Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma
|
|
- Anja Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma Vantaan kaupunki Kaupunginvaltuusto
2 1. Johdanto Työryhmän toimeksianto ja talouden tasapainon määrittely Työryhmän työskentely Työryhmän kokoonpano Poliittisen ohjausryhmän kokoonpano Ohjelman keskeiset linjaukset ja käynnistettävät selvitykset Kaupungin taloudellinen tilanne ja voimassa oleva taloussuunnitelma Käyttötalous ja investoinnit Korkokulujen kehitys Kaupunkitason taloustavoitteiden määrittely Skenaarioiden esittely Skenaarion valinta Henkilöstölinjaukset Toimialoittaiset toimenpiteet TS-kaudella Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Toimialan yleiset kehitysnäkymät ja haasteet Toimialan sopeuttamistoimenpiteiden taso ja ajoitus TS-kaudella Toimenpiteet ja vaikutusarviot tulosalueittain (palvelutaso, palveluverkot, tuottavuus) Toimialan tulot Sivistystoimen toimiala Toimialan yleiset kehitysnäkymät ja haasteet Toimialan sopeuttamistoimenpiteiden taso ja ajoitus TS-kaudella Toimenpiteet ja vaikutusarviot tulosalueittain (palvelutaso, palveluverkot, tuottavuus) Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Toimialan yleiset kehitysnäkymät ja haasteet Toimialan sopeuttamistoimenpiteiden taso ja ajoitus TS-kaudella Toimenpiteet ja vaikutusarviot tulosalueittain (palvelutaso, palveluverkot, tuottavuus) HSL-menokehitys Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimiala Toimialan yleiset kehitysnäkymät ja haasteet Toimialan sopeuttamistoimenpiteiden taso ja ajoitus TS-kaudella Toimenpiteet ja vaikutusarviot tulosalueittain (palvelutaso, palveluverkot, tuottavuus) Keskushallinto Toimialan yleiset kehitysnäkymät ja haasteet Toimialan sopeuttamistoimenpiteiden taso ja ajoitus TS-kaudella Investointien sopeuttaminen ja priorisointiperiaatteet Asuntorakentamisen vaikutukset väestökehitykseen ja investointeihin Toimitilainvestoinnit ja palveluverkkojen kehittäminen (ml. investointien priorisointiperiaatteet) Lähtökohdat Toimitilainvestointien säästötarve Priorisointiperiaatteet Toimitilajohtamisen keinot Toimitilainvestoinnit skenaariossa Uudisrakentaminen Peruskorjaukset Vuokra- ja osaketilat Kuntatekniikan investoinnit (ml. investointien priorisointiperiaatteet) Muut linjaukset Maanmyyntitulot Omaisuuden myynti ja kiinteistöjen jalostus (kiinteistöt, asunnot, toimitilat, suojellut rakennukset, konserniyhtiöt) Elinkaarimallit ja niiden käyttökelpoisuus HYKS-kuntien asiakas- ja potilasjärjestelmäpalvelun hankinta Marja-Vantaan taloudellisia vaikutuksia Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman seuranta... 55
3 2(56) Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma 1. Johdanto 1.1. Työryhmän toimeksianto ja talouden tasapainon määrittely Toimeksianto Kaupunginvaltuusto on päättänyt vuoden 2012 talousarvion hyväksymisen yhteydessä asettaa seuraavan sitovan tavoitteen (nro 30) vuodelle 2012: "Laaditaan kevään 2012 valtuustoseminaariin talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma, joka sisältää suunnitelman investointitasosta 10 vuodelle sekä investointien priorisoinnin." Lisäksi kaupunginvaltuusto on päättänyt vuoden 2012 talousarvion hyväksymisen yhteydessä asettaa seuraavan TS-kauden tavoitteen suunnitelmakaudelle : "Tavoitteena on, että kaupungin tulos on vähintään nolla TS-kauden vuosina sekä nettoinvestoinnit ilman Kehärataa ovat enintään poistojen suuruiset." Talouden tasapainon määrittely Talouden tasapainolla tarkoitetaan yleisesti sitä, että käytettävissä olevat varat riittävät menojen kattamiseen. Pitkällä aikavälillä kunnan tulee pystyä kattamaan vuosittaisella tulorahoituksellaan käyttötalousmenot ja investoinnit. Kunnat voivat ottaa myös velkaa, mutta investointeja ei voi perustaa kokonaan lainanottoon. Kaupungin/kunnan talouden voidaan katsoa olevan tasapainossa silloin, kun se pystyy selviytymään pitkällä aikavälillä taloudellisista ja toiminnallisista velvoitteistaan (palvelutuotanto). Vantaan kaupunki on velkaantunut väestönkasvun ja siitä johtuvien investointitarpeiden rahoittamisen johdosta. Kaupungin tulopohja ei ole riittänyt toteutuneen kasvun rahoittamiseen. Vuonna 2011 investointien tulorahoitusosuus oli vain noin 46 prosenttia ja vuoden 2012 talousarvio perustuu noin 40 prosentin investointien tulorahoitusasteeseen. Vuonna 2011 emokaupungin vertailukelpoinen menokasvu vuonna 2011 oli noin 5 prosenttia verorahoituksen kasvun ollessa noin 4 prosenttia. Euromääräisesti vuonna 2011 vertailukelpoinen toimintakate kasvoi 47,1 milj. euroa, kun taas verorahoituksen kasvu oli 38,5 milj. euroa. Menojen kasvu siis ylitti selkeästi keskeisten tulojen eli verorahoituksen kasvun. Vantaan kaupungin ongelma on ollut koko 2000-luvun ajan investointien rahoitukseen liittyvä rahoitusvaje ja lainamäärän kasvu. Vaikka kaupunki ei kamppaile kattamattoman alijäämän kanssa eikä kuulu ns. kriisikuntien joukkoon, muodostaa velkaantuminen ja velan kasvu haasteen, johon on puututtava. Asukasta kohden lasketun lainamäärän, kunnan omavaraisuusasteen ja suhteellisen velkaantuneisuuden osalta kaupunki täyttää ns. kriisikuntakriteerit. Talouden tasapainottamisen lähtökohtia Vantaan kaupungin taloudellinen tilanne edellyttää rohkeutta tarkastella avoimesti talouden tasapainottamiskeinoja. On voitava luopua hankkeista ja siirtää monia tarpeita myöhemmäksi. Ennen kaikkea on voitava luopua hankkeista ja siirtää investointeja, joilla on merkittäviä käyttötalousvaikutuksia. Säästötoimenpiteistä huolimatta kaupungin hyvinvointipalvelut säilyvät ja kaupunki vastaa jatkossakin palveluvelvoitteistaan. Kaupungin talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmaan on valmisteltu säästötoimenpiteitä kaikilla toimialoilla. Toimialat ovat arvioineet niiden vaikutuksia osana palvelujen järjestämisen kokonaisuutta. Toimenpiteisiin luvussa 6 on liitetty vaikutus-/riskiarviot. On tärkeää arvioida
4 3(56) toimenpiteiden yhteisvaikutuksia koko väestöön ja eri väestöryhmiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kaupungin johtoryhmä on arvioinut toimialojen esittämiä toimenpiteitä kaupungin keskeisten palvelujen turvaamisen ja talouden tasapainottamisen näkökulmista. Päämääränä on ollut valmistella tiukka, mutta realistinen talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma, jonka avulla varmistetaan, että kaupunki pystyy vastaamaan velvoitteistaan myös pidemmällä aikavälillä. Ohjelmassa on esitetty taloussuunnitelmakautta koskevia toimenpiteitä, joiden avulla käyttötalouden menokehitystä hillitään ja investointitasoa lasketaan. Lisäksi ohjelmassa on esitetty pidemmällä aikavälillä vaikuttavia kehittämislinjauksia ja aloitettavia selvityksiä, joiden avulla kaupungin kilpailukykyisyys pyritään varmistamaan myös pidemmällä tähtäyksellä tulopohjan vahvistamisen ja toiminnan kustannustehokkuuden varmistamisen kautta. Kaupunki tavoittelee kohdennetuilla toimenpiteillä ja nopeassa aikataulussa kaupungin talouden tasapainottamista ja velkaantumiskehityksen saamista hallintaan. Investointien tulorahoituskyky on maksimoitava (käyttötalous) ja investointitaso on sopeutettava lähemmäs kaupungin tulorahoituskykyä. Käyttötalouden menokehitystä on jarrutettava selkeästi vuosikatteen kasvattamiseksi. Ohjelmaan on sisällytetty toimialoja koskevat linjaukset ja toimenpiteet. 10-vuoden investointiohjelman kokonaistasoa lasketaan selkeästi voimassa olevaan taloussuunnitelmaan nähden. Ohjelmaan on sisällytetty priorisointiperiaatteet ja keskeisiä kohteita koskevat linjaukset Työryhmän työskentely Kaupunginjohtaja on ( 4/2012) nimennyt talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman työryhmän, joka on vastannut ohjelman valmistelusta kaupunginjohtajan ja kaupungin johtoryhmän ohjauksessa. Työryhmän tehtävänä on ollut valmistella esitys tavoitteellisesta käyttötalouden kehityksestä seuraavalle taloussuunnitelmakaudelle sekä tavoitteellisesta investointitasosta kymmenelle vuodelle. Lisäksi työryhmä on tehnyt esitykset toimenpiteistä taloustavoitteisiin pääsemiseksi. Taloutta ja toimenpiteitä koskevien esitysten valmistelu on perustunut yhteistyöhön toimialojen kanssa ja kaikki toimialat ovat olleet edustettuina työryhmän kokouksissa. Työryhmä on kutsunut kokouksiinsa asiantuntijoita eri toimialoilta. Kaupunginhallitus on päättänyt asettaa poliittisen ohjausryhmän talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman laadintaa varten ( 10/2012). Ohjausryhmä on käynyt ennen valtuustoseminaaria läpi virkamiestyöryhmän valmistelemat esitykset taloustavoitteista ja toimenpiteistä niihin pääsemiseksi. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman työryhmä on kokoontunut kaikkiaan 6 kertaa helmikuun 2012 alusta lähtien (1.2., 7.2., 28.2., 20.3., 2.4., 23.4.) Lähtökohtia ja valmistelutilannetta on esitelty kaupungin johtoryhmässä ja YTR:ssä Eero Laesterän talousanalyysi Vantaasta esiteltiin valtuustoinfossa Huhtikuussa on tehty linjausten ja tavoitetasojen täsmentäminen, ohjelman kirjoittaminen ja kokoaminen Johtoryhmäkäsittely ja Ohjausryhmäkäsittely 23.4., 2.5. ja 4.5. Ohjelman esittely valtuustoseminaarissa Kaupunginhallituksessa TVO ja kehys 4.6. Ohjelma päätösasiana valtuustoon (+ kehys tiedoksi)
5 4(56) 1.3. Työryhmän kokoonpano Kaupunginjohtaja on nimennyt talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman työryhmään seuraavat henkilöt: Patrik Marjamaa Kirsi-Marja Lievonen Pirjo van Nues Leea Markkula-Heilamo Pekka Wallenius Henry Westlin Eila Tanninen Ari Toiva Raila Paukku Teija Oras Christa Salovaara-Karstu talousjohtaja, työryhmän puheenjohtaja henkilöstöjohtaja rahoitusjohtaja yrityspalvelujohtaja hankepalvelujohtaja kaupungininsinööri talous- ja hallintojohtaja (sivistystoimi) talous- ja hallintojohtaja (sosiaali- ja terveystoimi) strategiapäällikkö talousasiantuntija, työryhmän sihteeri strategiasuunnittelija, työryhmän sihteeri Työryhmän puheenjohtaja kutsui työryhmään vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialan vs. talous- ja hallintojohtaja Pirkko Nurmen. Lisäksi talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman valmisteluun on osallistunut runsaasti asiantuntijoita toimialoilta. Työryhmä on raportoinut työstään kaupungin johtoryhmälle Poliittisen ohjausryhmän kokoonpano Kaupunginhallitus on nimennyt poliittisen ohjausryhmän jäsenet seuraavasti: Tapani Mäkinen, puheenjohtaja Jukka Hako, varapuheenjohtaja Heikki Heinimäki Sirkka-Liisa Kähärä Anniina Kostilainen Jaakko Niinistö Matti Holopainen Irja Ansalehto-Salmi Maija Hurri Patrik Karlsson Lisäksi kaupungin johtoryhmä on osallistunut poliittisen ohjausryhmän työskentelyyn. 2. Ohjelman keskeiset linjaukset ja käynnistettävät selvitykset Velkaantumiskehityksen hallinta Investointitasoa alennetaan merkittävästi voimassa olevaan taloussuunnitelmaan nähden Vuosikatetta kasvatetaan esitettyjen käyttötalouden sopeutustoimenpiteiden kautta vuosittain investointien tulorahoituskyvyn kasvattamiseksi Kaupungin toiminnan kehittämistä koskevat linjaukset Kaupunkia kehitetään tilaaja-tuottaja -mallin suuntaan Selvitetään ulkoistamisen, palvelujen ostamisen ja kumppanuuksien käytön laajentamisen mahdollisuudet
6 5(56) Selvitetään palvelusetelien käytön laajentaminen Selvitetään rutiiniluonteisten tukipalvelujen keskittämismahdollisuudet ja organisointi Perustetaan maapoliittinen työryhmä valmistelemaan keskeiset linjaukset kaavoitusta ja maanhankintaa koskien Käynnistetään yhtiöittämis- ja liikelaitostamisselvitykset Keskeiset henkilöstölinjaukset Ei lomautuksia tai irtisanomisia taloudellisista syistä Vuoteen 2016 mennessä henkilöstön kokonaisvaihtuvuus noin henkilöä - Henkilöstösuunnittelun mahdollisuudet hyödynnetään - Toimenkuvia muutetaan ja tehtävien jakamista arvioidaan Huomio suorituksen johtamiseen Palkitsemisjärjestelmän käyttöä taloustavoitteiden toteutumiseen tulee lisätä koko henkilöstön osalta Työaikaratkaisujen talousvaikutukset arvioidaan Terveysjohtamiseen panostetaan Rekrytointeja viivästytetään Vapaaehtoisten säästövapaiden käytäntöä jatketaan Henkilöstön uudelleensijoittamiseen luodaan kaupunkitasoinen toimintamalli Tulopohjan vahvistaminen Kunnallisveropohjaa vahvistetaan vetovoimaisten asuinympäristöjen ja riittävän palvelutason avulla Kaavoitusta keskitetään kaupungin omille maille Kaikki maapoliittiset keinot otetaan käyttöön maanhankinnassa Tarpeettomat rakennukset ja kiinteistöt myydään suunnitelmallisesti Maksuja ja taksoja korotetaan kautta linjan Investointitason karsinta Uusien alueiden avaamista siirretään Toimitilainvestointeja ja kuntatekniikan investointeja karsitaan ja siirretään priorisoimalla Rakentamiskustannuksissa säästetään Kattavista perusparannuksista siirrytään kohdennettuihin korjaustöihin Sisäilmaongelmien selvitys- ja korjausmäärärahat turvataan Investointisuunnittelua ja palveluverkkoja kehitetään Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Omaa tuotantoa ja ostopalveluja vähennetään sekä asiakaskriteerejä tiukennetaan Henkilöstömäärän kasvu pysäytetään ja sitä vähennetään hallitusti sekä mm. eläköitymisestä johtuvia vapautuvia henkilöstöresursseja suunnataan uudelleen Investointeja myöhennetään Palvelujen järjestämistapoja muutetaan Palvelurakennetta kevennetään Toteutetaan yleisiä tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä Sivistystoimen toimiala Jatketaan hallinnollisten tehtävien rationalisointia eläkkeelle jäämisten yhteydessä Päivähoitopaikkojen lisäämiseksi otetaan käyttöön starttiraha ja yksityisen hoidon kuntalisää nostetaan Palvelujen määrää ja paikkoja tarkistetaan
7 6(56) Investointeja myöhennetään Laaditaan selvityksiä rakenteellisista muutoksista Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Investointeja karsitaan ja siirretään sekä etsitään vaihtoehtoisia tila-, rakentamis- ja rahoitusratkaisuja Uudet ja perusparannettavat tilat suunnitellaan ja toteutetaan laajaan yhteiskäyttöön Suunnittelu- ja toteutusratkaisuja kehittämällä tavoitteena on 5-10 %:n säästöt nykytasoon verrattuna Toimitilojen määrää vähennetään luopumalla omista huonokuntoisista kiinteistöistä ja ulkoisista vuokratiloista Toimitilahankkeissa investoidaan energiatehokkuuteen ja nollaenergiakohteiden rakentamiseen Energiatehokkuuden parantamista jatketaan tavoitteena energiankulutuksen alentaminen Katujen ylläpidossa panostetaan pääväyliin, jolloin muiden katujen palvelutaso ja rakenteellisen kunnossapidon taso laskee Hankinnoista ja asiantuntijapalveluista luovutaan tai niitä viivästytetään Ostopalveluja käytetään aiempaa laajemmin Käytetään kaikki mahdollisuudet tulojen lisäämiseen Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimiala Kaupungin rooli palvelutuotantoketjussa muuttuu järjestäjästä mahdollistajaksi Palveluja ja palveluverkkoja karsitaan Henkilöstön määrä vähenee lähtövaihtuvuuden yhteydessä Avustusmäärärahoja leikataan Toimintaorganisaatiossa selvitetään mahdollisuuksia rakenteellisiin muutoksiin Keskushallinnon toimiala Edunvalvontaa ja omistajaohjausta tehostetaan Henkilöstöresurssien käyttöä optimoidaan tukipalveluissa Lähtövaihtuvuuden hyödyntäminen toimenkuvien uudistamisen kautta Tietojärjestelmähankkeet ja laitehankinnat priorisoidaan Kilpailuttamisen kautta saadaan taloudellisia hyötyjä Käynnistettäviä selvityksiä Tietohallinnon tukipalvelujen organisoiminen Kaupungin varikkotoiminnan ulkoistaminen Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen yhtiöittäminen Vantaan Työterveys liikelaitoksen yhtiöittäminen Uusien toimitilojen tilapalvelujen hankinta avoimeen tarkasteluun Kaupunkitason palveluverkkosuunnittelu taloussuunnittelun tulosalueelle Toimialojen tukipalvelujen keskittäminen Niittytien varastosta luopuminen Kaupungin tytäryhtiöiden fuusioimismahdollisuudet Musiikkiopiston ja kuvataidekoulun asema kaupungin organisaatiossa ja mahdollisuudet ja keinot toimintaorganisaation muuttamiseen (yksityistäminen tms.) Ulkopuolisista vuokratiloista luopuminen Tuntipalkkaisten muuttaminen kuukausipalkkaisiksi (mm. vapas) Kauniala-kokonaisuus
8 Myös toimialakohtaisissa osuuksissa on listattu ohjelman perusteella käynnistettäviä selvityksiä. 7(56) 3. Kaupungin taloudellinen tilanne ja voimassa oleva taloussuunnitelma 3.1. Käyttötalous ja investoinnit Vuoden 2011 tilinpäätös päätyi 13,3 milj. euron positiiviseen tilikauden tulokseen. Vuonna 2011 tilinpäätöksen vuosikate oli 79,0 milj. euroa ja nettoinvestoinnit yhteensä 157,8 milj. euroa. Vuosikate kattoi poistot 120-prosenttisesti, mutta nettoinvestoinnit vain 46-prosenttisesti. Kaupungin pitkäaikaisten lainojen määrä kasvoi vuonna 2011 noin 80 milj. eurolla, ja näin vuoden 2011 lopussa kaupungilla oli pitkäaikaista lainaa 830 milj. euroa. Vuodenvaihteesta 2007 vuodenvaihteeseen 2012 kaupungin lainamäärä on kasvanut 300 milj. eurolla. Yhden kunnallisveroprosenttiyksikön tuoton ollessa noin 40 milj. euroa muodostui vuonna 2011 investointien tulorahoitukseen kahden kunnallisveroprosenttiyksikön tuoton suuruinen vaje, joka katettiin velkamäärän kasvattamisella. Ilman Kehäradan investointimenoja tulorahoitus oli noin 40 milj. euroa eli yhden kunnallisveroprosenttiyksikön tuotto. Vuoden 2011 lopun tilanteessa kaupungin lainamäärä (830 milj. euroa) vastaa kaupungin vuotuisten verotulojen määrää (v. 2011: 835,6 milj. euroa). Taloussuunnitelma perustuu talousarviovalmistelun hetkellä käytettävissä olleisiin tietoihin verorahoituksesta sekä toimialojen arvioihin tulevien vuosien toimintatulo- ja menokehityksestä. Taloussuunnitelmassa vuotuinen verorahoituksen kasvu on keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa ja toimintamenojen kasvu 4,0 prosenttia vuodessa. Tämä toimintakatteen ja verorahoituksen kehitys yhdistettynä oletettuun korkokulujen nousuun aiheuttaisi taloussuunnitelmakaudella vuosikatteen ja investointien tulorahoituskyvyn merkittävän alenemisen. Taloussuunnitelman toteutuessa kaupungin lainamäärä vuoden 2015 lopussa olisi noin 1,35 miljardia euroa. Kuuden suuren kaupungin vertailussa on todettu Vantaan palvelutuotannon kustannustason olevan alhainen verrokkiryhmään nähden. Lisäksi on todettu, että Vantaan investointitaso 2000-luvulla on verrokkiryhmään nähden ollut maltillinen. Käyttötalousmenojen suhteellinen alhaisuus ja lähivuosien merkittävät investointipaineet (Marja-Vantaa, Kehärata, toimitilojen perusparannukset) muodostavat suuren haasteen talouden tasapainottamistyölle. Käyttötalouden kannalta riskitekijöitä ovat lähivuosina mm. joukkoliikennekustannusten nousu HSL:n lippujärjestelmäuudistuksen ja Kehäradan liikennöinnin aloittamisen myötä, erikoissairaanhoidon kustannustaso, korkomenojen olennainen kasvu lainamäärän ja korkotason nousun myötä sekä rahoitustuottojen tasoon liittyvät epävarmuustekijät. Palvelutarpeen kasvua ja merkittäviä kustannuspaineita aiheuttavat niin ikään edelleen jatkuva väestön ikääntyminen, vieraskielisen väestön kasvu sekä Marja-Vantaan palvelujen järjestäminen. Valtioneuvosto hyväksyi valtiontalouden kehyspäätöksen, jonka mukaan valtio leikkaa kuntien valtionosuuksia 125 milj. euroa vuonna 2013, 250 milj. euroa vuonna 2014 ja 500 milj. euroa vuonna Leikkaukset kohdistetaan kuntiin asukasta kohden tasasuuruisina vähennyksinä. Nyt päätettyjen leikkausten lisäksi valtionosuuksien tasoon vaikuttaa jo vuodelle 2012 tehty 631 milj. euron valtionosuusleikkaus, jonka päälle tulevat kunakin vuona nyt päätetyt lisäleikkaukset. Käyttötalouden riskitekijät, valtionosuusleikkaukset ja verotulokehitykseen liittyvä epävarmuus edellyttävät tiukkaa käyttötalouden menokuria sekä toimialojen sopeuttamistoimenpiteitä. Vantaan talouden tasapaino-ongelmat liittyvät suuressa määrin tulorahoitukseen sekä tulorahoituskykyyn nähden ylimitoitettuun investointitasoon. Velkaantumiskehitys tulee ottaa hallin-
9 8(56) taan tulopohjaa kasvattamalla, tiukalla käyttötalouden menokurilla sekä sopeuttamalla 10 vuoden investointiohjelma lähemmäs kaupungin tulorahoituskykyä Korkokulujen kehitys Vantaan kaupungin lainakanta oli vuoden 2011 lopussa noin 830 miljoonaa euroa eli euroa / asukas. Lainakanta kasvoi vuonna 2011 lähes 80 miljoonalla eurolla ja se kasvaa vuonna 2012 noin 100 miljoonalla eurolla. Ennusteiden mukaan kaupunki velkaantuu voimakkaasti myös jatkossa. Lainakanta rikkoo miljardin euron rajan todennäköisesti vuoden 2013 aikana, jollei kaupunki saa painettua investointitasoa alemmaksi ja hillittyä käyttötalouden menokehitystä. Velkaantuminen merkitsee kasvavaa rasitetta kaupungin käyttötaloudelle. Vuonna 2008 alkaneesta rahoituskriisistä on seurannut historiallisesti poikkeuksellisen matala korkotaso, minkä johdosta kaupungin korkomenot ovat kasvavasta lainakannasta huolimatta erittäin matalalla tasolla. Voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisesti (skenaario 1) korkomenot lähestyisivät jopa 100 miljoonan euron rajaa / vuosi. Vaikka velkaantuminen saataisiin pysäytettyä, korkokulut marginaaleineen ovat kymmeniä miljoonia euroja vuodessa korkotason normalisoituessa. Tämä merkitsee sitä, että korkomenot rajoittavat jatkossa merkittävästi kaupungin taloudellista liikkumavaraa. Jos markkinakorot tai lainoista rahoittajien perimät marginaalit nousevat enemmän kuin markkinat ovat arvioineet, korkomenot ovat nyt ennustettuakin korkeammat. Rahoituskriisistä seuranneet tiukentuneet pankkisäännökset sekä pankkien vakavarisuussäännökset (Basel 3) ovat merkinneet lainoista perittävien marginaalien merkittävää nousua. Marginaalin nousu on rahoitusriski, jolta kaupunki ei voi suojautua muutoin kuin lainakantaa pienentämällä. Korkeampi marginaali realisoituu kaupungille sekä uuden lainanoton että vanhojen lainojen lyhennysten kautta. Koska lainoja ei nykytilanteessa voida maksaa takaisin, lyhennykset joudutaan rahoittamaan uudella, selkeästi aikaisempaa huonompiehtoisella lainarahalla. Jo 0,5 prosenttiyksikön marginaalinousu merkitsee miljardin euron lainasalkulle 5 miljoonan euron vuosittaista kustannusta - todellisuudessa marginaalit ovat nousseet jo tätäkin enemmän, jos verrataan nykytasoa ennen rahoituskriisiä vallinneeseen tilanteeseen. Marginaalin nousu on näin ollen pysyvä, lainarahoituksesta johtuva lisäkustannus. Vantaan kaupungin rahoitustuotot laskevat merkittävästi vuodesta 2013 alkaen. Vantaan Energian kaupungille tulouttama osinko laskenee nykyisestä 15 milj. eurosta 8 milj. euroon. On olemassa riski, että raskaasta investointiohjelmasta johtuen myös HSY:n kaupungille tulouttama korko laskee tulevaisuudessa. Toisin sanoen kaupungin korkomenot kasvavat samalla kuin kaupungin rahoitustuotot pienenevät. Rahoituserien neton heikentyminen kahdesta suunnasta vaikuttaa heikentävästi vuosikatteeseen eli investointien tulorahoituskykyyn. 4. Kaupunkitason taloustavoitteiden määrittely 4.1. Skenaarioiden esittely Työryhmä on lähestynyt talouden tasapainottamistason tarvetta neljän eri kaupunkitason skenaarion kautta. Skenaarioiden tavoitteena on pelkistäen ja karkealla tasolla kuvata menopuolen muuttujiin keskittymällä talouden tasapainottamistarvetta pidemmällä aikavälillä taloussuunnitelmaan nähden. Skenaariot laadittiin helmikuussa 2012 perustuen valtuuston hyväksymään taloussuunnitelmaan Skenaarioiden muuttujiksi määriteltiin toimintamenot sekä investointimenot, lisäksi korkomenot skenaarioittain ja verorahoitusarviot päivitettiin viimeisimpien näkemysten mukaisiksi. Skenaarioiden oletukset:
