Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden"

Transkriptio

1

2 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Toimialaraportti Pasi Loukasmäki 5/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2010 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Loukasmäki Pasi Toimialapäällikkö Kainuun ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2009 toimialan (TOL1623), muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus tuotannon bruttoarvo oli 1,4 mrd. euroa, viennin arvo 264 milj. euroa. Aineelliset nettoinvestoinnit olivat 22 milj. euroa josta pääosa koneita ja laitteita. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan vuonna 2008 alan toimipaikkoja oli 884 ja ala työllisti noin henkilöä. Toimialan luvut ovat laskeneet merkittävästi vuonna 2008 alkaneen laman vaikutuksesta. Vuonna 2009 erityisesti investoinnit romahtivat. Puutalojen valmistusta (TOL 16231) harjoitettiin vuonna 2008 Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan 236 toimipaikassa, jotka työllistivät henkilöä. Alan liikevaihto oli vuoden 2009 ennakkotiedon mukaan 585 milj. euroa ja aineelliset nettoinvestoinnit 11 milj. euroa. Alan kannattavuus laski ennakkotiedon mukaan vuonna 2009 ja oli käyttökatteella (mediaani) mitattuna 5,2 %, omavaraisuusasteen mediaani oli noin 21 %. Pientalorakentamisen kasvu kotimaassa on kääntynyt laman jälkeen taas nousuun. Alan viennin kasvu riippuu hirsitaloteollisuudesta, potentiaalisin kasvualue on edelleenkin Keski-Eurooppa ja Venäjä. Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta (TOL 16239) harjoitettiin vuonna 2008 Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan 648 toimipaikassa, jotka työllistivät henkilöä. Alan liikevaihto oli vuoden 2009 ennakkotiedon mukaan 746 milj. euroa ja aineelliset nettoinvestoinnit 12 milj. euroa. Alan kannattavuus laski ennakkotiedon mukaan selkeästi vuonna 2009 ja oli käyttökatteella (mediaani) mitattuna 5,9 %. Omavaraisuusasteen mediaani oli noin 34 %. Kannattavuutta ja yritysten taloudellista asemaa kuvaavat tunnusluvut vaihtelevat tuoteryhmittäin, yleensä vahvasti vientimarkkinoilla toimivilla yrityksillä toiminnan kannattavuus on parempi kuin pelkästään kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien kasvumahdollisuus on asiakkaiden ja kuluttajien tarpeita palvelevissa puutuotteissa ja niihin liitettävissä palveluissa. Puutuotteilla on myös ympäristön ja ilmaston kannalta kilpailuetua verrattuna uusiutumattomia luonnonvaroja käyttäviin materiaaleihin. Näiden etujen hyödyntäminen edellyttää tuotekehityspanostuksia toimialan yrityksiltä. Kilpailu markkinoilla on kovaa ja useiden tuotteiden osalta riittävää kilpailukykyä vientimarkkinoilla on vaikea saavuttaa. Ala on koko Euroopassa kaikkialla pitkälti kotimarkkinateollisuutta ja valmistuskapasiteettia on riittävästi. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, s-posti: puh ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Pasi Loukasmäki, s-posti: puh Asiasanat Puutalot, hirsitalot, ovet, ikkunat, kattotuolit, puurakentaminen ISSN Kokonaissivumäärä 69 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan HELSINGFORS PB STATSRÅDET Telefon Telefax (09) /2010 Författare Loukasmäki Pasi Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Kajanaland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Branschrapport om tillverkning av trähus och annan tillverkning av byggnadssnickerier Referat Enligt förhandsinformation från Statistikcentralen uppgick bruttovärdet inom branschen (NI 1623), tillverkning av andra byggnads- och in-redningssnickerier, år 2009 till 1,4 miljarder euro, värdet av exporten till 264 miljoner euro. De materiella nettoinvesteringarna uppgick till 22 miljoner euro och utgjordes huvudsakligen av maskiner och anordningar. Enligt Statistikcentralens företags- och arbetsställeregister var år 2008 antalet verksamhetsställen inom branschen 884 och branschen sysselsatte cirka personer. Siffrorna för branschen har sjunkit avsevärt till följd av lågkonjunkturen som började år År 2009 rasade i synnerhet investeringarna Tillverkning av trähus (NI 16231) bedrevs enligt Statistikcentralens företags- och arbetsställeregister år 2008 på 236 verksamhetsställen som sysselsatte personer. Enligt förhandsinformationen för 2009 omsatte branschen 585 miljoner euro och de materiella nettoinvesteringarna uppgick till 11 miljoner euro. Enligt förhandsinformationen minskade branschens lönsamhet år 2009 och var med driftsbidraget (medianen) mätt 5,2 %. Medianen för soliditeten var cirka 21 %. I Finland har tillväxten i byggandet av småhus på nytt vänt uppåt efter lågkonjunkturen. Branschens exporttillväxt är beroende av stockhusindustrin. De mest potentiella tillväxtområdena är fortfarande Centraleuropa och Ryssland. Annan tillverkning av byggnadssnickerier (NI 16239) bedrevs enligt Statistikcentralens företags- och arbetsställeregister år 2008 på 648 verksamhetsställen som sysselsatte personer. Enligt förhandsinformationen för 2009 omsatte branschen 746 miljoner euro och de mate-riella nettoinvesteringarna uppgick till 12 miljoner euro. Branschens lönsamhet minskade enligt förhandsinformationen tydligt år 2009 och var med driftsbidraget (medianen) mätt 5,9 %. Medianen för soliditeten var cirka 34 %. Nyckeltalen som beskriver lönsamheten och företagens ekonomiska ställning varierar från produktgrupp till produktgrupp. I allmänhet är lönsamheten bättre hos de företag som är aktivt verksamma på exportmarknaden än hos dem som endast är verksamma på hemmamarknaden. Tillväxtmöjligheten för tillverkarna av byggnadssnickerier ligger i träprodukter som tillgodoser kundernas och konsumenternas behov samt i de tjänster som kan anslutas till produkterna. Träprodukter har också med tanke på miljön och klimatet en konkurrensfördel jämfört med material som använder icke-förnybara naturresurser. För att dessa fördelar ska kunna tillvaratas, förutsätts att företagen inom branschen satsar på produktutveckling. Konkurrensen på marknaden är hård och för många produkters vidkommande är det svårt för företagen att bli tillräckligt konkurrenskraftiga på exportmarknaden. Branschen är överallt i Europa i hög grad en hemmamarknadsindustri och det finns tillräckligt med tillverkningskapacitet. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Pasi Loukasmäki, tfn Nyckelord Trähus, stockhus, dörrar, fönster, takstolar, träbyggande ISSN Sidoantal 69 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

6 Sisällysluettelo Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan rakenne Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Toimialan työvoimarakenne Toimialan alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimaan markkinat Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Tuotanto ja tuotantomenetelmät Toimialan tuotanto Toimialan logistiikkarakenne Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Tuotekehitys Taloudellinen tila Kannattavuus, taloudellinen tila ja kustannusrakenne Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Markkinoiden kehitys Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehitystoiminta Innovaatiot ja tuotteistaminen Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Julkinen rahoitus ELY-keskusten rahoitus Tekesin rahoitus Finnvera Oyj:n rahoitus Lähteet...67 Liite 1: Bruttoarvon kehitys Suomen puuteollisuudessa PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää seitsemän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia, kivi- ja kaivosteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet -sivuilla ositteess a www. toimialaraportit.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimia Online kuvatietokannan kautta, ja ne on saatavissa ao. raportin kohdalta. Toimiala Online on toimialapäälliköiden käytössä oleva tietojärjestelmä, josta saadaan raporttiin keskeiset tiedot. Toimiala Online tietopalvelu on uudistunut kesän 2010 aikana siten, että kaikkien toimialaryhmien laajat tunnuslukutiedot yrityskokoluokittain ovat nyt vapaasti saatavissa Toimiala Online tietopalvelusta; osoitteesta Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Julkaisut palvelevat alan yritysten, yrittäjien, rahoittajien sekä yksityisen ja julkisen sektorin alaa palvelevien organisaatioiden ja sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta (TOL 1623), alatoimialojen puutalojen valmistus (TOL 16231) ja muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 16239) pohjalta. Alatoimialoja, esim. hirsitalot, puuelementit, ikkunat, ovet, käsitellään sillä laajuudella kuin aineistoa on saatavissa. Raportissa on otettu joissain kohdissa mukaan esimerkinomaisesti myös muita puutuotealan toimialaluokkia. Raportissa olevat toimialaluokat ovat uuden TOL 2008 järjestelmän mukaisia. Aikaisemmissa puualaa koskevissa toimialaraporteissa on käytetty TOL 2002 luokan mukaisia toimialaluokkia, joten raportin tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia vanhoihin raportteihin. Rakennuspuusepänteollisuus Suomessa on teknologisesti kehittynyt toimiala jonka pääpaino on kotimaan markkinoissa, kansainvälistynyttä on toiminta vain parilla alatoimialalla. Teollisuuden tuotteet löytävät tiensä kuluttajille jatkossa yhä enemmän palveluprosessin osana. Toimialan yritykset toimivat pääsääntöisesti ruuhkasuomen ulkopuolella luoden työmahdollisuuksia myös harvempaan asutetuilla alueilla. Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti ELY-keskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online tilastokuvien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri tahoja yrityshankkeiden suunnittelussa tai hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

8 suuntaamisessa. Julkaisu on aikaisempina vuosina ollut vain viranomaiskäytössä, mutta nyt se on vapaasti saatavilla, edellyttäen kuitenkin rekisteröintiä (jolla saa samalla käyttöönsä toimialaraportit). Kiitän tässä yhteydessä lämpimästi kaikkia yritysten ja sidosryhmien edustajia, jotka ovat antaneet aikaansa ja asiantuntemustaan raporttia päivittäessäni. Toivon, että tämä julkaisu antaa hyvän peruskuvan toimialasta sekä kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan. Kajaanissa Pasi Loukasmäki Toimialapäällikkö PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2008), luokkaan 162 Puu-, korkki-, olki-, ja punontatuotteiden valmistus kuuluvaa alatoimialaa muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 1623) jaettuna kahteen alatoimialaan. Puutalojen valmistus (TOL 16231), käsittää rakennusten tehdasmaisen valmistuksen pääasiassa puusta, esim. asuinrakennukset vakituista tai vapaa-ajan asumista varten, saunarakennukset, vajat jne. Tähän kuuluu myös siirrettävien puurakennusten valmistus, mutta puutalojen pystytys rakennuspaikalla ei kuulu (41200) Tarkastelun pääpaino kohdistuu elementti- ja hirsirakenteisten rakennusten valmistukseen. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 16239), käsittää rakentamisessa käytettäväksi tarkoitettujen puutavaroiden valmistus, ikkunoiden ja ovien sekä niiden kehysten, portaiden, kattotuolien, rakennuselementtien, puuväliseinien, rakennuslistojen sekä aita-, portti- ja laiturielementtien valmistus. Tähän ei kuulu keittiökalusteiden, levytuotteiden eikä parketin valmistus (31020, 31090, 31010,16213, 16212, 16211, 1622) Tarkastelun pääpaino kohdistuu ikkunoiden ja ovien valmistukseen, naulalevyrakenteiden valmistus on pienemmässä osassa. Seuraavassa taulukossa on lukuja Tilastokeskuksen teollisuuden alue- ja toimialatilastotietokannasta sekä tullin tilastokannasta uljas.tulli.fi. Keittiökalusteiden luvut lisätty mukaan koska ne usein luetaan rakennuspuusepäntuotteeksi. Keittiökalusteiden luvut eivät sisälly rakennuspuusepäntuotteiden kokonaislukuihin. Vuoden 2009 luvut bruttoarvo ja jalostusarvo ovat ennakkotietoja. Vientitiedot v ja vuoden 2008 luvut ovat lopullisia tietoja. Taulukko 1: Puualan lukuja TOL Luokka Vuosi Tuotannon bruttoarvo milj. Toimipaikat kpl v.2008 Henkilöstö v.2008 Jalostusarvo, milj. Vienti milj. v Sahatavara ja puutuotteet TOL 16 enn Puun sahaus, höyläys ja kyllästys TOL 161 enn Vaneri ja puupaneelit TOL 1621 enn Muut Rakennuspuusepäntuotteet TOL 1623 enn Puutalot TOL Muu rakennuspuusepäntuot. valmistus TOL Puupakkaukset TOL 1624 enn Muiden puutuotteiden valmistus TOL 1629 enn Keittiökalusteet TOL Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, teollisuuden alue- ja toimialatilasto. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

10 Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Tuotannon bruttoarvon kaava on seuraava: Liikevaihto + toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + liiketoiminnan muut tuotot - käyttöomaisuuden luovutusvoitot - kauppatavaroiden hankinta = BRUTTOARVO. Todettakoon että tämän raportin toimialaluvut perustuvat tietoihin siitä mihin TOL -luokkaan yritykset ovat ilmoittaneet itsensä. Esimerkiksi jos puutalojen valmistuksen luokkaan kuuluvia yrityksiä on ilmoitettu talonrakentamisen luokkaan, käytettävissä olevat luvut eivät anna täsmällistä kuvaa toimialasta. Raportti antaa kuitenkin riittävän tarkan kuvan toimialan suuruudesta ja kehityssuunnasta. Edellä olleen taulukon avulla on rakennuspuusepänteollisuutta helppo verrata muihin puutuoteteollisuuden toimialoihin. Seuraavassa kuvassa on kuvattu TOL 162 puutuotteiden volyymi-indeksiä (kuvaa teollisuuden kiinteähintaisen tuotoksen suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn perusajankohtaan) ja alatoimialojen puutalot ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus liikevaihdon kehitysindeksejä. Kuva 1: Liikevaihdon ja volyymi-indeksin kehitys indeksinä, kausitasoitettu Kausitasoitettu / Puu-, korkki-, olki-, ja punontatuotteiden valmistus, VOL. IND Puutalojen valmistus LV. IND Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus LV. IND. Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, raportin tekijä laskenut keskiarvoluvut vuosille (v. 2005= 100) Volyymi-indeksillä mitattuna puutuotteiden (TOL 162) valmistus seuraa koko teollisuustuotannon kehitystä. Puutuotteissa volyymin lasku on kuitenkin alkanut aikaisemmin ja käynyt laman aikana syvemmällä kuin teollisuudessa keskimäärin. Myös laman jälkeen nousu on alkanut muuta teollisuutta aikaisemmin. Liikevaihdon kehitys on puutalojen valmistuksessa ollut ennen lamaa muuta rakennuspuuteollisuutta nopeampaa ja jatkunut PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 pidempään. Käännepiste on kuitenkin saavutettu kesällä 2007 ja vuodesta 2009 liikevaihdon indeksi on ollut lähes sama puutaloilla ja muissa rakennuspuusepäntuotteissa. Maamme koko teollisuuden C tuotannon bruttoarvosta (ennakkotieto 2009) 98 mrd., sahatavaran ja puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksen osuus on 5,8 %, osuus työpaikoista 9,3 % ja viennistä 4,1 %. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen osuus sahatavaran ja puutuotteiden (TOL 16) toimipaikoista on 33,4 %, henkilöstöstä 40,2 %, liikevaihdosta 31,1 % ja viennistä 15,9 %. Kokonaisuutena puualan tuotteiden kulutus EUalueella on melko tarkasti sama kuin tuotantokin. Kuva 2: Liikevaihdon indeksin vertailua keskeisiin puutuotetoimialoihin Kausitasoitettu indeksi / Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Puutalojen valmistus Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 310 Huonekalujen valmistus Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus. 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

12 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö TOL 1623, Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus liikevaihto yhteensä oli vuonna 2009 tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 1,3 mrd. euroa. (vuonna 2008, 1,8 mrd. euroa) Laman vaikutus näkyy selvästi vuoden 2009 luvuissa. Seuraavaksi on käsitelty alatoimialojen Puutalojen valmistus (TOL 16231) ja Muu Rakennuspuusepäntuotteiden (TOL 16239) valmistus lukuja erikseen. Alatoimialoille ennakkotiedot vuodelta 2009 oli käytössä vain liikevaihtotiedoista, ei henkilöstö ja toimiapaikkatiedoista Puutalojen valmistus Liikevaihdon ja henkilöstön määrän kasvu on kääntynyt laskuun, toimipaikkojen määrän (246 kpl v. 2008) pysyessä vakaana. Kuva 3: Liikevaihto sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä, puutalot (TOL 16231) Liikevaihto milj., toimipaikat e Toimipaikat Liikevaihto Henkilöstö Henkilöstön määrä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys ja toimipaikkatilasto. Ennuste 2009, liva on ennakkotieto, muut raportin tekijän. Puutalojen valmistuksen liikevaihto oli vuoden 2009 ennakkotiedon mukaan yhteensä 585 milj. (v milj.), Keskimääräinen toimipaikan liikevaihto oli 2,5 milj. euroa (v ,5 milj.) Puutalojen valmistuksen tunnuslukujen selkeästi hitaammin vaikuttanut taantuma selittynee hirsitalojen viennillä, joka jatkui pidempään lähes entisellään. Vuoden 2010 liikevaihto noussee n. 800 milj. euroon. Viimeaikaisten tietojen mukaan kotimaan kauppa on elpynyt. Talopakettien (Talopakettimarkkinat, RTS) myynti oli 9/ % euroissa ja 43 % kappaleissa edellisvuotta edellä ja hirsitalojen (Hirsitalomarkkinat, RTS) kotimaan myynti PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 on palannut lähes entiselleen (20 % vuotta 2009 edellä), vientikauppa hirsitaloissa on laskenut (10 % vuotta 2009 jäljessä). Vuonna 2008 puutalojen valmistus työllisti yhteensä henkilöä (-177). Keskimääräinen toimipaikan henkilöstövahvuus on 16 henkilöä. Parhaimmillaan, vuonna 1999, ala työllisti henkilöä 276 toimipaikassa. (vanhan TOL 2002 luokituksen mukainen tieto) Kesän Pk-yritysbarometri 2/2010 kyselyn mukaan suurin osa puutalojen valmistajista arvioi henkilöstön määrän pysyvän samana seuraavan 12 kuukauden kuluessa. Yli puolet arvio liikevaihdon kasvaneen vuoden takaiseen ja lähes puolet (42,9 %) ennakoi liikevaihdon kasvavan myös seuraavan vuoden aikana. Kyselyn tuloksia on seuraavissa taulukoissa. Kuvat 4-7: Henkilökunnan ja liikevaihdon määrä seuraavan vuoden aikana ja vuoden takaiseen verrattuna, puutalot. Henkilöstön määrä vuoden kuluttua Henkilöstön määrä vuoden takaiseen verrattuna 14 % 22 % suurempi 21 % 29 % suurempi yhtäsuuri yhtäsuuri 64 % pienempi 50 % pienempi Liikevaihto vuoden kuluttua Liikevaihto vuoden takaiseeen verrattuna 7 % 50 % 43 % suurempi yhtäsuuri pienempi 7 % 29 % 64 % suurempi yhtäsuuri pienempi Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM. 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

14 2.1.2 Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Henkilöstömäärä on laskenut jyrkästi, liikevaihto myös. Toimipaikkojen määrä on laskenut aikaisemmista vuosista selkeästi, mutta on nyt hieman noussut (676 kpl v ja 665 kpl v. 2007). Kuva 8: Tuotannon arvo sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä, rakpuu (TOL 16239) Liikevaihto milj. ja toimipaikat kpl e Henkilöstön määrä Toimipaikat Liikevaihto Henkilöstö Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus. Ennuste 2009, liva on ennakkotieto, muut raportin tekijän Muiden rakennuspuusepäntuotteiden liikevaihto vuoden 2009 ennakkotiedon mukaan oli yhteensä 746 milj. euroa (vuonna 2008, 903 milj.), vuoden 2010 liikevaihto tullee nousemaan yli 900 milj. euron. Keskimääräinen toimipaikan liikevaihto oli 1,3 milj. euroa (v ,6 milj.). Vuonna 208 muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus työllisti henkilöä (-539). Keskimääräinen toimipaikan henkilöstövahvuus on 10. Parhaimmillaan, vuonna 1990, ala työllisti henkilöä toimipaikassa. (vanhan TOL 2002 luokituksen mukainen tieto). Kesän Pk-yritysbarometri 2/2010 kyselyn mukaan muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajista vain pieni osa (18 %) uskoo henkilöstön määrän laskevan seuraavan 12 kuukauden aikana. Liikevaihto on kyselyn mukaan kasvanut yli puolella (59 %) vuoden takaisesta. Kukaan kyselyyn osallistuneista ei usko liikevaihdon laskevan seuraavan 12 kuukauden aikana. PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 Kuvat 9-13: Henkilökunnan ja liikevaihdon määrä seuraavan vuoden aikana ja vuoden takaiseen verrattuna, rak.puu Henkilöstön määrä vuoden kuluttua Henkilöstön määrä vuoden takaisen verrattuna 14 % 33 % suurempi 18 % 32 % suurempi yhtäsuuri yhtäsuuri 53 % pienempi 50 % pienempi Liikevaihto vuoden kuluttua Liikevaihto vuoden takaiseen verrattuna 41 % 59 % suurempi yhtäsuuri 27 % 14 % 59 % suurempi yhtäsuuri pienempi Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen yrittäjät, Finnvera ja TEM 2.2 Toimialan työvoimarakenne Puutuoteteollisuuden toimialalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: puutavaran käsittelijät, erilaiset puutavaratyöntekijät, vaneri- ja kuitulevytyöntekijät, veneenrakentajat, huonekalupuusepät, konepuusepät ja puupinnan käsittelijät. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne puualan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoihin työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet toimistojen tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Kuvaan on lisäksi merkitty työ- ja elinkeinotoimistojen toukokuussa 2010 raportoimat puualan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

16 Kuva 14: Työvoiman kohtaantotilanne puualalla Työvoiman kohtaantotilanne tammi - toukokuu 2010 Puuala Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) TE -toimiston raportoima vaikeasti täytettävä paikka, toukokuu 2010 Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) Tuotantotyöntekijä Höyläkoneen hoitaja Höylääjä Sormijatkoslinjan hoitaja Lähde: TEM Kartassa oleva tilanne ei kuvaa korkeammin koulutettuihin ammatteihin kohdistuvia rekrytointiongelmia puutuotealalla. Puualalla rekrytoiduista osaajista lähes kaikki, yli 90 % ovat toisen asteen suorittaneita henkilöitä (EK:n selvitys: Palkataan koulutettuja osaajia 2007, julkaistu huhtikuu 2008). Selvityksen mukaan AMK-tutkinnon suorittaneiden rekrytointi on kasvussa yleisesti. Saman selvityksen mukaan puualalla oli vähiten insinöörirekrytointeja. Tämä johtunee siitä, että puualalle ei kouluteta riittävästi insinöörejä. Toimiala on osittain joutunut siihen tilanteeseen, jossa olemassa olevasta henkilöstöstä koulutetaan ammattija erikoisammattitutkintojen avulla esimieskuntaa. Tämä ei ole hyvä kehitys, eikä kaikille, ainakaan pienille yrityksille mahdollista. Teollisuuden toimialoilla on suuria eroja rekrytoinnin rakenteessa. Esimerkiksi puuteollisuuteen rekrytoiduista yli 90 prosenttia oli ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Kun otetaan huomioon parin prosentin ilman koulutusta olevien osuus, voidaan todeta, että amk- ja yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus rekrytoiduista puuteollisuudessa on pienin kaikista aloista ja on kaksi kertaa pienempi kuin seuraavana PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 olevan toimialan. Puutuotealan yritysten, järjestöjen ja valtiovallan tulisi ryhtyä pikaisiin toimiin tämän ongelman ehkäisemiseksi Työmarkkinoilta poistuminen Poistumisennusteissa poistumislajeja ovat vanhuuseläkkeelle siirtyminen, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ja kuolleisuus. Oletuksena laskelmissa on se, että jokainen työllinen pysyy toimialallaan siihen asti kunnes jää eläkkeelle tai kuolee. Toimialalta toiselle siirtymiä tai muita työelämän virtoja ei ennusteissa käsitellä. Induforin ennusteen mukaan työmarkkinoilta poistuu vuoteen 2015 mennessä Suomessa noin 23 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna Edelleen vuosina työvoimasta poistuu noin 24 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna Puutavaran ja puutuotteiden valmistuksessa työvoiman poistumaosuus vuosina on hieman pienempi kuin keskimäärin, hieman alle 20 prosenttia. Myöhemmin, vuosina puualan poistuman ennakoidaan olevan sitä vastoin suuremman kuin keskimäärin, noin 26 prosenttia. Kuva 15: Työvoiman poistumaosuus Kaikki toimialat 10 5 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 0 Työvoiman poistumaosuus (%) Työvoiman poistumaosuus (%) Lähde: Indufor. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

18 2.3 Toimialan alueellinen jakauma Taulukko 2: Puutalojen valmistus ELY-alueittain v ELY-keskusalue Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto 1000 Pohjois-Pohjanmaan ELY Etelä-Pohjanmaan ELY Pohjanmaan ELY Keski-Suomen ELY Lapin ELY Pohjois-Savon ELY Hämeen ELY Etelä-Savon ELY Kainuun ELY Uudenmaan ELY Pirkanmaan ELY Varsinais-Suomen ELY Pohjois-Karjalan ELY Kaakkois-Suomen ELY Satakunnan ELY Yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus Viiden ELY-keskuksen alueella tehdään 77 % koko alan liikevaihdosta, Pohjois-Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa ovat selkeästi suurimmat alueet. Vuoteen 2007 verrattuna liikevaihto on laskenut eniten Etelä-Pohjanmaalla (-11 %). Pirkanmaa ja Satakunta ovat ainoat maakunnat joissa ei ole tapahtunut liikevaihdon laskua. Henkilöstön määrä on laskenut eniten Pohjois- Pohjanmaalla (-98 hlö) ja Keski-Suomessa (47 hlö). Taulukko 3: Muiden rakennuspuusepäntuot. valmistus ELY-alueittain v ELY-keskusalue Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto 1000 Hämeen ELY Pohjois-Pohjanmaan ELY Etelä-Pohjanmaan ELY Pohjois-Savon ELY Pirkanmaan ELY Uudenmaan ELY Etelä-Savon ELY Keski-Suomen ELY Pohjanmaan ELY Varsinais-Suomen ELY Lapin ELY Kaakkois-Suomen ELY Satakunnan ELY Pohjois-Karjalan ELY Kainuun ELY Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 Viiden ELY-keskuksen alueella tehdään 64 % koko alan liikevaihdosta. Vuoteen 2007 verrattuna laskua on tapahtunut joka maakunnassa. Merkittävimmät laskut on tapahtunut Etelä-Pohjanmaalla (-64 %, liva, -689 hlöä) ja Pohjois-Pohjanmaalla (- 59 % liva, hlöä). Laman vaikutus on ollut muissa rakennuspuusepän tuotteissa puutalojen valmistusta selkeästi kovempi. 2.4 Yrityskannan muutokset Kuva 16: Yrityskannan nettomuutos Nettomuutos, kpl Puutalot Muu rak.puu Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Kuvassa oleva nettomuutos on saatu vähentämällä toimialalla aloittaneista yrityksistä lopettaneet yritykset. Puutaloissa v aloitti 5 ja lopetti 9 yritystä (-4) ja Muu Rak.puu aloitti 22 ja lopetti 35 yritystä (-13). Jos terveellä toimialalla syntyy uusia yrityksiä 10 % yritysmäärästä, puutalojen valmistuksessa se tarkoittaisi n 25 uutta yritystä (toteutunut alle 10 v ) ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa n. 70 uutta yritystä (toteutunut alle 30 v ). Yritysten nettomuutos aikavälillä on puutalojen valmistuksessa - 20 ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa 64. Konkurssiin haettujen yritysten määrä on oleellisesti vähentynyt 90-luvun alkuvuosien jälkeen ja yrityskantaan suhteutettuna määrää voidaan pitää alhaisena. Alla olevat luvut ovat konkurssiin haettuja yrityksiä ja vain osa niistä todella päätyy konkurssiin. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

