Näkemyksestä menestystä

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia

2 Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Toimialaraportti Pasi Loukasmäki 8/2012 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2012 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Loukasmäki Pasi Toimialapäällikkö Kainuun ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 toimialan (TOL1623) muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus- tuotannon bruttoarvo oli 1,7 mrd. euroa, viennin arvo 292 milj. euroa. Aineelliset nettoinvestoinnit olivat 36 milj. euroa, josta pääosa koneita ja laitteita. Investointien määrä ei ole palautunut lähellekään vuonna 2008 alkanutta lamaa edeltänyttä tasoa. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan vuonna 2010 alan toimipaikkoja oli 848 ja ala työllisti noin henkilöä. Puutalojen valmistusta (TOL 16231) harjoitettiin vuonna 2010 tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan 225 toimipaikassa, jotka työllistivät henkilöä. Alan liikevaihto oli vuoden 2011 ennakkotiedon mukaan 719 milj. euroa ja aineelliset nettoinvestoinnit 13 milj. euroa. Alan kannattavuus laski ennakkotiedon mukaan vuonna 2011 ja oli käyttökatteella (mediaani) mitattuna 3,9 %, omavaraisuusasteen mediaani oli noin 26 %. Pientalorakentamisen määrä on kääntymässä laskuun ja rakentaminen on merkittävässä muutoksessa yksilöllisyyden ja muuttovalmiiden talojen määrän kasvaessa. Alan viennin kasvu riippuu hirsitaloteollisuudesta, potentiaalisin kasvualue on Venäjä. Muuta rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta (TOL 16239) harjoitettiin vuonna 2010 tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan 623 toimipaikassa, jotka työllistivät henkilöä. Alan liikevaihto oli vuoden 2011 ennakkotiedon mukaan 900 milj. euroa ja aineelliset nettoinvestoinnit 24 milj. euroa. Alan kannattavuus nousi ennakkotiedon mukaan hieman vuonna 2011 ja oli käyttökatteella (mediaani) mitattuna 6,1 %. Omavaraisuusasteen mediaani oli noin 35 %. Kannattavuutta ja yritysten taloudellista asemaa kuvaavat tunnusluvut vaihtelevat tuoteryhmittäin; yleensä vahvasti vientimarkkinoilla toimivilla yrityksillä toiminnan kannattavuus on parempi kuin pelkästään kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien kasvumahdollisuus on asiakkaiden ja kuluttajien tarpeita palvelevissa puutuotteissa ja niihin liitettävissä palveluissa. Puutuotteilla on myös ympäristön ja ilmaston kannalta kilpailuetua verrattuna materiaaleihin, joissa käytetään uusiutumattomia luonnonvaroja. Näiden etujen hyödyntäminen edellyttää tuotekehityspanostuksia toimialan yrityksiltä. Kilpailu markkinoilla on kovaa ja useiden tuotteiden osalta riittävää kilpailukykyä vientimarkkinoilla on vaikea saavuttaa. Ala on koko Euroopassa kaikkialla pitkälti kotimarkkinateollisuutta ja valmistuskapasiteettia on riittävästi. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, p ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Pasi Loukasmäki, p Asiasanat Puutalot, hirsitalot, ovet, ikkunat, kattotuolit, puurakentaminen ISSN Kokonaissivumäärä 129 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) /2012 Författare Branschchef Pasi Loukasmäki Närings-, trafik- och miljöcentralen i Kajanaland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Tillverkning av trähus och andra byggnads- och inredningssnickerier Referat Enligt förhandsinformation från Statistikcentralen uppgick bruttovärdet av produktionen inom branschen tillverkning av andra byggnads- och inredningssnickerier (TOL 1623) år 2011 till 1,7 miljarder euro och värdet av exporten till 292 miljoner euro. De materiella nettoinvesteringarna var 36 miljoner euro och utgjordes huvudsakligen av maskiner och anordningar. Investeringarna har inte ens kommit i närheten av nivån före den recession som började Enligt Statistikcentralens företags- och arbetsställeregister var år 2010 antalet arbetsställen inom branschen 848 och den sysselsatte cirka personer. Tillverkning av trähus (TOL 16231) bedrevs enligt Statistikcentralens företags- och arbetsställeregister år 2010 på 225 arbetsställen, som sysselsatte personer. Enligt förhandsinformationen för 2011 omsatte branschen 719 miljoner euro och de materiella nettoinvesteringarna uppgick till 13 miljoner euro. Enligt förhandsinformationen minskade branschens lönsamhet år 2011 och var med driftsbidraget (medianen) mätt 3,9 %. Medianen för soliditeten var cirka 26 %. Byggandet av småhus håller på att vända nedåt och branschen genomgår stora förändringar då individualiteten och antalet inflyttningsfärdiga hus ökar. Branschens exporttillväxt är beroende av stockhusindustrin. Det mest potentiella tillväxtområdet är Ryssland. Annan tillverkning av byggnadssnickerier (TOL 16239) bedrevs enligt Statistikcentralens företags- och arbetsställeregister år 2010 på 623 arbetsställen, som sysselsatte personer. Enligt förhandsinformationen för 2011 omsatte branschen 900 miljoner euro och de materiella nettoinvesteringarna uppgick till 24 miljoner euro. Branschens lönsamhet ökade enligt förhandsinformationen något år 2011 och var med driftsbidraget (medianen) mätt 6,1 %. Medianen för soliditeten var cirka 35 %. Nyckeltalen som beskriver lönsamheten och företagens ekonomiska ställning varierar mellan produktgrupperna. I allmänhet är lönsamheten bättre hos de företag som är aktivt verksamma på exportmarknaden än hos dem som endast är verksamma på hemmamarknaden. Tillväxtmöjligheten för tillverkarna av byggnadssnickerier ligger i varor av trä som tillgodoser kundernas och konsumenternas behov samt i de tjänster som kan anslutas till produkterna. Trävarorna har också med tanke på miljön och klimatet en konkurrensfördel jämfört med material, där det används icke-förnybara naturresurser. För att dessa fördelar ska kunna utnyttjas, förutsätts det att företagen inom branschen satsar på produktutveckling. Konkurrensen på marknaden är hård och för många produkters vidkommande är det svårt för företagen att bli tillräckligt konkurrenskraftiga på exportmarknaden. Branschen är överallt i Europa i hög grad en hemmamarknadsindustri och det finns tillräckligt med tillverkningskapacitet. Kontaktperson vid ANM: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/esa Tikkanen, tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Pasi Loukasmäki, tfn Nyckelord Trähus, stockhus, dörrar, fönster, takstolar, träbyggande ISSN Sidoantal 129 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

5 Sisältö 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan rakenne Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Toimialan työvoimarakenne Toimialan alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva kotimaan markkinat Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Vienti Tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Toimialan tuotanto Toimialan logistiikkarakenne Investoinnit ja tuotekehitys investoinnit kapasiteettitilanne Tuotekehitys Taloudellinen tila kannattavuus, taloudellinen tila ja kustannusrakenne Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät keskeiset ongelmat keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Markkinoiden kehitys kilpailukyvyn kehitysennuste TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

6 8.4 Koulutus ja kehitystoiminta Innovaatiot ja tuotteistaminen Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteet Liite 1 Venäjän ja Itävallan puurakentamisen mahdollisuudet Liite 2 Puutalot ja rakennuspuusepäntuotteet - Innovaatiomaisema TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

7 0 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän toimialaryhmää: elintarviketeollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, uusiutuva energia, kaivos- ja kiviteollisuus, matkailualat, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Vuonna 2012 uutena toimialana on mukaan otettu luovat toimialat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa nykyisin ilman rekisteröitymistä TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa kyseisen raportin kohdalta. Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset kuten toimialaraportitkin edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online -tilastokuvien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka tukee yrityshankkeiden suunnittelussa sekä työvoimakoulutuksen suuntaamisessa. Toimiala Online on toimialapäälliköiden käytössä oleva tietojärjestelmä, josta saadaan raporttiin keskeiset tiedot. Kaikkien toimialaryhmien laajat tunnuslukutiedot yrityskokoluokittain ovat nyt vapaasti saatavissa Toimiala Online -tietopalvelusta; osoitteesta Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Julkaisut palvelevat alan yritysten, yrittäjien, rahoittajien sekä yksityisen ja julkisen sektorin alaa palvelevien organisaatioiden ja sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta (TOL 1623), tämän alatoimialoja puutalojen valmistus (TOL 16231) ja muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 16239). Toimialojen sisällä olevia tuoteryhmiä, esim. hirsitalot, puuelementit, ikkunat, ovet, käsitellään sillä laajuudella kuin aineistoa on saatavissa. Raportissa on otettu joissain kohdissa mukaan vertailun vuoksi myös muita puutuotealan toimialaluokkia. Raportissa olevat toimialaluokat ovat uuden TOL 2008 järjestelmän mukaisia. Rakennuspuusepänteollisuus Suomessa on teknologisesti kehittynyt toimiala, jonka pääpaino on kotimaan markkinoissa, toiminta on kansainvälistynyttä vain parilla alatoimialalla. Teollisuuden tuotteet löytävät tiensä kuluttajille jatkossa yhä enemmän palveluprosessin osana. Toimialan yritykset toimivat pääsääntöisesti Ruuhka-Suomen ulkopuolella luoden työmahdollisuuksia myös harvempaan asutetuilla alueilla. Kiitän tässä yhteydessä lämpimästi kaikkia yritysten ja sidosryhmien edustajia, jotka ovat antaneet aikaansa ja asiantuntemustaan raporttia päivittäessäni. Toivon, että tämä jul- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

8 kaisu antaa hyvän peruskuvan toimialasta sekä kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan. Kajaanissa Pasi Loukasmäki Toimialapäällikkö 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

9 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2008), luokkaan TOL 1623 muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus kuuluvaa kahta alatoimialaa TOL Puutalojen valmistus ja TOL Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus. Puutalojen valmistus (TOL 16231) käsittää rakennusten tehdasmaisen valmistuksen pääasiassa puusta, esimerkiksi asuinrakennukset vakituista tai vapaa-ajan asumista varten, saunarakennukset ja vajat. Tähän kuuluu myös siirrettävien puurakennusten valmistus, mutta puutalojen pystytys rakennuspaikalla ei kuulu (41200). Tarkastelun pääpaino kohdistuu elementti- ja hirsirakenteisten rakennusten valmistukseen. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 16239) käsittää rakentamisessa käytettäväksi tarkoitettujen puutavaroiden valmistuksen, ikkunoiden ja ovien sekä niiden kehysten, portaiden, kattotuolien, rakennuselementtien, puuväliseinien, rakennuslistojen sekä aita-, portti- ja laiturielementtien valmistuksen. Tähän ei kuulu keittiökalusteiden, levytuotteiden eikä parketin valmistus (31020, 31090, 31010,16213, 16212, 16211, 1622). Tarkastelun pääpaino kohdistuu ikkunoiden ja ovien valmistukseen, naulalevyrakenteiden valmistus on pienemmässä osassa. Seuraavassa taulukossa on lukuja Tilastokeskuksen teollisuuden alue- ja toimialatilastotietokannasta sekä tullin tilastokannasta uljas.tulli.fi. Keittiökalusteiden luvut lisätty mukaan, koska ne usein luetaan rakennuspuusepäntuotteeksi. Keittiökalusteiden luvut eivät kuitenkaan sisälly rakennuspuusepäntuotteiden kokonaislukuihin vaan huonekalujen valmistuksen toimialaluokkaan TOL 310. Vuoden 2011 luvuista bruttoarvo ja jalostusarvo ovat ennakkotietoja. Vientitiedot ovat vuodelta 2011, ja vuoden 2010 luvut ovat lopullisia tietoja. Taulukko 1. Puualan lukuja TOL Luokka Tuotannon bruttoarvo milj. E2011 Jalostusarvo milj. E2011 Vienti milj Toimipaikat kpl v.2010 Henkilöstö v.2010 Sahatavara ja puutuotteet TOL Puun sahaus, höyläys ja kyllästys TOL 161 Vaneri ja puupaneelit TOL Muut Rakennuspuusepäntuotteet TOL 1623 Puutalot TOL Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus TOL Puupakkaukset TOL Muiden puutuotteiden valmistus TOL 1629 Keittiökalusteet TOL Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, teollisuuden alue- ja toimialatilasto TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

10 Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Tuotannon bruttoarvon kaava on seuraava: liikevaihto + toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + liiketoiminnan muut tuotot - käyttöomaisuuden luovutusvoitot - kauppatavaroiden hankinta = BRUTTOARVO Maamme koko teollisuuden TOL C -tuotannon bruttoarvosta (ennakkotieto 2011) on 117 mrd., sahatavaran ja puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksen osuus on 5,9 %, osuus työpaikoista on 9 %, osuus toimipaikoista 14,8 % ja viennistä 4,2 %. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen osuus sahatavaran ja puutuotteiden (TOL 16) bruttoarvosta 30,3 %, toimipaikoista on 35,2 %, henkilöstöstä 41,9 % ja viennistä 13,8 %. Todettakoon, että tämän raportin toimialaluvut perustuvat siihen, mihin TOL -luokkaan yritykset ovat ilmoittaneet itsensä. Esimerkiksi jos puutalojen valmistuksen luokkaan kuuluvia yrityksiä on ilmoitettu talonrakentamisen luokkaan, käytettävissä olevat luvut eivät anna täsmällistä kuvaa toimialasta. Raportti antaa kuitenkin riittävän tarkan kuvan toimialan suuruudesta ja kehityssuunnasta. Edellä olleen taulukon avulla on rakennuspuusepänteollisuutta helppo verrata muihin puutuoteteollisuuden toimialoihin. Seuraavassa kuvassa on kuvattu koko teollisuuden C, TOL 162 puu-, korkki-, olki-, punontatuotteiden (sisältää mm. puutalot ja rakennuspuusepäntuotteet) sekä TOL 161 puun sahaus, höyläys kyllästys volyymi-indeksejä (Volyymi-indeksi kuvaa teollisuustuotannon määrän suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn perusajanjaksoon (vuosi 2005)) Kuva 1. Volyymi-indeksin kehitys, kausitasoitettu (vuonna 2005= 100) Kausitasoitettu /2012 C Teollisuus 161 Puun sahaus, höyläys kyllästys 162 puu-, korkki, olki, ja punontatuotteiden valmistus Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, raportin tekijä laskenut keskiarvoluvut vuosille. Volyymi-indeksillä mitattuna puutuotteiden (TOL 162) valmistus on selkeästi alemmalla tasolla kuin koko teollisuus ja myös alempana kuin puun sahaus, höyläys kyllästys. Puutuotteissa tuotannon väheneminen on alkanut aikaisemmin ja ala on käynyt laman aikana syvemmällä kuin teollisuudessa keskimäärin. Myös laman jälkeen kasvu on alkanut muuta teollisuutta hitaammin, eikä ole noussut vielä lähellekään vuoden 2005 tasoa. Seuraavas- 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

11 ta kuvasta 2, voi huomata että Puutalot (TOL 16231) ja muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 16239) ovat liikevaihdon indeksissä muun muassa sahaus, höyläys ja kyllästys toimialaa edellä. Seuraavassa kuvassa on kuvattu liikevaihdon kehitystä indeksinä keskeisillä puutuotetoimialoilla. Kuvassa vuoden 2005 indeksi on 100. Syvimmällä vuosien finanssikriisin aikana kävi sahaus höyläys ja kyllästys toimiala, eikä se ole vieläkään toipunut vuoden 2005 indeksin tasolle. Puutalojen valmistus (TOL 16231), joka ehti käydä indeksinä kaikkein korkeimmalla vertailussa olevista toimialoista, on vuoden 2012 alun aikana kääntynyt laskuun. Vuoden 2005 indeksin yläpuolella on vain rakennuspuusepän tuotteiden valmistuksen toimiala (TOL 16239). Kuva 2 Liikevaihdon indeksin vertailua keskeisillä puutuotetoimialoilla. Kausitasoitettu / Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Puutalojen valmistus Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 310 Huonekalujen valmistus TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

12 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö TOL 1623, Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen liikevaihto yhteensä oli vuonna 2011 tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 1,6 mrd. euroa. (vuonna 2010, 1,6 mrd. euroa) Seuraavassa on käsitelty alatoimialojen Puutalojen valmistus (TOL 16231) ja Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 16239) lukuja erikseen. Ennakkotietoja vuodelta 2011 oli käytössä vain liikevaihdosta, ei henkilöstöstä ja toimipaikkoista. Puutalojen valmistus Liikevaihdon ja henkilöstön määrä ovat kasvaneet lievästi laman jälkeen, toimipaikkojen määrä taas on hieman vähentynyt (225 kpl v. 2011, 236 kpl v. 2010). Henkilöstön ja liikevaihdon määrä on kuitenkin selvästi jäljessä lamaa edeltäneistä luvuista. Kuva 3. Liikevaihto sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä, puutalot (TOL 16231) Liikevaihto milj., toimipaikat Henkilöstön määrä E 2500 Toimipaikat Liikevaihto Henkilöstö Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus yritys ja toimipaikkatilasto. Ennuste 2011, liikevaihto on ennakkotieto, muut raportin tekijän ennusteita. Puutalojen valmistuksen liikevaihto oli vuoden 2011 ennakkotiedon mukaan yhteensä 719 miljoonaa euroa (718 milj. v. 2010), Keskimääräinen toimipaikan liikevaihto vuonna 2010 oli 3,2 miljoonaa euroa (2,6 milj. v.2009) Vuonna 2012 liikevaihto tippunee alle 700 miljoonan euron. Viimeaikaisten tietojen mukaan kotimaan kauppa on hidastunut ja loppuvuodesta näkymät ovat heikot. Avaimet käteen -rakentamisen kasvu, suunnitelmien yksilöllisyys ja energiamääräysten muutokset kuitenkin voivat nostaa liikevaihtoa, mikäli yritykset osaavat hinnoitella nämä oikein. 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

13 Vuonna 2010 puutalojen valmistus työllisti yhteensä henkilöä (+82). Keskimääräinen toimipaikan henkilöstövahvuus on 15 henkilöä. Vielä vuonna 2007 ala työllisti henkilöä 256 toimipaikassa. Pk-yritysbarometri 2/2012 mukaan suurin osa puutalojen valmistajista arvioi henkilöstön määrän pysyvän samana seuraavan 12 kuukauden ajan. 67 % arvio myös liikevaihdon olevan sama vuoden kuluttua. Vain 22 % vastaajista arvioi liikevaihtonsa kasvavan seuraavan 12 kuukauden kuluessa. Suurin osa ilmoitti myös henkilöstön ja liikevaihdon olevan samaa tasoa kuin vuosi sitten. Kyselyn tuloksia on seuraavissa taulukoissa. Kuvat 4 7. Henkilökunnan ja liikevaihdon määrä seuraavan vuoden aikana ja vuoden takaiseen verrattuna, puutalot. Henkilöstön määrä vuoden kuluttua Henkilöstön määrä vuoden takaiseen verrattuna 2 % 9 % 7 % 11 % suurempi suurempi yhtä suuri yhtä suuri 84 % pienempi 87 % pienempi Liikevaihto vuoden kuluttua Liikevaihto vuoden takaiseen verrattuna 11 % 67 % 22 % suurempi yhtä suuri pienempi 9 % 78 % 13 % suurempi yhtä suuri pienempi Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Alan henkilöstömäärä on laskenut jyrkästi, liikevaihto on laskenut myös. Toimipaikkojen määrä on vähentynyt aikaisemmista vuosista selkeästi. (623 kpl v ja 652 kpl v. 2009). TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

14 Kuva 8. Liikevaihto sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä, rakpuu (TOL 16239) Liikevaihto milj. ja toimipaikat kpl E Henkilöstön määrä Toimipaikat Liikevaihto Henkilöstö Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus yritys ja toimipaikkatilasto. Ennuste 2011, liikevaihto on ennakkotieto, muut raportin tekijän ennusteita. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden liikevaihto vuoden 2011 ennakkotiedon mukaan oli yhteensä 900 miljoonaa euroa, vuoden 2012 liikevaihto tullee nousemaan yli 900 miljoonan euron. Keskimääräinen toimipaikan liikevaihto vuonna 2010 oli 1,6 miljoonaa euroa (1,3 milj. v. 2009). Vuonna 2010 muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus työllisti henkilöä (-53). Keskimääräinen toimipaikan henkilöstövahvuus on 9. Vielä vuonna 2007 ala työllisti henkilöä 665 toimipaikassa. Pk-yritysbarometri 2/2012 kyselyn mukaan muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajista suuri osa (74 %) uskoo henkilöstön määrän pysyvän yhtä suurena seuraavan 12 kuukauden aikana. Liikevaihto on kyselyn mukaan kasvanut 24 % vastaajista vuoden takaisesta. 20 % vastaajista uskoo liikevaihdon kasvavan seuraavan vuoden aikana ja 14 % uskoo liikevaihdon laskevan. Kuva Henkilökunnan ja liikevaihdon määrä seuraavan vuoden aikana ja vuoden takaiseen verrattuna, rakpuu. Henkilöstön määrä vuoden kuluttua Henkilöstön määrä vuoden takaiseen verrattuna 6 % 14 % 12 % 12 % 74 % suurempi yhtä suuri pienempi 82 % suurempi yhtä suuri pienempi 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

15 Liikevaihto vuoden kuluttua Liikevaihto vuoden takaiseen verrattuna 14 % 20 % suurempi yhtä suuri pienempi 20 % 24 % suurempi yhtä suuri pienempi 66 % 56 % Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2012, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM 2.2 Toimialan työvoimarakenne Puutuoteteollisuuden toimialalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat puutavaran käsittelijät, erilaiset puutavaratyöntekijät, vaneri- ja kuitulevytyöntekijät, veneenrakentajat, huonekalupuusepät, konepuusepät ja puupinnan käsittelijät. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne puualan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevista kartoista. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoihin työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet toimistojen tietoon, ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Ammattien työmarkkinatilannetta seuraavan puolen vuoden kuluttua on arvioitu toukokesäkuun vaihteessa Kuvat 13-16, lähde TEM. Puutavaratyöntekijät Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Lappi Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Häme Uusimaa Pohjois- Savo Pirkanmaa Etelä- Savo Pohjois- Karjala Kaakkois-Suomi TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

16 Huonekalupuusepät Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Lappi Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Häme Uusimaa Pohjois- Savo Pirkanmaa Etelä- Savo Pohjois- Karjala Kaakkois-Suomi Konepuusepät Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Lappi Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä- Pohjanmaa Keski- Häme Uusimaa Pohjois- Savo Suomi Pirkanmaa Etelä- Savo Pohjois- Karjala Kaakkois-Suomi 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

17 Puupinnan käsittelijät Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Lappi Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Häme Uusimaa Pohjois- Savo Pirkanmaa Etelä- Savo Pohjois- Karjala Kaakkois-Suomi Kartassa oleva tilanne ei kuvaa korkeammin koulutettuihin ammatteihin kohdistuvia rekrytointiongelmia puutuotealalla. Puualalla rekrytoiduista osaajista lähes kaikki, yli 90 % ovat toisen asteen suorittaneita (EK:n selvitys: Palkataan koulutettuja osaajia 2007, julkaistu huhtikuu 2008). Selvityksen mukaan AMK-tutkinnon suorittaneiden rekrytointi on kasvussa yleisesti. Saman selvityksen mukaan puualalle rekrytoitiin vähiten insinöörejä. Tämä johtunee siitä, että puualalle ei kouluteta riittävästi insinöörejä. Toimiala on osittain joutunut tilanteeseen, jossa olemassa olevasta henkilöstöstä koulutetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen avulla esimieskuntaa. Tämä ei ole hyvä kehitys, eikä kaikille, ainakaan pienille yrityksille mahdollista. Teollisuuden toimialoilla on suuria eroja rekrytoinnin rakenteessa. Esimerkiksi puuteollisuuteen rekrytoiduista yli 90 prosenttia oli ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Kun otetaan huomioon parin prosentin ilman koulutusta olevien osuus, voidaan todeta, että amkja yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus rekrytoiduista on puuteollisuudessa pienin kaikista aloista ja kaksi kertaa pienempi kuin seuraavana olevan toimialan. Puutuotealan yritysten, järjestöjen ja valtiovallan tulisi ryhtyä pikaisiin toimiin tämän ongelman ehkäisemiseksi. Työmarkkinoilta poistuminen Poistumisennusteissa poistumislajeja ovat vanhuuseläkkeelle siirtyminen, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus. Oletuksena laskelmissa on se, että jokainen työllinen pysyy toimialallaan siihen asti kunnes jää eläkkeelle tai kuolee. Toimialalta toiselle siirtymistä tai muita työelämän virtoja ei ennusteissa käsitellä. Induforin ennusteen mukaan työmarkkinoilta poistuu vuoteen 2015 mennessä Suomessa noin 23 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna Edelleen TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

18 vuosina työvoimasta poistuu noin 24 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna Puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa työvoiman poistumaosuus vuosina on hieman pienempi kuin keskimäärin, hieman alle 20 prosenttia. Myöhemmin, vuosina puualan poistuman ennakoidaan olevan sitä vastoin suuremman kuin keskimäärin, noin 26 prosenttia. Kuva Kaikki toimialat 10 5 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 0 Työvoiman poistumaosuus (%) Työvoiman poistumaosuus (%) Toimialan alueellinen jakauma Taulukko 2. Puutalojen valmistus ELY-keskuksittain vuonna 2010 ELY-keskus Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto 1000 Pohjois-Pohjanmaan ELY Etelä-Pohjanmaan ELY Pohjanmaan ELY Lapin ELY Pohjois-Savon ELY Keski-Suomen ELY Hämeen ELY Pirkanmaan ELY Etelä-Savon ELY Pohjois-Karjalan ELY Kainuun ELY Uudenmaan ELY Varsinais-Suomen ELY Kaakkois-Suomen ELY Satakunnan ELY Yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilasto. 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

19 Viiden suurimman ELY-keskuksen alueella tehdään 81 % koko alan liikevaihdosta, Pohjois-Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa ovat selkeästi suurimmat alueet. Vuoteen 2008 verrattuna liikevaihto on laskenut eniten Keski-Suomessa (-46 %). Pohjanmaa on ainoa maakunta, jossa liikevaihto ei ole laskenut. Henkilöstön määrä on laskenut eniten Keski-Suomessa (-122 hlöä). Taulukko 3. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus ELY-keskuksittain vuonna 2010 TE-keskus Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto 1000 Uudenmaan ELY Pohjois-Pohjanmaan ELY Pohjois-Savon ELY Etelä-Pohjanmaan ELY Pirkanmaan ELY Hämeen ELY Etelä-Savon ELY Pohjanmaan ELY Varsinais-Suomen ELY Keski-Suomen ELY Satakunnan ELY Kaakkois-Suomen ELY Lapin ELY Pohjois-Karjalan ELY Kainuun ELY Yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilasto. Viiden suurimman ELY-keskuksen alueella tehdään 65 % koko alan liikevaihdosta. Vuoteen 2008 verrattuna laskua on tapahtunut useassa maakunnassa. Merkittävin lasku on tapahtunut Hämeesä (55 %, liikevaihdosta, -132 hlöä) Merkittävimmän kasvun on tehnyt Uusimaa, jonka liikevaihto on vuodesta 2008 kasvanut 50 %. Samalla kuitenkin työntekijämäärä on vähentynyt 78 henkilöllä. Tuottavuuden kasvu on ollut kova. Ely-keskuksien taulukoissa ei ole mukana Ahvenanmaata, mistä takia yrityksien summatiedot eivät täsmää koko maan lukuihin. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

20 2.4 Yrityskannan muutokset Kuva 18. Yrityskannan nettomuutos Nettomuutos, kpl Puutalot muu Rakpuu Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus/ Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Kuvassa oleva nettomuutos on saatu vähentämällä toimialalla aloittaneista yrityksistä lopettaneet yritykset. Puutaloalalla vuonna 2011 aloitti 8 ja lopetti 12 yritystä (-4) ja Muun rakennuspuusepäntuotteiden alalla aloitti 20 ja lopetti 22 yritystä (-2). Terveellä toimialalla pitäisi syntyä uusia yrityksiä n. 10 % yritysmäärästä vuosittain. Puutalojen valmistuksessa se tarkoittaisi n 25 uutta yritystä ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa n. 65 uutta yritystä vuosittain. Vuosina yrityksiä on syntynyt parhaimmillaan 13 puutaloihin ja 41 rakennuspuusepäntuotteisiin vuodessa. Yritysten nettomuutos aikavälillä on puutalojen valmistuksessa -28 ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa 68. Konkurssiin haettujen yritysten määrä on oleellisesti vähentynyt 90-luvun alkuvuosien jälkeen, ja yrityskantaan suhteutettuna määrää voidaan pitää alhaisena. Konkurssiin haettujen yritysten yhteinen henkilömäärä vaihtelee voimakkaasti vuosittain ( henkilöä/vuosi vuosien välillä), konkurssit painottuvat alle 10 henkilön yrityksiin. Seuraavassa kuvassa on konkurssiin haetut yritykset, mutta vain osa niistä todella päätyy konkurssiin Kuva 19. Konkurssiin haetut yritykset E Puutalojen valmistus Muu rakennuspuusepäntuott. valm. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, ennuste 2011 on raportin tekijän. 20 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

21 2.5 Alan suurimpia yrityksiä Taulukko 4. Alan suurimpia yrityksiä vuonna 2011 TOL Muu Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Virallinen nimi Liikevaihto Muutos % Henkilostö Versowood Oy Versowood Group -konserni Fenestra Oy Fenestra Group -konserni Pihlavan Ikkuna Oy Inwido Finland -konserni Tiivituote Oy Inwido Finland -konserni Konsernin nimi Konserni lv Konserni hlö Skaala Ikkunat ja Ovet Oy Skaala -konserni Skaala Oy JELD-WEN Suomi Oy Oy Finland Laminated Timber Ltd Domus Yhtiöt Oy Eskopuu Oy Inwido Finland -konserni Olavi Räsänen Oy Kaskipuu Oy Sepa Oy Oy Lunawood Ltd Lunaholder -konserni E.T. Listat Oy Lammin Ikkuna Oy Li-Holding -konserni Alavus Ikkunat Oy Eridomic Oy Stora Enso Wood Products -konserni Listatalo Oy Arvolista Oy FM-Haus Oy Fm-Mestarihalli -konserni Lameco LHT Oy Eurotimber -konserni Piklas Oy PRT-Forest -konserni Keminmaan Puurakenne Oy Evet Design Oy Matti-Ovi Oy Panostaja -konserni FP-Tuotteet Oy Noraktor -konserni Late-Rakenteet Oy Cent-Listat Oy Puukeidas -konserni Iin Puunjalostus Oy Westwood Oy Ab Wedeco -konserni Kannonpuu Oy Kuhmon Ikkuna Oy Varkauden Puu Oy Velha Oy Puutavaraliike Tauno Räsänen Oy Jukajan Ristikko Oy Hatrick Oy Hatrick-Yhtiöt -konserni Turun Rakennustuote Oy Lauttaniemen Teollisuus Oy Paarman-Kaluste Oy Lappiporras Oy Kustavin Puu Oy HR-Ikkunat Ruhkala Oy Lasivuorimaa Oy Oriveden Erikoiselementti Oy Artopine Oy Oy Puucomp Ab TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21

22 TOL Puutalojen valmistus Virallinen nimi Liikevaihto Muutos % Henkilostö Konsernin nimi Konserni lv Konserni hlö Finndomo Oy Neo Industrial -konserni Kontiotuote Oy PRT-Forest -konserni Honkarakenne Oyj Luoman Puutuote Oy Luoman -konserni Kannustalo Oy Pyhännän Rakennustuote Oy PRT-Forest -konserni Finnlamelli Oy Jetta-Talo Oy K-P Yrityspalvelu konserni Cramo Production Oy Cramo -konserni Lappli-Talot Oy PRT-Forest -konserni Oy Primapoli Ltd Nuottisaaren Saha konserni Kuusamo Hirsitalot Oy Teri-Hus Ab Rani Plast -konserni Iin Fasadi Oy Vieskan Elementti Oy Oy Simons Element Ab Oy Shinshowa Finland Ltd Jyväskylän Pienyritys Oy Karelment Oy Nordic PolarHouse Oy Lapponia House Oy Dominium Destrictium -konserni Oy Honkamajat Finland Ltd Puutalokymppi Oy Ikihirsi Oy Ab Holmängs Trävaruhandel Oy Pellopuu Oy Armas Kristo -konserni Ollikaisen Hirsirakenne Oy E-S Saunatalo Oy Oy Morehouse Ltd Conlog -konserni Teuvan Mökki- ja Sorvituote Oy Oy Nord-Finnhaus Ltd Kiimingin Mökkinikkari Oy Jokeri Talot Oy Pyhännän Rakennustuote -konserni Syöte-Huvilat Oy Oy Upotec Ab Nuottisaaren Saha konserni Pohjan Timber-hirsi Oy TPE Spirit Oy Luoman Oy Lagerholm Finnsauna Oy Finndomo -konserni Vuokatti Hirsitalot Oy Lähde: Asiakastieto Oy Tiedot on saatu Asiakastieto Oy:ltä. Joillakin yrityksillä on muidenkin kuin otsikon nimeämien tuotteiden valmistusta. TOL-luokaksi on tässä merkitty yrityksen nimeämä luokka. Listan ulkopuolella voi olla myös alalla toimivia yrityksiä, jotka ovat ilmoittaneet toimialaluokakseen jonkin muun luokan. Tällaisia merkittävä toimijoita ovat ainakin Kastelli-talot Oy, Pohjois-Suomen Hirsitalokeskus Oy (Mammutti) ja Koskisen Oy. Koskisen Oy:n toimialaluokka on TOL16211, vanerin ja vaneriviilun valmistaminen. Yrityksen toimintaan kuuluu myös 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

23 puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta. Koskisen Oy:n liikevaihto vuonna 2011 oli 178 miljoonaa euroa ja työntekijöitä 784. Koskisen Oy kuuluu Koskitukki-konserniin, jonka liikevaihto oli 203 miljoonaa euroa ja työntekijöitä 988. TOL-luokassa Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen ovat Mammutti, liikevaihto 24 miljoonaa euroa, 59 työntekijää, ja Kastelli-talot Oy, liikevaihto 88 miljoonaa euroa, työntekijöitä 95. Kastelli kuluu Harjavalta-konserniin, jonka liikevaihto oli 180 miljoonaa euroa, työntekijöitä oli 546. Vuoden 2011 tietojen mukaan rakennuspuusepänteollisuuden suurin konserni liikevaihdolla mitattuna on Versowood Group, liikevaihto 227 miljoonaa euroa, henkilöstöä 662. Henkilöstöllä mitattuna suurin on PRT Forest -konserni, liikevaihto 147 miljoonaa euroa ja henkilöstöä 883. Merkittäviä konserneja ovat myös ikkunavalmistajat Fenestra Group, liikevaihto 118 miljoonaa euroa, henkilöstöä 741 ja Inwido Finland, jonka konsernilukuja ei ollut saatavilla vuodelta Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus on hyvin pienyritysvaltainen ala. Yli 5 miljoonan liikevaihtoon yltää yhteensä vain alle 50 yritystä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23

24 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Valtiovarainministeriön 1/2012 suhdannekatsauksen mukaan yksityinen kulutus hidastuu tänä vuonna 1,1 prosenttiin (3,5 % vuonna 2011). VM:n ennuste on rakennettu oletukselle, ettei euroalueen kriisi syvene eikä johda valuutta-alueen uudelleenjärjestelyihin. Kuluvana vuonna Suomen talouden odotetaan kasvavan noin prosentin ja kasvu on miltei kokonaan yksityisen kulutuksen varassa. Talouden tulevan kasvupotentiaalin kannalta huolestuttavana pidetään kone- ja laiteinvestointien vähäisyyttä. Rakennusteollisuuden Keskusliiton Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus, kevät 2012, esittää asuntojen aloitusmääräksi kpl vuonna 2012 ja kpl vuonna Tämä on n. 15 % vähemmän kuin vuonna 2011 ( kpl). Liike- ja toimistorakentaminen supistuu viimevuotisesta, jolloin toimitilojen aloitukset kääntyivät varovaiseen nousuun. Myös teollisuusrakentaminen ja varastorakentaminen vähenevät. Hankkeita on edelleen paljon vireillä, mutta niiden aloitusta on lykätty. Kokonaisrakentamisen arvioidaan supistuvan n. 2 % vuonna Korjausrakentamisen arvioidaan jatkavan kasvua. Vuonna 2011 korjausrakentaminen kasvoi kolme prosenttia. Korjausrakentamisen arvioidaan jatkavan n. 3 prosenttia vuodessa. Pitkällä aikavälillä asuntojen kysynnän arvioidaan pysyvän korkealla ja lisäävän uudisasuntojen kysyntää. Kysyntään vaikuttaa suuressa demografiset tekijät. VTT:n päivitetyn selvityksen mukaan uusien asuntojen tuotannontarve vuoteen 2030 asti on asuntoa. Rakennuspuusepäntuotteiden kysyntä on sidoksissa asuntojen uudis- ja korjausrakentamisen määrään ja puutalojen kysyntä pientalojen ja vapaa-ajan rakentamisen määrään. Puuelementtien, ikkunoiden, osittain ovien ja naulalevyrakenteiden kotimarkkinat ovat tärkeimmät, kun taas hirsitalojen, parketin, massiivipuisten peiliovien ja liimapuun vientimarkkinoilla on erittäin suuri merkitys. Viennin kannalta merkittävimpiä alueita ovat Venäjä, Keski-Eurooppa, Japani ja Pohjoismaat. Venäjänkielinen alue on merkittävin vientialue. Kotimarkkinat ovat edelleen keskeisin markkina-alue sekä puutaloja että rakennuspuusepäntuotteita valmistaville yrityksille. Pk-yritysbarometrin 2/2012 kyselyn mukaan puutalojen ja rakennuspuusepän tuotteiden valmistajista n. 26 % ilmoitti harjoittavnsa vientitoimintaa. Samasta yritysjoukosta 13,3 % ilmoitti viennin ja kansainvälistymisen olevan merkittävin kehittämiskohde. Vienti on merkittävä osa toimintaa hirsitalojen valmistajille ja osalle ovivalmistajista. Alan yritysten on pakko lisätä vientiä, mikäli he haluavat olla kasvavia yrityksiä. Kotimaan kysyntä on ollut hyvällä tasolla, mutta kasvun rajat ovat tulleet vastaan ja merkittävä kasvu olisi haettava viennistä. Puutaloteollisuudessa tärkeimpiä asiakasryhmiä ovat yksityiset kuluttajat, edustajat ja rakennusliikkeet. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien tärkeimpiä asiakkaita ovat rakennus- ja rakennustarvikeliikkeet, puutaloteollisuus ja yksityiset kuluttajat. 24 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

25 3.2 Kotimaan markkinat Puutalo- ja muun rakennuspuusepänteollisuuden kehitys on kiinteästi sidoksissa rakentamisen kokonaiskehitykseen. Vuonna 2011 oli Rakennusteollisuuden (RT) mukaan rakennustuotannon arvo Suomessa 28,7 mrd., josta talonrakentamisen osuus oli 23,0 mrd.. Uudisrakentamisen arvo oli 12,6 mrd. ja korjausrakentamisen 10,3 mrd.. Rakennustuoteteollisuuden tuotannon määrä kasvoi teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan 4 prosenttia vuonna 2011 edellisvuoteen verrattuna. Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus on kuitenkin vähentynyt lähes 2 %. Tästä puutuoteteollisuuden pitää olla huolissaan. Onko puu häviämässä kilpailussa muille materiaaleille? Kuva 20. Talonrakennustuotannon aloitukset milj. m E 2013 E Aloitukset Lähde: Tilastokeskus, RT Vuonna 2012 uudisrakennuksia aloitettaneen 35,5 miljoonan kuutiometrin verran, tason noustessa seuraavana vuonna 37 miljoonaan kuutiometriin. Vuosi 2007 oli kuutioissa mitattuna ennätysvuosi 50,8 miljoonalla talonrakennuskuutiolla. Vuonna 2007 käynnistyi noin asunnon rakentaminen. Vuodelle 2012 määräksi ennustetaan kpl ( kpl v. 2011), rakentamisen painopisteen ollessa pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. RT arvioi kerros- ja rivitaloja aloitettavan kpl vuonna 2012, omakotitaloja ja muita rakennuksia 500. PUUTALOT Pientalorakentamisen (omakoti- ja rivitalot) määrä romahti finanssikriisin aikana mutta on kääntynyt yllättävän nopeasti kasvuun, erityisesti omakotiasunnoissa. Vuonna 2012 arvioidaan aloitettavan (11200 v. 2011) omakotitalon ja 3000 (3900 v. 2011) rivitaloasunnon rakentaminen. Parhaillaan omakotitaloja rakennettiin yli ja ennustettiin määrän nousevan jopa omakotitaloon vuoteen 2010 mennessä. Tämä ennuste ei ole kuitenkaan toteutunut. Rakentaminen keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Tonttipula näytti jo helpottavan finanssikriisin jälkeen, mutta jatkuu edelleen. Valmistuvista pientaloista 71 % on talopaketteja. Vapaa-ajanasuntojen ja saunojen rakentamisen arvioidaan vähenevän tai säilyvän nykyisellä tasolla. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25

26 Kuva 21. Pientalorakentamisen aloitukset kpl E Omakotiasunnot Rivitaloasunnot Loma-asunnot Lähde: Pienrakentamisen markkinakatsaus, kesäkuu 2012, Rakennustutkimus RTS. Talopakettimarkkinat RTS:n pienrakentamisen markkinakatsauksen mukaan olivat valmistalomarkkinat vuonna 2011 kuluttajahinnaltaan 830 miljoonaa euroa (860 milj. euroa v 2010). Vuoden 2012 ennuste on 790 miljoonaa euroa. Pientalorakentamisen muutos on heijastunut myös talopakettimarkkinoille. Uusia omakotitaloja hankitaan ainakin neljällä toisistaan merkittävästi erilaisella tavalla. Nämä ovat paikalla rakentaminen, talopakettirakentaminen, avaimet käteen -rakennuttaminen ja uuden asunnon osto tontteineen. Näistä eniten on kasvanut avaimet käteen -rakentaminen. Toteuttamistavan muutos yhdessä muuttuvien energiamääräysten ja omakotitalojen yksilöllisyyden yleistymisen kanssa ovat ajaneet toimialan suureen muutokseen ja murrokseen. Muuttovalmiit talopaketit ohittivat jo viime vuonna euroissa perinteiset talopaketit. Yksilöllisen suunnittelun osuus lisääntyy ja vaikeuttaa muun muassa tuotannon rationalisointia ja vie suunnittelusta resursseja. Vuonna 2011 talopaketteja myytiin 8 000, markkinaosuus oli 71 %. Ylimmillään myytyjen talopakettien määrä oli vuonna 2006, markkinaosuus 69 %. Talopaketin keskimääräinen kuluttajahinta oli vuonna 2011 noin euroa ja tänä vuonna se noussee euroon ( , v. 2010, v. 2009). Talopakettien hintoja on nostanut talojen koon ja toimitussisällön kasvu. 26 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

27 Kuva 22. Talopakettimarkkinat kpl arvo m E 0 Määrä kpl. Arvo m, kuluttajahinnoin Lähde: Pienrakentamisen markkinakatsaus, kesäkuu 2012, Rakennustutkimus RTS Valmisosatalomarkkinoita hallitsevat edelleen puutalot (Puuelementit ja Precut), vuonna 2011 osuudet olivat n. 75 % talopakettien toimituksista. Puuelementtitoimituksissa ovat edelleen hallitsevassa asemassa suurelementit. Tilaelementtitoimitusten osuus on pieni mutta kasvamassa. Teollisen hirren markkinaosuus on n. 10 % ja kivipohjaisten valmistalojen osuus on n. 15 %. Vapaa-ajan asuntojen aloitusmäärä vuonna 2011 oli Tästä mökkipakettien eli teollisesti valmistettujen vapaa-ajan asuntojen osuus oli 63 % (3 000 kpl). Teollisen hirren myynti loma-asunnoissa ja saunoissa oli 94 miljoonaa euroa vuonna Parhaimmillaan se on ollut yli 100 miljoonaa euroa. Mökeistä n. 70 % on hirsirakenteisia ja loput puurakenteisia. Valmismökkien kokonaismarkkinat lienevät noin 140 miljoonaa euroa. Erillisiä saunoja valmistui viime vuonna kpl vuodessa, valmispakettien markkinaosuus on 58 %. Kuva 23. Loma-asuntojen aloitukset kpl E Valmismökit Mökkipaketit Lähde: Hirsitalomarkkinat syyskuu 2012, Hirsitaloteollisuus Ry / Rakennustutkimus RTS. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 27

28 MUUT RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEET Ikkunat Ikkunoiden kokonaiskäyttö jakautuu uudis- ja korjausrakentamiseen sekä näissä vielä kuluttajakäyttöön ja ammattilaiskäyttöön. Kuluttajat hankkivat noin neljänneksen ikkunoista talotehtaiden kautta osana talopakettitoimituksia. Kuluttajakäyttö on kaikesta ikkunakäytöstä noin puolet. Asiakkaista noin 90 % on kuluttajia. 10 % asiakkaista on ammattilaisia. Kokonaiskäyttö kotimaassa oli vuonna 2011 noin 1,5 miljoonaa yksikköä. Kuluttajahinnoin ikkunamarkkinoiden arvo oli n 530 miljoonaa euroa, tarkkaa lukua ei ole saatavissa. Markkinoita kasvattivat volyymin kasvu ja arvokkaammat tuotteet. Kuluvana vuonna ikkunamarkkina laskee n. 2 %. Ikkunoiden uusiminen vanhoissa taloissa ylläpitää kysyntää tulevinakin vuosina. Kuluttajamarkkinoilla kaupan keskikoko on pienempi ja valtaosa kaupoista tehdään jälleenmyyjän kanssa. Yritysten välisessä kaupassa (rakennusliikkeet, taloteollisuus ym.) kaupan keskikoko on suurempi ja kauppaa käydään pääasiassa suoraan valmistajien kanssa. Ikkunoiden kysyntä on painottunut eteläiseen Suomeen. Suurimmat neljä elinkeinoaluetta Uusimaa (noin 25 %), Turku, Tampere ja Oulu vastaavat noin puolta maan ikkunakäytöstä. Tulevaisuudessakin markkinoiden painopiste on eteläisessä Suomessa ja muutamissa kasvukeskuksissa. Ovet Ovien kokonaiskulutus Suomessa on noin miljoona yksikköä ja kysyntä on painottunut uudisrakentamiseen. Tulevaisuudessakin markkinoiden painopiste tulee olemaan eteläisessä Suomessa. Kuluttajahinnoin ovimarkkinat ovat noin 280 miljoonaa euroa, josta valtaosa koostuu ulko-ovista (pää- ja parveke/terassiovista), kappalemääräisesti suurin ryhmä ovat sisäovet. Merkittävin asiakasryhmä ovat rakennusliikkeet ja rakennustarvikeliikkeet. Omakotirakentajista suurin osa hankkii ovet osana talopakettia. Vuoden 2012 markkinoiden arvo säilyy suunnilleen edellisvuoden tasolla. Tarkkoja lukuja ei ole saatavilla. Kuva 24. Ovien ja ikkunoiden tarjonta suomessa, (tuotannon bruttoarvon, viennin ja tuonnin mukaan) 250,0 200,0 milj. 150,0 100,0 50,0 0, Ikkunat Ovet Lähde: RT, Tullitilastot, uljas 28 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

29 Naulalevyrakenteet Naulalevyrakenteet muodostuvat pääasiassa kattoristikoista. Tehdasvalmisteisia kattoristikoita käytetään ennen kaikkea omakoti- ja rivitaloissa, maatilarakennuksissa sekä soveltuvilta osin liike- ja julkisessa rakentamisessa. Kysyntä on seurannut edellä mainittujen rakennuskohteiden määrän kehitystä. Kohteet ovat pääasiassa uudisrakennuksia, sen sijaan korjausrakentamisessa käyttö on vähäisempää. Kattotuoleja käytettiin vuonna 2011 noin kpl ( kpl v.2010) oltuaan parhaimmillaan yli ristikkoa. Merkittävin asiakasryhmä ovat rakennusliikkeet, talotehtaat sekä yksityiset kuluttajat. Vuonna 2010 pientalorakentamisen kasvu lisäsi ristikkojen kysyntää 27 %. Vuonna 2011 omakotialoitusten laskiessa ristikoiden käyttö laski n. 3 %. Ristikkomyynnin yhteinen liikevaihto oli vuonna 2011 noin 52 miljoonaa euroa (54 milj. v, 2010) Kuluvan vuoden ennuste on 50 miljoonaa euroa. 3.3 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Venäjä, venäjänkielinen alue ja Eurooppa ovat tärkeimmät vientimarkkina-alueet suomalaiselle rakennuspuusepänteollisuudelle. Venäjällä rakentaminen kasvaa taas laman jälkeen vahvasti, mutta on hyvin suhdanneherkkä. Suomalaisten puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden vienti painottuu hirsitaloihin, oviin, parkettiin ja liimapuuhun. Puuelementtitalojen vienti Suomesta ja tuonti Suomeen on vähäistä, potentiaalisina vientimaina lähinnä rajanaapurit Ruotsi, Venäjä ja Baltian maat. Hirsitalojen potentiaalisena vientialueena taas on käytännössä koko maailma. Ikkunarakenteet ja materiaalit vaihtelevat maittain vaikeuttaen vientiä eri maihin. Euroopassa muovi on tärkein ikkunamateriaali, metalli (alumiini) ja puu ovat seuraavaksi tärkeimmät ja yhdistelmämateriaalit seuraavana. Saksassa, Itävallassa, Englannissa ja Irlannissa yli puolet ikkunoista on muovia. Puu taas on merkittävin materiaali Benelux-maissa, Pohjoismaissa ja Itä-Euroopassa. Eteläisessä Euroopassa alumiini on hallitseva materiaali. Voimakkain kasvu on Venäjällä. Ovien vienti on merkittävämpää kuin ikkunoiden, mutta viime laman jälkeen määrät eivät ole nousseet lähellekään lamaa edeltänyttä tasoa Vienti Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden vienti nelinkertaistui 1990-luvulla. Kasvu oli voimakasta vielä 2000-luvulla aina vuoteen 2007 asti. Vuoden 2008 lopulla alkanut lama näkyy vientimäärissä. Vuoden 2011 vienti (TOL 1623) oli 292 miljoonaa euroa (289 milj. v. 2010). Vuonna 2011 Puutalojen (TOL 16231) osuus viennistä oli 125 miljoonaa euroa (128 milj. v. 2010) ja tästä suurin osa, n. 100 miljoonaa on hirsitalojen vientiä. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen (TOL 16239) vienti oli 166 miljoonaa euroa (161 milj. v. 2010). Hirsitalot, ovet, parketti ja liimapuu ovat selkeitä vientituotteita. Muiden tuotteiden osalta toimiala on viennin suhteen passiivinen. Kiinnostavin suunta on Venäjä. Venäjän markkinat onkin taas laman jälkeen kasvamassa. Toisaalta Venäjän markkinat romahtivat suhteellisesti eniten laman aikana ja ovat vieläkin hyvin herkkä suhdannevaihte- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 29