10 Skenaario 1 "Kehitys voimassa olevan taloussuunnitelman mukaan" - toimintatulojen kasvu: 3 % / v. - toimintamenojen kasvu: ka. n. 4 % / v. - bruttoinvestointitaso (ilman Kehärataa): voimassa olevan TS:n mukainen (n milj. e / v.) Skenaario 2 "Hallittu hidastaminen" - toimintatulojen kasvu: 3 % / v. - toimintamenojen kasvu: 3 % / v. - bruttoinvestointitaso (ilman Kehärataa): 120 milj. e / v. Skenaario 3 "Velkamäärän kasvun pysäyttäminen" - toimintatulojen kasvu: 3 % / v. - toimintamenojen kasvu: 2 % / v. - bruttoinvestointitaso (ilman Kehärataa): 100 milj. e / v. Skenaario 4 "Velkamäärän vähentäminen" - toimintatulojen kasvu: 3 % / v. - toimintamenojen kasvu: 1,5 % / v. - bruttoinvestointitaso (ilman Kehärataa): 90 milj. e / v. Neljää skenaariota tarkasteltiin myös tilanteessa, jossa sekä toimintatulot että verorahoitus kasvaisivat vain 2,5 % / v. Tämän tarkastelun tulokset näkyvät kuvioissa 3 ja 4. 9(56) Kuvio 1: Vuosikatteen kehittyminen eri skenaarioissa Vuosikatteen kehitys V uosi Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3 Skenaario 4
11 10(56) Kuvio 2: Lainamäärän kehitys eri skenaarioissa (sis. Kehäradan) Lainamäärän kehitys V uosi Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3 Skenaario 4 Kuvio 3: Vuosikatteen kehittyminen eri skenaarioissa alennetulla tulokehityksellä Vuosikatteen kehitys V uosi Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3 Skenaario 4 Kuvio 4: Lainamäärän kehitys eri skenaarioissa (sis. Kehäradan) alennetulla tulokehityksellä Lainamäärän kehitys V uosi Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3 Skenaario 4
12 11(56) 4.2. Skenaarion valinta Kehäradan rahoittaminen aiheuttaa kaupungille poikkeuksellisen suuren investointien rahoitustarpeen vielä vuosina Kun samalla verorahoituksen kehitykseen liittyy epävarmuutta maailmantalouden, euroalueen ja kansantalouden riskitekijöihin liittyen, korostuu talouden sopeuttamistoimenpiteiden välitön tarve. Vuosikatetta on saatava vahvistettua ja investointitasoa laskettua investointien tulorahoitusasteen kasvattamiseksi ja velkaantumisen hallintaan saamiseksi. Vuonna 2011 kaupungin verorahoituksen ja toimintakatteen kasvun välille muodostui prosenttiyksikön suuruinen ero eli toimintakate kasvoi lähes kymmenen milj. euroa enemmän kuin verorahoitus. Jatkossa toimintakatteen kasvu on painettava alle verorahoituksen kasvun vuosikatteen kasvattamisen mahdollistamiseksi. Rahoituserien vaikutukset vuosikatteeseen tulevat jatkossa olemaan negatiiviset aiempiin vuosiin verrattuna korkokulujen nousuriskin ja rahoitustuottoihin liittyvien epävarmuustekijöiden johdosta. Kaupunkitason tarkastelun perusteella toimialoille annettiin toimeksianto valmistella linjaukset ja konkreettiset toimenpiteet, joilla kukin menokehitysskenaario on toteutettavissa toimialoilla. Tarkastelun kohteeksi määriteltiin palveluverkot, palvelutasot ja tuottavuus. Lisäksi toimialoilta pyydettiin esityksiä tulojen lisäämiseksi, esityksiä uusista palvelujen järjestämistavoista sekä esitykset ja keinot skenaarioiden mukaisiin investointitasoihin pääsemiseksi. Toimialoittaiset linjaukset ja toimenpiteet vaikutusarvioineen on esitetty ohjelman luvussa 6. Näiden valmistelun lähtökohtana on ollut skenaario 4. Taloussuunnitelman laadintaohjeissa valmisteluohjeeksi annetut investointitasot tarkoittavat eri hankeryhmissä investointitasojen selkeää laskua toimialojen aiempiin esityksiin nähden (skenaario 4:n mukaisesti): Taloussuunnitelman laadintaohjeissa esitetyn, merkittävästi alennetun kokonaisinvestointitason rahoittaminen kaupungin tulorahoituksella edellyttää vuosikatteen selkeää parantumista aiempaan nähden eli noin 90 milj. euron keskimääräistä vuosikatetta. Viime vuosina vuosikate on ollut keskimäärin noin milj. euron tasolla. Lisäksi tulorahoituksen ulkopuolelle eli lainarahalla rahoitettavaksi jäävät tässäkin tarkastelussa Kehäradan investointimenot kokonaisuudessaan.
13 12(56) 5. Henkilöstölinjaukset Vuoteen 2016 mennessä Vantaan kaupungin nykyisestä henkilöstöstä jää eläkkeelle tai eroaa muusta syystä noin henkilöä. Suuri vaihtuvuus luo mahdollisuuksia henkilöstörakenteen ja -määrän muutoksille, mutta samalla luo myös suuren haasteen työvoiman saatavuudelle ja hyvän työnantajakuvan säilyttämiselle. Irtisanomiset ja lomautukset taloudellisella perusteella eivät voi tulla kysymykseen, koska ne vaikuttavat Vantaan kaupungin omien 1990-luvun kokemusten mukaan voimakkaasti työnantajamaineeseen ja vaarantaisivat henkilöstön ja johtamisen kehittämistyön, jota kaupungissa on tehty vuodesta 2000 alkaen. Vantaan kaupungin vuoden 2010 Kunta 10-tutkimuksen tulokset johtamisen ja työyhteisöjen sosiaalisen pääoman osalta olivat hyvät. Lisäksi huoli työsuhteen jatkumisesta aiheuttaa tarpeettomasti ahdistusta ja vaarantaa hyvinvointia sen sijaan, että henkilöstö on työpanoksellaan täysillä mukana tehtävien ja toimintojen kehittämisessä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan työmotivaatio vaikuttaa työtehoon prosenttia. Lisäksi on kiistattomasti tutkimuksissa todettu, että työhyvinvointi ja tuottavuus kulkevat käsi kädessä. Valtaosassa kaupungin työyhteisöjä on luotu positiivinen tekemisen meininki, jota ei kannata riskeerata. Sijaisia tai vuokratyövoimaa ei voitaisi käyttää lainkaan niissä tehtävissä, joista on lomautettu, koska työnantajan pitää tarjota tehtäviä ensisijaisesti lomautetuille. Myöskään palkkatukea ei voitaisi myöntää niihin tehtäviin, joista työntekijöitä on lomautettu karenssi kestää lomautusten jälkeen vielä 9 kuukautta. Sen sijaan toiminnan vaikuttavuutta pitää edelleen kehittää ottamalla käyttöön uusia toimintaja työtapoja. Erityisesti pitää kiinnittää huomiota suorituksen johtamiseen. Kaikilla on oltava selkeät työtehtävät, tavoitteet (määrä ja laatu), suoriutumista tehtävissä pitää arvioida ja palkita sekä huonoihin suorituksiin tulee tarpeen mukaan ehdottomasti puuttua. Palkitsemisjärjestelmän käyttöä myös taloustavoitteiden toteutumiseen kannustamisessa tulee lisätä koko henkilöstön osalta. Johtamisjärjestelmien tulee tukea toiminnan vaikuttavuutta. Työaikaratkaisujen tarkoituksenmukaisuus tulee arvioida ja työaika sijoittaa niin, että yli- ja lisätöiden teettäminen on mahdollisimman vähäistä. Henkilöstö pitää ottaa mukaan työn kehittämiseen ja osaamisen kehittämisen pitää olla jatkuvaa ja perustua muutosten tarvitsemaan osaamisen kehittämiseen. Suuri eläköityminen ja normaali lähtövaihtuvuus mahdollistavat henkilöstösuunnittelulta paljon. Henkilöstösuunnitelmassa on oltava näkemys siitä, millaista osaamista jatkossa tarvitaan, millaisella henkilöstörakenteella ja mihin tehtäviin palkataan omaa henkilöstöä. Jokaisen tehtävän tai viran vapautuessa eläköitymisen tai muun syyn takia tulee käyttää tapauskohtaista tiukkaa harkintaa viran/tehtävän uudelleen täyttämisen ja tehtäväkuvan muotoilun kohdalla. Jokaista vapautuvaa vakanssia ei siis täytetä. Sijaisuuksissa tehdään sama harkinta. Kaikkia sijaisuuksia ei pidä täyttää tai sijaisuus voidaan täyttää vain osaksi aikaa. Kaupungin henkilöstöstä vuosittain keskimäärin 20 prosenttia on määräaikaisia. Yleisimpänä syynä ovat erilaiset perhevapaat. Lisäksi on tarpeen tiivistää eri toimialojen yli tapahtuvia resurssisiirtoja niissä tapauksissa, joissa jokin toiminta toimialalla lakkautetaan tai toimintaa supistetaan yli normaalin lähtövaihtuvuuden. Tälle uudelleensijoitustoiminnalle luodaan kaupunkitasoinen toimintamalli. Rekrytointien (vakituiset ja pitkät sijaisuudet) myöhentäminen niin, että kaikki rekrytoinnit viivästytetään keskimäärän viikolla, tuovat kaupunkitasolla säästöä noin 2 milj. euroa vuodessa. Kuntien eläkevakuutuksen tekemän arvion mukaan Vantaan kaupunki menettää vuosittain noin 30 miljoonaa euroa ylimääräisinä palkkakustannuksina sairauspoissaolojen takia. Suoma-
14 13(56) laisten tutkimusten mukaan jopa 40 prosenttia sairauspoissaoloista on sellaisia, joihin työnantaja ja työntekijä yhdessä voivat vaikuttaa. Vantaan kaupunki on viime vuosina panostanut terveysjohtamiseen aktiivisen välittämisen toimintatavalla. Sairauspoissaolojen vähentäminen terveysjohtamiseen edelleen panostaminen voisi tuoda vuosina vuosittain 3 miljoonan euron säästöt henkilöstömenoissa. Vapaaehtoiset säästövapaat ovat vuosina 2010 ja 2011 säästäneet vuosittain henkilöstömenoja noin 2 miljoonaa euroa. Vapaaehtoisella säästövapaalla on tarkoitettu ylimääräistä lomaa, jonka työntekijä on hakenut omasta tahdostaan ja johon esimies on voinut suostua ilman, että tehtävään palkataan sijaista. Porkkana säästövapaassa työntekijälle on ollut oikeus pitää viikon loman vain viiden työpäivän palkan menetyksellä. 6. Toimialoittaiset toimenpiteet TS-kaudella Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Toimialan yleiset kehitysnäkymät ja haasteet Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on onnistunut toiminnan ja talouden yhteensovittamisessa ja Vantaan sosiaali- ja terveydenhuolto on sekä laadukasta että kustannustehokasta suurten kuntien kustannusvertailussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan suurin haaste on kuntalaisten palvelujen tarpeen ja käytön jatkuvan kasvun ja tämän hetkisen vaikean taloustilanteen reunaehtojen yhteensovittaminen. Väestönkasvu sekä väestön ikääntyminen heijastuvat kaikkien tulosalueiden palvelujen kysyntään. Työllisyystilanne ja työttömyyden jälkiseuraukset näkyvät sekä toimeentulotukimenoissa että lisääntyneenä sosiaalipalvelujen tarpeena lasten ja perheiden pahoinvoinnin kasvaessa. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat karkaamassa kuntatalouden mahdollisuuksista. Jotta lääketieteen hyvä kehitys ja hyvä hoito voidaan varmistaa, on HUS:n ryhdyttävä tervehdyttämään menotalouttaan entisestään. Sosiaali- ja terveyspalveluissa liikkumavara palvelujen järjestämisessä on tiukasta lainsäädännöstä ja lisääntyneestä valtion valvonnasta johtuen vähäinen. Merkittäviä valmisteilla olevia lakeja ovat vanhuspalvelulaki, sosiaalihuoltolain uudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Ikäsidonnaisten julkisten palvelujen kasvupaine kohdistuu erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin. VM:n peruspalveluohjelmassa arvioidaan pelkkien väestötekijöiden (väestön määrän ja ikärakenteen muutos) vaikutuksen peruspalvelujen kysyntään olevan vuosittain terveyspalveluissa 1,4 % (pth 1,8 %, esh 1,2 %) ja sosiaalipalveluissa vanhainkotien kohdalla 3,5 %, kotipalvelujen 2,9 % ja palvelusasumisessa 3,1 %. Vantaan sosiaali- ja terveystoimessa ikääntymisen vaikutus käyttötalouden lisämäärärahatarpeeseen ilman erikoissairaanhoitoa on arvioitu olevan vuosittain 1,6 % (noin 6 milj. euroa). Arvio perustuu alle 75-vuotiaiden osalta Vantaan väestöennusteeseen (kasvu keskimäärin 0,6 %/vuosi). Vantaan väestöennusteen mukaisesti 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuodesta 2012 vuoteen 2015 mennessä keskimäärin 5,7 % vuosivauhtia. Lisämäärärahatarpeen osalta väestöennusteen kasvua on korjattu 75 vuotta täyttäneille tarjottavien palvelujen (tilanne ) sekä vanhusten laitoshoidon osalta laatusuosituksen tavoitetilan mukaiseksi. Lastensuojelun tarpeen kasvu on viime vuosina ollut Vantaalla keskimääräistä väestön kasvua korkeampaa, ja esim. sijaishuollon menokehitys vuositasolla on ollut 4,5-9,3 %. Toimeentulotuen menokehitys on viime vuosina ollut vuositasolla 4,9-21,9 %.
15 14(56) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat merkittäviä väestön hyvinvoinnin, työkyvyn ja itsenäisen selviytymisen sekä alueen ja yritystoiminnan elinvoimaisuuden kannalta. Kuntalaisten palvelutarvetta voidaan kuvata muutamin esimerkein: Vuonna 2011 toteutui lähes terveydenhuollon vastaanottokäyntiä, joista lääkärissä käyntejä oli yli , kokonaispeittävyyden ollessa 52 % asukkaista. HYKS-sairaanhoitoalueella toteutui erikoissairaanhoidon käyntiä. Äitiys- ja lastenneuvolan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja käytti yli kuntalaista. Toimeentulotuesta tuli osalliseksi lähes vantaalaista. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin yli 4 100:sta eri lapsesta. Vanhusten luokse tehtiin yli kotihoidon käyntiä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen haaste on myös väestön terveys- ja hyvinvointierojen kasvu. Elinajanodotteen ero väestön ylimmän ja alimman tuloviidenneksen välillä on Suomessa miesten kohdalla 12,5 ja naisten kohdalla 6,8 vuotta. Vantaalaisia kuormittavat myös kansantaudit, jotka ovat huomattavasti yleisempiä kuin esimerkiksi Espoossa. Vantaalaiset sairastavat esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa ja aikuistyypin diabetestä noin 20 % yleisemmin kuin espoolaiset, astmaa, nivelreumaa ja psykoosia esiintyy Vantaalla yli 10 % Espoota enemmän. Näiden palvelujärjestelmää kuormittavien kansantautien ehkäiseminen vaatii niin toimivia perustason palveluja kuin kaupunkitasoisia ratkaisuja ja tukea yksilötason valintoihin. Kyetäkseen vastaamaan palveluvelvoitteistaan toimiala on määrätietoisesti keventänyt palvelurakennetta keskeisissä palveluissaan, kehittänyt uusia tuottavuutta parantavia toimintamalleja sekä tehostanut toimintaansa entisestään. Haasteelliseksi toivotun kehittämissuunnan säilyttämisen tekee se, että niin uusi hoito- ja hoivateknologia, palvelujen sähköistäminen ja tietojärjestelmien kehittäminen kuin palvelurakenteen keventäminenkin edellyttävät investointeja ennen kuin tuottavuuden kasvu on ylittänyt käynnistyskustannukset Toimialan sopeuttamistoimenpiteiden taso ja ajoitus TS-kaudella Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan sopeutustoimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi ovat: oman tuotannon ja ostopalvelujen vähentäminen sekä asiakaskriteerien tiu kentaminen henkilöstömäärän kasvun pysäyttäminen ja hallittu vähentäminen sekä mm. eläköitymisestä johtuva vapautuvien henkilöstöresurssien uudelleen suuntaaminen investointien myöhentäminen järjestämistapojen muutokset palvelurakenteen keventäminen yleiset tuottavuutta lisäävät kehittämistoimenpiteet. Toimintojen vähentäminen ja investointien myöhentäminen vaikuttaa talouteen lyhyellä aikavälillä eli taloussuunnitelmakaudella Sosiaali- ja terveystoimi on jo vähintään viisi vuotta systemaattisesti lisännyt tuottavuuttaan. Uusien lisätuottavuutta parantavien kehittämistoimien vaikutukset näkyvät vähitellen jo 2012 lähtien, ja ne vaativat joustavuutta henkilöstöpolitiikkaan ja päätöksentekoon, prosessien kehittämistä ja kumppanuuksia. Lyhyen aikavälin sopeutustoimenpiteet Lyhyen aikavälin sopeutustoimenpiteiden toteuttaminen on sosiaali- ja terveydenhuollossa erittäin haastavaa kahdesta syystä: laissa säädetyt subjektiiviset oikeudet ja palvelujen järjestämisvelvollisuus rajoittavat mahdollisia toimenpiteitä useiden toimenpiteiden kohdalla ainakin osa saavutetuista säästöistä saattaa siirtää kustannuspaineita johonkin toiseen palveluun (=vaihtoehtokustannus).
