Transkriptio

1 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

2 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Toimialaraportti 6/2006 Kari Aravuo

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2006 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Kari Aravuo Pohjois-Karjalan TE-keskus Julkaisuaika Marraskuu 2006 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2005 toimialan puun sahaus, höyläys ja kyllästys, tuotannon bruttoarvo oli 2,9 mrd. euroa, jalostusarvo 0,4 mrd. euroa ja viennin arvo 1,5 mrd. euroa. Vuoden 2004 lopussa toimintaa harjoitettiin toimipaikassa, jotka työllistivät yhteensä henkilöä. Toimipaikoista vajaat 90 % oli alle 10 henkilöä työllistäviä. Näiden mikroyritysten osuus alan liikevaihdosta oli 7 % ja työpaikoista 14 %. Vuonna 2005 sahatavaraa tuotettiin 12,2 milj. m 3 ja ensiasteen jalosteita runsaat 3 milj. m 3. Sahateollisuuden puunkäyttö oli yhteensä 27,0 milj. m 3, josta tuontipuuta 3,6 milj. m 3. Sahatavaraa vietiin 6,8 milj. m 3 ja jalosteita n. 1,0 milj. m 3. Kotimarkkinan jälkeen merkittävin vientialue oli EU-maat. Kuluvana vuonna sahatavaratuotanto ja vienti kasvavat hieman. Puutavaraa kyllästettiin vuonna 2005 noin m 3, josta vientiin meni m 3. Lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto kohosi kuutiometriin, josta vietiin m 3. Kuluvana vuonna lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto kasvanee kuutiometriin. Liimapuutuotannon määrä vuonna 2005 oli m 3, vienti m 3 ja liimahirren m 3, vienti m 3. Liimapuutuotanto on kuluvana vuonna ollut kasvussa ja viennissäkin ollaan edellä viime vuotta. Vuonna 2005 toimialan investoinnit supistuivat 79 milj. euroon eli 2,7 prosentiin liikevaihdosta. Tästä koneiden ja laitteiden osuus oli 60 milj. euroa. Aineettomat investoinnit olivat vastaavana aikana 2,8 milj. euroa eli 0,1 prosenttia alan liikevaihdosta. Sekä aineellisten että aineettomien investointien määrät ovatkin painuneet huolestuttavan alhaisiksi alan kilpailukyvyn ja kehittymisen kannalta. Liimapuutuotannossa investoitiin sen sijaan huomattavasti uuteen kapasiteettiin. Toimialan kannattavuus on heikentynyt kahden viimeisen vuoden kuluessa. Kustannuksia ei ole kyetty sopeuttamaan kulloistakin markkinatilannetta vastaaviksi. Kuluvana vuonna sahatavaran ja jalosteiden hinnat ovat kohonneet. Mutta niin ovat kohonneet myös raaka-aine, kuljetuskustannukset, sähköenergia ja työvoimakustannukset. Myös valuuttakurssien kehitys on ollut osin negatiivista. Kuluvana vuonna odotetaan alan kannattavuuden kuitenkin paranevan. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen puh. (09) Asiasanat Saha- ja höylätavaran valmistus, puutavaran kyllästys ja lämpökäsittely, liimapuun valmistus ISSN Kokonaissivumäärä 66 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Toimipaikkojen määrä Aloittaneet ja lopettaneet sekä konkurssiin haetut yritykset Liikevaihto kokoluokittain Henkilöstön määrä Toimialan alueellinen jakautuma Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimarkkinat Kysynnän kehitys Havusahatavara Havusahatavarajalosteet Kyllästettypuutavara Lämpökäsiteltypuutavara Liimapuu Vienti ja tuonti Vienti Havusahatavara Koivusahatavara Kyllästettypuutavara Lämpökäsiteltypuutavara Liimapuu Havusahatavaran tuonti Havusahatavaran tuonti Lehtisahatavaran (koivusahatavaran) tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Raaka-aine Tuotanto Havusahatavaran tuotanto Havusahatavaran tuotanto Suomessa

7 4.2.3 Koivusahatavaran tuotanto Jalosteiden tuotanto Kyllästetyn puutavaran tuotanto Lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto Liimapuun tuotanto Toimialan logistiikkarakenne Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Taloudellinen tila Kustannusrakenne, kannattavuus ja taloudellinen asema Puunsahaus Puunhöyläys Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Kysynnän kehitys Kotimarkkinat Vientimarkkinat Kilpailukyvyn kehitys Koulutus ja kehitystoiminta Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Julkiset palvelut TE-keskuksen palvelut Tekes-palvelut Finnvera Oyj:n palvelut Finpron palvelut Lähteet Kansainvälistymiskatsaukset... 54

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa Tämä toimialaraportti käsittelee toimialaluokkaa 201 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys ja se päivittää marraskuussa 2005 julkaistun toimialaraportin. Sahatavaran ja sen ensiasteen jalosteiden lisäksi raporttiin sisältyy rakennuspuusepäntuotteisiin kuuluva liimapuun valmistus. Toimialaraportin sisältöä on kehitetty TE-keskusten tarpeiden pohjalta, mutta sen toivotaan palvelevan myös alan yritysten ja sidosryhmien tarpeita. Toimialana puun sahaus, höyläys ja kyllästys on merkittävä osa suomalaista metsätaloutta ja metsäteollisuutta. Kantorahatuloista tukkipuun osuus on noin 70 prosenttia viennin osuus tuotannosta noin 64 %. Alan tuotantolaitokset ovat sijoittuneet eripuolille maata tarjoten näin toimeentuloa myös kasvukeskusten ulkopuolella. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia, jotka ovat edesauttaneen tämän raportin laatimista. Toivon, että julkaisu palvelee mahdollisimman hyvin toimialalla toimivien ja toimintaansa aloittavien yritysten sekä eri sidosryhmien tarpeita. Joensuussa Kari Aravuo Toimialapäällikkö

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus TOL 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus koostuu viidestä alatoimialasta: TOL201 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys TOL202 Vanerin ja muiden puulevyjen valmistus TOL203 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus TOL204 Puupakkausten valmistus TOL205 Muiden puutuotteiden valmistus Taulukko 1. Puutoimialan ennakkotietoja vuodelta 2005 TOL20 TOL201 TOL202 TOL203 TOL204 TOL205 Henkilöstön määrä Tuotannon bruttoarvo mrd. 5,870 2,918 0,944 1,804 0,144 0,059 Jalostusarvo mrd. 1,293 0,371 0,307 0,539 0,052 0,024 Viennin arvo mrd. 2,640 1,494 0,685 0,449 0,006 0,005 Lähde: Tilastokeskus/Teollisuuden alue- ja toimialatilasto Tässä raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen-2002 mukaista toimialaa puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 201). Sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen lisäksi ko. toimialaan kuuluvat puun työstäminen mm. tasoleikkaamalla, sorvaamalla ja profiloimalla sekä reuna- ja kehyslistojen valmistus. Myös hakkeen valmistus sahauksen yhteydessä, polttopuiden valmistus ja puun kuivaaminen kuuluvat tähän toimialaluokkaan. Toimialan tarkastelu tässä raportissa on rajattu koskemaan puun sahaus-, höyläys- ja kyllästystoiminnan lisäksi myös lämpökäsitellyn puutavaran ja liimapuun valmistusta. 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Suomalaisen metsäteollisuuden ja -talouden ympärille on ajan myötä muodostunut mittava teollisuus- ja tuotantokeskittymä. Korkealaatuiset tuotteet, korkea teknologian tasoa, kilpailukyky ja menestyminen markkinoilla perustuvat yhteistyöhön alan teollisuuden, laitevalmistajien, raaka-ainetoimittajien, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä asiakkaiden välillä. Perinteisesti puutuoteteollisuus on ajateltu kiinteäksi osaksi metsäklusteria. Tulevaisuudessa puutuoteteollisuusklusteri vahvistuu lähestymällä asiakasklustereita. Kuva 1 esittää tätä tulevaisuudessa vahvistuvaa muutosta. Kuvan sisemmällä kehällä on kuvattu puutuoteteollisuuden perinteisiä osa-alueita. Muutoksen myötä puutuoteoteteollisuus kytkeytyy ulommalle kehälle sijoitettuihin asiakasklustereihin.

10 9 Kemian klusteri Metsätalous Konsultointi Pakkaus Koneet, laitteet ja IT Tutkimus ja koulutus Logistiikka Sahateollisuus Levyteollisuus Puutuoteteollisuusklusteri Jakelujalostus Sellu- ja paperiteollisuus Huonekaluteollisuus Rakennuspuusepänja taloteollisuus Rakennus- ja kiinteistöklusteri Sisustusklusteri Kuljetusvälineet Ympäristöklusteri Energiaklusteri Lähde: Suomen puuteollisuuden visiot ja liiketoimintaskenaariot 2020/Metsäteollisuus ry Kuva 1. Puuteollisuusklusteri Kuvasta 2 ilmenee puutoimialan eri tuoteryhmien kehitys volyymi-indeksillä mitattuna. Sahateollisuus poikkeaa muista tuoteryhmistä tuotannon volyymin käännyttyä laskuun vuonna Voimakkaimmin on kasvanut puupakkausten valmistus TOL 201 TOL 202 TOL 203 TOL Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Tuotannon volyymi-indeksi Kuva 2. Tuotannon volyymi-indeksi (trendisarja) toimialoittain

11 10 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikkojen määrä. Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan toimialalla oli toimipaikkaa (kuva 3). Toimipaikkojen määrä on vähentynyt vuosittain. Muutos on ollut suurinta alle 50 henkilöä työllistäneiden toimipaikkojen osalta. Toimipaikoista 87 % on alle 10 henkilöä työllistäviä. Vaikkakin toimipaikan keskimääräinen tuotanto on kasvanut, muutokset kokoluokasta suurempaan ovat olleet vähäisiä. Tämä johtunee tehokkuuden ja tuottavuuden kasvusta e yli alle Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri Kuva 3. Toimipaikat kokoluokittain 2.2 Aloittaneet ja lopettaneet sekä konkurssiin haetut yritykset Toimintansa aloittaneita yrityksiä vuonna 2005 oli 70 yritystä ja toimintansa lopettaneita 77 yritystä. Aiempina vuosina toimintansa lopettaneita yrityksiä on vuosittain ollut enemmän kuin toimintansa aloittaneita (kuva 4). Nähtäväksi jää onko toimialalla löytymässä tasapaino yritysten määrän suhteen. Vuonna 2005 konkurssiin haettujen yritysten määrä oli 15 (kuva 4). Merkittävä osa toimintansa lopettaneista ja konkurssiin haetuista yrityksistä on ollut pieniä, alle 10 henkilöä työllistäviä. Yritysten määrään suhteutettuna toimintansa lopettaneiden ja konkurssiin haettujen yritysten määrää on pidettävä alhaisena. Merkittävin toiminnan lopettamiseen ja konkurssiin johtava syy on ollut yrittäjän ikääntyminen sekä kilpailukyvyn puute kiristyneessä markkinatilanteessa.

12 Nettomuutos Konkurssiin haetut Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri/konkurssirekisteri Kuva 4. Yrityskannan nettomuutos ja konkurssiin haetut yritykset 2.3 Liikevaihto kokoluokittain Vuonna 2004 toimialan liikevaihto oli 3,04 mrd. euroa (kuva 5) eli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Alan liikevaihdosta 70 % syntyi yli 50 henkilöä, 23 % henkilöä ja 7 % alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Ennakkotietojen mukaan liikevaihto vuonna 2005 oli 2,9 mrd. euroa (-4 %). Osaltaan liikevaihdon laskuun vaikutti kesän 2005 paperiteollisuuden työnseisaus e yli alle Lähde.: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 5. Liikevaihto kokoluokittain

13 Henkilöstön määrä Vuonna 2004 toimiala työllisti mukaan henkilöä (kuva 6). Henkilöstön määrä on tasaisesti laskenut vuodesta 1998 lähtien. Alan työpaikoista 61 % on yli 50 henkilöä, 24 % henkilöä ja 15 % alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Henkilöstön määrä on supistunut yli 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Ennakkotietojen mukaan henkilöstön määrä vuonna 2005 oli supistunut henkilöön (-6 %) e yli alle Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 6. Henkilöstön määrä kokoluokittain KTM:n teettämän Pk-yritysten toimintaympäristötutkimuksen 2006 (kuva 7) mukaan alan pk-yritykset arvioivat henkilöstön määrän kasvun jatkuvan nykyisellä tasolla seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan kasvuun liittyvät odotukset ovat viime vuosina olleet varsin maltilliset ja odotukset ovat kutakuinkin toteutuneet. Saldoluku I/95 II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 I/02 II/02 II/03 II/04 II/05 II/06 II/ Odotukset Toteutunut Lähde: KTM/ Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2006 Kuva 7. Henkilöstön määrä seuraavan vuoden aikana

14 Toimialan alueellinen jakautuma Toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna alan painopistealueita ovat Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten alueet. Vähiten alan toimipaikkoja on Kainuussa. Muutokset toimipaikkojen lukumäärässä edelliseen vuoteen verrattuna ovat olleet vähäisiä. Toimiala työllistää eniten Kaakkois-Suomessa, Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihdolla mitattuna toimipaikkojen keskikoot ovat suurimpia Kaakkois-Suomessa, Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa Taulukko 2. Taulukko 2. Toimipaikat TE-keskuksittain vuonna 2004 Toimipaikat Henkilöstö Lv. (milj. ) Lv. (milj. )/tp Uusimaa 66 (70) 257 (255) 70 (73) 1,1 Varsinais-Suomi 78 (79) 288 (290) 94 (96) 1,2 Satakunta 60 (61) 409 (410) 195 (198) 3,3 Häme 81 (82) 916 (1001) 338 (344) 4,2 Pirkanmaa 97 (99) 746 (754) 353 (358) 3,6 Kaakkois-Suomi 106 (113) 1127 (1186) 491 (503) 4,6 Etelä-Savo 76 (77) 361 (375) 103 (107) 1,4 Pohjois-Savo 68 (72) 667 (667) 234 (225) 3,4 Pohjois-Karjala 78 (80) 658 (669) 302 (271) 3,9 Keski-Suomi 90 (88) 492 (525) 164 (164) 1,8 Etelä-Pohjanmaa 79 (84) 343 (344) 110 (109) 1,3 Pohjanmaa 80 (82) 447 (490) 139 (138) 1,7 Pohjois-Pohjanmaa 97 (95) 835 (831) 210 (201) 2,2 Kainuu 38 (37) 366 (357) 99 (101) 2,6 Lappi 71 (74) 361 (381) 130 (143) 2,0 Suluissa edellisen vuoden arvot Lähde: KTM Toimiala Online/Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri

15 14 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Maailman havusahatavaran kulutus on suuruusluokaltaan 310 milj.m 3 vuodessa ja sen arvioidaan kasvavan 1 1,5 % vuosittain. Suurinta kulutus on Pohjois-Amerikassa 129 milj. m 3, Euroopassa Venäjä mukaan lukien kulutus on 103 milj. m 3 ja Aasiassa 54 milj,m 3. Havusahatavaran vientikauppa on noin 103 milj.m 3, josta Pohjois-Amerikan osuus on noin 40 %. Suuralueista Aasia ja Afrikka ovat perinteisiä havusahatavaran nettotuojia (taulukko 3). Myös Pohjois-Amerikka on noussut nettotuojien joukkoon. Näennäiskulutus on edellisestä vuodesta kasvanut Euroopassa 3,7 %, Pohjois-Amerikassa 3,2 %, Aasiassa 6,5 % ja Afrikassa 21 %. Taulukko 3. Havusahatavaran tuotanto, tuonti, vienti ja näennäiskulutus suuralueilla vuonna 2005 (milj. m 3 ) Suuralue Tuotanto Tuonti Vienti Näennäiskulutus EU+ETA 98,9 37,3 43,9 92,3 Muu Eurooppa 7,3 1 4,5 3,8 Venäjä 19,8 0 14,6 5,2 Pohjois-Amerikka 127,7 42,8 41,4 129,1 Aasia 38,0 16,9 0,7 54,2 Afrika 3,0 4,1 0,2 6,9 Lähde: Faostat 2006 Havusahatavaran näennäiskulutus henkeä kohden vaihtelee maittain suuresti (taulukko 4). Euroopassa kulutus on keskimäärin 0,16, EU (25) alueella 0,19, Venäjällä 0,04 ja Pohjois-Amerikassa 0,4 m 3 /asukas. Keskikulutus on kasvanut mm. Itävallassa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Kulutus on supistunut mm. Alankomaissa, Irlannissa ja Suomessa. Taulukko 4. Havusahatavaran kulutus m 3 /henkilö vuonna 2005 Alankomaat 0,13 Norja 0,62 Espanja 0,12 Ranska 0,17 Irlanti 0,28 Ruotsi 0,68 Iso Britania 0,17 Saksa 0,23 Italia 0,12 Suomi 0,95 Itävalta 0,62 Sveitsi 0,22 Japani 0,22 Tanska 0,41 Kanada 0,61 Yhdysvallat 0,40 Lähde: UNECE/FAO Forest Products Annual Market Rewier

16 Kotimarkkinat Kysynnän kehitys Sahatavaraa eri muodoissaan käytetään mm. talonrakentamisessa, piharakenteissa, maaja vesirakentamisessa, rakennuspuusepänteollisuudessa, kalusteteollisuudessa sekä puupakkauksia valmistettaessa. Asuntojen uudis- ja korjausrakentaminen ja siihen liittyvät puutuotteet luvat pohjan sahatavaran ja sen jalosteiden kysynnälle. Toisaalta myös puutuotteiden kyky kilpailla muiden materiaalien kanssa heijastuu kysyntään. KTM:n teettämän PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 kyselyn mukaan merkittävimmät asiakastoimialat ovat kotitaloudet, rakennusliikkeet, rakennuspuusepänteollisuus ja puutaloteollisuus. Saman tutkimuksen mukaan yritysten myynnistä 50 % suuntautuu toisille yrityksille 23 % tukku- ja vähittäiskaupalle ja 22 % kotitalouksille. Tutkimuksen mukaan alihankkijoina toimii runsaat puolet alan yrityksistä alihankintatöiden osuuden ollessa tuotannosta keskimäärin vajaat 50 %. Yrityksistä taas 45 % käyttää itse alihankkijoita eri työvaiheiden suorittamiseen. Rakennustuotannon arvo vuonna 2005 Suomessa oli 22 mrd., josta talonrakentamisen osuus oli 17,7 mrd.. Asuntojen uudisrakentamiseen käytettiin 4,9 mrd. ja korjausrakentamiseen 3,8 mrd.. Vuonna 2005 talonrakennuksia käynnistettiin 41,7 milj. kuutiometriä eli 11 % edellistä vuotta enemmän. Asuntorakentaminen, jossa puun käyttö on suurinta, kasvoi 9 %. Rakennustuotemarkkinat vuonna 2005 olivat arvoltaan 7,7 mrd. euroa, josta puupohjaisten tuotteiden osuus oli 2,2 mrd. euroa. Tämä jakaantui: sahatavara 29 %, puuelementit 19 %, kannatteet 10 %, ikkunat 11 %kalusteet 11 %, ovet 7%jamuut 13 %. Kuluvana vuonna uudisrakennuksia aloitettaneen 42,0 milj. kuutiometrin verran. Asuntorakennusten ja liike- ja toimistorakennusten aloitusten arvioidaan kasvavan, kun taas teollisuusrakennusten aloitukset vähenevät. Taulukossa 5 on esitetty Rakennusteollisuus RT ry:n arvio talonrakentamisen kehittymisestä rakennustyypeittäin. Taulukko 5. Talonrakennustoiminnan käynnistyminen (milj. m 3 ) * Asuinrakennukset 15,0 15,2 Liike- ja toimistorakennukset 5,8 6,0 Julkiset palvelurakennukset 2,4 2,4 Teollisuus- ja varastorakennukset 11,8 10,5 Maatalousrakennukset 4,0 4,1 Muut rakennukset 3,7 3,8 Yhteensä 42,7 42,0 *) ennuste Lähde: Rakennusteollisuus, lokakuu 2006

17 16 Saha-, höylä- ja kyllästetyn puutavaran hintakehitystä voidaan seurata mm. Tilastokeskuksen julkaiseman rakennuskustannusindeksin perusteella (taulukko 6). Sahatavaran ja eräiden siitä jalostettujen tuotteiden hintataso on kääntynyt nousuun. Viimeisellä tarkastelujaksolla elokuu 2005 elokuu Taulukko 6. Rakennuskustannusindeksin vuosimuutos (%) 12/00 12/01 12/02 12/03 12/04 12/05 8/06 Sahatavara 1,1 0,4-4,8 2,3-3,4 0,7 8,5 Paneelit 2,5-0,2 5,6 6,5-6,3-0,5 10,1 Kyllästetty puutavara 4,0 1,7 1,8 10,0-1,5 0,0 9,7 Väliseinäranka 11,9-4,1-3,1 2,8 24,8 11,0 9,5 Lähde: Tilastokeskus/Rakennuskustannusindeksi Havusahatavara Vuonna 2005 havusahatavaran kotimaan käyttö oli noin 5,3 milj. m 3 (kuva 8). Suomi on edelleen yksi johtavista havusahatavaran käyttäjistä maailmassa käytön ollessa noin 1,0 kuutiometriä/henkilö. Sahatavaran 5,3 milj. kuution kotimaan käytöstä viedään jalosteina hieman yli 1 milj. kuutiota. Sahatavaran käyttökohteista merkittävimpiä ovat uudistalonrakentaminen, korjausrakentaminen ja piharakentaminen, joiden osuus käytöstä on vajaat 60 %. Sahatavaran kotimaan kysyntä ei kuitenkaan ole kasvanut asuntorakentamisen tahdissa. Merkitseekö tämä sahatavaran ja sen jalosteiden kilpailukyvyn heikkenemistä kilpaileviin materiaaleihin nähden. kulutus milj. m 3 6,0 Valmistuneet kpl 40,0 5,0 4,0 3,0 20,0 2,0 1,0 0, ,0 Havusahatavaran kotimaan kulutus Valmistuneet asunnot Lähde: Tilastokeskus, Metsäteollisuus ry Kuva 8. Havusahatavaran kotimaan kysyntä

18 Havusahatavarajalosteet Havusahatavarajalosteiksi voidaan lukea ympärihöylätty, profiiliin höylätty ja sormijatkettu sahatavara. Lisäksi jalosteiden piiriin kuuluvat sahatavaraa käyttävän teollisuuden tarvitsemat aihiot ja komponentit. Jalosteiden käyttökohteita ovat perinteisesti uudis- ja korjausrakentamisessa käytettävät sisäverhouspaneelit, lattialaudat ja listat. Yhä laajenevassa määrin talojen rakenteissa ja rakennusosissa käytetään höylättyä sahatavaraa. Myös rakennustuoteteollisuus on siirtynyt käyttämää yhä enemmän aihioita ja komponentteja omassa tuotannossaan. Jalosteiden kotimaan kokonaiskysynnästä ei ole käytettävissä tarkkaa tietoa. Kysynnän voidaan kuitenkin arvioida olevan suuruusluokkaa 2,2 2,5 milj. m Kyllästettypuutavara Kyllästetyn saha- ja höylätavaran kotimaan käyttö vuonna 2005 oli m 3 eli saman verran kuin edellisenä vuonna (kuva 9). Kyllästettyjen pylväiden kysyntä supistui kuutiometriin. Myös ratapölkkyjen kysyntä supistui hieman, kuutiometriin m Saha- ja höylätavara Pylväät Ratapölkyt Lähde: Lahontorjuntayhdistys ry Kuva 9. Kyllästetyn puutavaran kotimaan kysyntä Lämpökäsiteltypuutavara Lämpöpuuyhdistys ry:n jäsenyritykset toimittivat vuonna 2005 kotimaahan lämpökäsiteltyä puutavaraa n m 3 (+ 16 %). Männyn osuus tästä oli 65 %, kuusen 18 %, haavan 13 % ja koivun 4 %. Kuluvana vuonna lämpöpuun kotimaan kysyntä on edelleen kasvussa.

19 Liimapuu Liimapuuyhdistyksen jäsenyritykset toimittivat vuonna 2005 liimapuuta kotimaahan m 3 (+ 2,5 %) (kuva 10). Liimahirsien toimitukset kotimaahan supistuivat edelleen käytön jäädessä kuutiometriin (-20 %). Hirsirakentamisessa kuitenkin liimattu hirsi valtaa markkinoita edelleen massiivihirreltä. m Liimapuu Liimahirsi Lähde: Liimapuuyhdistys ry Kuva 10. Liimapuun kotimaan kysyntä 3.3 Vienti ja tuonti Rakentamisen kehitys heijastuu puutuotteiden kysyntään. Euroconstruct-järjestö (15 länsieurooppalaista ja 4 itäeurooppalaista maata) arvioi kesäkuussa 2006 rakentamisen kehittyneen järjestöön kuuluvissa maissa taulukon 7 mukaisesti. Länsi-Euroopassa rakennussektorin suuruudeksi arvioidaan mrd. euroa, josta asuinrakentaminen noin 600 mrd. euroa. Itä-Euroopan osuus on vielä pieni, noin 4 % rakentamisen kokonaisarvosta. Taulukko 7. Euroopan talonrakennussektorin kehitys (volyymin muutos-%) e Länsi-Eurooppa Asuinrakentaminen 4,4 3,8 3,5 Muu talonrakentaminen -0,2-0,6 2,0 Asuntojen korjaus 2,1 0,7 1,8 Itä-Eurooppa Asuinrakentaminen 2,9 0,9 4,6 Muu talonrakentaminen 6,1 5,2 5,4 Asuntojen korjaus 5,9 6,4 4,6 Lähde: Euroconstruct 6/2006

20 19 Japanissa asuntorakentamisen volyymi on vuodesta 2002 lähtien taas kasvanut, samoin kuin puurakenteisten asuntojen osuus (Taulukko 8). Muutokset puurakentamisen määräyksissä ja tuonnin supistuminen muualta ovat mahdollistaneet kasvavat markkinat eurooppalaiselle sahatavaralle ja sen jalosteille. Vuonna 2005 Euroopasta vietiin Japaniin sahatavaraa noin 2,89 milj. kuutiometriä (- 3,8 %). Suurimpia viejiä olivat Suomi 1,2 milj. m 3 (- 3 %), Ruotsi 0,9 milj. m 3 (+/- 0%) ja Itävalta 0,4 milj. m 3 (-18 %). Em. lisäksi Venäjän vienti kasvoi 1,2 milj. kuutioon (+ 11 %). Taulukko 8. Asuinrakentaminen Japanissa Vuosi Kaikki yhteensä Puurakenteiset Lähde: Japan Lumber Journal 2006 Yhdysvalloissa rakentaminen jatkui vilkkaana vuonna Kasvaneen ja kysynnän ja parantuneiden vientimahdollisuuksien johdosta sahatavaran vienti vuonna 2005 Euroopasta Yhdysvaltoihin kasvoi 4,8 milj. kuutioon (+ 58 ). Suurimpia viejiä olivat Saksa 2,3 milj. m 3 (+53 %), Ruotsi 1,1 milj. m 3 (+128 %) ja Itävalta 0,7 milj. m 3. Vienti Suomesta vuonna 2005 oli m 3 (+20 %) Vienti Taulukkoon 9 on koottu tässä raportissa käsiteltävien tuoteryhmien viennin määrän kehitys vuosina Kuten taulukosta huomataan, kehitys tuoteryhmien välillä poikkeaa toisistaan suuresti. Ääripäitä edustavat liimapuu, jonka vienti on tarkastelujaksolla kasvanut 26 % ja koivusahatavara, jonka vienti on supistunut 27 %. Pelkästään viennin kehityksen perusteella on uhkarohkeaa tehdä johtopäätöksiä tulevaisuuden menestyjistä tai häviäjistä. Taulukko 9. Vienti tuoteryhmittäin m Havusahatavara+höylätavara Koivusatavara Kyllästetty puutavara Lämpökäsitelty puutavara Liimapuu Lähde: Tullihallitus

21 20 KTM:n teettämän Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 kyselyn mukaan viennin määrän kasvu nopeutuu seuraavan vuoden aikana. Alan pk-yrityksistä 24 % arvioi viennin määrän kasvavan ja 4 % supistuvan seuraavan vuoden kuluessa (kuva 11). Saman kyselyn mukaan alan pk-yrityksistä 54 % harjoittaa vientitoimintaa viennin osuuden ollessa yrityksen liikevaihdosta noin 40 %. Viennistä 54 % on suoraa vientiä lopun kanavoituessa välikäsien kautta. Tärkeimpiä vientialueita ovat EU-alue ja Kaukoitä. Keskeisimpänä markkina-alueena ulkomaita pitää kuitenkin vain 14 % yrityksistä. Kansainvälistymiseen aikoo panostaa 30 % yrityksistä. Näistä 60 % haluaa kehittää omia valmiuksia toimiakseen itse viejänä muiden etsiessä yhteistyömahdollisuuksia toisten yritysten kanssa. Saldoluku I/95 II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 I/02 II/02 II/03 II/04 II/05 II/06 II/ Odotukset Toteutunut Lähde: KTM/ Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2006 Kuva 11. Viennin määrä seuraavan vuoden aikana Havusahatavara Vuonna 2005 saha- ja höylätavaraa vietiin yhteensä 7,8 milj. m 3 (-7 %). Mäntysahatavaran osuus viennistä oli 3,4 milj. m 3 (-6 %), kuusisahatavaran 3,4 milj. m 3 (- 8 %) ja jalosteiden vienti oli 1,0 milj. m 3 (-2 %) (kuva 13). Vuonna 2006 vienti 1 7 kk oli yhteensä 4,5 milj. m 3 kasvua 2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Mäntysahatavaran vienti kasvoi, kuusahatavaran taas supistui.

22 m /06 Kuusisahatavara Mäntysahatavara Jalosteet Lähde: Tullihallitus Kuva 12. Havusaha- ja höylätavaran viennin määrä Vuonna 2005 sahatavarajalosteiden vienti supistui hieman 1,015 milj. kuutiometriin (taulukko 10). Arvoltaan vienti oli n. 200 milj. euroa. Ympärihöylättyjen tuotteiden vienti säilyi aiemmalla tasolla, kun taas profiiliin höylättyjen ja sormijatkettujen tuotteiden vienti supistui. Merkittävimmät jalosteiden vientimaat ovat Iso-Britannia, Japani ja Saksa. Vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla höylätavaran vienti on kasvanut 2 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kasvua on ollut etenkin Japaniin. Sormijatkettujen tuotteiden vienti on supistunut 35 %. Taulukko 10. Havusahatavarajalosteiden vienti (1 000 m 3 ) Ympärihöylätty 748,0 837,6 943,1 873,8 847,2 847,4 Profiliin höylätty 118,0 122,3 126,0 127,5 149,5 140,7 Sormijatkettu 65,0 64,8 49,6 33,5 39,6 26,4 Yhteensä 931, , , , , ,5 Lähde: Metsäteollisuus ry/tullihallitus Kuten alla olevasta kuvasta 13 nähdään mänty- ja kuusisahatavaran vientihinnat saavuttivat pohjalukemansa vuonna Kuluvan vuoden alkupuoliskolla etenkin mäntysahatavara vientihinnat kääntyivät selkeään nousuun, Myös kuusisahatavaran vientihinnat ovat nousseet joskin mäntyä hitaammin. Sahatavaran kallistumisen myötä myös jalosteiden vientihinnat ovat nousseet.

23 22 Euroa/m Mäntysahatavara Kuusisahatavara Höylätavara /06 Lähde: Metla/Metinfo Kuva 13. Saha- ja höylätavaran viennin yksikköhinta Merkittävimmät saha- ja höylätavaran vientialueet olivat vuonna 2005 (kuva 14) EU-maat ja Aasia. EU-alue on säilyttänyt asemansa merkittävimpänä vientialueena vaikkakin sen osuus on supistunut alle 60 %:n. Aasia on Japanin viennin seurauksena säilyttänyt asemansa. Afrikassa on menetettyjä markkinoita saatu takaisin ja vienti sinne on kasvanut % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % EU-maat Muu Eurooppa Aasia Afrikka Muut Lähde: Metsäteollisuus ry/tullihallitus Kuva 14. Sahatavaran vienti alueittain Saha- ja höylätavaraviennin supistuminen vuonna 2005 on heijastunut myös maakohtaisiin vientimääriin. Merkittävimpiin vientimaihin supistukset ovat olleet %. Selvää viennin kasvua on ollut vain Egyptiin, Marokkoon ja Saudi-Arabiaan. Vuoden 2006 ensimmäisellä puoliskolla mäntysahatavaran vienti on kasvanut 0,9 % ja kuusen supistunut 2,5 %.

24 m Iso- Britannia Japani Ranska Egypti Saksa Alankomaat Tanska Italia Lähde: Metsäteollisuus ry/tullihallitus Kuva 15. Sahatavaran tärkeimmät vientimaat Koivusahatavara Koivusahatavaran viennin trendi on ollut laskeva vuodesta 2000 lähtien. Vuonna 2005 vienti oli enää kuutiometriä (kuva 16). Keskihinta oli 422 /m 3 (+3 %). Merkittävimmät vientimaat olivat Iso-Britannia, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Norja. Viennin supistumiseen on vaikuttanut mm. heikko kilpailukykymme Venäjältä ja Baltiasta tulevan tarjonnan suhteen m Viennin määrä Yksikköhinta Lähde: Metla/Metinfo Kuva 16. Koivusahatavaran viennin määrä ja arvo

25 Kyllästettypuutavara Teollisesti kyllästetyn puutavaran vienti vuonna 2005 kasvoi kuutiometriin (taulukko 11). Vienti on perinteisesti muodostunut pääosin pylväiden viennistä, joka kasvoikin 37 %. Merkittävimmät vientimaat ja volyymit vaihtelevat vuosittain riippuen meneillään olevista infrastruktuurihankkeista. Vuonna 2005 kyllästettyjen pylväiden merkittävimpiä vientimaita olivat Irlanti ja Libya. Kyllästetyn sahatavaran vientikin kasvoi 14 % suuntautuen naapurimaiden lisäksi Etelä-Eurooppaan. Taulukko 11. Kyllästetyn puutavaran vienti (m 3 ) Sahatavara Pylväät Yhteensä Lähde: Kestopuuteollisuus ry Lämpökäsiteltypuutavara Lämpökäsitellyn puutavaran vienti vuonna 2005 oli m 3 säilyen lähes edellisen vuoden tasolla. (taulukko 12). Viennistä valtaosa suuntautui EU-alueelle, jossa merkittävin vientimaa oli Hollanti. Viennistä 57 % oli lämpökäsiteltyä kuusta ja sen jalosteita. Taulukko 12. Lämpökäsitellyn puutavaran vienti (m 3 ) EU-alue Muu Yhteensä Lähde: Lämpöpuuyhdistys ry Liimapuu Euroopassa liimapuun kysynnän arvioitiin vuonna 2005 olleen noin 3,0 milj. m 3. Liimapuun kysyntä on kasvanut viime vuosina ripeäsi ja kasvun odotetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Suurimpia liimapuun käyttäjiä Euroopassa ovat Saksa noin m 3 ja Italia noin m 3. Japanin konstruktiivisen liimapuun tuotanto vuonna 2005 oli (1,31 milj.m 3 +2,6 %). Japanissa tuotetun liimapuun raaka-aineesta noin 70 % on tullut Euroopasta. Huolimatta oman tuotannon kasvusta on myös liimapuun tuonti lisääntynyt. Vuonna 2005 tuonnin määrä nousi kuutiometriin (+9,8 %), josta eurooppalaisen liimapuun osuus oli

26 m 3 eli 71 prosenttia. Suurimpia tuojia vuonna 2005 olivat Itävalta m 3 (+45 %), Kiina m 3 (+18 %) Suomi m 3 (+2 %) ja Ruotsi m 3 (-11 %). Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla liimapuun tuonti Japaniin on kasvanut 17 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tuonti Suomesta on kasvanut 28 %, Kiinasta4%jaItävallasta 12 %. Suomen liimapuun vienti koostuu pääosin rakentamisessa käytettävästä ns. konstruktiivisesta liimapuusta. Päätuotteita ovat liimapuu (palkit ja pilarit) sekä liimahirsi. Japani on kasvanut merkittävimmäksi vientimaaksi ja säilyttänee asemansa myös tulevaisuudessa. Vuonna 2005 liimapuun vienti oli määrältään m 3 (+10 %) ja liimahirren m 3 (-6 %). Liimapuun viennistä 20 % suuntautui Eurooppaan ja 80 % muualle lähinnä Japaniin. Liimahirren viennistä 67 % suuntautui Eurooppaan ja loput muualle. Kuva 17. m Liimapuu Liimahirsi Lähde: Tullihallitus Kuva 17. Liimapuuviennin määrä Vuonna 2005 liimapuuviennin arvo supistui hieman ollen 77,8 milj. euroon (79,1 milj. ) Viennin arvo Japaniin oli 49,3 milj. (+2 %). Muita suurimpia vientimaita olivat Norja 5,4 milj., Italia 4,0 milj., Ranska 3;7 milj. ja Irlanti 3,2 milj.. Kuva 18.

27 26 milj Japani Saksa Iso-Britannia Norja Muut Lähde: Tullihallitus Kuva 18. Liimapuuviennin arvo Havusahatavaran tuonti Havusahatavaran tuonti Tuonti kasvoi vuonna 2005 yhteensä noin kuutiota kuutioon. Kasvun taustalla oli lähinnä Venäjällä suomalaisomistuksessa olevien sahojen tuotannon tuonti Suomeen. Kasvu kohdistui pääasiassa kuusisahatavaran tuontiin, joskin höylätavaran tuonti kasvoi hieman. Havusahatavaraa tuotiin Venäjältä ja vähäisessä määrin Baltiasta. Höyläsahatavara tuli Venäjältä ja Virosta. Vuonna 2006 kuusisahatavaran tuonti on ollut edelleen kasvussa. Kuva m /06 Kuusisahatavara Mäntysahatavara Höyläsahatavara Lähde: Metla/Metinfo Kuva 19. Havusaha- ja höylätavaran tuonnin määrä

28 27 Kuusisahatavaran tuonnin keskihinta on ollut varsin vakaa. Mäntysahatavarassa tuonnin keskihinta on kuluvan vuoden aikana hieman kohonnut, kun taas höyläsahatavarassa se on laskenut. Euroa/m Mäntysahatavara Kuusisahatarava Höyläsahatavara /06 Lähde: Metla/Metinfo Kuva 20. Havusaha- ja höylätavaran tuonnin yksikköhinta Lehtisahatavaran (koivusahatavaran) tuonti Kuvassa 21 on tarkasteltu Virosta ja Venäjältä tapahtunutta lehtisahatavaran tuontia, joka on pääasiassa koivusahatavaraa. Huipussaan tuonti oli vuonna 2000, josta se on puoliintunut vuonna 2005 noin kuutiometriin. Vuonna 2005 Venäjältä tuodun sahatavaran keskihinta oli 171 /m 3 ja Virosta tuodun 522 /m m 3 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Viro Venäjä Lähde: Metla/Metinfo Kuva 21. Lehtisahatavaran tuonti

29 28 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Raaka-aine Vuonna 2005 koko metsäteollisuuden puunkäyttö oli yhteensä 65,6 milj. m 3 (-10 %), josta kotimaista oli 49,9 milj. m 3 (-13 %) ja tuontipuuta 15,7 milj. m 3. Sahateollisuuden puun käyttö (kuva 22) oli yhteensä 27,0 milj. m 3 (-7,5 %), josta tuontipuun osuus oli 3,6 milj. m 3 ja se tuli pääasiassa Venäjältä. Sahateollisuuden puun käyttö jakaantui: mäntytukki 11,2 milj. m 3, mäntykuitu 1,2 milj. m 3, kuusitukki 13,9 milj. m 3, kuusikuitu 0,6 milj. m 3, lehtipuu n. 0,3 milj. m 3. Kuitupuun käyttö on vielä vähäistä tukkipuun käyttöön verrattuna, mutta käytön arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan metsien rakenteesta ja sen hintatasosta johtuen. Milj. m Mänty Kuusi Lehtipuu Tuontipuu Lähde: Metla/Metinfo Kuva 22. Sahateollisuuden puunkäyttö Vuoden 2006 alussa tulleen veromuutoksen seurauksena puukauppa kävi nihkeästi alkuvuodesta. Syksyyn mennessä tilanne on kuitenkin korjaantunut ja puun ostoissa ollaan viime vuoden tasolla. Alueesta riippuen tilanne tosin vaihtelee ja yritysten välinen kilpailu raaka-aineesta on heijastumassa tukkien hintoihin. Nyt voisikin toivoa malttia niin raaka-aineen myyjiltä kuin ostajilta, ettei väärällä hintapolitiikalla pilata toimialan tulevaisuuden toimintaedellytyksiä. Etenkin itäisessä Suomessa sijaitsevat sahat ovat riippuvaisia Venäjältä tulevasta raaka-aineesta. Tähänkin liittyy epävarmuustekijöitä. Venäjällä on halukkuutta rajoittaa raakapuun tuonti, nostaa tulleja ja lisätä sen jalostusta paikanpäällä. Lisäksi luonnonsuojeluun liittyvät asiat näyttävät nousevan yhä enemmän esille. Suomalaiset alan suuryritykset yritykset ovatkin varautumassa tähän investoimalla sahauskapasiteettia Venäjän puolelle.

30 29 KTM:n teettämän Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 kyselyn mukaan 43 prosenttia toimialan yrityksistä suorittaa ostonsa alkutuottajilta ja raaka-aineen valmistajilta, 30 prosenttia tukku- ja vähittäiskaupalta ja 24 prosenttia muilta yrityksiltä. Pk-sahoille raaka-aineen toimittajia ovat metsänomistajat, metsäyhtiöt ja Metsähallitus. Jalostajat taas hankkivat raaka-aineensa suoraan sahoilta tai tukkukaupasta. 4.2 Tuotanto Havusahatavaran tuotanto Maailmassa havusahatavaran tuotanto vuonna 2005 oli 322 milj.m 3 (+2 %). Suurimmat tuottajat vuonna 2005 olivat USA 69,2, Kanada 58,5, Saksa 21,0, Venäjä 19,8, Ruotsi 17,8, ja Japani 13,3 milj. kuutiometriä. Euroopassa Venäjä mukaan lukien tuotanto oli noin 130 milj. kuutiometriä (+4 %). EU-maissa (25) tuotanto oli noin 95 milj. kuutiometriä (+4,7 %) eli 7,3 milj. m 3 yli käytön. Kuten kuvasta 23 nähdään, sahatavaran tuotanto on vuonna 2005 kasvanut merkittävästi Saksassa, Venäjällä ja Ruotsissa. Selkeästi tuotanto on supistunut vain Suomessa. Myös Kanadan tuotanto supistui vajaat miljoona kuutiota. Milj. m 3 25,0 20, ,0 10,0 5,0 0,0 Venäjä Saksa Ruotsi Suomi Itävalta Ranska Tsekki Latvia Lähde: Faostat 2006 Kuva 23. Merkittävimmät sahatavaran tuottajamaat Euroopassa Keski-Euroopassa ennen kaikkea Saksassa ja Sveitsissä on vireillä merkittäviä sahauskapasiteettia lisääviä hankkeita. Kuitenkin vain osa näistä toteutunee raaka-aineen riittävyydestä ja hinnasta johtuen.

31 30 Myös Venäjällä suunnitellaan mittavaa sahauskapasiteetin lisärakentamista. Kapasiteetti Venäjällä tulee kasvamaan, mutta tuskin suunnitellussa. laajuudessa. Ongelmana ovat puutteellinen infrastruktuuri, kohoavat kustannukset sekä pääomien niukkuus Havusahatavaran tuotanto Suomessa Vuonna 2005 havusahatavaraa tuotettiin Suomessa 12,2 milj. kuutiometriä arvoltaan noin 2,1 mrd. euroa (kuva 24). Tuotannon supistuminen edelliseen vuoteen verrattuna oli seurausta kesän metsäteollisuuden työselkkauksesta ja muista syistä tehdyistä tuotannon supistuksista. Kuluvan vuoden tuotannon arvioidaan asettuvan edellisen vuoden tasolle. Suurimpia sahatavaraa ja sen jalosteita tuottavia yrityksiä ovat Stora-Enso Timber Oy, Metsäliitto (Finnforest), UPM-Kymmene Oyj, Versowood-konserni, Vapo Timber Oy ja Keitele Timber Oy m /06 Milj Tuotannon määrä Tuotannon arvo Lähde: Metsäteollisuus ry, Tilastokeskus Kuva 24. Havusahatavaran tuotannon määrä ja arvo Koivusahatavaran tuotanto Kuten alla olevasta kuvasta (kuva 25) havaitaan, koivusahatavaran tuotanto saavutti huippunsa vuonna 2002 liittyen mm. IKEAn aikaansaamaan koivubuumiin. Tämän jälkeen tuotanto on vuosittain supistunut ja oli vuonna 2005 enää m 3. Supistuneen kysynnän lisäksi tähän ovat vaikuttaneet sopivan raaka-aineen saanti ja hinta sekä kilpailukykyisempi tarjonta Venäjältä ja Baltiasta.

32 m Lähde: Faostat 2006 Kuva 25. Koivusahatavaran tuotanto Jalosteiden tuotanto Tilastolähteistä ei ole mahdollista selvittää sahatavaran ensiasteen jalostusta harjoittavien yritysten lukumäärää eikä tuotannon määrää. Tavanomaisimpia jalosteita ovat ympäri tai profiiliin höylätty sahatavara sekä sormijatkettu sahatavara. Pelkästään sahatavaran jalostusta harjoittavien yritysten lisäksi jalostustoimintaa harjoitetaan sahaustoiminnan ja puutavarakaupan yhteydessä. Eri lähteistä kootun tiedon perusteella voidaan arvioida, että jalostustoimintaa harjoitetaan noin 300 toimipaikassa, joista noin puolet on pieniä, alle 5 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja. Jalosteiden vienti vuonna 2005 oli noin 1,0 milj. m 3. Kotimaassa jalosteiden käyttö on edelleen kasvanut rakentamisessa, sisustamisessa sekä rakennustuote- ja kalusteteollisuudessa. Jalostuskapasiteettia on rakennettu lisää ja tuotannon voidaan arvioida olevan 3,0 milj. kuution suuruusluokkaa Kyllästetyn puutavaran tuotanto Teollisesti kyllästetyn puutavaran tuotanto (kuva 26) oli vuonna 2005 yhteensä noin kuutiometriä (+9 %). Sahatavaraa kyllästettiin kuutiota (+6 %). Pylväitä kyllästettiin kuutiota (+8 %). Suolakyllästystä käytettiin sahatavaralle kun taas pylväissä 2/3 oli kreosiittikyllästystä ja 1/3 suolakyllästystä. Ratapölkkyjen kyllästys supistui hieman kuutiometriin. Kestopuuteollisuus ry:n kuului vuoden 2005 päättyessä 12 kyllästystoimintaa harjoittavaa yritystä, joille on myönnetty Kestopuu- tavaramerkin käyttöoikeus ja SFS-standardin mukaisen laatuleimausoikeus. Suurimpia puutavaran kyllästäjiä ovat Kuusisto-Group, Versowood-konserni, Iivari Mononen-konserni ja Pölkky Oy.

33 m Saha- ja höylätavara Pylväät Ratapölkyt Lähde: Kestopuuteollisuus ry Kuva 26. Kyllästetyn puutavaran tuotanto Lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto Lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto vuonna 2005 oli yhteensä kuutiometriä (kuva 27). Kasvua edellisestä vuodesta oli 26 prosenttia. Puulajeista eniten käsiteltiin kuusta ja sitten mäntyä. Lehtipuiden lämpökäsittely on jäänyt vähäiseksi. Kuluvana vuonna tuotannon on arvioitu kohoavaan jopa kuutioon. Kaikki merkittävimmät valmistajat (11 yritystä) kuuluvat Lämpöpuuyhdistykseen jolla on käytössään TermoWood tuotemerkki. Yhdistyksen jäsenillä käsittelykapasiteettia on noin kuutiometriä. Kapasiteetiltaan suurimmat lämpöpuun valmistajat ovat Lunawood Oy, Metsäliitto (Finnforest) ja Stora-Enso Timber Oy m e Mänty Kuusi Koivu Haapa Muut Lähde: Lämpöpuuyhdistys ry Kuva 27. Lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto

34 Liimapuun tuotanto Vuonna 2005 liimapuutuotanto (kuva 28) oli Liimapuuyhdistys ry:n keräämien tietojen mukaan m 3 (+9 %) ja liimahirsien tuotanto m 3 (-16 %). Liimapuun tuotanto on jatkanut kasvuaan viennin positiivisen kehityksen myötä. Liimahirren tuotannon supistuminen johtuu pääasiassa viennin negatiivisesta kehittymisestä. Liimapuuyhdistykseen kuuluu 15 alan yritystä, jotka vastaavat tuotannosta lähes kokonaan. Kapasiteetiltaan suurimpia liimapuun valmistajia ovat, Finland Laminated Timber Oy, Versowood-konserni, Metsäliitto (Finnforest) ja Keitele Engineering Wood Oy m Liimapuu Liimahirsi Lähde: Liimapuuyhdistys ry (vuodesta1999 eteenpäin vuodet ovat vertailukelpoisia keskenään) Kuva 28. Liimapuun tuotanto 4.3 Toimialan logistiikkarakenne Alla olevassa kuvassa on karkeasti hahmoteltu sahateollisuuden logistiikkarakennetta. Logistiikkaan liittyvien asioiden tehokas hoito on eräs tulevaisuuden kilpailutekijöistä. Mm. nopeus, täsmällisyys, palvelukyky, tietotekniikan soveltaminen ovat logistiikkaan liittyviä avainsanoja. Kuva 29.

35 34 RAAKA-AINE- TOIMITTAJAT - metsänomistajat -metsäyhtiöt - Metsähallitus - tuonti -ym. OSATOIMITTAJAT - pakkausmateriaalit - kemikaalit - energia - varaosat -ym. TUKIPALVELUT -puunkorjuu -kuljetukset - huolinta - kunnossapito - taloushallinto -ym. - sivutuotteet - energia - kuitupuu SAHATEOLLISUUS -hallinto -kehitys - suunnittelu - markkinointi - raaka-aineen hankinta - valmistus KOTIMAA - suora myynti - puutavarakauppa - rakennustarvikekauppa VIENTI - suora vienti - vientiagentti - maahantuoja - puutavarakauppa Rakentaminen Puuta käyttävä teollisuus Kuva 29. Toimialan logistiikkarakenne

36 35 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 5.1 Investoinnit Investoinnit ovat kahtena viime vuonna jääneet aiempaa oleellisesti alemmalle tasolle. Ennakkotietojen mukaan ne jäivät vuonna 2005 alle 80 milj. euron, noin 3 prosenttiin liikevaihdosta. Investoinnit ovat kohdistuneet edelleen pääosin koneisiin ja laitteisiin.uutta sahauskapasiteettia ei Suomeen ole kuitenkaan rakennettu ja uusinvestoinnit ovat kohdistuneet jatkojalostuksen kehittämiseen. Korvausinvestointien tavoitteena on ollut tuottavuuden parantaminen tietotekniikkaa ja sen sovelluksia lisäämällä. Toimialan kehittämiseen suunnatut aineettomat investoinnit ovat viime vuosina olleet vaatimattomat. Kun alalla vielä vuonna 2000 investoitiin kehittämiseen 20 milj. euroa, olivat investoinnit vuonna 2005 enää 2,8 milj. euroa eli 0,1 prosenttia alan liikevaihdosta. Milj e Koneet ja kalusto Rakennukset Muut Lähde: Tilastokeskus e) ennakkotieto Kuva 30. Käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit Kuten alla olevasta kuvasta nähdään, ovat poistot olleet kahtena viime vuonna nettoinvestointeja huomattavasti suuremmat. Kehityksen jatkuessa samansuuntaisena seurauksena on tuotantokoneiston loppuun kuluminen ja kilpailukyvyn hiipuminen.

37 Poistot Investoinnit Lähde: Tilastokeskus Kuva 31. Nettoinvestoinnit ja poistot KTM:n teettämän Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät -kyselyn 2006 mukaan (kuva 32) alan pk-yritykset arvioivat investointien kasvun hieman nopeutuvan seuraavan vuoden kuluessa. Yrityksistä 32 % arvioi investointien määrän kasvavan ja 10 % supistuvan seuraavan vuoden kuluessa. Taaksepäin katsottuna investointien määrä ei ole kehittynyt ennakoidulla tavalla. Saldoluku Odotukset Toteutunut I/95 II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 I/02 II/02 II/03 II/04 II/05 II/06 II/07 Lähde: KTM/ Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2006 Kuva 32. Investointien määrä seuraavan vuoden aikana 5.2 Kapasiteettitilanne Sahauskapasiteettia on sekä Suomessa että globaalisti enemmän kuin toteutunut tuotanto ja kysyntä edellyttävät. Suomessa kapasiteettia on poistunut jossain määrin konkurssien ja

38 37 yksiköiden sulkemisten seurauksena. Toisaalta sahoilla tapahtuvat tuotannon tehostamistoimenpiteen lisäävät sahauskapasiteettia ainakin jossain määrin. Metsäteollisuus ry:n ja PTT:n mukaan sahateollisuuden kapasiteetin käyttöaste jäi vuonna 2005 metsäalan työselkkauksen seurauksena 88 prosenttiin ja sen arvioidaan nousevan tänä vuonna 92 prosenttiin. Kapasiteettia sahauksessa on siis riittävästi ja kysyntään vastataan joko vuoroja lisäämällä tai vähentämällä. Sahatavaran ensiasteen jatkojalostuksessa kapasiteetin kasvu on kohdistunut pääasiassa höyläykseen, sormijatkamiseen, kuivaukseen sekä määrämittojen tuottamiseen. Uutta kapasiteettia on rakennettu pääsääntöisesti sahojen yhteyteen. Nykyiseen kysyntään nähden kapasiteettia on riittävästi, tarjontaa voidaan kasvattaa vuoroja lisäämällä. Uuden kapasiteetin rakentaminen tulisi perustua viennin kasvuun. Nykyinen ja vielä kasvavakin kyllästetyn puutavaran kysyntä on mahdollista tyydyttää nykyisellä kapasiteetilla. Edellyttävätkö mahdolliset toimialajärjestelyt uuden kapasiteetin rakentamista, jää myöhemmin nähtäväksi. Toiminnallista lämpöpuun valmistuskapasiteettia on m 3. Kuluvana vuonna tuotanto nousee kuutiometriin. Eräiden valmistajien kohdalla kapasiteetti alkaa olla täysin käytössä ja näiden kohdalla edessä saattaa olla investointeja kapasiteetin lisäämiseksi. Liimapuun tuotanto on lisääntynyt merkittävästi Euroopassa, jossa tuotantokapasiteetti on kasvanut 1,9 milj. kuutiometristä (1999) noin 4,5 milj. kuutiometriin (2005). Lisäksi liimapuukapasiteettia on merkittävästi Japanissa, Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa. Suomessa tuotantokapasiteettia on valmistajien ilmoitusten mukaan yhteensä noin m 3. Lisäksi on suunnitteilla tai toteutuksessa noin m 3 kapasiteettilisäykset. Käytännössä hyödynnettävää kapasiteettia lienee prosenttia ilmoitetusta kapasiteetista. Kapasiteetti kasvaa myös Kiinassa ja Pohjois-Amerikassa. Kapasiteetin lisäys ei voine olla heijastumatta alan kilpailutilanteeseen ja tuotteiden hintaan. KTM:n teettämän Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät -kyselyn 2006 mukaan alan pk-yrityksien keskimääräinen tuotantokapasiteetin käyttöaste on noussut hieman ollen 84 prosenttia. Kapasiteetin alikäytöstä ilmoittavien yritysten osuus on kuitenkin edelleen yli 50 prosenttia. Kapasiteetin ylikäytöstä ilmoittaneiden osuus on kasvanut 15 prosenttiin. (Taulukko13). Taulukko 13. Tuotantokapasiteetin käyttöaste (% ) Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Lähde: KTM/ Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2006

39 38 6 Taloudellinen tila 6.1 Kustannusrakenne, kannattavuus ja taloudellinen asema Puunsahaus Sahaustoiminnassa suurin huolenaihe liittyy kustannusrakenteen muuttumattomuuteen (taulukko 14). Pakollisten kustannusten (aine- ja tarvikekäyttö + ulkopuoliset palvelut + henkilöstökulut) osuus liikevaihdosta on viime vuosina ollut yli 83 %. Eli muihin kuluihin, kehittämiseen ja investointeihin on ollut käytettävissä yhteensä vajaat 15 % liikevaihdosta. Tilanne on huolestuttava, kun tiedetään kustannusrakenteen korjaamiseen liittyvät vaikeudet. Kuluvana vuonna sahatavaran hinnat ovat kohonneet, mutta niin ovat kohonneet myös mm. tukkien hinnat, energia, kuljetukset ja palkat. Taulukko 14. Kustannusrakenne, puunsahaus (6 249 henkilöä) Havaintoja Liikevaihto aine- jatarvikekäyttö % 65,6 66,1 66,1 65,4 -ulkopuol. palvelut % 7,8 8,7 7,9 8,5 -henkilöstökulut % 9,7 9,2 9,4 9,6 -muut kulut % 11,2 10,9 11,6 11,7 +/- varaston muutos 0,3 1,6 0,1-0,9 Käyttökate % 6,0 6,8 5,1 3,9 -poistot % 3,9 3,5 3,7 3,5 Liiketulos % 2,1 3,2 1,5 0,4 -rahoituskulut % 1,7 1,4 1,3 1,3 +rahoitustuotot % 0,3 0,2 0,2 0,3 -verot % 0,3 0,6 0,4 0,2 Nettotulos 0,3 1,4-0,1-0,8 +/- satunn. tuotot/kulut % 0,2 0,0-0,1-0,2 Kokonaistulos 0,5 1,4-0,2-1,0 Lähde: Finnvera Oyj Sahaustoiminnan kannattavuustilanne ja taloudellinen asema ovat huolestuttavat (taulukko 15). Parin viime vuoden nettotulos (mediaani) on ollut negatiivinen ja sijoitetun pääoman tuotto (mediaani) erittäin vaatimaton. Omavaraisuusaste (mediaani) on alhainen ja velkaantumisaste (mediaani) korkea kestämään tuloksellisesti heikkoja vuosia.