Ulkona opettaminen, opettajankoulutuksen näkökulma

Transkriptio

1 Ulkona opettaminen, opettajankoulutuksen näkökulma Anna Uitto Biologian didaktiikan professori Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto 1 Prof. Anna Uitto

2 Koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt Tärkeitä kaikissa oppiaineissa Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet o Oppimista koulun ulkopuolella, maastossa ja lähiympäristössä o Perusopetus (2004) o Lukio-opetus (2003) Opetussuunnitelmauudistus 2016: o Koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt ja yhteistyötahot mukana esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksissa 2 Prof. Anna Uitto

3 Oppimisympäristö Opetus-opiskelu-oppimisprosessi voi tapahtua erilaisissa oppimisympäristöissä Formaali o kouluopetus, OPS, tavoitteet Non-formaali o järjestö, museo, kerho, yhdistys Informaali o arkipäivä, koti, kaverit, media, internet, harrastaminen ym. 3 Prof. Anna Uitto

4 Ulkona oppimisen oppimisympäristöjä Oppiaineiden näkökulma Oppiaineita eheyttävä näkökulma Ulkona oppiminen, esim. Maasto-opetus, lähiympäristön tutkiminen ja havaintojen tekeminen o Luonnonympäristö, kulttuuriympäristö Leirikoulut, retket, matkat 4 Prof. Anna Uitto

5 Muita ulkopuolisia oppimisympäristöjä Ei välttämättä ulkona oppimista Vierailut, yhteistyö, TET esim. o teollisuus- tutkimus- liikelaitokset o Järjestöt, yhdistykset (esim. Suomen metsäyhdistys ry) o kulttuurilaitokset (esim. museo, teatteri, kirjasto, tiedekeskus) o maatilat, yrittäjät o työelämä! 5 Prof. Anna Uitto

6 Lähiluonto oppimisympäristönä Kokemuksellisuus, tiedot ja taidot Kontekstuaalisuus, opitaan esim. luonnosta luonnonympäristössä Käsitteet ja toiminta liittyvät opiskeltavaan kokonaisuuteen Luonnon lukutaito Toimintataidot: luonnossa liikkuminen, havaintojen ja tutkimusten tekeminen Kiinnostus ja motivaatio ilmiöitä kohtaan o Mieleenpainuvia positiivisia kokemuksia o Opitaan soveltamaan tietoa uudessa ympäristössä 6 Prof. Anna Uitto

7 Lähiluonto oppimisympäristönä Myönteiset kestävän kehityksen mukaiset luontoarvot / asenteet Biosentriset luontoarvot: luonnon itseisarvo, luonto ei ole vain hyötykäyttöä varten Utilistiset luontoarvot: käyttö määrää luonnon arvon Luonnosta nauttiminen, virkistyminen Yhdistävä ja yhteinen kokemus oppilaille ja opettajille Oppilas aktiivinen toimija ja ryhmän jäsen Soveltuu monenlaisille oppijoille 7 Prof. Anna Uitto

8 Luonnosta hyvinvointia Tyrväinen, ym. (2014) Oleskelulla luonnonympäristössä on myönteisiä terveysvaikutuksia Luonnonympäristö, puisto, viheralue Koettu terveys ja mieliala kohenee Kortisolin (= sressihormoni) määrä vähenee Verenpaine laskee, lihasjännitys vähenee Parasympaattinen hermosto aktivoituu Vaikutukset ilmenevät jo 1-2 tunnin sisällä Tärkeä huomio myös kouluopetuksen kannalta 8 Prof. Anna Uitto

9 Suunnittelusta toteutukseen (Uitto, 2005, ks. Eloranta ym. 2005) 9 Vaihe Oppilaiden toiminta Opettajan toiminta Ennakkosuunnittelu Yhteissuunnittelu koulussa Yhteissuunnittelu koulussa Toiminta maastossa Tulosten tarkastelu Arviointi Oppilaat tutustuvat kohteeseen ja toimintaan Toiminnan suunnittelu pienryhmissä Suunnitelmien toteuttaminen pienryhmissä Tulosten esittelyt ja kommentoinnit Itsearviointi, vertaisarviointi Kohteeseen tutustuminen, toiminnan suunnittelu Kohteen ja toiminnan esittely Motivointi ja sitouttaminen Pienryhmien ohjaaminen Pienryhmien ohjaaminen Pienryhmien ohjaaminen Oppilaan ja ryhmän arviointi, itsearviointi

10 Havaintojen teko maastossa Kaikki aistit käyttöön Näkö- kuulo haju- tuntoaisti Oppimisen kannalta mielekkäiden havaintojen tekeminen, yksityiskohtien löytäminen Näe puut metsältä Opettaja ja oppilas tekevät havaintoja eri tavoin (Stolpe & Björklund, 2011): Opettajan paljon kokemusta - oppilaalla voi olla ensimmäinen kokemus maastossa toimimisesta Ymmärrettävä opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa 10 Prof. Anna Uitto

11 Tutkimuksellisuus Inquiry-based learning Oppilaat tekevät omia tutkimuskysymyksiä Opettaja aina mukana auttamassa Mielekkyys, sopiva haasteellisuus Oppilas kokee osaavansa (pystyvyysuskomukset, self-efficacy beliefs) Osallisuuskokemukset (agency) Kiinnostavuus ja motivoivuus Ei liian monimutkaisia laitteita Mahdollisuus saada selkeitä tuloksia oleellista 11 Prof. Anna Uitto

12 Teknologian hyödyntäminen koulun ulkopuolisessa opetuksessa Mobiilivälineet ja sovellukset opetuksessa Tutkimuksellisuus Havaintojen teko Tallentaminen Motivoivuus, yhdessä tekeminen, itsenäisyys toiminnassa Esim. Luontoportti: Lajin tunnistaminen, valokuvaaminen, paikkatieto 12 Prof. Anna Uitto

13 Koulun ulkopuolisen oppimisen haasteita Koko maan kattava seurantatutkimus (Opetushallitus, Kärnä ym. 2012): o Koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä hyödynnetään vähän opetuksessa o Sekä opettajat ja oppilaat toivoivat lisää mahdollisuuksia koulun ulkopuolella oppimiseen o Koulun ulkopuolisen opetuksen vähyyden vuoksi vaikutus ei näy oppimisessa, kiinnostuksessa tai asenteissa esim. biologian oppimista kohtaan (Uitto 2013) 13 Prof. Anna Uitto

14 Oppilaiden käsityksiä oppimisympäristöistä ja opetuksen lähestymistavoista oppitunneilla(kärnä ym. 2012) 14

15 Ulkona oppiminen ja koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt, OKL HY Ulkona oppimista ja erilaisia koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä käsitellään eri koulutuslinjoilla esim: LO koulutus, monialaisissa opinnoissa & AO koulutus, aineenopettajan pedagogisissa opinnoissa esim. Biologian didaktiikka, LO, AO (ulkonaoppiminen: maasto-opetus sekä muut koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt, esim. LUOMUS) Monet muut LO ja AO koulutusten kurssit (koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt) 15 Prof. Anna Uitto

16 LYKE verkosto ja OKL yhteistyö Luontokasvatus, ympäristökasvatus ja kestävän kehityksen kasvatus Koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt tutuiksi opettaja- opiskelijoille: o V lähtien LYKE verkosto on ollut mukana luokanopettajien biologian perusosan ryhmäopetuksessa syksyisin (140 opiskelijaa) o Mukana myös muiden koulutusten opiskelijoita oman aikataulunsa puitteissa o Luento 1t ja ryhmäopetus 2t: opiskelijat saavat valita neljä työpajaa kymmenestä 16 Prof. Anna Uitto

17 LYKE OKL tapahtuma 2014 Vantaan luontokoulu, Espoon Villa Elfvik, ja Meriharjun luontotalo. Helsingin Harakan luontokeskus ja Luonto-Liitto Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulu Polku sekä Suomen Ympäristökasvatuksen Seura Luonnontieteellinen museo Luomus Metsähallitus/Suomen luontokeskus Haltian luontokoulu ja Suomen Nuorisokeskukset/Suomenlinna Korkeasaaren luontokoulu Arkki. WWF BirdLife, ulko-osuus Natur och miljö, ulko-osuus LYKE ja Naakka, ulko-osuus 17 Prof. Anna Uitto

18 Opiskelijapalautetta flingaamalla syksy 2014 Minervatori OKL 18 Prof. Anna Uitto

19 Minervatori OKL, uudenlainen oppimisympäristö Lähde: 19 Prof. Anna Uitto

20 LumO resurssikeskus OKL HY Osa LUMA toimintaa Luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen resurssikeskus, erityisala pedagogiikka Toiminta-alue: Uusimaa koulut LumO lähetit tutkimus ja kehittämishanke LUMA SUOMI hanke Opettajaopiskelijat (LO ja AO) menevät kouluille pedagogisen toiminta- ja materiaalipaketin kanssa Suunnittelevat ja toteuttavat projektin yhdessä luokanopettajien kanssa Myös ulkona oppiminen tärkeää 20 Prof. Anna Uitto

21 KIITOS! 21 Prof. Anna Uitto

22 Kirjallisuutta Anttalainen, H. ja Tulivuori, J. (2011, toim.) Luonnontieteiden opetustilat, työturvallisuus ja välineet. Perusopetus ja lukio. Helsinki: Opetushallitus. Kaasinen, A. (2009). Kasvilajien tunnistaminen, oppiminen ja opettaminen yleissivistävän koulutuksen näkökulmasta. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Kärnä, P. Hakonen, R. & Kuusela, J. (2012). Luonnontieteellinen osaaminen perusopetuksen 9.luokalla Koulutuksen seurantaraportit 2012:2. Helsinki: Opetushallitus. Poijärvi, V. (1988). Biologian kenttätyöt ja laboroinnit. Finn Lectura. Tyrväinen,L. et al. (2014). The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology, 38, 1-9. Uitto, A. (2005). Maasto-opetus ja kenttätyöt, Koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt Teoksessa: V. Eloranta, E. Jeronen & I. Palmberg (Toim.) Biologia eläväksi. Biologian didaktiikan käsikirja (pp , pp ). Jyväskylä: PK-kustannus. Uitto et al. (2011). Secondary school students' interests, attitudes and values concerning school science related to environmental issues in Finland. Environmental education research, 17 (2), Wahlström, R. (1997). Ympäristöherkkyys ympäristökasvatuksen näkökulmasta. Teoksessa Vihreä ihminen. Ympäristökasvatuksen menetelmäopas 2. Toim. Markku Käpylä & Riitta Wahlström, Riitta. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen oppimateriaaleja 25, Jyväskylä, 1-8. Wiseman, M, & Bogner, F.X. (2003). A higher-order model of ecological values and its relationship to personality. Pers Indiv Differ 34: Prof. Anna Uitto