ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 10/10/1 Dnro PSAVI/125/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 10/10/1 Dnro PSAVI/125/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Ämmänsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pudasjärvi Turveruukki Oy Teknologiantie 12 A OULU

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 8 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Korvaukset HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja vaatimukset Hakijan vastine MERKINTÄ ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Luvan voimassaolo RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

3 3 HAKEMUS Turveruukki Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Ämmänsuon nykyisin auma-alueineen 37,5 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Pudasjärven kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Ympäristölupaviraston toimintaan myöntämä määräaikainen ympäristölupa nro 71/03/1 on voimassa saakka. Hakija omistaa tai on vuokrannut hanketta varten tarvittavan alueen. Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä. Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Ämmänsuo sijaitsee Pudasjärven kaupungissa Siuruantien varressa, noin 25 km Pudasjärven kuntakeskuksesta luoteeseen. Oulun vesipiiri kunnosti Ämmänsuon vuosina , ja turvetuotanto aloitettiin vuonna Voimassa oleva ympäristölupa toimintaan on myönnetty arvioitu tuotantoaika huomioon ottaen määräaikaisena vuoden 2009 loppuun saakka. Aiemmin tuotannon arvioitiin loppuvan huomattavasti nykyarviota aiemmin. Tuotantoa ovat hidastaneet mataloituvien kenttien arvioitua heikompi tuotantotehokkuus ja 2000-luvulla useat sääolosuhteiltaan keskimääräistä selvästi epäedullisemmat tuotantokesät. Näistä syistä alueella on edelleen turvetta, jonka tuottamista jatketaan arviolta vuoteen 2018 saakka. Tuotannossa oleva suoala on noin 34,5 ha, minkä lisäksi auma-alueita on 3 ha sekä reuna- ja tiealueita yhteensä 16 ha. Tuotannosta on poistunut noin 18,5 ha. Tuotantoalueen vedet johdetaan 1,5 km:n matkan Jänisojassa Siuruanjokeen Saarikosken niskalla.

4 Ämmänsuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta noin MWh/v. Tuotantomenetelmänä käytetään mekaanista kokoojavaunumenetelmää, jossa päävaiheet ovat jyrsiminen, kääntäminen, karheaminen ja kokoaminen. Jyrsinnässä irrotetaan ohut, noin mm raemainen kerros kentän pinnalle kuivumaan. Kääntämisellä edistetään ja varmistetaan jyrsöksen kuivumista. Hyvissä sääoloissa riittää kaksi kääntökertaa, jonka jälkeen kuiva turve karhetaan saran keskelle pitkittäin karheeksi. Kuivia jyrsöksiä kootaan yleensä 1 2 satoa samaan karheeseen. Karhe kuormataan vaunuun liitetyllä kiinteällä hihnakuljettimella kuormasäiliöön ja kuljetetaan aumaalueelle. Auma-alueelle kipattu jyrsinturve siirretään ja tiivistetään puskutraktorilla tai rinnekoneella varastoaumaan. Ämmänsuon tuotannossa käytetään tuotantolaitteiden vetokalustona 2 3 pyörätraktoria sekä aumauksessa yhtä tela-alustaista puskutraktoria tai rinnekonetta. Tuotettu turve voidaan varastoida neljään aumaan, jotka sijaitsevat kantavan tien varressa. Suolla tuotettu turve on mahdollista toimittaa ympärivuotisesti pahimpia kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Turve kuormataan täysperävaunuyhdistelmiin yleensä pyöräkuormaajalla. Käytettävän ajoneuvokaluston kuormatilavuus on keskimäärin m 3. Ämmänsuon tuotantoalueella normaali tuotantoaika on touko-elokuu. Kesän aikana on keskimäärin varsinaista tuotantopäivää. Tuotanto on täysin riippuvainen vallitsevista sääolosuhteista. Sateisina kausina alueella ei ole toimintaa, mutta kuivina kausina tuotantotoimintaa voi olla läpi vuorokauden koko poutajakson ajan. Talvikaudella alueella ei ole turpeen toimitusta lukuun ottamatta toimintaa. Tuotantoalueelle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida puuperäisiä polttoaineita lähialueiden hakkuutyömailta ja puunjalostuslaitoksilta yhteensä alle tonnia vuodessa. Turvetuotannon lopettamisen yhteydessä toiminnanharjoittaja purkaa tuotantoalueelta tarpeettomat rakenteet ja siistii alueen tuotantokalustosta, muusta tuotantoon liittyvästä materiaalista ja jätteistä. Vesienkäsittelyä jatketaan siihen saakka, kunnes alue siirtyy jälkikäyttöön, esimerkiksi metsätalous- tai viljelymaaksi tai vesien johtaminen alueelta voidaan muutoin lopettaa. Mahdollista jälkihoitovaiheen vesien tarkkailua tehdään Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Toiminnanharjoittaja tekee alustavan jälkikäyttösuunnitelman 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Ajoissa tehty jälkikäytön suunnittelu on tärkeää, sillä tuotantotoiminnan loppuvuosina voidaan ennakoida suon tulevia jälkikäyttömuotoja esimerkiksi ojitusjärjestelyillä ja maansiirroilla. Ennakkosuunnittelu mahdollistaa myös suon eri jälkikäyttömuotojen järkevän toteuttamisen vaiheittain eri alueiden poistuessa tuotannosta. Ämmänsuon tuotantoalueelle on laadittu alustava jälkikäyttösuunnitelma, jossa on selvitetty alueen eri uusiokäyttömuotojen mahdollisuuksia geologisten sekä maan- ja luonnontieteellisten kriteerien perusteella. Hakija tulee esittämään jälkikäyttöä koskevat suunnitelmat Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ennen jälkikäyttöön siirtymistä. 4

5 Turveruukki Oy:ssä on käytössä toimintajärjestelmä, joka täyttää standardien ISO 9001 ja ISO mukaiset vaatimukset. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Nykyiset vesienkäsittelymenetelmät Ämmänsuon tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutusaltaan kautta Jänisojaan ja edelleen Siuruanjokeen. Laskeutusaltaan valuma-alue on noin 72 ha. Tuotantokenttien kaikkien sarkaojien alapäihin on rakennettu lietesyvennykset sekä päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Sarka- ja kokoojaojakaltevuudet ovat alle 1.5 promillea, jolla myös edistetään lietteen laskeutumista tuotantoalueen ojastoon. Tuotantoaikaisten tuotantoalueen ympäristövesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vesienkäsittelyrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Laskeutusallas ja sarkaojien lietesyvennykset puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa. Vesienkäsittelyn tehostaminen Kuluvan lupakauden aikana Ämmänsuon vesienkäsittelyn tehostamiseksi on massansiirtoaltaiden alapäihin rakennettu 7 hakepatoa vuonna Kesäaikaista vesienkäsittelyä esitetään tehostettavaksi 1,8 ha:n suuruisella kasvillisuuskentällä, joka rakennetaan pengertämällä lohkon 3 tuotannosta poistunutta ja osittain kasvittunutta aluetta. Kaikkien tuotannossa olevien alueiden vedet johdetaan kentälle pumppaamalla (pumppu + pumppuallas). Vedet johdetaan alueelle jako-ojan avulla. Kentältä vedet johdetaan ylivuotoputkien kautta vanhaan laskuojaan ja edelleen laskeutusaltaaseen. Talvi- ja tulva-aikaista vesienkäsittelyä esitetään tehostettavaksi rakentamalla setti-/virtaamansäätöpato hakemuksen liitekartassa 6.3 esitettyyn paikkaan. Kesäaikana setti on kiinni ja talviajaksi patoon asennetaan virtaamansäätöpatolevy. Hakemuksen mukaan tuotantoalueen ympäristön maasto-olosuhteiden ja metsäojitusten vuoksi pintavalutuskentän rakentaminen jälkikäteen ei ole teknisistä ja taloudellisista syistä mahdollista. Vesienkäsittelyä voidaan tehostaa hyödyntämällä tuotannosta pois jääviä massansiirtoalueita kiintoaineen ja ravinteiden pidätysrakenteina. Turpeesta kuorittuja massansiirtosarkoja voidaan käyttää laskeutus- ja haihdutusaltaina silloin, kun se on teknisesti ja kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Altaissa on myös mahdollista kasvattaa esimerkiksi ruokohelpiä, joka pidättää sekä ravinteita että kiintoainetta. Lupakaudella tuotannosta poistuvia alueita käytetään mahdollisuuksien mukaan vesienkäsittelyn tehostamiseen. Mikäli Ämmänsuolla lupakauden aikana mahdollisesti tehtäviä massansiirtoja ja massansiirtoaltaita voidaan hyödyntää vesienkäsittelyrakenteina, hakija esittää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle asianmukaiset suunnitelmat hyväksyttäväksi ennen toimenpiteiden toteuttamista. Suunnitelmien esittäminen ei vielä ole mahdollista. 5

6 Vesienkäsittelykenteiden toimivuuden kannalta on keskeisintä rakenteiden kunnon jatkuva seuraaminen, kunnossapito ja rikkoontuneiden rakenteiden välitön korjaaminen. Käytännössä vesienkäsittelyrakenteiden kunnon valvonnasta ja huollosta vastaa työmaan kokonaisurakoitsija. Vuotuisissa Turveruukki Oy:n järjestämissä urakoitsijoiden koulutustilaisuuksissa keskeisimpiä aiheita ovat työmaan vesien- ja muun ympäristönsuojelun hyvä hoitaminen. Yhtiön tuotantohenkilöstö valvoo vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta jatkuvasti. Päästöt vesiin Ämmänsuolla päästötarkkailua on suoritettu vuosina 2002 ja Voimassa olevaa ympäristölupaa haettaessa tuotantoalueelta kesällä vesistöön joutuvien brutto- ja (netto)päästöjen arvioitiin olevan 12 kg/vrk (10 kg/vrk) kiintoainetta, 20 kg/vrk (10 kg/vrk) COD Mn, 0,04 kg/vrk (0,03 kg/vrk) kokonaisfosforia ja 1,3 kg/vrk (1,1 kg/vrk) kokonaistyppeä. Hakemuksen mukaan keskimääräiset päästöt kesällä vuosina ovat olleet fosforin osalta arvioidun mukaiset ja muutoin alhaisemmat: 6 kg/vrk (5 kg/vrk) kiintoainetta, 10 kg/vrk COD Mn, 0,04 kg/vrk (0,03 kg/vrk) kokonaisfosforia ja 0,6 kg/vrk (0,4 kg/vrk) kokonaistyppeä. Vastaiset päästöt on arvioitu 34,5 ha:n tuotantopinta-alan ja 3 ha:n aumaalueiden yhteenlasketun pinta-alan mukaan. Kasvillisuuskentän ja virtaamansäädön vaikutusta ei ole otettu huomioon. Eniten päästöjä vesistöön joutuu keväällä ja vähiten talvella. Tuotantoalueelta vesistöön joutuvien brutto- ja (netto)päästöjen arvioidaan eri vuodenaikoina olevan 2,4 29 kg/vrk (1,8 26 kg/vrk) kiintoainetta, 7,2 41 kg/vrk COD Mn, 0,04 0,1 kg/vrk (0,03 0,09 kg/vrk) kokonaisfosforia ja 0,7 2,8 kg/vrk (0,5 1,8 kg/vrk) kokonaistyppeä. Kesän alivirtaaman aikaan tuotantoalueelta vesistöön joutuvien brutto- ja (netto)päästöjen arvioidaan olevan 2,7 kg/vrk (2,1 kg/vrk) kiintoainetta, 3,2 kg/vrk COD Mn, 0,03 kg/vrk (0,02 kg/vrk) kokonaisfosforia ja 0,1 kg/vrk (0 kg/vrk) kokonaistyppeä. Kesän ylivirtaaman aikaan tuotantoalueelta vesistöön joutuvien brutto- ja (netto)päästöjen arvioidaan olevan 16 kg/vrk (13 kg/vrk) kiintoainetta, 39 kg/vrk COD Mn, 0,1 kg/vrk (0,09 kg/vrk) kokonaisfosforia ja 1,2 kg/vrk (0,3 kg/vrk) kokonaistyppeä. Hakija on lisäksi huomauttanut, että tuotantopinta-alan edelleen pienentyessä tulevina vuosina päästöt vesistöön vähenevät edelleen. Arvio parhaasta saatavilla olevasta tekniikasta ja käytännöstä. Hakijan käsityksen mukaan alueella on toteutettu BAT-tekniikkaa. Vesienkäsittelyrakenteiden huollossa sekä tuotantotoiminnassa hakija noudattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). 6

7 7 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Turvetuotannosta voi aiheutua ajoittaista melu- ja pölyhaittaa lähimmillä kiinteistöillä, joista lähin sijaitsee 600 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Ämmänsuolta Yli-Iin ja Pudasjärven väliselle maantielle nro 855 on lähimmillään matkaa noin 500 m. Turveruukki Oy:n Ämmänsuolla harjoittaman tuotantotoiminnan aikana yhtiön henkilöstön ja kokonaisurakoitsijan tietoon ei ole tullut toimintaa koskevia ympäristön asukkaiden tai muidenkaan reklamaatioita. Tuotantotoiminen aikana työmaaliikenne sekä turvetoimitukset maantieltä 855 ( Siuruantie) kulkevat Ämmänsuontien kautta. Auma-alueiden yhteyteen on rakennettu kääntöpaikat täysperävaunuyhdistelmille. Asiattomien henkilöiden työmaalla liikkumisen estämiseksi työmaatie on varustettu lukittavalla puomilla. Työmaatiet aurataan ainoastaan turvetoimituksia varten. Ämmänsuolta jyrsinturvetta voidaan kuljettaa ympäri vuoden. Pääosin turve toimitetaan Ouluun. Vuotuinen toimitusmäärä on noin m 3 ja toimitettavien täysperävaunukuormien määrä on kuormaa/vrk. Yhtäjaksoisesti toimitettuna työmaan vuotuisen tuotantomäärän toimitus kestää vajaan viikon. Vuotuiseen jyrsinturvetuotantoon tarvitaan kevyttä polttoöljyä noin litraa. Traktoripolttoaineen määrä voi vaihdella vuosittain merkittävästi lähinnä tuotanto-olosuhteista johtuen. Polttoaine toimitetaan ja varastoidaan yhteen litran valuma-altaalliseen terässäiliöön tai muuhun säiliöön, jonka rakenne estää polttoaineen valumisen maaperään mahdollisissa vuototapauksissa. Polttoaineen varastopaikka on sorastettu ja sijoitettu turvemaalle riittävän etäälle avo-ojista. Vetokaluston ja työkoneiden voiteluaineiden vaihtotarve tai kulutus voivat vaihdella merkittävästi tuotantokauden sääolosuhteista ja koneiden käyttötuntimääristä riippuen. Keskimääräisissä olosuhteissa kolmen vetotraktorin ja yhden aumauskoneen voiteluöljyn kulutus on noin 150 kg tuotantokaudessa. Tuotantoyksikön työkoneiden ja vetokoneiden muiden voiteluaineiden kulutus on noin kg tuotantokauden aikana. Turvetyömaalla varastoitavien traktori- ja aumauskaluston sekä työkoneiden voiteluaineiden määrät ovat vähäisiä, tavanomaisesti alle 200 litraa. Voiteluöljyt ja muut voiteluaineet varastoidaan myyntipakkauksissaan työmaan tukikohdassa niille erikseen osoitetussa paikassa, joka on yleensä lukittava varastotila. Tuotantoalueella varastoidaan enintään tonnia vuodessa hakkuutähdettä, purua, kutterilastua tai muuta puuperäistä polttoainetta lyhytaikaisesti auma- alueiden yhteyteen, josta ne toimitetaan pelkkänä puupolttoaineena tai turpeeseen sekoitettuna lämpö- ja voimalaitoksille. Hakijan mukaan puupolttoaineen vähäisestä varastoinnista tai haketuksesta ei aiheudu pöly- eikä meluhaittaa ympäristölle. Puupolttoaineiden varastointi ja toimittaminen samassa kuljetusketjussa turvepolttoaineiden kanssa energiatuotantoon vähentää kuljetuksesta ja poltosta aiheutuvia päästöjä.

8 Ämmänsuon tuotantoalueella syntyy turvetuotantotoiminnan jätteinä pääasiassa jäteöljyä, öljynsuodattimia, muita öljyisiä jätteitä, metalliromua sekä erilaisista pakkauksista koostuvaa sekajätettä ja muovia. Jätteiden määrät ovat jäteöljyä lukuun ottamatta vähäisiä. Jätteiden keräämistä varten työmaalla on erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on omat keruuastiansa. Jätteet kerätään ja pidetään toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa. Jätteet lajitellaan ja jäteastiat tyhjennetään Pudasjärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteen kuljetuksesta hyötykäyttöön, kunnallisiin keruupaikkoihin tai kaatopaikalle vastaa Ämmänsuon turvetuotannon kokonaisurakoitsija. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Hakemukseen liitetyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan koko toiminta-aikana syntyy pintamaata m 3, kantoja ja muuta puuainesta 10 m 3, kiviä 2 m 3, kivennäismaata m 3 ja laskeutusaltaiden lietteitä 30 m 3. Mainituilla jätteillä ei hakijan mukaan ole ympäristövaikutuksia ja ne maisemoidaan maapohjana lukuun ottamatta kantoja ja muuta puuainesta, joka käytetään energiana. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan käsityksen mukaan alueella on toteutettu BAT-tekniikkaa. Vesienkäsittelyrakenteiden huollossa sekä tuotantotoiminnassa hakija noudattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). 8 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Asutus ja maankäyttö Porotalous Ämmänsuon turvetuotantoalueelta m koilliseen sijaitsevilla Valkaman ja Jyrkkälän tiloilla sekä noin 900 m koilliseen sijaitsevilla Ritvansuun ja Päivärinteen tiloilla on vapaa-ajan asunto. Muuhun asutukseen tuotantoalueelta on matkaa yli kilometri. Jänisojan varrella on Ämmänsuon tuotantoalueen lisäksi lähinnä suota ja metsämaata. Jänisojan alaosalla on peltoalue ja asutusta. Jänisojan suulta alavirtaan Siuruanjoen varrella on melko runsaasti asutusta. Ämmänsuon ympäristössä sijaitsee useita turvetuotantoalueita, joista lähimmät ovat 3 km lounaaseen sijaitseva Pukasuo ja 3 km koilliseen sijaitseva Räiskinsuo. Turveruukki Oy:n Ämmänsuolla harjoittaman tuotantotoiminnan aikana yhtiön henkilöstön ja kokonaisurakoitsijan tietoon ei ole tullut toimintaa koskevia ympäristön asukkaiden tai muidenkaan reklamaatioita. Ämmänsuon tuotantoalue sijaitsee Kollajan paliskunnan poronhoitoalueella. Pitkään tuotannossa olleella suolla ei ole merkitystä porojen laidunalueena. Tuotantoaikana työmaalla liikkuu poroja ja niistä on ajoittain haittaa tuotantotoiminnalle. Porot voivat olla tuotantokoneiden tiellä ja ne rikkovat karheita ja aumojen pintoja.

9 9 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Tuotantoalueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai erityisiä luontokohteita. Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia tuotantoalueen itäpuolella lähimmillään kilometrin etäisyydellä sijaitsevalla Siuruankankaan I-luokan pohjavesialueella. Vedenlaatu Vuosien vedenlaatutietoihin perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Siuruanjoki kuuluu luokkaan tyydyttävä. Ekologisen luokittelun mukaan Siuruanjoen tila on hyvä. Siuruanjoen Ämmänsuon yläpuolisella havaintopisteellä vesi on ollut tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Veden fosforipitoisuus on ollut µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella vesi on kuulunut luokkaan rehevä ja typpipitoisuuden perusteella luokkaan lievästi rehevä. Veden happipitoisuus on pääosin ollut hyvä. Myös Jänisojan suulta alavirtaan Siuruanjoen Saarikosken havaintopisteellä vesi on ollut tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Veden fosforipitoisuus on ollut µg/l ja typpipitoisuus µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella vesi on kuulunut luokkaan rehevä ja typpipitoisuuden perusteella luokkaan lievästi rehevä. Veden happipitoisuus on pääosin ollut hyvä. Vuoden 2007 vedenlaatutietojen perusteella Ämmänsuon yläpuolisen havaintopisteen ja Saarikosken havaintopisteen veden laadussa ei ole ollut merkittävää eroa. Jänisojasta ei ole käytettävissä vedenlaatutietoja. Kalasto ja kalastus Siuruanjoella vuosina pyytäneiden kirjanpitokalastajien saalis oli pääosin haukea, ahventa, lahnaa ja särkeä, ja joen alaosalla myös madetta. Hauen osuus saaliista oli noin puolet. Harjusta on yleensä saatu muutamia kiloja vuodessa ja istutettuja taimenia joen alaosalta joinakin vuosina. Siuruanjoen alaosalla kalastajakohtainen vuosisaalis on ollut alle 40 kg ja keskiosalla yli 50 kg. Siuruanjoen pääuomalla tehtyjen kalastustiedustelujen mukaan kalastajamäärät eivät ole suuresti muuttuneet vuoden 1990 jälkeen lukuun ottamatta vuotta 1999, jolloin poikkeuksellisen alhainen kalastajamäärä vuonna saattoi johtua tiedustelun menetelmällisestä erosta. Siuruanjoella kalastetaan pääosin verkoilla, katiskoilla, heittovavoilla ja mato-ongilla. Siuruanjoen kokonaissaalis vuonna 1990 oli noin 10 tonnia ja vuonna 2004 alle 5 tonnia. Kaikkien lajien saalis on vähentynyt melko tasaisesti, mutta suhteellisesti eniten on vähentynyt made- ja harjussaalis. Hauen, ahvenen ja särjen yhteenlaskettu osuus kokonaissaaliista oli %.

10 Kokonaissaaliin vähenemä ei suoraan ilmennä kalakantojen muutoksia, sillä vuosien mittaan kalastusmenetelmät ovat muuttuneet siten, että Siuruanjoella verkkojen ja katiskojen määrä sekä madekoukkujen määrä on alentunut noin kolmannekseen vuoden 1990 jälkeen. Saalistietojen perusteella pyyntikokoinen harjuskanta on taantunut. Vuonna 2004 saalis oli kymmenesosa vuoden 1990 saaliiseen verrattuna. Siuruanjoella kalastusta haittaavat pyydysten likaantuminen ja kalojen ajoittaiset makuvirheet. Hakemuksen mukaan virtaamaltaan pienellä Jänisojalla ei ole kalastollista ja kalastuksellista merkitystä. Siuruanjoen alaosalla Leuankoskella ja Hirvaskoskella sekä keskiosalla Saarikoskella on määrävuosin tehty sähkökoekalastuksia 1980-luvun lopulta lähtien. Koskikalasto on kaikkina vuosina ollut pääasiassa pohjakaloja eli kivisimppua ja kivennuoliaista sekä mutua ja harjusta. Haukea, ahventa, madetta ja taimenta on esiintynyt vain satunnaisesti. Harjukset ovat olleet pääasiassa kesänvanhoja poikasia, joiden määrä on vaihdellut eri vuosina. Harjusta oli kuitenkin keskimääräistä vähemmän vuosina 2005 ja Poikasten määrä on vaihdellut vuosittain huomattavasti. Siuruanjoen ala- ja keskiosalla on ollut paikallisesti pyyntivahva rapukanta jo 1980-luvulla, jolloin joella muutamat ravustaneet henkilöt saivat saaliiksi muutamia satoja rapuja vuodessa. Siuruanjoen rapukanta oli 1990-luvun loppupuolella varsin heikko ja ravustus vähäistä. Myös 2000-luvulla ravustus on ollut vähäistä. Siuruanjoen ravustusta vuonna 2002 on selvitetty kalastus- ja ravustustiedustelulla. Vastanneiden mukaan ravustaneiden talouksien keskimääräinen mertakohtainen saalis oli 0,33 rapua vuorokaudessa. Ravustajien mukaan Korpi- ja Mertajoen sekä Vitmaojan Hepo-ojan välisellä Siuruanjoella rapukanta oli kohtalaisen hyvä vuonna Raputiheys ei kuitenkaan ollut kovin suuri ja ravustajakohtainen saalis oli yleensä muutamia kymmeniä yli 10-senttisiä rapuja. Siuruanjoella kahden rapuja pyytäneen kirjapitokalastajan saalis vuosina oli yhteensä yli 10-senttistä rapua vuodessa. Saalissa on ollut merkittävä määrä pieniä rapuja, joten rapukanta on elinvoimainen, mutta varsin harva. Rapukannan leviämistä ja vahvistumista ovat edistäneet yksittäisten ravustajien tekemät siirtoistutukset. Toiminnan vaikutukset virkistys- ja muuhun vesistön käyttöön Ämmänsuolta vesistöön joutuva ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Siuruanjoen veden laatuun. Kuormituksen vaikutukset havaitaan erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina, joita ovat veden tummuus, pyydysten likaantuminen, kalojen makuvirheet ja pohjan liettyminen. Kalastushaittoja on esiintynyt pitkään Siuruanjoella ja niitä olisi myös ilman Ämmänsuolta tulevaa kuormitusta, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa haittoja. Ämmänsuon turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista kuormituslähteistä kuten maa- ja metsätalous, muu turvetuotanto sekä asutus. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa rannan virkistyskäyttöhaittaa Jänisojan varressa sijaitsevilla kiinteistöillä. 10

11 11 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Turvetuotantotoimintaan liittyviä keskeisiä riskejä ovat tulipalot, kuivatus- ja vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalovaaran ennalta ehkäisemiseksi Ämmänsuon turvetuotantoalueelle on laadittu sisäasiainministeriön ohjeiden mukainen turvallisuussuunnitelma. Siinä on esitetty mm. ajo-ohjeet työmaalle, työmaan sammutusorganisaatio ja palontorjuntakalusto, viestiyhteydet sekä avustavat työmaat hätätilanteessa. Tulipalovaaran vuoksi tuotantotoimet keskeytetään tuulen nopeuden noustessa yli 10 m:iin/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarpeen vaatiessa. Sarka- ja muiden kuivatusojien mahdolliset sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun altaan lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt on sijoitettu riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollisissa vuototapauksissa ensisijaisena toimenpiteenä on tukkia vuoto sekä estää öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset välittömästi Turveruukki Oy:n ympäristö- tai tuotantopäällikölle sekä kunnan paloviranomaiselle ja toimii hänelle annettujen ohjeiden mukaisesti. Turveruukki Oy:llä on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. Hakija on esittänyt, että Ämmänsuon toimintaa ja sen vaikutuksia tarkkaillaan hakemukseen liitetyn "Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille " mukaisesti. Ohjelman ovat hyväksyneet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus , Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus ja Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Ohjelmassa on otettu huomioon ja sitä uusittaessa otetaan huomioon Ämmänsuon tuleva tarkkailutarve. Hakija on esittänyt, että käyttötarkkailu ja päästötarkkailu vahvistetaan toteutettavaksi edellä mainitun ohjelman mukaisesti. Tuotantovaiheen päästötarkkailua esitetään tehtäväksi kahtena vuonna lupakaudella, joista toinen on ohjelman mukaan Toinen tarkkailuvuosi päätetään nykyistä ohjelmaa seuraavassa ohjelmassa, joten toista vuotta ei vielä voida tarkkaan esittää. Päästötarkkailunäytteet otetaan mittapadolta 1. Virtaamat mitataan tarkkailuvuosina mittapadolta jatkuvatoimisella virtaamanmittarilla Tänä aikana näytteenottotiheys on 1 näyte/2 viikkoa. Näytteet ovat kertanäytteitä ja niistä määritetään aina kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, COD Mn ja ph. Lisäksi kolme kertaa kesässä (kesä-, heinä-, elokuu ensimmäinen näytekerta) määritetään PO 4 -P, NH 4 -N, NO 2+3 -N ja Fe. Ämmänsuolle ei ole esitetty suppeaa tarkkailua, koska se on pieni turvetuotantoalue.

12 Vaikutustarkkailu, biologinentarkkailu sekä kalasto- ja kalastustarkkailu on esitetty tehtäväksi edellä mainitun ohjelman mukaisesti. Pöly- tai melutarkkailuohjelmaa ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska lähiasutus sijaitsee m:n etäisyydellä. 12 Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu Työmaan suunnittelussa on huomioitu työmaarakenteiden mahdollisesti aiheuttamat riskit alueella liikkuville poroille. Ojien liittymäkohdat, ojien lopetuskohdat sekä rumpujen päät pyritään tekemään kaivun aikana luiskiksi. Reuna- ja kokoojaojissa luiskat tehdään myös 300 metrin välein suorille osuuksille ja mutkiin. Palokaivojen toinen pääty luiskataan kaivon rakentamisen yhteydessä. Hakijan tiedossa ei ole porojen tai vasojen hukkumistapauksia työmaan ojiin tai vesienkäsittelyrakenteisiin. Toimintaan myönnetyssä lupapäätöksessä luvan saaja on velvoitettu suorittamaan 100 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi Siuruanjoella. Hakemuksessa on arvioitu, että Siuruanjoen nykyinen tila, joen paikallinen kalataloudellinen arvo ja alueen turvetuotanto kokonaisuudessaan huomioiden Ämmänsuolta vesistöön joutuvasta kuormituksesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haittavaikutukset ylittävät myös vastaisuudessa kompensaatiotoimia edellyttävän tason. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haitat voidaan kompensoida kalatalousmaksulla, jota voidaan käyttää osakaskuntien ja Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen sopimalla tavalla joustavasti kalanhoitotoimiin tai kunnostustoimiin. Siuruanjoen vesistöalueella turvetuotantoalueita on yhteensä noin ha. Yhdistämällä eri alueiden kalatalousmaksut ne voidaan käyttää keskitetysti ja suunnitelmallisesti. Siuruanjoen turvetuotantoalueiden kalatalousmaksut on käytetty luvulla Iijoen vesistön kalastusalueen esityksen mukaisesti pääasiassa kesänvanhan harjuksen istutuksiin pitkin Siuruanjokea. Lisäksi pyyntikokoista kirjolohta on istutettu lähinnä Siuruanjoen alaosalle Saarikosken koskikalastusalueelle. Pohjois-Pohjanmaalla useiden pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden kalatalousmaksun suuruus on voimassa olevissa lupapäätöksissä noin 2 euroa tuotantoaluehehtaaria kohti. Ämmänsuolla vesienkäsittely perustuu laskeutukseen, mistä johtuen hakija on ehdottanut kalatalousmaksun suuruudeksi 2,5 euroa hehtaaria kohti eli 100 euroa vuodessa. Korvaukset Lupapäätöksessä nro 71/03/1 hakija velvoitettiin suorittamaan Jänisojan varressa sijaitsevien tilojen omistajille rannan virkistyskäytön vaikeutumisesta vuosilta kertakaikkisena korvauksena 50 euroa. Hakijan käsityksen mukaan Jänisojan varren rakennetuilla rantatiloilla ei enää vuoden 2009 jälkeen aiheudu korvattavaa rannan virkistyskäytön vaikeutumista.

13 13 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Pudasjärven kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Iijokiseutu -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselta, Pudasjärven kaupungilta sekä sen ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1) Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen mukaan sille ei ole tullut valituksia toiminnasta. Hakemuksesta on huomautettu, että siinä ei ole esitetty jäljellä olevan tuotantoalueen turvekerroksen paksuutta. Tuotannosta poistuneelle alueelle rakennettava 1,8 ha:n suuruinen kasvillisuuskenttä on jo osittain luontaisesti kasvittunut. Hakemuksessa ei ole esitetty, mitä kasvillisuutta kentällä on ja onko kentälle tarkoitus kylvää esimerkiksi ruokohelpiä. Vedet pumpataan kentälle, mistä ne johdetaan olemassa olevan laskeutusaltaan kautta vesistöön. Lisäksi on esitetty rakennettavaksi virtaamansäätöpato sekä mahdollisesti massansiirtoalueita. Tuotannosta poistuneet alueet ovat osittain kasvittuneet luontaisesti ja osaan alueesta on istutettu mäntyjä. Hakija on tehnyt alustavan tarkastelun jälkikäyttövaihtoehdoista ja tutkituttanut pohjamaan. Ympäristökeskus on vaatinut, että tuotannosta poistuneiden alueiden vedet käsitellään kuten tuotantoalueelta johdettavat vedet vähintään kahden vuoden ajan tuotannon päättymisen jälkeen tai siihen saakka, kunnes uusi maankäyttö on alkanut tai alue on luontaisesti kasvittunut. Ympäristökeskuksen mukaan lupa toimintaan voidaan myöntää määräaikaisena enintään vuoteen 2018 saakka. Kasvillisuuskenttä ja virtamaansäätöpato voidaan rakentaa, vaikka kentän toimintatehosta ei ole varmuutta. Massansiirtoalueita voidaan käyttää vesienkäsittelyn tehostamiseen lupakaudella tasaus- kasvillisuusaltaina. Hakijan tulisi tehostaa myös tuotantotekniikkaa. Hakemukseen liitetystä vesistövaikutusselvityksestä ympäristökeskuksella ei ole ollut huomautettavaa. Ehdotuksessa Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelmaksi Siuruanjoen tila on luokiteltu hyväksi, mutta sen säilymiseksi vuoteen 2015 saakka esitetään lisätoimenpiteitä. Vesistön vaikutustarkkailu voidaan toteuttaa hakijan esittämällä tavalla hyväksytyn Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö-, ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti ja sen jälkeen edelleen yhteistarkkailuna ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 2) Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen mukaan lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana niin, että lupamääräykset velvoitetaan tarkistettavaksi vuoden 2018 loppuun mennessä jätettävällä hakemuksella.

14 Luvan saaja on velvoitettava suorittamaan päätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavasta vuodesta lähtien 100 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu. Toiminnan vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. 14 Muistutukset ja vaatimukset 3) Iijoen vesistön kalastusalue on vaatinut kalatalousmaksun määräämisen perusteena käytettäväksi 5 euroa hehtaarilta eli (72 ha * 5 =), jolloin kalatalousmaksun suuruus olisi 360 euroa vuodessa. Vaatimuksen perustelun mukaan maksun tulee olla niin suuri, että sillä voidaan tehdä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen korjaamistoimenpiteitä. Vesistön tila on korjaavilla toimenpiteillä parantunut hieman ja toimia tulee jatkaa. Muistuttajan vaatima 5 euroa hehtaarilta on yleisesti käytetty Suomessa. Hakijan vastine Hakijan vastine on saapunut ympäristölupavirastoon ) Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen vaatimuksista hakija on todennut, että kasvillisuuskentäksi suunniteltu alue on jo luontaisesti kasvittunut. Vastineeseen liitetystä valokuvasta on nähtävissä suunniteltua kosteikkoaluetta. Altaat ovat jo muuntuneet täysin kasvillisuuden peittämiksi kosteikoiksi. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa ympäristökeskuksen vaatimuksista. 3) Iijoen vesistön kalastusalueen vaatimus suorittaa 360 euron vuotuinen kalatalousmaksu on perusteettomana hylättävä. Hakijan esittämä 100 euron vuotuinen kalatalousmaksu perustuu haitta-arvioon. Siuruanjoella ei ole perusteita käyttää johonkin yleiseen yksikköhintaan perustuvaa kalatalousmaksua. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus on lausunnossaan esittänyt samansuuruista kalatalousmaksua kuin hakija. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä ympäristölupaviraston antama lupapäätös nro 71/03/1 ja sen perusteena olleet asiakirjat. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu ja sen tilalle on perustettu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Turveruukki Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan Ämmänsuon turvetuotantoon Pudasjärven kaupungissa Siuruanjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muu-

15 tettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala aumaalueineen on noin 37,5 ha. Tuotannosta on poistunut 18,5 ha. Auma-alueilla saadaan turpeen lisäksi varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita enintään tonnia vuodessa. Luvan saaja velvoitetaan suorittamaan vuosittainen kalatalousmaksu toiminnasta kalastolle ja kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. 15 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä olevan kartan MK 1: mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojaa Jänisojaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 6.3 olevan piirustuksen "Tuotantosuunnitelma ja vesiensuojelurakenteet" MK 1: / 1:2 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, hakemuksen liitteenä 6.4 olevan piirustuksen "Virtaamansäätöpato" mukaisen virtausta säätävän padon, kasvillisuuskentän ja laskeutusaltaan avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla niin, että vedet on johdettava kasvillisuuskentän kautta sulan maan ajan, kuitenkin ainakin Talvella ja tulva-aikana vesien johtamiseksi tasaisesti ja hallitusti on oltava käytössä säätölevyllä varustettu virtaamansäätöpato. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomi. Laskeutusaltaan ja kasvillisuuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Massansiirtoalueita on mahdollisuuksien mukaan käytettävä laskeutus- ja haihdutusaltaina sekä ruokohelpikenttinä kiintoaineen ja ravinteiden pidätykseen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet on käsiteltävä kuten tuotantoalueelta johdettavat vedet vähintään kahden vuoden ajan tuotannon päättymisen jälkeen tai siihen saakka, kunnes uusi maankäyttö on alkanut tai alue on luontaisesti kasvittunut. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Virtaamansäätöpato on rakennettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokauden 2010 alkua sekä kasvillisuuskenttä ennen vuoden 2012 tuotantokauden alkua ja käyttöönotosta tulee ilmoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

16 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Altaiden ja ojaston puhdistamisesta ja syventämisestä ei saa aiheutua vältettävissä olevia päästöjä vesistöön. On huolehdittava vesien tasaisesta leviämisestä kasvillisuuskentälle. Mahdolliset oikovirtaukset on estettävä padotuksin, penkerein tai muilla toimenpiteillä. 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Pudasjärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää, päivättyä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen valuma-allas. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäi- 16

17 liöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailussa voidaan vuoden 2012 loppuun asti noudattaa vuosiksi laadittua Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa. Kalasto- ja kalastustarkkailussa voidaan vastaavasti vuoden 2012 loppuun asti noudattaa vuosiksi laaditun Iijoen ja Siuruanjoen yhteistarkkailuohjelman kalataloustarkkailuohjelmaa. Ehdotus uudeksi vaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun osalta Kainuun ELY-keskukselle hyvissä ajoin ennen tarkkailuohjelmien voimassaolon päättymistä. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportti, jonka laadinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesistöstä ottamien näytteiden analyysitulokset, valmistuu maaliskuun loppuun mennessä ja toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Kainuun ELY-keskukselle, Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Iijoen vesistön kalastusalueelle. Kalasto- ja kalastustarkkailun yhteenvetoraportti on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle sen määräämänä aikana sekä Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle, Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Iijoen vesistön kalastusalueelle. 17

18 Kunnossapitovelvoite Kalatalousmaksu Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Yhteistarkkailuraportit toimitetaan sovitun jakelun ja aikataulujen mukaisesti. 12. Luvan saajan on osallistuttava Jänisojan ja sen suun kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 13. Luvan saajan on tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista seuraavasta vuodesta alkaen vuosittain maksettava kalatalousmaksua 100 euroa Kainuun ELY-keskukselle kalastolle ja kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi Ämmänsuon vesien vaikutusalueella Siuruanjoessa. Maksu on suoritettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa edeltävältä ajalta kalatalousmaksu on maksettava voimassa olevan päätöksen mukaisesti. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia ja Metsähallitusta. Porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen ehkäiseminen 14. Kokoojaojien ja sarkaojien yläpäät on luiskattava pituussuunnassa vähintään kaltevuuteen 1:1,5 ojiin joutuvien porojen ylöspääsyn helpottamiseksi. Vastaavanlaiset luiskat on tehtävä metrin välein niiden eristys-, reuna- ja kokoojaojien sivuluiskiin sekä sammutusvesialtaiden ja muiden kaivantojen yhdelle sivulle siltä osin kuin niiden luiskat ovat kaltevuutta 1:1,5 jyrkempiä. Toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli luvan saaja sopii asian muutoin asianomaisen paliskunnan kanssa. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. 18

19 Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Mikäli tämän lupamääräyksen mukaisia jälkihoitotoimia ja tarkkailua ei ehditä suorittaa luvan voimassa ollessa, luvan saajan on tarvittaessa haettava lupaa toiminnan lopettamisen jälkeisten velvoitteiden loppuunsaattamiseksi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 19 Luvan voimassaolo Lupa on voimassa saakka. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ämmänsuon turvetuotantoalue on tuotannossa oleva alue ja tuotanto päättyy tulevalla lupakaudella. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Tuotantoalueen vesienkäsittely perustuu vesien allaslaskeutukseen. Vesienkäsittelyä on tehostettu tuotantolohkon 3 massansiirtoaltaisiin rakennetuilla seitsemällä hakepadolla vuonna Vastaisuudessa vesienkäsittelyä tehostetaan rakentamalla lohkolle 3 kasvillisuuskenttä ja virtaamansäätöpato. Ottaen huomioon vielä tuotannossa olevan alueen pinta-ala ja toiminnan jatkuminen todennäköisesti enää joitakin vuosia vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Ämmänsuon olosuhteissa. Vuoteen 2015 hyväksytyn Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman mukaan Siuruanjoella on tarpeen vähentää fosfori-, mutta ei typpikuormitusta. Vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän toimenpideohjelman mukaan Siuruanjoessa suurin este hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus sekä happamuuden aiheuttamat haitat. Siuruanjoen ala- ja keskiosalla ihmisen aiheuttamaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin viidennes nykytasosta. Kaikkiaan ihmisen aiheuttama kuormitus alenee nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä noin 10 % ja jokien fosforipitoisuus alenee noin 2 µg/l, joka saattaa riittää hyvän tilan rajapitoisuuden alittamiseen vain Siuruanjoen yläosalla. Lisätoimenpiteitä tarvitaan Siuruanjoen ala- ja keskiosalla, jossa keskeisempiä ovat toimenpiteet, joilla vähennetään ravinne- ja kiintoainekuormitusta metsä- ja maataloudessa, turvetuotannossa sekä peruskuivatuksessa. Toimintokohtaisena lisätoimenpiteenä on ehdotettu, että uusilla turvetuotantoalueilla lisätään toimenpiteitä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi ottamalla käyttöön pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä ympärivuotisesti. Ämmänsuon vielä toiminnassa olevan turvetuotantoalueen osan yhteyteen ei luvan saajan mukaan ole mahdollista rakentaa pintavalutuskenttää. Näin ollen vesienhoitosuunnitelmassa toiminnan

20 vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista esitetty on otettu lupaharkinnassa pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa huomioon siten, että vesienkäsittelyä on velvoitettu tehostettavaksi Ämmänsuon turvetuotantoalueen olosuhteissa kohtuudella käytettävissä olevin keinoin. Ennalta arvioiden turpeen nostosta ja siihen liittyvistä toiminnoista ei aiheudu lähimmillään 600 metrin etäisyydellä sijaitsevalle asutukselle kohtuutonta rasitusta melusta ja pölystä. Kalastolle ja kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvat haitat ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Ämmänsuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on vaatinut luvan myöntämistä määräaikaisena enintään vuoteen 2018 saakka voimassa olevana. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa vaatimuksesta. Aluehallintovirasto katsoo, että Ämmänsuon turvetuotanto voidaan kohtuudella saattaa loppuun vuoteen 2018 mennessä, mistä syystä lupa myönnetään määräaikaisena saakka. 20 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Sulan maan aikainen vesien käsittely kasvillisuuskentällä on Ämmänsuon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Lupamääräys 5 pöly- ja melupäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on riittävä, koska tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse häiriintyviä kohteita. Määräykset 6 ja 7 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 10 ja 11 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä toiminnan lopettamisen jälkeisiä toimenpiteitä varten. Uuden kasvillisuuskentän tehoa on määrätty tarkkailtavaksi, jotta saadaan tietoa sen toimivuudesta. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi