Yhtymävaltuusto hyväksynyt kokouksessaan

Transkriptio

1 Yhtymävaltuusto hyväksynyt kokouksessaan

2 (115) Sisällysluettelo Toimintaympäristö suunnitelmakaudella Kuntien ja terveyskeskusten esitykset toiminnan kehittämisestä vv Keskeisimmät toiminnan muutokset... 6 Väestökehitys Etelä-Pohjanmaalla... 7 Sairaanhoitopiirin palvelutuotannon kehitys vv Organisaatio ja vakinainen henkilöstö Talousarvion sitovuustaso ja täytäntöönpano Talousarvion yleisperustelut Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Konserniyhtiöt Toiminnalliset tavoitteet ja taloussuunnitelmat Hankkeet Ulkoinen muu myynti Kuntayhtymähallinto ja Hallintopalvelujen toiminta-alue Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue Tukipalvelujen toiminta-alue Operatiivinen toiminta-alue Konservatiivinen toiminta-alue Psykiatrinen toiminta-alue Päivystyskeskuksen toiminta-alue Talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman liiteosa Henkilöstö toimintayksiköittäin vv Varahenkilöstö ja muut virkapohjaan kuulumattomat vakanssit Määräaikaiset, uudelleensijoitusta varten perustetut vakanssit

3 Toimintaympäristö suunnitelmakaudella (115) Vuoden 2019 alusta lukien sairaanhoitopiirin tehtävät, henkilökunta, omaisuus ja velat siirtyvät Etelä-Pohjanmaan maakunnalle. Toiminnan rahoittaminen siirtyy valtion tehtäväksi. Keskussairaala ja sairaanhoitopiirin muut yksiköt ovat tuon ajankohdan jälkeen aivan uudenlaisessa toiminnallisessa, hallinnollisessa ja taloudellisessa ympäristössä. Toiminnallisesti korostuvat asiakaskeskeisyys ( potilas kuljettajan paikalle ) hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa, kilpailu laadulla sekä palvelujen integraatio monituottajarakenteessa. Hallinnollisesti keskussairaalasta tulee osa suurempaa rakennetta, jossa hallinto- ja johtamisjärjestelmiä voidaan rakentaa aivan uudella tavalla. Taloudellisesti korostuu menokattojen ehdottomuus: Jos hiukan pelkistää, kukaan ei anna lisärahaa, jos valtion antama rahoitus ei riitä, alijäämää ei saa tehdä eikä lainaa ottaa. Kansantalouden pitkäkestoinen lama kääntynee vähitellen hitaaksi talouden kasvuksi mm. kilpailukykysopimuksen ansiosta. Kuitenkin julkisen talouden toiminnan taloudelliset reunaehdot tulevat kestävyysvajeen vuoksi olemaan edelleen erittäin tiukat. Sosiaali- ja terveydenhuollon julkisen rahoituksen kasvua pyritään hidastamaan merkittävästi huolimatta palvelutarpeen lisääntymisestä väestön ikääntymisen vuoksi. Etelä-Pohjanmaan erikoissairaanhoidon kehittämisen kannalta tärkeä kysymys on sairaalan rooli julkisten sairaaloiden joukossa. Toiminta- ja taloussuunnittelun lähtökohtaolettamuksena on, että Seinäjoen keskussairaala on yksi laajan päivystyksen sairaala. Tästä seurannee lainsäädäntö on talousarviosta päätettäessä vielä kesken - että keskussairaalan on pystyttävä tarjoamaan laajasti palveluita usealla lääketieteen erikoisalalla (asetusluonnoksessa luetellaan minimitasona 12 erikoisalaa) ympärivuorokautisesti ja välittömästi. Todennäköistä on, että kiireetönkin hoito tulee joltain osin keskittymään näihin 12 laajan päivystyksen sairaalaan. Jo vuoden 2017 suunnittelussa varaudutaan näihin muutoksiin lisäpanostuksilla. Digitalisaatio etenee voimakkaasti terveydenhuollossa. Palvelutuotannosta yhä suurempi osa voidaan hoitaa erilaisten sähköisten kommunikaatiovälineiden kautta. Kotona tapahtuvaa hoitamista ja hoidon seurantaa voidaan lisätä. Päätöksenteon tueksi rakennettava algoritmit korvaavat rutiinitutkimusten tulkinnassa lääkäreitä ja hoitajia. Robotit suorittavat monia työtehtäviä ihmisten asemesta. Järjestämättömän tiedon - big datan tietoaltaiden louhinta avaa mahdollisuuksia sairastumisriskien uudenlaiseen hallintaan ja entistä yksilöllisempiin hoitoihin. Visiot digitalisaation hyödyntämisestä ovat huikeat ja tältä osin toimintaympäristön muutos on todella nopeata. Yksi tärkeä osa digitalisaatiota on terveydenhuollon perustietojärjestelmien muuttaminen tulevaisuuden tarpeiden mukaiseksi. Sairaanhoitopiiri on vahvasti mukana niin UNA-hankkeen toteutuksessa kuin laajemminkin valtakunnallisissa kehittämisverkostoissa. Yksi alue, jossa niin potilaiden odotukset kuin terveydenhuollon ammattilaisten vaatimuksetkin ovat muuttuneet, on fyysinen toimintaympäristö. Sairaanhoitopiiri on systemaattisesti peruskorjannut kantasairaalaa (keskussairaala ilman Y-rakennusta) ja tämä työ jatkuu suunnitelmakauden. Suurehkot F-rakennusosan laajennusrakentamishanke sekä tehon ja muiden valvontapaikkojen uusien tilojen rakentamishanke pääosin A-rakennusosaan ovat käynnistyneet vuonna 2016 ja valmistuvat Psykiatrian ja kuntoutuksen M-talo on saanut niin valtuuston kuin sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymisen ja sen suunnittelu etenee siten, että rakentamiseen päästää vuonna 2019.

4 (115) Kuntien ja terveyskeskusten esitykset toiminnan kehittämisestä vv Sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta ja yhteistoiminta-alueilta on pyydetty perussopimuksen 16 :n mukaisesti lausunnot kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Alla on mainittuna lausunnoista esille nousevat keskeiset teemat sekä sulkeissa jäsenkunnat ja yhteistoiminta-alueet joiden lausunnot kyseistä teemaa koskettavat muodossa tai toisessa. Kuntien taloudellisen tilanteen huomioiminen erikoissairaanhoidon suunnittelussa (Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunta, Alavus, Kuortane, Ähtäri, Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Isokyrö, Seinäjoki, Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva, Lapua) Sairaanhoitopiirin talousarvio on laadittu toimintamenojen osalta 0,5 prosentin kasvulla vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Pienen nousun taustalla on laajan päivystyksen turvaamisen edellytykset. Kuntatalouden tilanne huomioidaan, ja tavoitteena on järjestää ikääntymiskehityksen myötä kysynnältään lisääntyvät palvelut tehokkaasti ja vaikuttavasti, sairaanhoitopiirin strategian mukaisten vastuullisuuden ja ihmisarvon kunnioittamisen mukaisesti. Palveluiden saatavuudessa koko alueen huomiointi (Järvi-Pohjanmaan perusturvalautakunta, Alavus, Kuortane, Ähtäri, Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen) Palveluiden suunnittelussa huomioidaan aluenäkökulma. Palvelupisteitä alueella tarvitaan, mutta lisäksi tulee kehittää ja hyödyntää muun muassa digitaalisten ja liikkuvien palveluiden mahdollisuuksia. Edellisestä esimerkkinä toimivat jo jossain määrin käytössä olevat etävastaanotot ja sähköinen asiointi. Kotisairaalatoimintaa edistetään suunnitelmakaudella, lisäksi esimerkiksi ensihoidossa on jo kohteessa hoitaminen lisääntynyt viime vuosina. Etelä-Pohjanmaan maakunta on maantieteellisesti yhtenäinen eivätkä välimatkat kasva kohtuuttoman pitkiksi mistään suunnasta. Investointien kriittisesti tarkastelu (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Isokyrö) Sairaanhoitopiiri arvioi investointitarpeita huolellisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon yli 5 miljoonan euron rakennusinvestointihankkeille tulee lain mukaan anoa poikkeuslupa sosiaali- ja terveysministeriöstä. Keskussairaalassa tulee lähivuosina tehdä tärkeitä peruskorjaus- ja muutostöitä, mm. käynnissä olevat F-osan laajennus ja tehostetun hoidon ja valvonnan yksikkö sekä tuleva lasten ja nuorten poliklinikan saneeraus. Viimeisen vaiheen suunnitteluun ja rakentamiseen etenevä, valtiolta poikkeusluvan saanut psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennus on myös hyvin perusteltu hanke niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin.

5 (115) Perustason korostuminen terveyden edistämiseen liittyen (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva, Lapua, Kauhava, Lappajärvi, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen) Perustason lisäksi myös sairaanhoitopiirillä on tärkeä rooli terveyden edistämistyössä. Sen lisäksi että terveyden edistäminen sisältyy jo itse hoitoprosesseihin, sairaanhoitopiiri tekee yhteistyötä yhteistoimintaalueiden kanssa muun muassa tukemalla kuntia terveyden edistämistyössä ja terveyden edistämiseen liittyvässä tiedottamisessa. Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila on tärkeä linkki perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnassa. Aksilan ohjausryhmässä on edustus jokaiselta sairaanhoitopiirin yhteistoimintaalueelta. Tulevaisuudessa sote- ja maakuntauudistuksen myötä niin maakunnalla kuin peruskunnillakin on tärkeä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä, jossa kuntien osuus korostuu lisääntyvästi.

6 (115) Keskeisimmät toiminnan muutokset Vuoden 2017 toiminta Diabeteskeskuksen toiminta alkaa sisätautien poliklinikalla. MET (Medical Emergence Team) toiminta laajennetaan pilotin kautta koko sairaanhoitopiiriin Ruokapalvelun toiminta laajenee ja se mahdollisesti osakeyhtiöitetään Kliinisen sihteerityön ja tekstinkäsittelyn toimintayksikkö perustetaan Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alueelle Hoitotyön palvelujen toimintayksikkö perustetaan Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alueelle Kotisairaalatoiminta alkaa lastentaudeilla Sairaala-apteekissa käynnistetään keräilyvarastoautomaatin toiminta Lastentaudeilla vastasyntyneiden teho siirtyy drg-laskutukseen Perinnöllisyyslääketieteen toiminta siirtyy neurologialta lastentaudeille Ensihoidossa lääkäriyksikön toiminta 12 tuntia viitenä päivässä viikossa Sosiaalitoimen toimintayksikön nimi muuttuu Sosiaalityön toimintayksiköksi Vuosien 2018 ja 2019 toiminta Uusi katkeamaton varavoimajärjestelmä otetaan käyttöön Uusi tehostetun hoidon ja valvonnan yksikkö valmistuu F-osan laajennus valmistuu Maakunta- ja soteuudistuksen toimeenpano, sairaanhoitopiirin henkilöstön, omaisuuden ja velkojen siirtyminen uudelle järjestämisvastuulliselle maakunnalle Psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennuksen rakentaminen käynnistyy

7 (115) Väestökehitys Etelä-Pohjanmaalla Väestö Etelä-Pohjanmaalla 2015 sekä väestöennuste Ennusteessa ei ole huomioitu muuttoliikettä. Etelä-Pohjanmaan shp Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Isokyrö Karijoki Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjoki Soini Teuva Vimpeli Ähtäri Muutos v:sta ,2 % 0,1 % 0,2 % -0,2 % Lähde: Tilastokeskus Kurikka sisältää Jalasjärven v Väestöennuste ikäryhmittäin v sekä ennuste 2020 ja 2030

8 Sairastavuustilastoja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta (115) Eteläpohjalaisten sairastavuusindeksi (vakioitu) 2015 Koko maa = 100 Etelä-Pohjanmaa = 107,7 Teuva 108 Karijoki 110,2 Isojoki 120,7 Isokyrö 101,6 Kauhajoki 116,9 Ilmajoki 103,1 Kauhava 108,6 Seinäjoki 97,8 Lapua 109,2 Evijärvi 121,7 Lappajärvi 114,4 Vimpeli 119,8 Kuortane 106,9 Kurikka 109,1 Alavus 118,8 Alajärvi 115,4 Soini 131,1 Ähtäri 110,1 Suurin sairastavuus, suurin käyttö 2. suurin sairastavuus tai käyttö 3. suurin sairastavuus tai käyttö 4. suurin sairastavuus tai käyttö Pienin sairastavuus tai pienin käyttö Eteläpohjalaisten erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö / 1000 asukasta (oma toiminta ja ostopalvelut) 2015 Teuva 355 Karijoki 362 Isojoki 358 Isokyrö 386 Kauhajoki 367 Ilmajoki 335 Kauhava 345 Seinäjoki 342 Lapua 343 Evijärvi 385 Lappajärvi 347 Vimpeli 344 Kuortane 311 Kurikka 352 Alavus 306 Alajärvi 359 Soini 343 Ähtäri 367 Hoidetut henkilöt / 1000 asukasta Etelä-Pohjanmaa = 343 Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Luku kertoo yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta. ( Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö pitää sisällään kaikki sairaanhoitopiirin tuottamat tai ostopalvelujen muodossa välittämät palvelut. Keskeisten kansantautien esiintyvyys Etelä-Pohjanmaalla (indeksi, koko maa = 100), järjestys vuoden 2015 mukaan)

9 (115) Sote- ja maakuntauudistuksen myötä syntyvien maakuntien rahoituksessa siirrytään maan hallituksen lakiluonnosten mukaan vuosina vaiheittain menoperusteisuudesta laskennallisuuteen. Järjestelmän toimiessa rahoituksessa asukasperusteisuuden 10%:n osuuden lisäksi palvelutarve- ja olosuhdetekijät tulevat muodostamaan rahoituksesta 89%:n osuuden (tästä ikärakenteen paino 43,8% ja sote-tarvekertoimen paino 56,2%). Prosentin (1%) osuudella maakuntien rahoituksessa huomioitaisiin myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) kerroin. Tätä sovellettaisiin rahoitusperiaatteena vuodesta 2022 lähtien. Jatkossa hyten rooli rahoituksessa voisi myös kasvaa, kun saadaan tietoa sen vaikuttavuudesta. Tarvetekijöiden osalta kullekin sairaudelle määriteltäisiin valtakunnalliset erilliset painokertoimet niiden yleisyyden ja hoitokustannusten perusteella, mukana Suomessa yleiset sairaudet (mm. diabetes, reuma, keuhkoastma, sepelvaltimotauti, sydämen eteisvärinä ja vajaatoiminta, psykoosit). Sosioekonomista asemaa kuvaavina muuttujina käytettäisiin toimeentulotuen, työkyvyttömien, ei-parisuhteessa olevien, ainoastaan alimman koulutustason omaavien sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien henkilöjen lukumäärää. Hyte-kerroin muodostuisi yhdeksästä indikaattorista, joista 5 olisi toimintaa kuvaavia (prosessit) ja 4 toiminnan tulosta kuvaavia. Indikaattorit olisivat sellaisia, joihin maakunta voi vaikuttaa (mitaten esim. terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarpeen selvittämistä, elintapaneuvonnan toteutumista, päihteiden käytön mini-intervention toteutumista, kuolemia kaatumisten tai putoamisten seurauksena tai toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden määrän vähentymistä).

10 (115) Sairaanhoitopiirin palvelutuotannon kehitys vv Tot TA Suunnitelma Sairaanhoitopiiri yhteensä: Kokonaistuotanto: Hoitopäivät Hoitojaksot Sairaansijat Laskutettu toiminta: Avohoitokäynnit DRG-hoitojaksot DRG:n ulkopuoliset hoitopäivät Perusterveydenhuollon päivystyskäynn TK-prick tai muu TK-myynti Kuntoutuskoti- / asuntola hpv Ensihoito: Ensihoito+kuljetus Ensihoito+ei kuljetusta Budjetoidut ostopalvelut: Minivaltava käynnit Minivaltava paketit Minivaltava hoitopäivät Lääk.kunt. hoitopäivät Lääk.kunt. käynnit Hengityshalvauspot. hpv Sisäinen palvelutuotanto: Laboratoriotutkimukset Patologian tutkimukset Radiologian tutkimukset Sosiaalityö, käynnit Psykologitoiminta, käynnit Anestesiat Leikkaukset Päiv.pkl. DRG-jaks.sis.päiv.käynnit 1) Tehostettu valvonta hpv Ravintohuolto, suoritteet Fysioterapia, hoitokerrat Toimintaterapia, hoitokerrat Muut terapiat, hoitokerrat Apuvälinekeskuksen palvelut, käynnit ) Päivystyspoliklinikalta osastohoidon paketteihin siirtyneet käynnit 2) Asukaslukupohjaiseen maksuun sisältyvät käynnit Kokonaistuotannossa hoitopäivät on suunniteltu talousarvioon 2016 nähden 2,6% matalammalle tasolle, kuluvan vuoden arvioon (tammi-kesäkuu 2016 lähtökohtana) nähden 1,0% matalammalle tasolle. Hoitojaksot on suunniteltu talousarvioon 2016 nähden 3,2% matalammalle tasolle, kuluvan vuoden arvioon nähden 4,8% matalam-

11 (115) malle tasolle. Kuluvan vuoden kehitykseen verrattuna muutoksen tärkein yksittäinen syy on kirurgisen toiminnan vähentymisen ennakointi. Laskutetun toiminnan osalta avohoitokäynnit on suunniteltu vuoden 2016 talousarvioon nähden 4,6% korkeammalle tasolle, kuluvan vuoden arvioon nähden 1,1% matalammalle tasolle. Drg-hoitojaksot on suunniteltu talousarvioon 2016 nähden 0,9% matalammalle tasolle, suunnilleen kuluvan vuoden toteuma-arvion tasolle. Drg:n ulkopuolisia hoitopäiviä on suunniteltu talousarvioon 2016 nähden 5,6% vähemmän, kuluvan vuoden arvioon nähden 4,5% vähemmän. Drg-hoitojaksojen ja hoitopäivien vertailussa talousarvion 2017 ja vuoden 2016 kesken on syytä huomioida vastasyntyneiden tehon siirtyminen vuonna 2017 hoitopäivälaskutuksesta drg-laskutukseen. Perusterveydenhuollon päivystyskäyntien suunnitelmaluku on 29,2% matalampi kuin vuoden 2016 talousarviossa, suunnilleen kuluvan vuoden toteuma-arvion tasolla. Tkprick- ja muuta tk-myyntiä on suunniteltu 2,4% vähemmän verrattuna vuoden 2016 talousarvioon, kuluvan vuoden arvioon verrattuna 3,5% vähemmän. Kuntoutuskoti- /asuntolahoitopäiviä on suunniteltu kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 48% vähemmän, kuluvan vuoden ennusteeseen nähden 41,3% vähemmän Sairaanhoitopiiri yhteensä Toiminnan muutokset vv sekä TA 2016 ja suunnitelma Leikkaukset (leik.sali) Laskutettu avohoito Hoitojaksot Vakanssit Sairaansijat Hoitopäivät Sairaansijat Sairaansijat ja hoitopaikat Erikoisala: Kirurgia Urologia Vatsataudit Ortopedia Naistentaudit ja synnytykset Lastentaudit Operatiivinen ta yhteensä Sisätaudit Neurologia Kuntoutus Keuhkosairaudet Konservatiivinen ta yhteensä Lasten- ja nuorisopsykiatria Psykiatria Psykiatrinen ta yhteensä Päivystyskeskuksen ta yhteensä Sairaansijat yhteensä Tehostettu valvonta Sydänvalvonta yksikkö Virat ja pysyväisluonteiset toimet: TA 1.1.

12 (115) Henkilökunta Sote- organisaatioiden toiminnan uudistaminen ja kehittäminen vaikuttavat osaltaan myös sairaanhoitopiirin henkilöstöpolitiikkaan suunnitelmakaudella Eläkepoistumaennusteen mukaan eläköityvien määrä tulee lähivuosina tasaisesti kasvamaan. Eläköityminen, muu henkilöstövaihtuvuus, sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollinen uudelleen järjestely sekä mahdollinen laajan päivystystoiminnan toteutuminen asettavat haasteita optimaalisen henkilömäärän ja osaamisen varmistamisen suunnittelulle ja rekrytoinnille. Osalla erikoisaloista on ollut jo useana vuonna haasteita ammattitaitoisen henkilöstön, erityisesti lääkärien, saatavuudessa. Henkilöstökustannuksia ei ole varaa kasvattaa. Valtakunnallisen kilpailukykysopimuksen mukaiset kustannus- ja tuottavuustavoitteet pyritään toteuttamaan täysimääräisinä. Henkilöstösuunnittelussa tämä tarkoittaa mm. toimintojen uudelleen järjestelyjä, työnjakojen kehittämistä sekä henkilöstöresurssien laajempaa koordinointia muun muassa työaikamuotoja tarkastelemalla. Henkilöstön yhteiskäyttöä pyritään lisäämään yksiköiden välillä, systemaattisen työkierron toteuttamista sekä prosessien kehittämistä jatketaan. Muutosten läpivienti edellyttää muun muassa, että henkilöstö otetaan entistä paremmin mukaan oman työn ja työyhteisön kehittämiseen. Suunnitelmakaudella kiinnitetään huomiota voimavaralähtöiseen ja ratkaisuja hakevaan toimintatapaan. Työssä jatkamista ja työhön paluuta tuetaan tarvittaessa mukauttamalla työtä työntekijän voimavaroihin. Tavoitteena on tuottavuuden, tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin lisääminen. Suunnitelman lähtökohtana on, että uusia vakansseja tai kustannuksia lisääviä vakanssimuutoksia ei tehdä, ellei muutoksella voida vastaavasti vähentää vastaavaa määrää esim. ostopalveluja. Jokaisen avautuvan vakanssin osalta harkitaan erikseen, onko sen täyttäminen tarpeellista vai voidaanko tehtävät hoitaa muilla järjestelyillä. Määräaikaisen henkilöstön määrää vähennetään. Varahenkilöstön rakennetta kehitetään toiminta-alueiden tarvetta vastaavaksi. Varahenkilöstön varausten käyttöastetta nostetaan, ja alle 13 päivää kestävien sijaisuuksien käyttöä vähennetään suunnitelmallisesti. Vanhuuseläkepoistuma , ennuste Toimielin Eläkeikä täyttynyt KUNTAYHTYMÄHALLINTO SAIR. HOID. PALVELUT TUKIPALVELUT OPERATIIVINEN KONSERVATIIVINEN PSYKIATRIA PÄIVYSTYSKESKUS HALLINTOPALVELUT Yhteensä

13 Laatu- ja potilasturvallisuus (115) Terveydenhuoltolain ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisesti laatu ja potilasturvallisuus ovat osa jokapäiväistä toimintaa. Keskeistä on henkilöstön osallistuminen laadun ja potilasturvallisuuden kehittämisessä, toteutuksessa ja arvioinnissa. Asiakasraadin tavoitteena on palvelujen asiakaslähtöisyyden kehittäminen ja parantaminen. Omavalvonta nostetaan laadun ja potilasturvallisuuden valvonnassa jokapäiväiseksi työkaluksi. Sairaanhoitopiirin eri toiminta-alueiden omavalvontatoimenpiteet kootaan yhteiseen suunnitelmaan. Yksiköissä toteutettu omavalvonta dokumentoidaan ja raportoidaan johdon katselmuksessa. Omavalvontaa jatketaan erityisesti käsihygieniassa, potilaan tunnistamisessa ja turvatuotteiden käytössä. Johdon katselmuksissa käsitellään Hyvä hallinto ja johtaminen -ohjeen sekä laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman edellyttämät asiat. Prosessien toimivuutta arvioidaan sisäisellä auditoinnilla. Henkilöstön Lean-osaamista vahvistetaan koulutuksella. HaiPro-käsittelijäkoulutus järjestetään uusille esimiehille sekä alueella että sairaanhoitopiirissä. HaiPro-ilmoitusten pohjalta määritetään vuosittain keskeiset kehittämiskohteet. Pisto- ja viiltotapaturmien ehkäisemiseksi tehostetaan turvatuotteiden käyttöä, oikeita työtapoja ja omavalvontaa. Jätelain mukaisesti lääkejätteen vähentämistä ja oikeaa käsittelyä yksiköissä jatketaan. Rakenteisen kirjaamisen koulutusta jatketaan. Tulosten odotetaan kohentuvan koulutusinterventioiden tuloksena. Tayserva -alueen potilasvahinkotyöryhmän linjausten mukaisesti seurataan yhteisiä potilasturvallisuuden mittareita. Alueellinen yhteistyö laadun ja potilasturvallisuuden parantamisessa etenee yhdessä valittujen teemojen puitteissa. Alueen potilasturvallisuusvastaavat kokoontuvat säännöllisesti. Alueellisena hankkeena jatketaan kaatumistapaturmien ehkäisyä. Sairaanhoitopiiri on mukana Etelä-Pohjanmaan sote-hankkeen potilasturvallisuuden ja laadun suunnittelussa.

14 Sairaanhoitopiirin laatutavoitteet vuosille (115) Asiakas- ja potilaslähtöisyys Asiakkuusmittareiden käyttö ja tulosten hyödyntäminen Asiakasraadin toiminnan kehittäminen Asiakastyytyväisyysmittausten kehittäminen Mittari: Potilaspalautteet tavoitetaso 4,5, 85% palautteista erinomaista. Potilaan hoito oikea hoito, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan näyttöön perustuvan tiedon soveltaminen potilaan hoidossa potilaan osallistuminen, kuuleminen ja voimaantuminen Mittari: Hoidon saatavuus erikoisaloittain, odotusaika ensikäynnille, Erva-alueen potilasturvallisuusmittarit käypähoito -suositusten toteutuminen ERVA alueella Valtakunnalliset erikoissairaanhoidon vertailutilastot Potilasturvallisuus laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman käyttö päivittäisessä työssä, omavalvontasuunnitelma potilasturvallisuuskyselyn tulosten hyödyntäminen käytössä olevien mittareiden tehokkaampi käyttö Mittari: Potilasasiamiehen selvitys potilaspalautteista, muistutuksista, valituksista ja yhteydenotoista. Potilasvakuutusyhdistyksen vuosiraportti HaiPro ilmoitusten perusteella tehdyt kehittämistoimet Omavalvontaraportointi SAI-tilastot Erva-alueen potilasturvallisuusmittarit Hoidon ja tutkimusmenetelmien vaikuttavuus vaikuttavuusmittareiden luominen, seuranta ja raportointi Mittari: 15D vaikuttavuusmittari Johdon työpöytä Prosessit alueellisten hoitoketjujen ja -prosessien mallintaminen pääprosessien yhtenäistäminen ja prosessien auditointi prosessi-innovaatiot lean-ajattelu otetaan käyttöön hoitoketjuissa ja -prosesseissa sähköisten järjestelmien hyödyntäminen Mittari: Lean-prosessit käytössä Tiedonkulku Osaamisen johtaminen ja vahvistaminen perehdytyksen kehittäminen työssä oppimisen ja työnkierron kehittäminen esimiestyöhön ja johtamiseen panostaminen Mittari: Sähköisen yleisperehdytyksen käyttö Hrm perehdytysten kirjaukset HR-tilastot ja niiden hyödyntäminen Johdon katselmukset

15 (115) Sairaanhoitopiirin strategia Sairaanhoitopiirin strategia sisältää 10 kriittistä menestystekijää tavoitteineen. Talousarvioon sisältyvissä toiminta-alueiden toimintasuunnitelmissa on valittu kriittisistä menestystekijöistä 2 5 kappaletta, määritellen näille toimintaaluetasolle soveltuvat tavoitteet vuodelle 2017, mittarit ja keskeiset toimenpiteet. Hoidon tarpeeseen vasta- taan käyttäen vaikuttaviksi tunnistettuja menetelmiä ja hoitokäytäntöjä Menest yst ekijä Näyttöön perustuvat, vaikuttavat toimintatavat toimintaa ohjaamassa Osaava, riittävä ja hyvinvoiva henkilökunta Tavoit t eet 1. Vetovoimainen työnantaja, jolla riittävästi hakijoita avoimiin työpaikkoihin 2. Johtaminen osallistavaa ja arvostavaa vuorovaikutusta korostavaa 3. Henkilöstön osaaminen vastaa kehittyvää toimintaa 4. Työhyvinvoinnin kehittäminen yhteisenä asiana Voimaantunut ja hoitoon sitoutunut potilas 1. Potilaan ja hänen läheistensä näyttöön perustuva ohjaus 2. Potilaan kokemus saamastaan hoidosta ja palvelusta hyvä 1. Laadukas ja kokonaisvaltai- nen hoito Laajasti päivystävä keskussairaala 2. Riittävä kysyntä- ja tuotantovolyymi 3. Henkilöstöresurssit ja palveluvarustus kunnossa 1. Hoitotakuu lainmukai- sessa kunnossa Voimavarojen riittävyys ja oikea käyttö 2. Henkilöstön joustava ja tarkoituksenmukainen käyttö koko organisaatiossa

16 (115) Menest yst ekijä Potilaslähtöiset, saumattomat hoito-, kuntoutus- ja palveluketjut Tavoit t eet 1. Palveluiden laadun, saatavuuden ja jatkuvuuden turvaaminen 2. Tärkeimmät hoitoketjut käytössä 3. Prosessit kuvattu ja käytössä, prosessien johtamisessa tarvittava tieto reaaliaikaista Hoidon laatu ja potilasturvallisuus hyvä 1. Laadukas ja turvallinen sairaala 2. Infektioiden tehokas torjunta 3. Toimenpiteiden laatu kansainvälisellä tasolla 1. Keskeisimmät sairauden syynä olevat riskitekijät tunnis- tettu Terveyttä edistävät toimintatavat osana hoitoa 2. Motivoiva ja monipuolinen elintapaohjaus osana kaikkea hoitoa 1. Realistinen ja toimintaedelly- tykset turvaava suunnitelma Toimintaa tukevat, hyvätasoiset diagnostiset ja hoidolliset välineet sekä tilat ja logistiikka Talousarvio toteutuu suunnitellusti 1. Terveelliset, turvalliset ja kustannustehokkaan toiminnan takaavat työtilat 2. Sairaalarakentaminen tulevaisuuden tarpeet huomioivaa, ympäristöystävällistä, energiatehokasta, omaisuuden arvon säilyttävää ja korjausvelan estävää 2. Määrärahoissa pysyminen 3. Seurantatietojen ajantasaisuus 4. Talousosaamisen vahvistaminen

17 (115) Organisaatio ja vakinainen henkilöstö Vuonna 2016 yhteensä 2925,2 (mukana varahenkilöstö) Valtuusto Tarkastuslautakunta Hallitus Yhteistoimintaneuvosto Kuntayhtymähallinto (47,5) Hallintojohtaja Henkilöstöjohtaja Talousjohtaja Hoitotyön hallinto (19) Keskushallinto (14) Kehittämisyksikkö Sisäinen tarkastus Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö (12,5) Opetus ja tutkimustoiminta (2) Sairaanhoitopiirin johtaja Johtajaylilääkäri Sairaanhoitopiirin johtoryhmä Johtajiston kokous Hallintoylihoitaja Hallintopalvelujen toiminta-alue (131) Logistiikkapalvelut (42) Tietohallinto (38) HR-palvelut (24) Asiakirjahallinto ja arkistotoimi (14) Taloushallinto (12) Turvallisuustoimisto (1) Tukipalvelujen toiminta-alue (371) Potilashoidon tukipalvelu (185) Ruokapalvelu (70) Välinehuolto (39) Kiinteistö- ja tilapalvelut (25) LVI- ja konetekninen huolto (13) Sähkötekniikka (12) Lääkintätekniikka (10) Tukipalvelujen TA yhteiskustannukset (3) Varahenk./tukipalv.toim.al (14) Operatiivinen toiminta-alue (667) Leikkaus- ja anestesiatoiminta (123) Lastentaudit (97) Naistentaudit ja synnytykset (95) Ortopedia (75) Vatsataudit (63) Kirurgia (52) Urologia (37) Silmätaudit (36,5) Tehostettu hoito (36) Korva-, nenä- ja kurkkutaudit (27) Suu- ja leukasairaudet (11,5) Varahenk./operat.toim.al (14) Konservatiivinen toiminta-alue (373) Sisätaudit (127) Kuntoutus (118) Keuhkosairaudet (48) Neurologia (42) Ihotaudit ja allergologia (14) Syöpätaudit (11) Geriatria (6) Infektioiden torjunta (6) Konservatiivisen TA yhteiskustannukset (1) Psykiatrinen toiminta-alue (361) Psykiatria (227) Lasten- ja nuorisopsykiatria (81) Psykiatrian yhteispoliklinikat (21) Psykiatrian TA yhteiskustannukset (9) Varahenk./psykiatr.toim.a (23) Päivystyskeskuksen toiminta-alue (318,5) Ensihoitokeskus (204) Päivystyspoliklinikka (60,5) Päivystysosasto (27) Varahenk./Päivystyskeskus (27) Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue (656,2) Kliinisen sihteerityön ja tekstinkäsittelyn yksikkö (224,5) Hoitotyön palvelujen toimintayksikkö (128) Kliininen kemia (91,5) Radiologia (72) Patologia (24) Sosiaalityön toimintayksikkö (22) Kliininen mikrobiologia (19) Sairaala-apteekki (18) Psykologian palveluyksikkö (14,7) Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede (14) Kliininen neurofysiologia (7,5) Ravitsemusterapia (6) Varahenk./sh.palv.toim.al (15)

18 (115) Talousarvion sitovuustaso ja täytäntöönpano Vuoden 2017 talousarvio vahvistetaan sitovana sekä vuosien 2018 ja 2019 talousarviot ohjeellisina. Vuosien 2018 ja 2019 taloussuunnitelmissa on huomioitu suurimmat tiedossa olevat muutokset talousarvion valmistelun aikaisten päätösten mukaisina ilman normaalia inflaatiovaikutusta. Vuosien 2018 ja 2019 luvut kuvaavat siten reaalimuutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Valtuusto hyväksyy käyttötalousosan toiminta-alueittain. Valtuustoon nähden sitova taso on toiminta-aluekohtaiset toimintatavoitteet sekä toimintatuottojen ja toimintakulujen yhteissummat sekä rahoitustuottojen ja kulujen yhteissummat. Hankkeiden osalta noudatetaan nettobudjetointia, jossa sitovia ovat hankkeen omarahoitusosuus ja tilikauden tulos. Toiminta-alue ulkoinen muu myynti sisältää apteekin, varaston atk:n ulkoisen myynnin. Ulkoinen muu myynti toiminta-alueen osalta noudatetaan nettobudjetointia, jossa sitovia ovat tilikauden tulos. Hallitus päättää toiminta-aluekohtaiset tavoitteet sisältävästä käyttösuunnitelmasta, jolla tarkennetaan asianomaisen toiminta-alueen talousarvioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma ja päättää osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Hallitukseen nähden sitova taso on sairaanhoitopiirin sisäisten tulojen ja menojen yhteissummat sekä toiminta-aluekohtaisten sisäisten tulojen ja menojen yhteissummat. Toiminta-aluejohtaja päättää käyttösuunnitelmasta, jolla tarkennetaan asianomaisen toiminta-alueen talousarvioon sisältynyt alustava toimintayksikköjen käyttösuunnitelma ja päättää osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Toimintayksikköjohtaja voi edelleen jakaa oman toimintayksikkönsä määrärahan vastuuyksiköilleen. Käytännössä jako on jo olemassa, koska taloussuunnittelu on lähtenyt liikkeelle vastuuyksikkötasolta. Investointien osalta valtuustoon nähden sitova taso on investointiosan menojen ja tulojen yhteissummat. Hallitus voi määrittää yksittäisen hankkeen määrärahan itseensä nähden sitovaksi hyväksyessään talousarviovuoden rakentamisohjelman tai yksittäisen projektisuunnitelman. Hallitus antaa tarkemmat talousarvion täytäntöönpano-ohjeet joulukuussa.

19 Talousarvion yleisperustelut (115) Toiminta- ja taloussuunnittelun lähtökohtana on ollut yleinen taloudellinen tilanne ja kuntapuolen taloudellisiin paineisiin vastaaminen. Kilpailukykysopimus helpottaa tilannetta alentamalla lomarahoja 30 % koko suunnitelmakauden ajan ja siirtämällä osan työnantajan henkilöstösivukuluista työntekijöiden maksettavaksi. Palkkojen sopimuskorotuksia ei myöskään tehdä vuonna Toisaalta laajan päivystyksen sairaalan toimintaedellytysten turvaaminen vaatii lisäresursseja erityisesti lääkäri-henkilöstöön. Toimintakulujen nousu on vuonna 2017 rajattu 0,5 %:iin verrattuna kuluvan vuoden alkuperäiseen talousarvioon. Vuosille 2018 ja 2019 ei ole määritetty erikseen raamia. Uusien vakanssien kustannukset katetaan suunnitelmakaudella pienentämällä käytössä olevaa henkilötyöpanosta hyödyntäen eläkepoistumaa ja vähentämällä sijaisten käyttöä sekä ylitöiden määrää. Vähennystarve vuonna 2017 on 13 htv, vuonna 2018 jo 43 htv ja vuonna 2019 vielä 2 htv. Vakanssien täyttölupamenettelyä jatketaan ja luvat on tarkoitus keskittää yhdelle myöntäjälle eri alueiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi. Tietokoneet hankitaan nykyisin leasingrahoituksella. Jatkossa mukaan liitetään myös matkapuhelimet. Leasingrahoitusta käytetään lisäksi ajoneuvojen ja satunnaisesti yksittäisten laitteiden hankinnassa. Vuonna 2017 leasingauto otetaan käyttöön lastentautien kotisairaalatoiminnassa ja ensihoidon monitoimidefibrillaattoreiden uusiminen toteutetaan leasingrahoituksen avulla alkaen. Suunnitelmakaudella investoidaan voimakkaasti, mikä kasvattaa vähitellen suunnitelmapoistoja. Rakentamisen ja peruskorjaamisen investoinnit rahoitetaan suurelta osin lainalla. Tilapäisrahoituksen tarve hoidetaan Kuntatodistusohjelmien kautta. Korkotason odotetaan säilyvän alhaisella tasolla vielä pitkään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että talousarviolainoista maksetaan lähinnä vain marginaalia, koska viitekorot ovat negatiivisia. Vuonna 2017 nostettavien uusien lainojen korot on laskettu 0,7 % mukaan ja peruspääoman korko on laskettu 1,0 % mukaan. Vanhojen lainojen korot on laskettu nykyisen korkotason mukaan. Vuosien 2018 ja 2019 rahoituskustannukset on laskettu samoilla tiedoilla. Rahoituskustannusten nousu aiheutuu kasvavasta lainakannasta. Suureen lainakantaan sisältyy pidemmällä aikavälillä merkittävä korkoriski, jolta suojautumiseksi sairaanhoitopiiri on tehnyt koronvaihto- ja korkosuojaussopimuksia. Korkoriskiltä tullaan edelleen suojautumaan eri toimenpitein. Asiakasmaksuihin ei odoteta korotuksia kuluvana vuonna tehdyn tasokorotuksen jälkeen. Tilikauden tulostavoite on koko suunnitelmakauden ajan 0 euroa. Oman toiminnan kuntalaskutus tapahtuu edelleen suoriteperusteisesti. Laskutettavia suoritteita ovat avohoitokäynnit, drg-hoitojaksot ja osastohoitopäivät. Lisäksi käytössä on asukaslukupohjaisesti määräytyviä maksuja. Ulkopuolelta hankittavien erikoissairaanhoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen asiakaspalvelujen laskutus tapahtuu ns. läpilaskutuksena. Tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosien yhteydessä on esitetty lyhyet perustelut.

20 (115) Tuloslaskelmaosa Merkittävimmät toiminnalliset muutokset koskevat osastonsihteereitä sekä operatiivisen ja konservatiivisen toiminta-alueen hoitajasijaisia ja varahenkilöitä. Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alueella jo olevaan Keskitetyn tekstinkäsittelyn toimintayksikköön yhdistetään kaikki osastonsihteerit. Samalle toiminta-alueelle perustetaan myös uusi Hoitotyön palvelujen toimintayksikkö, johon siirretään operatiivisen ja konservatiivisen toiminta-alueen hoitajasijaiset ja varahenkilöt. Muutoksen vuoksi toimintaalueiden luvut eivät enää ole vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin nähden. Lisäksi budjetoitujen kustannuspaikkojen määrää on selkeästi vähennetty aikaisemmasta. Tavoitteena on muodostaa isompia kokonaisuuksia, joiden sisällä menojen ja tulojen budjetoiminen sekä toteutumien kohdentaminen on helpompaa ja lopputulos antaa läpinäkyvämmän kuvan toiminnan kustannuksista ja hinnoittelun perusteista. Vuoden 2017 talousarvioon on sisällytetty mm. seuraavat erät: Käyttötarkoitus Euroa Liikuntasetelit henkilökunnalle Oma tutkimusrahoitus kompensoimaan vähenevää muuta tutkimusrahoitusta EVO- ja VTR-tutkimusrahoitus ERVA-yhteistyö sisäisessä tarkastuksessa Luottotappiot Lomapalkkavelan muutos Peruspääoman korko 1 % Kehittämisrahaston käyttö Erikoissairaanhoidon asiakaspalvelujen osto kuluvan vuoden käytön perusteella Keskitetyt irtaimistohankinnat (mm. potilassängyt ja kalusteet) Sairaanhoitopiirissä on käytössä asukasluvun mukaan perittävä erityisvelvoite- ja poikkeuksellisen suurten hoitokustannusten tasausmaksu. Kalliin hoidon tasausraja on euroa, johon se nostettiin kuluvana vuonna. Vuoden 2017 talousarviossa erityisvelvoitemaksu kattaa seuraavat tehtävät: Käyttötarkoitus Euroa Kalliin hoidon tasaus Hankkeet Potilasvakuutus Potilaille ilmaiset tartuntatautilääkkeet Myrkytystietokeskuksen maksu Laboratorioiden laaduntarkkailu Potilasasiamiestoiminta Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkkö Suomen Kuntaliitto palvelumaksu eresepti ja KanTA arkisto Sähköinen asiointi Hyvis Yhteensä Hankkeiden erittely löytyy ao. toiminta-alueen kohdalta.

21 (115) Vuonna 2018 suurimmat toimintakulujen lisäykset aiheutuvat F-rakennuksen irtaimistohankinnoista. Hankkeiden vähentyminen kääntää kuitenkin toimintakulujen määrän laskuun vuoteen 2017 verrattuna. Vuonna 2019 toimintakuluja nostaa ennen muuta lomapalkkavaraukseen sisältyneen lomarahaleikkauksen päättyminen. Nousua hillitsee hieman rakentamiseen liittyvien irtaimistohankintojen vähentyminen. Vuoden 2019 toimintakulut päätyvät lähes samalla tasolle kuin vuonna Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuudet pienenevät vuonna 2017 yhteensä 0,2 % verrattuna kuluvan vuoden alkuperäiseeen talousarvioon ja 3,9 % verrattuna vuoden 2015 tilinpäätökseen. Seuraavina vuosina jäsenkuntien osuudet kääntyvät jälleen kasvuun mm. poistojen ja rahoituskustannusten nousun vuoksi. Vuoden 2019 luvussa näkyy myös lomapalkkavaraukseen sisältyneen lomarahaleikkauksen päättyminen. Erityisvelvoitemaksun suuruudeksi vuonna 2017 tulee 66,76 euroa per asukas, kun kuluvana vuonna summa on ollut 69,31 euroa per asukas. Erityisvelvoitemaksut asukasluvun ( ) mukaan Asukasluku Erityisvelvoitemaksu ( euroa ) KUNTA v v v Alajärvi , , ,75 Alavus , , ,58 Evijärvi , , ,35 Ilmajoki , , ,50 Isojoki , , ,32 Isokyrö , , ,85 Karijoki , , ,52 Kauhajoki , , ,73 Kauhava , , ,49 Kuortane , , ,74 Kurikka , , ,43 Lappajärvi , , ,41 Lapua , , ,57 Seinäjoki , , ,81 Soini , , ,10 Teuva , , ,36 Vimpeli , , ,38 Ähtäri , , ,12 Jäsenkunnat yht , , ,00 / asukas 66,76 64,25 64,38 Erityisvelvoitemaksu peritään asukasluvun mukaan. Ensihoidon laskutus toteutetaan edelleen asukaslukuperusteisesti. Maksu on 49,14 euroa per asukas vuonna Ensihoidon laskutus kasvaa 3,49 euroa per asukas. Kuntakohtainen laskelma koko suunnitelmakauden osalta löytyy päivystyksen toimintaalueen kohdalta.

22 (115) Alueellisen apuvälikeskuksen laskutus tapahtuu myös asukaslukuperusteisesti. Vuoden 2017 maksu on erikoissairaanhoidon osalta 19,97 euroa per asukas ja perusterveydenhuollon osalta 8,39 euroa per asukas. Maksut nousevat n. 0,8 % kuluvaan vuoteen verrattuna. Kuntakohtainen laskelma vuoden 2017 osalta löytyy konservatiivisen toimintaalueen kohdalta. Seuraavilla sivuilla esitetään sairaanhoitopiirin tuloslaskelman lisäksi lisätietona erittelyt sairaanhoitopiirin omasta toiminnasta eli toiminta-alueet 1-8, hankkeista sekä ulkoisesta muusta myynnistä, johon sisältyy apteekin, varaston ja tietohallinnon myynnit. Taulukoista ilmenee vuoden 2017 määrärahat ja niiden muutokset sekä kuluvan vuoden alkuperäiseen talousarvioon että vuoden 2015 tilinpäätökseen verrattuna. Vuosien 2018 ja 2019 osalta esitetään vain määrärahat.

23 (115) Tuloslaskelma TALSU RAPORTTI TP 2015 TA 2016 TA 2017 TP % (TA/TP) TA % (TA/TA) TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT ,5% 0,1% MYYNTITUOTOT ,0% -0,4% Jäsenkuntien myyntituotot ,9% -0,2% Muut myyntituotot ,0% -2,0% MAKSUTUOTOT ,3% 19,4% TUET JA AVUSTUKSET ,5% -23,1% MUUT TOIMINTATUOTOT ,0% 14,4% SISÄISET TUOTOT ,3% 11,0% TOIMINTAKULUT ,0% 0,5% HENKILÖSTÖKULUT ,7% -1,1% PALVELUJEN OSTOT ,3% 0,8% AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,5% 5,3% AVUSTUKSET ,1% 36,5% MUUT TOIMINTAKULUT ,6% 3,2% SISÄISET KULUT ,3% 11,0% TOIMINTAKATE ,6% -7,8% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT ,8% -25,1% KORKOTUOTOT ,9% -60,9% MUUT RAHOITUSTUOTOT ,9% 197,3% KORKOKULUT ,3% -23,8% MUUT RAHOITUSKULUT ,2% 0,4% VUOSIKATE ,5% -6,5% POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,1% 10,2% SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT TILIKAUDEN TULOS ,6% -105,0% VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOK ,2% TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ ,0% -100,0% 0 0

24 (115) Sairaanhoitopiirin oma toiminta eli toiminta-alueet 1-8 TALSU RAPORTTI TP 2015 TA 2016 TA 2017 TP % (TA/TP) TA % (TA/TA) TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT ,6% 0,2% MYYNTITUOTOT ,3% -0,5% Jäsenkuntien myyntituotot ,1% -0,3% Muut myyntituotot ,0% -1,9% MAKSUTUOTOT ,3% 19,4% TUET JA AVUSTUKSET ,9% 8,1% MUUT TOIMINTATUOTOT ,8% 14,4% SISÄISET TUOTOT ,3% 11,0% TOIMINTAKULUT ,1% 0,6% HENKILÖSTÖKULUT ,9% -1,2% PALVELUJEN OSTOT ,6% 1,7% AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,6% 5,5% AVUSTUKSET ,7% 28,4% MUUT TOIMINTAKULUT ,6% 3,1% SISÄISET KULUT ,3% 11,0% TOIMINTAKATE ,6% -7,8% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT ,8% -25,1% KORKOTUOTOT ,9% -60,9% MUUT RAHOITUSTUOTOT ,9% 197,3% KORKOKULUT ,3% -23,8% MUUT RAHOITUSKULUT ,2% 0,4% VUOSIKATE ,4% -6,5% POISTOT JA ARVONALENTUMISET ,1% 10,2% SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT TILIKAUDEN TULOS ,6% -105,0% VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOK ,2% TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ ,0% -100,0% 0 0

25 (115) Hankkeet TALSU RAPORTTI TP 2015 TA 2016 TA 2017 TP % (TA/TP) TA % (TA/TA) TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT ,0% -33,6% MYYNTITUOTOT ,8% -16,9% Jäsenkuntien myyntituotot ,2% 168,1% Muut myyntituotot ,0% -100,0% 0 0 MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET ,8% -44,8% 0 0 MUUT TOIMINTATUOTOT ,0% 0 0 SISÄISET TUOTOT ,0% TOIMINTAKULUT ,3% -33,6% HENKILÖSTÖKULUT ,7% 38,3% PALVELUJEN OSTOT ,3% -66,9% 0 0 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,4% 2 900,0% 0 0 AVUSTUKSET ,8% MUUT TOIMINTAKULUT ,4% 114,3% 0 0 SISÄISET KULUT ,0% TOIMINTAKATE ,0% 0 0 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT VUOSIKATE ,0% 0 0 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT TILIKAUDEN TULOS ,0% 0 0 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOK TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ ,0% 0 0

26 (115) Ulkoinen muu myynti TALSU RAPORTTI TP 2015 TA 2016 TA 2017 TP % (TA/TP) TA % (TA/TA) TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT ,8% 12,8% MYYNTITUOTOT ,8% 12,8% Jäsenkuntien myyntituotot Muut myyntituotot ,8% 12,8% MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TUOTOT ,0% TOIMINTAKULUT ,8% 12,8% HENKILÖSTÖKULUT ,0% PALVELUJEN OSTOT ,5% 63,9% AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT ,4% 0,0% AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT ,0% 0 0 SISÄISET KULUT ,0% TOIMINTAKATE ,0% 0 0 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT VUOSIKATE ,0% 0 0 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT TILIKAUDEN TULOS ,0% 0 0 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOK TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ ,0% 0 0

27 (115) Investointiosa Suunnitelmakauden investointien yhteissumma kohoaa 89,1 milj. euroon. Summa on suurin sairaanhoitopiirin toiminta-aikana. Lukuun ei sisälly M-talon eli psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennuksen kustannukset, koska investointi toteutetaan kiinteistöyhtiön kautta samaan tapaan kuin Y-talon rakentaminen aikanaan. Suunnitelmakauden jälkeen palataan lähemmäksi normaalia investointitasoa. Suurimmat investoinnit kohdistuvat F-osan uudisrakennukseen, johon liittyy myös katkoton sähkönsyöttö DRUPS, sekä tehon / sydäntutkimusyksikön saneeraukseen uuteen paikkaan. Myös tähän kohteeseen liittyy uudisrakentamista. Aikaisemmista suunnitelmista poiketen on tarkoitus käynnistää myös C-osan peruskorjaus ja talotekniikan uusiminen tiloissa havaittujen sisäilmaongelmien vuoksi. Koneet ja laitteet mukaan lukien F-osa vie suunnitelmakaudella yhteensä n. 30 milj. euroa ja teho / sydäntutkimusyksikkö lähes 10 milj. euroa. Suunnitelmakaudelle C2 / C1 peruskorjaukseen varataan n. 6,8 milj. euroa. Hankkeen on arvioitu valmistuvan lopullisesti vasta suunnitelmakauden jälkeen vuonna Kantasairaalassa jatkuvat myös muiden yksiköiden peruskorjaukset. Yhden yksikön peruskorjaus vaatii n. 4 milj. euroa. Suunnitelmakaudella aloitetaan nykyisen potilastietojärjestelmän korvaaminen uudella UNA-tietojärjestelmällä. Järjestelmähankinnassa pyritään laajaan, useiden sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien yhteistoimintaan. Vuosille on varattu yhteensä 6 milj. euroa tähän tarkoitukseen. Suunnitelmakauden investoinnit on eritelty omissa taulukoissa. Investointien rahoituksesta on kerrottu tarkemmin rahoitusosassa.