Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden

Transkriptio

1 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus

2 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Toimialaraportti 6/2007 Arto Vallin

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2007 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Vallin Arto Toimialapäällikkö Hämeen TE-keskus Julkaisuaika Marraskuu 2007 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2006 toimialan, Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus- tuotannon bruttoarvo oli 2,1 mrd. euroa, viennin arvo 443 milj. euroa, alan toimipaikkoja oli 968 ja ala työllisti noin henkilöä. Puutalojen valmistusta harjoitettiin vuonna 2005 Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan 247 toimipaikassa, jotka työllistivät henkilöä, tuotannon bruttoarvo oli 700 milj. euroa, 173 milj. euron vienti on valtaosin hirsitalojen vientiä. Vuonna 2006 olivat aineelliset nettoinvestoinnit 23 milj. euroa, rakennusten osuus on merkittävä. Alan kapasiteetin kasvu on taittumassa. Alan kannattavuus laski edelleen vuonna 2006 ja oli käyttökatteella (mediaani) mitattuna 4,6 % (Huom! ennakkotieto), omavaraisuusaste on noin 32 % (Tilastokeskus ). Pientalorakentaminen on kasvanut kotimaassa ja kasvaa edelleen. Alan viennin kasvu riippuu hirsitaloteollisuudesta, potentiaalisin kasvualue on edelleenkin Keski-Eurooppa ja Venäjä. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta harjoitettiin vuonna 2005 Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan 722 toimipaikassa, jotka työllistivät henkilöä, alan liikevaihto oli milj. euroa ja vienti 307 milj. euroa. Merkittävintä oli parkettien ja ovien vienti. Viennin kasvu on parketin ja liimapuun varassa. Vuonna 2006 aineelliset nettoinvestoinnit olivat 67,9 milj. euroa, pääosa koneita ja laitteita. Vuonna 2006 oli alan kannattavuus käyttökatteella (mediaani) mitattuna 8,2 % (Huom! ennakkotieto), vuonna 2005 oli käyttökate 9,7 %. Omavaraisuusaste on noin 35 % (Tilastokeskus ). Kannattavuutta ja yritysten taloudellista asemaa kuvaavat tunnusluvut vaihtelevat tuoteryhmittäin, yleensä vahvasti vientimarkkinoilla toimivilla yrityksillä toiminnan kannattavuus on parempi kuin pelkästään kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien kasvumahdollisuus on viennissä, lähinnä Keski-Euroopassa ja Venäjällä. Kilpailu markkinoilla on kovaa ja useiden tuotteiden osalta riittävää kilpailukykyä vientimarkkinoilla on vaikea saavuttaa. Ala on koko Euroopassa kaikkialla pitkälti kotimarkkinateollisuutta ja valmistuskapasiteettia on riittävästi, jatkossa uudet EU-maat tuovat oman lisänsä sisämarkkinoiden kilpailuun. Toimialan yritykset ulkoistavat toimintojaan tuotantoketjun alkupäässä ja tuotemarkkinoilla palvelun osuus kasvaa koko ajan. Moni tuote on kehittymässä siten että vähän jalostetun puun osuus tuotteesta pienenee. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen puh. (09) Asiasanat Puutalot, hirsitalot, ovet, ikkunat, kattotuolit ISSN Kokonaissivumäärä 68 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Toimialan alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimaan markkinat Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Vienti Tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Toimialan tuotanto Toimialan logistiikkarakenne Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Tuotekehitys Taloudellinen tila Kannattavuus, taloudellinen tila ja kustannusrakenne Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet

7 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Markkinoiden kehitys Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehitystoiminta Innovaatiot ja tuotteistaminen Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Julkinen rahoitus TE-keskusten rahoitus Tekesin rahoitus Finnvera Oyj:n rahoitus Lähteet Liite 1 Finpron kansainvälistymiskatsaus... 56

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, puutuoteteollisuus ja matkailu- sekä palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa Toimialaraportin keskeiset tilastotiedot ovat saatavissa nykyisin valmiina kuvina, jotka myös päivittyvät automaattisesti Toimiala Online -tietopalvelun kautta. Tilastokuvat löytyvät asianomaisen toimialaraportin kohdalta. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Toimialaraporttien sisältöä on kehitetty TE-keskusten yritysosastojen tarpeiden pohjalta. Julkaisut palvelevat myös alan yritysten, yrittäjien sekä eri sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta (TOL 203), alatoimialojen puutalojen valmistus (TOL 20301) ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 20309) pohjalta. Alatoimialoja, esim. hirsitalot, puuelementit, ikkunat, ovet, käsitellään sillä laajuudella kuin aineistoa on saatavissa. Liimapuuta käsittelevät tiedot ovat raportissa Puun sahaus, höyläys ja kyllästys. Vähäisen yritysmäärän vuoksi parketin valmistusta ei raportissa tarkastella erikseen, kokonaisluvuissa parketti on luonnollisesti mukana. Rakennuspuusepänteollisuus Suomessa on teknologisesti kehittynyt toimiala, jonka pääpaino on kotimaan markkinoissa, kansainvälistynyttä on toiminta vain parilla alatoimialalla. Teollisuuden tuotteet löytävät tiensä kuluttajille jatkossa yhä enemmän palveluprosessin osana. Toimialan yritykset toimivat pääsääntöisesti ruuhkasuomen ulkopuolella työmahdollisuuksia myös harvempaan asutetuilla alueilla. Raportin liitteenä on Finpron toimittama katsaus: Puutalorakentaminen Ruotsissa ja Tanskassa. Kiitän tässä yhteydessä lämpimästi kaikkia yritysten ja sidosryhmien edustajia, jotka ovat antaneet aikaansa ja asiantuntemustaan raporttia päivittäessäni. Toivon, että tämä julkaisu antaa hyvän peruskuvan toimialasta sekä kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan. Lahdessa Arto Vallin

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Tässä raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2002), luokkaan Puutavaran ja puutuotteiden valmistus kuuluvaa alatoimialaa Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 203) jaettuna kahteen alatoimialaan. Puutalojen valmistus (TOL 20301), käsittää pystytystä varten valmiiden puurakennusten kuten asuinrakennusten, vapaa-ajan rakennusten, saunojen tai vajojen tehdasmaisen ja käsityömäisen valmistuksen. Tarkastelun pääpaino kohdistuu elementti- ja hirsirakenteisten rakennusten valmistukseen. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 20309), käsittää ikkunoiden ja ovien sekä niiden karmien, portaiden, kattotuolien sekä niiden kaltaisten talonrakennuksessa käytettyjen puuosien valmistuksen. Myös solulevyjen ja yhdistettyjen parkettilaattojen valmistus kuuluu tähän toimialaluokkaan. Tarkastelun pääpaino kohdistuu ikkunoiden ja ovien valmistukseen, naulalevyrakenteiden valmistus on pienemmässä osassa. Seuraavassa taulukossa on lukuja Tilastokeskuksen teollisuuden alue- ja toimialatilastotietokannasta. Keittiökalusteiden luvut lisätty mukaan koska ne usein luetaan rakennuspuusepäntuotteeksi. Keittiökalusteiden luvut eivät sisälly rakennuspuusepäntuotteiden kokonaislukuihin. Taulukko 1. Puualan lukuja TOL Luokka Luvut vuodelta Tuotannon bruttoarvo milj. Toimipaikat, kpl Henkilöstö Jalostusarvo milj. Vienti milj. Puutavara ja puutuotteet TOL 20 enn * Puun sahaus, höyläys ja kyllästys enn * TOL 201 Vaneri ja muut puulevyt TOL 202 enn * Rakennuspuusepäntuotteet TOL 203 enn * Puutalot TOL Muut rakennuspuusepäntuotteet TOL Puupakkaukset TOL 204 enn * 53 5 Muut puutuotteet TOL 205 enn * 27 1 Keittiökalusteet TOL Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, teollisuuden alue- ja toimialatilasto * palkattu henkilöstö (ennakko 2006 tietoja) + vuoden 2005 yrittäjien määrä koska koko henkilöstön määrää ei ole ennakkotiedoissa mukana

10 9 Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Tuotannon bruttoarvon kaava on seuraava: Liikevaihto + toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + liiketoiminnan muut tuotot - käyttöomaisuuden luovutusvoitot - kauppatavaroiden hankinta = BRUTTOARVO. Todettakoon että tämän raportin toimialaluvut perustuvat tietoihin siitä mihin TOL -luokkaan yritykset ovat ilmoittaneet itsensä. Esimerkiksi puutalojen valmistuksen luokkaan kuuluvia yrityksiä on ilmoitettu talonrakentamisen luokkaan, joten käytettävissä olevat luvut eivät anna täsmällistä kuvaa toimialasta. Raportti antaa kuitenkin riittävän tarkan kuvan toimialan suuruudesta ja kehityssuunnasta. Edellä olleen taulukon avulla on rakennuspuusepänteollisuutta helppo verrata muihin puutuoteteollisuuden toimialoihin. Seuraavassa kuvassa on koko rakennuspuusepänteollisuuden volyymi-indeksi ja alatoimialojen puutalot ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus liikevaihdon kehitysindeksit. Kuva 1. Liikevaihdon ja volyymi-indeksin kehitys, kausitasoitettu (2000=100) kausitasoitettu 190,0 170,0 150,0 Vol-ind. 203 Rakpuu Liikevaihto Puutalot Liikevaihto Muu rakpuu 130,0 110,0 90, /2007 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, LTK-kuvaajat, raportin tekijä laskenut keskiarvoluvut vuosille Volyymi-indeksillä mitattuna seuraa rakennuspuusepäntuotteiden (203) valmistus koko teollisuustuotannon kehitystä. Liikevaihdon kehitys on varsinkin puutalojen valmistuksessa ollut teollisuutta ja muuta rakennuspuuteollisuutta nopeampaa, käännepiste lienee kuitenkin saavutettu kesällä Maamme koko teollisuuden (D) tuotannon bruttoarvosta 106 mrd. puutavaran ja puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksen osuus on 6,8 %, osuus työpaikoista 9,3 % ja viennistä 5,3 %. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen osuus mekaanisen puunjalostuksen (TOL 20) toimipaikoista on 35,2 %, henkilöstöstä 41,8 %, tuotannon bruttoarvosta 31,3 %, jalostusarvosta 42,7 % ja viennistä 18,1 %. Cei-Bois:n mukaan oli Rakennuskomponenttien tuotannon määrä EU-alueella vuonna 2005 noin 44 mrd. euroa, 19,5 % koko-

11 10 naismäärästä. Kokonaisuutena puualan tuotteiden kulutus EU-alueella on melko tarkasti sama kuin tuotantokin. 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Rakentaminen on luonnollinen asiakastoimiala Sahateollisuus, kaikissa tuotteissa sahatavara on perusmateriaalina. Materiaalin alkujalostus on siirtymässä selkeästi sahoille ja erillisille jalostusyrityksille Levyteollisuus, taloissa, parketissa ja ovissa käytetään runsaasti levyteollisuuden tuotteita Lasin valmistus ja alumiiniprofiilin valmistus, ikkunoista merkittävä osa on lasia ja alumiinia Helateollisuus, ovissa merkittävä kustannuserä, ikkunoissa hieman pienempi Eristeteollisuus, taloissa ja ulko-ovissa Naulalevyteollisuus (metalli), naulalevyrakenteissa merkittävä Konevalmistajat, hirsiteollisuuden ja taloteollisuuden koneissa kotimaisia valmistajia muut koneet tulevat maahantuojien kautta

12 11 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat, tuotannon arvo ja henkilöstö Puutalojen valmistus Tuotannon arvon ja henkilöstön määrän kasvu on tasaantumassa, toimipaikkojen määrän (247 kpl v. 2005) pysyessä vakaana. Kuva 2. Tuotannon arvo sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä Liikevaihto milj., toimipaikat e2006 enn2007 Toimipaikat Tuotannon arvo Henkilöstö Henkilöstön määrä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys ja toimipaikkatilasto, ennusteet 2006 ja 2007 ovat raportin tekijän Puutalojen valmistuksen tuotannon arvo oli vuonna 2005 yhteensä 700 milj. (627), vuoden 2006 arvo noussee jo yli 800 milj.. Keskimääräinen toimipaikan tuotannon arvo on 2,8 milj. euroa. Vuonna 2005 puutalojen valmistus työllisti yhteensä henkilöä (3470). Parhaimmillaan, vuonna 1999, ala työllisti henkilöä 276 toimipaikassa. Keskimääräinen toimipaikan henkilöstövahvuus on 15 henkilöä. Yrittäjien osuus on laskenut 0,2 % -> 0,11 % aikavälillä Kesän 2007 kyselyn mukaan puutalojen valmistajat arvioivat henkilöstön määrän kasvavan seuraavan 12 kuukauden kuluessa, edellisen vuoden henkilöstön määrän kasvu oli lähes odotusten mukainen.

13 12 Kuva 3. Henkilökunnan määrä seuraavan vuoden aikana saldoluku Odotukset Toteutunut Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007 Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Tuotannon arvo ja henkilöstömäärän kasvu on tasaantunut, toimipaikkojen määrä (722 kpl v. 2005) pienenee hitaasti. Kuva 4. Tuotannon arvo sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä Liikevaihto milj., toimipaikat Henkilöstön määrä e2006 enn Toimipaikat Tuotannon arvo Henkilöstö Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, toimipaikka- ja yritysrekisteri, ennusteet 2006 ja 2007 ovat raportin tekijän Muiden rakennuspuusepäntuotteiden tuotannon arvo oli vuonna 2005 yhteensä milj. euroa, vuoden 2006 luvuksi tullee noin milj. euroa. Keskimääräinen toimipaikan tuotannon arvo on 1,6 milj. euroa. Vuonna 2005 muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus työllisti henkilöä (+74). Parhaimmillaan, vuonna 1990, ala työllisti henkilöä toimipaikassa.

14 13 Keskimääräinen toimipaikan henkilöstövahvuus on 11. Yrittäjien osuus on laskenut 3,3 % -> 1,8 % aikavälillä Kesän 2007 kyselyn mukaan muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajat arvioivat henkilöstön määrän kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Arviot henkilöstön määrän suhteen toteutuivat hyvin edellisen vuoden aikana. Kuva 5. Henkilökunnan määrä seuraavan vuoden aikana Saldoluku Odotukset Toteutunut Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät Toimialan alueellinen jakauma Taulukko 2. Puutalojen valmistus TE-keskuksittain v TE-keskus Liikevaihto 1000 Toimipaikat Henkilöstö Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Lappi Häme Etelä-Savo Kainuu Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Satakunta Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilasto

15 14 Viiden TE-keskuksen alueella tehdään 76 % koko alan liikevaihdosta, Pohjois-Pohjanmaa (26 %) on selkeästi suurin alue. Suurin kasvu (28 %) on ollut Pohjanmaalla. Taulukko 3. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus TE-keskuksittain v TE-keskus Liikevaihto 1000 Toimipaikat Henkilöstö Häme Pohjois-Savo Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pohjanmaa Lappi Pohjois-Karjala Satakunta Kainuu Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/yritys- ja toimipaikkatilasto Kuuden TE-keskuksen alueella tehdään 65 % koko alan liikevaihdosta. Merkittävin kasvu (12 %) on ollut Etelä-Savossa. 2.3 Yrityskannan muutokset Kuva 6. Yrityskannan nettomuutos Nettomuutos, kpl enn2006 enn Puutalot muu Rakpuu Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, vuoden 2007 ennuste raportin tekijän

16 15 Terveellä toimialalla syntyy uusia yrityksiä 10 (%) yritysmäärästä (Timo Pihkala, seminaari Nikkarikeskuksessa ), puutalojen valmistuksessa se tarkoittaa 25 (toteutunut alle 10) ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa 70 (toteutunut 20) uutta yritystä. Yritysten nettomuutos aikavälillä on puutalojen valmistuksessa -28 ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa Konkurssiin haettujen yritysten määrä on oleellisesti vähentynyt 90-luvun alkuvuosien jälkeen ja yrityskantaan suhteutettuna määrää voidaan pitää alhaisena. Alla olevat luvut ovat konkurssiin haettuja yrityksiä ja vain osa niistä todella päätyy konkurssiin. Kuva 7. Konkurssiin haetut yritykset Puutalojen valmistus Muu rakennuspuusepäntuott. valm enn2007 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, konkurssirekisteri, ennusteet 2006 ja 2007 ovat raportin tekijän Konkurssiin haettujen yritysten yhteinen henkilömäärä vaihtelee voimakkaasti vuosittain ( henkilöä), konkurssit painottuvat alle 9 henkilön yrityksiin.

17 Alan suurimpia yrityksiä Taulukko 4. Alan suurimpiä yrityksiä vuonna 2006 Tuoteryhmä Lliikevaihto m Henkilöstö TOL Talot FinnDomo konserni * ** Koskisen Oy (Herrala talot) * 182** 840** Kastellitalot Oy Honkarakenne Oyj * Cramo Instant Oy (Tilamarkkinat Oy) * 66** 194** Älvsbytalo Oy Pyhännän Rakennustuote Oy Kontiotuote Oy Luoman Puutuote Oy Lappli-talot Oy Jetta-talo 18** 120** Pohjois-Suomen Hirsitalokeskus Rantasalmi Oy Ikkunat Fenestra Oy * 145** 1000** Pihlavan Ikkuna Oy (Ratos) 40v 169v numtiivituote Oy (Ratos) 39v 232v Domus yhtiöt Oy Skaala ikkunat ja Ovet 26v 147v Piklas Oy Kattotuolit Sepa Oy Keski-Suomen Puukympit Oy Keminmaan puurakenne Oy Lauttaniemen teollisuus Oy Kotasen Puutyö Oy Ovet JELD-WEN Suomi Oy (Vest-Wood) 60** 400** Viitapuu Oy (Fenestra) 28v 190v Posifutter Oy (Fenestra) 8v 56v North-East Wood Oy (Fenestra) 4v 34v Keittiö-ja kiintokalusteet Novart Oy Puustelli Group Oy Topi Kalustaja Oy Mellano Oy Isku Keittiöt Oy Kirena Oy (Elfa) 8v 46v 3614 Parketit Karelia Yhtymä Oyj * Olavi Räsänen Oy * Lähde: Asiakastieto Oy ja yritysten nettisivut * konsernin tiedot ** yrityksen www-sivuilta v vanhoja lukuja, uusia ei julkisesti saatavilla

18 17 Joillakin yrityksillä on myös muiden tuotteiden valmistusta kuin ne tuotteet jonka otsikon alle yritys on sijoitettu. Yritykset lajiteltu sen alaotsikon alle josta tulee suurin liikevaihto. TOL luokaksi on tässä merkitty se luokka johon tämän raportin tarkastelussa kuuluu, yrityksen ilmoittama luokka voi olla jokin muukin. Rakennuspuusepänteollisuuden merkittävin konserni on PRT Forest konserni, liikevaihto 167 milj. euroa ja henkilöstöä 952. Konserniin kuuluvat yllä mainituista yrityksistä Pyhännän Rakennustuote Oy, Kontiotuote Oy, Lappli Talot Oy, Piklas Oy. Toinen merkittävä toimija alalla on Fenestra Oy johon fuusioituivat Viitapuu Oy, Alavuden Puunjalostustehdas Oy, Posifutter Oy, North-East Wood Oy, Alavus Koneet Oy, Omniconsulting Oy sekä Fenestra Palvelut Oy. Konsernin liikevaihtoa on noin 150 milj. euroa ja henkilöstömäärä on noin Ikkunapuolella on tullut uusi merkittävä toimija, ruotsalainen pääomasijoittaja Ratos on hankkinut omistukseensa kolme suomalaista valmistajaa: Pihlavan Ikkuna Oy, Eskopuu Oy ja Tiivituote Oy. Ratos omistaa ruotsissa, norjassa ja puolassa useita alan yrityksiä.

19 18 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Valtiovarainministeriön 2/2007 suhdannekatsauksen mukaan yksityinen kulutus lisääntyy tänä vuonna 3,6 % (3 % vuonna 2006). Rakennusteollisuuden Keskusliiton, Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus, kevät 2007, esittää asuntojen aloitusmääräksi kpl vuosina 2007 ja Liike- ja toimistorakentaminen pysyy vuoden 2006 tasolla, laskien hieman vuonna Korjausrakentaminen kasvaa hieman hitaammin kuin uudisrakentaminen. Rakennuspuusepäntuotteiden kysyntä on sidoksissa asuntojen uudis- ja korjausrakentamisen määrään, puutalojen kysynnän määrää pientalojen ja vapaa-ajan rakentamisen määrä. Puuelementtien, ikkunoiden, osin ovien ja naulalevyrakenteiden osalta kotimarkkinat ovat tärkeimmät kun taas hirsitalojen, parketin, massiivipuisten peiliovien ja liimapuun osalta vientimarkkinoilla on erittäin suuri merkitys. Viennin kannalta merkittävimpiä alueita ovat Keski-Eurooppa, Japani, Pohjoismaat ja Venäjä. Eurooppa on ja tulee olemaan merkittävin vientialue. Euroconstruct:in mukaan kasvaa rakentaminen ainakin vuoteen 2009 asti koko Euroopassa, kasvu on suurempaa Itä-Euroopassa. Asuntojen korjaamiseen käytetään Euroopassa enemmän rahaa kuin uusien asuntojen rakentamiseen. Euroopassa tulee teollisuuden ja jakelun keskittyminen muuttamaan markkinaolosuhteita tulevina vuosina. Kotimarkkinat ovat edelleen keskeisin markkina-alue sekä puutaloja että rakennuspuusepäntuotteita valmistaville yrityksille. Viennin osuus on säilynyt samalla tasolla kuin edellisessä kyselyssä vuonna Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät Vienti on merkittävä osa toimintaa hirsitalojen valmistajille ja osalle ovivalmistajista. Puutaloteollisuudessa tärkeimpiä asiakasryhmiä ovat yksityiset kuluttajat, edustajat ja rakennusliikkeet. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien osalta tärkeimpiä ovat rakennus- ja rakennustarvikeliikkeet, puutaloteollisuus ja yksityiset kuluttajat. 3.2 Kotimaan markkinat Puutalo- ja muun rakennuspuusepänteollisuuden kehitys on kiinteästi sidoksissa rakentamisen kokonaiskehitykseen. Vuonna 2006 oli Rakennusteollisuuden (RT) mukaan rakennustuotannon arvo Suomessa 24,2 mrd. (22 mrd. vuonna 2005), josta talonrakentamisen osuus oli 19,5 mrd.. (17,7) Uudisrakentamisen arvo oli 11,4 mrd. (10) ja korjausrakentamisen 8,1 mrd. (7,5). Suomen rakennustuotemarkkinat olivat vuonna 2005 VTT:n ja RT:n mukaan 7,7 mrd. (7,1), josta puutuotteiden osuus oli 2,2 mrd. (2,1), metallituotteiden 2,6 mrd. (2,4), kivituotteiden 1,5 mrd. (1,4) ja muiden 1,3 mrd. (1,2).

20 19 Kuva 8. Talonrakennustuotanto milj. m Aloitukset e 2008e Lähde: Tilastokeskus, RT Vuonna 2007 uudisrakennuksia aloitettaneen 43,5 milj. kuutiometrin verran, tason laskiessa hieman tulevina vuosina. Korjausrakentaminen kasvaa 2,5 % ja talonrakentaminen 3 %. Vuonna 2006 käynnistyi noin asunnon rakentaminen ja vuodelle 2007 ennustetaan määräksi kpl, rakentaminen painopisteen ollessa pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. RT arvioi vuonna 2007 aloitettavan kerros- ja rivitaloja ja omakotitaloja PUUTALOT Pientalorakentamisen (omakoti- ja rivitalot) kasvu lienee taittunut, vuonna 2007 arvioidaan aloitettavan ( v. 2006) omakotitalon ja rivitaloasunnon rakentaminen. Pientaloteollisuus ry:n skenaario, omakotitaloa v. 2010, ei näytä toteutuvan. Rakentaminen keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin, tonttipula jatkuu. Valmistuvista pientaloista 69 % on talopaketteja. Vapaa-asuntojen ja saunojen rakentamisen arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla. Kuva 9. Pientalorakentamisen aloitukset Kpl e2007 e2008 Omakotiasunnot Rivitaloasunnot Loma-asunnot Lähde: Pientalobarometri syyskuu 2007, Pientaloteollisuus Oy/ Rakennustutkimus RTS, ennuste 2008 on raportin tekijän

21 20 Talopakettimarkkinat PTT ry:n mukaan olivat valmistalomarkkinat vuonna 2006 kuluttajahinnoin 825 milj. eur. Valmistaloja toimitetaan pientalo- ja vapaa-ajan rakentamiseen, ja asiakkaina ovat pääasiassa yksityiset kotitaloudet, Muu asuinrakentaminen tapahtuu lähinnä ammattirakentajien toimesta ja tällöin valmistalovalmistajien merkitys on vähäinen, joskin kasvussa. Pientalorakentamisen vilkastuminen on heijastunut myös talopakettimarkkinoille. Alimmillaan vuonna 1995 talopakettien määrä aloituksista oli kpl ja osuus markkinoista 44 %. Vuonna 2006 talopaketteja myytiin kpl, markkinaosuus 69 %. Talopaketin keskimääräinen kuluttajahinta on noin euroa, hintaa on nostanut kasvanut kysyntä sekä myös talojen koon ja toimitussisällön kasvu. Kuva 10. Talopakettimarkkinat Kpl e2007 e2008 arvo m Määrä kpl Arvo m, kuluttajahinnoin Lähde: Pientalobarometri syyskuu 2007, Pientaloteollisuus Oy/ Rakennustutkimus RTS, ennuste 2008 on raportin tekijän Valmisosatalomarkkinoita hallitsevat edelleen puutalot (Puuelementit ja Precut), vuonna 2006 osuudet olivat 78 % talopakettien toimituksista. Puuelementtitoimituksissa ovat edelleen hallitsevassa asemassa suurelementit. Tilaelementtitoimitusten osuus on pieni mutta kasvamassa Teollisen hirren markkinaosuus on vakaa % ja kivipohjaisten valmistalojen osuus on %. Vapaa-ajan asuntojen aloitusmäärä on kpl. Teollisesti valmistettujen vapaa-ajan asuntojen osuus on 60 % (4 400 kpl). Vuonna 2006 koko mökin rakentamiseen käytettiin keskimäärin euroa. Valmismökkien kokonaismarkkinat ovat noin 150 milj. euroa. Mökeistä 70 % on hirsirakenteisia ja loput puurakenteisia.

22 21 Kuva 11. Loma-asuntojen aloitukset Kpl e2007 e2008 Valmismökit Paikalla rakennetut Lähde: Pientalobarometri syyskuu 2007, Pientaloteollisuus Oy/ Rakennustutkimus RTS, ennuste 2008 on raportin tekijän Saunoja valmistuu noin kpl vuodessa, valmispakettien markkinaosuus on 52 %. MUUT RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEET Ikkunat Ikkunoiden kokonaiskäyttö jakautuu uudis- ja korjausrakentamiseen, käyttö kotimaassa on noin 1,25 milj. yksikköä vuodessa. Kuluttajahinnoin ikkunamarkkinoiden arvo lienee 370 milj. euroa, tarkkaa lukua ei ole saatavissa. Ikkunoiden uusiminen vanhoissa taloissa ylläpitää kysyntää yllä tulevinakin vuosina. Kuluttajamarkkinoilla kaupan keskikoko on pienempi ja valtaosa kaupoista tehdään jälleenmyyjän kanssa. Yritysten välisessä kaupassa (rakennusliikkeet, taloteollisuus ym.) kaupan keskikoko on suurempi ja kauppaa käydään pääasiassa suoraan valmistajien kanssa. Ikkunoiden kysyntä on painottunut eteläiseen Suomeen. Suurimmat neljä elinkeinoaluetta Uusimaa (noin 25 %), Turku, Tampere ja Oulu vastaavat noin puolta maan ikkunakäytöstä. Tulevaisuudessakin markkinoiden painopiste tulee olemaan eteläisessä Suomessa ja muutamissa kasvukeskuksissa. Ovet Ovien kokonaiskulutus Suomessa on noin 1,1 milj. yksikköä ja kysyntä on painottunut uudisrakentamiseen. Etenkin pientalorakentamisen kasvu lisää ovien käyttöä. Tulevaisuudessakin markkinoiden painopiste tulee olemaan eteläisessä Suomessa. Kuluttajahinnoin ovimarkkinat ovat noin 200 milj. euroa, josta valtaosa koostuu pää- ja parveke/terassiovista, kappalemääräisesti suurin ryhmä ovat sisäovet. Merkittävin asiakasryhmä ovat rakennusliikkeet ja rakennustarvikeliikkeet.

23 22 Kuva 12. Ovien ja ikkunoiden tarjonta Suomessa (tuotannon bruttoarvon, viennin ja tuonnin mukaan) Milj. 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Ikkunat Ovet enn2007 Lähde: RT, Tullitilastot, ennuste 2007 on raportin tekijän Naulalevyrakenteet Naulalevyrakenteet muodostuvat pääasiassa kattoristikoista. Tehdasvalmisteisia kattoristikoita käytetään ennen kaikkea omakoti- ja rivitaloissa, maatilarakennuksissa sekä soveltuvilta osin liike- ja julkisessa rakentamisessa. Kysyntä on seurannut edellä mainittujen rakennuskohteiden määrän kehitystä. Kohteet ovat pääasiassa uudisrakennuksia, sen sijaan korjausrakentamisessa käyttö on vähäisempää. Kysyntä on kasvanut jo noin ristikkoon. Merkittävin asiakasryhmä ovat rakennusliikkeet, talotehtaat sekä yksityiset kuluttajat. 3.3 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Eurooppa on tärkein vientimarkkina-alue suomalaiselle rakennuspuusepänteollisuudelle. Euroconstruct-järjestö (15 länsieurooppalaista ja 4 itäeurooppalaista maata) arvioi lehdistötiedotteessaan rakentamisen kasvun taittuvan muutamaksi vuodeksi. Uusi kasvujakso olisi järjestön mukaan odotettavissa ja seuraava kasvuhuippu vuonna Pekka Pajakkala (VTT) esitti puumarkkinapäivillä rakentamisen kokonaismääräksi vuonna 2006 Saksassa 209 mrd., Iso-Britanniassa 201, Venäjällä 65 70, Norjassa 29 ja Puolassa 28 mrd. euroa. Rakentamisen markkinat ovat edelleen Länsi- Euroopassa selkeästi suuremmat kuin Venäjällä ja Itäisessä Keski-Euroopassa. Saksassa (16 % alan volyymistä Euroopassa), odotetaan kokonaisrakentamisen kasvavan noin 2,5 % vuosina 2007 ja Keskisen Itä-Euroopan maissa arvioidaan rakentamisen volyymin kasvavan 7 % vuodessa lähivuosina. Venäjän rakentaminen kasvaa edelleen vahvasti. Suomalaisten puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden viennin painottuessa hirsitaloihin ja oviin, ei tässä yhteydessä käsitellä muiden maiden markkinoita sen enempää. Näiden tuotteiden markkinatietojen tarkempaan hankkimiseen ei ole resursseja.

24 23 Puutalot Puuelementtitalojen vienti suomesta ja tuonti suomeen on vähäistä, potentiaalisina vientimaina lähinnä rajanaapurit Ruotsi, Venäjä ja Baltian maat. Hirsitalojen potentiaalisena vientialueena taas on käytännössä koko maailma. Ikkunat Euroopan (EU maat + Norja ja Sveitsi) ikkunamarkkinat olivat vuonna 2006 noin 76 milj. yksikköä, arvoltaan noin 18,3 mrd. euroa (Win Woodworking International 1/2006). Vuoden 2007 ennuste oli artikkelissa 77 milj. yks. ja 18,8 mrd. euroa. Itä-Euroopan vastaava yksikkömäärä on yli 30 milj. yksikköä. Voimakkain kasvu on Venäjällä. Ikkunarakenteet ja materiaalit vaihtelevat maittain vaikeuttaen vientiä eri maihin. Euroopan tasolla muovi on noin 37 % osuudella tärkein ikkunamateriaali, metalli (alumiini) 30 %, puun osuus on noin 25 % ja yhdistelmämateriaalit 8 %. Saksassa, Itävallassa Englannissa ja Irlannissa yli puolet ikkunoista on muovia. Puu taas on merkittävin materiaali Benelux-maissa, Pohjoismaissa ja Itä-Euroopassa. Eteläisessä Euroopassa alumiini on hallitseva materiaali. Ovet Koko Euroopassa on sisäovien kulutus noin 43 miljoonaa kpl. Venäjä on ovissakin parhaiten kasvavia markkinoita (Holz Zentralblatt, Türen-Magazin 2004). Naulalevyrakenteet Suomalaisia rakenteita vastaavia tuotteita on Euroopassa käytössä. Tuotteet ovat pääosin kotimarkkinatuotteita ja ainakin suomesta on liian pitkä kuljetusmatka Keski-Eurooppaan. Keittökalusteet Keittiökalusteet ovat pääosin kotimarkkinatuotteita, kalusteovet ovat vienti- ja tuontituotteita Vienti Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden vienti on 1990-luvulla yli nelinkertaistunut. Vuoden 2006 vienti oli 459 milj. euroa. Puutalojen osuus viennistä oli 39 %. Muissa tuotteissa on 88 % liimapuuta, puutalojen vienti on kasvussa kun taas liimapuun vienti on vaikeutunut vuonna Muiden tuotteiden osalta on toimiala passiivinen viennin suhteen. Kiinnostavin suunta on Venäjä, jossa muutama toimija jo onkin. Venäjän markkina onkin kasvava, esimerkiksi Leningradin alueen asuntorakentamisen volyymin ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoden 2006 tasosta vuoteen 2012 mennessä (Leningradin alueen asuntorakennushankkeiden hallinto, viraston johtaja V. Kobzarenko ).

25 24 Kuva 13. Rakennuspuusepäntuotteiden vienti Milj enn2007 Talot Parketit Ovet Ikkunat Liimapuu ja muut Lähde: Tullihallitus/Toimiala Online, ennuste 2007 on raportin tekijän PUUTALOT ( = hirsitalot) Puutalojen vienti on kohonnut 90-luvun alun 31 milj. eurosta 178 milj. euroon vuonna Viennin määrä kasvanee tasolle 200 milj. euroa vuonna Hirsi hallitsee edelleen puutalojen vientiä, vuonna 2006 oli hirsitalojen viennin arvo 134 milj. euroa ja vuodelle 2007 ennustaa Rakennustutkimus RTS vienniksi jopa 172 milj. euroa. Puuelementtitalojen vienti olisi siten 28 milj. euroa, Ruotsin puuelementtitalojen vienti vuonna 2006 oli 118 milj. euroa (TMF huhtikuu 2007). Puutalojen vientiluvuissa ovat mukana myös vajat ja saunat. Suurimmat vientimaat ovat Ranska, Saksa, Japani ja Venäjä. Venäjälle on suurin vientimarkkina hirsitalojen osalta, muissa maissa tuotteina myös vajoja ja saunoja. Saksa on siis menettänyt ykkösasemansa, vienti Ranskaan on edelleen kasvussa. Finpro:n mukaan on Ranskassa puurakenteisten pientalojen markkinaosuus vahvassa kasvussa, tosin markkinaosuus on vain 10 %. Japanin vienti on vaikeutunut vuonna Kuva 14. Puutalojen viennin kehitys maittain Milj enn2007 Ranska Saksa Japani Venäjä Iso-Britannia Norja Ruotsi Muut Lähde: Tullihallitus, ennuste 2007 on raportin tekijän

26 25 Viennin määrän kehitys Puutaloja valmistavat yritykset arvioivat viennin määrän kasvavan selvästi seuraavan 12 kuukauden kuluessa. Toteutunut viennin määrän kasvu on viime vuosina jäänyt ennakoitua hitaammaksi. Valtaosa yrityksistä uskoo viennin määrän pysyvän edellisen vuoden tasolla. Kuva 15. Viennin määrä vuoden kuluttua Saldoluku II/ Odotukset Toteutunut Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007 MUUT RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEET Ikkunat Vuonna 2006 oli ikkunoiden vienti 11,5 milj. euroa (20 milj. euroa huippuvuonna 1998). Lähivuosina ikkunoiden viennissä ei ole odotettavissa merkittävää kasvua koska kotimaan markkina vetää nyt hyvin. Kaksi ikkunavalmistajaa hoitaa vientinsä Venäjän ja Viron yhtiöiden kautta eikä Venäjälle ei ole halukkaita viejiä huolimatta Venäjän markkinoiden 20 %:n vuosikasvusta. Ovet Ovien vienti oli 61 milj. euroa vuonna 2006, merkittävimmät vientimaat olivat Tanska, Norja, Ruotsi ja Venäjä. Tanskan osuudessa vaikuttaa JELD-WEN (Vest-Wood) konsernin siirrot maasta toiseen. Ulko-ovia viedään Ruotsiin ja Norjaan.

27 26 Kuva 16. Ovien viennin kehitys maittain Milj. 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, enn2007 Tanska Norja Ruotsi Venäjä Japani Lähde: Tullihallitus, ennuste 2007 on raportin tekijän Naulalevyrakenteet Kattoristikoiden vienti on pääosin epäsuoraa vientiä taloviennin yhteydessä eikä se kirjaudu tilastoihin omaksi viennikseen. Viennin määrän kehitys Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien arvio viennin määrän kasvusta seuraavan 12 kuukauden kuluessa on pessimistisempi kuin aikaisemmin, edellisen jakson toteumakin jäi paljon odotuksista. Valtaosa yrityksistä uskoo viennin määrän säilyvän edellisen vuoden tasolla. Kuva 17. Viennin määrä vuoden kuluttua Saldoluku Odotukset Toteutunut II/ Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007

28 Tuonti Rakennuspuusepäntuotteiden tuonti nousi vuonna 2006 yhteensä 99 milj. euroon. Tuonnin osuus ei näillä toimialoilla ole erityisen merkittävää. Taulukko 5. Rakennuspuusepäntuotteiden tuonti, milj. euroa Yhteensä 41,4 56,5 65,0 77,1 83,8 99,4 - Puutalot 12,3 26,3 29,7 35,8 38,6 39,5 - Ikkunat 5,9 6,3 5,7 7,5 6,3 6,8 - Ovet 6,6 7,7 2,3 10,2 11,7 13,3 - Parketit 9,6 8,4 8,3 11,7 12,2 24,2 - Liimapuu ja muut 7,0 7,8 19,0 11,9 15,0 15,6 Lähde: Tullihallitus Puutaloja tuo Ruotsista lähinnä Älvsbyhus, tuonti ei ole laskenut, vaikka yritys sai jo talotehtaansa käyntiin Kauhajoella. Ikkunoilla ja ovilla on Ruotsin ja Viron tuonnilla erittäin suuri merkitys. Parketeissa ylivoimaisesti suurin tuojamaa on Ruotsi.

29 28 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Toimialan tuotanto Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden tuotanto on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana selvästi. Vuoden 2006 ennakkotietojen mukaan oli tuotannon bruttoarvo noussut jo 2,07 mrd. euroon. Puutalojen valmistus on tekijän arvion mukaan ollut noin 840 milj. euroa ja Muiden rakennuspuusepäntuotteiden tuotannon arvo on noin milj. euroa. Kuva 18. Tuotannon bruttoarvo Puutalot Muu rakpuu e2006 e2007 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennusteet 2006 ja 2007 ovat raportin tekijän PUUTALOT Puuelementtien ja teollisen hirren tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2005 yhteensä 702 milj. euroa ja raportin tekijän arvion mukaan vuonna 2006 noin 840 milj. euroa. Talopaketteja valmistuu vuonna 2007 noin kun vuonna 2006 valmistui kpl. Tuotannon arvosta puuelementtien osuus on noin 60 % ja teollisen hirren 40 %. Tarkkaa jakaumaa ei ole saatavilla, koska alalta ei saa suoraan tuotannon määrän lukuja. Tilastokeskuksen mukaan puutaloja valmistavia (TOL 20301) yrityksiä oli 232 kpl vuonna 2005, alla mainitut alatoimialojen luvut ovat tekijän arviota! Suurimmat puuelementtitalojen valmistajat yltävät yli kappaleen vuosituotantoon, yli 200 talon toimittajia on 15. Osalla yrityksistä on myös muuta toimintaa, kuten sahausta ja rakennuspuusepänteollisuutta. Puuelementtitalojen ja elementtien valmistajia on noin 80 kpl, suurimpia ovat Finndomo Oy, PRT-Forest Oy ja Precut-järjestelmätoimittaja Kastelli Talot Oy. Markkinat ovat pääosin kotimaisten toimittajien hallussa, kuitenkin niin että ruotsalaisen tilaelementtivalmistaja Älvsbyhus:n asema Suomen markkinoilla on vakiintunut.

30 29 Hirsirakennuksia valmistaa Suomessa noin 150 yritystä, joista pienimmät tekevät vain muutamia kehikoita vuosittain. Alan suurimpia yrityksiä ovat Honkarakenne Oy ja Kontiotuote Oy, joiden liikevaihto on lähes puolet koko alan liikevaihdosta. Muita suuria ovat Luoman Puutuote Oy, (lähinnä kevythirsituotteita), Pohjois-Suomen Hirsitalokeskus Oy (Mammuttihirsi), Rantasalmi Oy ja Lapponia House Oy. Kilpailevia tuotteita, kivitaloja, valmistaa noin 20 yritystä, markkinoita hallitsevat Jämeräkivitalot (H+H Finland) ja Lammi Kivitalot (Lammin Betoni). MUUT RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEET Ikkunat Ikkunoiden valmistus on pääasiallisesti kotimarkkinateollisuutta, mikä johtuu kansallisista ikkunoiden rakenneratkaisuista. Ikkunatuotannon arvo oli vuonna 2006 noin 209 milj. euroa ja tuotannon määrä 1,3 milj. yksikköä. Suoran viennin osuus tuotannon arvosta on noin 6 %. Välillistä vientiä on kuitenkin mm. hirsitalojen mukana ja osin vienti hoituu suurten valmistajien Venäjän ja Viron yksiköistä. Kuva 19. Ikkunoiden tuotannon arvo ja määrä Milj. yks. 1,6 Milj ,2 0,8 0, , enn2007 Tuotannon määrä milj. yks. Tuotannon arvo milj. -80 Lähde: RT, ennuste vuodelle 2007 on raportin tekijän Varsinaisia ikkunan valmistajia ja ikkunamerkkejä on alle 100. Ikkunoita valmistetaan myös lukuisissa paikallisissa puusepänliikkeissä sekä muutamassa talotehtaassa. Valtakunnallisesti toimivia merkittäviä ikkunan valmistajia ovat mm. Fenestra Oy, Eskopuu Oy, Ikkunatehdas Hautanen Oy, Metsäpuu Oy, Tiivituote Oy, Pihlavan Ikkuna Oy, Karvia Group Oy ja Lammin Ikkuna Oy. Taloteollisuuden omistamia tehtaita ovat Finndomo Ikkunat Oy ja Piklas Oy (Pyhännän Rakennustuote Oy). Merkittävää kapasiteetin lisäystä ei ole odotettavissa. Ruotsalainen pääomasijoittaja Ratos on erittäin aktiivinen ostoissaan, vuonna 2006 se osti 14 yritystä (Dagens Industri ). Ratos omistaa nykyisin Pihla-

31 30 van Ikkuna Oy:n (Elitfönsterin kautta) ja Eskopuu Oy:n sekä Tiivituote Oy:n (Inwidon kautta), samaan ryhmään kuuluvat Ruotsissa Elitfönster, Norsjöfönster, Snickar-Per (ovi), Moddörr (ovi), Norjassa ikkunatehtaat Lyssland Treindustrier ja Frekhaug Vinduet sekä Puolassa Sokólka Okna i Drzwi SA. Lisää järjestelyjä lienee tulossa suomeenkin. Ovet Ovituotannon arvo vuonna 2006 oli 160 milj. euroa ja tuotannon määrä 1, 5 milj. yksikköä. Ovien vienti on noin 35 % tuotannon arvosta. Ovituotantoa on ylläpitänyt kotimaan kysynnän kasvu ja Venäjän vienti. Viime vuosina on kapasiteettia lisääntynyt lähinnä ulko-ovivalmistuksessa ikkunatehtaiden siirtäessä valmistusta itselleen. Kapasiteetin lisäystä ei ole lähiaikoina odotettavissa. Kuva 20. Ovien tuotannon arvo ja määrä Milj. yks. 1,6 Milj , enn2007 Tuotannon määrä milj. yks. Tuotannon arvo milj. 0 Lähde: RT, ennuste vuodelle 2007 on raportin tekijän Alalla toimii kaksi suurta valmistajaa ja erikoisovimarkkinoilla muutama pieni yritys. Alan suurin yritys on kansainvälisen ovikonsernin JELD-WEN (Vest-Wood) Suomi Oy useine tehtaineen: Kuortane ja Vääksy (massiivipeiliovet) sekä Kuopio (laakaovet). Toinen suuri valmistaja on Fenestra Oy (Viitapuu Oy, Alavuden Puunjalostustehdas Oy, North-East Wood Oy ja Posifutter Oy). Kahden suurimman valmistajaryhmän osuus ovituotannosta on yli 90 %. Naulalevyrakenteet Kasvanut rakentaminen on lisännyt myös naulalevyrakenteiden (kattotuolit) tuotantoa, joka vuonna 2006 oli noin yksikköä arvoltaan noin 57 (epävarma luku) milj. euroa. Erilaiset pakkauksissa ym. käytettävät naulalevyrakenteet eivät ole luvuissa mukana.

32 31 Kuva 21. Naulalevyrakenteiden tuotannon arvo ja määrä yks. 800 Milj enn2007 Määrä1000yks. Arvo milj. 0 Lähde: ei virallisia lähteitä, tekijän arvio Naulalevyrakenteiden valmistus on laaduntarkastuksen alaista toimintaa, jota koordinoi SFS Inspecta Sertifiointi Oy. NR-laaduntarkastuksen piiriin hyväksyttyjä toimipaikkoja on yhteensä 43. Talotehtaita näistä on lähes puolet. Alan suurimpia yrityksiä ovat Sepa Oy, Keminmaan Puurakenne Oy, Keski-Suomen Puukympit Oy, Lauttaniemen teollisuus Oy ja Kotasen Puutyö Oy. Alan 7 suurinta valmistajaa tekee noin 70 % kokonaismäärästä. 4.2 Toimialan logistiikkarakenne Rakennuspuusepänteollisuuden logistiikkakokonaisuuteen kuuluvat laajasti ottaen valmistajan lisäksi mm. kaavoittajat, suunnittelijat, loppukäyttäjät, jakelutiet, raaka-aineiden ja komponenttien toimittajat. Alla on alan logistiikkarakennetta kuvattu karkealla tasolla.

33 32 Kuva 22. Rakennuspuusepänteollisuuden toimialan logistiikkarakenne RAAKA-AINE- TOIMITTAJAT -puutavara -levyt - kemiantuotteet -eristeet -lasit OSATOIMITTAJAT - aihiot - komponentit - metalliosat - muoviosat - pinnoitteet TUKIPALVELUT -kehitys - suunnittelu - markkinointi -asennus -kuljetus - talous Jäte RAKENNUSPUUSEPÄN- TEOLLISUUS -hallinto -kehitys - suunnittelu - markkinointi - valmistus - asennus KOTIMAA -suoramyynti - edustaja - rakennustarvikekauppa - erikoisliike VIENTI - oma edustus - vientiagentti - maahantuoja - rakennustarvikekauppa - erikoisliikkeet - loppukäyttäjä Tuotteiden asennus Rakennusliikkeet Kiinteistöyhtiöt Elementtiteollisuus Yksityiset kuluttajat Taloteollisuus Toimialan pullonkauloja ovat yleisesti suunnittelu ja tuotteiden asennus. Erittäin merkittävä panostus valmistavalta teollisuudelta vaaditaan asentamiseen talojen, ikkunoiden ja keittiökalusteiden osalla. Tuontia ei kuvioon ole merkitty, ikkunateollisuus ostaa jo osan liimatuista puuaihioistaan Venäjältä ja Virosta. Puujäte hyödynnetään pääosin energiaksi itse tai energiayhtiöille myymällä.

34 33 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 5.1 Investoinnit Koko toimialan TOL 203 investoinnit nousivat Tilastokeskuksen tilinpäätösaineiston ennakkotietojen 2006 mukaan 92 milj. euroon kun ne vuonna 2005 olivat 75 milj. ja vuonna 2004 noin 50 milj. euroa. PUUTALOT Vuoden 2006 aineelliset nettoinvestoinnit olivat noin 23 milj. euroa, vuonna 2005 vastaava luku oli 28 milj. euroa. Todennäköisesti aineellisten investointien määrä tulee laskemaan alle noin 20 milj. euron tason. Vuonna 2006 toteutui vielä investointeja joiden päätökset vuosia aikaisemmin. Koneiden ja laitteiden osuus yritysten investoinneista on yleensä % investoinneista koska melko usein rakennusinvestoinnin tekeekin kunta ja ne jäävät yritystilastoista pois. Investoinnit ovat viime aikoina kohdistuneet pääosin tuotantokapasiteetin parantamiseen ja toiminnanohjausjärjestelmien kehittämiseen. Kuva 23. Investoinnit enn2007 poistot aineelliset nettoinvestoinnit aineettomat nettoinvestoinnit Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätösaineisto ( ) Kesän 2007 kyselyn mukaan on puutalojen valmistajien investointien määrä laskussa, johtunee kysynnän kasvun taittumisesta.

35 34 Kuva 24. Investoinnit seuraavan vuoden aikana Saldoluku II/ Odotukset Toteutunut Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007 MUUT RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEET Vuonna 2006 olivat alan aineelliset nettoinvestoinnit 68 milj. euroa (48 milj. vuonna 2005). Koneiden ja laitteiden osuus on normaalisti yli 70 %. Toimialalla uudistetaan tuotantokoneistoa, ei tehdä erillisiä kapasiteetin lisäysinvestointeja. Lukuihin tuo epätarkkuutta se että alalle kuuluvat alihankkijat ilmoittavat TOL- luokakseen muuta kuin rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen. Kuva 25. Investoinnit enn2007 poistot aineelliset nettoinvestoinnit aineettomat nettoinvestoinnit Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, tilinpäätösaineisto ( ), ennuste 2007 on raportin tekijän

36 35 Kesän 2007 kyselyn mukaan on muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien investointienmäärän kasvu taittumassa. Kuva 26. Investoinnit seuraavan vuoden aikana Saldoluku II/ Odotukset Toteutunut Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät Kapasiteettitilanne Kapasiteetin käyttöaste on KTM:n kyselyn: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007 mukaan parempi Etelä- ja Pohjois-Suomessa ja heikompi Itä- ja Länsi-Suomessa. PUUTALOT Kysynnän muutoksiin vastataan henkilöstön määrää kasvattamalla tai supistamalla. Viime vuosina on tuotantokapasiteettia (= pääosin tuotantotilaa) kasvatettu parantuneen kysynnän takia ja siksi että tuoteosien säilytys ulkona ei ole enää asiakkaiden mielestä hyväksyttävää. Talviaikana on kapasiteettia liikaa ja kesällä kapasiteetti ei riitä. Talopakettien määrä oli suurimmillaan, vuonna 1989, vuonna 2007 toimitettaneen noin talopakettia joista noin on puuelementeistä valmistettuja. Loma-asunnoista on valmismökkejä noin kpl vuonna Kesällä 2007 arvioivat alan pk-yritykset kapasiteetin käyttöasteen olevan selkeästi alhaisemman kuin edellisvuonna, myös investointiaikomukset (kuva 24) ovat pienemmät kuin edellisvuonna.

37 36 Kuva 27. Kapasiteetin käyttöaste % Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007 MUUT RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEET Rakennuspuusepänteollisuuden kapasiteetin muuttaminen vuoroja lisäämällä tai vähentämällä on kuitenkin vähenemään päin, kun tuotantolinjat ovat entistä automaattisempia ja vuorokäyttö jatkuvaa. Yritysten erikoistuminen koskee myös yhä pienempiä yrityksiä, alan pienet yritykset eivät enää siirry tuotteesta toiseen kulloisenkin kysyntätilanteen mukaan. Kapasiteettia on uudistettu kaikilla toimialoilla jolloin käytännössä aina syntyy myös lisää kapasiteettia. Kotimarkkinoilla toimivien yritysten kapasiteetin käyttöasteeseen vaikuttavat selkeästi kysynnän kausivaihtelut, tämä on voimakkainta ikkuna- ja kattoristikkotuotannossa. Kesän 2007 kyselyn mukaan alan pk-yritysten kapasiteetin käyttöaste on hieman heikentynyt. Myös rakennusteollisuus, RT, julkaisee nettisivuillaan ajoittain tietoja teollisuuden kapasiteettitilanteesta, RT:n tiedot perustuvat suurempien yritysten tietoihin. Kuva 28. Kapasiteetin käyttöaste % Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007

38 Tuotekehitys Luotettavaa tietoa tuotekehityspanosten määrästä ei ole saatavilla, tilastokeskuksen aineiston mukaan tutkimus- ja kehittämiskulut ovat puutalojen valmistajilla 0,06 % ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajilla 0,11 % tuotannon arvosta. Luvut ovat pieniä koska yritykset eivät kirjaa näitä kuluja erikseen tilinpäätökseensä vaan ne laitetaan tavallisiin kulueriin. Tekijän arvio on että panokset ovat keskimäärin 2 3%tuotannon arvosta. Rakennuspuusepäntuotteita valmistavien yritysten tuotekehitystä ovat viime aikoina ohjanneet viranomaismääräykset, esimerkiksi sopeutuminen EU:n määräyksiin. Uudet määräykset ovat myös edellyttäneet uusia testejä, joten tuotekehitysresursseja on kulunut paljon. Ajankohtaisia ovat CE merkintään liittyvät kehittämistarpeet. Ulkopuolelta tulevana kehitysimpulssina jatkavat ilmastomuutokseen liittyvät energiatehokkuusvaatimukset sekä tuotteiden koko elinkaareen liittyvä jätteiden hallinta. Yllämainitusta pakollisesta tuotteiden kehittämisestä ja toimintajärjestelmien vaatimasta panoksesta johtuen ovat yritysten muut kehitystoimet olleet vähäisempiä. Yritykset myös kehittävät tuotteitaan asiakastarpeiden mukaisesti koko ajan. Toivottavasti viranomaismääräysten aiheuttama kehitystarve vähenee ja yritykset voivat painottaa kehitystyötään tälle alueelle. On odotettavissa että puu-muovi yhdistelmä = komposiitti valtaa alaa osassa tuotteita. Tämän materiaalin käyttö on Euroopassa vielä aluillaan, laajemmin se on käytössä USA:ssa. Suomessa on käyttö aivan aluillaan, kotimaista teknologiaa on kuitenkin jo saatavissa. Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007 (KTM) kyselyn mukaan puutaloja valmistavat yritykset uskovat tuotekehityspanostensa kasvavan, tosin alenevalla trendillä. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistajat odottavat tuotekehityspanosten kasvavan seuraavan vuoden aikana.