Ohjelmakuvaus. Osallistuva Espoo poikkihallinnollinen kehitysohjelma

Transkriptio

1 Ohjelmakuvaus Osallistuva Espoo poikkihallinnollinen kehitysohjelma Versio: 0.5 Kehitysohjelman omistaja: Kehitysohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja: Jukka Mäkelä Simon Elo

2 Ohjelmakuvaus i Ohjelmakuvauksen versiohistoria ja hyväksyntä Versio Laatinut Päiväys Version lyhyt kuvaus 0.1 Mari Immonen Tavoitetila 0.2 Mari Immonen Ohjelmakuvauksen päivitys tapaamisen perusteella 0.3 Mari Immonen Nykytilannekuvaus on irrotettu ohjelmakuvauksen liittteeksi ja teksti päivitetty. Täyttöohjeet on poistettu. 0.4 Mari Immonen Päivitetty valtuuston hyväksymän Espoo tarinan sisällöt. Huomioitu ohjelmasuunnitelmaan tuleva sisältö. 0.5 Mari Immonen Päivitetty ohjausryhmän kokouksen päätösten mukaisesti 1.0 Kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksymä versio Ohjelmakuvauksen hyväksyntä Päiväys Linkki päätösasiakirjaan ja mahdolliset lisätiedot Kaupunginhallitus Valtuusto <pp.kk.vvvv> <pp.kk.vvvv>

3 Ohjelmakuvaus ii Tiivistelmä Poikkihallinnollisten kehittämisohjelmien tavoitteena on tukea ja kehittää toimintaa Espoo-tarinan mukaisesti. Espoo-tarina hyväksyttiin valtuustossa Espootarinaan kuuluvat valtuustokauden visio, arvot, päämäärät ja tavoitteet ohjaavat osallisuuden kehittämistä merkittävästi. Niissä on suoraan kehitysohjelman ohjaavia linjauksia. Espoossa kuntalaisten osallisuutta on edistetty pitkäjänteisesti hyödyntämällä uusia tapoja ja välineitä laajasti. Myös kuntademokratiaa on kehitetty vuosien varrella jatkuvasti. Espoolaiset ovat tyytyväisempiä kuntaansa ja osallistumismahdollisuuksiinsa kuin yleensä Suomen suurimmissa kaupungeissa. Osallistuva Espoo -kehitysohjelman tavoiteena on: Toimiva päätöksenteko tehdään edustuksellinen demokratia paremmin tutuksi madalletaan osallistumisen kynnystä asukkaat ja yhteisöt otetaan paremmin mukaan valmisteluvaiheessa asukkaat ja asiakkaat otetaan paremmin mukaan palvelujen kehittämiseen Palkitseva lähitekeminen lisätään lähivaikuttamista mahdollisuuksia toimia aktiivisesti ja omatoimisesti lähiympäristössä vahvistetaan talkoohenkeä ja yhdessä tekemistä vahvistetaan Espoo-identiteettiä sekä ylpeyttä kotikaupungista ja omasta asuinalueesta vahvistetaan tunnetta, että osallistumalla voidaan vaikuttaa otetaan kasvava ikääntyneiden potentiaali paremmin käyttöön otetaan paremmin yritykset ja yhteisöt mukaan lähitekemiseen Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus tunnistetaan erilaiset ryhmät ja heidän tarpeensa (lapset, nuoret, ikäihmiset maahanmuuttajat, syrjäytyneet, kansainväliset asukkaat) ja parannnetaan heidän osallisuuttaan arvostetaan kansainvälisyyttä ja suvaitsevaisuutta Kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista kehitetään osallistumis- ja vuorovaikutustapoja ja -kanavia käytetään aktiivisesti sosiaalista mediaa avataan tietoa yritysten ja yhteisöjen käyttöön paremmin otetaan uudet ideat käyttöön tavoitellen joustavuutta ja helppoutta

4 Ohjelmakuvaus iii SISÄLLYSLUETTELO 1 Kehitysohjelman tausta ja yhteys Espoo-tarinaan Nykytila kehitysohjelman kohdealueella Visio tavoitetilasta kehitysohjelman kohdealueella Kehitysohjelman hyötytavoitteet ja mittarit Kehitysohjelman konkreettiset tuotokset Kehitysohjelman rajaukset Keskeiset edellytykset kehitysohjelman käynnistämiselle ja onnistumiselle Edellytykset käynnistämiselle Edellytykset onnistumiselle Kustannukset, rahoitus ja Espoon sisäinen työmäärä Ulkoiset kustannukset Mahdolliset ulkopuoliset rahoituslähteet Tarvittavat henkilöresurssit Kehitysohjelman organisointi Kehitysohjelman toteutus Kehitysohjelman päävaiheet ja karkea aikataulu... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Kehitysohjelman sisältö... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 11 Tunnistetut riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön Tärkeimmät sidosryhmät Merkittävimmät riskit Ehdotus etenemistavaksi kehitysohjelman suunnittelussa... 10

5 Ohjelmakuvaus 1 1 Kehitysohjelman tausta ja yhteys Espoo-tarinaan Poikkihallinnollisten kehittämisohjelmien tavoitteena on tukea ja kehittää toimintaa Espoo-tarinan mukaisesti. Espoo-tarina hyväksyttiin valtuustossa Espoo-tarinaan kuuluvat valtuustokauden visio, arvot, päämäärät ja tavoitteet ohjaavat osallisuuden kehittämistä merkittävästi. Niissä on suoraan kehitysohjelman ohjaavia linjauksia. Espoon visio on: Espoo on verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Viimeinen lause liittyy suoraan kehitysohjelmaan. Espoon kolmesta arvosta ensimmäinen liittyy suoraan asukkaisiin ja osallisuuteen: Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen. Espoossa on tärkeää, että arki sujuu. Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut. Kaksi muuta arvoa liittyvät myös vahvasti osallisuuteen. Toinen arvo on: Espoo on vastuullinen edelläkävijä. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta ja luovuutta, avoimuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla.( ) Kolmas arvo on: Espoo on oikeudenmukainen. Toimimme avoimesti, oikeudenmukaisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti, inhimillisesti ja suvaitsevasti. Asukkaat ja palvelut -näkökulman päämäärä on: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteista osallisuuteen liittyy tavoite: Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys -näkökulman päämäärä on: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteista osallisuuteen liittyvät tavoitteet: Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. ja Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Espoo-tarinan "Minne olemme menossa" -osassa oleva Kaikkien Espoo -luku ohjaa myös osallisuuden kehittämistä. Erityisesti suuntaviivoja asettavat seuraavat kappaleet: Espoolaiset huolehtivat aktiivisesti ja omatoimisesti itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli omat voimat eivät riitä. Yhä useammat osallistuvat itselleen ja elämäntilanteeseen soveltuvaan vertaistoimintaan. ja Espoon poliittinen järjestelmä on avoin, demokraattinen ja helposti lähestyttävä. Kaikki espoolaiset, nuorista ikäihmisiin voivat osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen.

