Huonekalujen valmistus

Transkriptio

1 Toimialaraporttisarja Huonekalujen valmistus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

2 Huonekalujen valmistus Toimialaraportti 11/2005 Arto Vallin

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2005 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Vallin Arto, toimialapäällikkö Julkaisuaika Marraskuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Huonekalujen valmistus Tiivistelmä Huonekaluteollisuuden (TOL 361) tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2004 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan milj. euroa, kasvua 10 % vuoteen 2003 verrattuna. Toimiala työllistää noin henkilöä. Huonekalujen osuus huonekalu- ja sisutuskaupasta on noin 750 milj. euroa. Vuodelle 2005 ennustetaan noin 2 3 % kasvua. Toimialan yrityksistä lähes kaikki ovat suomalaisessa omistuksessa ja perheyrityksiä. Suurimmat yritykset (noin 2 % koko yritysmäärästä) tekevät liikevaihdosta 40 %, mutta yleiskuvana toimiala on pienyritysvaltainen. Alan toimipaikasta 86 % työllistää alle 10 henkilöä. Toimialan koko liikevaihdosta näiden yritysten osuus on 20 % ja henkilöstömäärästä 22 %. Pienten yritysten päämarkkinat ovat kotimaassa, ja vain harvalla niistä on vientitoimintaa. Huonekalujen koko tarjonnan arvo vuonna 2004 oli noin 1,3 mrd. euroa, kasvaen noin 8 % edellisvuoden tasosta. Tuonnin osuus koko alan euromääräisestä kokonaistarjonnasta on noin 31 %, kotihuonekalujen jakelussa se on % ja volyymistä (kpl) %. Kotimaisesta huonekalutuotannosta viedään ulkomaille noin 25 %. Viennin arvo oli vuonna 2004 suurempi kuin vuonna 2003, yhteensä 283 milj. euroa. Viennin määrän arvioidaan laskevan vuonna Kotikalusteet ovat viennin merkittävin tuoteryhmä. Koko viennistä 20 % suuntautui Ruotsiin, vienti EU:n ulkopuolelle on kasvanut viime vuosina. Tuonnin arvo oli 334 milj. euroa vuonna 2004, josta kotikalusteet ovat 57 % ja huonekalujen osat 16 %. Vuoden 2005 alun tilastojen mukaan on huonekalujen tuonti edelleen kasvussa. Valtaosa tuonnista tulee EU-maista ja suurin yksittäinen tuontimaa 24 %:n osuudella on Ruotsi. Toimialan kannattavuus on heikko, Tilastokeskuksen tilinpäätösaineiston mukaan on käyttökate 6 % tasolla ja omavaraisuusaste alle 40 %. Toimialan yritysten kannattavuudessa ja vakavaraisuudessa on suuria eroja. Kauppa keskittyy edelleen suuremmille jakelijoille ja sisustustavarataloille, nämä keskittävät ostojaan entistä pienemmälle joukolle toimittajia ohjaten vahvalla neuvotteluvoimallaan alaa haluamaansa suuntaan. Menestyminen kilpailussa vaatii valmistavilta yrityksiltä aikaisempaa selkeämpää, asiakaslähtöistä ja ydinosaamiseen keskittyvää toimintatapaa. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat Huonekalut, kotikalusteet, julkikalusteet, keittiökalusteet ISSN Kokonaissivumäärä 46 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Tuotannon arvo sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä Alatoimialojen suhteelliset osuudet Toimipaikkojen alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Vienti ja tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Toimialan tuotanto Toimialan logistiikkarakenne Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Tuotekehitys Taloudellinen tila Kannattavuus, taloudellinen tila ja kustannusrakenne Taloudellinen asema Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Keskeiset menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet

7 8 Tulevaisuudennäkymät toimialalla Visio Väestörakenteen muutos Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehittämistoiminta Innovaatiot ja tuotteistaminen Yhteenvetoanalyysi (swot) Lähteet... 46

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraporttien lähtökohtana on pyrkimys koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi. Lähteenä käytetään uusinta saatavissa olevaa tietoaineistoa, jota on täydennetty avainhenkilöhaastatteluilla. Raporteissa käsitellään eri toimialojen markkinoita, rakennetta, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä ongelmia ja tulevaisuuden näkymiä. Toimialaraporttien sisältöä on kehitetty TE-keskusten yritysosastojen tarpeiden pohjalta. Julkaisujen toivotaan palvelevan myös alan yritysten, yrittäjien sekä eri sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee huonekalujen valmistuksen (TOL 361) nykytilannetta sekä kehitysnäkymiä. Raportti käsittelee toimialaa toimialaluokituksen (TOL-95) mukaisesti eikä toimialalla vallitsevan kotikalusteet/julkikalusteet jaon mukaan. Toimiala 3612, Muut toimisto- ja myymäläkalusteet on selkeästi julkikalusteita mutta esimerkiksi 3614, Muiden huonekalujen valmistus -luokassa on selkeästi julkikalusteita valmistavia yrityksiä, joten TOL-luokitus ei anna mahdollisuutta toimialan käytännön mukaiseen jaotteluun. Raportti päivittää edelliset, vuosina ilmestyneet toimialaraportit. Toimialaa käsitteleviä suhdannebarometrejä on julkaistu vuodesta 1993 lähtien. Kesän 2005 suhdannetiedot, KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005, ovat tässä raportissa. Huonekaluteollisuudella on maassamme pitkät perinteet, teollisuudenala on kehittynyt pienistä nikkaripajoista jopa kansainvälisillä markkinoilla operoiviksi yrityksiksi. Menestyminen toimialalla edellyttää entistä enemmän yrityksen ydinosaamiseen panostamista ja erikoistumista. Alan pienyritysvaltaisuuden vuoksi myös yhteistyön merkitys korostuu kansainvälisen kilpailun ollessa tosiasia jo Suomen rajojen sisäpuolellakin. Kiitän tässä yhteydessä lämpimästi kaikkia yritysten ja sidosryhmien edustajia, jotka ovat antaneet aikaansa ja asiantuntemustaan raporttia päivittäessäni. Toivon, että tämä julkaisu antaa hyvän peruskuvan toimialasta sekä kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan. Lahdessa Arto Vallin toimialapäällikkö

9 8 1 Toimialan määritttely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Tässä raportissa käsitellään Tilastokeskuksen TOL toimialaluokituksen mukaista luokkaa: TOL 361 Huonekalujen valmistus. Raportin tarkastelun piiriin eivät kuulu lääkinnälliset ja laboratoriokalusteet (ovat mukana vienti/tuonti- luvuissa). Raportin piiriin kuuluvat alla mainitut alatoimialat, luvut ovat Tilastokeskuksen Toimipaikkarekisteristä 2003 (Toimiala Online). Taulukko 1. Huonekalualan lukuja TOL Luokka Tuotannon bruttoarvo milj. Toimipaikat kpl Henkilöstö Jalostusarvo milj. Vienti milj. 361 Huonekalujen valmistus Tuolien ja istuinten valmistus Muiden toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus 3613 Muiden keittiökalusteiden valmistus Muiden huonekalujen valmistus Patjojen valmistus Ennakkotiedot vuodelta 2004, TOL 361 Huonekalujen valmistus: Tuotannon bruttoarvo milj. euroa (1 140 v. 2003), jalostusarvo 467 milj. euroa (409 v. 2003). Tullitilaston/Suomalainen huonekalu ry mukaan v vienti oli 283 milj. euroa. Myöhemmin raportissa esitettävien vientilukujen sisältö on erilainen yllä olevan jaon kanssa. Toimialalla puhutaan normaalisti Kodin huonekaluista, Julkikalusteista ja Keittiökalusteista. Käytössä oleva TOL-luokitus ei aivan seuraa tätä jakoa, mutta karkeasti ottaen voidaan todeta, että Kodin kalusteisiin luetaan luokat 3611, 3614 ja Julkikalusteisiin luokka 3612 ja Keittiökalusteisiin luokka 3613, tosin luokassa 3614 on paljon myös julkikalustevalmistajia. Julkikalusteiksi luetaan normaalisti toimisto-, kokous-, aula-, koulu-, neuvottelu-, ravintola- ja laivakalusteet. Myymäläkalustevalmistajat luokitellaan luokkaan 3612, mutta ovat tavallaan oma sivuryhmänsä. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ilmoita tietojaan sen luokan mukaan minkälaista niiden tämän päivän toiminta on vaan esim. historiasyistä ovat jossain muussa TOL-luokassa.

10 9 Myös esimerkiksi laivojen kalustamiseen keskittyneitä yrityksiä on luokassa 3614 vaikka ne tavallaan kuuluisivat luokkaan Huonekalujen valmistuksen osuus Suomen koko tehdasteollisuuden arvosta on 1,2 prosenttia. Toimipaikoista osuus on vastaavasti 6 prosenttia, mutta viennistä vain 0,5 prosenttia. Tuotannon volyymi-indeksin kehitys on vuodesta 2001 alkaen jäänyt jälkeen muiden alojen volyymi-indeksin kehityksestä. Kausitasoitettu / Huonekaluteollisuus 203 Rakennuspuusepäntuotteiden valm. D Teollisuus 20 Puutavaran ja puutuotteiden valm. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 1. Volyymi-indeksin kehitys, kausitasoitettu Lähes kymmenen vuotta samalla kehityskaarella ollut toimiala, rakennuspuusepäntuotteiden valmistus on kasvanut vuodesta 1999 lähtien nopeammin kuin huonekalujen valmistus ja ohittanut sen mm. tuotannon bruttoarvolla muta ei henkilöstön ja yritysten määrällä. Huonekaluteollisuus EU-maissa Huonekalujen valmistus on puun jalostuksen toimialoista suurin Euroopassa. Vuonna 2003 oli huonekaluteollisuuden tuotannon arvo 79,4 mrd. euroa (81,4 v. 2002), noin 54 prosenttia koko puutuoteteollisuuden tuotannon arvosta. Huonekaluja valmistavien yritysten määrä EU:ssa on lähes , työllistäen henkilöä. Alle 20 henkilön yrityksiä on yli kpl ja yli 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä on noin työllistäen henkilöä. Saksassa on valtaosa yrityksistä yli 20 henkilöä työllistäviä, kun esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa on valtaosa alle 20 henkilön yrityksiä (Lähde: UEA, Mainittakoon että Tanskassa on suurten valmistajien osuus suurempi kuin Euroopassa tai Suomessa keskimäärin.

11 10 Huonekalujen kulutus oli EU-alueella (ei uudet jäsenmaat mukana) vuonna ,7 mrd. euroa, kulutus on laskenut selvästi viidessä vuodessa, vuonna 1999 oli kulutus 91,3 mrd. euroa. Koko EU-alueella on tuonnin osuus kasvanut merkittävästi enemmän kuin vienti. EU-alueen jakelijat ovat keskittyneet ja ostavat harvemmilta toimittajilta. Myös valmistajapuolella on keskittymistä tapahtunut ja toiminnan keskittyminen yhä suurempiin yrityksiin jatkuu edelleen. Huonekaluista 83 prosenttia valmistetaan viidessä maassa, Saksa 27 prosenttia, Italia 26 prosenttia, Ranska 12 prosenttia, Iso-Britannia 10 prosenttia ja Espanja 8 prosenttia. Koko maailman tasolla on Kiinan osuus vahvassa kasvussa. Huonekaluvalmistajat ovat yleensä erikoistuneet muutaman erityyppisen tuotteen tuottamiseen. Suurimmat yksittäiset sektorit tuotannon arvon mukaan ovat pehmustettujen huonekalujen 14,5 prosenttia ja keittiökalusteiden valmistus 13 prosenttia. Makuuhuone-, ruokailuhuone- ja toimistokalusteet vastaavat kukin noin 11 prosenttia:n osuudesta ja tuoliteollisuus vajaasta 4 prosenttia. Huonekaluosien osuus koko tuotannosta on kasvanut 17 prosentin tasolle huonekalujen kokonaistuotannosta. Tämä osoittaa alihankinnan tärkeyden EU:n huonekaluteollisuudessa. Keski-Euroopan valmistus on vahvasti siirtynyt entisiin Itä-Euroopan maihin, vahvimmin Puolaan. Puolan huonekalutuotannon arvo oli vuonna 2003 noin 3,3 mrd. euroa (44 % uusien jäsenmaiden tuotannosta) (Lähde: Cei-Bois). Ulkomaiset investoinnit Puolan huonekaluteollisuuteen vuoden 1990 jälkeen ovat noin 200 milj. euroa (Holz-Zentralblatt ), vahvimmin ovat Puolaan investoineet saksalaiset yritykset. Myös Puolalaiset yritykset ovat kehittyneet vahvasti ja markkinoivat omia tuotteitaan sekä EU-alueelle että Venäjälle, Ukrainaan ja Valko-Venäjälle. 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Huonekalujen valmistuksella on suurin kytkentä asiakkaisiinsa, huonekalukauppaan. Toinen luonnollinen kytkentä tulee raaka-aineostoista, EU:n tasolla huonekaluteollisuus ostaa 20 prosenttia sahatavaratuotannosta, 55 prosenttia lastulevyteollisuuden tuotannosta ja 90 prosenttia mdf-teollisuuden tuotannosta (lähde: UEA). Merkittävä osa huonekalujen valmistuksen kytkennöistä Suomessa liittyy nykyisin erilaisiin maahantuojiin koska mm. heloja, tekstiilejä ja alan koneita ei juurikaan valmisteta Suomessa. Huonekalujen valmistus ei ole ollut varsinaisesti minkään klusterin osa ja se on tavallaan ollut alan kehittymiselle hidasteena. Huonekaluja valmistavat yritykset ovat viimeisen vuoden aikana tuoneet julki haluaan erottua metsäteollisuudesta koska eivät koe olevansa osa sitä. Yritykset/yrittäjät haluavat mieluummin olla osa sisutus- ja huonekalualaa. Tätä tavallaan tukee myös asiakaskunnassa tapahtunut kehitys, huonekalukauppaa käydään aikaisempaa enemmän kokonaisvaltaista sisustusta myyvien liikkeiden kautta.

12 11 2 Toimialan rakenne 2.1 Tuotannon arvo sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä Toimipaikat kpl ja tuotannon arvo milj Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, 2004 ja 2005 ennusteet raportin tekijän Toimipaikat kpl Tuotannon arvo, milj. Henkilöstö Henkilöstön määrä e 2005e Kuva 2. Tuotannon arvon, toimipaikkojen ja henkilöstön määrän kehittyminen Huonekaluteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2003 tilastokeskuksen mukaan noin 1,14 mrd. euroa ja vuoden 2004 ennakkotietojen mukaan tuotannon arvo oli 1,26 mrd. euroa. Toimialan 20 suurinta yritystä tekee yli 50 prosenttia alan liikevaihdosta. Toimipaikkojen määrä on edelleen yli kpl, joskin laskusuunnassa. Huonekaluteollisuuden henkilöstömäärä laski 90-luvun alusta vuoteen 1996 asti, jolloin se oli ainoastaan hiukan runsaat henkeä. Vuodesta 1997 alkaen kasvoi henkilöstömäärä :aan vuonna Sen jälkeen on henkilöstön määrä ollut laskeva, vuonna 2003 oli määrä noin henkilöä. Toimipaikkojen koon mukaan on henkilöstö jakautunut varsin tasaisesti kolmeen ryhmään, pienet ja suuret muodostavat yhdessä 33 prosenttia työllistävän osan ja kaksi keskimmäistä ryhmää työllistää kukin 33 prosenttia henkilöstöstä.

13 12 yli 250 henkilöä 12 % alle 10 henkilöä 22 % henkilöä 33 % henkilöä 33 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 3. Henkilöstön jakautuminen toimipaikkojen koon mukaan v Saldoluku Odotukset Toteutunut 10 0 II/00 II/01 II/02 II/03 II/04 II/05 II/06-10 Kuva 4. Henkilökunnan määrä seuraavan vuoden aikana paranee 18 % huononee 6% pysyy ennallaan 76 % Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 5. Odotukset seuraavan vuoden ( ) aikana

14 13 Kokonaisuutena ottaen odotetaan alan henkilöstön määrän lievää kasvua. Seuraavan vuoden aikana 76 prosenttia haastatelluista yrityksistä ennakoi henkilöstön määrän pysyvän ennallaan, 18 prosenttia paranevan ja 6 prosenttia vähenevän. Tilanne vaihtelee jonkin verran alatoimialoittain, toimisto- ja myymäläkalustevalmistajilla on suurimmat odotukset henkilökunnan määrän kasvun suhteen. Henkilöstön määrä on tähän asti pienentynyt ilman ongelmia, mutta nyt on ammattitaitoista työvoimasta pulaa. Asiakastoimialan, huonekalujen kaupan puolella odotetaan henkilöstön määrän selvää kasvua. Ammatillista jakaumaa ei tässä eritellä, koska ei ole saatavissa teollisuuden omalla kielellä olevaa aineistoa. 2.2 Alatoimialojen suhteelliset osuudet % Tuolien ja istuinten valmistus Muiden toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus Muiden keittiökalusteiden valmistus Muiden huonekalujen valmistus Patjojen valmistus Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 6. Alatoimialojen suhteelliset osuudet Huonekalujen tuotannon arvo on aikaisemmin ollut suhteellisen tasaisesti jakautunut eri alatoimialojen kesken. Viime vuosina ovat muiden huonekalujen valmistus ja keittiökalusteiden valmistus kasvaneet muita suuremmiksi. Omassa, pienessä kokoluokassaan on patjojen valmistus, jonka osuus koko huonekaluteollisuuden määrästä on 3 prosenttia. Kuvan lukuihin tuo epävarmuutta ja vääristymää se että useat, jopa alalla suurehkotkin yritykset ilmoittavat tietonsa TOL-luokituksen mukaan väärään luokkaan.

15 14 Patjojen valmistus 2 % Muiden huonekalujen valmistus 31 % Tuolien ja istuinten valmistus 26 % Keittiökalusteiden valmistus 24 % Toimisto ja myymäläkalusteiden valmistus 17 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 7. Henkilöstön jakautuminen alatoimialoittain vuonna 2003 Jakauma on melkein sama kuin tuotannon arvon jakauma alatoimialoittain. Tuolien ja istuimien valmistajilla on eniten henkilöstöä suhteessa liikevaihtoon, patjojen valmistajilla on korkein liikevaihto/henkilö. Toimihenkilöiden osuus henkilöstöstä on keskimäärin 26 prosentin, vaihtelut alatoimialoittain ja yrityksittäin ovat suuria.

16 Toimipaikkojen alueellinen jakauma Taulukko 2. Toimipaikkojen alueellinen jakauma vuonna 2003, liikevaihto ja toimipaikat 361 Kaikki huonekalut 3611 Tuolit ja istuimet 3612 Toimisto- ja myymälä 3613 Keittiöt 3614 Muut huonekalut 3615 Patjat Liikevaihto (1000 euroa) Häme Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Lappi Toimipaikat Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Häme Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Suomi Kaakkois-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala Lappi Kainuu Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Suurin huonekaluteollisuuden toimialakeskittymä on Hämeessä (lähinnä Päijät-Häme), Uudenmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen tullessa seuraavina. Suomalainen kotihuonekalujen jakelu on keskittynyt Lahden seudulle. Uusimaa ja Etelä-Pohjanmaa ovat puolestaan alan pienyritysvaltaisinta aluetta. Vuodesta 2002 vuoteen 2003 on liikevaihto yleisesti laskenut, mutta kasvanut merkittävästi Pohjois-Pohjanmaalla (71->110 milj. ) (Incap Furniture Oy) ja Pohjanmaalla (54->64 milj. ).

17 16 Taulukko 3. Toimipaikkojen alueellinen jakauma vuonna 2003, henkilöstö 361 Kaikki huonekalut 3611 Tuolit ja istuimet 3612 Toimisto- ja myymälä 3613 Keittiöt 3614 Muut huonekalut 3615 Patjat Henkilöstö Häme Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Satakunta Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kaakkois-Suomi Kainuu Lappi Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus 2.4 Yrityskannan muutokset Kpl Konkurssit Nettomuutos e -50 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, 2005 ennuste raportin tekijän Kuva 8. Yritysmäärän muutos ja konkurssit Yrityskanta on pienentymässä vaikka vuosi 2004 oli poikkeuksellinen, aloittavia yrityksiä oli enemmän kuin lopettavia yrityksiä. Suuri joukko yrittäjiä siirtyy eläkkeelle, osa yrityksistä lopettaa toimintansa ja osan ostaa henkilö, joka muutoin olisi perustanut uuden yri-

18 17 tyksen. Yritysmäärää ylläpitävänä seikkana on toimintojen ulkoistaminen ja yhden henkilön puuseppäyritysten perustaminen. Konkurssiin haettujen yritysten määrä on viime vuosina ollut noin 30, valtaosa yrityksistä on Muiden huonekalujen valmistajia ja konkurssit painottuvat alle 9 henkilön yrityksiin. Konkurssiin haetuissa yrityksissä on viime vuosina ollut yhteensä työntekijää. Tässä tilastossa on huomioitava, että luvut ovat konkurssiin haettuja yrityksiä ja vain osa niistä todella päätyy konkurssiin. Vuonna 2005 tullee konkursseja vähintään sama määrä kuin vuonna Alan suurimpia yrityksiä Taulukko 4. Huonekalualan suurimpia yrityksiä vuonna 2004 Liikevaihto m Henkilöstö TOL TE-Keskus Isku konserni ** Häme Martela konserni Uusimaa Incap Furniture Oy * 3614 Pohjois-Pohjanmaa Novart Oy Häme Puustelli Group Oy Satakunta Topi Kalustaja Oy Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaan Kaluste Oy * 3611 Etelä-Pohjanmaa GWS Pikval Oy Keski-Suomi Unituli Oy Pohjanmaa Mellano Oy Pohjois-Savo Havukainen Oy * Pohjois-Karjala Insofa Oy Häme ITAB shop Concept Finland Oy Uusimaa EFG Tuolituotanto Oy Häme Lundia Oy Häme Kirena Oy Häme Kensonic Kainuu Niemen Tehtaat Oy * Pirkanmaa Erteline Oy * Häme Mc Finn Oy Etelä-Pohjanmaa Huonekalutehdas Korhonen Oy Varsinais-Suomi Yhteensä Lähde: Asiakastieto Oy * Vanha tieto ** Iskun konserniluvuissa on mukana levyteollisuutta Puhos Board Oy:n kautta. Huonekalujen valmistukseen liittyvää lukua ei ole saatavilla ennen kuin uudistetussa konsernirakenteessa muodostettujen yhtiöiden (Isku Interior Oy/ julkikalusteet, Isku Koti Oy/kotikalusteet, Isku Keittiöt Oy/keittiökalusteet ja Isku Teollisuus Oy/teollisuuden tuotteet) vuoden 2005 tilinpäätökset julkistetaan. Yllä olevan yritysryhmän yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut vuodesta 2003 noin 3 prosenttia ja henkilöstömäärä on laskenut yli 10 prosenttia.

19 18 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Valtiovarainministeriön 3/2005 suhdanne katsauksen mukaan yksityinen kulutus on tällä hetkellä vakaalla pohjalla. Kotitalouksien ostovoima on kasvanut ja yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 2,5 prosenttia. Rakennusteollisuuden Keskusliiton, Rakennusteollisuuden suhdannekirja 2/2005 esittää asuntojen aloitusmääräksi kpl vuonna 2005 sekä kpl vuonna 2006, toimistorakentaminen kasvaa vuonna 2005 ja laskee taas vuonna 2006 vuoden 2004 tasolle. Korjausrakentaminen kasvaa nyt samassa tahdissa muun rakentamisen kanssa. Osa huonekalujen ostoista liittyy uudisrakentamiseen mutta huonekalujen kauppa on kypsä toimiala, jossa 70 prosenttia huonekalujen hankinnoista on korvaushankintoja ja vain 30 prosenttia johtuu syntyvyydestä, uusista kotitalouksista tai kalusteiden rikkoutumisesta (The EU Furniture Industry/ Toimistokalusteiden kaupassa vaikuttavia tekijöitä ovat yleisten suhdannenäkymien lisäksi investointiaktiivisuus ja uusien yritysten perustaminen. Huonekalujen kysynnän kehitys kotimaassa on riippuvainen kotitalouksien ostovoimasta koska kodin kalusteet, koneet ym. osuus kotitalouksien kulutusmenoista on (Tilastokeskuksen Kotitalouksien kulutusmenot elinvaiheen mukaan) ollut vuodesta 1985 alkaen noin 5 prosenttia, vuonna noin euroa vuodessa/kotitalous. Huonekaluja myyvien yritysten liikevaihto on kasvussa mutta kasvu on käytännössä tullut muista sisustustuotteista. Pienten ja keskisuurten huonekaluvalmistajien keskeisin markkina-alue on kotimaa. KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 kyselyssä huonekalujen valmistajista 4 prosenttia (7 % v. 2004) ilmoittaa viennin keskeiseksi markkina-alueeksi. Yrityksellämme ei ole kiinnostusta aloittaa vientiä myöntää 84 prosenttia (78 % v. 2004) yrityksistä. 3.2 Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Taulukko 5. Huonekalujen kotimaan markkinoiden kehitys (milj. ) Tuotanto e Bruttoarvo Vienti Kotimaahan Tuonti Tarjonta Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus ja Tullihallitus/ Suomalainen Huonekalu ry, ennuste 2005 raportin tekijän

20 19 Huom. taulukko kuvaa tilannetta karkealla tasolla, koska esim. luotettavia kaupan lukuja kaikista tuoteryhmistä ei ole saatavilla. Huonekaluliikkeiden kautta myytäneen huonekaluja noin 850 milj. eurolla, yllä olevassa taulukossa on lisäksi keittiökalusteiden, laivakalusteiden jne. tuotannon arvo mukana. Tuonnin osuus on koko alan euromääräisestä kokonaistarjonnasta noin 30 prosenttia, kotihuonekalujen jakelussa on tuonnin osuus prosenttia ja volyymistä on tuontituotteiden osuus jopa 80 prosenttia. Kaupan sidotusta pääomasta voi jollain jakeluketjulla tuontihuonekalujen osuus olla lähes 100 prosenttia. Milj e Kuva 9. Huonekalujen tarjonta kotimaassa Huonekalujen tarjonta kotimaan markkinoilla on 2000-luvun tasaisen vaiheen jälkeen taas kasvanut. Tarjonnan kasvu on johtunut sekä huonekalujen tuotannon että erityisesti tuonnin määrän kasvusta. Kotimaan tarjonnan summaa vääristävät vientiin kirjaamattomina mm. laivoihin toimitetut kalusteet ja maahan tuotuina autojen istuimet, yhteensä arviolta noin 40 milj. euroa. Kotihuonekalut Kotihuonekalujen ja sisustustarvikkeiden kokonaiskulutus on vuositasolla 1,3 mrd. euroa josta kotihuonekalujen osuus lienee noin 850 milj. euroa. Suurin huonekalujen tuoteryhmä 66 prosentin osuudella on kodin huonekalut, patjojen osuus 15 prosenttia, sisustustekstiilien ja mattojen osuus 7 prosenttia, keittiökalusteiden 3 prosenttia, valaisimien 3 prosenttia ja kotikonttorikalusteiden 4 prosenttia. Keittiökalusteilla on perinteisesti omat myymälänsä eikä niiden osuus huonekaluliikkeiden liikevaihdosta ole merkittävä. Suomen Huonekalukaupan liiton mukaan sisustustarvikkeiden ja huonekalujen kulutus Suomessa asukasta kohti on 235 euroa, eurooppalainen keskiarvo on 248 euroa. Vuonna 2004 kasvoi myynti noin 3 prosenttia ja vuodelle 2005 ennustetaan kasvua 4 5 prosenttia. Huonekalukaupan kasvuvauhti on viime vuonna ollut nopeampaa kuin koko vähit-

21 20 täiskaupan (4,2 %) kasvuvauhti, suurin vaikutus on kuitenkin ollut muilla sisustustuotteilla. Tilastokeskuksen kuluttajabarometreissä kuluttajien osoittama kiinnostus sisustamista kohtaan ei ole realisoitunut huonekalujen ostoiksi, vaan ostot ovat kohdistuneet sisustamiseen ja viihde-elektroniikkaan. Kuvaavaa alalle on se että suurin alan kauppias on Kodin Ykkönen jonka pääpaino on muissa sisustustuotteissa (Kauppalehti ). Kotihuonekalujen markkinat ovat maassamme hyvin keskittyneet ja todennäköisesti jakeluketjuja yhdistyy edelleen. Suomen Huonekalukaupan liiton mukaan olivat vuonna 2003 suurimpien ketjujen markkinaosuudet: Keswell ryhmä yhteensä 24,7 prosenttia (ryhmään kuuluvat Indoor Group, Sotka ja Asko, markkinaosuus 21,9 prosenttia/myymälöitä ) sekä Kodin Ykkönen 2,8 %), Isku Oy (16,6 %/31), Stemma (8,3 %/51), Masku (8,2 %/40), Vepsäläinen Merkkikalusteliikkeet (5 %) sekä EM (entinen Europa Möbel) (3,3 %/15), Jysk (3,3 %). Ketjuihin kuulumattomien osuus on siten liikevaihdosta 25,3 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2003 harjoitti huonekalujen vähittäiskauppaa (TOL 52441) 647 toimipaikkaa, 762 milj. euron liikevaihdolla työllistäen henkeä. Ikean (osuus 5,4 %) toisen myymälän avautuminen ja yllä mainittujen ketjujen kasvuhakuisuus tulevat vaikuttamaan alaan ainakin suuremmissa asutuskeskuksissa. Tämä pienentää edelleen pienten huonekaluliikkeiden osuutta alan kokonaismyynnistä (Ikea ja Kodin Ykköset luetaan tavarataloiksi). Keittiökalusteet Keittiökalusteiden kysyntä on erittäin riippuvainen uudis- ja korjausrakentamisesta joskin usein uudistetaan vain keittiö eikä sen uudistamiseen liity muuta korjausrakentamista. Keittiökaapistojen vuosimarkkinat lienevät noin 300 milj. euroa, summasta puolet tullee asunnonvaihtajilta. Keittiökalusteiden myynti tapahtuu pääasiassa erikoisliikkeiden kautta saneeraus- ja pientalokohteisiin sekä rakennusliikkeiden kautta kerrostalojen uudisrakennuskohteisiin. Suurimmilla keittiökalustevalmistajilla (Novart Oy, Puustelli Group Oy, Isku Keittiöt Oy) on yli 50 prosentin osuus alan markkinoista Suomessa. Syksyn 2004 KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyn mukaan valtaosa pkyritysten myynnistä menee suoraan kuluttajille (56 %) ja rakennusliikkeille (26 %). Keittiökalusteiden kysyntä on luonnollisesti suurinta pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kasvukeskuksissa. Kauppiasportaassa kannattavuuden kasvu on jäänyt siitä tasosta, jota 90-luvulla tapahtunut kysynnän elpyminen olisi antanut odottaa. Suurimpana syynä tähän on ollut kilpailun kiristyminen uusien paikallisten valmistajien (osa vain kokoonpanijoita) ja keittiötukkujen lisääntymisen myötä. Toimistokalusteet Toimialalla puhutaan normaalisti julkikalusteista ja niihin luetaan myös laivakalusteet. Julkikalusteiden kokonaisliikevaihto on noin 270 milj. euron luokkaa, tarkkaa lukua on vaikea saada, koska monen yrityksen liikevaihtotiedot menevät luokkaan 3614 Muut huo-

22 21 nekalut. Esimerkiksi Isku Oy:n koko liikevaihto on luokassa tuolit ja istuimet (Asiakastieto Oy), Iskun liikevaihdosta noin 59 milj. euroa tulee tältä sektorilta (lähde: Puutekniikka 1/02). Tässä raportissa käytetään TOL-luokituksen mukaista jakoa ja tilastotiedoissa on mukana vain 3612 Muut toimisto- ja myymäläkalusteet ryhmän tiedot. Toimistokalusteiden kotimaanmarkkinat ovat viime vuonna olleet arviolta 180 milj. euroa. Toimistokalusteiden kauppa kääntyi voimakkaaseen laskuun vuonna 2001 ja lasku on jatkunut vielä vuonna Vuoden 2004 uskotaan olleen käännekohta ja alan liikevaihto kääntynee hienoiseen kasvuun. Suomen toimistokalustemarkkinoista kolme suurinta valmistajaa (Martela Oyj, Isku Oy, EFG Toimistokalusteet Oy) vastaavat yli 80 prosenttia markkinoista. Suurimmat suomalaiset toimistokalusteiden valmistajat ovat niin sanottuja yleisvalmistajia, joiden mallistot käsittävät kaikki toimistokalustamiseen tarvittavat yksiköt. Toimistokalusteiden myynti kohdistuu yrityksille ja julkishallintoon se on mitä suurimmassa määrin palvelukokonaisuuden myyntiä, tämä kokonaisuus käsittää asiakkaan tarpeiden pohjalta lähtevän suunnittelun, toimituksen, kalusteiden asentamisen ja vieläpä vanhojen kalusteiden hävittämisen. Toimistokalusteiden myynnissä on asiakkaiden tarpeiden jatkuvan muutoksen takia jatkuva asiakasyhteys tärkeää ja siksi myynti tapahtuu pääasiassa suoraan asiakkaille. 3.3 Vienti ja tuonti Vienti Milj Vienti Tuonti e Lähde: Suomalainen Huonekalu ry, Tullihallitus, 2005 ennuste raportin tekijän Kuva 10. Huonekalujen viennin kehitys

23 22 Huonekalujen vienti oli ennätykselliset 283 milj. euroa vuonna 2004 (271 milj. euroa vuonna 2003). Huonekalujen vienti todennäköisesti laskee vuonna 2005 koska Ikea on vähentänyt ostojaan Suomesta. Ulkomaankaupan luvuissa on huomioitava se että laivakalusteiden välillinen vienti puuttuu luvuista ja että autojen istuimien tuonti on luvuissa mukana. Suurin viejä on Incap Furniture Oy. Saldoluku Odotukset Toteutunut 10 0 II/00 II/01 II/ Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 11. Odotukset viennin kehittymiselle seuraavan vuoden aikana Viennin kasvuun uskovia on yhtä paljon kuin aikaisemmin, valtaosa odottaa viennin määrän pysyvän ennallaan. Viennin kasvuodotukset ovat olleet 1990-luvun puolivälistä lähtien huomattavasti suuremmat kuin mitä on toteutunut. Toimistokalusteet 6% Keittiökalusteet 3% Muut 13 % Huonekalujen osat 15 % Kotikalusteet 63 % Lähde: Suomalainen Huonekalu ry, Tullihallitus Kuva 12. Huonekalujen viennin jakauma tuoteryhmittäin

24 23 Suurin osa huonekalujen viennistä on kotikalusteita, huonekalujen osat on toiseksi suurin ryhmä. Keittiökalusteiden viennin oikea määrä lienee suurempi, mutta viejät kirjannevat viennin muihin luokkiin. Ryhmän muut valtaosan muodostavat istuimet ajoneuvoihin ja lääkintäkalusteet. Tanska2% Ranska6% Viro4% Norja4% Alankomaat 1 % Ruotsi 20 % USA 10 % Saksa10% Muut maat 23 % Iso-Britannia 8 % Venäjä 12 % Lähde: Suomalainen Huonekalu ry, Tullihallitus Kuva 13. Huonekalujen viennin jakauma maittain Ruotsi Ruotsi on aina ollut tärkeä markkina-alue suomalaisille huonekaluvalmistajille (vienti 57 milj. euroa v. 2004), ja sen osuus huonekalujen kokonaisviennistämme on pysynyt 20 prosentin vaiheilla jo usean vuoden ajan. Supermarket (2005/3 4) lehden mukaan olivat Ruotsin kokonaismarkkinat 2,5 miljardia euroa vuonna 2004 (kasvu 2,8 %) ja ruotsalalaiset ostivat keskimäärin 283 eurolla kalusteita. Ruotsi on potentiaalinen markkina-alue myös jatkossa läheisyytensä ja samantyyppisten makutottumusten ansiosta. Huonekalujätti Ikean kokonaisostot Suomesta ovat 115 milj. euron tasoa (huonekalujen osuus noin 90 milj. euroa) ja Ikean ostot näyttelevätkin suurta osaa Ruotsin viennistämme. Nykyisin kuitenkin yhä suurempi osa Ikean ostoista toimitetaan suoraan muihin maihin ja siten ne kirjautuvat vienniksi muiden maiden kohdalle. Ikean kokonaisostot ovat suuremmat kuin vienti mihinkään yksittäiseen maahan, 33 prosenttia koko viennistämme. Muita suuria huonekalujen jakelijoita ruotsissa ovat Mio, Jysk ja EM. Kodin sisustustuotteiden osuus ruotsalaisten kulutuksesta on samaa tasoa kuin Suomessakin, eli noin 5 prosenttia. (Huonekalujen osuus 53 %). Ruotsalaisilla on kuitenkin enemmän rahaa kulutukseen joten absoluuttinen ostomäärä on suurempi.

25 24 Venäjä Elokuussa 1998 Venäjän taloudessa alkaneiden ongelmien myötä kääntyi siihen asti kasvanut vienti laskusuuntaan, päätyen vuonna 1999 romahdusmaisesti 28 milj. euron tasolle. Vuonna 2003 oli vienti 29 milj. euroa ja vuonna 2004 taas hieman kasvanut eli 34 milj. euroa. Tällä 12 prosentin osuudella on Venäjä toiseksi suurin vientimaa. Vuoden 2005 ensimmäisen puolen vuoden vienti on kuitenkin taas alhaisempi kuin vuonna Venäjä on edelleen potentiaalinen markkina-alue suomalaisille huonekaluvalmistajille mutta suomalaiset eivät ole pystyneet hyödyntämään Venäjän markkinoiden jopa 20 prosenttia vuotuista kasvua. Sekä Ikea että muutama saksalainen valmistaja investoivat Venäjälle huonekalutehtaita joiden tuotannosta osa tulee varmasti Venäjän markkinoille. Esimerkiksi German Schieder Möbel investoi 50 milj. euroa neljään tehtaaseen, syntyy työpaikkaa (Frankfurter Allgemeine Zeitung /Esmerk). Saksa Saksan osuus kokonaisviennistämme on viime vuosina laskenut, kuitenkin vienti vuonna 2004 kasvoi 30 milj. euroon (10 %). Saksassa on Euroopan korkein huonekalujen ostosumma, yli 369 /asukas. Vuonna 2000 ylitti Itä-Euroopan tuonti läntisen tuonnin ja sama kehitys jatkuu edelleen. Itä-Euroopasta tulevasta tuonnista yli 50 prosenttia on saksalaisten omistamista tehtaista mm. Puolassa. Saksan kokonaismarkkinat ovat noin 31 mrd. euroa, alkuvuonna 2004 on saavutettu pientä kasvua, kasvu jäänee alle 2 prosenttia. Saksan toimistokalustemarkkinat ovat supistuneet merkittävästi viime vuosina, vuoden 2001 liikevaihdosta 2,7 mrd. euroa on tultu tasolle 1,65 mrd. euroa vuonna Vuonna 2005 ennustetaan alan jo kasvavan (Holz Zentralblatt ). Edelleenkin suuret Saksan markkinat ovat suomalaisille valmistajille suuri houkutus ja haaste. Saksan markkinoille lähtöön on valmistauduttava erittäin huolellisesti, mm. tuotteilla oltava 24 kk takuu. Saksassa tapahtuu merkittävä osa kaupankäynnistä ostoryhmien kautta ja 20 ostoryhmittymää (jatkossa nämäkin keskittyvät) ja jakeluketjua hallitsee 50 prosenttia markkinoista (Lähde: UEA). Saksa on potentiaalinen markkina-alue lähes kaikissa tuoteryhmissä ja huonekalukaupan murros tuo tilaisuuden saavuttaa jalansija markkinoilla. Markkinoille pääsy vaatii kokonaiskonseptin hallintaa ja huolella tehtyjä kotitöitä. Iso-Britannia Huonekalujen vienti Iso-Britanniaan on kasvanut tasaisesti 90-luvun puolivälistä lähtien (21 milj. euroa v. 2004). Vienti on ollut laskusuunnassa alkuvuonna Huonekalujen kysynnän Iso-Britanniassa ennustetaan jatkavan kasvuaan myös jatkossa, 3,7 prosenttia vuonna 2004 (DIY Week /Esmerk) samaan aikaan kun Iso-Britannian oma tuotanto laskee (TTJ Timber Trades Journal, / Esmerk). Huonekalujen vientimme Iso-Britanniaan on lähinnä kodinkalusteita ja pienessä määrin julkitilakalusteita. Iso-Britannia on potentiaalinen markkina-alue huonekaluvalmistajille, tosin viime vuosina siellä on kilpailu kiristynyt merkittävästi.

26 25 Tuonti Milj Vienti Tuonti e Lähde: Suomalainen Huonekalu ry, Tullihallitus, 2005 ennuste raportin tekijän Kuva 14. Huonekalujen tuonnin kehitys Huonekalujen tuonti on kolminkertaistunut aikavälillä Huonekalujen tuonnin arvo oli vuonna 2004 yhteensä 334 milj. euroa. Tuonti kasvanee vuonna 2005 yli 10 prosenttia. Patjat 7 % Keittiökalusteet 3% Muut 9 % Toimistokalusteet 8% Kotikalusteet 57 % Huonekalujen osat 16 % Lähde: Suomalainen Huonekalu ry, Tullihallitus Kuva 15. Huonekalujen tuonnin jakautuminen tuoteryhmittäin Huonekalujen tuonti on keskittynyt kotikalusteisiin. Uutena eränä ryhmittelyyn otettu Huonekalujen osat osoittautui heti toiseksi suurimmaksi eräksi. Kotimaan teollisuus tuo maahan huonekalujen komponentteja mm. Virosta, Puolasta, Unkarista ja Romaniasta. Myös ryhmässä Muut lienee komponentteja mukana, mm. keittiökalusteiden ovia.

27 26 Milj Ruotsi Saksa Puola Viro Italia Tanska Lähde: Suomalainen Huonekalu ry, Tullihallitus Kuva 16. Huonekalujen tuonnin kehitys maittain, milj. Kotimaiset jakelijat tuovat tuotteita pääosin Puolasta ja muualta entisestä Itä-Euroopasta. Vuonna 2004 kasvoi tuonti merkittävimmin Kiinasta, kokonaistuonti on sieltä kuitenkin vielä vain 5 prosenttia tuonnista. Ruotsi Ruotsilla on pitkään ollut merkittävä osuus huonekalujen tuonnissamme. Huonekalujen tuonti Ruotsista vuonna 2004 oli 83 milj. euroa, laskua edellisvuoteen 5 milj. euroa. Ikean rooli huonekalutuonnissa Suomeen on erittäin merkittävä ja osan tuonnin laskusta selittääkin se, että Ikea tuottaa nykyisin tuotteita suoraan valmistusmaista myymälöihin eikä kierrätä kaikkea Ruotsin kautta. Ruotsin osuus huonekalujen kokonaistuonnista on nyt 24 prosenttia. Julkikalusteita tuo mm. Kinnarps. Viro Viro on kasvanut toiseksi suurimmaksi huonekalujen tuontimaaksi. Vuonna 2004 huonekaluja tuotiin maahamme Virosta 67 milj. eurolla. Virosta tapahtuva tuonti pohjautuu hyvin pitkälle suomalaisten tehtaiden ja jakeluketjujen komponenttien ja huonekalujen alihankintaostoille. Tuonti jatkuu edelleen voimakkaana pysyen 67 milj. euron tasolla. Viime aikoina on kuitenkin alkanut kuulua viestejä Viron kustannustason noususta ja että suomalaiset tehtaat ovat saaneet valmistaakseen tuoteosia joita on aikaisemmin teetetty Virossa.

28 27 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Toimialan tuotanto Kotimaan markkinoiden ollessa pääroolissa on suomalaisten tehtaiden valmistusta ohjannut kotimaisten jakelijoiden tapa tilata tuotteet yksittäistilauksin. Tämä yksittäiskappaleiden toimittaminen on muokannut tuotantojärjestelmistä joustavia mutta kalliita verrattuna ulkomaisten suurten sarjojen valmistajien tuotteisiin. Tämä palvelukyky ei ole nyt yksin riittävä kilpailuetu pitämään tuotteet kilpailussa mukana koska jakelijat ostavat ulkomailta suurina erinä paljon halvemmalla. (Lopullinen hintaero ei kuitenkaan liene suuri kun huomioidaan kaikki oston, toimitus- ja varastointiajan pääoman, hukan ja loppuerien alennusten kustannukset). Suursarjavalmistusta lukuun ottamatta kestää suomalaisen huonekaluteollisuuden konekanta suhteellisen hyvin vertailun Keski- Eurooppalaisen alan teollisuuden kanssa. CNC-konekantaa on toimialan yrityksissä jo paljon mutta tuotannon muuhun automaatioon ei ole panostettu, vaan on luotettu liikaa CNC-koneiden hankinnan tuovan avun moneen ongelmaan. Tämä ongelma on jo monessa yrityksessä tiedostettu ja korjaavia toimenpiteitä tehty. Pienissäkin yrityksissä saattaa olla hyvin edistyksellistä teknologiaa, mutta tuotantoprosessit ovat usein epätasapainossa kun prosessissa on pullonkauloja aiheuttavaa vanhentunutta konekantaa tai toiminnan ohjaus ei ole ajan tasalla. Varsin usein on myös niin että tuotantoprosessi on viritetty eri taajuudelle kuin yrityksen markkinointi. Pintakäsittelyteknologia on lähiaikoina tuotantomenetelmien kehittämisessä painopistealueena kun ympäristömääräykset pakottavat siirtymään uudenlaisten pintakäsittelyaineiden käyttöön ja prosessit on oltava hallinnassa aikaisempaa paremmin. Informaatioteknologiaa hyödynnetään tuotannon sisällä jo hyvin laajalti, ovathan uudet tuotantokoneet lähes kaikki tietokoneohjattuja. Informaation kulku sen sijaan myynti-, tuotanto- ja hankintaverkostossa on vielä varsin kehittymätöntä. Vain muutamassa yrityksessä on pystytty luomaan saumaton tietoverkko raaka-ainelähteeltä asiakkaaseen. Huonekalujen jakelijat ovat erittäin vanhakantaisia tietotekniikan hyödyntämisessä, myös alihankintaverkoston IT-verkottuminen on edelleen suhteellisen alkukantaista johtuen pienten yritysten tietotekniikan tason kirjavuudesta. Eri tahojen ohjelmat eivät keskustele keskenään eikä yleensäkään tietotekniikan hallinta ole vielä kovin korkealla tasolla. Suomesta puuttuu lähes kokonaan huonekalujen valmistukseen läheisesti liittyvä kone- ja laiteteollisuus. Tämä seikka on vaikuttanut voimakkaasti siihen, että Suomeen ei ole kehittynyt edellä käyviä uusia teknologioita huonekaluteollisuuden hyödynnettäväksi.

29 Toimialan logistiikkarakenne Toimialan kokonaisrakenteessa tehtailta jakelijoille on tapahtumassa selkeä muutos. Pienempi joukko valmistajia laskuttaa entistä enemmän pienemmältä joukolta jakelijoita. Itse tuotevirta, ainakin kotimaisilta valmistajilta jakelijoille, kulkee edelleen ohuena (kuluttajakohtaisina yksittäistoimituksina) tehtailta myymälöihin. Huonekalualan logistiikkarakennetta voidaan valtavolyymien osalta kuvata alla olevalla tavalla. -sopimusvalmistajat -komponenttivalmistajat -alihankkijat Kotihuonekalut Valmistaja Keittiökalusteet Valmistaja Toimistokalusteet Valmistaja -kauppaketju -ostoyhtymä Välittäjä -itsenäiset huonekaluliikkeet -erikoisliikkeet -tavaratalot -omat liikkeet -erikoisliikkeet -rakennuttajat -rakennustarvikeliikkeet -yritykset -julkinen sektori Kuluttajat Kuva 17. Huonekalualan logistiikkarakenne Kotihuonekalut ja keittiökalusteet toimitetaan yhä useammin tehtaalta suoraan kuluttajalle. Kotihuonekaluissa on tuonnilla erittäin suuri merkitys, valmistaja on yhä useammin ulkomainen. Kaikilla alatoimialoilla on sopimusvalmistuksen ja alihankinnan osuus kasvanut merkittävästi. On jo useita yrityksiä jotka eivät itse valmista tuotteita vaan toimivat pelkästään markkinoijina ja valmistuttavat tuotteensa sopimusvalmistajilla. Vastaavasti useat valmistajat toimittavat osia moniin erilaisiin tuotteisiin. Sopimusvalmistuksen osuus tulee jatkossa kasvamaan ja toimiala erikoistuu aikaisempaa enemmän. Keittiökalustepuolella ovat paikalliset pienet valmistajat käytännössä muuttuneet asennus ja välitysliikkeiksi. Tuotteet ostetaan erikoistuneilta valmistajilta ja helatoimittajilta jotka toimittavat mm. kalusteovet, tasot, helat ja kalusterungot suoraan erikoisliikkeisiin ja paikallisiin puusepänliikkeisiin.

30 29 Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät (KTM/2005) tiedustelun mukaan 54 prosenttia (49 %) yrityksistä ilmoittaa toimivansa alihankkijana, näistä vain pieni osa voidaan lukea todella alihankintatoimintaan keskittyneiden joukkoon. Saman KTM:n tiedustelun mukaan 77 prosenttia (72 %) ilmoittaa käyttävänsä alihankkijoita, mutta kyse on pääsääntöisesti raaka-aineiden hankintatyyppisetä toiminnasta. Toimisto- ja keittiökalusteiden valmistajat ovat tässä suhteessa olleet edelläkävijöitä 90 prosenttia (79 %). Erikoistumisen myötä myös alihankinnan osuus on jatkuvasti kasvamassa, ja yhä useammin komponentteja ja aihioita hankitaan niihin erikoistuneilta valmistajilta.

31 30 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 5.1 Investoinnit Milj Muut investoinnit Talonrakennukset Koneet ja kalusto e Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, 2005 ennuste raportin tekijän Kuva 18. Huonekaluteollisuuden investoinnit Huonekaluteollisuuden investoinnit laskivat vuonna 2003 aikaisemmalta 40 milj. euron tasolta 31 milj. euroon ja vuoden 2004 ennakkotietojen mukaan ovat investoinnit noin 30 milj. euroa (Koneet 25 ja rakennukset 5 milj. euroa). Vuonna 2005 investoinnit tulevat oletettavasti taas olemaan 40 milj. euron luokkaa. Koneiden osuus on viime vuosina ollut jopa 80 prosenttia koko investointisummasta. Vuoden 2003 investoinneista tekivät 70 prosenttia keittiökalusteiden ja muiden huonekalujen valmistajat. Milj Sumupoistot Aineelliset hyödykkeet nettoinvestoinnit Lähde: Tilastokeskus, tunnuslukuaineisto Kuva 19. Poistojen ja investointien suhde

32 31 Nettoinvestointien jäädessä pienemmäksi kuin poistot heikkenee teollisuuden kilpailukyky. EU-alueen huonekaluvalmistajien investoinnit ovat yleensä noin 4 prosenttia liikevaihdosta. Vuonna 2004 olivat investoinnit Suomessa vain noin 2 prosenttia liikevaihdosta. Saldoluku Odotukset Toteutunut 10 0 II/00 II/01 II/ Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 20. Investointiodotukset seuraavan vuoden aikana Alan pk-yritysten edellisen vuoden investointien toteuma oli suurempi kuin odotukset, investoijina lähinnä toimisto- ja myymäläkalustevalmistajat ja keittiökalustevalmistajat. Seuraavalle vuodelle ovat odotukset edellisvuotta korkeammat, kuitenkin niin että kasvua odottavien määrä on aikaisempaa pienempi. Kun samalla on investointien määrän pienentymiseen uskovien määrä pienentynyt vielä enemmän, on saldoluku aikaisempaa suurempi. Myös asiakaskunnan, eli huonekalukaupan puolella on lievästi positiiviset investointiodotukset. 5.2 Kapasiteettitilanne % vastanneista Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö II/00 II/ Kuva 21. Kapasiteettitilanne, huonekalujen valmistus

33 32 % vastanneista Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö II/00 II/ Kuva 22. Kapasiteettitilanne, tuolien ja istuinten valmistus % vastanneista Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö II/00 II/ Kuva 23. Kapasiteettitilanne, toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus % vastanneista Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö II/00 II/ Kuva 24. Kapasiteettitilanne, muiden huonekalujen valmistus

34 33 % vastanneista Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö II/00 II/ Kuva 25. Kapasiteettitilanne, keittiökalusteiden valmistus Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kyselyhetkellä, touko kesäkuussa 2005 oli alan kapasiteetin käyttöaste korkeampi kuin edellisen vuoden aikana. Tuolien ja istuimien valmistajien kapasiteetin käyttöaste on laskenut selvästi, nämä valmistajat ovat kovimmin kokeneet tuonnin vaikutukset. 5.3 Tuotekehitys Toimialan tuotekehitys on lähinnä ollut tuotteiden ulkonäön pientä muokkaamista, useimmiten vain valmistavan yrittäjän yksin muokkaamana. Nykyisin mallistot kopioi jo jakeluketju ja valmistajan pääasiallinen rooli on valmistaa tuote mahdollisimman halvalla. Poikkeuksia tästä linjasta on valitettavan vähän. Yritysten panoksia tuotekehitykseen ei ole tiedossa, koska yrityksillä ei ole tapana erotella tuotekehityskustannuksia. Tuotekehityskustannukset on sisällytetty tuotteiden hintaan, mikä on heikentänyt edelleen kilpailukykyä verrattaessa hintoja ulkomaisiin tuottajiin jotka vain valmistavat täällä kehitettyä valmista mallia. Uusien materiaalien, mm. kierrätysmateriaalit ja hiilikuidut, käyttö huonekaluissa kasvaa hitaasti mutta varmasti.

35 34 6 Taloudellinen tila 6.1 Kannattavuus, taloudellinen tila ja kustannusrakenne Asiakastiedon aineiston ( ), mukaan paranivat kaikkien toimialojen yhteenlasketut kannattavuusluvut vuonna Käyttökatteen mediaani oli 10,3 prosenttia (edellisvuonna 9,8 %). Omavaraisuusaste puolestaan laski lukuun 46,3 prosenttia (47,3 %). Huonekalujen valmistajien kannattavuus on heikompaa kuin teollisuudessa keskimäärin. Kokoluokittain tarkasteltuna on isompien yritysten (yli 50 työntekijää) kannattavuus (käyttökate) kääntynyt taas paremmaksi kuin pienten yrityksen kannattavuus. Pienimmillä yrityksillä (alle 9 työntekijää) on kuitenkin paras omavaraisuusaste. % Finnvera Asiakastieto Oy Huonekalujen vähittäiskauppa Lähde: Asiakastieto Oy/ Toimiala Online ja Finnvera Oyj Kuva 26. Käyttökateprosentti (mediaani) huonekalualalla Yllä oleva kuva osoittaa käyttökatteen kehityksen TOL 361 Huonekalujen valmistuksen osalta kahden eri aineiston pohjalta. Finnveran aineistossa on käyttökate laskenut kun taas Asiakastiedon aineiston ja suurten yritysten (sivun 17 yritysten tiedot Asiakastiedon mukaan) käyttökate on kasvanut. Huonekalujen vähittäiskaupan käyttökate nousee voimakkaammin kuin valmistajilla. Alla olevassa kuvassa on käyttökatteen kehitys kvartiileittain. Sivulla 42 kuvattu alan polarisoitumisen vaikutus näkyy selkeästi.