16 15(56) Vaikka asiakkaiden saamat palvelut sopeutustoimien seurauksena supistuvat, toimialan tulee täyttää lainsäädännön vaatimukset. Toiminta pyritään järjestämään olemissa olevilla voimavaroilla. Ilman vaihtoehtokustannuksia talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimia ei juuri kyetä toteuttamaan. Toimenpiteet ovat kuitenkin sellaisia, että vaihtoehtokustannus on mahdollisimman pieni, ja menotasoa pystytään kokonaisuutena alentamaan. Vaatimus 1,5 %:n menojen kasvusta tarkoittaa nykyisellä inflaatiotasolla noin 3 %:n vuotuista menojen sopeutusta. Siksi palvelutarjontaa on myös vähennettävä. Esitettävät toimenpiteet perustuvat siihen, että seuraavat vuodet toimitaan nykyisellä toiminnan volyymilla niin, että tuottavuuden ja tehokkuuden tulee kasvaa entisestään. Lisäksi jotta palkkojen kustannuskehitys saadaan katettua, henkilöstön määrän tulee vähetä vuoden 2012 tasosta jatkuvasti koko nelivuotiskauden. Asiakaskäyntien ja hoitopäivien määrä ei voi nousta nykytasosta, mikäli työn tuottavuus ei kasva huomattavasti. Myöskään ostopalveluna järjestettävien palvelujen osalta palvelujen kustannusten kehitys ei voi olla 1,5 % korkeampi eli palvelutarpeeseen vastaamista ei voida siirtää ostopalveluna tuotettavaksi. Päätöksentekijöiden tulee näin ollen tiukentaa asiakkuuskriteereitä. Vapautuvia vakansseja kohdennetaan mahdollisuuksien mukaan uudestaan. Suurimmasta osasta uusia palvelutiloja luovutaan ja olemassa olevien tilojen käyttöä tarkastellaan kriittisesti. Suunnitelma sisältää sekä nykyisestä toiminnasta luopumisia (noin 7,3 milj. euroa, 37 htv) sekä henkilöstösuunnitelman mukaisista henkilöstölisäyksistä luopumisen (2,1 milj. euroa, 41 vakanssia). Investointihankkeista (käyttötalousmenot noin 5,9 milj. euroa, vakansseja noin 48) joko luovutaan tai niiden aiheuttamat käyttötalousmenot sopeutetaan muusta toiminnasta (geriatrinen arviointi- ja akuuttiosasto, 2,3 milj. euroa). Henkilöstösuunnitelman ja investointihankkeiden tarkoituksena on ollut vastata väestön kasvusta ja ikääntymisestä johtuvaan palvelutarpeen kasvun vaatimuksiin. Suunnitelman mukaisten sopeutustoimien yhteenlaskettu arvo on noin 18 milj. euroa painottuen pääasiassa vuodelle Esitetyillä toimenpiteillä päästään vuonna ,5 %:n menokehitykseen. Lainsäädännön velvoitteiden vuoksi esitetyillä toimenpiteillä voidaan päästä noin 3 %:n menokehitykseen vuosina Tämä edellyttää, että asiakasmäärät eivät kasva. Pitkän aikavälin sopeutustoimenpiteet Edellä kuvattujen lyhyen aikavälin säästöjen lisäksi toimiala kehittää jatkuvasti tuottavuuttaan. Tuottavuutta lisätään sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Erittäin iso tuottavuutta lisäävä hanke on Hyks-alueen kuntien ja HUS:n yhteisen asiakastietojärjestelmän hankinta (kuvattu tarkemmin kappaleessa 8). Täydessä käytössä olleessaan järjestelmän arvioidaan tuovan henkilöstömenoissa säästöä. Sähköisen asioinnin ja sähköisten palvelujen käyttö on kuntien palvelutuotannossa vielä vähäistä. Niiden tuottavuuspotentiaali on merkittävä. Toimiala kehittää yhdessä tietohallinnon palvelukeskuksen kanssa sähköistä asiointia ja sähköisiä palveluja niin, että asiakkaiden yhteydenotto palveluihin helpottuu ja että itsepalvelua ja omahoitoa sekä etähoitoa saadaan lisättyä. Tietovaraston perustamisella ja tiedolla johtamisen käyttöön ottamisella pystytään toiminnan johtaminen ja tehokkaimpien toimintamallien löytäminen sekä kustannuslaskenta saamaan uudelle tasolle, mikä johtaa tuottavuuden kohoamiseen. Sähköisen palvelusetelin käyttöön otolla ja palvelusetelien merkittävällä lisäämisellä voidaan lisätä asukkaiden omatoimisuutta ja omavastuuta.
17 16(56) Palveluprosesseja kehitetään jatkuvasti, jotta ne saadaan yksinkertaisemmiksi ja tehokkaammiksi. Tästä on hyvä esimerkki esim. vanhustenhuollon uudistaminen, jolla on lähes poistettu siirtoviivemaksut Vantaalta. Mm. lastensuojelu-, mielenterveys- ja päihdepalveluissa on tehty kokonaistaloudellisesti merkittäviä palvelurakennetta keventäviä ja toimintaprosesseja parantavia ratkaisuja. Sosiaali- ja terveystoimen haasteena työnantajan ominaisuudessa on työntekijän sijoittaminen mahdollisiin uusiin tehtäviin silloin kun terveydellisten muutosten seurauksena tulleet rajoitteet estävät henkilön selviytymisen omissa tehtävissään. Silloin kun työyksikössä on useampia vajaatyökykyisiä, sillä on oleellinen vaikutus asiakastyöhön. Joissakin tilanteissa henkilölle joudutaan etsimään kokonaan uusi tehtävä toisesta työyksiköstä, koska työyksikön luonteen vuoksi työtehtävien muuttaminen ei ole mahdollista. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla henkilöstömääriä määrittävät mitoitukset, joten henkilöstömäärää ei voi vähentää työntekijän siirtyessä toiseen tehtävään. Vajaatyökykyisten uudelleensijoittamista kaupunkitasoisesti tulee koordinoida keskitetysti. Palveluverkkojen käyttötalousvaikutukset Toimiala on osaltaan merkittävästi karsinut Vantaa-sopimuksen mukaisesti palveluverkkoaan (neuvolat, päihdehuolto, perheneuvolat, vammaispalvelut ja sosiaalitoimistot). Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmaan ei sisälly terveysasemaverkon harventamista, sillä se vaatisi iltavuoron käyttöönoton, minkä on arvioitu maksavan saavutettavia hyötyjä enemmän. Käyttötalouteen ei tulisi säästöä, mutta kiinteistön mahdollinen myyntitulo olisi kertatuotto kaupungille. Samoin säästyisi jonkin verran kiinteistöjen ylläpidosta. Länsimäen terveysaseman tilanne voidaan arvioida, kun tiedetään, miten helsinkiläiset tulevat käyttämään Länsimäen terveysaseman palveluja terveydenhuoltolain mukaisen vapaan hakeutumisen käynnistyessä v Korson terveysaseman palvelutoimintaa ei voida siirtää Koivukylään, koska kiinteistön tilat ja rakenneratkaisut eivät mahdollista toiminnan laajentamista tarvittavassa laajuudessa ilman mittavaa lisärakentamista. Samasta syystä Martinlaakson terveysaseman palvelutoimintaa ei voida siirtää Myyrmäen terveysasemalle. Katriinan terveysaseman toiminta on toistaiseksi siirretty Martinlaaksoon. Myyrmäen terveysaseman laajennus on investointiohjelmassa siirtynyt 2020-luvulle. Hakunilan terveysaseman siirto Tikkurilaan on mahdollista, jos Tikkurilan terveysaseman laajennus toteutuu 2020-luvulla. Olemassa olevan palveluverkon karsinnat kohdistuvat tässä ohjelmassa vanhus- ja vammaispalveluihin. Uusien investointien siirtämisen ja karsimisen käyttötalousvaikutukset TS-kaudella ovat yhteensä 5,9 milj. euroa. Ainoan uuden investoinnin Akos 3:n käyttötalousmenot 2,3 milj. euroa sopeutetaan muusta toiminnasta Toimenpiteet ja vaikutusarviot tulosalueittain (palvelutaso, palveluverkot, tuottavuus) Riskianalyysi esitetään jokaisen toimenpiteen yhteydessä. Talous- ja hallintopalvelut Luopuminen 2012 toiminnasta luovutaan alkaen käyttösuunnitelmaan sisällytetystä sähköisen asioinnin asiantuntijan vakanssin käyttöönotosta (olemassa olevan toiminnan karsinta, 0,050 milj. euroa, 1 henkilötyövuosi) Riskianalyysi: kehittäminen hidastuu
18 17(56) Muuta toimistotyön vähentämishankkeen koordinointi - tavoite 40 toimistotyön vakanssista luopuminen toimialalla 2015 mennessä - saavutettu taso 25 vakanssia - osa resursseista siirretään lisääntyvään palvelutuotannon tarpeeseen Riskianalyysi: esimiesten ja palvelutuotannossa olevien hallintotyö lisääntyy kankeasti toimivien tietojärjestelmien takia Erikoissairaanhoito käyttötalouden menokehitys korkeintaan 1,5 % / vuosi Riskianalyysi: HUS:n päätöksenteko ei ota huomioon kuntien taloustilannetta Terveydenhuollon palvelut Luopuminen 2012 toiminnasta kuntoutuksen ostopalvelujen vähentäminen, (2013, 0,3 milj. euroa) asiakaskriteerien tarkistus lymfaterapia, neuropsykologisten palvelujen osto, terapia- ja apuvälineostopalveluja Riskianalyysi: osa asiakkaista jää ilman palvelua, josta saisivat terveyshyötyä. terveysneuvontapalvelun (10023) lopettaminen (2014, 0,3 milj. euroa) asiakkaat siirtyvät esim. internetpalvelujen käyttäjiksi Riskianalyysi: toiminta tällä hetkellä pks-yhteistyönä, muut kunnat eivät hyväksy Vantaan irrottautumista. Terveysasemien puhelinkuorma kasvaa entisestään. Henkilöstösuunnitelman karsinta luovutaan henkilöstömenosuunnitelman mukaisesta vakanssien käyttöönotosta ( , 2,1 milj. euroa, 41 henkilötyövuotta) Riskianalyysi: mikäli rakenteellisia muutoksia ei tehdä: hoitotakuu vaarantuu 1500 potilasta jää vuosittain ilman listalääkäriä ja hoidetaan päiväpoliklinikoilla 3000 kiireetöntä lääkärikäyntiä jää toteutumatta ja siirtyy päiväpoliklinikkatoimintaan jonotusaikojen kasvu paine puhelinpalveluihin. mahdollisia rakennemuutoksen kehittämissuuntia kansalaiset käyttämään enemmän yksityistä palvelutuotantoa siirtyminen yksityiselle palveluntuottajalle esim. palvelusetelin avulla uudistetaan avosairaanhoidon terveysasemien palvelutuotanto- ja omistamismalli: luodaan asiakasomistajuus, palvelutuotannon omistaa käyttäjät, palvelutuotanto-organisaatio irtaantuu kaupungin organisaatiosta, järjestämisvastuu jää kaupungille samalla lähestyen asiakasta asiakaslähtöisesti Perhepalvelut Luopuminen 2012 toiminnasta luovutaan 2012 käyttösuunnitelmaan sisällytetyistä määräaikaisista toimeentulotuen etuuskäsittelijöiden vakansseista (olemassa olevan toiminnan karsinta, 0,6 milj. euroa, 12 henkilötyövuotta)
19 18(56) Riskianalyysi: lain mukainen toimeentulotuen käsittelyaika vaarantuu, mahdollinen uhkasakko luovutaan 2012 käyttösuunnitelmaan sisällytetyistä määräaikaisista toimeentulotuen sosiaaliohjaajista vakansseista (olemassa olevan toiminnan karsinta, 0,1 milj. euroa, 2 henkilötyövuotta) Riskianalyysi: nuorten toimeentulotukiasiakkaiden saama tuki vähenee luovutaan 2012 käyttösuunnitelmaan sisällytetyistä määräaikaisista lapsiperheiden kotipalvelun ja neuvolatoiminnan perhetyöntekijöiden vakansseista (olemassa olevan toiminnan karsinta, 0,5 milj. euroa, 10 henkilötyövuotta) Riskianalyysi: lastensuojeluun kohdennettu kotipalvelu loppuu Investoinneista luopuminen ja niiden lykkääminen Pitkäaikaisasunnottomuushanke: Kaupunginvaltuusto hyväksyi aiesopimuksen Toimenpidesuunnitelmaan sisältyi varaus siitä, että hanke toteutuu, mikäli valtion tulo- ja menoarvio toteutuu tältä osin, ja mikäli hanke sisältyy Vantaan taloussuunnitelmaan Hankkeen toteutuessa pitkäaikaisasunnottomuushankkeen kohteiden henkilöstömenoihin saadaan valtionrahoitusta enintään 50 % henkilöstömenoista. Valtionrahoitus ja asuttamisesta syntyvä säästö riittävät kattamaan toiminnan käyttömenot. Muut investoinnit: Aurinkokiven äitiys- ja lastenneuvola, tilat koulun valmistumisen yhteydessä, neuvolatilojen osalta käyttöönoton lykkääminen vuodelle 2018 (2016, 0,2 milj. euroa, 4 henkilötyövuotta) Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen lisärakennuksen käyttöönoton myöhentäminen vuodelle 2019 (2014, 0,5 milj. euroa sisältäen kaikki kustannukset, 7 henkilötyövuotta) Riskianalyysi: joudutaan käyttämään ostopalveluja Henkilöstösuunnitelman karsinta luovutaan muusta henkilöstömenosuunnitelman mukaisesta vakanssien käyttöönotosta ( , 1,4 milj. euroa, 27 henkilötyövuotta ) Riskianalyysi: lastensuojelun tarveselvitysten lain mukaisten käsittelyaikojen noudattaminen vaarantuu sosiaalityöntekijän vastuulla olevien lastensuojeluasiakkaiden määrä nousee entisestään ennaltaehkäisevän terveydenhuoltoasetuksen täytäntöönpano keskeytyy sosiaali- ja terveyslautakunnassa hyväksyttyä päihdepalvelujen kehittämissuunnitelmaa ei pystytä toteuttamaan esitetyllä tavalla. Riskinä on, että kustannusten hallinta hankaloituu. Vanhus- ja vammaispalvelut Luopuminen 2012 toiminnasta luovutaan 2012 käyttösuunnitelmaan sisällytetystä määräaikaisesta sosiaalityöntekijän vakanssista (olemassa olevan toiminnan karsinta, 0,050 milj. euroa, 1 henkilötyövuosi) Riskianalyysi: lain mukainen toimeentulotuen käsittelyaika vaarantuu, ehkäisevään työhön ei voida panostaa luovutaan Tuupakan työkeskuksesta (2013, 0,3 milj. euroa, 3 henkilötyövuotta)
20 19(56) työtoiminta lakkautetaan shl:n mukaisessa muodossa muissa toimintayksiköissä järjestetään lakisääteinen vammaisten työtoiminta Riskianalyysi: edellyttää työtoiminnan järjestämiskustannusten siirtämistä muille työnantajille Vanhusten päivätoiminnan supistaminen 30 % (2013, 0,5 milj. euroa sisältäen kaikki kustannukset, 10 henkilötyövuotta) toimintaa tarjotaan vain omaishoidettaville lakisääteisten vapaapäivien osalta ja muistisairaille Riskianalyysi: paine kotihoitoon ja hoivapalveluihin Palvelutalokokonaisuuden ulkoistuksen käänteinen kilpailutus 10 % tuotto-odotuksella 4 vuoden määräajaksi liikkeenluovutusperiaatteella (2013, 0,7 milj. euroa) Pähkinärinteen, Raikukujan, Suopursun, Veturipolun, Koivukylän, Metsotien, Heporinteen ja Kerokujan palvelutalot Riskianalyysi: ei kiinteä osa palvelujärjestelmää, markkinahinnan muotoutuminen Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelumatkojen vähentäminen 15 % (2013, 1,3 milj. euroa) matkojen määrän huomattava vähentäminen siirtämällä asiakkaat käyttämään joukkoliikennettä kutsutaksien ja palvelulinjojen kehittäminen Vantaalla Riskianalyysi: itsenäinen selviytymien vaikeutuu, osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan vähenee Vanhusten päivätoiminta luovutaan ostoista Vanhusten kotiapusäätiöltä (Havu- ja Myyrasti, 2013, 0,2 milj. euroa) Riskianalyysi: osa asiakkaista ohjautuu muihin palveluihin Selvitetään luopuminen Kaunialan sairaalan käytöstä sosiaali- ja terveystoimen osalta. Selvitys sisältää käytössä olevien paikkojen korvaamisen 50 paikan osalta tehostetulla asumispalvelulla (säästö 1,6 milj. euroa) sekä luopumisen lisäpaikkojen käyttöön ottamisesta vuosina (säästö noin 0,8 milj. euroa/vuosi). Arvio säästöstä perustuu Kaunialan sairaalan hintatasoon, joka on noin 40 % markkinoiden keskiarvohintaa korkeampi. Riskianalyysi: korvaavan toiminnan löytyminen Kaunialaan Investoinneista luopuminen ja niiden lykkääminen Muuta Korson vanhustenkeskuksen käyttöönoton lykkääminen vuodelle 2017 (2015: 2,2 milj. euroa sis. kaikki kustannukset, 20 htv mikäli omana työnä tuotettu) Riskianalyysi: palvelurakenteen kehittämisohjelmien viivästyminen paine raskaampaan hoitoon kasvaa -> Korson hankkeesta luopumisen vaihtoehtona palvelun järjestäminen ostopalveluna - erillisen toimintasuunnitelman valmistelu resurssisiirroista kaupungin sisällä tarvittavan määrärahan löytämiseksi velkaohjelman tavoitteiden puitteissa Geriatrisen arviointi- ja akuuttiosaston laajennus toteutetaan alkuperäisessä aikataulussa, käyttöönotto 2015 Riskianalyysi: edellyttää käyttötalousmenojen 2,3 milj. euroa sopeuttamista muusta toiminnasta.
Talous- ja velkaohjelma (TVO)
Talous- ja velkaohjelma (TVO) Seminaari Talousjohtaja Patrik Marjamaa Vantaan taloudesta Vantaan haasteena korkea velkamäärä, pääkaupunkiseudun haasteet ja naapurikaupunkeja heikompi tulorahoituspohja
LisätiedotTalouden tasapainottamis- ja velkaohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. Akj. Jukka T. Salminen valtuustoseminaari 10.-11.5.
Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Akj. Jukka T. Salminen valtuustoseminaari 10.-11.5.2012 Määrärahat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla (KS 2012) Vuokrat
Lisätiedotvelkaohjelman laadinnan
Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman laadinnan tavoitteet Kaupunginvaltuuston seminaari Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Korkea lainamäärä keskeinen riskitekijä Tilinpäätöksessä 2011 kaupungin pitkäaikainen
LisätiedotMitä tasapainottaminen on käytännössä? Case Vantaan kaupunki.
Mitä tasapainottaminen on käytännössä? Case Vantaan kaupunki. KuntaPro-päivät 5.- Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Vantaan kaupunki Vantaa ja kriisikunnan kriteerit Suhteellinen velkaantuneisuus väh. 50 %
LisätiedotVantaan kaupungin talouden tervehdyttäminen ja kunnan selviytymisen eväät. Kuntamarkkinat 10.9.2014 Kaupunginjohtaja Kari Nenonen
Vantaan kaupungin talouden tervehdyttäminen ja kunnan selviytymisen eväät Kuntamarkkinat Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Talouden tasapainottamisen lähtökohtia Vantaan velkamäärä korkein suurten kaupunkien
LisätiedotTalousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa
Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman
LisätiedotVuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille
Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino
LisätiedotLähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara
Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma. Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari
Sosiaali- ja terveystoimen kehysesitys ja investointiohjelma Kokoomuksen valtuustoryhmän syysseminaari 26.8.2018 Sosiaali- ja terveyspalvelut 2019 Vahva pohja - Rakenteelliset muutokset hyvässä vauhdissa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh
19.04.2017 Sivu 1 / 1 1702/2017 02.02.00 45 terveystoimen investointiesitys vuosille 2018-2022 Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. 050 325 8643 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja
LisätiedotSonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille
Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotKAUHAVAN KAUPUNKI Hallintopalvelut KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN TIEDOTE
1 KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2017 oli noin 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2018 esiteltävä vuoden 2017 tilinpäätös on
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018
LisätiedotKAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKEHYKSET JA LAADINTAOHJEET TALOUSSUUNNITELMAAN
KAUPUNGINHALLITUKSEN SUUNNITTELUKEHYKSET JA LAADINTAOHJEET TALOUSSUUNNITELMAAN 2020-2023 2 Linjaukset / Toimintakatevaade Toimintakatevaade määritetään kaupunkitasoisesti; Vuoden 2020 menot vuoden 2019
LisätiedotVuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015
LisätiedotSuunnittelukehysten perusteet
Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino
LisätiedotVuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät
Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus
LisätiedotKH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus
Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 1 (5) 805 HSY -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2018 HEL 2015-007268 T 00 01 06 Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteinä 2 ja 3 olevat
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet
LisätiedotKAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS TALOUSARVIOKSI 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAKSI 2016-2019 19.10.2015
KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS TALOUSARVIOKSI 2016 JA TALOUSSUUNNITELMAKSI 2016-2019 19.10.2015 Kaupungin tavoitteita vuodelle 2016 Investointikaton noudattaminen ja talouden tasapainottaminen Elinvoimaohjelman
LisätiedotKuntatalouden tilannekatsaus
Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,
LisätiedotUudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla
Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin
LisätiedotTalousarvio 2019 Valmistelu ja aikataulut. Konsernijaosto
Talousarvio 2019 Valmistelu ja aikataulut Konsernijaosto 23.4.2018 Talousarvion 2019 lähetekeskustelu Lähtökohtana uuden kuntastrategian päämäärät 1. Sujuva 2. Hyvinvoiva 3. Vireä Keskeisiä Tuusulan talouden
LisätiedotEspoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari
Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011
LisätiedotVuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013
LisätiedotTalousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen Raija Vaniala
Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen Sote-uudistuksen verorahoitus koko maassa Yli puolet (17,7 mrd ) kuntien käyttötalouden nettokustannuksista siirtyy maakunnille. Verorahoituksen jakautuminen
LisätiedotTalouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelu. Palveluliikelaitosten johtokunta Taloussuunnittelujohtaja Pekka Heikkinen
Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistelu Palveluliikelaitosten johtokunta 7.5.2014 Taloussuunnittelujohtaja 1 Lauta- ja johtokuntien käsittelyn tavoite Saada yhteinen ymmärrys Talouskehityksen
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote
Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle
LisätiedotKunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori
Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2020
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*
LisätiedotKuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu
Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä
LisätiedotVantaalla? Mitä me olemme tehneet. Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo 2.12.2014
Mitä me olemme tehneet Vantaalla? Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari Finlandia-talo Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Vantaan kaupunki Vantaan kaupungin strategia Uudistuvat palvelut Vakaa talous
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020
LisätiedotPro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista
Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana
LisätiedotValtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit
Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
LisätiedotKuntalaki ja kunnan talous
Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset
LisätiedotESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017
ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Talouspalvelut liikelaitos jakaantuu hankintapalvelut -palveluyksikköön sekä
LisätiedotTILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015
TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 215 TILAKESKUS-LIIKELAITOS KÄYTTÖSUUNNITELMA Käyttötalous ja rahoitus Vuoden 215 käyttösuunnitelmassa liikevaihto on 197,7 milj. euroa, talousarviossa
LisätiedotKonserninäkökulma talouden
Konserninäkökulma talouden tasapainottamisessa Valtuustoseminaari Nokialla Martti Lipponen Terveen käyttötalouden yhtälö Terveessä käyttötaloudessa Verorahoituksen (verot ja valtionosuudet) tulisi olla
LisätiedotVUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotTalousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus
Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) 30 Asianro 4790/ /2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) 30 Asianro 4790/02.02.00/2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelu Vuoden 2016 talousarviovalmistelu on käynnistetty kevään 2015 aikana kaupunginjohtajan johtoryhmässä,
LisätiedotTalouden kehitys 2016
KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA
KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE
LisätiedotESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA
ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää kustannustehokkaasti
LisätiedotMikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus
1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota
LisätiedotSalon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu
Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin
LisätiedotKuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s
Kuntatalouden tila Hailitusohjelmaneuvottelut kevät 2019 Minna Karhunen @MinnaKarhunen 14.5.2019s Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2019 Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2018 Viime vuosina veroprosenttien
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017
1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2017 Muut (17 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE (57 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
Lisätiedotvelkaohjelma Talouden tasapainottamis- ja Toimialan esitys
Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma Toimialan esitys Kaupunginvaltuuston seminaari Vapaa-aika ja asukaspalvelut Toimialan johtajan vs. Heidi Nygren Palvelutarpeen kehitys (esim. väestönkasvu, ikärakenne)
LisätiedotVuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria
LisätiedotKorjauslista vuoden 2019 talousarvioon,
Sivu 1 / 20 Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon, 19.11.2018 Jäljessä on listattu korjatut kohdat (ei alkuperäistä esitystä), ellei muuta ole mainittu. Yleiset lähtökohdat s. 3-4) Esipuhe Talousarviossa
LisätiedotToimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 877/02.02.00/2013 393 Toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi Kaupunginjohtaja Ari Korhonen ja talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016
1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotKuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014
Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat
LisätiedotTalous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014
Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)
KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely
Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun
LisätiedotYleistä vuoden 2018 talousarviosta
KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee
LisätiedotMillaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen
Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely (KuntaL 118 ) Kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet
LisätiedotNurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla
Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmeksen kaupungille vuosi 2018 vahvan perustoiminnan ansiosta hieman odotuksia parempi. Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota
LisätiedotKAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016
1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvioehdotus vuodelle 2015
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 689/02.02.00/2014 164 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan talousarvioehdotus vuodelle 2015 Sosiaali ja terveyskeskuksen johtoryhmä: Tilaajan arvio Kaupunginhallitus
LisätiedotTalousarvioraami 2020 Kunnanhallitus
Talousarvioraami 2020 Kunnanhallitus 3.6.2019 Enontekiön kunnan painelaskelmat (päivitetty 5/2019) Enontekiö Trendi: 2013-2018 TP 2016 TP 2017 TP2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 Asukasluku
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.4.2017 Omistajaohjausryhmä/Kuntajohto Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanhallitus Raahen kaupunginhallitus Siikajoen kunnanhallitus 1 Osavuosikatsaus
LisätiedotVuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin
Vuoden 2009 talousarvion toteutuma 31.8.2009 Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Budjettivertailua vuoteen 2008 25.9.2009 Ulkoinen laskelma 2008 2009 Muutos % Tilanne 31.8.2009 8kk 8kk Toimintatuotot 36 536
LisätiedotVuosivauhti viikoittain
1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys
LisätiedotValtuustoseminaari 11 10. 2011.
Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA
LisätiedotTalouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös
Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys. Sopimusohjauksen kehysseminaari Talousjohtaja Aija Suntioinen
Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys Sopimusohjauksen kehysseminaari 25.4.2017 KATSAUS TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYKSEEN Toiminnan kehitys Volyymin kasvu jatkunut pidemmän aikaa
LisätiedotPalvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä
Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.
LisätiedotForssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös
Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.
LisätiedotKIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015
1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon
LisätiedotLIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu
LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee
LisätiedotRAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta
RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus
LisätiedotVuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus
Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden
LisätiedotJulkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous
Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-
LisätiedotViraston toimintaympäristön muutokset
1 HANKINTAKESKUS Viraston toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutosten vaikutukset 2017 talousarvioon Johtamisjärjestelmän uudistus tulee vaikuttamaan hankintakeskuksen ydintoimintoihin. Arvio
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 1343/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2017 1 (5) 17 Asianro 1343/02.02.00/2017 Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden talousarvio 2017 / kehittämisrahan hakeminen kaupunginhallitukselta Vuoden talousarvion
LisätiedotKuntatalouden kehitys vuoteen 2021
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset
LisätiedotVuoden 2012 talousarvio ja suunnitelma. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus
Vuoden 2012 talousarvio ja suunnitelma Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän ehdotus 27.10.2011 T3 INNOVATION TRIANGLE TAPIOLA Science and Technology Art and Design Global Business Jukka Mäkelä 27.10.2011 2 Viiden
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 194 Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354
LisätiedotKohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018
Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018 Tuomas Pöysti 09/2016 Miksi sote-uudistus mitä tavoitellaan? Miten uudistus toteutetaan?
LisätiedotKuntien ja maakuntien talousnäkymät
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin
LisätiedotHyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen
Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen Muutosjohtaja Jouko Isolauri Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä FellmanniCampus 7.12.2016 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Päätetty perustaa
LisätiedotTILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT
MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen
LisätiedotKuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus
Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen
LisätiedotKunnanhallitus Valtuusto Osavuosikatsaus II tammi - elokuulta 2017
Kunnanhallitus 296 09.10.2017 Valtuusto 112 25.10.2017 Osavuosikatsaus II tammi - elokuulta 2017 KH 296 Kunnanhallitus on antanut talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa aika tau lut osavuosikatsausten laadinnasta.
LisätiedotVuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori
Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma
Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti 25.4.2017 konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin
LisätiedotPerusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.
Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin
LisätiedotVUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET
Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite
Lisätiedot