6 Ohjelmakuvaus 2 2 Nykytila kehitysohjelman kohdealueella Osallisuudella tarkoitetaan tässä kehitysohjelmassa kunnan edustuksellista demokratiaa sekä kuntalaisten suoraa osallistumista. Espoossa osallisuutta on edistetty pitkäjänteisesti hyödyntämällä uusia tapoja ja välineitä laajasti. Myös kuntademokratiaa on kehitetty vuosien varrella jatkuvasti. Osallisuus Espoossa nyt muistiossa on kuvattu nykytilaa tarkemmin. Tutkimustulosten mukaan espoolaiset ovat tyytyväisempiä kuntaansa ja osallistumismahdollisuuksiinsa kuin yleensä Suomen suurimmissa kaupungeissa (Kuntapalvelututkimus 2012). Kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman kuntansa päätöksiin, valintoihin ja palvelujen kehittämiseen edustuksellisen, suoran ja käyttäjälähtöisen demokratian ja osallistumisen kautta. Nämä eivät ole toisiaan korvaavia demokratian muotoja, vaan toisiaan täydentäviä. Kuntalaisten näkökulmasta on tärkeää, että hänelle annetaan mahdollisuus erilaisiin sekä pitkäaikaisiin että lyhytaikaisiin ja satunnaisiin vaikuttamisen keinoihin. Myös erilaisille kuntalaisryhmille on tarjottava mielekkäitä ja sopivia osallistumiskeinoja. Suora osallistuminen on saanut 2000-luvulla myös uusia kuntalaisia voimaannuttavia muotoja, kuten yhteisösuunnittelu, visiointi, fokusryhmätyöskentely, asukasraadit ja kuntalaisfoorumeihin osallistuminen. Uusimpana osallistumisen muotona puhutaankin jo tekemällä osallistumisesta. Kuntalaisten ja kunnan välisissä suhteissa on monia vivahteita ja kuntalaiset toimivat kunnassa erilaisissa kuntalaisen ja asiakkaan rooleissa. Tärkeää on, miten kunta palvelee, mutta myös se, miten kuntalaiset toimivat yhteisönä. (Sakari Möttönen: Kuntalaisen muuttuvat roolit, 2010) Osallisuus keskittyy usein aktiivisiin kuntalaisiin. Nuorten osallisuuden kehittämiseen on kiinnitetty viime vuosina huomiota, mutta ei kuitenkaan vielä riiittävästi toimenpiteitä. Toinen tärkeä asia on ikäihmisten yksinäisyys, jolla on osoitettu olevan huonontava vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen. Erityisenä haasteena on Espooseen muuttavat uudet asukkaat. Miten he juurtuvat Espooseen ja kokevat sen omaksi kotikaupungikseen? Asukkaat haluavat vaikuttaa erityisesti lähiympäristöönsä. Isossa kaupungissa sosiaalisen median kehitys antaa uusia mahdollisuuksia osallistumiseen. 3 Tavoitetila kehitysohjelman kohdealueella Haluamme, että espoolaiset tuntevat kotikaupunkinsa omakseen. Tätä kuvaa lauseet: Espoo meidän kotikaupunkimme! Tehdään Espoosta meidän näköinen. Osallistuva Espoo kehitysohjelman tavoitteena on: Osallistuvat espoolaiset ja Suomen toimivin demokratia.

7 Ohjelmakuvaus 3 4 Kehitysohjelman hyötytavoitteet ja mittarit Osallistuva Espoo -kehitysohjelman tavoiteena on: Toimiva päätöksenteko Palkitseva lähitekeminen Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista Toimiva päätöksenteko Hyvän kuntademokratian tunnusmerkki on aktiivisesti osallistuvat kuntalaiset, jotka tuntevat luottamusta kunnallista päätöksentekoa kohtaan. Lisäksi edustuksellisen demokratian toimivuus edellyttää, että luottamushenkilöt eivät etäänny kuntalaisista ja että he todella pystyvät vaikuttamaan kunnan päätösvallassa oleviin asioihin. Päätöksenteon toimivuutta tulee edelleen parantaa ja kehittää. Espoon kaupungin kuntademokratian osallisuustapoja on paljon ja välineet siihen ovat hyvät. Espoon on tärkeää käyttää ja kehittää olemassa olevia välineitä ja kanavia. Päätöksenteon prosessien on oltava avoimia ja helposti lähestyttäviä. On tärkeää, että kuntalaiset tietävät, miten voi osallistua Espoon kehittämiseen ja päätöksentekoon ja että heidät otetaan oikea-aikaisesti mukaan. Tavoitteet lyhyesti: - tehdään edustuksellinen demokratia paremmin tutuksi - madalletaan osallistumisen kynnystä - asukkaat ja yhteisöt otetaan paremmin mukaan valmisteluvaiheessa - asukkaat ja asiakkaat otetaan paremmin mukaan palvelujen kehittämiseen Palkitseva lähitekeminen Espoon vahvuus ovat aktiiviset kuntalaiset. Suomea on aina rakennettu talkoilla ja yhteisvastuulla. Sitä kannattaa edelleen vahvistaa. On tärkeää vahvistaa Espoohenkeä ja -identiteettiä. Saattamalla yritykset ja yhteisöt mukaan lähiympäristön toimintaan ja kehittämiseen meillä on suuria mahdollisuuksia onnistumiseen ja uudenlaiseen lähitekemiseen. Tavoitteet lyhyesti: - lisätään lähivaikuttamista mahdollisuuksia toimia aktiivisesti ja omatoimisesti lähiympäristössä - vahvistetaan talkoohenkeä ja yhdessä tekemistä - vahvistetaan Espoo-identiteettiä sekä ylpeyttä kotikaupungista ja omasta asuinalueesta - vahvistetaan tunnetta, että osallistumalla voidaan vaikuttaa - otetaan kasvava ikääntyneiden potentiaali paremmin käyttöön - otetaan paremmin yritykset ja yhteisöt mukaan lähitekemiseen

8 Ohjelmakuvaus 4 Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Erilaisten kuntalaisten tarpeet tulee ottaa huomioon. Kansainvälilisten asukkaiden määrä kasvaa. Suvaitsevaisuus on tärkeää. Haluamme toivottaa uudet kuntalaiset tervetulleiksi. Vahvistamme Espoon ja espoolaisten identiteettiä myös erilaisten ryhmien osalta. Tavoitteet lyhyesti: - tunnistetaan erilaiset ryhmät ja heidän tarpeensa (lapset, nuoret, ikäihmiset maahanmuuttajat, syrjäytyneet, kansainväliset asukkaat) ja parannnetaan heidän osallisuuttaan - arvostetaan kansainvälisyyttä ja suvaitsevaisuutta Kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista Käytetään sähköisen asioinnin ja sosiaalisen median keinoja helpottamaan vaikuttamista ja omaehtoista ruohonjuuritason toimintaa. Kerätään asukkaiden ideoita, antaudutaan keskusteluun ja opitaan asukkaista palvelujen kehittämistä varten. Helppojen työkalujen myötä kynnys kertoa mielipiteensä on madaltunut. Sähköisistä tietoverkoista on tullut paikka olla aktiivinen. Organisaatioiden myös oletetaan olevan suoremmassa ja avoimemmassa vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa kuin aiemmin. Kaupungilta tämä edellyttää herkkyyttä kuunnella, resursseja ja toimintatapojen muutosta. Tavoitteet lyhyesti: - kehitetään osallistumis- ja vuorovaikutustapoja ja -kanavia - käytetään aktiivisesti sosiaalista mediaa - avataan tietoa yritysten ja yhteisöjen käyttöön paremmin - otetaan uudet ideat käyttöön tavoitellen joustavuutta ja helppoutta Mittareista Mittarit on valittu siten, että ne kuvaavat osallisuuden ilmiötä yleisellä tasolla. Mittareiden valinnassa on huomioitu olemassa oleva tutkimustieto. Suurimmassa osassa mitareista on saatavilla tulokset useammalta vuodelta. Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa tutkimus tehdään vuosittain. Poikkeuksena on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimustulokset alueellisesta hyvinvoinnista (ATH-tutkimus), joka on tehty vasta kerran.

9 Ohjelmakuvaus 5 Taulukko 1 Hyötytavoitteet ja mittarit Kehitysohjelman hyötytavoite Toimiva päätöksenteko, äänestysaktiivisuus kasvaa kunnallisvaaleissa Toimiva päätöksenteko, äänestysaktiivisuus kasvaa kunnallisvaaleissa Toimiva päätöksenteko, äänestysaktiivisuus kasvaa Toimiva päätöksenteko, kuntalaiset ovat tyytyväisiä Espoon luottamushenkilöihin Mittari toteutumisen arvioimiseksi Mittarin nykyarvo (jos ei ole saatavilla, viimeisin tieto ja sen ajankohta) Mittarin tavoitearvo kehitysohjelman jälkeen (2016 lopussa) Kunnallisvaalien äänestysprosentti Ulkomaalaisten espoolaisten äänestysprosentti Nuorisovaltuuston äänestysprosentti Kuntalaisten tyytyväisyys oman kunnan luottamushenkilöihin Toimiva päätöksenteko, Kuntalaisilla on tunne, kuntalaiset tuntevat kuntademokratian että he voivat vaikuttaa toimintatavat ja ovat niihin tyytyväisiä Toimiva päätöksenteko, luottamushenkilöiden oma käsitys vaikutsmahdollisuuksista Toimiva päätöksenteko, koululaisilla on mahdollisuus vaikuttaa koulussa Palkitseva lähitekeminen Palkitseva lähitekeminen Palkitseva lähitekeminen, aktiivisuuden lisääminen alueilla, joilla on matalimmat aktiivisuudet Palkitseva lähitekeminen, yksinäisyyden väheneminen Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Kehitetään avoimuutta ja vaikuttamista Kehitetään avoimuutta ja vaikuttamista, viestintä kuntalaisille toimii hyvin Luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuudet Tiedän miten koulussani voin vaikuttaa koulun asioihin Lähitekemisen kokeilujen määrä Osallisuustilojen määrä Aktiivisesti osallistuvien osuus (%) hyvä 19 % eos 63 % huono 18 % ka 3,01 (1-5) hyvä 26 % eos 39 % huono 34 % ka 2,79 (1-5) hyvät 61 % huonot 6 % samaa mieltä 50% eri mieltä 50 % kartoitus kartoitus Tapiola 36 % Leppävaara 34 % Kauklahti 30 % Matinkylä 27 % Vanha Espoo 23 % Espoonlahti 25 % Koko Espoo 29 % hyvä 30 % eos 55 % huono 15 % ka 3,20 (1-5) hyvä 40 % eos 35 % huono 25 % ka 3,0 (1-5) hyvät 70 % huonot 5 % samaa mieltä 60% erimieltä 40 % määritellään myöhemmin määritellään myöhemmin Tapiola 36 % Leppävaara 34 % Kauklahti 30 % Matinkylä 29 % Vanha Espoo 25 % Espoonlahti 27 % Koko Espoo 30 % Yksinäiseksi tuntevien osuus (%) 9% 7 % Kokeilujen määrä kartoitus määrä kasvaa Nettisivujen laatu (kokonaisarvosana) ka Tiedottaminen kunnan palveluista hyvä 62 % eos 14 % huono 24% ka 3,46 (1-5) hyvä 70 % eos 10 % huono 20% ka 3,46 (1-5) Lisätietoja tietolähteestä Espoon kaupunki, v ja 2016 Oikeusministeriö v ja 2016 Espoon kaupunki, v. 2011, 2013 ja 2015 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa tutkitaan vuosittain Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa tutkitaan vuosittain Kysely valtuutetuille valtuustokauden lopussa THL Kouluterveystutkimus 2010 Espoon kaupunki, toimialat Espoon kaupunki, toimalat THL, Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) v THL, Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) v Espoon kaupunki, toimialat Espoon kaupunki, viestintä Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2012 tutkitaan vuosittain

10 Ohjelmakuvaus 6 5 Kehitysohjelman konkreettiset tuotokset Hyötytavoitteiden saavuttamiseksi on alustavasti suunniteltu keinoja, jotka konkretisoituvat tuotoksiksi ohjelman suunnitteluvaiheessa. Alustavia aihioita projekteiksi ja toimenpiteiksi on listattu kappaleessa Toimiva päätöksenteko - laaditaan miten voin vaikuttaa Espoossa ohjeet - kirjataan avoimen valmistelun ja päätöksenteon periaatteet - sovitaan yhteistoimintamenettelystä asukkaiden ja yhteisöjen kanssa - laajennetaan hyviä olemassa olevia ja pilotoidaan uusia käytänteitä 2. Palkitseva lähitekeminen - toteutetaan asuinalueiden lähitekemisen pilototteja - kartoitetaan ja arvioidaan osallistumisen mahdollisuudet, resurssit ja tilat - arvioidaan asukasfoorumitoiminta - aktivoidaan kaupunkitapahtumia ja massatapahtumia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa - saatetaan yhteen yrityksiä ja 3. sektoria 3. Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus - toteutetaan kokeiluja erilaisten ryhmien kanssa - lisätään toimintaa kansainvälisten asukkaiden kanssa 4. Kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista - tunnistetaan sosiaalisen median mahdollisuudet ja lisätään kokeiluja - vahvistetaan dialogia (kuuntelu- ja keskustelukulttuuria) 6 Kehitysohjelman rajaukset Huomioidaan ja hyödynnetään tulosyksiköissä ja palveluyksiköissä tehtävä kehittämistyö ja palvelujen kehittäminen. Huomioidaan muiden kehitysohjelmien työ. 7 Keskeiset edellytykset kehitysohjelman käynnistämiselle ja onnistumiselle 7.1 Edellytykset käynnistämiselle Nimetään syksyllä 2013 projektit vuoden 2014 tavoitteiden saavuttamiseksi. Projektinhallinnassa toteutetaan Espoon projektinhallinnan menettelyjä. 7.2 Edellytykset onnistumiselle Johdon sitoutuminen tärkeää. Kehitysohjelmien omistajilla on keskeinen rooli kehittämistyössä. Jokaisen projektiryhmän tulee käydä läpi edellytykset onnistumiselle.

11 Ohjelmakuvaus 7 8 Kustannukset, rahoitus ja Espoon sisäinen työmäärä 8.1 Ulkoiset kustannukset vuodessa kokouskulut ja matkakustannukset materiaali- ja painatuskustannukset kumppanuustoiminta selvitykset ja pilotoinnit euroa euroa euroa euroa 8.2 Mahdolliset ulkopuoliset rahoituslähteet Kansallisen rahoituksen mahdollisuudet käydään läpi. 8.3 Tarvittavat henkilöresurssit Tarkentuu myöhemmin. Alustavan arvion mukaan vuonna 2014: - ohjelmapäällikkö 0,3 htv - viestintäpäällikkö 0,2 htv - toimialojen ohjausryhmän jäsenet 0,1 htv - kumppanuustoiminnnan tuet 0,1 htv 9 Kehitysohjelman organisointi Ohjausryhmän luottamushenkilöjäsenet ovat: Simon Elo puheenjohtaja, Mari Nevalainen varapuheenjohtaja, Kai Lintunen, Kaisa Alaviiri ja Anders Portin. Lisäksi asiantuntijajäsenä nuorisovaltuuston edustaja Kasper Sukselainen. Ohjausryhmän viranhaltijajäsenet ovat: Jukka Mäkelä omistaja, Mari Immonen ohjelmapäällikkö, Tuija Norlamo, Martti Merra, Harri Tanska. Viestintävastaava on Johanna Pellinen.

12 Ohjelmakuvaus 8 10 Kehitysohjelman toteutus Alustava hahmotelma projekteiksi on seuraava (tarkentuu ohjelmasuunnitelmassa): Taulukko 2: Ehdotuksia ohjelmaan sisältyviksi projekteiksi ja toimenpiteiksi Projekti / toimenpide Miten voin vaikuttaa? - ohjeet Avoimen valmistelun ja päätöksenteon periaatteet Avoimen valmistelun ja päätöksenteon periaatteet Avoimen valmistelun ja päätöksenteon periaatteet Lähitekeminen Lähitekeminen Asukasfoorumien kehittäminen Kaupunkitapahtumat kaikille kuntalaisille Eri toimijat yhteen Näin Espoo sinua palvelee -esite Toteutetaan kokeiluja Tunnistetaan erilaiset ryhmät ja heidän tarpeensa Tunnistetaan erilaiset ryhmät ja heidän tarpeensa Sosiaalinen media osallisuuden tukena Sosiaalinen media osallisuuden tukena Osallisuuden kehittäminen Espoossa Lyhyt kuvaus Laaditaan kuvaus, miten voin vaikuttaa Espoossa. Tehdään esite. Esittely kuntalaisille. Kirjataan periaatteet ja järjestetään koulutus valmistelijoille Sovitaan yhteistyömenettelyistä asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Toimintaperiaatteet erilaisten ryhmien osalta on kuvattu Tunnistetaan ja laajennetaan olemassa olevia hyviä toimintatapoja ja pilotoidaan uusia Toteutetaan talkoita ja muita asuinalueiden lähitekemisen pilotteja Kartoitetaan ja arvioidaan osallisuuden mahdollisuudet, tilat ja resurssit Arvioidaan asukasfoorumi-toimintaa ja kehitetään toiminaa edelleen Aktivoidaan kaupunki- ja massatapahtumia eri toimijoiden kanssa Saatetaan yhteen yrityksiä ja 3. sektori (kartoitus, pilotointi, totetutus) Tehdään yleisesite, jossa kaupungin palvelut. Vahvistetaan Espoo-identiteettiä sekä ylpeyttä kotikaupungista. Kartoitetaan ideat, valitaan kokeilukohteet, arvioidaan tulokset ja otetaan hyvät käytännöt käyttöön Lisätään toimintaa maahanmuuttajaasukkaisen kanssa Tehdään selvitys lasten ja nuorten osallisuudesta ja tehdään sen perusteella tarvittavat kehittämistoimenpiteet. Tunnistetaan sosiaalisen media mahdollisuudet ja lisätään kokeiluja Vahvistetaan dialogia Arvioidaan, miten osallisuutta voidaan kehittää jatkuvan kehittämisen periaatteiden mukaisesti. Yhteys kehitysohjelman hyötytavoitteisiin Tavoite: Toimiva päätöksenteko Tavoite: Toimiva päätöksenteko Tavoite:Toimiva päätöksenteko Tavoite: Toimiva päätöksenteko Tavoite: Palkitseva lähitekeminen Tavoite: Palkitseva lähitekeminen Tavoite: Palkitseva lähitekeminen Tavoite: Palkitseva lähitekeminen Tavoite: Palkitseva lähitekeminen Tavoite: Palkitseva lähitekeminen Tavoite: Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Tavoite: Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Tavoite: Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Tavoite: Kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista Tavoite: Kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista Tavoite: Osallisuuden kehittämisen jatkuvana toimintana. Vastuutaho Kustannukset Ajoitus (alustava, vuositasolla) Toimialat Toimialat Sivistystoimi Tekninen- ja ympäristötoimi Toimialojen johto Toimialojen johto Sivistystoimi Varhaiskasva tus ja opetus

13 Ohjelmakuvaus 9 11 Tunnistetut riippuvuudet muihin ohjelmiin, projekteihin ja muuhun työhön Poikkihallinnollisten ohjelmien sisällöt sivuavat toisiaan ja ovat joiltain osin päällekäisiä. Ohjelmatyön suunnittelussa huomioidaan kehitysohjelmien työnjako. Lisäksi riippuvuuksina on tunnitestettu seuraava kehitystyö: Espoon viestinnän kehittäminen (viestintäpäällikkö Johanna Pellinen), palvelujen kehittäminen (palvelujen kehittämispäällikkö Arja Kaikkonen), kuntalain uudistus, Valtion sähköisen asioinnin ja demokratian kehittämisohjelma (Sade ohjelma) ja suurten kaupunkien osallisuustyö: Vantaa, Turku, Oulu, Tampere, Helsinki. 12 Tärkeimmät sidosryhmät Sidsoryhmät kaupungin organisaation ulkopuolella Asukkaat (lapset, nuoret, työikäiset, eläkeläiset, erityisryhmät) Asiakat Asukasfoorumien jäsenet Asukasyhdistykset Paikallisyhdistykset Yhdistykset ja seurat Oppilaitokset, korkeakoulut, yliopistot Kauppakeskukset Seurakunta Kansalaisjärjestöt (esim. partio, maahanmuuttajajärjestöt) Yritykset Sidosryhmät Espoon kaupungin organisaatiossa: Toiset ohjelmaryhmät Toimialajohtajat, Tulosyksiköt Esimiehet ja henkilöstö Projektiryhmät ja -päälliköt 13 Merkittävimmät riskit Ohjausryhmä on tunnistanut riskejä, joille tullaan laatimaan suunnitelma niiden hallitsemiseksi. Riskit: Kehittämistyössä emme tavoita vähiten osallistuvia. Aktiiviset kuntalaiset uupuvat osallistumiseen. Osallistuminen ei koeta mielekkääksi. Kuntalaiset eivät tiedä hyviä keinoja miten vaikuttaa. Kuntalaiset kokevat, että vaikuttamisella ei ole merkitystä. Kehittämistyössä konkretia puuttuu. Emme pysty rajaamaan tehtävää. Ymmärrämme eri tavoin termit ja käsitteet.

14 Ohjelmakuvaus Ehdotus etenemistavaksi kehitysohjelman suunnittelussa Ohjelmakuvaus tarkentuu syksyn 2013 aikana ohjelmasuunnitelmaksi.