitteet PROSOS (KYC /SONetBOTNIA) Osallistamisen TEMPPUJA vai kknaan uusi ORIENTAATIO ja ammatillisuuden ymmärrys? KONTROLLI vai KUMPPANUUS? Valtaasetelmasta lupuminen, ei-tietäminen JÄRJESTELMÄLÄHTÖISYYS, järjestelmän tarpeisiin vai ELÄMISMAAILMALÄHTÖISYYS, miltä näyttää asiakkaille? Miksi sallistuisin? MITATUT TULOKSET, tulspaineisiin vastaaminen vai TODELLINEN MUUTOS (esim. ESR- hankkeilla?

13 Missä järjestelmän (velvittavan) ja elämismaailman (vapauttavan) sallistuminen khtaavat? OSALLISTAVA SOSIAALITURVA Kuntakkeilu 6 paikkakunnalla nyt tai ei kskaan meiningillä (STM, VM, TEM) Aikuisssiaalityöhön uusi palvelukknaisuus, jssa ssiaalityölle annetaan nykyistä enemmän välineitä tukea pitkään työttömänä levia henkilöitä. Osallisuus nähdään laajasti ihmisen taludellisena, ssiaalisena ja timintakyvyllisenä hyvinvintina Kaikkein haastavin khderyhmä, ssiaalityön saamisen näytön paikka, rhkeus uudenlaiseen rientaatin!? AKTIIVIMALLI Eduskunnan ja työmarkkinajärjestöjen hyväksymä kiristysmalli työttömien timentuln KELA valv, että 3 kkn tarkastelujaksn aikana työttömän työnhakijan aktiivisuusedellytys täyttyy, jtta etuutta maksetaan täysimääräisenä myös seuraavat 3 kk. Omaehtinen piskelu, työvimakulutus, valmennus, työkkeilu ja kulutuskkeilu sekä kuntuttava työtiminta. Lisää paktteita, jiden vaikutus pitkällä aikavälillä hunin, spivien työpaikkjen puute, palvelukatveet 13

14 Cntributive Justice - Khti uudenlaista aikuisssiaalityötä ikeudenmukaisuus mahdllisuuksissa saavuttaa arvstettu, kunniitettu asema yhteisössä malla timinnalla EI vain saamisen vaan antamisen mahdllisuuksien ikeudenmukaisuus Sayer, Ziegler: Cntributive justice ei kats vain ikeudenmukaisuutta standardimaisten palvelujen, tuljen ja työllistämisen mielessä, vaan etsii ikeudenmukaisuutta ihmisten mahdllisuuksissa ja kyvyissä saavuttaa ssiaalisesti ja kulttuurisesti arvstettu asema massa yhteisössään Säilyykö /palautuuk usk arvstusta tuviin tapihin lla yhteiskunnan jäsen? Mistä ihminen saa respektiä ja itsekunniitusta? (Ehnrth: työstä ja jälkikasvusta) Entä lik muuta? Miten sille vidaan luda edellytyksiä? Mitä ihminen saa tehdä, mitä haluaa tehdä, mitä pitää arvstusta tuvana timintana? 14

15 Arkisen radikaali sallisuus siirtymänä kestävään tulevaisuuteen - esimerkkejä TEE-SE-ITSE DIY yhteiskunta: matimisuuden ja kätevyyden niskavitt kulutusyhteiskunnasta = sallisuus (NESS knferenssin ranskalainen key nte) HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE hyvän tekeminen massa yhteisössä: naapuriavun, kuljetusten, tiettekniikan, epämudllisen vapaaehtistiminnan, yhteisöllisen tuhuamisen meininki LUONNON ARVOJEN VAALIMINEN: (kti)eläinten hit ja tarkkailu, marjastus, kalastus, puutarhanhit, yhteisen ympäristön, patikkaplkujen hit, luntkuvien jakaminen; lasten, nurten, vanhusten vieminen näiden äärelle, luntmatkailu KIERTOTALOUS: Kierrätystiminta, up-cycling, kirpputrit, vaihtrit ja fb-rskalavat, vanhjen rakennusten ja kneiden kunnstaminen, tuunaaminen, keksinnöt RUOKATALOUS: Ruuan kasvattaminen, mavaraisuus, ruuan laittaminen itse, lähiökanat, säilöminen, rukahävikin vähentäminen, taimien ja siementen mavaraisuus, yhteisrukailut, p-up- ravintlat, ruuan jakaminen, seurustelu & ruka KULTTUURI: yhteisöllisen kulttuurin vahvistaminen musiikki, tanssi, ite taide, tapahtumat, mnikulttuurisuus kylillä ja krtteleissa; rakennuskulttuuri, histria, sivistys! <=Osallisuus: kulutuksen vähentäminen ja ympäristön varjelu arvkkaampi pans yhteiskunnalle ja ihmiskunnalle kuin väkinäinen työllistyminen ympäristöä tuhavaan tutantn (YK:n Agenda 2030, Gals f Sustainable Develpment) 15

16 TYÖKALUPAKKIA sallisuutta tukevalle järjestelmälle ja SOTE-linkit kuntaan Yksilötyössä palveluhjauksen, pulen tunnin pelleilyjen ja asiakasuunnitelmien tutanthihnista KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN KUNNIOITETUN KANSALAISEN KANSSA TALOUSSOSIAALITYÖ (financial scial wrk) käytännönläheisenä rahataluden tukena PALVELUNKÄYTTÄJÄT KEHITTÄMISEEN (vertaistukiryhmä, asiakasraati, käyttäjäneuvstt. Kkemusasiantuntijat, kkemuksen kysyminen saksi asiakasrutiinia) AIKUISSOSIAALITYÖNTEKIJÄSTÄ YHTEISÖTYÖNTEKIJÄKSI kknjuksijana ja tukijana myös SOTEn eri tasjen ja kunnan, yhteisöjen välillä Kansalaisyhteiskunnan ja järjestelmän AVOIN kaksisuuntainen TIEDOTUS kuntn Kylä/krttelikhtaiset HYVINVOINTISOPIMUKSET työnjasta KANSALAISFOORUMIT ja KYLÄ/KORTTELIKIERROKSET kylätaslla MATALAN KYNNYKSEN TAPAAMISPAIKAT ja TYÖPAJAT tilja kunnissa riittää YHTEISÖLLISYYTTÄ YLLÄPITÄVÄT TAPAHTUMAT (kulttuuri-, liikunta-, taide-, mnikulttuuriset, lunttapahtumat) sana hyvinvinnin kknaisuutta LISÄÄ TUKITYÖLLISTÄMISTÄ kuntuttavalla työtiminnalla palvelujen tukitimiin ja klmannelle sektrille, kylä/krtteliavustajiksi Jyväskylän ylipist