Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Transkriptio

1 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

2 1. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Konstaterande av sammanträdets laglighet och beslutförhet

3 2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Val av protokolljusterare

4 3. Tarkastuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Fyllnadsval: ersättare i revisionsnämnden

5 4. Tarkastuslautakunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali Fyllnadsval: ersättare i revisionsnämnden

6 5. Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Fyllnadsval: ledamot i social- och hälsovårdsnämndens sektion för social- och hälsovårdstjänster

7 6. Liikunta- ja nuorisolautakunnan varajäsenen täydennysvaali Fyllnadsval: ersättare i idrotts- och ungdomsnämnden

8 7. Rakennuslautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Fyllnadsval: ersättare i byggnadsnämnden

9 8. Lautamiehen valinta Espoon käräjäoikeuteen Val av nämndeman i Esbo tingsrätt

10 9. Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I/2014 (Pöydälle ja ) Uppföljning av de förvaltningsövergripande utvecklingsprogrammen I/2014 (Bordlagt och )

11 Elinvoimaa ikääntyville - kehitysohjelma Kristiina Mustakallio

12 Elinvoimaa ikääntyville kehitysohjelman ohjausryhmä Kaupunginvaltuutetut: Kristiina Mustakallio, puheenjohtaja Veikko Simpanen Mikko Peltokorpi Mari Malkamäki Kalevi Kivistö Viranhaltijat: Juha Metso Maria Rysti Esa Yletyinen Päivi Sutinen Anne Savolainen Outi Huida perusturvajohtaja, ohjelman omistaja erityisasiantuntija, ohjelmapäällikkö liikuntasuunnittelija palvelujen kehittämisjohtaja asuntopäällikkö viestintäpäällikkö Maria Rysti

13 Ohjelman edistyminen Ohjelman toimenpiteet ovat käynnistyneet hyvin ja ne koskettavat kaikkia hyötytavoitteita Toimenpiteet ovat olleet poikkihallinnollisia, yhteistyötä tehdään kaupungin toimialojen ja tulosyksiköiden, poikkihallinnollisen ELOryhmän, oppilaitosten, espoolaisten veteraani- ja vanhusjärjestöjen, vanhusneuvoston, yritysten ja kuntalaisten kanssa Ohjelmassa käytetään varoja maltillisesti mallien määräaikaiseen kehittämiseen, tavoitteena jatkossa on mahdollisimman omillaan pyörivä toimiva: esimerkiksi kauppakeskuskävelyt vertaisohjaajien avulla, kuitenkin vertaisohjaajille on kehitetty tukirakenteet ja koulutusta uusien resurssien sijaan voimavaroja saadaan muuttamalla toimintaa

14 Päämääriä, toimintaperiaatteita ja havaintoja Ohjelma tukee ja velvoittaakin uudella tavalla kaupungin ja yhteistyökumppaneiden toimijoita kehittämään palveluja yhdessä - pois siiloista ja osaoptimoinnista Yhteistyö saa ohjelman kautta näkyvyyttä Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelmassa painopiste on preventiossa ja varsinkin sen tukirakenteiden rakentamisessa, jotta preventiota voi tapahtua systemaattisesti Omatoiminen preventio on yksi tärkeä ratkaisu kestävyysvajeeseen: (ikä)ihmiset itse ylläpitävät hyvinvointiaan monin pienin teoin ja valinnoin tarve raskaisiin palveluihin siirtyy/vähenee

15 Ohjelman yhteistyötahoja: Tehdään yhdessä espoolaisten ikääntyvien parhaaksi Yksittäiset kuntalaiset (vertaisohjaajat, vapaaehtoiset) Oppilaitokset (Omnia, Laurea) Kaupungin toimialat ja eri yksiköt (liikunta- ja nuorisopalvelut, kirjasto, kulttuuripalvelut, työväenopisto, yhteispalvelupisteet, vanhusten palvelut, tekninen ja ympäristötoimi ym.) Yritykset (Matinkylän huolto Oy, Sellon kauppakeskus, Citycon Oy/ Iso Omenan kauppakeskus, Ilolla Unelmatehdas Oy, n. 20 yksityistä hoivakotia, ym.) Seurakunta Espoon vanhusneuvosto Veteraani- ja vanhusjärjestöt

16 Hyötytavoitteet ja tuotoksia Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Parannamme tiedonsaantia, neuvontaa ja ohjausta Pärnäsen korjaamo Lisäämme ikääntyvien osallistumismahdollisuuksia Iäkkäänäkin asutaan kotona Vahvistamme ikääntyvien omatoimisuutta ja itsemääräämisoikeutta Parannamme asumisen ja elämisen esteettömyyttä Sujuva omaishoito Monipuolistamme omaishoitajien tukimuotoja Yksinäisyys vähenee Parannamme eri toimijoiden mahdollisuuksia osallistua ikääntyvien yksinäisyyden vähentämiseen Otamme käyttöön uusia yksinäisyydestä kärsivien löytämisen toimintatapoja

17 Ohjelman talous Sisäisiin ja ulkoisiin kustannuksiin on varattu euroa vuodelle 2014 Ohjelman talousarvio ei ylity ennusteen mukaan Ohjelman toimeenpanossa voidaan käyttää testamenttivaroja silloin, kun testamenttivaroille määritelty käyttötarkoitus toteutuu Ohjelmassa sisäiset kustannukset korostuvat: - Ohjelman toimeenpanoon liittyvä kaupungin työntekijöiden työpanos ja tukipalvelukulut - Sisäisiä kustannuksia ei siirretä kaupungin sisällä kustannuspaikoilta toiselle Ulkoisia kustannuksia (kulut, jotka maksetaan ohjelman kustannuspaikalta tai muista varoista) : Ohjausryhmän luottamushenkilöiden kokouspalkkiot ja matkakustannukset, ohjausryhmän kokoustarjoilut Projektikoordinaattorin palkka- ja atk-, puhelin-, ym.kulut Tarjoilu- ja tilavuokrakustannukset kuntalaistilaisuuksissa Painatukset Tiedotus- ja materiaalikulut Palvelujen hankinta (senioreiden itsepalvelukeskus toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen hankitaan yhteiskunnalliselta yritykseltä, Ilolla Unelmatehdas Oy:ltä) Ulkoisia kuluja oli toteutunut yhteensä noin euroa

18 Etsivä vanhustyö ja kansalaistoiminta yhdessä Kallion sydämessä, SenioriVamos mallin kehittäminen Tavoitteena vanhusten omaehtoinen selviytyminen kotona. Yhdistetään etsivä vanhustyö ja kaikkia osapuolia voimavaraistava kansalaistoiminta urbaanissa ympäristössä Tukea tarvitsevat seniorit paikannetaan vanhustyön ammattilaisten ja yhteistyöverkostojen avulla. Vanhukselle tarjotaan kokonaisvaltaista tukea hänen omien tarpeidensa ja toiveittensa mukaan. Sovelletaan nuorten VAMOS- palvelukokonaisuuden oppeja - tähtäimessä monialainen palvelukokonaisuus

19 Ihmisarvoinen vanhuus Kalliossa Kokonaisvaltaisuus, turvallisuus, yhdessä kulkeminen, osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen Hyvä arki Turvallinen olo ja koti Riittävä ravinto, kaupassa käynti Oikea lääkitys, kivuttomuus Liikkuminen ja liikunta Kehollisuus Autonomisuus, omaehtoisuus, oman äänen kuulluksi tuleminen, toimijuus omassa arjessaan Itsemääräämisoikeus toteutuu Päivittäinen hygienia Merkityksellisiä sosiaalisia suhteita = Kukaan ei jää yksin Hengellinen ja henkinen tuki Saatavat palvelut vastaavat todellisia tarpeita Saattohoito Haaveita ja mahdollisuuksia Omat voimavarat ja vahvuudet käyttöön Tähtihetkiä ja toiveiden täyttymyksiä Liikkumista ja liikuntaa: torille, pihalle, kaupalle, ulos, luontoon Sukulaisia ja ystäviä tapaamaan Seuraa, yhdessä oloa Olla osa itselle merkityksellistä yhteisöä Laulua ja naurua Kulttuuria, kirjastoa, leffaa Toivoa ja valoa

20 Kiitos!

21 Espoo haluaa kehittää osallisuutta Osallistuva Espoo -kehitysohjelma

22 Ohjausryhmän kokoonpano Luottamushenkilöt Simon Elo, puheenjohtaja Mari Nevalainen, varapj. Kai Lintunen Kaisa Alaviiri Anders Portin Nuoristovaltuuston jäsen Nora Nevalainen Akseli Väliviita, varalla Viranhaltijat Jukka Mäkelä, omistaja Tuija Norlamo Harri Tanska Martti Merra Mari Immonen, ohjelmapäällikkö Johanna Pellinen 2

23 Hyötytavoitteet Osallistuva Espoo - kehitysohjelman tavoitteena on: Toimiva päätöksenteko Palkitseva lähitekeminen Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista 3

24 Seitsemän toimenpidettä v Miten voin vaikuttaa? Kuvataan avoimen valmistelun ja päätöksenteon periaatteet. 2. Meidän puisto - malli lähialueiden hoitoon ja kunnostukseen. Alueille laaditaan kumppanuusperiaatteella hoitosopimukset. 3. Lähitekemisen tapa uusille asuinalueille case Suurpelto. Kuvataan tapa, jota hyödynnetään uusilla alueilla. Lisäksi luodaan malli oppilaitosyhteistyöstä. 4. Muotoile!maa - toteutetaan vanhusten palvelutaloihin laadukas ympäristö asukkaiden ja henkilökunnan kanssa yhdessä. 5. Tapahtumakartoitus ja vapaaehtoistyön mahdollisuuksien lisääminen Tehdään tapahtumakartoitus, selvitystyötä vapaaehtoispankin toiminnalle ja kartoitus olemassa olevista työvälineistä, käytänteistä ja -malleista. 6. Intoa elämään malli vähän osallistuville, ryhmämuotoinen kotouttaminen tehostaa toimintaa ja tarjoaa osallistujille uusia mahdollisuuksia osallisuuden kannalta tärkeisiin sosiaalisiin suhteisiin. 7. Näin Espoossa toimitaan!. Uudistetaan internetisssä yleiskuvan antavat esittelysivut ja kootaan kaupungin julkaisut ja esitteet sekä linkit yhteen listaan. Tehdään palveluopas, jossa luetellaan tiiviisti kaupungin palvelut yhteystietoineen. 4

25 10. Espoon uuden sairaalan laitoshuollon organisointi HUS-Desiko -liikelaitoksen hoidettavaksi Överföring av lokalvården vid nya Esbo sjukhus till affärsverket HNS-Desiko

26 11. Valtuustoaloite moottoriteiden bulevardisoinnin selvittämisestä (Pöydälle ja ) Motion för att utreda ombyggnad av motorvägar till bulevarder (Bordlagt och )

27 12. Valtuustoaloite säännöstelyaltaan suunnittelemiseksi Turunväylän länsipuolelle Kirkkojärven vanhalle paikalle (Pöydälle ja ) Motion om att planera ett regleringsmagasin väster om Åboleden på Kyrkträsks gamla plats (Bordlagt och )

28 13. Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle Motion om möjligheterna att grunda en nordisk skola inom det finska skolväsendet

29 14. Valtuustokysymys rakennuslupakäsittelyn sujuvoittamiseen tarvittavista resursseista (Pöydälle ja ) Fråga om resurser som behövs för att göra bygglovshandläggningen smidigare (Bordlagt och )

30 15. Valtuustokysymys koulujen väistötilojen myöhästymisestä Fråga om förseningar av ersättande lokaler för skolor

31 16. Valtuustokysymys liikuntatoimen asioiden selvittämisestä ja korjaamisesta Fråga om att utreda och rätta till idrottsförvaltningens angelägenheter

32 MILLAINEN METROPOLIKAUPUNKI? Espoon valtuusto Mikko Pukkinen Kuntajakoselvittäjä

33 Näkökulmia Helsingin seudulle: Keskeinen ongelma: Hajautunut yhdyskuntarakenne Merkittävä haaste: Suomen kilpailukyvystä huolehtiminen Vääjäämätön trendi: Väestörakenteen muutos haastaa hyvinvointivaltion rahoituksen Osasto pp.kk.vvvv 2

34 Hajautunut yhdyskuntarakenne keskeinen ongelma -Rakentamisen ja ylläpidon kalleus kunnille ja asukkaille -Liikenteen päästöjen kasvu -Matala kaupunkituottavuus -Maankäytön palapeli

35 Keskeinen haaste: kilpailukyky metropolisarjassa LÄHISARJA: -Kööpenhamina- Malmö-Öresund -Tukholma Skandinavian pääkaupunki -Pietari, 5 M asukasta MITTAKAAVA: -Suomen väestö 1% Euroopan väestöstä 4

36 indeksi 80 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina indeksi lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Talous kiristyy 70 Hoivatarve kasvaa lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde Eläköityminen lisääntyy vuosi 0

37 Vaihtoehtoja voimavarojen kokoamiseksi: Kaikkien vaihtoehtojen tavoitteena on luoda vahva päätöksentekorakenne kuntien päätösvallassa oleviin asioihin 1. Kuntien välinen yhteistyö Hyviä tuloksia Parhaat hedelmät jo kerätty Ei ratkaisu, mutta tarvitaan jatkossakin 2. Metropolihallinto Metropolikaava, joukkoliikenne, ympäristöasioita Uusi hallintotaso vaaleineen 3. Kuntarakenteen muuttaminen Metropolikaupunki Mahdollinen metropolihallinto tiedossa olevin linjauksin (mm. budjettiriihi) ei poista kuntarakenteen muuttamisen tarvetta Osasto pp.kk.vvvv 6

38 Osasto pp.kk.vvvv 7

39 Osasto pp.kk.vvvv 8

40 Metropolikaupungin 2030 strategiset tavoitteet 1. Palveluiden turvaaminen julkisten resurssien vähentyessä 2. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä metropoli 3. Kansainvälisen kilpailukyvyn takaava toimintaympäristö 4. Yhdyskuntarakenteeltaan tasapainoinen ja toimiva metropolialue Osasto pp.kk.vvvv 9

41 Metropolikaupungin kolme askelta: 1. Viiden kunnan yhdistyminen 2. Alueen jako palvelualueeseen 3. Kaksi toimintatasoa: - Metropolikaupunki (talous, hallinto, strategiat) - Kotikaupungit (asukkaiden arki, lähipalvelut, osallisuus) Osasto pp.kk.vvvv 10

42 Osallisuus ja demokratia Sevón

43 Osallistuminen ja vaikuttaminen Käynnissä on yhteiskunnallinen muutos: Julkisen sektorin resurssit eivät yksin riitä kansalaisten hyvinvoinnista huolehtimiseen ja alueiden kehittämiseen. Metropolikaupungin tavoitteena on vahvistaa asukkaiden ja alueiden näkökulmaa suunnittelussa ja päätöksenteossa lisäämällä asukkaiden ja kunnan suunnitelmallisuutta ja vuorovaikutteisuutta. Metropolikaupunki toimii demokraattisesti, jos sekä valtuuston johtama edustuksellinen demokratia että kansalaisten lähidemokratia toimivat. Valtuusto huolehtii että asukkaat sekä yksilöinä että yhteisöjensä jäseninä voivat vaikuttaa. Kotikaupunkien aluelautakunnat/valtuustot toimivat osana edustuksellista järjestelmää. Lisäksi metropolikaupunki tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia lähidemokratian ja suoran demokratian toteuttamiseen. -> Yhdistyshallitus valmistelee aluejaotuksen. Kuntajakoselvittäjät

44 LONTOO BERLIINI MADRID ROOMA PARIISI BUKAREST WIEN HAMPURI BUDAPEST mmm VARSOVA BARCELONA MUNCHEN MILANO PRAHA SOFIA BRYSSEL BIRMINGHAM EUROOPAN SUURKAUPUNGIT SUURUUSJÄRJESTYKSESSÄ TÄHÄN TULISI SUOMEN METROPOLIKAUPUNKI KÖLN

45 Vaikuttaminen isossa kaupungissa Metropolikaupungin asukasluku olisi 1,087milj. -> 1/5 Suomen väkiluvusta vrt Tallinna -> 1/3 Viron väkiluvusta vrt Tukholma -> tavoite 5 v. kuluttua miljoona asukasta, En stad i världsklass. Isossa kaupungissa vaikuttaa isoihin asioihin. Alueilla vaikutetaan oman alueen asioihin. Suomessa ei käytössä delegoitua kunnanosien itsehallintoa resursseineen -> paitsi osin Rovaniemi P-maat: Tukholma, Göteborg, Malmö, Uumaja, Stavanger, Oslo delegoitua päätösvaltaa. Kuntajakoselvittäjät

46 Kaupunginosahallinto P-maissa 1 / T:holma 14 kaupunginosahallintoa - jokaiseen kuuluu useita kaupunginosia. Johto poliittisesti nimitetty lautakunta (Tukholman valtuusto). Vastuualueita mm: kunnallinen esikoulu, ikääntyneiden hoiva, sosiaalipsykiatria, yksilö- ja perhehoiva, tuki & palvelut henkilöille joiden toimintakyky alentunut, kaupunkiympäristötyö (mm. puistojen hoito), kuluttajaopastus, vapaa-aika- ja kulttuuritoiminta, ym. Yhteinen budjetti 2014 ~19 mrd SEK - jaetaan suhteessa laskennallisiin tarpeisiin (ei toteutuneisiin kustannuksiin). Lautakunnalla vapaus käyttää varansa ja priorisoida toimintojen kesken - T:holman valtuuston tavoitteita ja linjauksia noudattaen. Kuntajakoselvittäjät

47 Kaupunginosahallinto P-maissa 2 / G:borg Göteborgin kaupunginosien yhteenlaskettu budjetti (~17 mrd SEK) oli 2012 yli puolet kaupungin kokonaisbudjetista. 10 poliittisesti nimitettyä lautakuntaa (G:borgin valtuusto). Kaupunginosalautakunnat vastaavat alueen lähipalveluista, mm. kirjasto, vapaa-ajan palvelut, lasten päivähoito, peruskoulu, vanhus- ja vammaispalvelut. Kaupunginosat toteuttavat alueellaan Länsi-Ruotsin kasvustrategiaa -> Kuntajakoselvittäjät

48 Kaupunginosahallinto P-maissa 3 / Oslo Oslossa 15 kaupunginosaa, as./k-osaa. Kaupunginosavaltuustot valitaan suorilla vaaleilla puoluelistoilta varsinaisten kunnallisvaalien yhteydessä. Tehtävät: vastaavat perusterveydenhuollosta, lasten päivähoidosta, vapaa-aikatoiminnasta sekä vanhus- ja vammaispalveluista. Oslon kaupungin työntekijöistä 39% ( henkilöä) työskentelee kaupunginosien palveluksessa. Äänestysaktiivisuus kaupunginosavaaleissa 2011 oli 52 70%, ~ yhtä korkea kuin varsinaisissa kunnallisvaaleissa. Kuntajakoselvittäjät

49 Palvelujen järjestämistasot metropolikaupungissa Perusteet joilla palvelut järjestetään eri tasoilla Sote-palvelujen tuottamisvastuu palvelujen tuottaja Sote-alue Metropolihallinto ym. Metropolikaupunki Palvelujen järjestäminen /tuottaminen Talous, hallinto, johtaminen ICT-toiminnot Sosiaali- ja terveyspalvelut (järjestäminen) Metropolihallinto: suppeat tehtävät Uudenmaan liitto ym. Yhdyskuntarakenne, asuminen, liikennejärjestelmä Saavutettavuus joukkoliikenteellä Palvelun käyttö: silloin tällöin, harvoin Saavutettavuus kävellen tai joukkoliikenteellä Käyttö useasti, jatkuva tarve Asukkaiden arjen toiminnallinen alue Sote-lähipalvelujen tuottaja Kaupunkikeskukset ja niitä ympäröivät palvelualueet eli kotikaupungit kattavat koko M- kaupungin maaalueen Kaupunkikeskukset Kilpailukyky, elinkeino- ja innovaatiopolitiikka Varhaiskasvatus Perusopetus Sosiaalinen eheys 2. asteen koulutus, taiteen perusopetus, Isot kuulttuuripalvelut Liikunta-, jää- ja uimahallit Työllisyyspalvelut Nuorisotilat, kirjastot, asukastalot Lähiliikuntapaikat Kuntajakoselvittäjät

50 Esim. 5 kunnan toimintojen yhdistymisestä: ICT Selvityksessä käytetty hyväksi VM:n ICT-muutostukea. Tiedot osin suoraan kuntien IT-johdon avulla (Kauniainen, Vantaa, Helsinki); Espoo -> EKKV; Sipoo -> Keski-Uudenmaan selvitys. Yhteensä käytössä arviolta tietojärjestelmää Mahdollisuus määrän vähentämiseen yhdistymisen kautta -> jää n. 800 järjestelmää. ICT-toimintojen yhdistämisen hyödyt: Toimialariippumattomien palvelujen osalta kustannussäästöjen saavuttaminen keskittämisen ja mittakaavan kasvun kautta, säästöjä viidennestä toimintavuodesta alkaen, Toimialakohtaisten ICT-palvelujen osalta yhdessä kehittämisen hyödyt, vaikuttavuus, yhteinen päämäärä ICT:n hyödyntämiseksi ja palvelujen sähköistämiseksi, palvelujen kehittäminen suuremmalla volyymilla, Osaamisen yhdistäminen saman katon alle. Kuntajakoselvittäjät

51 Demokratian toteutuminen metropolikaupungissa kunnnalista demokratiaa lähidemokratiaa sähköiset osallistumistavat käyttäjädemokratiaa suunnitteludemokratiaa Sote-alue Metropolihallinto ym. Metropolikaupunki Sote alue: kuntayhtymä. Kuntien valitsemat edustajat Metropolihallinto: kuntayhtymä, suorat vaalit? Uudenmaan liitto: kuntayhtymä. Kuntien valitsemat edustajat Vaaleilla valittu valtuusto, ei vaalipiirejä Valtuuston valitsema hallitus Sote-palvelutuotannon käyttäjäraati Johtokunnat, vanhempainryhmät jne Pormestari? Nuoriso-, seniori-, vammaisneuvostot ym, Kansanäänestykset Osallistuva suunnittelu Osallistuva budjetointi Kotikaupungit (15-20?) M-kaupungin henkilöstö Aluevaltuusto / -lautakunta Johtokunnat, vanhempainryhmät, jne. Käyttäjäraadit Osallistuva suunnittelu & budjetointi Kaupunkikeskukset Kuntajakoselvittäjät

52 Metropolikaupungin kotikaupungit Kotikaupungit eivät lisää byrokratiaa Kaikki kaupungin työntekijät ovat m-kaupungin palkkaamia ja lähipalveluita varten heitä sijoitetaan alueille. Kaupunginvaltuusto delegoi päätösvaltaa ja resursseja aluevaltuustoille. Valtuusto määrittelee kaupunkikeskukset ympäröivine alueineen (kotikaupungit). Aluevaltuustot voidaan valtuuston päätöksellä valita suorilla vaaleilla (lainvalmistelu) tai olla valtuuston nimeämiä Avoimuus päätöksenteossa ja toiminnassa Kuntajakoselvittäjät

53 Kiitos - Tack

54 MILLAISEEN METROPOLIIN? Espoon valtuusto Matti Vatilo Kuntajakoselvittäjä

55 Helsingin seudun aluerakenne ja alakeskukset (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava) Osasto pp.kk.vvvv 2

56 Espoon läntiset kehityskäytävät Lähde: Espoon johdon järjestämien asukastilaisuuksien esittelydiat Osasto pp.kk.vvvv 3

57 Verkottuminen itään, poikittaisyhteydet? Osasto pp.kk.vvvv 4

58 Lähde: HLJ2015 -luonnos Osasto pp.kk.vvvv 5

59 Vihti Tuusula Sipoo Vantaa Espoo K. Helsinki Kirkkonummi MML, 2012 Huomioitu vain > 10% pendelöinti Osasto pp.kk.vvvv 6

60 Monikeskuksisuus on moninapaisuutta Lähde: Pohjoiset suurkaupungit (SYKEn julkaisuja 2/2014) Osasto pp.kk.vvvv 7

61 Suunta Panokset toiminnallisen kaupunkiseudun vahvistamiseen ja rakenteen tiivistäminen Monikeskuksisuus mahdollisuudeksi nähdä tulevaisuus toisin Ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys päätöksenteon kehikkona Eri aluetasojen roolien vahvistaminen palvelurakenteissa ja palvelujen organisoinnissa Suunnittelun sisältöjen ja menettelyjen uudistaminen toimintaympäristön muutosten mukana Osasto pp.kk.vvvv 8

62 Monikeskuksinen metropolikaupunki Metropolikaupunki on monikeskuksinen. Strategisella tasolla kunta toimii yhtenä kokonaisuutena. Lähipalvelut ja niitä koskeva kunnallinen päätöksenteko sen sijaan voidaan hajauttaa lähemmäs asukkaiden päivittäistä elinpiiriä. Palvelualueet, kotikaupungit (15-20) ovat entisistä kuntarajoista riippumattomia ja ne tukeutuvat alueidensa kaupunkikeskuksiin. SYKE:n paikkatietoanalyysien perusteella (YKR, UZ II 2014) metropolin ydinalueella monikeskuksisuuden kriteerit täyttäviä alakeskuksia väestön, työpaikkojen ja kaupallisten palvelujen perusteella ovat nykyisin Espoon keskus, Herttoniemi, Itäkeskus, Leppävaara, Malmi, Matinkylä, Myyrmäki, Pasila, Tapiola, Tikkurila ja Vuosaari. Kaupunkikeskusten verkko muodostuisi niitä kehittämällä ja täydentämällä. Sipoossa Nikkilä ja Söderkulla omaavat potentiaalia kehittyä monipuolisiksi alakeskuksiksi osana metropolikaupunkia.

63 Pääkaupunkiseudun nykyiset suuralueet

64 Kiitos! Seuraa metropoliselvitystä: Metropoliselvitys.fi Metropolutredningen.fi Twitter: