Koko koulun kestävä kehitys?

Transkriptio

1 Koko koulun kestävä kehitys? Tutkimus oppilaiden ja opiskelijoiden kestävän kehityksen käsityksistä ja arvoista sekä opetuksen toteutumisesta Oulun normaalikoulussa Järvelä Maija¹, Rannanpää Heidi¹ & Jeronen Eila² Oulun yliopisto, Maantieteen laitos¹, Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö²

2 Sisältö Johdanto Suomen kansallinen kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen aihekokonaisuus Oulun normaalikoulun opetussuunnitelmassa Nuorten ympäristökäsitykset ja arvot Tutkimuskysymykset Aineisto ja menetelmät Tulokset Pohdinta Yhteenveto Lähteet

3 Johdanto YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa aihekokonaisuutena Tutkimuksen lähtökohtana Oulun normaalikoulun kestävän kehityksen toimintaohjelman valmistelu

4 Sosiaalinen kestävyys Kulttuurinen kestävyys Ohjeistot, säädökset Jatkuva seuranta Ekologinen kestävyys Toimeenpano ja seuranta Tavoitteet Taloudellinen kestävyys Suomen kansallinen kestävän kehityksen ohjelma Hankkeet Laaja-alainen arviointi Seurannan indikaattorit Luonnonvarat ja ympäristö -julkaisu Kohti kestäviä valintoja, Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi Arvioinnin kriteerit Kansainväliset ja kansalliset arvioinnit

5 Kestävän kehityksen aihekokonaisuus Oulun normaalikoulun opetussuunnitelmassa 1/2 Tavoitteena on, että oppilas oppii herkästi havaitsemaan ympäristönsä ilmiöitä ja tapahtumia sekä reagoimaan niihin alkaa tiedostaa ympäristöön kytkeytyviä asioita sekä ympäristön tilaa ja muutoksia oppii tietojen ja taitojen avulla havainnoimaan ympäristön syyseurauksellisia tapahtumia, suhteita ja kokonaisuuksia oppii ekologisten elämäntapojen mukaista toimintavalmiutta ja -kykyä hyvinvoinnin edistämiseksi oppii toiminnassaan rakentavasti, kauaskantoisesti ja laaja-alaisesti ottamaan vastuuta ympäristön, hyvinvoinnin ja kestävän tulevaisuuden puolesta. Oulun normaalikoulun perusopetuksen opetussuunnitelma, 2004.

6 Sisällöt Kestävän kehityksen aihekokonaisuus Oulun normaalikoulun opetussuunnitelmassa 2/2 Ympäristökasvatuksen laajoja sisältöalueita ovat: Luontoympäristö Rakennettu ja kulttuuriympäristö Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen ympäristö Esteettinen ympäristö ja Eettinen ympäristö. Myös muita näihin teemoihin integroituneita sisältöjä käsitellään eri oppiaineissa. Oulun normaalikoulun perusopetuksen opetussuunnitelma, 2004.

7 Nuorten ympäristökäsitykset ja arvot 1/ vuotiaat, n=100 (Jeronen & Kaikkonen, 2002): Tietävät ja osaavat käyttää ympäristöä koskevia faktoja ja käsitteitä Ovat kiinnostuneita luonnosta, kasveista ja eläimistä Pitävät luontoympäristöä puhtaana ja kauniina Pohtivat ihmisen vaikutusta luontoon Haluavat suojella luontoa ja pitää siitä huolta vuotiaat, n=25 (Jeronen & Lehto, 2007): ymmärtävät luontoon kuuluvan sekä elollisia että elottomia osia. ymmärtävät myös, mikä ero on rakennetulla ja rakentamattomalla ympäristöllä. Oppilaiden käsitykset ympäristöstä perustuvat pääasiassa henkilökohtaisiin kokemuksiin, jotka liittyvät rauhoittumiseen ja elämyksiin. Samanlaisia tuloksia: Kuru, 1996; Kaikkonen, 2000; Rickinson, Ympäristöasioihin vaikuttamismahdollisuuksiaan oppilaat pitävät vähäisinä Tärkeimpinä keinoina omat valinnat ja oma toiminta (roskaamisen välttäminen ja roskien lajittelu) Samanlaisia tuloksia: Palmberg & Kuru, 2000.

8 Nuorten ympäristökäsitykset ja arvot 2/2 Tärkeimmät arvot muistuttavat aikuisten arvoja Lukiolaiset ja BG-aineenopettajaopiskelijat, n=176 (Jeronen, Anttila-Muilu & Jeronen, 2006): Tärkeimmät: terveys, ystävyys ja rakkaus (vrt. Puohiniemi, 1993: terveys ja ihmissuhteet tärkeimpiä eri ikäryhmissäkin) Vähemmän tärkeitä: taloudelliset arvot, avuliaisuus, viisaus, luovuus, hyvinvointi, mielihyvä, vastuullisuus, valta, kilpailu, maine ja kulttuuriarvot Suomalaiset nuoret (Helve, 1993, 1999, 2001; Kallio, 2005): Tärkeitä: Demokratia, ihmisoikeudet ja tasa-arvo

9 Tutkimuskysymykset Tietävätkö nuoret, mitä kestävään kehitykseen sisältyy? Millaisia kestävään kehitykseen liittyviä arvoja nuorilla on, ja ovatko he valmiita toimimaan arvojensa mukaisesti? Miten kestävän kehityksen opetus toteutuu?

10 Aineisto ja menetelmät Kyselytutkimus Aineisto: yht. 341 vastaajaa yläkoulu: 228/256, lukio: 113/243 Vastausprosentti 68% Kvantitatiivinen jakaumien tarkastelu

11 Tulokset 1/5 1) Tietävätkö nuoret, mitä kestävään kehitykseen sisältyy? Ekologinen ja taloudellinen kestävyys korostuivat Viisi eniten mainintoja saanutta vaihtoehtoa: vähän energiaa kuluttavien laitteiden ja kulkuneuvojen käyttö luonnonsuojelu tulevien sukupolvien hyvinvoinnista huolehtiminen raaka-aineiden uusiokäyttö ja raaka-aineiden säästäminen

12 Tulokset 2/5 2) Millaisia kestävään kehitykseen liittyviä arvoja nuorilla on ja ovatko he valmiita toimimaan arvojensa mukaisesti? arvot kestävän kehityksen mukaiset toimintahalukkuus epävarmaa

13 Tulokset 3/5 3) Miten kestävän kehityksen opetus toteutuu? Kestävään kehitykseen ja ympäristöön liittyvien asioiden käsittely yläkoulussa % yläkoululaiset (n=197) lukiolaiset (n=101) 0 BI GE TT FY/KE HY KO kielet muut ei vastausta

14 Tulokset 4/5 3) Miten kestävän kehityksen opetus toteutuu? Käsitelläänkö ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyviä asioita riittävästi? Yläkoulun oppilaiden vastaukset (n = 224) % kyllä ei ei vastausta 0 alakoulu 3 2 yläkoulu

15 Tulokset 5/5 3) Miten kestävän kehityksen opetus toteutuu? Käsitelläänkö ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyviä asioita riittävästi? Lukion opiskelijoiden vastaukset (n = 112) % kyllä ei ei vastausta alakoulu yläkoulu lukio

16 Pohdinta Opetuksen painottuminen luonnontieteisiin ekologinen ulottuvuus korostuu (Ojanen ja Rikkinen 1995, Kestävän kehityksen edistämisohjelma 2002) Monitieteinen maantiede helpottaa eri ulottuvuuksien huomioon ottamista Ympäristömyönteisyydestä aktiiviseen kansalaisuuteen (Cantell & Larna 2006) (myönteiset esimerkit ja toimintaympäristö) (Cantell 2005) motivointi Maantieteen ja biologian opetuksen suuri vastuu Ympäristöasioita käsitellään riittävästi (vrt. Cantell & Larna 2006) Aihetta pitäisi käsitellä laajemmin eri oppiaineissa Opetuksessa pitäisi kiinnittää huomiota kaikkiin kestävän kehityksen ulottuvuuksiin

17 Yhteenveto 1. Nuorten käsitykset kestävästä kehityksestä painottuvat eniten ekologiseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen. 2. Oppilaiden ja opiskelijoiden arvot ovat kestävän kehityksen kannalta myönteisiä, mutta arvot eivät aina toteudu käytännön toiminnassa. 3. Normaalikoulussa kestävää kehitystä ja ympäristöasioita käsitellään enemmistön mielestä riittävästi. Opetus painottuu kuitenkin luonnontieteisiin.

18 Lähteet Cantell, H. (2005). Ympäristökasvatus biologian opetuksessa eri luokka-asteilla. Teoksessa Cantell, H. (toim.): Ympäristökasvatuksen käsikirja. s PS-kustannus, Jyväskylä. Cantell H. & R. Larna (2006). Ympäristövastuullisuus nuorten sanoissa ja teoissa. Helsingin kaupungin opetusvirasto. (Luettu ) Jeronen, E., Anttila-Muilu, S. & Jeronen, J Young People s Values And Geographical Education In An Upper Secondary Level School And A Department Of Teacher Education In Northern Finland. In K. Purnell, J. Lidstone & S. Hodgson (Eds.) Changes in Geographical Education: Past, Present and Future. Proceedings of the International Geographical Union, commission on geographical Education symposium. Brisbane Australia Jeronen, E. & Kaikkonen, M Thoughts of Children and Adults about the Environment and Environmental Education. International Research in Geographical and Environmental Education. 11, (4), ISSN Jeronen, E. & Lehto, A Luontokoulutoimintaan osallistuneiden oppilaiden käsityksiä luonnosta ja omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Natura 3, Kestävän kehityksen edistämisohjelma (2002). Opetushallitus, Helsinki. (Luettu ) Kohti kestäviä valintoja, Kansallisesti ja globaalisti kestävä Suomi (2006). Kansallinen kestävän kehityksen strategia Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/ (Luettu ) Ojanen, S. & H. Rikkinen (1995). Lukijalle. Teoksessa Ojanen, S. & H. Rikkinen (toim.): Opettaja ympäristökasvattajana. s9 10. WSOY, Helsinki. Oulun normaalikoulun perusopetuksen opetussuunnitelma, Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. (Luettu )

19 KIITOS! KIITOS