Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Transkriptio

1 Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group

2 Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden kotimaisuusasteeseen, puun käyttöön ja puunmyyntituloihin? Lähtökohta: Rakentamisen määrä kokonaisuudessaan ei kasva Metsä Group 2) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen viennin kasvun lisäämisellä olisi? Lähtökohta: Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteeksi asettama 0,5 mrd. puutuotejalosteiden viennin kasvu toteutuisi kokonaisuudessaan rakennuspuusepäntuotteiden, kuten valmistalojen ja elementtien vientinä Metsä Group

3 Tutkimuksen lähtökohdat (1/2) Erilliset pientalot Asuinrakennukset Rivi- ja ketjutalot Uudisrakentaminen Asuinkerrostalot Muut kuin asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset Varastorakennukset Korjausrakentaminen Julkisivukorjaukset Puurakentamisen vaikutuksia käsitellään asuinrakentamisen lisäksi myös liike- ja toimistorakennusten, varastorakennusten sekä julkisivukorjausten osalta. Keskittyminen asuntojen uudisrakentamiseen, lopusta talonrakentamisesta mukana vain osa. Yhteensä arvossa mitatusta talonrakentamisesta mukana noin 59 %. Sen lisäksi, että rakentamisen kokonaisvolyymi ja -arvo pidetään vakioina, myös rakentamisen työllistävyys itse työmaalla oletetaan kiinteäksi. Materiaalivalintoja lukuun ottamatta itse rakentamisessa ei oleteta tapahtuvan muutoksia lasketut vaikutukset syntyvät puhtaasti eri rakennusmateriaalien tuotannon erilaisten arvoketjujen takia. Eri tyyppisten rakennusten (talotyyppi, päämateriaali) arvon muodostumista eri tuotantopanosten käytöstä (sekä mm. voitoista ja veroista) kuvataan panostuotoslaskentaa varten panoskertoimien avulla menetelmänä panos-tuotosanalyysi

4 Vakiot Tutkimuksen lähtökohdat (2/2) Tuotos, milj. (2007) Talotyypin osuus tuotoksesta, arvio (2010) Asuinrakennukset Uudisrakentaminen Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muut kuin asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset Varastorakennukset Korjausrakentaminen Julkisivukorjaukset % 8 % 30 % 25 % 13 % 37 % Eri talotyyppien puusta ja muista materiaaleista rakentamisen mittariksi otetaan euromääräinen tuotos, jotta panostuotoslaskentaa voidaan käyttää. Asunto-osakeyhtiöiden korjauksissa julkisivukorjaukset 37 % vuosikorjauksista (2009). Datan puutteessa tämä luku yleistetty kaikkeen korjausrakentamiseen. Keskiarvo talotyypin osuuksista koko uudisrakentamisen kerrosalasta ja rakennustilavuudesta. Eri talotyyppien tai uudis- ja korjausrakentamisen määrien suhteet eivät muutu

5 Vahva Perus Vertailu Vakiot Tutkimuksen skenaariot Asuinrakennukset Uudisrakentaminen Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muut kuin asuinrakennukset Liike- ja toimistorakennukset Varastorakennukset Korjausrakentaminen Julkisivukorjaukset 1 Tuotos, milj. (2007) Talotyypin osuus 1 tuotoksesta, arvio (2010) 62 % 8 % 30 % 25 % 13 % 37 % Puurakentamisen osuus runkorakenteissa (2010) Puurakentamisen osuuden kasvu (%-yks) Puurakentamisen osuuden kasvu (%-yks) 84 % 72 % 1 % 15 % 15 % 33 % Puurakentamista lisäävien skenaarioiden tuloksia verrataan nykytilannetta kuvaavaan skenaarioon (skenaario Vertailu). Tutkimuksessa määritellään kaksi skenaariota, joissa puurakentamisen oletetaan kasvavan joko maltillisesti (skenaario Perus) tai vahvasti (skenaario Vahva). Rakentamisen kokonaisvolyymi ja arvo oletetaan kiinteäksi skenaariosta riippumatta Lasketut vaikutukset täten nettomääräisiä, koska puurakentamisen suhteellisen osuuden kasvusta seuraa aina muiden materiaalien käytön väheneminen

6 Rakentamisen vaikutukset työllisyyteen vertailutasoskenaariossa Muut: milj. / Työpanos: Työllistä Kokonaisvaikutus Suora vaikutus Kerrannaisvaikutus Työpanos Taulukko kuvaa talonrakentamisen työllisyyttä laskelmien lähtökohtana toimivassa Vertailutaso-skenaariossa. Kerrannaisvaikutukset tarkoittaa työllisyyttä, joka syntyy talonrakentamisen toimialan ulkopuolelle, mutta joka kuitenkin johtuu epäsuorasti rakentamiseen käytetyistä tuloista. Kokonaisvaikutus on kerrannaisvaikutuksen ja suoran vaikutuksen summa

7 Rakentamisen vaikutukset puurakentamista lisäävissä skenaarioissa suhteessa vertailuskenaarioon Työllisyyden muutos, henkilöä Työllisyys lisääntyisi perusskenaariossa +200 henkilöä, ja vahvassa skenaariossa +600 henkilöä Työvoimatarvetta lisää välituotteiden lisääntynyt tuotanto ja arvonlisäyksen kasvu Korkeampi kotimaisuusaste: Kotimaisten välituotteiden osuus kasvaa ja tuontituotteiden vähenee Tuotos (esimerkiksi yritysten voitot ja puunmyyntitulot) kasvavat

8 Työllisyysvaikutusten vertailua Suurin osa nettotyöllisyysvaikutuksista syntyy metsätalouden ja rakennusmateriaaliteollisuuden työpaikoista. Kaupan ja muiden palveluiden työllisyys muuttuu paljon bruttomääräisesti. Näiden toimialojen panosten käyttö ei kuitenkaan riipu rakennusmateriaalista, joten nettovaikutus jää pieneksi Puurakentamisen lisäämisen vaikutukset toimialaryhmittäin Työllisyyden muutos vertailutasoon nähden (henkilöä), Perus-skenaario henkilöä Metsätalous Kuljetus Kauppa Kokonaisvaikutus Puun lisääminen Muiden väheneminen Puutuoteteollisuus -350 Muu rakennustuoteteollisuus Muu alkutuotanto Muu jalostus Muut palvelut

9 Työllisyysvaikutukset eri sektoreilla henkilöä Toimialan koko työllisyys: Puutuoteteollisuus* Rakentamisen aikaansaama työllisyys: Vertailutaso Perus Vahva *) TOL toimialat ''201 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys'', ''202 Vanerin ja muiden puulevyjen valmistus'', ''203 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus''. Puutuoteteollisuuden työpaikkoja syntyy Perus-skenaariossa 720 ja Vahva-skenaariossa kappaletta. Nämä luvut vastaavat 2,5 % ja 6,7 % (tässä järjestyksessä) kasvua verrattuna toimialan koko työllisyyteen. Muiden rakennusteollisuuden tuotteiden valmistuksen työpaikkoja katoaa Perusskenaariossa 600 ja Vahva-skenaariossa Nämä luvut vastaa 2,4 % ja 6,4 % (tässä järjestyksessä) laskua verrattuna toimialan koko työllisyyteen.

10 CLT-elementtikerrostalojen merkitys Edellä esitetyt tulokset pohjautuvat pääasiassa ranka- ja sekarunkoisiin kerrostaloihin. CLT-elementeistä rakennetuissa kerrostaloissa sahatavaran käyttö kerrosalaa kohti on korkeampi. StoraEnso PKT:t seka- ja rankarunkoisia PKT:t CLT-elementtitaloja Perus Vahva Perus Vahva Työllisyyden muutos (henkilöä) CLT-elementtien käytön vaikutuksia tuloksiin: Nettotyöllisyys kasvaisi hieman enemmän, lähinnä metsäteollisuudessa. Myös: Sahatavaran ja tukkipuun käyttö sekä puunmyyntitulojen veron tuotto kasvavat. Uusia puutuoteteollisuuden investointeja tarvittaisiin hieman enemmän.

11 Puutuotejalosteiden viennin kasvu (1/2) Oletus: Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteeksi asettama 0,5 mrd. puutuotejalosteiden viennin kasvu toteutuisi kokonaisuudessaan puurakentamisen rakennusmateriaalien kautta tarkemmin ottaen rakennuspuusepäntuotteiden, kuten valmistalojen ja elementtien vientinä. Kokonaisvaikutus Suora vaikutus Kerrannaisvaikutus Työllisyysvaikutus Työllisyysvaikutus yhteensä noin henkeä. Lisäksi: Verotulot kasvaisivat yhteensä noin 73 milj. Sahatavaran käyttö lisääntyisi noin m 3, tukkipuun kysyntä noin m 3.

12 Puutuotejalosteiden viennin kasvu (2/2) henkilöä Viennin kasvun vaikutus työllisyyteen toimialaryhmittäin Metsätalous Kuljetus Kauppa Puutuoteteollisuus 80 Muu alkutuotanto Muu jalostus Muut palvelut Yhteensä Kokonaisvaikutus työllisyyteen, noin uuden työpaikan syntyminen, olisi lähes samankokoinen kuin puurakentamisen lisäämisen bruttovaikutus Perus-skenaariossa, eli noin henkilön työllistäminen. Valtaosa uudesta työllisyydestä syntyisi luonnollisesti puutuoteteollisuuteen, mutta esimerkiksi metsätalous, kuljetus ja monet liike-elämän palvelut hyötyisivät viennin lisäyksestä muutamien satojen työpaikkojen edestä.

13 Tulosten tarkastelua Tuloksia voidaan pitää varovaisina Rakentamisen määrä: Uudisrakentamisen määrä pysyy jokseenkin nykytasolla vuoteen 2030 Korjausrakentaminen tulee kasvamaan Mahdollisuus puun käytölle julkisivuremonteissa: milj /v, työpaikkaa Rakentamisen tuottavuus: Rakentamisen tuottavuus ei ole kasvanut 2000-luvulla Puurakentamisen lisääminen voisi parantaa tuottavuutta Nopeampi rakentaminen/asentaminen paikanpäällä Puuelementtien valmistuksen kehittyminen Kilpailun lisääntyminen

14 Kiitos! Raportti: Lauri Esala Jyri Hietala Janne Huovari. Puurakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset. PTT-raportteja s. Saatavissa: Yhteystiedot: Lauri Esala, puh Jyri Hietala, puh Janne Huovari, puh Sähköposti: