Puutalojen ja rakennus- jppuusepäntuotteiden valmistus

Transkriptio

1 Puutalojen ja rakennus- jppuusepäntuotteiden valmistus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro Matkailun edistämiskeskus

2 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Toimialaraportti 1/2008 Pasi Loukasmäki

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Loukasmäki Pasi Toimialapäällikkö Kainuun TE-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen toimialaraportti Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2007 toimialan, rakennuspuusepäntuotteiden valmistus- tuotannon bruttoarvo oli 2,1 mrd. euroa, viennin arvo 522 milj. euroa. Aineelliset nettoinvestoinnit olivat 61 milj. euroa josta pääosa koneita ja laitteita. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan vuonna 2006 alan toimipaikkoja oli 939 ja ala työllisti noin henkilöä. Puutalojen valmistusta harjoitettiin vuonna 2006 Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan 251 toimipaikassa, jotka työllistivät henkilöä, alan liikevaihto oli 812 milj. euroa. Vuonna 2006 olivat aineelliset nettoinvestoinnit 17 milj. euroa. Alan kapasiteetin kasvu on taittumassa. Alan kannattavuus laski edelleen vuonna 2006 ja oli käyttökatteella (mediaani) mitattuna 5,0 %, omavaraisuusaste on noin 38 %. Pientalorakentamisen kasvu kotimaassa on kääntynyt laskuun. Alan viennin kasvu riippuu hirsitaloteollisuudesta, potentiaalisin kasvualue on edelleenkin Keski-Eurooppa ja Venäjä. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta harjoitettiin vuonna 2006 Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan 688 toimipaikassa, jotka työllistivät henkilöä, alan liikevaihto oli milj. euroa. Viennin kasvu on parketin ja liimapuun varassa, myös ovia on viety paljon. Vuonna 2006 aineelliset nettoinvestoinnit olivat 46 milj. euroa. Vuonna 2006 oli alan kannattavuus käyttökatteella (mediaani) mitattuna 7,6 % (laskenut). Omavaraisuusaste oli noin 34 %. Kannattavuutta ja yritysten taloudellista asemaa kuvaavat tunnusluvut vaihtelevat tuoteryhmittäin, yleensä vahvasti vientimarkkinoilla toimivilla yrityksillä toiminnan kannattavuus on parempi kuin pelkästään kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien kasvumahdollisuus on asiakkaiden ja kuluttajien tarpeita palvelevissa puutuotteissa ja niihin liitettävissä palveluissa. Puutuotteilla on myös ympäristön ja ilmaston kannalta kilpailuetua verrattuna uusiutumattomia luonnonvaroja käyttäviin materiaaleihin. Näiden hyödyntäminen edellyttää tuotekehityspanostuksia toimialan yrityksiltä. Kilpailu markkinoilla on kovaa ja useiden tuotteiden osalta riittävää kilpailukykyä vientimarkkinoilla on vaikea saavuttaa. Ala on koko Euroopassa kaikkialla pitkälti kotimarkkinateollisuutta ja valmistuskapasiteettia on riittävästi. Toimialan yritykset ulkoistavat toimintojaan tuotantoketjun alkupäässä ja tuotemarkkinoilla palvelun osuus kasvaa koko ajan. Moni tuote on kehittymässä siten että vähän jalostetun puun osuus tuotteesta pienenee. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Esa Tikkanen, puh Asiasanat Puutalot, hirsitalot, ovet, ikkunat, kattotuolit ISSN Kokonaissivumäärä 90 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Toimialan työvoimarakenne Toimialan alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimaan markkinat Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Vienti Tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Toimialan tuotanto Toimialan logistiikkarakenne Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Tuotekehitys Taloudellinen tila Kannattavuus, taloudellinen tila ja kustannusrakenne Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet

7 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Markkinoiden kehitys Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehitystoiminta Innovaatiot ja tuotteistaminen Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Julkinen rahoitus TE-keskusten rahoitus Tekesin rahoitus Finnvera Oyj:n rahoitus Lähteet Liitteet 1-2 Finpron kansainvälistymiskatsaukset Venäjällä ja Kiinassa.. 63

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit- julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää seitsemän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla ositteessa Vuosina julkaistujen toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Toimialaraporttien sisältöä on kehitetty TE-keskusten yritysosastojen tarpeiden pohjalta. Julkaisut palvelevat myös alan yritysten, yrittäjien sekä eri sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta (TOL 203), alatoimialojen puutalojen valmistus (TOL 20301) ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 20309) pohjalta. Alatoimialoja, esim. hirsitalot, puuelementit, ikkunat, ovet, käsitellään sillä laajuudella kuin aineistoa on saatavissa. Liimapuuta käsittelevät tiedot ovat raportissa Puun sahaus, höyläys ja kyllästys. Vähäisen yritysmäärän vuoksi parketin valmistusta ei raportissa tarkastella erikseen, kokonaisluvuissa parketti on luonnollisesti mukana. Raportin laatimiseen on vuonna 2008 käytetty lyhyempi aika kuin aiempina vuosina toimialapäällikön vaihtumisesta johtuen. Raportti päivittää Arto Vallinin marraskuussa 2007 laatiman raportin ja on siten pääosin tilastollinen päivitys. Rakennuspuusepänteollisuus Suomessa on teknologisesti kehittynyt toimiala jonka pääpaino on kotimaan markkinoissa, kansainvälistynyttä on toiminta vain parilla alatoimialalla. Teollisuuden tuotteet löytävät tiensä kuluttajille jatkossa yhä enemmän palveluprosessin osana. Toimialan yritykset toimivat pääsääntöisesti ruuhkasuomen ulkopuolella työmahdollisuuksia myös harvempaan asutetuilla alueilla. Raportin liitteenä on Finpron toimittamat kansainvälistymiskatsaukset puutalojen ja puutuotteiden markkinoilta Venäjällä ja Kiinassa.

9 8 Kiitän tässä yhteydessä lämpimästi kaikkia yritysten ja sidosryhmien edustajia, jotka ovat antaneet aikaansa ja asiantuntemustaan raporttia päivittäessäni. Toivon, että tämä julkaisu antaa hyvän peruskuvan toimialasta sekä kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan. Kajaanissa Pasi Loukasmäki Toimialapäällikkö

10 9 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2002), luokkaan Puutavaran ja puutuotteiden valmistus kuuluvaa alatoimialaa Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 203) jaettuna kahteen alatoimialaan. Puutalojen valmistus (TOL 20301), käsittää pystytystä varten valmiiden puurakennusten kuten asuinrakennusten, vapaa-ajan rakennusten, saunojen tai vajojen tehdasmaisen ja käsityömäisen valmistuksen. Tarkastelun pääpaino kohdistuu elementti- ja hirsirakenteisten rakennusten valmistukseen. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 20309), käsittää ikkunoiden ja ovien sekä niiden karmien, portaiden, kattotuolien sekä niiden kaltaisten talonrakennuksessa käytettyjen puuosien valmistuksen. Myös solulevyjen ja yhdistettyjen parkettilaattojen valmistus kuuluu tähän toimialaluokkaan. Tarkastelun pääpaino kohdistuu ikkunoiden ja ovien valmistukseen, naulalevyrakenteiden valmistus on pienemmässä osassa. Seuraavassa taulukossa on lukuja Tilastokeskuksen teollisuuden alue- ja toimialatilastotietokannasta. Keittiökalusteiden luvut lisätty mukaan koska ne usein luetaan rakennuspuusepäntuotteeksi. Keittiökalusteiden luvut eivät sisälly rakennuspuusepäntuotteiden kokonaislukuihin. Taulukko 1. Puualan lukuja TOL Luokka Luvut vuodelta Tuotannon bruttoarvo milj. Toimipaikat kpl v.2006 Henkilöstö v.2006 Jalostusarvo milj. Vienti milj. Sahatavara ja puutuotteet DD enn Puun sahaus, höyläys ja kyllästys enn TOL 201 Vaneri ja muut puulevyt TOL 202 enn Rakennuspuusepäntuotteet TOL 203 enn Puutalot TOL Muut rakennuspuusepäntuotteet TOL Puupakkaukset TOL 204 enn Muut puutuotteet TOL 205 enn Keittiökalusteet TOL Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, teollisuuden alue- ja toimialatilasto

11 10 Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Tuotannon bruttoarvon kaava on seuraava: Liikevaihto + toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + liiketoiminnan muut tuotot - käyttöomaisuuden luovutusvoitot - kauppatavaroiden hankinta = BRUTTOARVO Todettakoon, että tämän raportin toimialaluvut perustuvat tietoihin siitä mihin TOL -luokkaan yritykset ovat ilmoittaneet itsensä. Esimerkiksi puutalojen valmistuksen luokkaan kuuluvia yrityksiä on ilmoitettu talonrakentamisen luokkaan, joten käytettävissä olevat luvut eivät anna täsmällistä kuvaa toimialasta. Raportti antaa kuitenkin riittävän tarkan kuvan toimialan suuruudesta ja kehityssuunnasta. Edellä olleen taulukon avulla on rakennuspuusepänteollisuutta helppo verrata muihin puutuoteteollisuuden toimialoihin. Seuraavassa kuvassa on koko rakennuspuusepänteollisuuden volyymi-indeksi ja alatoimialojen puutalot ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus liikevaihdon kehitysindeksit. Kuva 1. Liikevaihdon ja volyymi-indeksin kehitys, kausitasoitettu (v. 2000= 100) kausitasoitettu Vol-ind. 203 Rakpuu Liikevaihto Puutalot Liikevaihto Muu rakpuu /2008 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, raportin tekijä laskenut keskiarvoluvut vuosille Volyymi-indeksillä mitattuna rakennuspuusepäntuotteiden (203) valmistus seuraa koko teollisuustuotannon kehitystä. Liikevaihdon kehitys on puutalojen valmistuksessa ollut teollisuutta ja muuta rakennuspuuteollisuutta nopeampaa ja jatkunut pidempään. Käännepiste on kuitenkin saavutettu kesällä Todennäköisesti myös puutalojen indeksi kääntyy laskuun vuoden 2008 aikana. Maamme koko teollisuuden (CDE) tuotannon bruttoarvosta (ennakkotieto 2007) 138 mrd. sahatavaran ja puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksen osuus on 6,3 %, osuus työpaikoista 9,3 % ja viennistä 4,2 %. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen osuus sahatavaran ja puutuotteiden (DD) toimipaikoista on 34,7 %, henkilöstöstä 41,9 %, liikevaihdosta 30,0 % ja viennistä 17,4 %. Cei-Bois:n mukaan oli rakennuskomponenttien tuo-

12 11 tannon määrä EU-alueella vuonna 2005 noin 44 mrd. euroa, 19,5 % kokonaismäärästä. Kokonaisuutena puualan tuotteiden kulutus EU-alueella on melko tarkasti sama kuin tuotantokin. 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Rakentaminen on luonnollinen asiakastoimiala Sahateollisuus, kaikissa tuotteissa sahatavara on perusmateriaalina. Materiaalin alkujalostus on siirtymässä selkeästi sahoille ja erillisille jalostusyrityksille Levyteollisuus, taloissa, parketissa ja ovissa käytetään runsaasti levyteollisuuden tuotteita Lasin valmistus ja alumiiniprofiilin valmistus, ikkunoista merkittävä osa on lasia ja alumiinia Helateollisuus, ovissa merkittävä kustannuserä, ikkunoissa hieman pienempi Eristeteollisuus, taloissa ja ulko-ovissa Naulalevyteollisuus (metalli), naulalevyrakenteissa merkittävä Konevalmistajat, hirsiteollisuuden ja taloteollisuuden koneissa kotimaisia valmistajia muut koneet tulevat maahantuojien kautta

13 12 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Puutalojen valmistus Liikevaihdon ja henkilöstön määrän kasvu on tasaantumassa, toimipaikkojen määrän (251 kpl v. 2006) pysyessä vakaana. Kuva 2. Liikevaihto sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä Liikevaihto milj., toimipaikat e Toimipaikat Liikevaihto Henkilöstö Henkilöstön määrä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys ja toimipaikkatilasto, ennusteet 2007 ovat raportin tekijän Puutalojen valmistuksen liikevaihto oli vuonna 2006 yhteensä 812 milj. (665), vuoden 2007 liikevaihto pysynee yli 800 milj.. Keskimääräinen toimipaikan liikevaihto on 3,2 milj. euroa. Puutalojen valmistuksen tunnuslukujen selkeästi pienempi taantuma selittynee hirsitalojen viennillä, joka on jatkunut lähes entisellään. Kotimaassa tulossa olevien lämmöneritysvaatimusten muutos on saattanut lisätä massiivihirsitalojen kysyntää, koska uusien määräysten voimaantulon jälkeen nykyisen kaltaisia rakennuksia ei ehkä enää valmisteta. Vuonna 2006 puutalojen valmistus työllisti yhteensä henkilöä (3577). Parhaimmillaan, vuonna 1999, ala työllisti henkilöä 276 toimipaikassa. Keskimääräinen toimipaikan henkilöstövahvuus on 15 henkilöä. Yrittäjien osuus on laskenut 0,2 % -> 0,11 % aikavälillä Kesän 2008 kyselyn mukaan puutalojen valmistajat arvioivat henkilöstön määrän kasvavan seuraavan 12 kuukauden kuluessa. Vuonna 2007 toteutunut henkilöstön kasvu oli kuitenkin selkeästi pienempi kuin odotettu. Aikaisempina vuosina henkilöstön määrän kasvu on ollut lähes odotusten mukainen.

14 13 Kuva 3. Henkilökunnan määrä seuraavan vuoden aikana saldoluku Odotukset Toteutunut Lähde: TEM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2008 Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Liikevaihto ja henkilöstömäärän kasvu on kääntynyt laskuun, toimipaikkojen määrä (736 kpl v ja 688 kpl v. 2006) on laskenut aikaisempia vuosia selvästi enemmän. Kuva 4. Tuotannon arvo sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä Liikevaihto milj., toimipaikat Henkilöstön määrä enn Toimipaikat Liikevaihto Henkilöstö Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennusteet 2007 ovat raportin tekijän Muiden rakennuspuusepäntuotteiden liikevaihto oli vuonna 2006 yhteensä 1157 milj., vuoden 2007 luku tullee pienenemään. Keskimääräinen toimipaikan liikevaihto on 1,7 milj. euroa.

15 14 Vuonna 2006 muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus työllisti henkilöä (+196). Parhaimmillaan, vuonna 1990, ala työllisti henkilöä toimipaikassa. Keskimääräinen toimipaikan henkilöstövahvuus on 11. Yrittäjien osuus on laskenut 3,3 % -> 1,8 % aikavälillä Alkukesän 2008 kyselyn mukaan muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajat arvioivat henkilöstön määrän kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Vuonna 2007 Toteutunut henkilöstön kasvu oli kuitenkin selkeästi pienempi kuin odotettu. Vuonna 2006 henkilöstön määrän kasvu oli lähes odotusten mukainen. Kuva 5. Henkilökunnan määrä seuraavan vuoden aikana Saldoluku Odotukset Toteutunut Lähde: TEM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät Toimialan työvoimarakenne Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne puualan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty toukokuussa 2008 työvoimatoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työvoimatoimistoon työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet työvoimatoimiston tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Kuvaan on lisäksi merkitty työvoimatoimistojen raportoimat puualan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. Puutuoteteollisuuden toimialalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: puutavaran käsittelijät, erilaiset puutavaratyöntekijät, vaneri- ja kuitulevytyöntekijät, veneenrakentajat, huonekalupuusepät, konepuusepät ja puupinnan käsittelijät. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne puualan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työvoimatoimistoon il-

16 15 moitettujen avointen työpaikkojen ja työvoimatoimistoon työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet työvoimatoimiston tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Kuvaan on lisäksi merkitty työvoimatoimistojen raportoimat puualan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. Työvoiman kohtaantotilanne tammi -kesä 2008 Puualan ammatit Vaikeuksia ty övoiman saannissa (alle2työtöntä/paikka) Kysynt ä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Konepuuseppä Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) työvoimatoimiston raportoima vaikeasti täytettävä paikka (touko 08) Konepuuseppä Tuotantotyöntekijä (4) Konepuuseppä(2) Puutyönohjaaja Puuseppä Vanerityöntekijä Tuotantotyöntekijä (5) Kuorimiskoneyrittäjä Puupakkaus- Työntekijä (2) Pintakäsittelijä Puuseppä Tuotantotyöntekijä Huonekalupuuseppä Kartassa oleva tilanne ei kuvaa korkeammin koulutettuihin ammatteihin kohdistuvia rekrytointiongelmia puutuotealalla. Puualalla viime vuonna rekrytoiduista osaajista lähes kaikki, yli 90 % ovat toisen asteen suorittaneita henkilöitä (EK:n selvitys: Palkataan koulutettuja osaajia 2007, julkaistu huhtikuu 2008). Puualalla oli vähiten insinöörirekrytoin-

17 16 teja. Tämä johtunee siitä, että puualalle ei kouluteta riittävästi insinöörejä. Toimiala on osittain joutunut siihen tilanteeseen, jossa olemassa olevasta henkilöstöstä koulutetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen avulla esimieskuntaa. Tämä ei ole kaikille, ainakaan pienille yrityksille mahdollista. Puutuotealan yritysten, järjestöjen ja valtiovallan tulisi ryhtyä pikaisiin toimiin tämän ongelman ehkäisemiseksi. Lähde: Palkataan koulutettu osaaja. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu julkaisusta. Selvityksen mukaan AMK-tutkinnon suorittaneiden rekrytointi on kasvussa yleisesti. Teollisuuden toimialoilla on suuria eroja rekrytoinnin rakenteessa. Esimerkiksi puuteollisuuteen rekrytoiduista yli 90 prosenttia oli ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Kun otetaan huomioon parin prosentin ilman koulutusta olevien osuus, voidaan todeta, että amk- ja yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus vuonna 2007 rekrytoidusta puuteollisuudessa on pienin kaikista aloista ja on kaksi kertaa pienempi kuin seuraavana olevan toimialan.

18 Toimialan alueellinen jakauma Taulukko 2. Puutalojen valmistus TE-keskuksittain v TE-keskus Liikevaihto 1000 Toimipaikat Henkilöstö Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Lappi Häme Etelä-Savo Kainuu Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Satakunta Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Viiden TE-keskuksen alueella tehdään 79 % koko alan liikevaihdosta, Pohjois-Pohjanmaa (24 %) on selkeästi suurin alue. Etelä-Pohjanmaalla on tapahtunut merkittävää kasvua (77 %). Liikevaihdon laskua on tapahtunut pääasiassa Itä-Suomessa. Taulukko 3. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus TE-keskuksittain vuonna 2006 TE-keskus Liikevaihto 1000 Toimipaikat Henkilöstö Häme Pohjois-Savo Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pohjanmaa Lappi Pohjois-Karjala Satakunta Kainuu Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus

19 18 Kuuden TE-keskuksen alueella tehdään 67 % koko alan liikevaihdosta. Kasvu on ollut merkittävintä Pohjois-Pohjanmaalla (31 %), Etelä-Pohjanmaalla (30 %) ja Pohjois-Savossa (27 %). Liikevaihdon laskua on tapahtunut Hämeessä ja Uudellamaalla. 2.4 Yrityskannan muutokset Kuva 6. Yrityskannan nettomuutos Nettomuutos, kpl enn2006 enn Puutalot muu Rakpuu -40 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/ Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Terveellä toimialalla syntyy uusia yrityksiä 10 (%) yritysmäärästä (Timo Pihkala, seminaari Nikkarikeskuksessa ), puutalojen valmistuksessa se tarkoittaa 25 (toteutunut alle 10) ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa 70 (toteutunut yli 20) uutta yritystä. Yritysten nettomuutos aikavälillä on puutalojen valmistuksessa - 27 ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa Konkurssiin haettujen yritysten määrä on oleellisesti vähentynyt 90-luvun alkuvuosien jälkeen ja yrityskantaan suhteutettuna määrää voidaan pitää alhaisena. Alla olevat luvut ovat konkurssiin haettuja yrityksiä ja vain osa niistä todella päätyy konkurssiin.

20 19 Kuva 7. Konkurssiin haetut yritykset Enn Puutalojen valmistus Muu rakennuspuusepäntuott. valm. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennuste 2007 on raportin tekijän Konkurssiin haettujen yritysten yhteinen henkilömäärä vaihtelee voimakkaasti vuosittain ( henkilöä), konkurssit painottuvat alle 9 henkilön yrityksiin.

21 Alan suurimpia yrityksiä Taulukko 4. Alan suurimpia yrityksiä vuonna 2007 Tuoteryhmä Liikevaihto m Henkilöstö TOL Talot FinnDomo konserni * 199** 993** Koskisen Oy (Herrala talot) * 229** 1094** Kastellitalot Oy Honkarakenne Oyj * Cramo Instant Oy (Tilamarkkinat Oy) * 496** 2070** Älvsbytalo Oy Pyhännän Rakennustuote Oy Kontiotuote Oy Luoman Puutuote Oy Lappli-talot Oy Jetta-talo Pohjois-Suomen Hirsitalokeskus Rantasalmi Oy Ikkunat Fenestra Oy (konserni, ovet+ikkunat) Pihlavan Ikkuna Oy (Ratos) Tiivituote Oy (Ratos) Domus yhtiöt Oy Skaala ikkunat ja Ovet Piklas Oy Kattotuolit Sepa Oy Keski-Suomen Puukympit Oy Keminmaan puurakenne Oy Lauttaniemen teollisuus Oy Kotasen Puutyö Oy Ovet JELD-WEN Suomi Oy (Vest-Wood) Fenestra Oy (konserni, ovet+ikkunat) (Posifutter Oy ja North-East Wood Oy sulautuneet Fenestra konserniin 2006) Keittiö-ja kiintokalusteet Novart Oy Puustelli Group Oy Topi Kalustaja Oy Mellano Oy Isku Keittiöt Oy Kirena Oy (Elfa) Parketit Karelia-Upofloor Oy * Olavi Räsänen Oy * Lähde: Asiakastieto Oy ja yritysten nettisivut * konsernin tiedot ** yrityksen www-sivuilta

22 21 Joillakin yrityksillä on myös muiden tuotteiden valmistusta kuin ne tuotteet jonka otsikon alle yritys on sijoitettu. Yritykset lajiteltu sen alaotsikon alle josta tulee suurin liikevaihto. TOL luokaksi on tässä merkitty se luokka johon tämän raportin tarkastelussa kuuluu, yrityksen ilmoittama luokka voi olla jokin muukin. Rakennuspuusepänteollisuuden merkittävin konserni on PRT Forest konserni, liikevaihto 167 milj. euroa ja henkilöstöä 952. Konserniin kuuluvat yllä mainituista yrityksistä Pyhännän Rakennustuote Oy, Kontiotuote Oy, Lappli Talot Oy, Piklas Oy. Toinen merkittävä toimija alalla on Fenestra Oy johon fuusioituivat Viitapuu Oy, Alavuden Puunjalostustehdas Oy, Posifutter Oy, North-East Wood Oy, Alavus Koneet Oy, Omniconsulting Oy sekä Fenestra Palvelut Oy. Konsernin liikevaihtoa on noin 150 milj. euroa ja henkilöstömäärä on noin Ikkunapuolella on tullut uusi merkittävä toimija, ruotsalainen pääomasijoittaja Ratos on hankkinut omistukseensa kolme suomalaista valmistajaa: Pihlavan Ikkuna Oy, Eskopuu Oy ja Tiivituote Oy. Ratos omistaa Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa useita alan yrityksiä.

23 22 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Valtiovarainministeriön 3/2008 suhdannekatsauksen mukaan yksityinen kulutus lisääntyy tänä vuonna 3 % (3,6 % vuonna 2007). Rakennusteollisuuden Keskusliiton, Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus, kevät 2008, esittää asuntojen aloitusmääräksi kpl vuonna 2008 ja kpl vuonna Tämä on 8 % vähemmän kuin vuonna Lasku kohdistu etenkin pientaloihin. Liike- ja toimistorakentaminen jatkuu vilkkaana. Tämän avulla kokonaisrakentamisen arvioidaan kasvavan vielä 4 % vuonna 2008, laskien hieman vuonna Korjausrakentamisen arvioidaan jatkavan kasvua. VM:n rakentamisen suhdanneryhmä ( ) arvioi korjausrakentamisen kasvavan merkittävästi kuluvana ja ensi vuonna. Syksyn 2008 uutiset maailmantalouden ongelmista vaikuttanevat niin, että nämäkin ennusteet ovat optimistisia. Rakennuspuusepäntuotteiden kysyntä on sidoksissa asuntojen uudis- ja korjausrakentamisen määrään, puutalojen kysynnän määrää pientalojen ja vapaa-ajan rakentamisen määrä. Puuelementtien, ikkunoiden, osin ovien ja naulalevyrakenteiden osalta kotimarkkinat ovat tärkeimmät, kun taas hirsitalojen, parketin, massiivipuisten peiliovien ja liimapuun osalta vientimarkkinoilla on erittäin suuri merkitys. Viennin kannalta merkittävimpiä alueita ovat Keski-Eurooppa, Venäjä, Japani, Pohjoismaat. Eurooppa on merkittävin vientialue. Venäjän markkina on kasvussa ja saattaa kasvaa yhtä suureksi markkinaksi Euroopan kanssa. Euroconstruct:in mukaan rakentaminen kasvaa ainakin vuoteen 2009 asti koko Euroopassa, kasvu on suurempaa Itä-Euroopassa. Asuntojen korjaamiseen käytetään Euroopassa enemmän rahaa kuin uusien asuntojen rakentamiseen. Euroopassa tulee teollisuuden ja jakelun keskittyminen muuttamaan markkinaolosuhteita tulevina vuosina. Kotimarkkinat ovat edelleen keskeisin markkina-alue sekä puutaloja että rakennuspuusepäntuotteita valmistaville yrityksille. Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2008 kyselyn mukaan viennin osuus on säilynyt lähes samalla tasolla kuin edellisessä kyselyssä vuonna Puutalojen valmistajista n. 28 % arvioi viennin kasvaneen. Vienti on merkittävä osa toimintaa hirsitalojen valmistajille ja osalle ovivalmistajista. Puutaloteollisuudessa tärkeimpiä asiakasryhmiä ovat yksityiset kuluttajat, edustajat ja rakennusliikkeet. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien osalta tärkeimpiä ovat rakennus- ja rakennustarvikeliikkeet, puutaloteollisuus ja yksityiset kuluttajat.

24 Kotimaan markkinat Puutalo- ja muun rakennuspuusepänteollisuuden kehitys on kiinteästi sidoksissa rakentamisen kokonaiskehitykseen. Vuonna 2007 oli Rakennusteollisuuden (RT) mukaan rakennustuotannon arvo Suomessa 27,4 mrd. (24,2 mrd. vuonna 2006), josta talonrakentamisen osuus oli 22,4 mrd.. (19,5) Uudisrakentamisen arvo oli 13,5 mrd. (11,4) ja korjausrakentamisen 8,8 mrd. (8,1). Suomen rakennustuotemarkkinat olivat vuonna 2007 RT:n mukaan 11,2 mrd. (7,7), josta puutuotteiden osuus oli 3,2 mrd. (2,2), metallituotteiden 3,6 mrd. (2,6), kivituotteiden 2,2 mrd. (1,5) ja muiden 1,9 mrd. (1,3). Vuosi 2007 oli rakennustuotteiden ml. puutuotteiden osalta ennätysvuosi. Rakentamisen kasvu Suomessa on ollut viime vuosina kova, mutta jo tämän vuoden aikana rakentamisen vauhti hiljenee niin, että kasvuennusteet jäävät toteutumatta. Kuva 8. Talonrakennustuotanto milj. m Aloitukset e 2008e 2009e Lähde: Tilastokeskus, RT Vuonna 2008 uudisrakennuksia aloitettaneen 45 milj. kuutiometrin verran, tason laskiessa hieman tulevina vuosina. Vuosi 2007 oli kuutioissa mitattuna ennätysvuosi 50, 1 milj. talonrakennuskuution määrällä. Vuonna 2007 käynnistyi noin asunnon rakentaminen ja vuodelle 2008 ennustetaan määräksi kpl, rakentaminen painopisteen ollessa pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. RT arvioi vuonna 2008 aloitettavan kerros- ja rivitaloja ja omakotitaloja PUUTALOT Pientalorakentamisen (omakoti- ja rivitalot) kasvu on taittunut, vuonna 2008 arvioidaan aloitettavan ( v. 2007) omakotitalon ja rivitaloasunnon rakentaminen. Pientaloteollisuus ry:n skenaario, omakotitaloa v. 2010, ei näytä toteutuvan.

25 24 Rakentaminen keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin, tonttipula jatkuu. Valmistuvista pientaloista 68 % on talopaketteja. Vapaa-asuntojen ja saunojen rakentamisen arvioidaan laskevan vähemmän tai säilyvän nykyisellä tasolla. Kuva 9. Pientalorakentamisen aloitukset Kpl e2008 Omakotiasunnot Rivitaloasunnot Loma-asunnot Lähde: Pientalobarometri syyskuu 2007, Pientaloteollisuus Oy/ Rakennustutkimus RTS. Talopakettimarkkinat PTT ry:n mukaan olivat valmistalomarkkinat vuonna 2006 kuluttajahinnoin 820 milj. eur. Valmistaloja toimitetaan pientalo- ja vapaa-ajan rakentamiseen, ja asiakkaina ovat pääasiassa yksityiset kotitaloudet, Muu asuinrakentaminen tapahtuu lähinnä ammattirakentajien toimesta ja tällöin valmistalovalmistajien merkitys on vähäinen, joskin kasvussa. Pientalorakentamisen vilkastuminen on heijastunut myös talopakettimarkkinoille. Alimmillaan vuonna 1995 talopakettien määrä aloituksista oli kpl ja osuus markkinoista 44 %. Vuonna 2007 talopaketteja myytiin kpl, markkinaosuus 68 %. Ylimmillään talopakettien määrä oli vuonna 2006, kpl, markkinaosuus 69 %. Talopaketin keskimääräinen kuluttajahinta on noin euroa, hintaa on nostanut kasvanut kysyntä sekä myös talojen koon ja toimitussisällön kasvu. Ennuste vuoden 2008 talopakettimarkkinoista on liian optimistinen. Kesäkuussa 2008 talopakettimyynti oli 16 % edellisvuotta jäljessä.