ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 9/10/1 Dnro PSAVI/43/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 9/10/1 Dnro PSAVI/43/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Lampisuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Pudasjärvi Turveruukki Oy Teknologiatie Oulu

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 8 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 8 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Kalatalousmaksu Korvaukset HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine MERKINTÄ ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 24

3 3 HAKEMUS Turveruukki Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Lampisuon 167 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Pudasjärven kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Kyseessä on toiminnassa oleva turvetuotantoalue. Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 65/99/1 myöntänyt luvan alueen vesien johtamiseen. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 00/0052/3 pysyttänyt Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen. Vesioikeuden päätöksen mukaisesti Turveruukki Oy:n on tehtävä vuoden 2008 loppuun mennessä ympäristölupavirastolle lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus, jossa on esitettävä tarkkailutuloksiin perustuva selvitys ja yhteenveto turvetuotannon päästöistä vesistöön sekä niiden vaikutuksista vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen sekä kalastoon ja kalastukseen. Hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ja suunnitelmat turvetuotantoalueilta vesistöön johdettavien vesien haitallisten vaikutusten edelleen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen sekä muut vesiasetuksessa mainitut selvitykset. Lisäksi hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden toteutuneesta ja suunnitellusta jälkikäytöstä. Alue on vuokrattu yksityisiltä ja Metsähallitukselta. Ympäristöministeriön vahvistamassa lainvoimaisessa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu tuotannossa olevaksi turvesuoksi. Maakuntakaavassa on turvesoiden osalta annettu yleinen kaavamääräys: "Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja alueita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Tuotantoa tulee harjoittaa niin, että sen valuma-aluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Turvetuotannon lopettamisen jälkihoidon ympäristövaikutukset tulee käsitellä valvonta- ja lupaviranomaisen kanssa ennen tuotannon päättymistä. Suopohjien jälkitäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelliset maankäyttötarpeet." Alueelle ei ole laadittu yleis- tai asemakaavaa.

4 4 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Turvetuotantoalue sijaitsee Pudasjärven kaupungissa Kipinän pohjoispuolella noin 23 kilometriä Pudasjärven keskustasta länteen. Suon kutoonpano on aloitettu vuonna 1984 ja turvetuotanto vuonna Tämän hetkinen tuotantopinta-ala on noin 167 hehtaaria, josta tuotannossa on 155 hehtaaria ja kunnostettavana 12 hehtaaria. Tuotantoalue koostuu 13 tuotantolohkosta (yhteensä 167 hehtaaria), yhdeksästä auma-alueesta (yhteensä noin 9 hehtaaria) ja neljästä yhteensä 8,3 hehtaarin pintavalutuskentästä. Tie- ja reuna-alueita on noin 31,5 hehtaaria. Tukikohta sijaitsee tuotantoalueen eteläosassa lohkon 1 vieressä. Tavoitteena on tuottaa vuosittain jyrsinpolttoturvetta MWh:ta vastaava määrä tuotantopäivän aikana touko elokuussa. Tuotantomenetelmänä käytetään hakumenetelmää, jossa päävaiheet ovat jyrsiminen, kääntäminen, karheaminen ja kokoaminen. Jyrsinnässä irrotetaan 2 3 senttimetrin paksuinen kerros kentän pinnalle kuivumaan. Kääntämisellä edistetään ja varmistetaan sen kuivuminen. Kahden kääntökerran jälkeen kuiva turve karhetaan saran keskelle pitkittäin karheeksi. Jyrsöksiä kootaan yleensä 3 7 satoa samaan karheeseen, joka kuormataan hihnakuormaajalla turvekärryyn ja kuljetetaan auma-alueelle siirrettäväksi ja tiivistettäväksi varastoaumaan puskutraktorilla tai rinnekoneella. Turve varastoidaan kahdeksassa aumassa, joista kaksi sijaitsee tien varrella ja kuusi suolla. Suolla olevien aumojen turpeet voidaan toimittaa käyttöön vain jäätyneen maan aikana. Suolle voidaan tilapäisesti toimittaa ja varastoida vuosittain alle tonnia puuperäisiä polttoaineita. Ne varastoidaan auma-alueiden yhteyteen, josta ne toimitetaan lämpö- ja voimalaitoksille puupolttoaineena tai turpeeseen sekoitettuna. Turvetta toimitetaan vuodessa noin m 3. Vuotuisen tuotantomäärän toimitus kestää noin kolme viikkoa silloin, kun vuorokaudessa suolla käy täysperävaunullista ajoneuvoa, joiden kuormatilavuus on noin m 3. Tuotannosta on poistunut vuoden 2008 loppuun mennessä 27 hehtaaria, josta luontaisesti on kasvittunut 14 hehtaaria. Suon tuotantopinta-alan arvioidaan olevan vuonna 2018 noin 38 hehtaaria. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuoteen 2030 mennessä. Turvetuotannon loppuessa alueelta tullaan purkamaan tarpeettomat rakenteet ja poistetaan tuotantokalusto, muu materiaali sekä jätteet. Vesien käsittely jatkuu alueen jälkikäyttöön siirtymiseen saakka tai kunnes vesien johtaminen voidaan muutoin lopettaa. Toiminnanharjoittaja tulee tekemään alustavan jälkikäyttösuunnitelman 3 5 vuotta ennen turvetuotannon päättymistä ja alueen vapautumista muuhun käyttöön. Mikäli osa alueesta siirtyy jälkikäyttöön ennen toiminnan päättymistä, tulee hakija esittämään asiaa koskevat suunnitelmat ympäristökeskukselle. Suunnitelman mukaisesti toteutettavilla ojituksilla ja maansiirroilla voidaan varautua suon tuleviin jälkikäyttömuotoihin sekä mahdollistaa eri jälkikäyttömuotojen järkevä toteuttaminen vaiheittain eri alueiden poistuessa tuotannosta. Hakija on selvittänyt alueen jälkikäyttömahdollisuuksia. Lampisuon sopivimmiksi jälkikäyttömuodoiksi on luonnon- ja sijaintitekijöiden perusteella valittavissa muun muassa metsitys, maatalous, kuitu- ja energiakasvien

5 sekä siirtonurmen tuotanto, maa-aineksien tuotanto, urheilualue, virkistysalue, porotalous, tuhkan sijoitus ja uudelleen soistaminen. Tuotantoalueiden tavallisimmat jälkikäyttömuodot ovat metsitys ja maanviljely, mikäli kuivatusolosuhteet ovat luontaisesti järjestettävissä. Maanomistajat päättävät tuotannon loppuvaiheessa tulevan maankäyttömuodon. Tuotantoalue sijaitsee poronhoitoalueella ja sillä ei ole merkitystä porojen laidunalueena. Alueella on otettu huomioon työmaarakenteiden mahdollisesti aiheuttamat riskit alueella liikkuville poroille. Ojien liittymäkohdat, ojien lopetuskohdat sekä rumpujen päät on pyritty tekemän kaivun aikana luiskiksi. Reuna- ja kokoojaojissa luiskat tehdään 300 metrin välein suorille osuuksille ja mutkiin. Palokaivojen toinen pääty luiskataan rakentamisen yhteydessä. Tuotantoaikana työmaalla liikkuu poroja ja niistä on ajoittain haittaa tuotannolle. Hakijalla ei ole ollut tiedossa porojen tai niiden vasojen hukkumistapauksia ojiin tai vesienkäsittelyrakenteisiin. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Sarkaojien alapäihin on rakennettu lietesyvennykset sekä päisteputkiin lietteenpidättimet, jotka padottavat vettä sarkaojiin sekä lietesyvennyksiin ja tehostavat kiintoaineen laskeutumista sarkaojiin. Eristysojilla estetään ympäristön vesien pääsy alueelle. Tuotantoalueen vedet johdetaan Iijokeen ja Siuruanjokeen kuuden laskeutusaltaan ja neljän pintavalutuskentän kautta. Vedet johdetaan 54,5 hehtaarin pohjoiselta alueelta (tuotantolohkot 7 11 ja osa lohkosta 5) pintavalutuskenttä 4:n, Lampiojan, Kortesuonojan, Ahmaojan ja Mertajoen kautta Siuruanjokeen, 109 hehtaarin eteläiseltä alueelta (tuotantolohkot 1 4, 6, 13 ja osa lohkosta 5) pintavalutuskenttien 1 ja 3, laskuojan ja Kärppäojan kautta Iijokeen ja kunnostettavana olevan 12,6 hehtaarin tuotantolohkolta 12 pintavalutuskentän 2:n, laskuojan ja Risuojan kautta Iijokeen. Pintavalutuskentille 1, 2 ja 3 vedet johdetaan painovoimaisesti ympäri vuoden. Pintavalutuskentälle 4 tuotannon ja syyskunnostuksen aikaiset vedet johdetaan pumppaamalla ja talviaikana vedet johdetaan pintavalutuskentän ohitse laskeutusaltaiden 2 ja 6 sekä virtaamansäätöpadon kautta Lampiojaan. Pintavalutuskenttä 1:n pinta-ala on noin 1,6 hehtaaria, joka on 4,2 % sen valuma-alueesta. Pintavalutuskenttä 2:n pinta-ala on 0,6 hehtaaria, joka on 3,8 % sen valuma-alueesta. Pintavalutuskenttä 3:n pinta-ala on 3,3 hehtaaria, joka on sen valuma-alueesta 2,8 %. Pintavalutuskenttä 4:n pinta-ala on 2,8 hehtaaria, joka on 4,4 % valuma-alueesta. Päästöjen arvioinnissa on kesäaikana käytetty Lampisuolta mitattuja (vuodet 2004 ja 2006) keskimääräisiä ominaispäästöjä. Talvella, keväällä ja syksyllä on käytetty Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräisiä ominaispäästöjä. Arvio Lampisuon tulevasta brutto- ja nettokuormituksesta on esitetty seuraavassa taulukossa. 5 BRUTTO NETTO Vesienkäsittely Pinta-ala ha COD Mn kg/vrk Kok.P kg/vrk Kok.N kg/vrk Kiintoaine kg/vrk Kok.P kg/vrk Kok.N kg/vrk Kiintoaine kg/vrk talvi la ,1 2,1 5,9 0,1 1,4 3,5 kevät la ,3 9,0 65 0,2 4,4 49 kesä pvk ,1 1,1 4,8 0,04 0,6 2,8 syksy pvk ,1 3,4 10 0,04 2,1 5,8 vuosi kg/v kesä alivirtaama pvk ylivirtaama pvk , ,1 0,9 17

6 Kiintoainekuormituksesta joutuu vesistöön Risuojasta noin 4 %, Kärppäojasta noin 30 % ja Lampiojasta noin 65 %. Lampiojan kautta kulkeutuu suurin osa kiintoaineesta, vaikka sen osuus tuotantopinta-alasta on 30 %. Tämä johtuu siitä, että talvella ja keväällä vedet johdetaan laskeutusaltaan kautta ja muilta alueilta ympärivuotisesti pintavalutuksen kautta. 6 Pöly, melu ja liikenne Vesienkäsittelyn tehostaminen Vesienkäsittelyä on tehostettu rakentamalla uusi pintavalutuskenttä 4 Siuruanjokeen laskevien tuotantolohkojen vesille. Sinne vedet pumpataan tuotanto- ja syyskunnostuksen ajan. Vesienkäsittelyä voidaan tehostaa hyödyntämällä tuotannosta pois jääviä massansiirtoalueita kiintoaineen ja ravinteiden pidätysrakenteina. Turpeesta kuorittuja massansiirtosarkoja voidaan käyttää laskeutus- ja haihdutusaltaina silloin, kun se on teknisesti ja kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Altaissa on myös mahdollista kasvattaa esimerkiksi ravinteita ja kiintoainetta pidättävää ruokohelpiä. Hakija on esittänyt, että lupakaudella tuotannosta poistuvia alueita käytetään mahdollisuuksien mukaan vesienkäsittelyn tehostamiseen. Mahdolliset tehostamista koskevat suunnitelmat hakija tulee esittämään Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Selvitys vesien ympärivuotisen pumppauksen kustannuksista Mertajoen suuntaan johdetaan tuotantolohkoilta 7 10 sekä osa lohkon 5 vesistä. Tuotantolohko 11 on poistettu kokonaan tuotannosta. Tällä alueella tuotannossa olevan pinta-alan arvioidaan muuttuvan seuraavasti: 2010 tuotannossa 52 hehtaaria, 2015 tuotannossa 25 hehtaaria ja 2017 tuotannossa 10 hehtaaria. Lohkojen 5 (osa) ja 7 11 vedet johdetaan laskeutusaltaiden 2 ja 6 kautta sulan maan aikana pumppaamalla pintavalutuskentälle ja sieltä reittiä Lampioja Kortesuonoja Ahmaoja Mertajoki Siuruanjoki. Käytössä oleva pumppu on polttomoottorikäyttöinen, sillä alueelle ei ole saatavissa kohtuukustannuksin sähköjä. Ympärivuotisen pumppauksen kustannuksia Lampisuolle on arvioitu Viidansuolle tehtyjen kustannusselvitysten perusteella. Kustannukset ovat noin euroa. Rakentamisen lisäksi tulevat vuotuiset käyttö- ja huoltokustannukset, jotka ovat moninkertaiset sulan maan aikaiseen pumppaukseen verrattuna. Lampisuo sijaitsee alueella, missä pakkaskausi alkaa jo lokakuun alussa ja jatkuu huhtikuun loppuun. Hakijan käsityksen mukaan ympärivuotisen pumppaamon rakentamiskustannukset ovat kohtuuttoman korkeat tuotantopinta-alaan ja jo tuotannossa olevan alueen jäljellä olevaan tuotantoaikaan nähden. Hakija toteaa lisäksi, että talviaikaisesta pumppauksesta tai sen vaikutuksesta pohjoisilla alueilla vesienkäsittelyyn ja pintavalutuskenttien toimivuuteen ei ole kokemusperäistä tietoa tai tutkimustietoa käytettävissä. Uudet kaivutoimenpiteet aiheuttavat maaperän liikkumista, koska alueen maaperä on herkästi vyöryvää. Pöly Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat lähinnä pölypäästöjä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi. Pölypäästöille on tunnusomaista tuo-

7 tannon ja sääolosuhteiden mukaan vaihtelevat lyhytkestoiset, mutta ajoittain korkeat pitoisuushuiput sekä pitkät lähes päästöttömät tilanteet. Pölyäminen ajoittuu kesän tuotantokaudelle sekä turpeen kuljetukseen. Tuotantopäiviä on suolla kesäisin Turvetta voidaan kuljettaa ympäri vuoden. Turvetuotannon pölypäästöt ovat eri työvaiheissa erilaisia. Jyrsintä aiheuttaa suhteellisen vähän pölypäästöjä, koska turve on kosteaa. Jyrsöstä käännettäessä pölyäminen lisääntyy turpeen kuivuessa. Karheamisen aikana pölypäästöt ovat kääntelyä vähäisemmät. Lampisuolla käytettävä hakukeräysmenetelmä aiheuttaa selvästi imuvaunua ja mekaanista kokoojavaunua suuremmat päästöt. Lisäksi aumaus ja lastaus aiheuttavat pölypäästöjä. Selvityksen mukaan pölyn leviäminen ympäristöön riippuu päästön suuruudesta, hiukkaskokojakaumasta, ilmasto-olosuhteista ja ympäristön pinnanmuodoista. Pölyn määrä ilmassa vähenee nopeasti tuotantoalueelta etäisyyden kasvaessa. Jo sadan metrin etäisyydellä toiminta-alueesta eri työvaiheiden aiheuttama pölyäminen on vähentynyt merkittävästi lähtötasosta. Käytettäessä tuotantomenetelmänä mekaanista kokoojavaunua yksikään tuotantovaihe ei avoimessa maastossa ylitä hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuden raja-arvoa 50 metrin etäisyydellä toimintaalueesta. Hetkellinen pitoisuus alittaa raja-arvon jyrsinnän, käännön ja karheamisen aikana 250 etäisyydellä toiminta-alueesta ja kerättäessä turvetta mekaanisella kokoojavaunulla 400 m etäisyydellä toiminta-alueesta. Yli 500 m etäisyydellä turvetuotannon pölyämisen vaikutus on vähäistä ja noin metrin etäisyydellä turvepölyn ei pääsääntöisesti voida sanoa aiheuttavan pölyhaittaa. Pölyhaitan syntymiseen vaikuttaa tuotantoalueen sijainti suhteessa mahdollisiin häiriintyviin kohteisiin tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Lampisuon tuotantoalueen ympäristö on pääasiassa suota ja metsätalousaluetta. Lähialueella ei ole asutusta tai peltoja. Hakija on arvioinut, että Lampisuon turvetuotannosta ei aiheudu pölyhaittaa lähiympäristöön. 7 Melu Melua aiheutuu työkoneista ja raskaasta kuljetuskalustosta. Melu ajoittuu kesän tuotantopäivään. Tällöin työkoneet usein liikkuvat ympäri vuorokauden. Turvetta kuljetetaan ympäri vuoden toimitusohjelman mukaan ja melua aiheutuu tällöin lastauksen aikana. Hakumenetelmässä eri työvaiheiden lähtömelutasot vaihtelevat db(a) välillä. Yli 100 metrin etäisyydellä eivät eri työvaiheissa melun ohjearvot (55 db(a) päivällä ja 50 db(a) yöllä) ylity. Tuotantoalueen lähiympäristössä ei sijaitse asutusta eikä Lampisuon turvetuotannosta arvioida aiheutuvan meluhaittaa. Liikenne Tuotantoalueelle johtaa noin 2,5 kilometrin pituinen metsäautotie Kipinä- Yli-Ii väliseltä maantieltä. Vuosittain toimitettavan jyrsinturpeen kuljettamiseksi tarvitaan noin 500 täysperävaunuyhdistelmän käyntiä alueella. Vuorokaudessa suolla voi käydä yhdistelmäajoneuvoa.

8 8 Varastointi ja jätteet Polttoaineet varastoidaan yhdessä tai kahdessa 3 9 m 3 valumaaltaallisessa säiliössä tai muussa sellaisessa säiliössä, jonka rakenne estää polttoaineen valumisen maaperään vuototapauksissa. Polttoainesäiliöt on sijoitettu Lampisuon työmaan tukikohtaan. Vuodessa polttoainetta kuluu 60 m 3. Voiteluaineita säilytetään alueella niille varatussa lukittavassa paikassa myyntipakkauksissaan enintään 200 litraa. Tuotantoalueella syntyviä jätteitä ovat jäteöljy, öljynsuodattimet, öljyiset jätteet, metalliromu, sekajäte ja muovi. Eniten syntyy jäteöljyä. Sekajätteelle, jäteöljyille sekä öljyisille jätteille on erilliset keräysastiat tukikohdassa. Jätteiden lajittelu ja jäteastioiden tyhjennys toteutetaan Pudasjärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Lisäksi suolle on tehty jätehuoltosuunnitelma, jossa ovat jätteiden käsittelyohjeet. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Pintamaat, kivet ja kivennäismaat käytetään pääosin maanrakennusmateriaalina. Laskeutusaltaiden liete käytetään hyödyksi maisemoinnissa. Kannot ja muu puuaines hyödynnetään energiana. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras kä ytäntö (BEP) Hakemuksen mukaan alueella on toteutettu BAT-tekniikkaa. Vesienkäsittelyrakenteiden huollossa sekä tuotantotoiminnassa hakija noudattaa ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Lampisuo on ollut tuotantoalueena vuodesta 1986 ja alue ei ole enää luonnontilainen. Viimeisin lisäalue on otettu käyttöön vuonna Vaikutukset kasvillisuudelle ja eläimistölle ovat syntyneet pääosin suon kuntoonpanovaiheessa. Uusia alueita ei ole suunniteltu käyttöönotettavaksi. Alueen ympäristö on pääasiassa suota ja metsää. Suon läheisyydessä ei ole asutusta tai peltoja. Lampisuon lähiympäristössä sijaitsee useita turpeen tuotantoalueita, joista lähin Kaartosuo sijaitsee alle kilometrin päässä. Mertajoen alaosan varrella on asutusta. Ahmaojan varsi ja Mertaojan yläosa ovat lähinnä suo- ja metsäaluetta. Ahmaojan varrella ja Mertaojan yläosalla ei ole asutusta eikä peltoja. Kärppä- ja Risuojien varret ovat lähinnä suo- ja metsäalueita. Ojien varrella on asutusta niiden laskiessa Iijokeen. Kärppäojan varrella on pieniä peltoalueita. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Tuotantoalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai erityisiä luontokohteita. Suon lähialueella ei ole muinaismuistokohteita, valtakunnallisesti arvokkaita maisemakokonaisuuksia, perinnemaisemia tai pohjavesialueita.

9 Lampisuonlampi, jonka pinta-ala on 1,2 hehtaaria, sijaitsee tuotantoalueen keskellä. Lähin kokoojaoja on 73 metrin päässä lammesta. Tehdyn selvityksen mukaan vedenkorkeus on pysynyt muuttumattomana, vaikka lähimmän ojan pohjan pinta on lähes kaksi metriä alempana ja tuotantoalue yli metrin alempana kuin lammen pinta. 9 Vesistö Lampisuo sijaitsee osittain Ahmaojan valuma-alueella (61.485) ja osittain Haapakosken valuma-alueella (61.124). Ahmaojan suulla valuma-alue on 25 km 2 ja Haapakosken valuma-alue on 82 km 2. Virtaamat Ahmaojan suulla, Mertajoessa Ahmaojan alapuolella, Kärppäojan ja Risuojan suulla sekä Iijoessa Lampisuon vesien laskukohdan alapuolella vuosina (m 3 /s) ovat seuraavat: Ahmaojan suu Mertajoki, Ahmaojan alapuolella m 3 /s Kärppäoja Risuoja Iijoki, Lampisuon alapuolella m 3 /s m 3 /s m 3 /s m 3 /s koko vuosi MQ 0,31 1,16 0,07 0, joulu-maaliskuu MQ 0,09 0,34 0,04 0,03 86 kesä-syyskuu MHQ 2,1 6,0 0,20 0, MQ 0,31 0,94 0,04 0, MNQ 0,02 0,08 0,01 0,01 42 Veden laatu Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Merta- ja Siuruanjoki kuuluvat tyydyttävään luokkaan ja Iijoki Lampisuon vesien laskukohdalla hyvään luokkaan. Ekologisen luokittelun mukaan Siuruanjoen tila on hyvä. Mertajoesta ei ole tehty luokitusta. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 mukaan Iijoki on Lampisuon vesien laskukohdan kohdalla merkitty keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi. Sen ekologinen tila on tyydyttävä suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Siuruanjoki on luokiteltu tyydyttäväksi vesistöksi. Biologisten laatutekijöiden mukaista hyvää tilaa laskee jokivesissä poikkeukselliset sinileväesiintymät. Vedenlaatuaineiston perusteella kokonaisfosforipitoisuus ilmentää tyydyttävää tasoa. Ajoittain siinä esiintyy myös happamuutta. Suurimmat esteet hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle ovat liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus ja happamuuden aiheuttamat haitat. Siuruanjoen alaosalla fosforipitoisuuden vähentämistarve on huomattavasti pienempi, noin viidennes tämän hetkisestä tasosta. Mertajokea ei ole tarkasteltu vesienhoitosuunnitelmassa. Vesinäytteiden perusteella Mertajoen vesi on ollut tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Vedenlaatu on ollut Metajoen yläosalla pääosin huonompi kuin keski- ja alaosalla. Ravinnepitoisuuksien mukaan joki on rehevä. Siuruanjoen näytepisteessä, joka sijaitsee Mertajoen suun alapuolella, vesi on ollut tummaa, humuspitoista ja ravinteikasta. Fosforipitoisuudet ovat olleet rehevien vesien tasoa ja typpipitoisuudet lievästi rehevien vesien tasoa. Iijoessa vesi on ollut Lampisuon vesien laskukohdan alapuolella tummaa,

10 lievästi humuspitoista ja melko ravinteikasta. Suon ylä- ja alapuolella veden laatu on ollut samaa tasoa. 10 Kalasto ja kalatalous Mertajoen kalasto koostuu pääasiassa veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista kalalajeista kuten hauki, ahven, särki, joiden kantoihin Lampisuon kuormituksella ei hakija arvioi olevan merkittävää vaikutusta. Kevätkuinen harjus, joka on veden laadun suhteen vaateliain laji, esiintyy satunnaisesti Mertajokisuulla. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia lajeja herkemmin. Iijoen rakentamattoman alaosan kalasto koostuu pääasiassa veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven, lahna ja särki. Hakija on arvioinut, että Lampisuolla ei ole niiden kantoihin merkittävää vaikutusta. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia lajeja herkemmin. Harjus, joka lisääntyy Iijoessa, on merkittävä istutus- ja saalislaji. Harjuksen pääasialliset pyyntialueet ovat Lampisuolta johdettavien vesien purkupaikasta ylävirtaan. Lampisuon kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta harjuksen tai istutetun taimenen menestymiseen Iijoessa. Lampisuon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa osaltaan Mertajoen ja Iijoen veden laatuun. Lisääntyvän kuormituksen vaikutukset ilmenevät Mertajoella ja Iijoella selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina muun muassa veden tummuutena, pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Näitä haittoja on esiintynyt hakijan mukaan jo pitkään ja niitä esiintyisi myös ilman Lampisuon kuormitusta, joka osaltaan vahvistaa näitä vaikutuksia. Mertajoella kalastetaan lähinnä sen alaosalla, jossa tuotantoalueen kuormituksen kalasto- ja kalastusvaikutukset jäävät vähäisiksi. Lampisuon vaikutuksia ei voida täsmällisesti erottaa muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä kuten metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Vesistövaikutukset Hakija on arvioinut Lampisuon tuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä laimenemissuhteen avulla Ahmaojan suulla sen laskiessa Mertajokeen ja Mertajoessa Ahmaojan alapuolella. Samoin hakija on arvioinut vaikutuksia Kärppä- ja Risuojan suulla niiden laskiessa Iijokeen sekä Iijoessa Lampisuon vesien laskukohdasta alavirtaan. Tuotantoalueelta on noin neljä kilometriä Ahmaojan suulle ja noin kaksi kilometriä Kärppä- ja Risuojan suulle. Hakija on arvioinut, että johtuen pitkään jatkuneesta tuotannosta suon vaikutusten vesistöön arvioidaan pysyvän ennallaan tai vähenevän tulevaisuudessa tuotantopinta-alan vähentyessä. Päästöjen vaikutus Ahmaojan veden laatuun on selvä varsinkin talvella. Pitoisuuslisäykset voivat aiheuttaa Ahmaojan yläosalla lievää rehevyyden kasvua. Humuksen ja kiintoaineen pitoisuuksiin suolla ei näytä olevan vaikutusta. Vaikutukset Mertaojaan, joka on Ahmaojan alapuolella, jäävät vähäisiksi lukuun ottamatta talviaikaista typpipitoisuuden lisäystä. Vaikutukset Kärppäojan veden laatuun ovat selvät. Erityisesti typen pitoisuuslisäys on suuri, mutta myös fosforin lisäyksellä on vaikutusta. Vaikutukset Risuojan vedenlaatuun ovat Kärppäojaa selvästi vähäisempiä. Vaikutukset näkyvät lähinnä vain typen osalta. Turvetuotannon päästöjen vaikutukset Iijoen ve-

11 Ympäristöriskit den laatuun arvioidaan jäävän vähäisiksi. Siuruan- ja Iijoessa ei Lampisuon turvetuotantoalueen vaikutuksia havaita. Turvetuotantoon liittyviä riskejä ovat tulipalot, kuivatus-, ja vesienkäsittelyrakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Tulipalojen ehkäisemiseksi on tehty Lampisuon pelastussuunnitelma. Tulipalovaaran vuoksi tuotanto keskeytetään tuulen nopeuden noustessa yli 10 m/s. Rikkoontuneet sarkaojien lietteenpidätysrakenteet korjataan välittömästi. Sarkaojien lietetaskut puhdistetaan tuotantoaikana tarvittaessa. Sarkaojien ja muiden ojien sortumat korjataan tarvittaessa. Laskeutusaltaiden vioittuneet pintapuomit ja mittapadon ohivirtaamat ja syöpymät korjataan välittömästi vikahavainnon jälkeen. Laskeutusaltaat tyhjennetään niihin kertyneestä lietteestä vuosittain tuotantokauden jälkeen tai silloin kun altaan lietetila on täynnä. Polttoaine- ja jäteöljysäiliöt on sijoitettu riittävän kauas avo-ojista sorastetulle turvemaalle. Mahdollinen vuoto tukitaan ja estetään öljyn pääsy ympäristöön ja ojiin. Urakoitsija ilmoittaa vuototapaukset Turveruukki Oy:lle ja paloviranomaiselle. Ympäristövahinkovakuutus ja ympäristöjärjestelmät Hakijalla on ympäristövahinkovakuutus ja käytössä standardit ISO 9001 ja ISO täyttävä toimintajärjestelmä. 11 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakija on esittänyt, että tarkkailu toteutetaan hakemuksen liitteenä olevan Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille mukaisesti. Päästöjä tarkkaillaan lupakaudella kahtena vuotena. Ensimmäinen tarkkailuvuosi on 2010 ja toinen seuraavalla tarkkailukaudella. Suppea tarkkailu toteutetaan ensimmäisen kerran vuonna 2012 ja toisen kerran seuraavan tarkkailuohjelman aikana. Vaikutustarkkailu, biologinen tarkkailu sekä kalasto- ja kalastustarkkailu tehdään vuosille vahvistetun ohjelman mukaisesti. Pölyä ja melua ei esitetä tarkkailtavaksi, koska häiriintyviä kohteita ei ole suon läheisyydessä. Lampisuonlammen tarkkailua ei esitetä, koska lammen pinnan on todettu tutkimuksen perusteella pysyneen samalla korkeudella eikä tilanteen arvioida muuttuvan tulevaisuudessa. Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille ohjelmassa on otettu huomioon Lampisuon tuleva tarkkailun tarve. Ohjelman ovat hyväksyneet Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus , Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus ja Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus

12 12 Kalatalousmaksu Pohjois-Suomen vesioikeus on velvoittanut Turveruukki Oy:n antamallaan päätöksellään nro 65/99/1 maksamaan kalatalousmaksua 400 markkaa vuodessa vuodesta 2000 alkaen. Kalasto- ja kalastusvaikutusten on arvioitu ylittävän kompensointitoimia edellyttävän tason. Hakija on esittänyt, että kalasto- ja kalastushaitat voidaan kompensoida kalatalousmaksulla. Siuruanjoen valuma-alueen turvetuotantosoiden kalatalousmaksut on käytetty 2000-luvulla kesävanhojen harjusten istutuksiin. Pienet kirjolohierät on istutettu Saarikosken koskikalastusalueelle. Pintavalutuskentällisten soiden kalatalousmaksun suuruus on ollut viimeisimmissä ympäristölupapäätöksissä noin 2 euroa tuotantohehtaarilta. Lampisuon (176 hehtaaria) kalatalousmaksuksi on hakija esittänyt 350 euroa vuodessa. Korvaukset Pohjois-Suomen vesioikeus on velvoittanut Turveruukki Oy:n antamallaan päätöksellään nro 65/99/1 maksamaan Mertajoen vesialueen kalastuksen tuoton alenemisesta korvaukset vuosilta ja Siuruanjoen vesialueen kalastuksen tuoton alentumisesta korvaukset vuosilta Vesioikeuden päätöksen mukaan tulevat vahingot voidaan poistaa kalatalousmaksulla suoritettavilla toimenpiteillä Mertajoella ja Siuruanjoella. Vahinkojen on arvioitu pienenevän siten, että viiden vuoden kuluttua tehtyjen kalanhoitotoimien alkamisesta korvattavaa vahinkoa ei enää aiheudu. Vesioikeuden päätöksen perustelujen mukaan vesien johtamisesta ei ole aiheutunut tai aiheudu muita vahinkoja. Hakija on esittänyt, että kalasto- ja kalastushaitat voidaan jatkossakin kompensoida kalatalousmaksulla. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemusta rantatilojen ja vesialueiden omistajien tiedoilla ja ilmoituksella, että Risuojan ja Kärppäojan vesialueet kuuluvat rantakiinteistöjen omistajille ja selvityksellä kustannuksista osan lohkon 5 ja lohkojen 6 11 vesien ympärivuotisesta pumppauksesta pintavalutuskentälle. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Pudasjärven kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Kainuun työ- ja elinkeinokeskukselta, Pudasjärven kaupungilta sekä sen ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Iijokiseutu-lehdessä.

13 13 Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että turvetuotannosta ei ole tullut valituksia ympäristökeskukselle. Hakemuksessa on esitetty alustavia jälkikäytön mahdollisuuksia, mutta varsinaisia suunnitelmia tai pohjamaan tutkimuksia ei ole tehty. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan lupa voidaan edelleen myöntää. Lupamääräyksien tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä 2019 loppuun mennessä. Siihen on liitettävä yhteenveto päiväkirjakoosteista. Lupakaudella tuotannosta poistuvien alueiden vesienkäsittelyä on jatkettava kunnes uusi maankäyttö on alkanut tai alueet ovat kasvittuneet luontaisesti. Ehdotuksessa Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmaksi on esitetty Siuruanjoen vesistöalueelle nykykäytännön mukaisten vesienkäsittelytoimenpiteiden lisäksi toimenpiteitä, koska nykytilan säilyminen vuoteen 2015 ilman niitä on arvioitu epävarmaksi. Vesistötarkkailu on hakemuksessa esitetty hyväksytyn Ii- ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti ja jatkossa edelleen yhteistarkkailuna ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus on todennut, että tarkkailu voidaan toteuttaa esityksen mukaisesti. 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että Siuruanjoen vesi on tummaa ja runsasravinteista, mikä johtuu osin soiden suuresta osuudesta valumaalueella, mutta myös eri lähteistä tulevasta kuormituksesta. Iijoen veden humus- ja ravinnepitoisuudet ovat alhaisempia. Merta- ja Siuruanjoelta on raportoitu tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä kalastushaittoja, kuten pyydysten likaantumista ja kalojen makuvirheitä. Kalasto- ja kalastustarkkailu on tarpeen eri kuormittajien yhteisvaikutuksen vuoksi ja se tulee määrätä tehtäväksi Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Käytännössä tarkkailu järjestetään Ii- ja Siuruanjoen turvetuotannon yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelmassa on jo mukana Lampisuo. Lupa voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä vuoden 2018 loppuun mennessä. Hakija on määrättävä maksamaan päätöksen lainvoimaiseksi tulovuotta seuraavasta vuodesta alkaen 350 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu. 3. Oulunkaaren ympäristölautakunta, Pudasjärven kaupunki Ympäristölautakunta on todennut, että alueella on laajoja turvetuotantoalueita, joiden yhteisvaikutus vesistössä on todennäköisesti merkittävä. Tärkeää on, että vesienkäsittelytoimenpiteet tehdään parasta mahdollista tekniikkaa ja käytäntöä noudattaen. Lupamääräyksissä tulee huomioida, että vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen mukaan on turvetuotannossa kehitettävä ympärivuotisesti toimivia vesienkäsittelymenetelmiä, selvitettävä ja parannettava kasvillisuuskenttien tehoa sekä kehitettävä uusia tuotantomenetelmiä käyttöön otettavaksi. Vesistövaikutuksia tulisi vähentää valuma-aluekohtaisesti. Ympäristölautakunnan mukaan kuormitusta voidaan tasata ja vähentää ottamalla tuotantolohkoja käyttöön vaiheittain. Jälkihoi-

14 totoimenpiteinä uudelleen soistamista ei tule unohtaa, sillä soita tarvitaan tuhannen vuoden kuluttuakin. 14 Muistutukset ja mielipiteet 4. Iijoen vesistön kalastusalue Kalastusalue on esittänyt kalatalousmaksuksi 835 euroa vuodessa eli 5 /ha. Kalastusalueen mukaan vaadittu 5 euroa hehtaarilta on yleisesti käytetty Suomessa. Kalatalousmaksun tulee olla niin suuri, että sillä voidaan tehdä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja korjaavia toimenpiteitä. Kyseessä olevien vesistöjen tila on saatu korjaavien toimien avulla hieman parantumaan ja toimia on jatkettava. 5. AA, Rantarisu RN:o 66:13 Muistuttaja omistaa Iijoen rannalla loma-asunnon, joka rajoittuu Kärppäojaan. Muistuttaja on vastustanut ympäristöluvan antamista turvetuotannolle. Aikaisemman turvetuotannon perusteella humusvesien laskeminen Kärppäojaa pitkin aiheuttaa sen liettymistä ja veden laadun huomattavaa huononemista. Laskeutusaltaista huolimatta humusta on kulkeutunut paljon Kärppäojaan. Humusta irtoaa metsäojista laskeutusaltaiden ja joen väliltä, koska ojissa on suuri virtaama soiden kuivatuksen vuoksi. Muistuttaja on todennut, että Iijokea ollaan kunnostamassa lohen nousujoeksi ja humusvesien laskeminen jokeen ei tue tätä toimintaa. Joen vedenlaadun huononeminen vaikuttaa kalastukseen myös pitkälle alavirtaan. Kalaistutukset eivät korjaa tilannetta, jos vesi pilataan kaloille sopimattomaksi. Hakijan vastine Ympäristölupavirastoon saapuneessa vastineessa on hakija esittänyt seuraavaa: 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Hakija on esittänyt, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee tehdä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen esityksen mukaisesti vuoden 2019 loppuun mennessä. 4. Iijoen vesistön kalastusalue Hakija on esittänyt, että vaatimus 835 euron vuotuisesta kalatalousmaksusta tulee perusteettomana hylätä. Hakija on esittänyt 350 euron vuotuista kalatalousmaksua, joka perustuu haitta-arvioon. Siuruanjoella sekä Iijoella ei ole perusteita määrätä johonkin yleiseen yksikköhintaan perustuvaa kalatalousmaksua. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus on esittänyt lausunnossaan samansuuruista kalatalousmaksua kuin hakija. 5. AA, Rantarisu RN:o 66:13 Hakemus koskee ainoastaan jo tuotannossa olevaa Lampisuon turvetuotantoaluetta. Osa Lampisuon alueen vesistä johdetaan Kärppäojaan pintavalutuskentän kautta. Se pidättää laskeutusaltaita paremmin alueelta läh-

15 tevää ravinne- ja kiintoainepitoisuutta. Kärppäojaan laskee vesiä myös metsäojitusalueilta. Sadeaikana metsäojitusalueelta tulee äärevämpiä virtaamapiikkejä kuin turvetuotantoalueelta, jolla pintavalutuskenttä tasaa virtaamia. Lampisuota koskevassa Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksessä nro 65/99/1 on lausuttu muistuttajan tilaa koskien seuraavaa: "Kärppäojan vedenkorkeuksiin ei kuivatusvesien johtaminen vaikuta sillä tavoin merkittävästi, että siitä aiheutuisi haittaa rannan käytölle." Lampisuolta johdettavilla vesillä ei ole vaikutusta Iijoen vedenlaatuun, joten tuotantoalueella ei ole vaikutusta Iijoen kalastoon. 15 MERKINTÄ Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu alkaen ja sen tilalle on perustettu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Pohjois-Suomen vesioikeuden antama päätös nro 65/99/1 ja sen perusteena olleet asiakirjat sekä Vaasan hallinto-oikeuden antama päätös. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Turveruukki Oy:lle ympäristöluvan Lampisuon turvetuotantoon Pudasjärven kaupungissa Siuruanjoen ja Iijoen vesistöalueilla hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 176 ha. Auma-alueilla saa varastoida ja käsitellä puuperäisiä polttoaineita enintään tonnia vuodessa. Mertajoen ja Siuruanjoen kalasto- ja kalastushaittojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa korvattavaa tai toimenpitein hyvitettävää vahinkoa. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 6.3 olevan päivitetyn piirustuksen "Tuotantosuunnitelma" MK 1: mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen seuraavasti: tuotantolohkot 7 11 ja osa lohkosta 5 (yhteensä 54,5 hehtaaria) pintavalutuskenttä 4:n, Lampiojan, Kortesuonojan, Ahmaojan, Mertajoen kautta Siuruanjokeen

16 tuotantolohkot 1 4, 6, 13 ja osa lohkosta 5 (yhteensä 109 hehtaaria) pintavalutuskenttien 1 ja 3, laskuojan ja Kärppäojan kautta Iijokeen tuotantolohkolta 12 (pinta-ala 12,6 hehtaaria) pintavalutuskentän 2:n, laskuojan ja Risuojan kautta Iijokeen 16 Massansiirtoalueita on mahdollisuuksien mukaan käytettävä laskeutus- ja haihdutusaltaina sekä ruokohelpikenttinä kiintoaineen ja ravinteiden pidätykseen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (myöhemmin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) hyväksymällä tavalla. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 6.3 olevan päivitetyn piirustuksen "Tuotantosuunnitelma" MK 10:000 ja liitteenä 6.4 olevan piirustuksen "Rakennekuva virtaamansäätöpadosta varustettuna putkipatolevyllä/settipadosta" mukaisesti seuraavasti: tuotantolohkot 7 11 ja osa lohkosta 5, sarkaojarakenteiden, kahden laskeutusaltaan ja virtausta säätävän padon kautta ja sulanmaan ajan, kuitenkin ainakin pinta-alaltaan 2,8 hehtaarin pintavalutuskentän 4 avulla tuotantolohkot 1 4, 6, 13 ja osa lohkosta 5 sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden ja kahden ympärivuotisesti toimivan yhteiseltä pintaalaltaan 4,9 hehtaarin pintavalutuskentän avulla tuotantolohkolta 12 sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti pinta-alaltaan 0,6 hehtaarin pintavalutuskentän 2 avulla. Muutoin vedet on käsiteltävä hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteille on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle. 3. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina

17 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Pintavalutuskenttien toimintaa on tarkkailtava. On huolehdittava vesien tasaisesta leviämisestä kentille. Mahdolliset oikovirtaukset ja vesien karkaamiset on välittömästi estettävä padotuksin, penkerein tai muilla toimenpiteillä. 4. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Tuotantotoimet, aumaus ja lastaus on toteutettava sellaisella kalustolla ja tuuliolosuhteissa, ettei turvepölyä leviä Lampisuonlampeen. 5. Turvetta on tuotettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Pudasjärven kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemuksen liitteenä 6.7 olevaa päivättyä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Sitä on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 6. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 7. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 8. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Pudasjärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 17

18 18 Tarkkailut 9. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailua ja raportointia voidaan päätöksen lainvoimaisuudesta huolimatta muuttaa aluehallintoviraston hyväksymällä tavalla. Kainuun ELY-keskus voi tarkentaa kalasto- ja kalastustarkkailua ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus muuta tarkkailua edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vuoden 2012 jälkeen käyttö-, päästö ja vesistötarkkailu on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalasto- ja kalastustarkkailu Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 10. Luvan saajan on osallistuttava Lampiojan, Kortesuonojan, Ahmaojan, Kärppäojan ja Risuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 11. Luvan saajan on tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista seuraavasta vuodesta alkaen vuosittain maksettava kalatalousmaksua 350 euroa Kainuun ELY-keskukselle kalastolle ja kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi Lampisuon vesien vaikutusalueella Mertajoessa ja Siuruanjoessa. Maksu on suoritettava kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä. Tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa edeltävältä ajalta kalatalousmaksu on maksettava voimassa olevan päätöksen mukaisesti. Maksun käytöstä on kuultava hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia ja Metsähallitusta. Porotaloudelle aiheutuvien vahinkojen ehkäiseminen 12. Kokoojaojien ja sarkaojien yläpäät on luiskattava pituussuunnassa vähintään kaltevuuteen 1:1,5 ojiin joutuvien porojen ylöspääsyn helpottamiseksi. Vastaavanlaiset luiskat on tehtävä metrin välein niiden eristys-, reuna- ja kokoojaojien sivuluiskiin sekä sammutusvesialtaiden ja muiden kaivantojen yhdelle sivulle siltä osin kuin niiden luiskat ovat kaltevuutta 1:1,5 jyrkempiä. Toimenpiteitä ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli luvan saaja sopii asian muutoin asianomaisen paliskunnan kanssa. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 13. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

19 Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 19 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista vesistöön, sen kalastoon sekä kalastus- ja virkistyskäyttöön ja rapuun, kalatalousmaksun käytöstä ja sen tuloksellisuudesta, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta, yhteenveto käyttöpäiväkirjakoosteista ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Korvattava päätös Pohjois-Suomen vesioikeuden antama päätös nro 65/99/1.

20 20 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lampisuon turvetuotantoalue on tuotannossa tai kuntoonpantavana oleva alue. Tuotantoalueella ja sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki vedet käsitellään sulan maan aikana pintavalutuksella. Talvella noin 70 % alueen vesistä käsitellään pintavalutuksella ja noin 30 % vesistä laskeutusaltailla ja virtaamaa säätelevällä padolla. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Lampisuon olosuhteissa. Kalastolle ja kalastukselle sekä rapukannalle aiheutuvat haitat Mertajoella ja Siuruanjoella ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Lampisuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 mukaan Iijoen ja Siuruanjoen alaosalla tarvitaan lisätoimenpiteitä, jotta suunnitelman mukainen tilatavoite saavutettaisiin. Turvetuotannon osalta suunnitelmassa uusilla tuotantoalueilla tulee lisätä toimenpiteitä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi ottamalla pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelyjärjestelmä ympärivuotiseen käyttöön. Lampisuon alueen vesistä 70 % käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella ja loput sulanmaan aikaisella pintavalutuksella. Lisäksi aluehallintovirasto on lupamääräyksessä 1 edellyttänyt, että massansiirtoalueita on mahdollisuuksien mukaan käytettävä laskeutus- ja haihdutusaltaina sekä ruokohelpikenttinä kiintoaineen ja ravinteiden pidätykseen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Aluehallintovirasto katsoo, että vesienhoitosuunnitelma on otettu riittävällä tavalla huomioon lupapäätöksessä. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 3. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden tuotantolohkoilla 1 4, 6, 12, 13 ja osalla lohkosta 5. Sulan maan aikainen pintavalutus on käytössä Lampisuon tuotantolohkoilla 7 11 ja osalla lohkosta 5 noin 55 hehtaarin pinta-alalla. Tämä on alapuolisen vesistön tila ja käyttö huomioon ottaen Lampisuon olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista.

21 Määräys 4 pöly- ja meluhaittojen vähentämiseksi on riittävä, koska tuotantoalueen läheisyydessä ei sijaitse muita häiriintyviä kohteita kuin Lampisuonlampi. Määräykset 5 ja 6 on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksessä 9 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 10 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamisessa. 21 Kalatalousmaksu Lupamääräys 11 mukainen kalatalousmaksu on tarpeen kalastolle, kalastukselle ja rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi hankkeen vaikutusalueella. Lampisuon kuormituksen haitalliset vaikutukset ulottuvat Mertajokeen ja Siuruanjokeen, mutta vahinkojen vähäisyyden vuoksi ehkäisemistarvetta ei aluehallintoviraston arvion mukaan ole Iijoella. Lampisuon turvetuotannon aiheuttama ravinne-, COD Mn - ja kiintoainekuormitus vaikuttavat osaltaan purkuvesistöjen vedenlaatuun. Kuormitus näkyy selvimmin erilaisina kalastukseen sekä kalojen ja ravun elinoloihin liittyvinä haittoina, kuten veden sameutena, pohjan liettymisenä ja levänkasvun lisääntymisenä. Suon sijainti ja kuormitus, purkureitit, eri kuormittajien yhteisvaikutus ja vaikutusalueen kalastollinen ja kalastuksellinen arvo sekä elpymässä oleva rapukanta huomioon ottaen alueen turvetuotannon vaikutukset edellyttävät kompensaatiotoimia. Turvetuotanto jatkuu Mertajoen ja Siuruanjoen vesistöalueella vielä suhteellisen pitkään, joten kalatalousmaksu on tarpeen haitallisten vaikutusten syntymisen ehkäisemiseksi tulevaisuudessakin. Tehtäessä toimenpiteitä maksun perusteella on tarpeen kuulla vesialueen kalastusoikeuden haltijoita. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus on vaatinut 350 euron vuotuisen kalatalousmaksun määräämistä ja luvan saaja on hakemuksessaan esittänyt samaa. Iijoen vesistön kalastusalue on vaatinut 835 euron vuotuista kalatalousmaksua. Hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty laskelmiin perustuvaa arviota kalatalousmaksun suuruudesta. Hakemussuunnitelmassa olevan tulevia päästöjä koskevan arvion perusteella ei ole odotettavissa, että kuormitus tulevalla lupakaudella merkittävästi muuttuisi nykyisestä. Tällä perus-

22 teella aluehallintolupavirasto on katsonut riittäväksi kalatalousmaksuksi 350 euroa vuodessa. Kalatalousmaksulla on yksityisoikeudellisten vahinkojen ja haittojen ehkäisemisen lisäksi turvattava kalatalouden yleinen etu ja kalatalouden kehittämismahdollisuudet niillä vesialueilla, joille Lampisuon vesien haitallinen vaikutus ulottuu. Kalatalousmaksulla rahoitetaan myös tehtävän toimenpiteen kustannukset. Turvetuotantoalue sijaitsee poronhoitoalueella. Toiminnasta porojen liikkumiselle aiheutuvien haittojen estämiseksi on annettu lupamääräys 12. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 13 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 22 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, Kainuun työ- ja elinkeinokeskuksen ja Oulunkaaren ympäristölautakunnan vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. Iijoen vesistön kalastusalueen kalatalousmaksuvaatimus on enemmälti hylätty. Aluehallintovirasto viittaa päätöksen kohtaan kalatalousmaksu ja sen perusteluihin. AA on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä turvetuotannolle. Aluehallintovirasto on katsonut, että ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa, ja viittaa luvan myöntämisen edellytyksiä koskeviin perusteluihin. Tuotantoalueelta vesistöön pääsevien päästöjen rajoittamiseksi on annettu lupamääräykset 1 3. Aluehallintovirasto katsoo, että kun noudatetaan lupamääräyksiä, voidaan vesistöön johdettavan veden laatu pitää sellaisena, ettei siitä aiheudu vesistön pilaantumista. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvat haitat voidaan ehkäistä kalatalousmaksun perusteluista ilmenevästi. Lupamääräyksen 10 mukaisesti hakijan on osallistuttava Kärppäojan kunnossapitoon siltä osin kuin ojan liettyminen johtuu turvetuotannosta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta.

23 23 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50 2 momentti, 52, 55, 90, 100 ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut Pinta-alaltaan hehtaarin suuruista turvetuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

24 24 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Mikko Keränen Simo Perkkiö Juha Koskela Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mikko Keränen (tarkastava jäsen) ja Simo Perkkiö. Asian on esitellyt esittelijä Juha Koskela. Tiedustelut: asian esittelijä, puh JK/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Valitusosoitus Kartta Tarkkailuohjelma

25 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

26 1 Liite 2 Kartta Lampisuon turvetuotantoalueesta