Toimintaympäristö suunnitelmakaudella Kuntien ja terveyskeskusten esitykset toiminnan kehittämisestä vv

Transkriptio

1

2 (113) Sisällysluettelo Toimintaympäristö suunnitelmakaudella Kuntien ja terveyskeskusten esitykset toiminnan kehittämisestä vv Keskeisimmät toiminnan muutokset... 6 Väestökehitys Etelä-Pohjanmaalla... 7 Sairaanhoitopiirin palvelutuotannon kehitys vv Organisaatio ja vakinainen henkilöstö Talousarvion sitovuustaso ja täytäntöönpano Talousarvion yleisperustelut Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Konserniyhtiöt Toiminnalliset tavoitteet ja taloussuunnitelmat Hankkeet Ulkoinen muu myynti Kuntayhtymähallinto ja Hallintopalvelujen toiminta-alue Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue Tukipalvelujen toiminta-alue Operatiivinen toiminta-alue Konservatiivinen toiminta-alue Psykiatrinen toiminta-alue Päivystyskeskuksen toiminta-alue Talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman liiteosa Henkilöstö toimintayksiköittäin vv

3 (113) Toimintaympäristö suunnitelmakaudella alkaen on sovellettava terveydenhuoltolain päivystystä ja hoitojen keskittämistä koskevia uusia määräyksiä. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalan yhteyteen. Asetuksella on määritetty ne erikoisalat, joilla sairaalassa tulee olla ympärivuorokautisen kiireellisen hoidon ja päivystyksen edellytykset ja osaaminen. Etelä-Pohjanmaata koskeva erityismääräys laissa on velvollisuus järjestää palvelut suomen ja ruotsin kielellä. Laajentuvan päivystyksen vaatimat lisäresurssit on otettu huomioon talousarviossa. Huomattava kuitenkin on, että päivystysajan resurssien lisääminen ei paranna sairaalan tuottavuutta, vaan se edistää laatua ja potilasturvallisuutta. Leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa vaativa leikkaustoiminta on kokonaisuudessaan keskitettävä niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys tulee sovellettavaksi asetus, jossa asetetaan vähimmäismäärät sairaalassa suoritettaville mm. tekonivel- ja syöpäleikkauksille. Erityisesti eräiden syöpäleikkauksien osalta keskussairaalalle saattaa tulla haastetta tavoitemäärien saavuttamiseen. Aivan ilmeistä on, että sairaanhoitopiirin on syytä lähteä tavoittelemaan potilaita myös oman alueensa ulkopuolelta, jotta maakunnan asukkaiden hyvä palvelutaso voidaan säilyttää. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta ja sairaanhoitopiirin tehtävän päättyminen tapahtuu näillä näkymin Tuolloin sairaanhoitopiirin henkilökunta siirtyy joko maakunnan, sen liikelaitoksen tai erilaisten maakunnan yksin tai muiden kanssa omistamien yhtiöitten palvelukseen. Vuosien 2018 ja 2019 aikana sairaanhoitopiiristä useat henkilöt suuntaavat työpanostaan joko osittain tai kokonaan SOTE-valmisteluun. Vaikka valmistelu osittain rahoitetaankin valtion varoin, muutostilanne vaatii henkilökunnalta suurta muutosvalmiutta ja valmiutta ylimääräisiin työtehtäviin. Kansantaloudessa on tapahtunut selvä käänne varsin nopeaan kasvuun. Tämä saattaa auttaa julkisen talouden tasapainottumista. Inflaation todennäköinen kiihtyminen tulee kuitenkin aiheuttamaan sen, että kustannuspaineet myös terveydenhuollossa kasvavat. Kuntien huoli sote-uudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen tulee pitämään sairaanhoitopiirin talouden raamit edelleen ahtaina. Kuitenkin sairaanhoitopiiri joutuu juuri sote-uudistuksen vuoksi tekemään lisäpanostuksia toimintansa kehittämiseen. Talouskasvu tulee vaikuttamaan myös henkilökunnan saatavuuteen. Myös valinnanvapauslainsäädännön tulo saattaa aiheuttaa suuriakin muutoksia työmarkkinoilla. Tärkeätä on, että keskussairaalaa määrätietoisesti kehitetään vetovoimaiseksi työpaikaksi ja yhteisöksi. Seinäjoen keskussairaalassa jatketaan edelleen peruskorjauksia ja osin myös uudisrakentamista. F-laajennus ja tehon tilat valmistuvat vuonna 2018 ja samanaikaisesti aloitetaan M-talon toteutus. B-rakennusosan tilalle rakennetaan uusi talo ja kantasairaalan sisään muodostetaan naisten ja lasten talo. Pitkäjänteisen kehitystyön tukemiseksi on laadittu kiinteistöjen kokonaissuunnitelma vuoteen 2023 asti. Kun samanaikaisesti laitekantaa joudutaan uusimaan systemaattisesti ja erityisesti potilas/asiakastietojärjestelmissä siirrytään uuteen sukupolveen, sairaanhoitopiiri tulee edelleen velkaantumaan voimakkaasti.

4 (113) Kuntien ja terveyskeskusten esitykset toiminnan kehittämisestä vv Sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta ja yhteistoiminta-alueilta on pyydetty perussopimuksen 16 :n mukaisesti lausunnot kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Alla on selvitys lausunnoista esille nousevien keskeisten teemojen huomioon ottamisesta sekä sulkeissa jäsenkunnat ja yhteistoiminta-alueet joiden lausunnot kyseistä teemaa koskettavat muodossa tai toisessa. Kuntatalouden tilanteen huomioiminen erikoissairaanhoidon suunnittelussa (Järvi- Pohjanmaan perusturvalautakunta, Ähtäri, Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kurikka, JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Isokyrö, Seinäjoki, Isojoki, Kauhajoki, Teuva, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Lapua) Sairaanhoitopiirin talousarvio on laadittu toimintamenojen osalta 1,5 prosentin kasvulla vuoden 2017 toteutumaennusteeseen verrattuna lisättynä Sote-valmistelun kustannuksilla, jotka nostavat toimintamenoja vielä 1,8 %. Nousun taustalla on oman toiminnan osalta päivystyksen turvaamisen edellytykset sekä F-osan ja uuden teho / sydänvalvonta + sydäntutkimusyksikön tilojen valmistumisen myötä tarvittavat lisäresurssit. Lisäksi varaudutaan palkkojen sopimuskorotuksiin. Jäsenkuntien maksuosuudet nousevat 2,3 % verrattuna vuoden 2017 toteutumaennusteeseen, kun huomioidaan myös poistojen ja rahoituskustannusten kasvu sekä valtiolta saatava avustus Sote-valmistelun kustannuksiin. Digitalisaation mahdollisuuksien huomioiminen ja hyödyntäminen (Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunta, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kurikka, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Isojoki, Kauhajoki, Teuva, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Seinäjoki) Digitalisaation kehittämistä eri muodoissaan tulee edelleen hyödyntää. Muun muassa sähköistä asiointia on viety viime vuosina eteenpäin ja tulevalla suunnitelmakaudella kehitetään esimerkiksi etävastaanottotoimintaa ja kotihoidon mobiilitoimintaa. Sähköisten asiointitapojen vahvistaminen turvaa parhaimmillaan resurssien riittävyyden ja oikean kohdentumisen, kun organisaatioilla ja yksiköillä on valmius uudistaa toimintatapojaan tukemaan digitaalisaation mahdollisuuksia. Samalla tulee kuitenkin turvata mahdollisuus myös niin sanottujen perinteisten kanavien käytölle. Huomion kiinnittäminen työnjakoon / päällekkäisyyksien poistamiseen erikoissairaanhoidon ja perustason kesken (Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunta, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kurikka, JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Isojoki, Teuva, Kauhajoki, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Seinäjoki, Lapua) Oikeaan hoidonporrastukseen ja hoitoketjujen hyvään toimivuuteen kiinnitetään huomiota. Yhteistyö erikoissairaanhoidon ja perustason kesken on viime vuosina entisestään tiivistynyt, ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta maakunnassa valmisteltaessa sote-toimintoja tarkastellaan yhteistyössä. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjako määritellään hoitoketjuissa, joita laaditaan keskeisistä kansantaudeista ja terveydenhuollon voimavaroja runsaasti sitovista terveysongelmista perusterveydenhuollon ja terveyden edistämi-

5 (113) sen toimintayksikön Aksilan koordinoimana. Vuonna 2018 päivitetään Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Erikoissairaanhoidon jalkautuminen perustasolle. (Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunta, Ähtäri, Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä, Evijärvi, Lappajärvi, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kurikka, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Seinäjoki, Lapua) Esimerkiksi psykiatriassa ja kuntoutuksessa on hyviä kokemuksia toiminnan jalkautumisesta perustasolle ja toimintamallia pyritään jatkamaan myös suunnitelmakaudella. Kaikkiaan arvioitaessa mahdollisuuksia tarjota erikoissairaanhoitoa maakunnassa alueelle jalkautuen tulee huomioida resurssien riittävyys ja oikean kohdentumisen tarkoituksenmukaisuus, haluttaessa turvata varhainen avunsaanti ja samalla vahva palveluvarustus keskussairaalassa. Lisäksi tulee huomioida myös muun muassa digitaalisten palveluiden mahdollisuudet. Investointien kriittisesti tarkastelu. (Evijärvi, Isojoki, Kauhajoki, Teuva, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä) Sairaanhoitopiiri arvioi investointitarpeita huolellisesti lähtökohtana toiminnan tarpeet. Sosiaali- ja terveydenhuollon yli 5 miljoonan euron rakennusinvestointihankkeille tulee lain mukaan anoa poikkeuslupa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Keskussairaalassa tulee lähivuosina tehdä tärkeitä peruskorjaus- ja muutostöitä, mm. käynnissä olevat F-osan laajennus ja tehostetun hoidon ja valvonnan yksikkö. Rakentamiseen etenevä, valtiolta poikkeusluvan saanut psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennus on myös hyvin perusteltu hanke niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Sairaanhoitopiirin kiinteistöistä valmistuu vuoden 2017 aikana kiinteistöjen kokonaissuunnitelma vuosille , jossa määritellään linjaukset tulevan kuusivuotisjakson rakentamisen investoinneiksi. Kiinteistöjen kokonaissuunnitelma käsittää myös esityksen tulevasta lasten ja nuorten poliklinikan sijoittumisesta joko saneerattavaan lasten ja naisten taloon tai vaihtoehtoisesti B-osan korvaavaan uudisrakennukseen.

6 (113) Keskeisimmät toiminnan muutokset Vuoden 2018 toiminta Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen järjestäminen käynnistyy. Uudet asetukset erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä, kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä sekä ensihoitopalvelusta astuvat voimaan. Päivystyksessä erikoissairaanhoidon ja Seinäjoen terveyskeskuksen hoidon ensiarviointi (triage) ovat yhdistyneet. Sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon päivystyksen yhteistyötä syvennetään. Hoitotyön palveluyksikön toiminta vakiinnutetaan ja laajennetaan koskemaan kaikkia kliinisiä toiminta-alueita. Ensihoidossa Community paramedic -toiminta ja ns. hybridiyksikön toiminta pyritään käynnistämään. F-osan laajennus valmistuu ja sinne sijoittuvat yksiköt aloittavat toimintansa uusissa ti-loissa. Uusi katkeamaton varavoimajärjestelmä otetaan käyttöön. Uusi tehostetun hoidon ja valvonnan yksikkö valmistuu. Kuntoutuksessa fysio- ja toimintaterapian yksiköiden henkilöstön työpanosta myydään aiempaa kattavammin sisäisesti erikoisaloille. Seinäjoen kaupunki ja Eskoon sosiaalipalveluiden kuntayhtymä liittyvät EP-Potti potilastietojärjestelmään. Nuorisopsykiatrialla alkaa etäyksikkönä poliklinikkatoiminta Kauhavalla. Psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennuksen M-talon rakentaminen käynnistyy. Vuosien 2019 ja 2020 toiminta Eskoon Tuki- ja osaamiskeskuksen ruokapalvelut siirretään keskussairaalan ravintokeskuksessa tuotettavaksi. Seinäjoen kaupungin sote asiakkaiden ruokapalvelut siirretään tuotettavaksi keskussairaalan ravintokeskuksessa. Ympärivuorokautinen yhteispäivystys alkaa päivystyskeskuksessa. Maakunta- ja soteuudistuksen toimeenpano, henkilöstön ja omaisuuden siirto uudelle järjestämisvastuulliselle maakunnalle.

7 (113) Väestökehitys Etelä-Pohjanmaalla Väestö Etelä-Pohjanmaalla 2016 sekä väestöennuste Ennusteessa ei ole huomioitu muuttoliikettä. Etelä-Pohjanmaan shp Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Isokyrö Karijoki Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjoki Soini Teuva Vimpeli Ähtäri Muutos v:sta ,6 % 0,5 % 0,6 % 0,2 % Lähde: Tilastokeskus Väestöennuste ikäryhmittäin v sekä ennuste 2020 ja

8 (113) Yhteistoiminta-aluetasolla tarkastellen Etelä-Pohjanmaan väestökehitys näyttää seuraavalta: Etelä-Pohjanmaa Väestökehitys yhteistoiminta-alueittain Seinäjoki JIK-liikelaitos Lapua Kaksineuvoinen Järvipohjanmaa Suupohja Kuusiokunnat JIK-liikelaitos Järvipohjanmaa Suupohja Kaksineuvoinen Etelä-Pohjanmaa Väestökehityksen muutos yhteistoiminta-alueittain vv Seinäjoki Lapua Kuusiokunnat

9 (113) Sairastavuustilastoja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta Eteläpohjalaisten sairastavuusindeksi (vakioitu) 2016 Koko maa = 100 Etelä-Pohjanmaa = 108,1 Teuva 110,8 Karijoki 112 Isokyrö 103,6 Kauhajoki 118,4 Ilmajoki 104,5 Kauhava 110 Seinäjoki 98,5 Lapua 108,8 Evijärvi 127,4 Lappajärvi 110,9 Vimpeli 112,2 Kuortane 109,4 Kurikka 110,5 Alavus 114,2 Alajärvi 116,2 Soini 127 Ähtäri 112,9 Eteläpohjalaisten erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö / 1000 asukasta (oma toiminta ja ostopalvelut) 2016 Isokyrö 391 Ilmajoki 342 Kauhava 361 Seinäjoki 347 Lapua 340 Evijärvi 378 Lappajärvi 352 Vimpeli 348 Kuortane 313 Alajärvi 346 Soini 361 Isojoki 121,4 Suurin sairastavuus, suurin käyttö 2. suurin sairastavuus tai käyttö 3. suurin sairastavuus tai käyttö 4. suurin sairastavuus tai käyttö Pienin sairastavuus tai pienin käyttö Kurikka 360 Alavus Ähtäri Teuva Karijoki Kauhajoki Hoidetut henkilöt / 1000 asukasta Isojoki 335 Etelä-Pohjanmaa = 347 Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Luku kertoo yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta. ( Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö pitää sisällään kaikki sairaanhoitopiirin tuottamat tai ostopalvelujen muodossa välittämät palvelut. Keskeisten kansantautien esiintyvyys Etelä-Pohjanmaalla (indeksi, koko maa = 100), järjestys vuoden 2016 mukaan) Keskeisten kansantautien esiintyvyyden kehitys Etelä-Pohjanmaalla 201 Sydämen vajaatoiminta 155,5 Etelä-Pohjanmaa 118,9 103 Diabetes 117,3 202 Nivelreuma 117,2 112 Psykoosit 113,4 206 Sepelvaltimotauti 112,9 205 Verenpainetauti 112,7 203 Astma vuosi 2016 vuosi 2015 vuosi 2014

10 (113) Sairaanhoitopiirin palvelutuotantoa diagnoosiluokkatasolla tarkasteltaessa vuonna 2016 ja tammi-elokuussa 2017 selkeinä suuria asiakasmääriä sisältävinä ryhminä kärkipäässä nousevat esille tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet, umpieristyssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet sekä kasvaimet. Hoidetut henkilöt 2016 ja 1-8/2017 M00-M99 Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet E00-E90 Umpierityssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet C00-D48 Kasvaimet _2017 Kyseisissä diagnoosiluokissa asiakasmäärällä mitaten kolme suurinta diagnoosiryhmää ovat seuraavat: Hoidetut henkilöt 2016 ja 1-8/2017, tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet M00-M25 Nivelsairaudet M40-M54 Selkäsairaudet M60-M79 Pehmytkudossairaudet _2017

11 (113) Hoidetut henkilöt 2016 ja 1-8/2017, umpieristyssairaudet, ravitsemussairaudet ja aineenvaihduntasairaudet E10-E14 Diabetes E00-E07 Kilpirauhasen sairaudet E65-E68 Lihavuus ja muut liikaravitsemustilat _2017 Hoidetut henkilöt 2016 ja 1-8/2017, kasvaimet C00-C97 Pahanlaatuiset kasvaimet D10-D36 Hyvänlaatuiset kasvaimet D37-D48 Kasvu- ja leviämistaipumukseltaan epäselvät tai tuntemattomat kasvaimet _2017

12 (113) Sairaanhoitopiirin palvelutuotannon kehitys vv Tot TA Suunnitelma Sairaanhoitopiiri yhteensä: Kokonaistuotanto: Hoitopäivät Hoitojaksot Sairaansijat Hoitopaikat Laskutettu toiminta: Avohoitokäynnit DRG-jaksot DRG:n ulkopuoliset hoitopäivät Perusterveydenhuollon päivystyskäynnit TK-prick tai muu TK-myynti Kuntoutuskoti- / asuntola hpv Ensihoito: Ensihoito+kuljetus Ensihoito+ei kuljetusta Budjetoidut ostopalvelut: Minivaltava käynnit Minivaltava paketit Minivaltava hoitopäivät Lääk.kunt. hoitopäivät Lääk.kunt. käynnit Hengityshalvauspot. hpv Sisäinen palvelutuotanto: Laboratoriotutkimukset Patologian tutkimukset Radiologian tutkimukset Sosiaalityö, käynnit Psykologitoiminta, käynnit Anestesiat Leikkaukset Päiv.pkl. DRG-jaks.sis.päiv.käynnit 1) Tehostettu hoito, hpv Ravintohuolto, suoritteet Fysioterapia, hoitokerrat Toimintaterapia, hoitokerrat Muut terapiat, hoitokerrat Apuvälinekeskuksen palvelut, käynnit 2) ) Päivystyspoliklinikalta osastohoidon paketteihin siirtyneet käynnit 2) Asukaslukupohjaiseen maksuun sisältyvät käynnit Kokonaistuotannossa hoitopäivät on suunniteltu vuoden 2017 toteumaennusteeseen nähden 1,0% korkeammalle tasolle. Hoitojaksot on suunniteltu käytännössä kuluvan vuoden ennusteen tasoon. Laskutetun toiminnan osalta avohoitosuoritteet (sis. TK-prickit ja muun TK-myynnin sekä perusterveydenhuollon päivystyskäynnit) on suunniteltu vuoden 2017 toteumaennusteeseen nähden 2,2% matalammalle tasolle. Drg-hoitojaksot on suunni-

13 (113) teltu kuluvan vuoden ennusteeseen nähden 1,8% korkeammalle tasolle, drg:n ulkopuoliset hoitopäivät 2,0% matalammalle tasolle. Kuntoutuskoti- /asuntolahoitopäiviä on suunniteltu kuluvan vuoden ennusteeseen nähden 60,7% vähemmän, johtuen ko. toiminnassa pääpainon suuntaamiseen polikliiniseen toimintaan. Toteumaennusteen 2017 laskennan pohjana on käytetty tammi-syyskuun 2017 toteumatietoja. Sairaansijat Sairaansijat ja hoitopaikat Erikoisala: Kirurgia Urologia Vatsataudit Ortopedia Naistentaudit ja synnytykset Lastentaudit Operatiivinen ta yhteensä Sisätaudit Neurologia Kuntoutus Keuhkosairaudet Konservatiivinen ta yhteensä Lasten- ja nuorisopsykiatria Psykiatria Psykiatrinen ta yhteensä Päivystyskeskuksen ta yhteensä Sairaansijat yhteensä Tehostettu hoito Sydänvalvonta yksikkö Virat ja pysyväisluonteiset toimet *: TA 1.1. Varahenkilöstö on siirretty pysyväisluonteisiin toimiin vuodesta 2015.

14 (113) Henkilökunta Sote-organisaatioiden toiminnan uudistaminen ja kehittäminen vaikuttavat osaltaan myös sairaanhoitopiirin henkilöstöpolitiikkaan suunnitelmakaudella Eläkepoistumaennusteen mukaan eläköityvien määrä tulee lähivuosina tasaisesti kasvamaan. Eläköityminen, muu henkilöstövaihtuvuus, sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollinen uudelleen järjestely sekä laajan päivystystoiminnan käynnistyminen vuoden 2018 alusta asettavat haasteita optimaalisen henkilömäärän ja osaamisen varmistamisen suunnittelulle ja rekrytoinnille. Osalla erikoisaloista on ollut jo useana vuonna haasteita ammattitaitoisen henkilöstön, erityisesti lääkärien saatavuudessa. Valtakunnallisen kilpailukykysopimuksen mukaiset kustannus- ja tuottavuustavoitteet pyritään toteuttamaan täysimääräisinä. Henkilöstösuunnittelussa tämä tarkoittaa mm. toimintojen uudelleen järjestelyjä, työnjakojen kehittämistä sekä henkilöstöresurssien laajempaa koordinointia muun muassa työaikamuotoja tarkastelemalla. Henkilöstön yhteiskäyttöä pyritään lisäämään yksiköiden välillä, systemaattisen työkierron toteuttamista sekä prosessien kehittämistä jatketaan. Muutosten läpivienti edellyttää muun muassa, että henkilöstö otetaan entistä paremmin mukaan oman työn ja työyhteisön kehittämiseen. Suunnitelmakaudella kiinnitetään huomiota voimavaralähtöiseen ja ratkaisuja hakevaan toimintatapaan. Työssä jatkamista ja työhön paluuta tuetaan tarvittaessa mukauttamalla työtä työntekijän voimavaroihin. Tavoitteena on tuottavuuden, tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin lisääminen. Suunnitelman lähtökohtana henkilöstön lisäyksen osalta on, että lisäykset perustuvat toiminnan tai lainsäädännön muutoksesta johtuviin välttämättömiin tarpeisiin. Jokaisen avautuvan vakanssin osalta harkitaan erikseen, onko sen täyttäminen tarpeellista vai voidaanko tehtävät hoitaa muilla järjestelyillä. Määräaikaisen henkilöstön määrää vähennetään. Varahenkilöstön rakennetta kehitetään toiminta-alueiden tarvetta vastaavaksi. Varahenkilöstön varausten käyttöastetta nostetaan, ja alle 13 päivää kestävien sijaisuuksien käyttöä vähennetään suunnitelmallisesti. Hoitotyön palveluyksikön laajentuessa vakiintuneeksi toimintamalliksi, poistuvat sairaanhoidollisten palveluiden, psykiatrisen ja päivystyskeskuksen toiminta-alueiden varahenkilöyksiköt ja niissä olevat vakanssit siirretään hoitotyön palveluyksikköön. Vanhuuseläkepoistuma , ennuste Toiminta-alue Eläkeikä täyttynyt KUNTAYHTYMÄHALLINTO SAIR. HOID. PALVELUT TUKIPALVELUT OPERATIIVINEN KONSERVATIIVINEN PSYKIATRIA PÄIVYSTYSKESKUS HALLINTOPALVELUT Yhteensä

15 (113) Laatu- ja potilasturvallisuus Terveydenhuoltolain ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisesti laatu ja potilasturvallisuus ovat osa jokapäiväistä toimintaa. Keskeistä on henkilöstön osallistuminen laadun ja potilasturvallisuuden kehittämisessä, toteutuksessa ja arvioinnissa Asiakasraadin tavoitteena on palvelujen asiakaslähtöisyyden kehittäminen ja parantaminen. Omavalvonta nostetaan laadun ja potilasturvallisuuden valvonnassa jokapäiväiseksi työkaluksi. Alueellinen omavalvonta suunnitelman tehdään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kehittämisrahoitusta käytetään tarvittaessa. Omavalvonta lähtee potilaiden ja asiakkaiden hyvän hoidon arvioinnista prosessien eri vaiheissa. Erityisesti lakien ja asetusten vaatimustenmukaisuutta arvioidaan ja valvotaan. Yksiköissä toteutettu omavalvonta dokumentoidaan ja raportoidaan johdon katselmuksessa. Aikaisemmat alueelliset omavalvontateemat ovat säännöllistä toimintaa (käsihygienia, potilaan tunnistaminen ja turvatuotteiden käyttö). Johdon katselmuksissa käsitellään Hyvä hallinto ja johtaminen -ohjeen sekä laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman edellyttämät asiat. Prosessien toimivuutta arvioidaan sisäisellä auditoinnilla. Asiakas- ja potilaspalautteiden pohjalta laaditaan kehittämiskohteet. Palautteet kerätään kaksi kertaa vuodessa tehotetulla otannalla. Lisäksi palautetta voidaan antaa jatkuvasti sähköisen QPro -ohjelman kautta. Sekä QPro että HaiProkäsittelijäkoulutusta järjestetään uusille esimiehille sekä alueella että sairaanhoitopiirissä. HaiPro-ilmoitusten pohjalta määritetään vuosittain keskeiset kehittämiskohteet. Eskoon Tuki- ja osaamiskeskus liittyy sairaanhoitopiirin HaiPro ohjelmaan 2018 alusta. Alueellinen yhteistyö laadun ja potilasturvallisuuden parantamisessa etenee yhdessä valittujen teemojen puitteissa. Alueen potilasturvallisuusvastaavat kokoontuvat säännöllisesti. Alueellisena hankkeena jatketaan kaatumistapaturmien ehkäisyä. Sairaanhoitopiiri on mukana Etelä-Pohjanmaan SOTEn potilasturvallisuuden ja laadun suunnittelussa.

16 (113) Sairaanhoitopiirin laatutavoitteet vuosille Asiakas- ja potilaslähtöisyys Asiakkuusmittareiden käyttö ja tulosten hyödyntäminen Asiakasraadin toiminnan kehittäminen Asiakastyytyväisyysmittausten kehittäminen erikoissairaanhoidon ja SOTE toimijoiden tarpeita vastaavaksi Mittari: Potilaspalautteet tavoitetaso 4,5, 85% palautteista erinomaista. Potilaan hoito oikea hoito, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan näyttöön perustuvan tiedon soveltaminen potilaan hoidossa potilaan osallistuminen, kuuleminen ja voimaantuminen Mittari: Hoidon saatavuus erikoisaloittain, odotusaika ensikäynnille, Erva-alueen ja kansalliset potilasturvallisuusmittarit Käypähoito -suositusten toteutuminen Valtakunnalliset erikoissairaanhoidon vertailutilastot Potilasturvallisuus laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman käyttö päivittäisessä työssä, omavalvontasuunnitelma käytössä olevien mittareiden tehokkaampi käyttö Mittari: Potilasasiamiehen selvitys potilaspalautteista, muistutuksista, valituksista ja yhteydenotoista. Potilasvakuutusyhdistyksen vuosiraportti HaiPro ilmoitusten perusteella tehdyt kehittämistoimet Omavalvontaraportointi SAI-tilastot Erva-alueen ja kansalliset potilasturvallisuusmittarit Hoidon ja tutkimusmenetelmien vaikuttavuus vaikuttavuusmittareiden käyttöönotto vahvistaminen, seuranta ja raportointi Mittari: 15D vaikuttavuusmittari Johdon työpöytä Prosessit alueellisten hoitoketjujen ja -prosessien mallintaminen pääprosessien yhtenäistäminen ja prosessien auditointi prosessi-innovaatiot lean-ajattelu otetaan käyttöön hoitoketjuissa ja -prosesseissa sähköisten järjestelmien hyödyntäminen Mittari: Lean-prosessit käytössä Sisäinen ja ulkoinen viestintä Osaamisen johtaminen ja vahvistaminen perehdytyksen kehittäminen työssä oppimisen ja työnkierron kehittäminen esimiestyöhön ja johtamiseen panostaminen Mittari: Sähköisen yleisperehdytyksen käyttö Hrm perehdytysten kirjaukset HRkoulutus ja pätevyydet tilastojen hyödyntäminen ammatillisen osaamisen varmistamisessa Johdon katselmukset

17 (113) Sairaanhoitopiirin strategia Sairaanhoitopiirin strategia sisältää 10 kriittistä menestystekijää tavoitteineen. Talousarvioon sisältyvissä toiminta-alueiden toimintasuunnitelmissa on valittu kriittisistä menestystekijöistä muutama, määritellen näille toiminta-aluetasolle soveltuvat tavoitteet vuodelle 2018, mittarit ja keskeiset toimenpiteet. Hoidon tarpeeseen vasta- taan käyttäen vaikuttaviksi tunnistettuja menetelmiä ja hoitokäytäntöjä Menest yst ekijä Näyttöön perustuvat, vaikuttavat toimintatavat toimintaa ohjaamassa Osaava, riittävä ja hyvinvoiva henkilökunta Tavoit t eet 1. Vetovoimainen työnantaja, jolla riittävästi hakijoita avoimiin työpaikkoihin 2. Johtaminen osallistavaa ja arvostavaa vuorovaikutusta korostavaa 3. Henkilöstön osaaminen vastaa kehittyvää toimintaa 4. Työhyvinvoinnin kehittäminen yhteisenä asiana Voimaantunut ja hoitoon sitoutunut potilas 1. Potilaan ja hänen läheistensä näyttöön perustuva ohjaus 2. Potilaan kokemus saamastaan hoidosta ja palvelusta hyvä 1. Laadukas ja kokonaisvaltai- nen hoito Laajasti päivystävä keskussairaala 2. Riittävä kysyntä- ja tuotantovolyymi 3. Henkilöstöresurssit ja palveluvarustus kunnossa 1. Hoitotakuu lainmukai- sessa kunnossa Voimavarojen riittävyys ja oikea käyttö 2. Henkilöstön joustava ja tarkoituksenmukainen käyttö koko organisaatiossa

18 (113) Menest yst ekijä Potilaslähtöiset, saumattomat hoito-, kuntoutus- ja palveluketjut Tavoit t eet 1. Palveluiden laadun, saatavuuden ja jatkuvuuden turvaaminen 2. Tärkeimmät hoitoketjut käytössä 3. Prosessit kuvattu ja käytössä, prosessien johtamisessa tarvittava tieto reaaliaikaista Hoidon laatu ja potilasturvallisuus hyvä 1. Laadukas ja turvallinen sairaala 2. Infektioiden tehokas torjunta 3. Toimenpiteiden laatu kansainvälisellä tasolla 1. Keskeisimmät sairauden syynä olevat riskitekijät tunnis- tettu Terveyttä edistävät toimintatavat osana hoitoa 2. Motivoiva ja monipuolinen elintapaohjaus osana kaikkea hoitoa 1. Realistinen ja toimintaedelly- tykset turvaava suunnitelma Toimintaa tukevat, hyvätasoiset diagnostiset ja hoidolliset välineet sekä tilat ja logistiikka Talousarvio toteutuu suunnitellusti 1. Terveelliset, turvalliset ja kustannustehokkaan toiminnan takaavat työtilat 2. Sairaalarakentaminen tulevaisuuden tarpeet huomioivaa, ympäristöystävällistä, energiatehokasta, omaisuuden arvon säilyttävää ja korjausvelan estävää 2. Määrärahoissa pysyminen 3. Seurantatietojen ajantasaisuus 4. Talousosaamisen vahvistaminen

19 (113) Organisaatio ja vakinainen henkilöstö Vuonna 2018 yhteensä 2942

20 (113) Talousarvion sitovuustaso ja täytäntöönpano Vuoden 2018 talousarvio vahvistetaan sitovana sekä vuosien 2019 ja 2020 talousarviot ohjeellisina. Vuosien 2019 ja 2020 taloussuunnitelmissa on huomioitu suurimmat tiedossa olevat muutokset talousarvion valmistelun aikaisten päätösten mukaisina ilman normaalia inflaatiovaikutusta. Vuosien 2019 ja 2020 luvut kuvaavat siten reaalimuutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Valtuusto hyväksyy käyttötalousosan toiminta-alueittain. Valtuustoon nähden sitova taso on toiminta-aluekohtaiset toimintatavoitteet sekä toimintatuottojen ja toimintakulujen yhteissummat sekä rahoitustuottojen ja kulujen yhteissummat. Hankkeiden osalta noudatetaan nettobudjetointia, jossa sitovia ovat hankkeen omarahoitusosuus ja tilikauden tulos. Hankkeeseen rinnastetaan Sote-ICT:n valmistelusta aiheutuvat kustannukset. Toiminta-alue ulkoinen muu myynti sisältää apteekin, varaston ja tietohallinnon ulkoisen myynnin. Ulkoinen muu myynti toiminta-alueen osalta noudatetaan nettobudjetointia, jossa sitovia ovat tilikauden tulos. Hallitus päättää toiminta-aluekohtaiset tavoitteet sisältävästä käyttösuunnitelmasta, jolla tarkennetaan asianomaisen toiminta-alueen talousarvioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma ja päättää osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Hallitukseen nähden sitova taso on sairaanhoitopiirin sisäisten tulojen ja menojen yhteissummat sekä toiminta-aluekohtaisten sisäisten tulojen ja menojen yhteissummat. Toiminta-aluejohtaja päättää käyttösuunnitelmasta, jolla tarkennetaan asianomaisen toiminta-alueen talousarvioon sisältynyt alustava toimintayksikköjen käyttösuunnitelma ja päättää osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Toimintayksikköjohtaja voi edelleen jakaa oman toimintayksikkönsä määrärahan vastuuyksiköilleen. Käytännössä jako on jo olemassa, koska taloussuunnittelu on lähtenyt liikkeelle vastuuyksikkötasolta. Investointien osalta valtuustoon nähden sitova taso on investointiosan menojen ja tulojen yhteissummat. Hallitus voi määrittää yksittäisen hankkeen määrärahan itseensä nähden sitovaksi hyväksyessään talousarviovuoden rakentamisohjelman tai yksittäisen projektisuunnitelman. Hallitus antaa tarkemmat talousarvion täytäntöönpano-ohjeet joulukuussa.

21 (113) Talousarvion yleisperustelut Toiminta- ja taloussuunnittelun lähtökohtana on ollut yleinen taloudellinen tilanne ja kuntapuolen taloudellisiin paineisiin vastaaminen. Toimintakuluja kasvattaa kuitenkin erilaiset Sote-valmistelukustannukset, joihin tosin saadaan avustusta valtion varoista. Kilpailukykysopimus helpottaa jatkossakin hieman tilannetta siirtämällä osan työnantajan henkilöstösivukuluista työntekijöiden maksettavaksi. Palkkojen sopimuskorotuksiin joudutaan pitkästä aikaa varautumaan. Vuodelle 2018 on varattu 1 % tähän tarkoitukseen. Päivystysasetus, hoidon keskittämisasetus ja ensihoitoasetus tuovat omat vaatimuksensa toiminnan resursseihin. Toimintakulujen nousu on vuonna 2018 rajattu 1,5 %:iin verrattuna kuluvan vuoden toteutumaennusteeseen. Tämän lisäksi tulevat em. Sote-valmistelukustannukset. Vuosille 2019 ja 2020 ei ole määritetty erikseen raamia. Jatkovuodet on laadittu nykyisen lainsäädännön mukaisesti. Soten toteutuessa vuoden 2020 alussa, vaikuttaa se merkittävästi nyt esitettyihin lukuihin. Investointipuolelta poistuu rakennusinvestoinnit ja tuloslaskelmasta rakennusten ylläpitokustannukset ja suunnitelmapoistot sekä rahoituskustannuksista talousarviolainojen ja niihin sidottujen koronvaihtosopimusten kustannukset. Nämä erät korvautuvat rakennusten vuokrilla. Kuluvana vuonna toimintakulujen ennakoidaan nousevan 281,8 milj. euroon, jolloin nousua vuoden 2016 tilinpäätökseen kertyy 3,7 %. Tämän perusteella vuoden 2018 toimintakuluksi muodostuu 286 milj. euroa ilman Sote-valmistelukustannuksia ja niiden kanssa 291,1 milj. euroa. Vuoden 2018 toimintakulut sisältävät vakanssipaketin, jonka kustannusvaikutus vuositasolla on 2,07 milj. euroa. Paketin rahoittamiseksi taloushallinto vähentää toimistopäällikön, tavarakuljetus 0,5 logistiikkatyöntekijän ja tietohallinto yhden henkilön työpanoksen. Lisäksi operatiivisen puolen uusien lääkärivakanssien käyttöönottoa myöhennetään ja hoitotyön palveluyksikkö vähentää sijaisten käyttöä euron arvosta, jolloin vakanssipaketin nettokustannusvaikutus jää 1,47 milj. euroon vuonna Johtoryhmä on lisäksi päättänyt lakkauttaa ne hyllyvakanssit, joita ei pyritä täyttämään. Päätös ei koske virkoja. Hallintoylihoitaja tarkistaa hoitopuolen vakanssien tilanteen ennen lakkauttamista. Mikäli myöhemmin ilmenee tarve toimen täyttämiseen ja se on talousarviomäärärahojen puitteissa mahdollista, voi henkilöstöjohtaja tehdä päätöksen toimen täyttämisestä. Tietokoneet ja ajoneuvot hankitaan nykyisin leasingrahoituksella. Leasingrahoitusta on käytetty lisäksi satunnaisesti yksittäisten laitteiden hankinnassa. Sote ja mahdolliset toiminnan yhtiöittämiset tulevat lisäämään leasingrahoituksen käyttöä, koska organisaatioilla ei enää ole mahdollisuuksia sitoa pääomia koneisiin ja laitteisiin samaan tapaan kuin aiemmin. Ravintokeskuksen remontin yhteydessä hankittavat uudet sähkötoimiset laitteet on tarkoitus hankkia leasingrahoituksella. Hallitus hyväksyy myöhemmin leasing-rahoituksen periaatteet, jonka jälkeen sairaanhoitopiiri kilpailuttaa rahoituksen puitesopimuksen. Suunnitelmakaudella investoidaan voimakkaasti, mikä kasvattaa vähitellen suunnitelmapoistoja. Rakentamisen ja peruskorjaamisen investoinnit rahoitetaan suurelta osin lainalla. Tilapäisrahoituksen tarve hoidetaan Kuntatodistusohjelmien kautta. Suureen lainakantaan sisältyy pidemmällä aikavälillä merkittävä korkoriski, jolta suojautumiseksi sairaanhoitopiiri on tehnyt koronvaihtosopimuksia tai ottanut lainan kiinteäkorkoisena. Korkoriskiltä tullaan edelleen suojautumaan eri toimenpitein. Nykyisten koronvaihtosopimusten kustannukset ovat vuositasolla n euroa.

22 (113) Korkotason odotetaan lähtevän vähitellen nousuun. Viitekorot ovat vielä negatiivisia, mutta niiden ennakoidaan nousevan 0-rajan yläpuolelle vuoden 2019 aikana. Vuonna 2018 nostettavien uusien lainojen korot on laskettu 0,7 % mukaan ja peruspääoman korko on laskettu 1,0 % mukaan. Vanhojen lainojen viitekorot on laskettu nykyisen korkotason mukaan, jolloin niistä maksetaan käytännössä vain marginaalin osuus. Vuosien 2019 ja 2020 rahoituskustannukset on laskettu samoilla periaatteilla. Näytetty rahoituskustannusten nousu aiheutuu siten kasvavasta lainakannasta. Asiakasmaksuihin ei tehty indeksikorotusta, koska sen vaikutus jää hyvin pieneksi. Asiakasmaksut peritään kuitenkin asetuksen mukaisesti lukuun ottamatta henkilöitä, joilla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus tai rintamatunnus. Heiltä ei peritä asiakasmaksua poliklinikkakäynnistä, mikäli valtuusto edelleen niin päättää. Oman toiminnan kuntalaskutus tapahtuu edelleen suoriteperusteisesti. Laskutettavia suoritteita ovat avohoitokäynnit, drg-hoitojaksot ja osastohoitopäivät. Hoitopäiväperusteisesti peritään myös drg-jakson katkaisupisteen ylittävät hoidot ja ns. klinikkavalmiin potilaan hoidosta perittävät lisämaksut. Lisäksi käytössä on asukaslukupohjaisesti määräytyviä maksuja. Ulkopuolelta hankittavien erikoissairaanhoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen asiakaspalvelujen laskutus tapahtuu ns. läpilaskutuksena. Valtuusto tekee erillisen päätöksen maksujen perusteista. Tilikauden tulostavoite on koko suunnitelmakauden ajan 0 euroa. Tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosien yhteydessä on esitetty lyhyet perustelut.

23 (113) Tuloslaskelmaosa Merkittävin toiminnallinen muutos koskee sairaanhoidollisten palvelujen toimintaalueelle sijoitetun hoitotyön palveluyksikön laajentamista. Vuonna 2018 yksikköön siirretään myös psykiatrian, päivystyksen ja sairaanhoidollisten palvelujen toimintaalueiden hoitotyön linjaan kuuluvat varahenkilöt ja sijaiset. Muutoksen vuoksi toimintaalueiden luvut eivät enää ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden. Törnävän pääalue rakennuksineen on tuloslaskelmassa huomioitu entiseen tapaan sairaanhoitopiirin omaisuutena. Mahdollisen kaupan toteutuessa sen vaikutukset käsitellään talousarviomuutoksena ensi vuoden puolella. Vuoden 2018 talousarvioon on sisällytetty mm. seuraavat erät: Käyttötarkoitus Euroa Liikuntasetelit henkilökunnalle (virkistysrahasto) Oma tutkimusrahoitus (kompensoi vähenevää muuta tutkimusrahoitusta) EVO- ja VTR-tutkimusrahoitus Luottotappiot TUKE-toiminta Lomapalkkavelan muutos Peruspääoman korko 1 % Kehittämisrahaston käyttö Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelujen osto kuluvan vuoden käytön perusteella Keskitetty irtaimistohankinta (mm. potilassängyt ja kalusteet) SOTE-ICT valmistelukustannukset (valtion avustus 75 %) SOTE vastuuvalmistelijoiden kustannukset (valtion avustus 100 %) Sairaanhoitopiirissä on käytössä asukasluvun mukaan perittävä erityisvelvoite- ja poikkeuksellisen suurten hoitokustannusten tasausmaksu. Kalliin hoidon tasausraja on edelleen euroa. Vuoden 2018 talousarviossa erityisvelvoitemaksu kattaa seuraavat tehtävät: Käyttötarkoitus Euroa Kalliin hoidon tasaus Hankkeet (sis. Sote-ICT valmistelukustannusten kuntaosuus 25 %) Potilasvakuutus Potilaille ilmaiset tartuntatautilääkkeet Myrkytystietokeskuksen maksu Laboratorioiden laaduntarkkailu Potilasasiamiestoiminta Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkkö Suomen Kuntaliitto palvelumaksu eresepti ja KanTA arkisto Sähköinen asiointi Hyvis Vuonna 2019 toimintakuluja nostaa ennen muuta lomapalkkavaraukseen sisältyneen lomarahaleikkauksen päättyminen sekä Sote-ICT kustannusten lisääntyminen. Lisäksi ravintohuollon asiakaskunnan laajentuminen nostaa elintarvikekustannuksia. Toimintakulujen nousua hillitsee hieman rakentamiseen liittyvien irtaimistohankintojen vähentyminen. Kokonaisuutena toimintakulut kasvavat n. 2,4 % vuodesta 2018.

24 (113) Vuoden 2020 toimintakulut päätyvät lähes samalla tasolle kuin vuonna Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuudet nousevat vuonna 2018 yhteensä 6,6 % verrattuna kuluvan vuoden alkuperäiseen talousarvioon ja 4,3 % verrattuna vuoden 2016 tilinpäätökseen. Kuluvan vuoden jäsenkuntalaskutusennusteeseen verrattuna kasvua on 2,3 %, kun huomioidaan voimaan tulleen hinnanalennuksen vaikutus. Jäsenkuntalaskutuksen erittely: TP 2016 TA 2017 Ennuste 2017 TA 2018 Muut. TP % Muut. TA % Muut. Enn % Jäsenkuntien myyntituotot yht ,3 6,6 2,3 Oma toiminta, palveluhinnasto ,9 5,0 2,1 Ensihoito ,0 12,5 13,1 Lääkinnällinen kunt. ja apuvälineet ,4 1,9 3,1 Esh-ostopalvelut ,0 11,9-5,3 Erityisvelvoitemaksu ,1 16,3 16,8 Oman toiminnan kuntalaskutusta nostaa toimintakulujen kasvun lisäksi poistojen ja rahoituskustannusten kasvu. Poistojen kasvu on voimakkainta vuonna 2019, jolloin jäsenkuntaosuuksien kasvun arvioidaan olevan edelleen yli 2 %. Vuonna 2020 kasvuvauhti alenee jo lähelle 0,5 %. Erityisvelvoitemaksut asukasluvun ( ) mukaan Asukasluku Erityisvelvoitemaksu ( euroa ) KUNTA v v v Alajärvi , , ,49 Alavus , , ,66 Evijärvi , , ,86 Ilmajoki , , ,52 Isojoki , , ,86 Isokyrö , , ,29 Karijoki , , ,07 Kauhajoki , , ,47 Kauhava , , ,04 Kuortane , , ,78 Kurikka , , ,50 Lappajärvi , , ,04 Lapua , , ,94 Seinäjoki , , ,26 Soini , , ,39 Teuva , , ,43 Vimpeli , , ,70 Ähtäri , , ,69 Jäsenkunnat yht , , ,00 / asukas 78,01 83,60 87,00 Erityisvelvoitemaksu peritään asukasluvun mukaan.