20 Kuva 17: Konkurssiin haetut yritykset, TOL 2002 järjestelmän mukaan Enn Puutalojen valmistus Muu rakennuspuusepäntuott. valm. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennuste 2009 on raportin tekijän. Konkurssiin haettujen yritysten yhteinen henkilömäärä vaihtelee voimakkaasti vuosittain ( henkilöä vuosien välillä), konkurssit painottuvat alle 10 henkilön yrityksiin. PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

21 2.5 Alan suurimpia yrityksiä Taulukko 5: Alan suurimpia yrityksiä vuonna 2009 (TOL Puutalojen valmistus) Virallinen nimi Liikevaihto Henkilöstö Konserni Konserni LV Konserni hlö Kontiotuote Oy PRT-Forest -konserni Honkarakenne Oyj Luoman Puutuote Oy Luoman -konserni Finndomo Oy Erkyte -konserni Pyhännän Rakennustuote Oy PRT-Forest -konserni Kannustalo Oy Finnlamelli Oy Lapponia House Oy Dominium Destrictium -konserni Jetta-Talo Oy K-P Yrityspalvelu -konserni Oy Shinshowa Finland Ltd Kuusamo Hirsitalot Oy Pölkky -konserni Teri-Hus Ab Rani Plast -konserni Lappli-Talot Oy PRT-Forest -konserni Oy Primapoli Ltd Nuottisaaren Saha -konserni Oy Simons Element Ab Rantasalmi Oy Vieskan Elementti Oy Iin Fasadi Oy Nordic PolarHouse Oy Oy Honkamajat Finland Ltd Jyväskylän Pienyritys Oy Vuokatti Hirsitalot Oy Ikihirsi Oy Puutalokymppi Oy Karelment Oy Pellopuu Oy Armas Kristo -konserni Puulehto Oy Oy Morehouse Ltd Conlog -konserni Syöte-Huvilat Oy Oy Timber Frame Ltd Humppilan Hirsi-Mäki -konserni Lähde: Asiakastieto Oy. Tiedot perustuu Asiakastieto Oy:ltä saatuun tietoon. Joillakin yrityksillä on myös muiden tuotteiden valmistusta kuin ne tuotteet jonka otsikon alle yritys on sijoitettu. TOL luokaksi on tässä merkitty se luokka jonka yritys on ilmoittanut omaksi TOL luokakseen. Listan ulkopuolella voi olla myös alalla toimivia yrityksiä, jotka ovat ilmoittaneet toimialaluokakseen jonkin muun luokan. Tällaisia merkittävä toimijoita on ainakin Kastelli-talot Oy, Pohjois- Suomen Hirsitalokeskus Oy (Mammutti) ja Koskisen Oy. Koskisen Oy:n toimialaluokka on TOL16211, vanerin ja vaneriviilun valmistaminen. Yrityksen toimintaan kuuluu myös puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta. Koskisen Oy:n liikevaihto v oli euroa ja työntekijöitä 147. Koskisen Oy kuuluu Koskitukki konserniin, jonka liikevaihto oli euroa ja työntekijöitä TOL luokassa Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen ovat Mammutti, liikevaihto euroa, 65 työntekijää ja Kastelli-talot Oy, liikevaihto euroa, työntekijöitä 103. Kastelli kuluu Harjavalta konserniin, jonka liikevaihto oli euroa, työntekijöitä TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

22 Taulukko 6: Alan suurimpia yrityksiä vuonna 2009 (TOL Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus) Virallinen nimi Liikevaihto Henkilöstö Konserni Konserni LV Konserni hlö Versowood Oy Versowood Group -konserni Fenestra Oy Fenestra Group -konserni Pihlavan Ikkuna Oy Inwido Finland -konserni Tiivituote Oy Inwido Finland -konserni JELD-WEN Suomi Oy Skaala Ikkunat ja Ovet Oy Oy Finland Laminated Timber Ltd Domus Yhtiöt Oy Skaala ikkuna- ja ovipalvelu Oy Skaala Ikkunat Ja Ovet -konserni Olavi Räsänen Oy Eskopuu Oy Inwido Finland -konserni Kaskipuu Oy Lammin Ikkuna Oy Li-Holding -konserni E.T. Listat Oy Sepa Oy Oy Lunawood Ltd Alavus Ikkunat Oy Eridomic Oy Listatalo Oy Rauma Interior Oy Rauma Interior Group -konserni Arvolista Oy Evet Design Oy Piklas Oy PRT-Forest -konserni FP-Tamar Oy Noraktor -konserni Lasivuorimaa Oy Lista-Center Oy FM-Haus Oy Fm-Mestarihalli -konserni Parkanon Höyläämö Oy Late-Rakenteet Oy Lähde: Asiakastieto Oy. Vuoden 2009 tietojen mukaan rakennuspuusepänteollisuuden suurin konserni liikevaihdolla mitattuna on Versowood Group konserni, liikevaihto 165 milj. euroa, henkilöstöä 697. Henkilöstöllä mitattuna suurin on Fenestra Group konserni, liikevaihto 101 milj. euroa ja henkilöstöä 852. Merkittäviä konserneja on myös PRT Forest konserni, liikevaihto 120 milj. euroa ja henkilöstöä 808 ja ikkunoihin erikoistunut Inwido Finland konserni, liikevaihto 116 milj. euroa ja henkilöstöä 638. PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

23 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Valtiovarainministeriön 1/2010 suhdannekatsauksen mukaan yksityinen kulutus lisääntyy tänä vuonna 2 % (-2,1 % vuonna 2009). Rakennusteollisuuden Keskusliiton, Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus, kevät 2010, esittää asuntojen aloitusmääräksi kpl vuonna 2010 ja kpl vuonna Tämä on n. 17 % enemmän kuin vuonna 2009 ( kpl). Liikeja toimistorakentaminen pysyy alhaisella tasolla. Vuodelle 2010 odotetaan samaa tasoa kuin vuonna 2009, jolloin liike- ja toimistorakentamisen uudisrakentaminen väheni -33 %. Tästä syystä kokonaisrakentamisen arvioidaan supistuvan vielä vielä 2 % vuonna 2010, vaikka asuntotuotanto elpyykin. Korjausrakentamisen arvioidaan jatkavan kasvua. Vuonna 2009 korjausrakentaminen kasvoi prosentin. Vuosille korjausrakentamisen arvioidaan kasvavan 2 prosenttia vuodessa. Rakennusteollisuuden luottamus ei ole vielä palautunut ennalleen, mutta suhdanneodotukset ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Pitkällä aikavälillä asuntojen kysynnän arvioidaan pysyvän korkealla ja lisäävän uudisasuntojen kysyntää. VTT:n selvityksen mukaan tämä tarve pysyy noin asunnon suuruisena aina vuoteen 2015 saakka, ja siitäkin eteenpäin asunnon suuruisena vuoteen 2025 saakka. Uutta pitkän ajan tarvearviota valmistellaan parhaillaan. Ennakkotietojen mukaan asuntojen kysyntä kasvaa arvioitua enemmän. VTT:n uusi arvio nouseekin noin asuntoon vuodessa. Vuoden 2010 aikana asuntorakentaminen on kasvanut poikkeuksellisen kiivaasti. Tilastokeskuksen syyskuussa 2010 julkaiseman tiedon mukaan asuntorakentaminen on kasvanut heinäkuussa 2010 peräti 72 % vuotta aiemmasta. Hurja kasvu johtuu osaksi viime vuoden romahduksesta. Rakennusteollisuuskin tulee nostaman ennustettaan aikaisemmista. Aloitettavien asuntojen määrä voi kasva jopa asuntoon kuluvana vuonna. Rakennuspuusepäntuotteiden kysyntä on sidoksissa asuntojen uudis- ja korjausrakentamisen määrään ja puutalojen kysynnän määrä pientalojen ja vapaa-ajan rakentamisen määrään. Puuelementtien, ikkunoiden, osittain ovien ja naulalevyrakenteiden osalta kotimarkkinat ovat tärkeimmät, kun taas hirsitalojen, parketin, massiivipuisten peiliovien ja liimapuun osalta vientimarkkinoilla on erittäin suuri merkitys. Viennin kannalta merkittävimpiä alueita ovat Venäjä, Keski-Eurooppa, Japani, Pohjoismaat. Venäjänkielinen alue on merkittävin vientialue. Venäjän markkina on kasvanut ohi Euroopan markkinasta, joka on ollut perinteisesti suurin markkina-alue. Kotimarkkinat ovat edelleen keskeisin markkina-alue sekä puutaloja että rakennuspuusepäntuotteita valmistaville yrityksille. Pk-yritysbarometri 2/2010 kyselyn mukaan suurimmalla osalla yrityksiä viennin arvo on säilynyt lähes samalla tasolla kuin vuosi sitten. Puutalojen valmistajista n. 30 % arvioi viennin kasvaneen vuoden takaisesta. Kysyttäessä suhdanneodotuksia seuraavan vuoden kuluttua n. 40 % puutalovalmistajista ja n. 20 % muiden rakennuspuusepäntuotteiden 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

24 valmistajista arvioi viennin kasvavan. Kukaan puutalovalmistajista ei arvioinut viennin vähenevän. Vienti on merkittävä osa toimintaa hirsitalojen valmistajille ja osalle ovivalmistajista. Puutaloteollisuudessa tärkeimpiä asiakasryhmiä ovat yksityiset kuluttajat, edustajat ja rakennusliikkeet. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien osalta tärkeimpiä ovat rakennus- ja rakennustarvikeliikkeet, puutaloteollisuus ja yksityiset kuluttajat. 3.2 Kotimaan markkinat Puutalo- ja muun rakennuspuusepänteollisuuden kehitys on kiinteästi sidoksissa rakentamisen kokonaiskehitykseen. Vuonna 2009 oli Rakennusteollisuuden (RT) mukaan rakennustuotannon arvo Suomessa 25,3 mrd. (29,5 mrd. vuonna 2008), josta talonrakentamisen osuus oli 20,0 mrd.. (24,1) Uudisrakentamisen arvo oli 10,9 mrd. (14,7) ja korjausrakentamisen 9,1 mrd. (9,4). Suomen rakennustuotemarkkinat olivat vuonna 2008 RT:n mukaan 11,8 mrd., josta puutuotteiden osuus oli 3,4 mrd., metallituotteiden 4,0 mrd., kivituotteiden 2,4 mrd. ja muiden 2 mrd.. Vuosi 2007 oli rakentamisen ja rakennustuotteiden ml. puutuotteiden suhdannehuippu. Vuoden 2007 jälkeen on rakentamisen tuotanto yhtäjaksoisesti supistunut. Kuva 18: Talonrakennustuotannon aloitukset milj. m E 2011E Lähde: Tilastokeskus, RT. Vuonna 2010 uudisrakennuksia aloitettaneen 33 milj. kuutiometrin verran, tason noustessa hieman tulevina vuosina. Vuosi 2007 oli kuutioissa mitattuna ennätysvuosi 50,8 milj. talonrakennuskuution määrällä. Vuonna 2007 käynnistyi noin asunnon rakentaminen. Vuodelle 2010 ennustetaan määräksi kpl ( kpl v. 2009), rakentaminen painopisteen ollessa pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. RT arvioi vuonna 2010 aloitettavan kerros- ja rivitaloja kpl, omakotitaloja kpl ja muita rakennuksia 500 kpl. PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

25 3.2.1 Puutalot Pientalorakentamisen (omakoti- ja rivitalot) määrä romahti laman aikana mutta on kääntynyt yllättävän nopeasti kasvuun, erityisesti omakotiasunnoissa. Vuonna 2010 arvioidaan aloitettavan (8 900 v. 2009) omakotitalon ja (2 100 v. 2009) rivitaloasunnon rakentaminen. Parhaillaan omakotitaloja rakennettiin yli kpl ja ennustettiin määrän nousevan jopa omakotitaloon v mennessä. Rakentaminen keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin, Tonttipula näytti jo helpottavan laman aikana, mutta jatkuu edelleen. Valmistuvista pientaloista 68 % on talopaketteja. Vapaa-asuntojen ja saunojen rakentamisen arvioidaan nousevan tai säilyvän nykyisellä tasolla. Kuva 19: Pientalorakentamisen aloitukset kpl e Omakotiasunnot Rivitaloasunnot Loma-asunnot Lähde: Talopakettimarkkinat syyskuu 2010, Pientaloteollisuus Oy/ Rakennustutkimus RTS. Talopakettimarkkinat PTT ry:n mukaan olivat valmistalomarkkinat vuonna 2009 kuluttajahinnoin 570 milj. euroa (720 milj. euroa v 2008). Valmistaloja toimitetaan pientalo- ja vapaa-ajan rakentamiseen, ja asiakkaina ovat pääasiassa yksityiset kotitaloudet, Muu asuinrakentaminen tapahtuu lähinnä ammattirakentajien toimesta ja tällöin valmistalovalmistajien merkitys on vähäinen, joskin kasvussa. Pientalorakentamisen vilkastuminen on heijastunut myös talopakettimarkkinoille. Alimmillaan vuonna 1995 talopakettien määrä aloituksista oli kpl ja osuus markkinoista 44 %. Vuonna 2009 talopaketteja myytiin kpl, markkinaosuus 68 %. Ylimmillään myytyjen talopakettien määrä oli vuonna 2006, kpl, markkinaosuus 69 %. Talopaketin keskimääräinen kuluttajahinta oli vuonna 2009 noin euroa (v , v ). Hintaa on nostanut talojen koon ja toimitussisällön kasvu. Erikoista on se että talopakettien keskihinta nousi myös laman aikana. Ennuste vuoden 2010 talopakettimarkkinoista on hyvin positiivinen. 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

26 Syyskuussa 2010 talopakettimyynti oli euroissa 47 % ja kappaleissa 43 % % edellisvuotta edellä. Kasvu on ollut erittäin voimakasta alkuvuodesta. Kuva 20: Talopakettimarkkinat kpl e arvo m Määrä kpl. Arvo m, kuluttajahinnoin Lähde: Talopakettimarkkinat syyskuu 2010, Pientaloteollisuus Oy/ Rakennustutkimus RTS. Valmisosatalomarkkinoita hallitsevat edelleen puutalot (Puuelementit ja Precut), vuonna 2009 osuudet olivat 76 % talopakettien toimituksista. Puuelementtitoimituksissa ovat edelleen hallitsevassa asemassa suurelementit. Tilaelementtitoimitusten osuus on pieni mutta on kasvamassa. Teollisen hirren markkinaosuus on vakaa % ja kivipohjaisten valmistalojen osuus on %. Vapaa-ajan asuntojen aloitusmäärä vuonna 2009 oli kpl. Teollisesti valmistettujen vapaa-ajan asuntojen osuus on 62 % (3 500 kpl). Teollisen hirren myynti loma-asunnoissa ja saunoissa on pyörinyt 100 milj. euron tuntumassa. Mökeistä n. 70 % on hirsirakenteisia ja loput puurakenteisia. Valmismökkien kokonaismarkkinat lienevät noin 140 milj. euroa. Erillisiä saunoja valmistuu yli kpl vuodessa, valmispakettien markkinaosuus on 56 %. PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

27 Kuva 21: Loma-asuntojen aloitukset kpl e2010 Valmismökit Paikalla rakennetut Lähde: Hirsitalomarkkinat syyskuu 2010, Pientaloteollisuus Oy/ Rakennustutkimus RTS Muut rakennuspuusepäntuotteet Ikkunat Ikkunoiden kokonaiskäyttö jakautuu uudis- ja korjausrakentamiseen, käyttö kotimaassa oli v alle 1 milj. yksikköä vuodessa, oltuaan parhaimmillaan yli 1,2 milj. yksikköä. Kuluttajahinnoin ikkunamarkkinoiden arvo lienee 350 milj. euroa, tarkkaa lukua ei ole saatavissa. Ikkunoiden uusiminen vanhoissa taloissa ylläpitää kysyntää tulevinakin vuosina. Kuluttajamarkkinoilla kaupan keskikoko on pienempi ja valtaosa kaupoista tehdään jälleenmyyjän kanssa. Yritysten välisessä kaupassa (rakennusliikkeet, taloteollisuus ym.) kaupan keskikoko on suurempi ja kauppaa käydään pääasiassa suoraan valmistajien kanssa. Ikkunoiden kysyntä on painottunut eteläiseen Suomeen. Suurimmat neljä elinkeinoaluetta Uusimaa (noin 25 %), Turku, Tampere ja Oulu vastaavat noin puolta maan ikkunakäytöstä. Tulevaisuudessakin markkinoiden painopiste tulee olemaan eteläisessä Suomessa ja muutamissa kasvukeskuksissa. Ovet Ovien kokonaiskulutus Suomessa on noin 0,9 milj. yksikköä ja kysyntä on painottunut uudisrakentamiseen. Etenkin pientalorakentamisen kasvu lisää ovien käyttöä. Tulevaisuudessakin markkinoiden painopiste tulee olemaan eteläisessä Suomessa. Kuluttajahinnoin ovimarkkinat ovat noin 200 milj. euroa, josta valtaosa koostuu pääja parveke/terassiovista, kappalemääräisesti suurin ryhmä ovat sisäovet. Merkittävin asiakasryhmä ovat rakennusliikkeet ja rakennustarvikeliikkeet. Tarkkoja lukuja ei ole saatavilla. 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

28 Kuva 22: Ovien ja ikkunoiden tarjonta suomessa (tuotannon bruttoarvon, viennin ja tuonnin mukaan) 250,0 200,0 milj. 150,0 100,0 50,0 0, Ikkunat Ovet Lähde: RT, Tullitilastot Naulalevyrakenteet Naulalevyrakenteet muodostuvat pääasiassa kattoristikoista. Tehdasvalmisteisia kattoristikoita käytetään ennen kaikkea omakoti- ja rivitaloissa, maatilarakennuksissa sekä soveltuvilta osin liike- ja julkisessa rakentamisessa. Kysyntä on seurannut edellä mainittujen rakennuskohteiden määrän kehitystä. Kohteet ovat pääasiassa uudisrakennuksia, sen sijaan korjausrakentamisessa käyttö on vähäisempää. Kysyntä on kasvanut noin ristikkoon, oltuaan parhaimmillaan jopa ristikkoa. Merkittävin asiakasryhmä ovat rakennusliikkeet, talotehtaat sekä yksityiset kuluttajat. 3.3 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Venäjä ja Eurooppa ovat tärkein vientimarkkina-alue suomalaiselle rakennuspuusepänteollisuudelle. Venäjän rakentaminen kasvaa taas taantuman jälkeen edelleen vahvasti. Suomalaisten puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden vienti painottuu hirsitaloihin, oviin, parkettiin ja liimapuuhun. Tässä yhteydessä ei käsitellä muiden maiden markkinoita eikä tuotteita. Näiden tuotteiden markkinatietojen tarkempaan hankkimiseen ei ole resursseja Puutalot Puuelementtitalojen vienti suomesta ja tuonti suomeen on vähäistä, potentiaalisina vientimaina lähinnä rajanaapurit Ruotsi, Venäjä ja Baltian maat. Hirsitalojen potentiaalisena vientialueena taas on käytännössä koko maailma. PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27

29 Ikkunat Ikkunarakenteet ja materiaalit vaihtelevat maittain vaikeuttaen vientiä eri maihin. Euroopan tasolla muovi on noin 37 % osuudella tärkein ikkunamateriaali, metalli (alumiini) 30 %, puun osuus on noin 25 % ja yhdistelmämateriaalit 8 %. Saksassa, Itävallassa Englannissa ja Irlannissa yli puolet ikkunoista on muovia. Puu taas on merkittävin materiaali Beneluxmaissa, Pohjoismaissa ja Itä-Euroopassa. Eteläisessä Euroopassa alumiini on hallitseva materiaali. Voimakkain kasvu on Venäjällä (materiaalitiedot vanhasta raportista v. 2008, prosenttiosuuksia ei ole voitu tarkistaa). Ovet Koko Euroopassa on sisäovien kulutus noin 43 miljoonaa kpl (raportista 2008). Venäjä on ovissakin parhaiten kasvavia markkinoita. Naulalevyrakenteet Suomalaisia rakenteita vastaavia tuotteita on Euroopassa käytössä. Tuotteet ovat pääosin kotimarkkinatuotteita ja ainakin suomesta on liian pitkä kuljetusmatka Keski-Eurooppaan Vienti Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden vienti nelinkertaistui 1990-luvulla. Kasvu oli voimakasta vielä 2000-luvulla aina vuoteen 2007 asti. Vuoden 2008 lopulla alkanut lama näkyy vientimäärissä. Vuoden 2009 vienti (TOL 1623) oli 264 milj. euroa (355 milj. v. 2008). Vuonna 2009 Puutalojen (TOL 16231) osuus viennistä oli 121 milj. euroa (181 milj. v. 2008) ja muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 16239) 143 milj. euroa (174 milj. v. 2008). Hirsitalot, ovet, parketti ja liimapuu ovat selkeitä vientituotteita. Muiden tuotteiden osalta on toimiala passiivinen viennin suhteen. Kiinnostavin suunta on Venäjä. Venäjän markkina onkin taas laman jälkeen kasvava. Toisaalta Venäjän markkina romahti suhteellisesti eniten laman aikana. Parketti on mukana tässä tarkastelussa, mutta ei kuulu TOL 1623 luokkaan. Parketilla on oma TOL luokka. 28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU PUUTALOJEN JA RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEIDEN VALMISTUS 2010

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Toimialaraportit ennakoivat liiketoimintaympäristön muutoksia www.temtoimialapalvelu.fi www.tem.fi www.mmm.fi www.okm.fi www.ely-keskus.fi www.tekes.fi www.lapinliitto.fi www.finpro.com

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennus- jppuusepäntuotteiden valmistus

Puutalojen ja rakennus- jppuusepäntuotteiden valmistus Puutalojen ja rakennus- jppuusepäntuotteiden valmistus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima-

Lisätiedot

www.toimialaraportit.fi

www.toimialaraportit.fi Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus www.toimialaraportit.fi Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Toimialaraportti 7/2006 Arto Vallin Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus www.toimialaraportit.fi Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Toimialaraportti 6/2007 Arto Vallin Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Toimialaraporttisarja Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Toimialaraportti 12/25

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Toimialaraportti 7/2006 Arto Vallin Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä. Juhani Marttila Lahti 13.11.2008

Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä. Juhani Marttila Lahti 13.11.2008 Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä Juhani Marttila Lahti 13.11.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Rakennusmarkkinat vuonna

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi Metla -seminaari 23.2.2010 Kuusamo 1 Esityksen sisältö Puutuoteala / Pohjois-Suomi Näkymät ja haasteet tuoteryhmittäin 2.1. Sahaus

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä

Näkemyksestä menestystä Näkemyksestä menestystä Puutuote Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle

Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010. PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Metsäalan strateginen ohjelma Verkostohanke Hanketoimijoiden tapaaminen TEM:ssä 21.1.2010 PuuSuomi-ohjelmien perintö verkostohankkeelle Voimavarojen suuntaaminen avainosaamisalueille PuuSuomi-laatuohjelma

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 KATSAUS 17.10.2014 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio syys - lokakuussa 2014 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys - lokakuun vaihteessa tehty arvio noin

Lisätiedot

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 Pirkanmaan rakennuspäivä 2.11.2009, Tampere Markku Riihimäki VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus 3.11.2010 2 BAROMETRIN RAHOITTAJAT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Jyväskylä 14.12. 2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 12.12.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Toimialaraporttien käyttö 12 000-22 000 kpl/kk Alueelliset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta

SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015. Tilauskanta SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTIALAN SUHDANNEKATSAUS 1/2015 Tilauskanta Kokonaiskasvu suunnittelu- ja konsultointiyritysten tilauskannassa oli seitsemän prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, ja 18 %

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014. 3.10.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014. 3.10.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Lokakuu 2014 3.10.2014, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot vuoden

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio lokakuussa 2015

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio lokakuussa 2015 KATSAUS 14.10.2015 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio lokakuussa 2015 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on syys- lokakuun vaihteessa tehty arvio noin 200

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen ajankohtaiskatsaus Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen suhdanteet Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Yhteensä 28,8

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

PTT:n suhdannekatsaus 1/2014

PTT:n suhdannekatsaus 1/2014 Suhdannekatsaus 1/2014 10.2.2014 PTT:n suhdannekatsaus 1/2014 Vuosi 2013 alavireinen kuluttajien toiveet ja toteutuva asuntorakentaminen eivät kohtaa Vuoden alkupuoliskolla pankkien tiukentuneet lainansaantiehdot

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakennustuotannon arvo vuonna 2014 Yhteensä 28,8 mrd. Talonrakentaminen 22,5 mrd. Korjausrakentaminen 11,7 mrd. Asuinrakennukset 6,8 mrd. Muut rakennukset 4,9 mrd. Maa

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE

TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR Jukka Vepsäläinen TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE 23.-24. huhtikuuta 2013 Lapin ELY-keskus ROVANIEMI 20.4.2013 Esa Tikkanen, Jouko Nieminen, Jukka

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015 21.12.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011. perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen 19.5.2011 perjantai, 13. toukokuuta 2011 1 Sisällys: 1 Puutuoteteollisuus Euroopassa 2 Tuotantokeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen 3 Jalostusarvon

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus. Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus Betoniteollisuuden kesäkokous 7.8.2015 Sokos Hotel Kimmel, Joensuu Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Yhdysvaltain talous jatkaa vakaata kasvuaan Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Näkemyksestä menestystä. Huonekalujen valmistus

Näkemyksestä menestystä. Huonekalujen valmistus Näkemyksestä menestystä Huonekalujen valmistus Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus-

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS, HUHTIKUU 2015

MARKKINAKATSAUS, HUHTIKUU 2015 Rakennustutkimus RTS Oy MARKKINAKATSAUS, HUHTIKUU 2015 Pientalot Vapaa-ajan asunnot Hirsitalot, hirsiloma-asunnot Hirsiteollisuus Pudasjärvellä 9.4.2015 Rakennustutkimus RTS Oy DI Aarne Jussila, toimitusjohtaja

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2014. 5.5.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2014. 5.5.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2014 5.5.2014, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot vuoden

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa. Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio. Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen

ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa. Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio. Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen ToimialaOnlinen hyödyntäminen ELYkeskuksessa Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Kuopio Strategiapäällikkö Juha Kaipiainen 28.11.2013 Muutosten seuranta osa arkipäivän työtä Tulossuunnitelmat

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Lokakuu 2015 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on heikentynyt

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot