Yhtymävaltuuston kokouksen päätöksen mukainen

Transkriptio

1 Yhtymävaltuuston kokouksen päätöksen mukainen Talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma

2 (84) Sisällysluettelo Toimintaympäristö suunnitelmakaudella Kuntien ja terveyskeskusten esitykset toiminnan kehittämisestä vv Keskeisimmät toiminnan muutokset... 5 Väestökehitys Etelä-Pohjanmaalla... 6 Sairaanhoitopiirin palvelutuotannon kehitys vv Organisaatio ja vakinainen henkilöstö Talousarvion sitovuustaso ja täytäntöönpano Talousarvion yleisperustelut ja tuloslaskelma Investointiosa Rahoitusosa Konserniyhtiöt Toiminnalliset tavoitteet ja taloussuunnitelmat Hankkeet Ulkoinen muu myynti Kuntayhtymähallinto ja Hallintopalvelujen toiminta-alue Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue Tukipalvelujen toiminta-alue Operatiivinen toiminta-alue Konservatiivinen toiminta-alue Psykiatrinen toiminta-alue Päivystyskeskuksen toiminta-alue Toiminta- ja taloussuunnitelman liiteosa Henkilöstö toimintayksiköittäin vv Varahenkilöstö- ja muut virkapohjaan kuulumattomat vakanssit Määräaikaiset, uudelleensijoitusta varten perustetut vakanssit... 84

3 Toimintaympäristö suunnitelmakaudella (84) Kansantaloudessa jo seitsemän vuotta kestänyt taantuma asettaa julkiselle taloudelle ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille sen osana erittäin ahtaat toiminnalliset raamit. Kun näköpiirissä ei ole vientisektorin nopeaa elpymistä, julkinen sektori joutuu varsin voimakkailla toimenpiteillä alentamaan omaa kulukehitystään. Sairaanhoitopiirissä talouden haasteeseen on vastattu rakentamalla talousarvion muutos miinusmerkkiseksi. Suuren haasteen asettaa se tosiaasia, että monet kustannustekijät ovat sellaisia, joihin sairaanhoitopiiri ei voi vaikuttaa. Tällaisia ovat mm. ostopalvelut, jotka perustuvat vaativien hoitojen keskittämiseen tai potilaiden vapaaseen hoitopaikan valintaan. Myös lainsäädännön kautta tulee kustannuspaineita: terveydenhuoltolain ja sen pohjalta annetun päivystysasetuksen vuoksi talousarviossa joudutaan panostamaan uutta resurssia päivystyskeskuksen toimintaan. Suunnitelmakauden suuri rakenteellinen muutos on Ähtärin sairaalan toiminnan siirtyminen Seinäjoelle kesällä Ähtärin sairaala on tehnyt 1960-luvun lopulta asti merkittävää työtä erityisesti Ähtärin ympäristökuntien väestön palveluiden tuottajina. Erityisesti potilaiden palvelukokemukset ovat sairaalassa olleet poikkeuksellisen hyvät. Pienehkössä sairaalatyöyhteisössä henkilöstön yhteistyö ja joustavuus on ollut esimerkillistä. Se, mikä lopulta johti kuitenkin päätökseen sairaalan lopettamisesta, kytkeytyy hyvin tiukasti lääketieteen yleiseen kehitykseen: vuodeosastoja tarvitaan hoitamisessa entistä vähemmän, leikkausmäärät eivät olekaan kasvaneet huolimatta väestön ikääntymisestä, leikkaavan sairaalan laatuvaatimuksiin kuuluu yhä kiinteämmin vaatimus teho-osastosta ja raskaasta erikoisalapäivystyksestä. Suunnitelmakaudella saatetaan päätökseen Y-talon valmistumisen myötä alkanut vanhan kantasairaalan peruskorjaus ja siihen liittyvä laajennusrakentaminen. Peruskorjauksen kustannus tulee vuosina olemaan n. 70 milj. euroa (sisältää F- laajennuksen). Vanhan kiinteistön peruskorjaaminen muuttunutta toimintaa vastaavaksi on kuitenkin välttämätöntä niin toiminnallisista kuin kiinteistönäkökohdista tarkastellen. Sairaanhoitopiirillä on sinänsä ollut hyvä onni siinä, että urakkojen tarjoustasot ovat saneerausjakson ajan olleet varsin edulliset korkeasuhdanteeseen verrattuna ja myös rahoittamisen kulut ovat matalat. Investoinnit ovat osaltaan olleet myös aluetaloutta elvyttäviä, kun rakentaminen on muuten ollut vähäistä. Suuri uudistus suunnitelmakaudella on potilastietojärjestelmän vaihtaminen. Uusi tietojärjestelmä määritetään siten, että se kattaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon ja on siten sote-uudistusta tukeva. Vaikka taloudellisesti aika on poikkeava, sairaanhoitopiiri pyrkii aktiivisesti kehittämään toimintojaan. Tämä tarkoittaa niin tieteelliseen tutkimukseen sitoutumista kuin hanketoiminnan jatkamista. Sisäisesti kehittämistyössä painotetaan leanajattelutapaa, mikä oikein toteutettuna on myös kuluja alentavaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ei ole edennyt siinä tahdissa kuin on ennakoitu. Tämän hetken tavoite on, että sote-järjestämisvastuu siirtyy itsehallinnollisille alueille vuoden 2019 alussa. Sairaanhoitopiiri ottaa omassa toiminnassaan huomioon sote-uudistuksen ja pyrkii omalta osaltaan tukemaan uuden hallinnon mahdollisuutta toteuttaa kattava sote-palvelujen integraatio.

4 (84) Kuntien ja terveyskeskusten esitykset toiminnan kehittämisestä vv Sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta ja yhteistoiminta-alueilta on pyydetty perussopimuksen 16 :n mukaisesti lausunnot kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Alla on mainittuna lausunnoista esille nousevat keskeiset teemat sekä sulkeissa jäsenkunnat ja yhteistoiminta-alueet joiden lausunnot kyseistä teemaa koskettavat muodossa tai toisessa. 1) Kuntien taloudellisen tilanteen huomioiminen erikoissairaanhoidon suunnittelussa (Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Lapua, Seinäjoki, Teuva, Ähtäri, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunta, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä) Sairaanhoitopiiri ottaa huomioon kuntatalouden kireän toimintaympäristön suunnittelussaan. Vuoden 2016 talousarvio on valmisteltu toimintamenojen -1%-kasvulla vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. 2) Pidättyväinen suhtautuminen uudisrakentamiseen ennen valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen selkeytymistä (Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Jalasjärvi, Karijoki, Kauhava, Lappajärvi, Soini, Teuva, Vimpeli, Ähtäri, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunta) Sairaanhoitopiiri arvioi investointitarpeita huolellisesti. Keskussairaalassa tulee kuitenkin tehdä tärkeitä peruskorjaus- ja muutostöitä, mm. poliklinikka- ja osastoremontit sekä talousarviovuonna käynnistyvä F-osan laajennus. Myös L1-suunnitteluvaiheessa oleva psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennus on hyvin perusteltu hanke niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. 3) Huomion kiinnittäminen oikeaan työnjakoon ja päällekkäisyyksien poistamiseen erikoissairaanhoidon ja perustason kesken (Alavus, Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Kuortane, Lapua, Seinäjoki, Teuva, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä) Oikeaan hoidonporrastukseen ja prosessien hyvään toimimiseen kiinnitetään jatkuvasti huomiota. Talousarviovuoden aikana tapahtuvat muutokset psykiatrian hoidonporrastuksessa Seinäjoella ovat yksi esimerkki tästä kehitystyöstä. 4) Ensihoidon toteuttaminen kustannustehokkaasti / kustannusnousun kattaminen erikoissairaanhoidon toimintaa tehostamalla (Alavus, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Karijoki, Kauhajoki, Lapua, Kauhava, Teuva, Ähtäri, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen) Sairaanhoitopiiri kehittää ensihoitotoimintaa huomioiden toiminnalliset ja taloudelliset reunaehdot. Tampereen yliopiston johdolla on käynnissä ensihoidon arviointitutkimus, joka valmistuessaan lisää tietoa toiminnan vaikuttavuudesta.

5 (84) Keskeisimmät toiminnan muutokset Vuoden 2016 toiminta Sairaanhoitopiirin toteuttama erikoissairaanhoito Ähtärin sairaalassa siirtyy Seinäjoen keskussairaalaan kesäsulkuun 2016 mennessä. Valtuustolle esitetään ensihoidon palvelutasopäätöksen muuttamista siten, että terveyskeskusten tukitehtäviä tehdään vain satunnaisesti, jonka myötä voidaan anoa Aluehallintovirastolta työaikamuodon muuttamista. F-osan rakentaminen alkaa. Psykiatrialla hoidonporrastusta tarkastellaan yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa. Keskitetty tekstinkäsittely-yksikkö perustetaan Sairaanhoidollisten palvelujen toimintaalueelle. Uuden tehostetun hoidon ja valvonnan yksikön rakentaminen alkaa. Seinäjoen kaupungin päivystystoiminta siirtyy sairaanhoitopiirille päivittäin klo Kipupotilaiden hoito Neurologian toimintayksikössä suunnitellaan siirrettäväksi Kuntoutuksen toimintayksikköön. Ihotaudeilla uutena toimintana alkaa sukupuolitautien matalan kynnyksen tutkimus ja hoito. Vuosien 2017 ja 2018 toiminta Uusi tehostetun hoidon ja valvonnan yksikkö valmistuu. F-osan laajennus valmistuu. Valtuusto tekee tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain edellyttämät päätökset toiminnan ja hallinnon muuttamiseksi.

6 (84) Väestökehitys Etelä-Pohjanmaalla Väestö Etelä-Pohjanmaalla 2014 sekä väestöennuste Ennusteessa ei ole huomioitu muuttoliikettä Etelä-Pohjanmaan shp Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjoki Soini Teuva Vimpeli Ähtäri Muutos v:sta ,5 % 1,2 % 3,2 % 4,3 % Lähde: Tilastokeskus Jalasjärvi ja Kurikka yhdistyvät v alusta. Väestöennuste ikäryhmittäin v sekä ennuste 2020 ja

7 Sairastavuustilastoja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta (84) Eteläpohjalaisten sairastavuusindeksi (vakioitu) 2014 Koko maa = 100 Etelä-Pohjanmaa = 107 Teuva 104,9 Karijoki 105,9 Isojoki 113,5 Kurikka 106,6 Isokyrö 103,4 Kauhajoki 116,1 Ilmajoki 99,9 Jalasjärvi 114 Kauhava 107,9 Seinäjoki 97,9 Lapua 106,9 Evijärvi 120 Lappajärvi 113,2 Vimpeli 116,8 Kuortane 110 Alavus 119,4 Alajärvi 115,3 Soini 129,7 Ähtäri 109,9 Suurin sairastavuus, suurin käyttö 2. suurin sairastavuus tai käyttö 3. suurin sairastavuus tai käyttö 4. suurin sairastavuus tai käyttö Pienin sairastavuus tai pienin käyttö Eteläpohjalaisten erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö / 1000 asukasta (oma toiminta ja ostopalvelut) 2014 Teuva 344 Karijoki 361 Isojoki 330 Kurikka 338 Isokyrö 366 Kauhajoki 351 Ilmajoki 336 Jalasjärvi 356 Kauhava 342 Seinäjoki 332 Lapua 326 Evijärvi 367 Lappajärvi 360 Vimpeli 325 Kuortane 312 Alavus 321 Alajärvi 355 Soini 353 Ähtäri 363 Hoidetut henkilöt / 1000 asukasta Etelä-Pohjanmaa = 335 Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Luku kertoo yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta. ( Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö pitää sisällään kaikki sairaanhoitopiirin tuottamat tai ostopalvelujen muodossa välittämät palvelut. Keskeisten kansantautien esiintyvyys Etelä-Pohjanmaalla (indeksi, koko maa = 100), järjestys vuoden 2014 mukaan) Keskeisten kansantautien esiintyvyyden kehitys Etelä-Pohjanmaalla 103 Diabetes 121,2 202 Nivelreuma 119,6 Etelä-Pohjanmaa 118,7 112 Psykoosit 113,2 205 Verenpainetauti 112,1 206 Sepelvaltimotauti Astma 103, vuosi 2014 vuosi 2013 vuosi 2012

8 (84) Sairaanhoitopiirin palvelutuotannon kehitys vv Tot TA Suunnitelma Sairaanhoitopiiri yhteensä: Kokonaistuotanto: Hoitopäivät Hoitojaksot Sairaansijat Laskutettu toiminta: Avohoitokäynnit DRG-hoitojaksot DRG:n ulkopuoliset hoitopäivät Perusterveydenhuollon päivystyskäynnit TK-prick tai muu TK-myynti Kuntoutuskoti- / asuntola hpv Ensihoito: Ensihoito+kuljetus Ensihoito+ei kuljetusta Budjetoidut ostopalvelut: Minivaltava käynnit Minivaltava paketit Minivaltava hoitopäivät Lääk.kunt. hoitopäivät Lääk.kunt. käynnit Hengityshalvauspot. hpv Sisäinen palvelutuotanto: Laboratoriotutkimukset Patologian tutkimukset Radiologian tutkimukset Sosiaalityö, käynnit Psykologitoiminta, käynnit Anestesiat Leikkaukset Päiv.pkl. DRG-jaks.sis.päiv.käynnit 1) Tehostettu valvonta hpv Ravintohuolto, suoritteet Fysioterapia, hoitokerrat Toimintaterapia, hoitokerrat Muut terapiat, hoitokerrat Apuvälinekeskuksen palvelut, käynnit 2) ) Päivystyspoliklinikalta osastohoidon paketteihin siirtyneet käynnit 2) Asukaslukupohjaiseen maksuun sisältyvät käynnit

9 (84) Sairaansijat ja henkilöstö Erikoisala: Kirurgia Urologia Vatsataudit Ortopedia Naistentaudit ja synnytykset Lastentaudit Korva-,nenä- ja kurkkutaudit Operatiivinen ta yhteensä Sisätaudit Neurologia Kuntoutus Keuhkosairaudet Konservatiivinen ta yhteensä Lasten- ja nuorisopsykiatria Psykiatria Psykiatrinen ta yhteensä Päivystyskeskuksen ta yhteensä Sairaansijat yhteensä Tarkkailuosasto Sairaansijat ja hoitopaikat Tehostettu valvonta Sydänvalvonta yksikkö Henkilöstö: TA 1.1.

10 (84) Henkilökunta Yleisen taloudellinen tilanteen heikentymisen vuoksi lähivuodet tulevat olemaan kunta-alalla haasteellisia, mistä johtuen henkilöstökustannuksia ei ole varaa kasvattaa. Henkilöstösuunnittelussa tämä tarkoittaa mm. toimintojen uudelleen järjestelyjä, työnjakojen kehittämistä sekä henkilöstöresurssien laajempaa koordinointia muun muassa työaikamuotoja tarkastelemalla. Henkilöstön yhteiskäyttöä pyritään lisäämään yksiköiden välillä, systemaattisen työkierron toteuttamista sekä prosessien kehittämistä jatketaan. Muutosten läpivienti edellyttää muun muassa, että henkilöstö otetaan entistä paremmin mukaan oman työn ja työyhteisön kehittämiseen, huomiota kiinnitetään voimavaralähtöiseen ja ratkaisuja hakevaan toimintatapaan ja työssä jatkamista ja työhön paluuta tuetaan mukauttamalla työtä työntekijän voimavaroihin. Tavoitteena on tuottavuuden, tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin lisääminen. Suunnitelman lähtökohtana on, että uusia vakansseja tai kustannuksia lisääviä vakanssimuutoksia ei tehdä, ellei muutoksella voida vastaavasti vähentää vastaavaa määrää esim. ostopalveluja. Jokaisen avautuvan vakanssin osalta harkitaan erikseen, onko sen täyttäminen tarpeellista vai voidaanko tehtävät hoitaa muilla järjestelyillä. Määräaikaisen henkilöstön määrää vähennetään. Sote-uudistus vaikuttaa osaltaan myös sairaanhoitopiirin henkilöstöpolitiikkaan suunnitelmakaudella Varahenkilöstön rakennetta kehitetään toiminta-alueiden tarvetta vastaavaksi. Varahenkilöstön varausten käyttöastetta nostetaan, ja alle 13 päivää kestävien sijaisuuksien käyttöä vähennetään suunnitelmallisesti. Jatkossa harkitaan vakanssiperusteisesta ajattelusta luopumista. Henkilöstön eläköitymisen ennuste vuosille Ammattiryhmä Erikoislääkärit Hammaslääkärit 2 Sairaanhoitajat Muu hoitohenkilökunta Tutkimus- ja hoitohenkilöt, akateemiset Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt Huoltohenkilöt Hallinto- ja taloushenkilöt Yhteensä Lähde: ExReport 113

11 Laatu- ja potilasturvallisuus (84) Terveydenhuoltolain ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisesti laatu ja potilasturvallisuus ovat osa jokapäiväistä toimintaa. Keskeistä on henkilöstön osallistuminen laadun ja potilasturvallisuuden kehittämisessä, toteutuksessa ja arvioinnissa. Asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan osallistumista edistetään vuonna 2015 käynnistyneellä hankkeella. Asiakkuuskertomus otettiin käyttöön kuluneena vuonna ja sen käyttöä jatketaan. Asiakkaan aseman vahvistamiseksi ja vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi käynnistetään asiakasraati. Asiakasraadin tavoitteena on palvelujen asiakaslähtöisyyden kehittäminen ja parantaminen. Hoitoketjujen ja -prosessien mallintamista jatketaan. Alueellisia prosesseja kehitetään yhteistyössä Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikön Aksilan kanssa. Prosessien toimivuutta arvioidaan sisäisellä auditoinnilla, johon koulutetaan uusia auditoijia. Sairaanhoitopiirin eri toiminta-alueiden omavalvontatoimenpiteet kootaan yhteiseen suunnitelmaan. Yksiköissä toteutettu omavalvonta dokumentoidaan ja raportoidaan. Omavalvontaa jatketaan erityisesti käsihygieniassa, potilaan tunnistamisessa ja turvatuotteiden käytössä. Johdon katselmuksissa käsitellään Hyvä hallinto ja johtaminen -ohjeen sekä laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman edellyttämät asiat. Sairaanhoitopiirin alueella on käytössä yhteinen HaiPro-järjestelmä. Käytössä ovat potilasturvallisuus, työturvallisuus, tietoturvallisuus ja Potilaan haitta- ja vaaratapahtumailmoitukset. HaiPro-käsittelijäkoulutus järjestetään uusille käsittelijöille sekä alueella että sairaanhoitopiirissä. HaiPro-ilmoitusten pohjalta määritetään vuosittain keskeiset kehittämiskohteet. Pisto- ja viiltotapaturmien ehkäisemiseksi tehostetaan turvatuotteiden käyttöä, oikeita työtapoja ja omavalvontaa. Vuoden 2016 teemana uuden jätelain mukaisesti on lääkejätteen vähentäminen ja oikea käsittely yksiköissä. Rakenteisen kirjaamisen parantaminen aloitettiin 2015 hankkeella. Hanke käynnistettiin sisäisen auditoinnin tulosten perusteella. Tays-erva -alueen potilasvahinkotyöryhmän linjausten mukaisesti seurataan yhteisiä potilasturvallisuuden mittareita. Alueellinen yhteistyö laadun ja potilasturvallisuuden parantamisessa etenee yhdessä valittujen teemojen puitteissa. Alueen potilasturvallisuusvastaavat kokoontuvat säännöllisesti. Yhteisenä tavoitteena on hoito-, kuntoutus- ja palveluketjujen laadun ja potilasturvallisuuden parantaminen.

12 Sairaanhoitopiirin laatutavoitteet vuosille (84) Asiakas- ja potilaslähtöisyys Asiakkuusmittareiden käyttö ja tulosten hyödyntäminen Asiakasraadin toiminnan käynnistäminen Asiakastyytyväisyysmittausten kehittäminen Mittari: Asiakkuuskertomus Potilaan hoito oikea hoito, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan näyttöön perustuvan tiedon soveltaminen potilaan hoidossa potilaan osallistuminen, kuuleminen ja voimaantuminen Mittari: Hoidon saatavuus erikoisaloittain, odotusaika ensikäynnille, johdon työpöytä käypähoito -suositusten toteutuminen ERVA alueella Valtakunnalliset erikoissairaanhoidon vertailutilastot Potilasturvallisuus laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman käyttö päivittäisessä työssä, omavalvontasuunnitelma potilasturvallisuuskyselyn tulosten hyödyntäminen käytössä olevien mittareiden tehokkaampi käyttö Mittari: Potilasasiamiehen selvitya potilaspalautteista, muistutkista, valituksista ja yhteydenotoista. Potilasvakuutusyhtistyksen vuosiraportti HaiPro ilmoitusten perusteella tehdyt kehittämistoimet Omavalvontaraportointi SAI-tilastot Hoidon ja tutkimusmenetelmien vaikuttavuus vaikuttavuusmittareiden luominen, seuranta ja raportointi Mittari: 15D vaikuttavuusmittari Johdon työpöytä Prosessit alueellisten hoitoketjujen ja -prosessien mallintaminen pääprosessien yhtenäistäminen ja prosessien auditointi prosessi-innovaatiot lean-ajattelu käyttöön hoitoketjuissa ja -prosesseissa sähköisten järjestelmien hyödyntäminen Mittari: Lean-prosessit käytössä Tiedonkulku Osaamisen johtaminen ja vahvistaminen perehdytyksen kehittäminen työssä oppimisen ja työnkierron kehittäminen esimiestyöhön ja johtamiseen panostaminen Mittari: Sähköisen yleisperehdytyksen käyttö Hrm perehdytysten kirjaukset HR-tilastot ja niiden hyödyntäminen Johdon katselmukset

13 (84) Sairaanhoitopiirin strategia Sairaanhoitopiirin vuosille hyväksyttyä strategiaa on välitarkasteltu kevään 2015 aikana, ja päivitetty asiakirja on hyväksytty valtuustossa Tarkastelun yhteydessä on korostettu mm. henkilöstön, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä talouden merkitystä. Strategian liitteenä olevia, Balanced Scorecard - eli Tasapainotettu mittaristo mallin mukaisesti (asiakas, henkilöstö, toiminta ja talous) muodostettuja kriittisiä menestystekijöitä tavoitteineen on myös päivitetty. Menestystekijöitä strategiassa on määritelty kymmenen kappaletta: Hoidon tarpeeseen vasta- taan käyttäen vaikuttaviksi tunnistettuja menetelmiä ja hoitokäytäntöjä Menest yst ekijä Näyttöön perustuvat, vaikuttavat toimintatavat toimintaa ohjaamassa Osaava, riittävä ja hyvinvoiva henkilökunta Tavoit t eet 1. Vetovoimainen työnantaja, jolla riittävästi hakijoita avoimiin työpaikkoihin 2. Johtaminen osallistavaa ja arvostavaa vuorovaikutusta korostavaa 3. Henkilöstön osaaminen vastaa kehittyvää toimintaa 4. Työhyvinvoinnin kehittäminen yhteisenä asiana Voimaantunut ja hoitoon sitoutunut potilas 1. Potilaan ja hänen läheistensä näyttöön perustuva ohjaus 2. Potilaan kokemus saamastaan hoidosta ja palvelusta hyvä 1. Laadukas ja kokonaisvaltai- nen hoito Laajasti päivystävä keskussairaala 2. Riittävä kysyntä- ja tuotantovolyymi 3. Henkilöstöresurssit ja palveluvarustus kunnossa 1. Hoitotakuu lainmukai- sessa kunnossa Voimavarojen riittävyys ja oikea käyttö 2. Henkilöstön joustava ja tarkoituksenmukainen käyttö koko organisaatiossa

14 (84) Menest yst ekijä Potilaslähtöiset, saumattomat hoito-, kuntoutus- ja palveluketjut Tavoit t eet 1. Palveluiden laadun, saatavuuden ja jatkuvuuden turvaaminen 2. Tärkeimmät hoitoketjut käytössä 3. Prosessit kuvattu ja käytössä, prosessien johtamisessa tarvittava tieto reaaliaikaista Hoidon laatu ja potilasturvallisuus hyvä 1. Laadukas ja turvallinen sairaala 2. Infektioiden tehokas torjunta 3. Toimenpiteiden laatu kansainvälisellä tasolla 1. Keskeisimmät sairauden syynä olevat riskitekijät tunnis- tettu Terveyttä edistävät toimintatavat osana hoitoa 2. Motivoiva ja monipuolinen elintapaohjaus osana kaikkea hoitoa 1. Realistinen ja toimintaedelly- tykset turvaava suunnitelma Toimintaa tukevat, hyvätasoiset diagnostiset ja hoidolliset välineet sekä tilat ja logistiikka Talousarvio toteutuu suunnitellusti 1. Terveelliset, turvalliset ja kustannustehokkaan toiminnan takaavat työtilat 2. Sairaalarakentaminen tulevaisuuden tarpeet huomioivaa, ympäristöystävällistä, energiatehokasta, omaisuuden arvon säilyttävää ja korjausvelan estävää 2. Määrärahoissa pysyminen 3. Seurantatietojen ajantasaisuus 4. Talousosaamisen vahvistaminen

15 (84) Kriittiset menestystekijät tavoitteineen ovat jatkuvasti tärkeässä roolissa sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämisessä. Talousarviovuoden 2016 suunnittelussa niiden tavoitteista erityisesti neljä seuraavaa korostuvat: 1) Laadukas ja turvallinen sairaala o Mittari: asiakastyytyväisyysmittaukset ja palautteet, HaiPro-ilmoitukset, kantelut, muistutukset, valitukset 2) Henkilöstön joustava ja tarkoituksenmukainen käyttö koko organisaatiossa o Mittari: hoitotakuun toteutuminen, hoitoisuus / työntekijä, suunnitelmallisen työkierron toteutuminen, sairauspoissaolot 3) Terveelliset, turvalliset ja kustannustehokkaan toiminnan takaavat työtilat o Mittari: investointisuunnitelman toteutuminen, sisäilma- ja vaaratapaukset 4) Määrärahoissa pysyminen o Mittari: talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutumisen mittaamismahdollisuus ei rajoitu pelkästään yllä mainittuihin mittareihin.

16 (84) Organisaatio ja vakinainen henkilöstö Vuonna 2016 yhteensä 2705,9

17 (84) Talousarvion sitovuustaso ja täytäntöönpano Vuoden 2016 talousarvio vahvistetaan sitovana sekä vuosien 2017 ja 2018 talousarviot ohjeellisina. Talousarviovuosi 2016 on lähtökohdiltaan kuluvan vuoden kaltainen. Suurimmat toiminnalliset muutokset tapahtuvat ensihoidossa ja Ähtärin sairaalassa. Lisäksi sairaanhoidollisten tukipalvelujen alueella aloittaa uutena toimintayksikkönä keskitetty tekstinkäsittely, jonka vuotuiset toimintamenot ovat n. 2,3 milj. euroa. Vuosien 2017 ja 2018 taloussuunnitelmissa on huomioitu suurimmat tiedossa olevat muutokset talousarvion valmistelun aikaisten päätösten mukaisina ilman normaalia inflaatiovaikutusta. Vuosien 2017 ja 2018 luvut kuvaavat siten reaalimuutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Valtuusto hyväksyy käyttötalousosan toiminta-alueittain. Valtuustoon nähden sitova taso on toiminta-aluekohtaiset toimintatavoitteet sekä toimintatuottojen ja toimintakulujen yhteissummat sekä rahoitustuottojen ja kulujen yhteissummat. Hankkeiden osalta noudatetaan nettobudjetointia, jossa sitovia ovat hankkeen omarahoitusosuus ja tilikauden tulos. Toiminta-alue ulkoinen muu myynti sisältää apteekin, varaston atk:n ulkoisen myynnin. Ulkoinen muu myynti toiminta-alueen osalta noudatetaan nettobudjetointia, jossa sitovia ovat tilikauden tulos. Hallitus päättää toiminta-aluekohtaiset tavoitteet sisältävästä käyttösuunnitelmasta, jolla tarkennetaan asianomaisen toiminta-alueen talousarvioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma ja päättää osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Hallitukseen nähden sitova taso on sairaanhoitopiirin sisäisten tulojen ja menojen yhteissummat sekä toiminta-aluekohtaisten sisäisten tulojen ja menojen yhteissummat. Toiminta-aluejohtaja päättää käyttösuunnitelmasta, jolla tarkennetaan asianomaisen toiminta-alueen talousarvioon sisältynyt alustava toimintayksikköjen käyttösuunnitelma ja päättää osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Toimintayksikköjohtaja voi edelleen jakaa oman toimintayksikkönsä määrärahan vastuuyksiköilleen. Käytännössä jako on jo olemassa, koska taloussuunnittelu on lähtenyt liikkeelle vastuuyksikkötasolta. Investointien osalta valtuustoon nähden sitova taso on investointiosan menojen ja tulojen yhteissummat. Hallitus voi määrittää yksittäisen hankkeen määrärahan itseensä nähden sitovaksi hyväksyessään talousarviovuoden rakentamisohjelman tai yksittäisen projektisuunnitelman. Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuudet pienenevät vuonna 2016 yhteensä -1,1 % verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon ja kasvavat 1,2 % verrattuna vuoden 2014 tilinpäätökseen. Sairaanhoitopiirissä on käytössä asukasluvun mukaan perittävä erityisvelvoite- ja poikkeuksellisen suurten hoitokustannusten tasausmaksu, jolla on tarkoitus kerätä n. 13,7 milj. euroa. Lisäksi erityisvelvoitemaksulla rahoitetaan sairaanhoitopiirin osuus hankkeista, potilasvakuutus, potilasasiamiestoiminta, perusterveydenhuollon yksikkö, terveyden edistäminen ja muu kaikkiin sairaanhoitopiirin asukkaisiin kohdistuva sairaanhoitopiirin toiminta. Kalliin hoidon tasausraja on ollut ennallaan vuodesta 2009 saakka. Talousarviossa 2016 kalliin hoidon tasausrajaa nostetaan euroon. Vuonna 2015 kalliin hoi-

18 (84) don tasausraja oli euroa. Kalliin hoidon tasausrajaa nostetaan, jotta erityisvelvoitemaksua ei tarvitse kasvattaa erityisesti suurten hoitokustannusten kasvun takia. Erityisvelvoitemaksun suuruudeksi tulee 69,31 euroa / asukas, kun kuluvana vuonna summa on ollut 69,97 euroa /asukas. Erityisvelvoitemaksut asukasluvun ( ) mukaan Asukasluku Erityisvelvoitemaksu ( euroa ) KUNTA v v v Alajärvi , , ,61 Alavus , , ,94 Evijärvi , , ,68 Ilmajoki , , ,12 Isojoki , , ,67 Isokyrö , , ,11 Karijoki , , ,26 Kauhajoki , , ,23 Kauhava , , ,77 Kuortane , , ,50 Kurikka , , ,01 Lappajärvi , , ,42 Lapua , , ,10 Seinäjoki , , ,67 Soini , , ,08 Teuva , , ,02 Vimpeli , , ,41 Ähtäri , , ,40 Jäsenkunnat yht , , ,00 / asukas 69,31 68,15 68,15 Erityisvelvoitemaksu peritään asukasluvun mukaan Vuoden 2016 talousarviossa erityisvelvoitemaksu kattaa seuraavat tehtävät: Käyttötarkoitus Euroa Kalliin hoidon tasaus Hankkeet Potilasvakuutus Potilaille ilmaiset tartuntatautilääkkeet Myrkytystietokeskuksen maksu Laboratorioiden laaduntarkkailu Potilasasiamiestoiminta Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen Suomen Kuntaliitto palvelumaksu eresepti ja KanTA arkisto Sähköinen asiointi Hyvis

19 (84) Talousarvion yleisperustelut ja tuloslaskelma Toiminta- ja taloussuunnittelun lähtökohtana on ollut yleinen taloudellinen tilanne ja kuntapuolen taloudellisiin paineisiin vastaaminen. Sairaanhoitopiirin talouden osalta lisääntynyt oma toiminta tuo haasteita kuluvan vuoden toimintamenoihin sekä oman toiminnan mutta myös erikoissairaanhoidon ostopalvelujen osalta. Toiminnalliset muutokset on sopeutettu raamin sisälle. Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelujen ostamiseen varattu määräraha edellyttää ostopalvelujen volyymin vähentämistä vuoteen 2014 ja todennäköisesti myös vuoteen 2015 verrattuna. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden ennakoidaan edelleen jatkuvan, jolloin pitkäaikaisten investointien rahoittaminen kokonaisuudessa talousarviolainalla lisää lähivuosien korkoriskiä olennaisesti. Korkoriskiltä tullaan tarvittaessa edelleen suojautumaan eri toimenpitein. Vuonna 2016 nostettavien uusien lainojen korot on laskettu 1,25% mukaan ja peruspääoman korko on laskettu 1,0 % mukaan. Vanhojen lainojen korkotasot on laskettu nykyisen korkotason mukaan. Vuosien 2017 ja 2018 rahoituskustannukset on laskettu samoilla tiedoilla. Rahoituskustannusten nousu aiheutuu kasvaneesta lainakannasta. Ensihoidon laskutus toteutetaan edelleen asukaslukuperusteisesti vuonna Ensihoidon asukaslukupohjainen laskutus on 45,33 euroa per asukas vuonna Ensihoidon laskutus pienenee 5,57 euroa per asukas. Kustannuksia vähennetään ensihoitajien työvuorojärjestelmää muuttamalla 24/3-työaikamuotoon. Työaikamuutos edellyttää Aluehallintoviraston lupaa. Rahoitus-, investointi- ja tuloslaskelmaosien yhteydessä on esitetty lyhyet perustelut. Tuloslaskelmaosa on laadittu siten, että vuosi 2016 on 2 milj. euroa ylijäämäinen. Ylijäämällä voidaan kattaa aikaisemmin otettujen lainojen lyhennyksiä ja vahvistaa tasetta. Vuoden 2014 tilinpäätös oli alijäämäinen ja taseen kertynyt alijäämä on nyt -5,9 milj. euroa. Vuonna 2015 tuloksen ennakoidaan olevan ylijäämäinen vähintään suunnitellun 2,0 milj. euron verran. Ylijäämäinen tulos on syntymässä suunniteltua suuremman kuntalaskutuksen johdosta. Vuodelle 2017 suunnitelmaan ei ole sisällytetty mitään merkittäviä toiminnallisia tai taloudellisia muutoksia lukuun ottamatta rahoituskustannuksia ja hankkeiden rahoitusosuuksien muutosta. Vuodelle 2018 suunnitelmaan on näiden lisäksi sisällytetty F- rakennusosan käyttöönotto kesällä Jatkovuosille on suunniteltu 2 milj. euron ylijäämä. Suunnitelmakaudella investoidaan voimakkaasti, joka kasvattaa suunnitelmapoistoja. Rakentamisen ja peruskorjaamisen investoinnit rahoitetaan suurelta osin lainalla, mikä kasvattaa rahoituskuluja selvästi suunnitelmakauden lopulla. Talousarvio 2016 on valmisteltu yhtenä kokonaisuutena ja tuloslaskelma on seuraavalla sivulla. Lisäksi esitetään lisätietona erittelyt sairaanhoitopiirin omasta toiminnasta eli toiminta-alueet 1-8, hankkeista sekä ulkoisesta muusta myynnistä, johon sisältyy apteekin, varaston ja atk:n myynnit. Talousarvion 2016 toimintamenot pienenevät verrattuna TA 2015 ja muutos on -1,0 %. Tilinpäätökseen 2014 verrattuna muutos on -1,9 %. Vertailuluvut on laskettu sairaanhoitopiirin omasta toiminnasta eli toiminta-alueiden 1-8 suunnitelmasta.

20 (84) Tuloslaskelma TALSU RAPORTTI TP 2014 TA 2015 TA 2016 TP % (TA/TP) TA % (TA/TA) TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT ,9% -0,2% MYYNTITUOTOT ,6% -0,7% Jäsenkuntien myyntituotot ,2% -1,1% Muut myyntituotot ,5% 1,9% MAKSUTUOTOT ,5% 9,7% TUET JA AVUSTUKSET ,5% 59,4% MUUT TOIMINTATUOTOT ,6% -5,3% SISÄISET TUOTOT ,8% TOIMINTAKULUT ,3% -0,4% HENKILÖSTÖKULUT ,2% -1,0% PALVELUJEN OSTOT ,8% 0,9% AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,8% -0,9% AVUSTUKSET ,1% 32,2% MUUT TOIMINTAKULUT ,8% 3,1% SISÄISET KULUT ,8% TOIMINTAKATE ,3% 3,6% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT ,1% 2,1% KORKOTUOTOT ,5% -50,0% MUUT RAHOITUSTUOTOT ,4% 50,0% KORKOKULUT ,3% 0,0% MUUT RAHOITUSKULUT ,1% 0,0% VUOSIKATE ,0% 3,8% POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,7% 4,4% SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT TILIKAUDEN TULOS ,7% 0,0% VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOK ,0% 0 0 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ ,0% 0,0%

21 (84) Sairaanhoitopiirin oma toiminta eli toiminta-alueet 1-8 TALSU RAPORTTI TP 2014 TA 2015 TA 2016 TP % (TA/TP) TA % (TA/TA) TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT ,3% -0,7% MYYNTITUOTOT ,1% -1,0% Jäsenkuntien myyntituotot ,2% -1,1% Muut myyntituotot ,9% -0,5% MAKSUTUOTOT ,5% 9,7% TUET JA AVUSTUKSET ,9% 0,1% MUUT TOIMINTATUOTOT ,6% -5,3% SISÄISET TUOTOT ,8% TOIMINTAKULUT ,9% -1,0% HENKILÖSTÖKULUT ,3% -1,1% PALVELUJEN OSTOT ,3% -0,9% AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,1% -1,5% AVUSTUKSET ,6% 32,2% MUUT TOIMINTAKULUT ,1% 3,0% SISÄISET KULUT ,8% TOIMINTAKATE ,0% 3,6% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT ,1% 2,1% KORKOTUOTOT ,5% -50,0% MUUT RAHOITUSTUOTOT ,4% 50,0% KORKOKULUT ,3% 0,0% MUUT RAHOITUSKULUT ,1% 0,0% VUOSIKATE ,2% 3,8% POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,7% 4,4% SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT TILIKAUDEN TULOS ,9% 0,0% VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOK ,0% 0 0 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ ,3% 0,0%

22 (84) Hankkeet TALSU RAPORTTI TP 2014 TA 2015 TA 2016 TP % (TA/TP) TA % (TA/TA) TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT ,8% 196,6% MYYNTITUOTOT ,7% 243,5% 0 0 Jäsenkuntien myyntituotot ,9% 6,5% 0 0 Muut myyntituotot ,7% 0 0 MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET ,7% 171,7% MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TUOTOT TOIMINTAKULUT ,6% 196,6% HENKILÖSTÖKULUT ,6% 24,5% 0 0 PALVELUJEN OSTOT ,5% 536,9% AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,7% -70,1% 0 0 AVUSTUKSET ,0% 0 0 MUUT TOIMINTAKULUT ,5% 133,3% 0 0 SISÄISET KULUT TOIMINTAKATE ,0% 0 0 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT VUOSIKATE ,0% 0 0 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT TILIKAUDEN TULOS ,0% 0 0 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOK TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ ,0% 0 0

23 (84) Ulkoinen muu myynti TALSU RAPORTTI TP 2014 TA 2015 TA 2016 TP % (TA/TP) TA % (TA/TA) TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT ,6% 8,6% MYYNTITUOTOT ,6% 8,6% Jäsenkuntien myyntituotot Muut myyntituotot ,6% 8,6% MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TUOTOT TOIMINTAKULUT ,7% 8,6% HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT ,6% -6,8% AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,3% 10,7% AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT SISÄISET KULUT TOIMINTAKATE ,0% 0 0 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT VUOSIKATE ,0% 0 0 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT TILIKAUDEN TULOS ,0% 0 0 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOK TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ ,0% 0 0

24 (84) Investointiosa Talousarviovuonna rakentamisen ja peruskorjaamisen investointeihin on varattu 15,84 milj. euroa ja investointimenoluonteisiin irtaimistohankintoihin 5,65 milj. euroa. F-rakennusosan laajentaminen aloitetaan talousarviovuonna ja jatkuu suunnitelmakauden ajan. Kantasairaalassa jatkuvat osastojen peruskorjaukset. Suunnitelmakauden aikana valmistaudutaan uuden M-talon eli psykiatrian ja kuntoutuksen kiinteistön rakentamisen aloittamiseen. Hanke toteutetaan kiinteistöyhtiön kautta, jolloin sairaanhoitopiirin investoinniksi tulee osakepääomaan sijoittaminen. Investointimenoluonteisissa irtaimistohankinnoissa painopiste on saneerattavien ja rakennuskohteiden hankinnoissa kuten tehon saneeraus sekä F-laajennuksen tilat. Suunnitelmakaudella aloitetaan nykyisen potilastietojärjestelmän korvaaminen uudella sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmällä. Järjestelmähankinnassa pyritään laajaan, useiden sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien yhteistoimintaan. Suunnitelmakauden alussa investoinnit ovat selvästi normaalitasoa korkeammalla, vuosittain 21,49 27,27 milj. euron tasolla. Lisääntynyt investointitaso rahoitetaan pääosin lainanotolla. Suunnitelmakauden lopussa investoinnit ovat hieman matalammalla tasolla, 17,38 milj. euroa. Suunnitelmakauden jälkeen odotetaan alkavan muutaman vuoden kestävä matalamman investointitason kausi, jolloin investoinnit ovat pienempiä kuin suunnitelman mukaiset poistot.

25 (84) Investointimenot PROJ Kesto Kok.kust.arvio 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS Yhteensä; Osakkeet ja osuudet Yhteensä; Irtaimisto Atk-verkko 9307 Jatkuva Hissien perusparannus alkaen Kulunvalvonnan laajennus Päällystystyöt Viemäreiden/putkiston uusim alkaen Sähkökeskukset Palokeskusten päivitykset Ulkovalaistuksen uusinta Keittiön ilmastoinnin uusim Savunpoistojärjestelmä 9XX Keskuskytkimet ATK-saleihin 9X Äänievakuointijärjestelmä ja paloilmoitin 9X Henkilöturvajärjestelmä 9X Magneetin kiintiestötekinset työt Muuntamoiden kytkimien huolto Piha-alueet DRUPS-varavoimalaajennus F-osa Ilmastoinnin uusiminen 9X alkaen Yhteensä; Kiinteät rakenteet ja laitteet Ikk.uusiminen HR alkaen Opasteiden uusiminen A42 kuntoutus Leikkaussalit IV-vaihe Julkisivut alkaen Korvapkl I ja II-vaihe Kl.kemia I- ja II-vaiheet Apteekin nyk.tilat III-v Kir.-ja ortop.pkl ja toim.til Osastot A12 ja A22, I- ja II-vaiheet Osastot 32 ja A Sisät.pkl peruspar. I, II ja III-vaiheet ja neuropkl ja ymp.alueen 9870peruspar Leikkaussalit/heräämö V-vaihe TE-vesikatto L-osan muutostyöt F-osan laajennus, I- ja II-vaiheet Teho & Nteho A11sta suunn. ja I-vaihe 9XX Ihotpkl muutost. I- ja II-vaiheet 9XX Pukuhuonetilat; Hrinne 9XX Liittymät kantasairaalassa 9XX alkaen Lasten leikkipaikka, Hrinne 9XX Sulkulaatat, Hrinne 9XX alkaen Osasto G01 perusparannus 9X TG-vesikaton uusiminen ,00 00 krs, K-, E- ja A-osa lattiapiinoite epoksipinnalle ,00 TD-vesikaton uusiminen K00 krs, ravintokeskus Yksikön perusparannus suun. + rakentaminen 2018 alkaen Yhteensä; Rakentaminen Maa-alueiden hankinta Yhteensä; Maa-alueet INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ: Investointitulot Irtaimiston myynnit Kiinteistön myynti INVESTOINTITULOT YHTEENSÄ: INVESTOINTIEN NETTOMENOT YHTEENSÄ

26 (84) Tarkempi erittely investointiosaan sisältyvistä irtaimistohankinnoista esitetään seuraavassa taulukossa. Vastuuyksikkö 2016 yhteensä 2. Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue 210 Kliininen kemia Kliinisen kemian laboratorio Virtsan seulonta ja solulaskenta laitteet CDT analyysilaitteisto Kliininen mikrobiologia Kliininen Mikrobiologia Massaspektrometri Malditof Pat ologia Patologian osasto Mikroaaltotoiminen kudosprosessori Rotaatiomikrotomi 2 kpl Mutaatioanalysaattori Radiologia Radiologia Seks 3T Magneettikuvauslaite Carestream PACS-järjestelmän päivitys GE AW-server päivitys Sairaala-apt eekki Sairaala-apteekki, SeKS Keräilyvarastoautomaatti WebMarela liittymä keräilyvarastoautomaattiin Toimintayksikkö yhteensä Toiminta-alue yhteensä 4. Operatiivinen toiminta-alue 411 Synnytykset ja naistentaudit P01 Synnytysosasto KTG-laite Korva-,nenä- ja kurkkut Korva-,nenä- ja kurkkut. Poliklinikka VHIT-laite Korvantutkimusmikroskooppi Leikkaus- ja anestesiatoiminta Leikkausosasto 1 Seks Päiväkirurgia/Leikkausosasto SeKS C-läpivalaisukaari Traumarekisteri Gemini-projekti Gastroskooppi Tehostettu hoito Tehostettu Hoito Tehosängyt 2 kpl Last ent audit P 02 Vastasyntyneiden teho Potilasvalvontamonitorit 2 kpl Avoinkubaattori Vatsataudit Vat sat aut ien poliklinikka Gastroskooppi Videokolonoskooppi Ultraäänilaite Urologia Urologian poliklinikka Videokystofiberoskooppi

27 (84) Vastuuyksikkö 2016 yhteensä 5. Konservat iivinen t oimint a-alue 510 Sisätaudit Dialyysiyksikkö 15 HD monitorin päivitys Cordiax -toimintoon tai ixed-hdf:ksi Toimintayksikkö yhteensä Toiminta-alue yhteensä A 32 Nestekystometri Keuhkosairaudet Keuhkosair.pkl Bronkovideoskooppi Hallintopalvelujen toiminta-alue 812 Tiet ohallint o Tietohallinto (9812) Potilastietojärjestelmät (9822) Mobiilitoiminnan kehittäminen Sovellusuusimiset ja kehittämiset/päivitykset Palvelin/konesalijärjestelmät- päivitykset ja laajennukset Raportoinnin kehittäminen Virtualisointi, SSO, paikannus Microsoft -lisenssit Dokumenttienhallinta -hanke Vaihe I Itseilmoittautuminen Logist iikkapalvelut Tavarakuljetukset Tavarakuljetusten tietojärjestelmä, 2 vaihe Kuljetusautomaattijärjestelmä, vaihe I Keskusvarasto Tietojärjestelmäkehitys Hankintakeskus Hoitotarvikejakelun hallinnointiin järjestelmä Kilpailuttamisohjelman kehittäminen Palveluseteliprosessin hallinnoimiseen järjestelmä YHTEENSÄ euroa

28 (84) Rahoitusosa Sairaanhoitopiirin investoinnit ja lainan lyhennykset on pyritty mitoittamaan vuosittain suunnitelman mukaisten poistojen suuruiseksi. Suuret investoinnit kuten P- rakennusosa ja laajat peruskorjaushankkeet on kuitenkin hoidettu lainanotolla. Suunnitelmakaudella rakentamisen ja peruskorjaamisen investoinnit tullaan rahoittamaan pääosin lainalla, koska olemassa olevan laitekannan riittävä uusiminen ei ole mahdollista nykyisten suunnitelman mukaisten poistojen raamissa. Voimakkaasti kasvavan lainakannan johdosta suunnitelmakauden lopussa joudutaan myös vanhojen lainojen lyhennyksiin nostamaan uutta lainaa. Rahoitusasemaa parantaa suunnitelmakaudella vuosikatteen asteittainen nousu kuluvan vuoden 13,3 milj. eurosta vuoden ,3 milj. euroon. Vuosikatteen nousu johtuu poistojen kasvusta. Vuonna 2015 sairaanhoitopiiri jättää nostamatta suunnitellun 15,1 milj. lainan, josta 5,5 milj. euroa oli vuonna 2014 nostamatta jätettyä talousarviolainaa ja 9,6 milj. euroa kohdistui talousarviovuoteen Investointien rahoituksessa on kuluvana vuonna hyödynnetty rahoitusmarkkinoiden poikkeuksellisen matala korkotaso ja rahoitukseen on käytetty tarvittaessa lyhytaikaista lainaa. Vuonna 2016 sairaanhoitopiiri ottaa uusia lainoja suunnitelman mukaisesti yhteensä 11 milj. euroa ja laina-ajaksi on suunniteltu 15 vuotta. Talousarviolainalla rahoitetaan rakentamisen ja peruskorjaamisen investointeja sekä korvataan lyhytaikaista lainaa. Jäljellä olevan P-rakennusta varten otetun lainan lyhennykset jatkuvat. Vuonna 2013 sairaanhoitopiiri nostetun talousarviolainan lyhennykset ovat alkaneet kuluvana vuonna Suunniteltujen uusien lainojen lyhennykset alkavat myös suunnitelmakauden aikana. Suunnitelmakauden lopussa kokonaislainamäärä on 48,8 milj. euroa. TP TA TA TS TS Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinainen toiminta ja investoinnit netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Lainakanta tilikauden lopussa