25 (113) Erityisvelvoitemaksun suuruudeksi vuonna 2018 tulee 78,01 euroa per asukas, kun kuluvana vuonna summa on ollut 66,76 euroa per asukas. Erityisvelvoitemaksu peritään asukasluvun mukaan. Jatkovuosina erityisvelvoitemaksua nostaa lähinnä Sote-ICT valmistelukustannukset ja Una-hankkeen eteneminen. Ensihoidon laskutus toteutetaan edelleen asukaslukuperusteisesti. Maksu on 55,53 euroa per asukas vuonna Ensihoidon laskutus kasvaa 6,39 euroa per asukas. Maksua nostaa ennen muuta ensihoitoon kohdennetut lisäresurssit, vaativampien tehtävien määrän kasvun myötä lisääntyneet lääke- ja hoitotarvikekustannukset sekä kaluston uusimisesta aiheutuva leasingkulujen kasvu. Myös sisäisenä tulona käsiteltyjen siirtokuljetusten väheneminen nostaa ensihoidon maksua. Kuntakohtainen laskelma koko suunnitelmakauden osalta löytyy päivystyksen toiminta-alueen kohdalta. Ensihoitomaksun ennakoidaan säilyvän samalla tasolla myös jatkovuosina. Alueellisen apuvälikeskuksen laskutus tapahtuu myös asukaslukuperusteisesti. Vuoden 2018 maksu on erikoissairaanhoidon osalta 20,59 euroa per asukas ja perusterveydenhuollon osalta 8,64 euroa per asukas. Maksut nousevat n. 3 % kuluvaan vuoteen verrattuna. Kuntakohtainen laskelma vuoden 2017 osalta löytyy konservatiivisen toimintaalueen kohdalta. Laskutuksen ennakoidaan säilyvän samalla tasolla myös jatkovuosina. Seuraavilla sivuilla esitetään sairaanhoitopiirin tuloslaskelman lisäksi lisätietona erittelyt sairaanhoitopiirin omasta toiminnasta eli toiminta-alueet 1-8, hankkeista sekä ulkoisesta muusta myynnistä, johon sisältyy apteekin, varaston ja tietohallinnon myynnit. Taulukoista ilmenee vuoden 2018 määrärahat ja niiden muutokset sekä kuluvan vuoden alkuperäiseen talousarvioon että vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna. Vuosien 2019 ja 2020 osalta esitetään vain määrärahat.

26 (113) Tuloslaskelma TALSU RAPORTTI TP 2016 TA 2017 TA 2018 TP % (TA/TP) TA % (TA/TA) TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT ,8% 7,5% MYYNTITUOTOT ,2% 6,3% Jäsenkuntien myyntituotot ,3% 6,6% Muut myyntituotot ,9% 4,4% MAKSUTUOTOT ,5% 3,6% TUET JA AVUSTUKSET ,8% 271,1% MUUT TOIMINTATUOTOT ,5% 9,3% SISÄISET TUOTOT ,6% 12,2% TOIMINTAKULUT ,2% 7,1% HENKILÖSTÖKULUT ,2% 2,4% PALVELUJEN OSTOT ,0% 15,9% AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,4% 13,5% AVUSTUKSET ,7% 5,2% MUUT TOIMINTAKULUT ,9% 1,8% SISÄISET KULUT ,6% 12,2% TOIMINTAKATE ,1% 15,5% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT ,3% 74,1% KORKOTUOTOT ,0% -19,3% MUUT RAHOITUSTUOTOT ,5% -73,1% KORKOKULUT ,8% 10,0% MUUT RAHOITUSKULUT ,6% 59,7% VUOSIKATE ,7% 12,2% POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,0% 13,2% SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOK ,0% 150,0% 0 0 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSET ,9% 150,0% 0 0 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ ,0% 0 0

27 (113) Sairaanhoitopiirin oma toiminta eli toiminta-alueet 1-8 TALSU RAPORTTI TP 2016 TA 2017 TA 2018 TP % (TA/TP) TA % (TA/TA) TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT ,9% 5,5% MYYNTITUOTOT ,2% 5,5% Jäsenkuntien myyntituotot ,5% 6,0% Muut myyntituotot ,2% 1,2% MAKSUTUOTOT ,5% 3,6% TUET JA AVUSTUKSET ,7% 35,8% MUUT TOIMINTATUOTOT ,4% 9,3% SISÄISET TUOTOT ,6% 12,2% TOIMINTAKULUT ,2% 5,0% HENKILÖSTÖKULUT ,6% 1,9% PALVELUJEN OSTOT ,5% 9,4% AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,2% 11,3% AVUSTUKSET ,3% 1,4% MUUT TOIMINTAKULUT ,7% 1,8% SISÄISET KULUT ,6% 12,2% TOIMINTAKATE ,8% 15,5% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT ,3% 74,1% KORKOTUOTOT ,0% -19,3% MUUT RAHOITUSTUOTOT ,5% -73,1% KORKOKULUT ,8% 10,0% MUUT RAHOITUSKULUT ,6% 59,7% VUOSIKATE ,5% 12,2% POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,0% 13,2% SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOK ,5% 150,0% 0 0 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSET ,9% 150,0% 0 0 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ ,0% 0 0

28 (113) Hankkeet TALSU RAPORTTI TP 2016 TA 2017 TA 2018 TP % (TA/TP) TA % (TA/TA) TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT ,4% 430,8% MYYNTITUOTOT ,0% 271,1% Jäsenkuntien myyntituotot ,9% 271,1% Muut myyntituotot ,0% 0 0 MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET ,6% 592,5% MUUT TOIMINTATUOTOT ,0% 0 0 SISÄISET TUOTOT TOIMINTAKULUT ,6% 430,8% HENKILÖSTÖKULUT ,1% 132,9% PALVELUJEN OSTOT ,8% 825,1% AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,0% 1 112,8% AVUSTUKSET ,5% 63,6% 0 0 MUUT TOIMINTAKULUT ,8% 1,3% 0 0 SISÄISET KULUT ,0% TOIMINTAKATE ,0% 0 0 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT VUOSIKATE ,0% 0 0 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOK ,0% 0 0 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSET TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ ,0% 0 0