Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / / Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys talousarvioksi vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmaksi vuosille (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 toteaa, että Espoon kaavoitusohjelma sekä kaavoituksen työohjelma vuodelle 2014 ovat keskeinen osa lautakunnan toimintasuunnitelmaa. Kaavoitusohjelman tarkistamisesta päätetään lautakunnassa erikseen. Työohjelma tarkistetaan ja seurantaraportti laaditaan kerran vuodessa, 2 hyväksyy liitteenä olevan esityksen kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioksi vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmaksi vuosille esitettäväksi kaupunginhallitukselle ja 3 oikeuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään teknisiä tarkistuksia talousarvioesitykseen. Käsittely Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen poissa ollessa asian esitteli asemakaavapäällikkö Ossi Keränen. Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen ja jäsen Palomäen kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta 2, jonka mukaisesti talousarviota tarkistetaan: päättää, että talousarviota tarkistetaan seuraavasti: Kaupunkisuunnittelu tuo kaupungille merkittävästi tuloja etenkin maankäyttösopimusten ja tontinmyynnin avulla. Lisäksi kaupunkisuunnittelun pitäisi valmistella huomattavia tuottavuusvaikutuksia erityisesti kestävän kehityksen taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden kannalta. Viime vuosina käynnistetyt TATU-muutostoimenpiteet ovat kuitenkin merkittävästi hidastuneet erityisesti, kun viime kevään budjettitarkistuksessa vuoden 2014 osalta ulkoisista asiantuntijapalveluista ja muista kehitystoimista leikattiin

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 Kaavoitusohjelmassa ja nyt Länsimetron jatkopäätöksessä edellytetään huomattavasti aikaisempia vuosia enemmän valmistuvia asemakaavoja. Nyt pitää samalla investoida kaavataloudellisiin toimiin, joihin sisältyy huomattava määrä kaavoituksen ja rakentamisen elinkaarivaikutusten suunnittelua jo kaavoitusvaiheessa. Näin saadaan sekä välittömiä maakäyttötuloja että pitkävaikutteista käyttötaloushyötyä yhteensä moninkertaisesti verrattuna niihin lisärahoihin, jotka tässä päätöksessä esitetään esisuunnitteluun ja kaavoitukseen. Uusilla laadullisesti korkeatasoisilla ja samalla riittävän tehokkailla kaavaratkaisuilla on mahdollista myös rahoittaa välttämättömien peruspalvelujen, kuten Matinkylän uimahallin ja Espoonlahden kirjaston rakentamiskustannukset. Lautakunta päättää sisällyttää talousarvioon 2015 KSK:n esityksen lisäksi , joka käytetään kaupungin tulojen kannalta tärkeisiin asemakaavoituksen asiantuntijapalveluihin sekä kaupunkisuunnittelun työtapojen, suunnittelu-, ohjaus- ja seurantaprosessien ja rakenteiden uudistamistyöhön asiantuntijapalveluja hyväksikäyttäen. Tarkasteluun sisältyy myös KSK:n ja toimialan muiden yksiköiden tehtäväjaon ja yhteistyön analysointi ja muutosesitysten valmistelu. Lautakunta ja KH:n elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ohjeistavat ja ohjaavat analyysien ja muutostyön toteutuksen. Työhön sisältyvät myös valtuustosopimuksen ja lautakuntasopimuksen sisältämät selvitykset ja kehitystoimet. KSK laatii tarkemman erittelyn tämän määrärahan käytölle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän päätösehdotus hänen tekemillä lisäyksillä hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut tätä, puheenjohtaja totesi tämän tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 totesi, että Espoon kaavoitusohjelma sekä kaavoituksen työohjelma vuodelle 2014 ovat keskeinen osa lautakunnan toimintasuunnitelmaa. Kaavoitusohjelman tarkistamisesta päätetään lautakunnassa erikseen. Työohjelma tarkistetaan ja seurantaraportti laaditaan kerran vuodessa, 2 päättää, että talousarviota tarkistetaan seuraavasti: Kaupunkisuunnittelu tuo kaupungille merkittävästi tuloja etenkin maankäyttösopimusten ja tontinmyynnin avulla. Lisäksi kaupunkisuunnittelun pitäisi valmistella huomattavia tuottavuusvaikutuksia erityisesti kestävän kehityksen taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden kannalta. Viime vuosina käynnistetyt TATU-muutostoimenpiteet ovat kuitenkin merkittävästi hidastuneet erityisesti, kun viime kevään

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 budjettitarkistuksessa vuoden 2014 osalta ulkoisista asiantuntijapalveluista ja muista kehitystoimista leikattiin Kaavoitusohjelmassa ja nyt Länsimetron jatkopäätöksessä edellytetään huomattavasti aikaisempia vuosia enemmän valmistuvia asemakaavoja. Nyt pitää samalla investoida kaavataloudellisiin toimiin, joihin sisältyy huomattava määrä kaavoituksen ja rakentamisen elinkaarivaikutusten suunnittelua jo kaavoitusvaiheessa. Näin saadaan sekä välittömiä maakäyttötuloja että pitkävaikutteista käyttötaloushyötyä yhteensä moninkertaisesti verrattuna niihin lisärahoihin, jotka tässä päätöksessä esitetään esisuunnitteluun ja kaavoitukseen. Uusilla laadullisesti korkeatasoisilla ja samalla riittävän tehokkailla kaavaratkaisuilla on mahdollista myös rahoittaa välttämättömien peruspalvelujen, kuten Matinkylän uimahallin ja Espoonlahden kirjaston rakentamiskustannukset. Lautakunta päättää sisällyttää talousarvioon 2015 kaupunkisuunnittelukeskuksen esityksen lisäksi , joka käytetään kaupungin tulojen kannalta tärkeisiin asemakaavoituksen asiantuntijapalveluihin sekä kaupunkisuunnittelun työtapojen, suunnittelu-, ohjaus- ja seurantaprosessien ja rakenteiden uudistamistyöhön asiantuntijapalveluja hyväksikäyttäen. Tarkasteluun sisältyy myös kaupunkisuunnittelukeskuksen ja toimialan muiden yksiköiden tehtäväjaon ja yhteistyön analysointi ja muutosesitysten valmistelu. Lautakunta ja kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ohjeistavat ja ohjaavat analyysien ja muutostyön toteutuksen. Työhön sisältyvät myös valtuustosopimuksen ja lautakuntasopimuksen sisältämät selvitykset ja kehitystoimet. Kaupunkisuunnittelukeskus laatii tarkemman erittelyn tämän määrärahan käytölle. 3 hyväksyi liitteenä olevan esityksen kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioksi vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmaksi vuosille esitettäväksi kaupunginhallitukselle, Oheismateriaali Selostus 4 oikeuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään teknisiä tarkistuksia talousarvioesitykseen. - Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuosille , 1 - Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuosille , 2 - KSL ehdotus talousarviokirjaan painettaviksi perusteluiksi TAE Henkilöstösuunnitelma KSK Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2015 on käyttötalouden tulojen osalta 0,316 milj. euroa ja menojen osalta on 10,562 milj. euroa. Talousarvioesitys on tehty valtuuston hyväksymään ja toimialan jakamaan määrärahakehykseen. Espoo-

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 strategian mukaiset tuloskortit laaditaan vuoden loppuun mennessä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttötalousosan sitovuustaso on 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta. Valmistelun lähtökohdat ja aikataulu Valtuusto hyväksyi tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuosien toimintatulot ja menot sekä toimialakohtaiset käyttötalouden kokonaismenot ja tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi sekä omaisuuslajikohtaisen investointikehyksen vuosille taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys vuoden 2015 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille käyttötalouden osalta on jätettävä kaupunginhallitukselle mennessä. Espoo-tarina, strategiaperusta ja poikkihallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteet Espoo-tarina on Espoon strategia vuoteen 2017 ja pohjana kaupungin kehittämiselle. Strategiaperusta sisältää myös vision, arvot ja toimintaperiaatteet, päämäärät näkökulmittain sekä valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinaa toteutetaan poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla sekä toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tarinoilla ja tuloskorteilla. Vuoden 2015 projekti- ja toimenpideluonnokset laaditaan syyskuun loppuun mennessä. Toimialojen tuloskorttien laadinta noudattaa talousarvion laadinnan aikataulua ja niiden tulee olla valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä. Teknisen ja ympäristötoimen tarina ja strategian painopistealueet Teknisessä ja ympäristötoimessa keskeisimmät tehtävät liittyvät kaupungin infrastruktuurin ja palvelutilojen suunnitteluun, rakennuttamiseen ja kunnossapitoon. Merkittävät strategiset tavoitteet liittyvät kaupunkikeskusten kehittämiseen ja Länsimetron jatkamiseen valmistautumiseen. Teknisen ja ympäristötoimen tarinaa on käsitelty lautakunnassa kesäkuussa vuosien talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohtien käsittelyn yhteydessä. Teknisen ja ympäristötoimen määrärahakehys Käyttötalouden määrärahakehyksessä on otettu huomioon talouden tasapainotus ja tuottavuusohjelman mukaiset taloudelliset tavoitteet. Toimialan vuosien määrärahakehystä on karsittu 4,0 milj.

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 euroa, sisältäen TATU -tavoitteiden mukaisen menojen karsinnan. Menokehys on vuoden 2014 muutetun talousarvion tasolla. Vuoden 2015 tulotavoitetta on nostettu 3 milj. euroa vuoden 2014 muutetun talousarvion tasosta, sisältäen TATU -tavoitteen mukaisen tulojen kasvun. Vuodelle 2016 tulotavoitetta on nostettu 2 milj. euroa ja 3 milj. euroa vuodelle Teknisen ja ympäristötoimen menokehys ilman nettoyksiköitä on 156,008 milj. euroa ja tulokehys 84,512 milj. euroa. Nettoyksiköiden menoja tulokehys vuodelle 2015 on 71,510 milj. euroa. Nettoyksiköihin kuuluvat 415 Ulkopuoliset työt ja 418 Rakentamisen sisäiset palvelut. Toimialan määrärahakehys on erittäin tiukka ja sen toteutumisen edellytyksenä on, että yleinen kustannustason kehitys on maltillista, toiminnan tuottavuus paranee ja TATU -ohjelman tavoitteet saavutetaan. Tämän lisäksi palvelutasoa ja palvelutarjontaa on tarkasteltava kriittisesti. Kaupunkisuunnittelukeskuksen talousarvioesitys vuodelle 2015 ja toimintasuunnitelma vuosille Lautakunnan talousarvioesitys ja kaupunkisuunnittelukeskuksen henkilöstösuunnitelma on jätettävä kaupunginhallitukselle mennessä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen toiminta Kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisen kaupunkisuunnittelukeskuksen tehtävänä on huolehtia alueiden käytön suunnittelusta ja luoda kaavoituksen kautta edellytykset viihtyisälle, toimivalle ja turvalliselle asuin- ja elinympäristölle. Tavoitteena on tuottaa kaupungin kehityksen turvaavia yleiskaavoja ja asemakaavoja sekä niihin liittyviä kehittämissuunnitelmia ja liikennesuunnitelmia, jotka ovat laadullisesti korkeatasoisia, taloudellisesti edullisia ja vastaavat espoolaiselle kaavoitukselle asetettuja vaatimuksia ja ovat valmiita toteutettaviksi. Lisäksi kaupunkisuunnittelukeskus vastaa seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelutyössä (MAL -sopimus) kaavoitukseen ja Espoon maankäyttöön liittyvien strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Vuosina on asetettu kaavoitukselle MAL -sopimuksessa lisäkaavoitustavoite (+25 %), mikä tarkoittaa, että vuosittain tulee Espoossa hyväksyä (ksl, kh tai kv) k-m 2 asuinrakennuskaavoja. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos on aiemmin hyväksynyt tavoitteeksi, että kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiä asuinrakennuskaavoja tulee olla vuosittain k-m 2. Kaupunkisuunnittelulautakunnan toiminta painottuu kaavoitusohjelman mukaisten kaavoitustehtävien lisäksi ennakoimattomiin kiireellisiin asemakaavan muutoksiin, lausuntoihin ja selvityksiin, lupakäsittelyyn, yleiskaavatyön edellyttämiin tutkimuksiin ja seudulliseen yhteistyöhön

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Erityisesti tullaan panostamaan metron ja metroasemien lähialueiden suunnitteluun sekä turvaamaan kaupungin sitoutumisten edellyttämä asuntotuotanto. Espoon kaavoitusohjelma sekä kaavoituksen työohjelma vuodelle 2014 ovat keskeinen osa kaupunkisuunnittelulautakunnan toimintasuunnitelmaa. Kaavoitusohjelman tarkistamisesta päätetään lautakunnassa erikseen. Työohjelma tarkistetaan ja seurantaraportti laaditaan kerran vuodessa. Lautakuntasopimus täydentää valtuustosopimusta yksityiskohtaisemmilla tavoitteilla ja täsmentää lautakunnan tahtotilaa ja painotuksia kaavoituksen osalta. Kaavoituksen suoritemäärät ja maankäytöllisten tavoitteiden toteutuminen edellyttävät ammattitaitoista henkilöstöä ja johtamiselta sujuvia prosesseja. Henkilöstövoimavaran riittävyys varmistetaan muutostilanteessa joustavuudella ja moniosaamisen tukemisella. Lisääntyneiden kaavoitustavoitteiden myötä, kun henkilöstömäärää ei voida kehyksen pysyessä samana kasvattaa, täytyy kaavoitusresursseja suunnata uudelleen siten, että kaavoitusmäärätavoitteet varmistetaan. Tunnusluvut Suoritteet Kaavojen mahdollistama TP 2013 MTA 2014 TAE asuntojen vuosituotannon määrä k-m Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstön lukumäärä oli tämän vuoden elokuun lopussa 132. Vakanssien muutosesitykset Kaupunkisuunnittelukeskuksen henkilömäärää (vakanssien määrää) ei voida talousarviokehyksen sisällä kasvattaa. Ainoa tapa saada lisää resursseja kaavoitustyöhön on muuttaa olemassa olevia vapaita, mutta nykyisen toiminnan kannalta epätarkoituksenmukaisia vakansseja. Kaupunginhallitus hyväksyi kahden vapaan vakanssin (suunnitteluavustaja ja asemakaavateknikko) yhdistämisen arkkitehdin vakanssiksi. Talousarvion yhteydessä esitetään kahden vapaan vakanssin (palveluneuvoja ja assistentti) yhdistämistä lupavalmistelijan vakanssiksi. Suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamispäätösten valmistelu on pahasti ruuhkaantunut, eivätkä keskimääräiset käsittelyajat ole asiakkaiden kannalta kohtuullisia. Esityksen kustannusvaikutus on otettu huomioon talousarvioesityksessä. Kaupunkisuunnittelukeskuksen valmistelemat ja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymät kaavat ovat kaupungin kannalta merkittävä tulonlähde. Maankäyttötulot ovat

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7 olleet vuosina keskimäärin 53 milj. euroa/vuosi. MAL -sopimuksen 25 % lisääntynyt kaavoitustavoite on kriittinen, kun valtio arvioi osallistumistaan jälkeenpäin Länsimetron jatkeen rakennuskustannuksiin. Vuoden 2014 muutetun talousarvion tasoinen menokehys, jossa kaupunkisuunnittelukeskukselta vähennettiin jo euroa luo tilanteen, jossa tavoitteisiin pääseminen on erittäin haastavaa, kun määrärahavähennys kohdentuu pääosin kaavoitusta palvelevan konsulttityön tilaamiseen. Kaupunkisuunnittelukeskus ei esitä lautakunnalle määrärahakehyksen ylittämistä, mutta esittää huolensa henkilöstön jaksamisesta tilanteessa, jossa kaavoituksen resursseja vähennetään samanaikaisesti, kun määrätavoitteet kasvavat 25 %. Tämä merkitsee syksyllä työohjelman uudelleen arviointia, useiden tavoitteiden kannalta vähemmän oleellisten kaavakohteiden lykkäämistä ja resurssien suuntaamista uudelleen. Kaupunkisuunnittelukeskuksen henkilöstösuunnitelma on liitteenä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan määrärahakehys ja talousarvioesitys 43 Kaupunkisuunnittelulautakunta euroa TP 2013 MTA 2014 TAE Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Määrärahakehys Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2015 on valmisteltu valtuuston hyväksymään ja toimialan jakamaan määrärahakehykseen. Tulokehys vuodelle 2015 on 0,316 milj. euroa ja vuosille vuoden 2015 tasolla. Lautakunnan menokehys vuodelle 2015 on 10,562 milj. euroa. Määräraha on vuoden 2014 muutetun talousarvion tasolla. Menokehys vuosille on 10,624 milj. euroa. Toimintatulot ja toimintamenot Tuloja on budjetoitu 0,316 milj. euroa. Tuloarviota on nostettu euroa vuoden 2014 muutetun talousarvion tasosta. Lupien käsittely on nopeutunut tehostuneen lupavalmistelun johdosta. Ulkoisten maksutulojen osuus tuloarviosta on 0,303 milj. euroa.

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 8 Asemakaavoituksen palvelumaksujen tulokertymä vaihtelee vuosittain kaavojen ja lupien koon mukaan. Menoja on budjetoitu 10,562 milj. euroa. Henkilöstömenoihin on varattu 7,723 milj. euroa. Toimintayksiköille on varattu palkkamäärärahat nykyisille vakansseille. Kaupunginhallituksessa elokuussa käsitellyt uudet virat ja virkoja ja toimia koskevat muutokset on otettu huomioon määrärahavarauksessa vuodelle Asemakaavateknikon vakanssi on muutettu arkkitehdin vakanssiksi alkaen. Suunnitteluavustajan vakanssi on lakkautettu alkaen. Vakanssimäärä ei kasva. Palveluiden ostoon on budjetoitu 2,221 milj. euroa. Ulkoisten palvelujen ostoon on varattu 1,599 milj. euroa. Asiantuntijapalveluita ostetaan 1,278 milj. eurolla. Asiantuntijapalveluita hankitaan asema- ja yleiskaavan sekä liikennesuunnittelun konsulttitöihin sekä luonto-, ym. selvityksiin. Suuriin liikennesuunnitteluhankkeisiin ja välttämättömiin kaavoitustöihin valtion ja naapurikuntien kanssa on varauduttu sitoumuksin. Kaupunkisuunnittelukeskus tehostaa toimitilojen käyttöä ja luopuu turhista tiloista vuoden 2014 aikana. Tilatehokkuutta VT 2:ssa parantava remontti käynnistyy syksyllä. Vuonna 2015 on rakentamis- ja kunnossapitopalveluihin varattu euroa. Sisäisiä veloitusperusteita on tarkistettu. Sisäiset palveluostot ja vuokrat on otettu talousarvioesitykseen palveluliiketoimen esityksen mukaisesti. Sisäisten palvelujen ostoon on varattu 0,621 milj. euroa. Tarvike- ja tavarahankintoihin on varattu euroa. Sisäisiä toimitilavuokria maksetaan 0,481 milj. euroa. Menokehys vuosille on 10,624 milj. euroa. Ulkoisten palvelujen ostoon varattua määrärahaa on nostettu vuoden 2015 talousarvion tasosta. Talousarvioesitys vuosille kustannuspaikoittain on esitetty liitteessä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2015 ja taloussuunnitelma vuosille sekä ehdotus talousarvioon painettaviksi perusteluiksi on liitteenä. Investoinnit Kaupunkisuunnittelulautakunta ei ole esittänyt vuodelle 2015 talousarvion investointiosaan omaisuuslajille 91 Aineettomat hyödykkeet tai 95 Koneet ja kalusto määrärahavarauksia.

9 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 9 Vastaukset raha-asia-aloitteisiin Lautakunnan hyväksymään talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukseen sisällytetään vastaukset valtuutettujen tekemiin raha-asia-aloitteisiin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan vastattavia raha-asia-aloitteita ei ollut. Tiedoksi - Olavi Louko, Tekninen ja ympäristötoimi - Pekka Heikkinen, Taloussuunnitteluryhmä - Jukka Kupiainen, Taloussuunnitteluryhmä - Maria Jyrkkä, Konserniohjausryhmä

10 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 10