Transkriptio

1 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus

2 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Toimialaraportti 7/2006 Arto Vallin

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2006 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Vallin Arto Hämeen TE-keskus Julkaisuaika Marraskuu 2006 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2005 toimialan, rakennuspuusepäntuotteiden valmistus- tuotannon bruttoarvo oli 1,8 mrd. euroa, viennin arvo 449 milj. euroa, alan toimipaikkoja oli 986 ja ala työllisti noin henkilöä. Puutalojen valmistusta harjoitettiin vuonna 2004 Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan 245 toimipaikassa, jotka työllistivät henkilöä, tuotannon bruttoarvo oli 627 milj. euroa, 167 milj. euron vienti on valtaosin hirsitalojen vientiä. Vuonna 2003 olivat aineelliset nettoinvestoinnit 27,5 milj. euroa, josta pääosa rakennuksia. Alan valmistuskapasiteetti on kasvussa. Alan kannattavuus laski hieman vuonna 2005 ja oli käyttökatteella (mediaani) mitattuna 6,9 (%), omavaraisuusasteen ollessa 31,5 (%) (Tilastokeskus ). Pientalorakentaminen on kasvanut kotimaassa ja kasvaa edelleen. Alan viennin kasvu riippuu hirsitaloteollisuudesta, potentiaalisia alueita ovat edelleenkin Keski-Eurooppa ja Japani sekä Venäjä. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta harjoitettiin vuonna 2004 Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan 741 toimipaikassa, jotka työllistivät henkilöä, alan liikevaihto oli milj. euroa ja vienti 314 milj. euroa. Merkittävintä oli parkettien ja ovien vienti. Viennin kasvu on parketin ja liimapuun varassa. Vuonna 2005 aineettomat nettoinvestoinnit olivat 47,9 milj. euroa, pääosa koneita ja laitteita. Vuonna 2005 laski alan kannattavuus käyttökatteella (mediaani) mitattuna ja oli 8,7 (%) (edellinen vuosi 9,8 %), omavaraisuusaste on 34,8 (36,5 %) (Tilastokeskus ). Kannattavuutta ja yritysten taloudellista asemaa kuvaavat tunnusluvut vaihtelevat tuoteryhmittäin, yleensä vahvasti vientimarkkinoilla toimivilla yrityksillä toiminnan kannattavuus on parempi kuin pelkästään kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien on haettava kasvu viennistä, potentiaalisia vientialueita ovat edelleen Keski-Eurooppa ja Pohjoismaat sekä Venäjä. Kilpailu markkinoilla on kovaa ja useiden tuotteiden osalta riittävää kilpailukykyä vientimarkkinoilla on vaikea saavuttaa. Ala on koko Euroopassa kaikkialla pitkälti kotimarkkinateollisuutta ja valmistuskapasiteettia on riittävästi, jatkossa uudet EU-maat tuovat oman lisänsä sisämarkkinoiden kilpailuun. Toimialan yritykset ulkoistavat toimintojaan tuotantoketjun alkupäässä ja tuotemarkkinoilla palvelun osuus kasvaa koko ajan. Moni tuote kehittyy siten että puun osuus tuotteen loppuhinnasta pienenee. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat Puutalot, hirsitalot, ovet, ikkunat, kattotuolit ISSN Kokonaissivumäärä 68 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Toimialan alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimaan markkinat Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Vienti Tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Toimialan tuotanto Toimialan logistiikkarakenne Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Tuotekehitys Taloudellinen tila Kannattavuus, taloudellinen tila ja kustannusrakenne Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehit-tämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet

7 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Markkinoiden kehitys Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehitystoiminta Innovaatiot ja tuotteistaminen Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Julkinen rahoitus TE-keskusten rahoitus Tekesin rahoitus Finnvera Oyj:n rahoitus Lähteet Kansainvälistymiskatsaus... 56

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa Toimialaraporttien sisältöä on kehitetty TE-keskusten tarpeiden pohjalta. Julkaisujen toivotaan palvelevan myös alan yritysten, yrittäjien sekä eri sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen (TOL 203) nykytilannetta ja tulevaisuutta ja se päivittää edellisen, marraskuussa 2005 julkaistun raportin. Raportissa käsitellään puutalojen valmistusta (TOL 20301) ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistusta (TOL 20309). Liimapuuta käsittelevät tiedot ovat raportissa Puun sahaus, höyläys ja kyllästys. Huom! Vähäisen yritysmäärän vuoksi parketin valmistusta ei raportissa tarkastella erikseen, kokonaisluvuissa parketti on luonnollisesti mukana. Rakennuspuusepänteollisuus Suomessa on teknologisesti kehittynyt toimiala, jonka pääpaino on kotimaan markkinoissa, kansainvälistynyttä on toiminta vain parilla alatoimialalla. Teollisuuden tuotteille ja palveluille löytyy kysyntää myös tulevaisuudessa. Huomionarvoista on alan yritysten sijoittuminen eri puolille maata tarjoten työmahdollisuuksia myös harvempaan asutetuilla alueilla. Raportin liitteenä on Finpron tekemä katsaus puurakentamisen markkinanäkymistä eteläisessä Euroopassa. Tässä yhteydessä kiitän kaikkia, jotka ovat osallistuneet tämän raportin toteuttamiseen. Erityiset kiitokset osoitan yritysten ja sidosryhmien edustajille. Heidän näkemyksensä ja kommenttinsa ovat huomattavasti edesauttaneet nyt julkaistavan toimialaraportin laatimista. Toivon, että tämä julkaisu antaa hyvän peruskuvan toimialasta ja kannustaa hedelmälliseen, toimialaa kehittävään keskusteluun. Lahdessa Arto Vallin Toimialapäällikkö

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Tässä raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 2002), luokkaan Puutavaran ja puutuotteiden valmistus kuuluvaa alatoimialaa Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 203) jaettuna kahteen alatoimialaan. Puutalojen valmistus (TOL 20301), käsittää pystytystä varten valmiiden puurakennusten kuten asuinrakennusten, vapaa-ajan rakennusten, saunojen tai vajojen tehdasmaisen ja käsityömäisen valmistuksen. Tarkastelun pääpaino kohdistuu elementti- ja hirsirakenteisten rakennusten valmistukseen. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (TOL 20309), käsittää ikkunoiden ja ovien sekä niiden karmien, portaiden, kattotuolien sekä niiden kaltaisten talonrakennuksessa käytettyjen puuosien valmistuksen. Myös solulevyjen ja yhdistettyjen parkettilaattojen valmistus kuuluu tähän toimialaluokkaan. Tarkastelun pääpaino kohdistuu ikkunoiden ja ovien valmistukseen, naulalevyrakenteiden valmistus on pienemmässä osassa. Seuraavassa taulukossa on lukuja Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -tietokannasta. Keittiökalusteiden luvut lisätty mukaan koska ne usein luetaan rakennuspuusepäntuotteeksi. Keittiökalusteiden luvut eivät sisälly rakennuspuusepäntuotteiden kokonaislukuihin. Taulukko 1. Puualan lukuja TOL Luokka Luvut vuodelta Tuotannon bruttoarvo milj. Toimipaikat kpl Henkilöstö Jalostusarvo milj. Vienti milj. Puutavara ja puutuotteet TOL 20 enn * Puun sahaus, höyläys ja kyllästys TOL enn * Vaneri ja muut puulevyt TOL 202 enn * Rakennuspuusepäntuotteet TOL 203 enn * Puutalot TOL Muut rakennuspuusepäntuotteet TOL Puupakkaukset TOL 204 enn * 52 6 Muut puutuotteet TOL 205 enn * 24 5 Keittiökalusteet TOL Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus * Riveillä joissa on ennakko 2005 tietoja, on henkilöstön määrässä palkattu henkilöstö ja vuoden 2004 yrittäjien määrä, koska koko henkilöstön määrää ei ole ennakkotiedoissa mukana.

10 9 Todettakoon että tämän raportin toimialaluvut perustuvat tietoihin siitä mihin TOL -luokkaan yritykset ovat ilmoittaneet itsensä. Esimerkiksi puutalojen valmistuksen luokkaan kuuluvia yrityksiä on ilmoitettu talonrakentamisen luokkaan, joten käytettävissä olevat luvut eivät anna täsmällistä kuvaa toimialasta. Raportti antaa kuitenkin riittävän tarkan kuvan toimialan suuruudesta ja kehityssuunnasta. Edellä olleen taulukon avulla on rakennuspuusepänteollisuutta helppo verrata muihin puutuoteteollisuuden toimialoihin. Seuraavassa kuvassa on koko rakennuspuusepänteollisuuden volyymi-indeksi ja alatoimialojen puutalot ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus liikevaihdon kehitysindeksit. kausitasoitettu 170,0 160,0 150,0 140,0 130,0 120,0 110,0 100,0 90, /2006 Vol.ind. TOL 203 Rakpuutuotteiden valm. Liikevaihto TOL Puutalot Liikevaihto TOL Muu rakpuu Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 1. Liikevaihdon ja volyymi-indeksin kehitys, kausitasoitettu (2000= 100) Volyymi-indeksillä mitattuna seuraa rakennuspuusepäntuotteiden (203) valmistus koko teollisuustuotannon kehitystä. Liikevaihdon kehitys on varsinkin puutalojen valmistuksessa ollut teollisuutta ja muuta rakennuspuuteollisuutta nopeampaa. Maamme koko teollisuuden (D) tuotannon bruttoarvosta 108 mrd. puutavaran ja puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksen osuus on noin 7 %, osuus työpaikoista on noin 9 % ja viennistä noin 5 %. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen osuus mekaanisen puunjalostuksen (TOL 20) toimipaikoista on 35 %, henkilöstöstä 37 %, tuotannon bruttoarvosta 29 %, jalostusarvosta 41 % ja viennistä 17 %. Cei-Bois:n mukaan oli toimialaluokkaamme Rakennuspuusepäntuotteet TOL 203 vastaava tuotannon määrä vanhalla EU-alueella vuonna 2003 noin 24 mrd. euroa, 17 % kokonaismäärästä jossa mukana koko TOL 20 ja TOL 361. Luokan TOL 203 kulutus EU-alueella on melko tarkasti sama kuin tuotantokin eli 24 mrd. euroa.

11 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Rakentaminen on luonnollinen asiakastoimiala Sahateollisuus, kaikissa tuotteissa sahatavara on perusmateriaalina. Materiaalin alkujalostus on siirtymässä selkeästi sahoille ja erillisille jalostusyrityksille Levyteollisuus, taloissa, parketissa ja ovissa käytetään runsaasti levyteollisuuden tuotteita Lasin valmistus ja alumiiniprofiilin valmistus, ikkunoista merkittävä osa on lasia ja alumiinia Helateollisuus, ovissa merkittävä kustannuserä, ikkunoissa hieman pienempi Eristeteollisuus, taloissa ja ulko-ovissa Naulalevyteollisuus (metalli), naulalevyrakenteissa merkittävä Konevalmistajat, hirsiteollisuuden ja taloteollisuuden koneissa kotimaisia valmistajia muut koneet tulevat maahantuojien kautta

12 11 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Puutalojen valmistus Liikevaihdon ja henkilöstön määrän kasvu on tasaantumassa, toimipaikkojen määrän (245 kpl v. 2004) pysyessä vakaana. Liikevaihto milj. ja toimipaikat kpl e2005 enn2006 Toimipaikat kpl Tuotannon arvo, milj. Henkilöstö Henkilöstön määrä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennusteet 2005 ja 2006 ovat raportin tekijän Kuva 2. Liikevaihto sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä, puutalot Puutalojen valmistuksen liikevaihto oli vuonna 2004 yhteensä 634 milj. (551), vuoden 2006 arvoksi tullee noin 740 milj.. Keskimääräinen toimipaikan liikevaihto on 2,6 milj. euroa. Vuonna 2004 puutalojen valmistus työllisti yhteensä henkilöä (+ 240). Parhaimmillaan, vuonna 1999, ala työllisti henkilöä 276 toimipaikassa. Keskimääräinen toimipaikan henkilöstövahvuus on 14 henkilöä. Kesän 2006 kyselyn mukaan puutalojen valmistajat arvioivat henkilöstön määrän kasvavan seuraavan 12 kuukauden kuluessa, edellisen vuoden henkilöstön määrän kasvu oli odotuksia suurempi. Arviot henkilöstön määrän kehityksestä ovat viime vuosina varsin hyvin vastanneet odotuksia.

13 12 saldoluku Odotukset Toteutunut 20 0 II/01 II/ Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Kuva 3. Henkilökunnan määrä seuraavan vuoden aikana, puutalot Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kasvu on tasaantunut, toimipaikkojen määrä (741 kpl v. 2004) pienenee hitaasti. Liikevaihto milj. ja toimipaikat kpl Henkilöstön määrä e2005 enn2006 Toimipaikat kpl Tuotannon arvo, milj. Henkilöstö Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennusteet 2005 ja 2006 ovat raportin tekijän Kuva 4. Liikevaihto sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä, rakennuspuusepänteollisuus Muiden rakennuspuusepäntuotteiden liikevaihto oli vuonna 2004 yhteensä 1099 milj., vuoden 2006 luvuksi tullee noin milj.. Keskimääräinen toimipaikan liikevaihto on 1,5 milj. euroa. Vuonna 2004 muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus työllisti henkilöä (+271). Parhaimmillaan, vuonna 1990, ala työllisti henkilöä toimipaikassa.

14 13 Keskimääräinen toimipaikan henkilöstövahvuus on 10. Kesän 2006 kyselyn mukaan muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajat arvioivat henkilöstön määrän kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana. Odotukset henkilöstön määrän suhteen toteutuivat hyvin edellisen vuoden aikana. Saldoluku Odotukset Toteutunut 0-5 II/01 II/ Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Kuva 5. Henkilökunnan määrä seuraavan vuoden aikana, rakennuspuusepäntuotteet 2.2 Toimialan alueellinen jakauma Taulukko 2. Puutalojen valmistus TE-keskuksittain v TE-keskus Liikevaihto 1000 Toimipaikat Henkilöstö Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Suomi Lappi Häme Etelä-Savo Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kainuu Pohjois-Karjala Uusimaa Kaakkois-Suomi Satakunta Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus

15 14 Viiden TE-keskuksen alueella tehdään 75 % koko alan liikevaihdosta, Pohjois-Pohjanmaan suhteellinen osuus (27 %) on hitaasti kasvanut selkeästi suurimmaksi alueeksi. Taulukko 3. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus TE-keskuksittain vuonna 2004 TE-keskus Liikevaihto 1000 Toimipaikat Henkilöstö Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Karjala Lappi Satakunta Kainuu Yhteensä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuuden TE-keskuksen alueella tehdään 65 % koko alan liikevaihdosta. Merkittävin kasvu (18 milj. ) on ollut Pohjois-Savossa. 2.3 Yrityskannan muutokset Nettomuutos, kpl enn Puutalot muu Rakpuu -40 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, vuoden 2005 ennuste raportin tekijän (lopettaneet lukuja ei tilastoista saatavissa) Kuva 6. Yrityskannan nettomuutos

16 15 Terveellä toimialalla syntyy uusia yrityksiä 10 % yritysmäärästä (Timo Pihkala, seminaari Nikkarikeskuksessa ), puutalojen valmistuksessa se tarkoittaa 25 (toteutunut 11) ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa 70 (toteutunut 23) uutta yritystä. Yritysten nettomuutos kuvion aikavälillä on puutalojen valmistuksessa -41 ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa Konkurssiin haettujen yritysten määrä on oleellisesti vähentynyt 90-luvun alkuvuosien jälkeen ja yrityskantaan suhteutettuna määrää voidaan pitää alhaisena. Alla olevat luvut ovat konkurssiin haettuja yrityksiä ja vain osa niistä todella päätyy konkurssiin Puutalojen valmistus Muu rakennuspuusepäntuott. valm Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus Kuva 7. Konkurssiin haetut yritykset Konkurssiin haettujen yritysten yhteinen henkilömäärä vaihtelee voimakkaasti vuosittain, konkurssit painottuvat alle 9 henkilön yrityksiin.

17 Alan suurimpia yrityksiä Taulukko 4. Alan suurimpiä yrityksiä vuonna 2005 Tuoteryhmä Liikevaihto Henkilöstö TOL Talot FinnDomo konserni * 175** 900** Koskisen Oy (Herrala talot) * Älvsbytalot * Kastellitalot Oy Honkarakenne Oyj * Pyhännän Rakennustuote Oy Kontiotuote Oy Luoman Puutuote Oy Tilamarkkinat Oy * Lappli-talot Oy Rantasalmi Oy Mammuttihirsi Ikkunat Fenestra Oy * Pihlavan Ikkuna Oy Tiivituote Oy Domus yhtiöt Oy Skaala ikkunat ja Ovet Kattotuolit Sepa Oy Keski-Suomen Puukympit Oy Keminmaan puurakenne Oy Lauttaniemen teollisuus Oy ararsid Kotasen Puutyö Oy Ovet Vest-Wood Suomi Oy Viitapuu Oy Posifutter Oy North-East Wood Oy Keittiö-ja kiintokalusteet Isku konserni ** Novart Oy Puustelli Group Oy Topi Kalustaja Oy Mellano Oy Kirena Oy Parketit Karelia Yhtymä Oyj * 117** 701** Olavi Räsänen Oy * Lähde: Asiakastieto Oy ja yritysten nettisivut * konsernin tiedot ** yrityksen www-sivuilta

18 17 Joillakin yrityksillä on myös muiden tuotteiden valmistusta kuin ne tuotteet jonka otsikon alle yritys on sijoitettu. Yritykset lajiteltu sen alaotsikon alle josta tulee suurin liikevaihto. TOL luokaksi on tässä merkitty se luokka johon tämän raportin tarkastelussa kuuluu, yrityksen ilmoittama luokka voi olla jokin muukin. Rakennuspuusepänteollisuuden merkittävin konserni on PRT Forest konserni, liikevaihto 155 milj. euroa ja henkilöstöä 886. Konserniin kuuluvat yllä mainituista yrityksistä Pyhännän Rakennustuote Oy, Kontiotuote Oy ja Lappli Talot Oy. Merkittäväksi toimijaksi alalla on yrityskauppojen kautta muodostunut Fenestra Oy johon fuusioituivat Viitapuu Oy, Alavuden Puunjalostustehdas Oy, Posifutter Oy, North-East Wood Oy, Alavus Koneet Oy, Omniconsulting Oy sekä Fenestra Palvelut Oy. Konserni tavoittelee vuodelle 2006 liikevaihtoa 150 milj. euroa ja henkilöstömäärä on noin

19 18 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden kysyntä on sidoksissa asuntojen uudis- ja korjausrakentamisen määrään. Merkitystä on mm. pientalojen ja vapaa-ajan rakentamisen kehittymisellä sekä menestyksellä kilpailussa muista materiaaleista valmistettujen tuotteiden kanssa. Kokonaisuutena sijoittuu rakentamisen puutuotteiden tuotannostamme noin 44 % kotimaahan ja 56 % vientiin. Puuelementtien, ikkunoiden, osin ovien ja naulalevyrakenteiden osalta kotimarkkinat ovat tärkeimmät kun taas hirsitalojen, parketin, massiivipuisten peiliovien ja liimapuun osalta vientimarkkinoilla on erittäin suuri merkitys. Viennin kannalta merkittävimpiä alueita ovat Keski-Eurooppa, Japani, Pohjoismaat ja Venäjä. Eurooppa on ja tulee olemaan merkittävin vientialue. Euroconstruct:in mukaan kasvaa rakentaminen vuonna 2006 Länsi-Euroopassa 2,6 % ja Itä-Euroopassa 7 %. Asuntojen korjaamiseen käytetään Euroopassa enemmän rahaa kuin uusien asuntojen rakentamiseen. Euroopassa tulee teollisuuden ja jakelun keskittyminen muuttamaan markkinaolosuhteita tulevina vuosina. Kotimarkkinat ovat edelleen keskeisin markkina-alue sekä puutaloja että rakennuspuusepäntuotteita valmistaville yrityksille. Viennin osuus keskeisimpänä markkina-alueena on pienentynyt puutalojen valmistuksessa ja hieman kasvanut muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa. Vienti on suhteellisen normaali osa toimintaa hirsitalojen valmistajille ja ovivalmistajille. Puutaloteollisuudessa tärkeimpiä asiakasryhmiä ovat yksityiset kuluttajat, edustajat ja rakennusliikkeet. Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien osalta tärkeimpiä ovat rakennus- ja rakennustarvikeliikkeet, puutaloteollisuus ja yksityiset kuluttajat. 3.2 Kotimaan markkinat Puutalo- ja muun rakennuspuusepänteollisuuden kehitys on kiinteästi sidoksissa rakentamisen kokonaiskehitykseen. Vuonna 2005 oli Rakennusteollisuuden (RT) mukaan rakennustuotannon arvo Suomessa 22 mrd. (20,1), josta talonrakentamisen osuus oli 17,7 mrd. (15,9) Uudisrakentamisen arvo oli 10,2 mrd. (9) ja korjausrakentamisen 7,5 mrd. (6,9). Suomen rakennustuotemarkkinat olivat vuonna 2005 VTT:n ja RT:n mukaan 7,7 mrd. (7,1), josta puutuotteiden osuus oli 2,2 mrd. (2,1), metallituotteiden 2,6 mrd. (2,4), kivituotteiden 1,5 mrd. (1,4) ja muiden 1,3 mrd. (1,2).

20 19 milj. m Aloitukset e 2007e Lähde: Tilastokeskus, RT Kuva 8. Talonrakennustuotanto Vuonna 2006 uudisrakennuksia aloitettaneen 41 milj. kuutiometrin verran, tason laskiessa hieman tulevina vuosina. Korjausrakentamisen kasvu on 3 % ja uudisrakentamisen kasvu on 3,5 %. Vuonna 2005 oli asuntotuotanto noin kpl ja vuonna 2006 asuntotuotanto on noin kpl, rakentaminen painopisteen ollessa pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Vuonna 2006 arvioi RT kerros- ja rivitaloja aloitettavan ja omakotitaloja PUUTALOT Pientalorakentamisen (omakoti- ja rivitalot) kasvun arvioidaan jatkuvan vielä muutaman vuoden, vuonna 2006 arvioidaan aloitettavan omakotitalon ja rivitaloasunnon rakentaminen. Pientaloteollisuus ry:n skenaarion mukaan vuonna 2010 valmistuu omakotitaloa. Rakentaminen keskittyy pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin, tonttipula ja kaavoitusongelmat ovat hieman helpottuneet. Valmistuvista pientaloista 66 % on talopaketteja. Vapaa-asuntojen ja saunojen rakentamisen arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla. Kpl Omakotiasunnot Rivitaloasunnot Loma-asunnot e2006 enn2007 Lähde: Pientalobarometri, Pientaloteollisuus PTT ry, ennuste 2007 raportin tekijän Kuva 9. Pientalorakentamisen aloitukset

21 20 Valmisosatalomarkkinat PTT ry:n mukaan olivat valmistalomarkkinat vuonna 2005 kuluttajahinnoin 760 milj. euroa. Valmistaloteollisuuden kysyntä kohdistuu pientalo- ja vapaa-ajan rakentamiseen, ja asiakkaina ovat pääasiassa yksityiset kotitaloudet, Muu asuinrakentaminen tapahtuu lähinnä ammattirakentajien toimesta ja tällöin valmistalovalmistajien merkitys on vähäinen, joskin kasvussa. Pientalorakentamisen vilkastuminen on heijastunut myös talopakettimarkkinoille. Alimmillaan vuonna 1995 talopakettien määrä aloituksista oli noin pakettia ja osuus markkinoista 44 %. Vuonna 2005 talopaketteja myytiin kpl, markkinaosuus 66 %. Talopaketin keskimääräinen kuluttajahinta on vuodesta 2000 alkaen noussut noin euroon, syynä kasvanut kysyntä sekä myös talojen koon ja toimitussisällön kasvu. Kpl arvo m e2006 enn Määrä kpl. Arvo m, kuluttajahinnoin Lähde: Pientalobarometri, Pientaloteollisuus PTT ry/ RTS Oy, ennuste 2007 on raportin tekijän Kuva 10. Talopakettimarkkinat Valmisosatalomarkkinoita hallitsevat edelleen puutalot (Puuelementit ja Precut), vuonna 2006 osuuden arvioidaan olevan 78 % talopakettien toimituksista. Puuelementtitoimituksissa ovat edelleen hallitsevassa asemassa suurelementit. Tilaelementtitoimitusten osuus on pieni mutta kasvamassa Teollisen hirren markkinaosuus on vakaa ja kivipohjaisten valmistalojen osuus on hieman kasvanut. Vapaa-ajan asuntojen aloitukset ovat kasvaneet kpl tasolle vuosittain. Teollisesti valmistettujen vapaa-ajan asuntojen osuus on 61 %. Vapaa-ajan asuntojen rakentamisen markkinat kuluttajahinnoin ovat yli 100 milj. euroa.

22 21 Kpl e2006 enn2007 Valmismökit Paikalla rakennetut Lähde: Pientalobarometri, Pientaloteollisuus PTT ry, ennuste 2007 on raportin tekijän Kuva 11. Loma-asuntojen aloitukset Saunojen aloitukset ovat vuodessa, valmispakettien markkinaosuus on 50 %. Saunamarkkinat kuluttajahinnoin ovat suuruusluokkaa 22 milj. euroa. MUUT RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEET Ikkunat Ikkunoiden kokonaiskysyntä jakautuu uudis- ja korjausrakentamiseen, käyttö vuodessa on noin 1,2 milj. yksikköä. Kuluttajahinnoin ikkunamarkkinoiden arvo lienee 350 milj. euroa, tarkkaa lukua ei ole saatavissa. Ikkunoiden uusiminen tapahtuu pääsääntöisesti yli 30 vuotta vanhoissa taloissa ylläpitäen ikkunakysyntää tulevina vuosina. Kuluttajamarkkinoilla kaupan keskikoko on pienempi ja valtaosa kaupoista tehdään jälleenmyyjän kanssa. Yritysten välisessä kaupassa (rakennusliikkeet, taloteollisuus ym.) kaupan keskikoko on suurempi ja kauppaa käydään pääasiassa suoraan valmistajien kanssa. Ikkunoiden kysyntä on painottunut eteläiseen Suomeen. Suurimmat neljä elinkeinoaluetta Uusimaa (noin 25 %), Turku, Tampere ja Oulu vastaavat noin puolta maan ikkunakäytöstä. Tulevaisuudessakin markkinoiden painopiste tulee olemaan eteläisessä Suomessa ja muutamissa kasvukeskuksissa. Ovet Ovien kokonaiskysyntä Suomessa on noin 1,1 milj. yksikköä ja kysyntä on painottunut uudisrakentamiseen. Etenkin pientalorakentamisen kasvu lisää ovien käyttöä. Tulevaisuudessakin markkinoiden painopiste tulee olemaan eteläisessä Suomessa. Kuluttajahinnoin ovimarkkinat ovat noin 200 milj. euroa, josta valtaosa koostuu pää- ja parveke/terassiovista, kappalemääräisesti suurin ryhmä ovat sisäovet. Merkittävin asiakasryhmä ovat rakennusliikkeet ja rakennustarvikeliikkeet.

23 22 Milj. 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 Ikkunat Ovet enn2006 Lähde: RT, ennuste 2006 on raportin tekijän Kuva 12. Ovien ja ikkunoiden tarjonta suomessa, (tuotannon bruttoarvon, viennin ja tuonnin mukaan) Naulalevyrakenteet Naulalevyrakenteet muodostuvat pääasiassa kattoristikoista. Tehdasvalmisteisia kattoristikoita käytetään ennen kaikkea omakoti- ja rivitaloissa, maatilarakennuksissa sekä soveltuvilta osin liike- ja julkisessa rakentamisessa. Kysyntä on seurannut edellä mainittujen rakennuskohteiden määrän kehitystä. Kohteet ovat pääasiassa uudisrakennuksia, sen sijaan korjausrakentamisessa käyttö on vähäisempää. Kysyntä on kasvanut jo yli ristikkoon. Merkittävin asiakasryhmä ovat rakennusliikkeet, talotehtaat sekä yksityiset kuluttajat. 3.3 Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Eurooppa on tärkein vientimarkkina-alue suomalaiselle rakennuspuusepänteollisuudelle. Euroconstruct-järjestö (15 länsieurooppalaista ja 4 itäeurooppalaista maata) arvioi kesäkuussa 2004 rakentamisen kasvavan alueellaan vuonna 2006 noin 2,6 % ja 1,7 % vuonna Asuinrakentamisen markkinat ovat Länsi-Euroopassa noin 440 mrd. ja itäisessä Keski-Euroopassa 10 mrd.. Saksassa, joka vastaa 16 % alan volyymistä Euroopassa, odotetaan kokonaisrakentamisen kasvavan noin 1 % vuosina 2006 ja 2007 ja 1,8 % vuonna 2008 (Euroconstruct lehdistötiedote ). Itä-Euroopan maissa arvioidaan rakentamisen volyymin kasvavan 7 % vuodessa lähivuosina. Venäjän rakentaminen kasvaa edelleen vahvasti. Suomalaisten puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden viennin painottuessa hirsitaloihin ja oviin ei tässä yhteydessä käsitellä muiden maiden markkinoita sen enempää. Näiden tuotteiden markkinatietojen tarkempaan hankkimiseen ei ole resursseja.

24 23 Puutalot Puuelementtitalojen vienti suomesta ja tuonti suomeen on vähäistä, potentiaalisina vientimaina lähinnä rajanaapurit Ruotsi, Venäjä ja Baltian maat. Hirsitalojen potentiaalisena vientialueena taas on käytännössä koko maailma. Ikkunat Euroopan (EU maat + Norja ja Sveitsi) ikkunamarkkinat ovat vuonna 2006 noin 76 milj. yksikköä, arvoltaan noin 18,3 mrd. euroa (Win Woodworking International 1/2006). Seuraaville vuosille ennustetaan lievää kasvua. Itä-Euroopan vastaava yksikkömäärä on yli 30 milj. yksikköä. Voimakkain kasvu on Venäjällä. Ikkunarakenteet ja materiaalit vaihtelevat maittain vaikeuttaen vientiä eri maihin. Euroopan tasolla muovi on noin 37 % osuudella tärkein ikkunamateriaali, metalli (alumiini) 30 %, puun osuus on noin 25 % ja yhdistelmämateriaalit 8 %. Saksassa, Itävallassa Englannissa ja Irlannissa yli puolet ikkunoista on muovia. Puu taas on merkittävin materiaali Benelux-maissa, Pohjoismaissa ja Itä-Euroopassa. Eteläisessä Euroopassa alumiini on hallitseva materiaali. Ovet Koko Euroopan tasolla arvioidaan sisäovien kulutuksen laskevan 45 milj. kappaleesta 42 miljoonaan vuoteen 2006 mennessä. Venäjä on ovissakin parhaiten kasvavia markkinoita (Holz Zentralblatt, Türen-Magazin 2004) Naulalevyrakenteet Suomalaisia rakenteita vastaavia käytetään kyllä Euroopassa, mutta tuotteet ovat pääosin kotimarkkinatuotteita. Keittökalusteet Keittiökalusteet ovat pääosin kotimarkkinatuotteita, kalusteovet ovat vienti- ja tuontituotteita Vienti Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden vienti on 1990-luvulla yli nelinkertaistunut. Vuonna 2005 oli vienti 391 milj. euroa. Puutalojen osuus viennistä oli 43 (%). Muissa tuotteissa on 80 (%) liimapuuta, näiden kahden tuoteryhmän vienti on myös kasvussa.

25 24 Kpl enn2006 Talot Parketit Ovet Ikkunat Liimapuu ja muut Lähde: Tullihallitus/Toimiala Online, ennuste 2006 on raportin tekijän Kuva 13. Rakennuspuusepäntuotteiden vienti PUUTALOT Puutalojen vienti on kohonnut 90- luvun alun 31 milj. eurosta 167 milj. euroon vuonna Viennin määrä kasvanee tasolle 190 milj. euroa vuonna Hirsi hallitsee edelleen puutalojen vientiä, vuonna 2005 oli hirsitalojen viennin arvo 114 milj. euroa ja vuodelle 2006 ennustetaan vienniksi jopa 138 milj. euroa. Puutalojen vientiluvuissa ovat mukana myös vajat ja saunat. Vienti Saksaan on puolittunut viime vuosina kun taas vienti Ranskaan on kasvussa. Finpro:n mukaan on Ranskassa puurakenteisten pientalojen markkinaosuus vahvassa kasvussa, tosin markkinaosuus on vain 10 %. Vuoden 2005 merkittävimmät vientimaat olivat Ranska, Japani ja Saksa. Milj e2006 Ranska Japani Saksa Venäjä Iso-Britannia Ruotsi Norja Muut Lähde: Tullihallitus, ennuste 2006 on raportin tekijän Kuva 14. Puutalojen viennin kehitys maittain

26 25 Viennin määrän kehitys Puutaloja valmistavat yritykset arvioivat viennin määrän kasvavan selvästi seuraavan 12 kuukauden kuluessa. Toteutunut viennin määrän kasvu on viime vuosina jäänyt ennakoitua hitaammaksi. Valtaosa yrityksistä uskoo viennin määrän pysyvän edellisen vuoden tasolla. Saldoluku Odotukset Toteutunut II/01 II/ Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 15. Viennin määrä vuoden kuluttua, puutalot MUUT RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEET Ikkunat Vuonna 2005 oli ikkunoiden vienti 9 milj. euroa kun se parhaimmillaan, vuonna 1998, oli 20 milj. euroa. Lähivuosina ikkunoiden viennissä ei ole odotettavissa merkittävää kasvua kolmesta syystä: 1) kotimaan markkina vetää nyt hyvin 2) kaksi ikkunavalmistajaa hoitaa vientinsä Venäjän ja Viron yhtiöiden kautta 3) huolimatta Venäjän markkinoiden 20 % vuosikasvusta sinne ei ole halukkaita viejiä vaikka suomalainen ikkuna on hyväksytty Gost- normin mukaiseksi tuotteeksi. (Huom! Samaan aikaan saksalaiset muovi-ikkunoiden valmistajat tekevät voimakkaita vientiponnistuksia Venäjälle). Ovet Ovien vienti oli 56 milj. euroa vuonna 2005, merkittävimmät vientimaat olivat Tanska, Norja, Ruotsi ja Venäjä. Tanskan osuudessa vaikuttaa Vest-Wood konsernin siirrot maasta toiseen.

27 26 Milj. 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Tanska Norja Ruotsi Venäjä Japani Lähde: Tullihallitus Kuva 16. Ovien viennin kehitys maittain Naulalevyrakenteet Kattoristikoiden vienti on pääosin epäsuoraa vientiä taloviennin yhteydessä eikä se kirjaudu tilastoihin omaksi viennikseen. Viennin määrän kehitys Muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajat arvioivat viennin määrän kasvavan seuraavan 12 kuukauden kuluessa, edellisen jakson toteuma lähestyi jo odotuksia aikaisempaa paremmin. Valtaosa yrityksistä uskoo viennin määrän säilyvän edellisen vuoden tasolla. Saldoluku Odotukset Toteutunut II/01 II/ Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Kuva 17. Viennin määrä vuoden kuluttua, rakennuspuusepäntuotteet

28 Tuonti Rakennuspuusepäntuotteiden tuonti nousi vuonna 2004 yhteensä 84 milj. euroon. Tuonnin osuus ei näillä toimialoilla ole erityisen merkittävää. Taulukko 5. Rakennuspuusepäntuotteiden tuonti, milj. euroa Yhteensä 33,5 41,4 56,5 65,0 77,1 83,8 - Puutalot 2,6 12,3 26,3 29,7 35,8 38,6 - Ikkunat 4,6 5,9 6,3 5,7 7,5 6,3 - Ovet 6,1 6,6 7,7 2,3 10,2 11,7 - Parketit 11,6 9,6 8,4 8,3 11,7 12,2 - Liimapuu ja muut 8,6 7,0 7,8 19,0 11,9 15,0 Lähde: Tullihallitus Puutaloja tuo Ruotsista lähinnä Älvsbyhus, tuonti ei vielä laskenut vuonna 2005 vaikka yritys sai jo talotehtaansa käyntiin Kauhajoella. Ikkunoilla ja ovilla on Viron tuonnilla erittäin suuri merkitys. Parketeissa ylivoimaisesti suurin tuojamaa on Ruotsi.

29 28 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Toimialan tuotanto Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden tuotanto on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana selvästi. Vuoden 2005 ennakkotietojen mukaan oli tuotannon bruttoarvo noussut jo 1,8 mrd. euroon., Puutalojen valmistus on tekijän arvion mukaan ollut noin 680 milj. euroa ja Muiden rakennuspuusepäntuotteiden tuotannon arvo on noin milj. euroa ,0 1000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 0,0 Puutalot Muu rakpuu e2005 enn2006 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennusteet 2005 ja 2006 ovat raportin tekijän Kuva 18. Tuotannon bruttoarvo PUUTALOT Puuelementtien ja teollisen hirren tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2004 yhteensä 627 milj. euroa ja vuonna 2005 noin 690 milj. euroa. Talopaketteja valmistunee vuonna 2006 jo kpl. Tuotannon arvosta puuelementtien osuus on noin 60 % ja teollisen hirren 40 %. Tarkkaa jakaumaa ei ole saatavilla, koska alalta ei saa suoraan tuotannon määrän lukuja. Suomessa on talopaketteja valmistavia/markkinoivia yrityksiä noin 300, suurimmat yltävät yli kappaleen vuosituotantoon, yli 200 talon toimittajia on 15. Osalla yrityksistä on myös muuta toimintaa, kuten sahausta ja rakennuspuusepänteollisuutta. Puuelementtitalojen ja elementtien valmistajia on noin 60 kpl, suurimpia ovat Finndomo Oy ja PRT-Forest Oy. Precut-järjestelmän toimittajia on muutamia, suurimpana Kastelli Talot Oy. Markkinat ovat pääosin kotimaisten toimittajien hallussa, mutta ruotsalaisella tilaelementtivalmistaja Älvsbyhus:lla on jo hyvän asema Suomen markkinoilla.

30 29 Hirsirakennuksia valmistaa Suomessa noin 200 yritystä, joista pienimmät tekevät vain muutamia kehikoita vuosittain. Alan suurimpia yrityksiä ovat Honkarakenne Oy ja Kontiotuote Oy joiden liikevaihto on lähes puolet koko alan liikevaihdosta. Muita suuria ovat Luoman Puutuote Oy, (lähinnä kevythirsituotteita), Pohjois-Suomen Hirsitalokeskus Oy (Mammuttihirsi), Rantasalmi Oy ja Lapponia House Oy. Kilpailevia tuotteita, kivitaloja, valmistaa noin 20 yritystä, markkinoita hallitsevat Lammi Kivitalot (Lammin Betoni) ja Jämerä-kivitalot (Siporex). MUUT RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEET Ikkunat Ikkunoiden valmistus on pääasiallisesti kotimarkkinateollisuutta, mikä johtuu kansallisista ikkunoiden rakenneratkaisuista. Ikkunatuotannon arvo oli vuonna 2005 noin 205 milj. euroa ja tuotannon määrä 1,3 milj. yksikköä. Suoran viennin osuus tuotannon arvosta on noin 5 %. Välillistä vientiä on kuitenkin mm. hirsitalojen mukana ja kahden suuren ikkunavalmistajan Venäjän ja Viron yksiköt hoitavat niiden viennin. Milj. yks. 1,6 1,2 0,8 0,4 Milj , enn Tuotannon määrä milj. yks. Tuotannon arvo milj. Lähde: RT, ennuste vuodelle 2006 on raportin tekijän Kuva 19. Ikkunoiden tuotannon arvo ja määrä Varsinaisia ikkunan valmistajia ja ikkunamerkkejä on alle 100. Ikkunoita valmistetaan myös lukuisissa paikallisissa puusepänliikkeissä sekä muutamassa talotehtaassa. Valtakunnallisesti toimivia merkittäviä ikkunan valmistajia ovat mm. Fenestra Oy, Eskopuu Oy, Ikkunatehdas Hautanen Oy, Metsäpuu Oy, Tiivituote Oy, Pihlavan Ikkuna Oy, Karvia Group Oy ja Lammin Ikkuna Oy. Em. yritysten osuus koko ikkunatuotannosta on yli 80 %. Merkittävää kapasiteetin lisäystä ei ole odotettavissa. Ruotsalainen pääomasijoittaja Ratos omistaa nykyisin Pihlavan Ikkuna Oy:n (Elitfönsterin kautta) ja Eskopuu Oy:n (Inwidon kautta), lisää järjestelyjä lienee tulossa.

31 30 Ovet Ovituotannon arvo vuonna 2005 oli 160 milj. euroa ja tuotannon määrä 1, 5 milj. yksikköä. Ovien vienti on noin 35 % tuotannon arvosta. Ovituotantoa on ylläpitänyt kotimaan kysynnän kasvu. Alalla toimivat yritykset ovat viime vuosina parantaneet tuotantoteknologiansa tasoa ja samalla hieman lisänneet tuotantokapasiteetin kokonaismäärää. Kapasiteetin lisäystä ei ole lähiaikoina odotettavissa. Milj. yks. 1,6 Milj , enn Tuotannon määrä milj. yks. Tuotannon arvo milj. Lähde: RT, ennuste vuodelle 2006 on raportin tekijän Kuva 20. Ovien tuotannon arvo ja määrä Alalla toimii kaksi suurta valmistajaa ja erikoisovimarkkinoilla muutama pieni yritys. Alan suurin yritys on kansainvälisen ovikonsernin osa Vest-Wood Suomi Oy useine tehtaineen: Kangasniemi (lopetetaan), Kuortane ja Vääksy (massiivipeiliovet) sekä Kuopio (laakaovet). Toinen suuri valmistaja on Fenestra Oy (Viitapuu Oy, Alavuden Puunjalostustehdas Oy, North-East Wood Oy ja Posifutter Oy). Kahden suurimman valmistajaryhmän osuus ovituotannosta on yli 90 %. Naulalevyrakenteet Kasvanut rakentaminen on lisännyt myös naulalevyrakenteiden (kattotuolit) tuotantoa, joka vuonna 2005 oli noin yksikköä arvoltaan noin 57 (epävarma luku) milj. euroa. Erilaiset pakkauksissa ym. käytettävät naulalevyrakenteet eivät ole luvuissa mukana.

32 yks Milj enn Määrä1000yks. Arvo milj. Lähde: ei virallisia lähteitä, tekijän arvio Kuva 21. Naulalevyrakenteiden tuotannon arvo ja määrä Naulalevyrakenteiden valmistus on laaduntarkastuksen alaista toimintaa, jota koordinoi SFS- Inspecta Sertifiointi Oy. NR- laaduntarkastuksen piiriin hyväksyttyjä toimipaikkoja on yhteensä 43. Talotehtaita näistä on lähes puolet. Alan suurimpia yrityksiä ovat Sepa Oy, Keminmaan Puurakenne Oy, Keski-Suomen Puukympit Oy, Lauttaniemen teollisuus Oy ja Kotasen Puutyö Oy. Alan 7 suurinta valmistajaa tekee noin 70 % kokonaismäärästä. 4.2 Toimialan logistiikkarakenne Rakennuspuusepänteollisuuden logistiikkakokonaisuuteen kuuluvat laajasti ottaen valmistajan lisäksi mm. kaavoittajat, suunnittelijat, loppukäyttäjät, jakelutiet, raaka-aineiden ja komponenttien toimittajat. Alla on alan logistiikkarakennetta kuvattu karkealla tasolla.

33 32 RAAKA-AINE- TOIMITTAJAT - puutavara -levyt - kemiantuotteet -eristeet -lasit OSATOIMITTAJAT - aihiot - komponentit - metalliosat - muoviosat - pinnoitteet TUKIPALVELUT -kehitys - suunnittelu - markkinointi - asennus -kuljetus -talous Jäte RAKENNUSPUUSEPÄN- TEOLLISUUS - hallinto -kehitys - suunnittelu - markkinointi -valmistus -asennus KOTIMAA -suoramyynti - edustaja - rakennustarvikekauppa - erikoisliike VIENTI -omaedustus - vientiagentti - maahantuoja - rakennustarvikekauppa - erikoisliikkeet - loppukäyttäjä Tuotteiden asennus Rakennusliikkeet Kiinteistöyhtiöt Elementtiteollisuus Yksityiset kuluttajat Taloteollisuus Kuva 22. Rakennuspuusepänteollisuuden toimialan logistiikkarakenne Toimialan pullonkauloja ovat yleisesti suunnittelu ja tuotteiden asennus. Erittäin merkittävä panostus valmistavalta teollisuudelta vaaditaan asentamiseen talojen, ikkunoiden ja keittiökalusteiden osalla. Tuontia ei kuvioon ole merkitty, ikkunateollisuus ostaa jo osan liimatuista puuaihioistaan Venäjältä ja Virosta.

34 33 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 5.1 Investoinnit Koko toimialan TOL 203 investoinnit nousivat Tilastokeskuksen tilinpäätösaineiston ennakkotietojen 2005 mukaan 75 milj. euroon kun ne vuosina 2003 ja 2004 olivat noin 50 milj. euroa. PUUTALOT Vuoden 2005 aineelliset nettoinvestoinnit olivat noin 27 milj. euroa, kun ne viime vuosina ovat normaalisti olleet alle 20 milj. euroa. Todennäköisesti investointien määrä tulee pysymään noin 20 milj. euron tasolla. Vuonna 2005 toteutui vielä investointeja joiden päätökset tehty jo vuonna Koneiden ja laitteiden osuus on yleensä % investoinneista. On huomattava että melko usein rakennusinvestoinnin tekeekin kunta ja ne jäävät tilastoista pois. Investoinnit ovat viime aikoina kohdistuneet pääosin tuotantokapasiteetin parantamiseen ja toiminnanohjausjärjestelmien kehittämiseen poistot aineelliset nettoinvestoinnit aineettomat nettoinvestoinnit Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätösaineisto ( ) Kuva 23. Investoinnit, puutalo Kesän 2006 kyselyn mukaan on puutalojen valmistajien investointien määrä taas nousussa, johtunee hyvästä kysyntätilanteesta.

35 34 Saldoluku II/01 II/ Odotukset Toteutunut Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 24. Investoinnit seuraavan vuoden aikana, puutalot MUUT RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEET Vuonna 2005 olivat alan aineelliset nettoinvestoinnit 48 milj. euroa. Koneiden ja laitteiden osuus on normaalisti yli 70 %. Toimialalla viritetään tuotantokoneistoa pienimuotoisemmin ilman suuria kapasiteettilisäyksiä. Lukuihin tuo epätarkkuutta se että alalle kuuluvat alihankkijat ilmoittavat TOL- luokakseen muuta kuin rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksen poistot aineelliset nettoinvestoinnit aineettomat nettoinvestoinnit Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, tilinpäätösaineisto ( ) Kuva 25. Investoinnit, rakennuspuusepäntuotteet Kesän 2006 kyselyn mukaan pysyvät muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistajien investoinnit edellisvuosien tasolla.

36 35 Saldoluku II/01 II/ Odotukset Toteutunut Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 26. Investoinnit seuraavan vuoden aikana, rakennuspuusepäntuotteet 5.2 Kapasiteettitilanne Kapasiteetin käyttöaste on KTM:n kyselyn: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 mukaan yleisesti parempi Etelä-Suomessa ja heikkenee itää ja pohjoista kohti mentäessä. PUUTALOT Kysynnän muutoksiin vastataan henkilöstön määrää kasvattamalla tai supistamalla. Viime vuosina on tuotantokapasiteettia (= pääosin tuotantotilaa) kasvatettu parantuneen kysynnän takia ja siksi että tuoteosien säilytys ulkona ei ole enää asiakkaiden mielestä hyväksyttävää. Talviaikana on kapasiteettia liikaa ja kesällä kapasiteetti ei riitä. Talopakettien määrä oli suurimmillaan, vuonna 1989, vuonna 2006 toimitettaneen noin talopakettia joista noin on puuelementeistä valmistettuja. Loma-asunnoista on valmismökkejä noin kpl vuonna Kesällä 2006 arvioivat alan pk-yritykset kapasiteetin käyttöasteen olevan alhaisemman kuin edellisvuonna, kuitenkin investointiaikomukset (kuva 24) ovat suuremmat kuin edellisvuonna!

37 36 % II/ Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Kuva 27. Kapasiteetin käyttöaste, puutalot MUUT RAKENNUSPUUSEPÄNTUOTTEET Rakennuspuusepänteollisuuden kapasiteettia muutetaan vuoroja lisäämällä tai vähentämällä, tämä tapa on kuitenkin vähenemään päin kun tuotantolinjat ovat entistä automaattisempia ja vuorokäyttö jatkuvaa. Yritysten erikoistuminen koskee myös yhä pienempiä yrityksiä, aikaisemmin alan pienempien yritysten tapa siirtyä tuotteesta toiseen kulloisenkin kysyntätilanteen mukaan alkaa olla historiaa. Kapasiteettia on uudistettu kaikilla toimialoilla jolloin käytännössä aina syntyy myös lisää kapasiteettia. Kotimarkkinoilla toimivien yritysten kapasiteetin käyttöasteeseen vaikuttavat selkeästi kysynnän kausivaihtelut, tämä on voimakkainta ikkuna- ja kattoristikkotuotannossa. Kesän 2006 kyselyn mukaan alan pk-yritysten kapasiteetin käyttöaste on palannut vuosien tasolle. Myös rakennusteollisuus, RT, julkaisee nettisivuillaan ajoittain tietoja teollisuuden kapasiteettitilanteesta, RT:n tiedot perustuvat suurempien yritysten tietoihin.

38 37 % II/ Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Kuva 28. Kapasiteetin käyttöaste, rakennuspuusepäntuotteet 5.3 Tuotekehitys Rakennuspuusepäntuotteita valmistavien yritysten tuotekehitystä on viime aikoina ohjannut viranomaisten toiminta. Yksi merkittävä tekijä on sopeutuminen EU:n määräyksiin jotka poikkeavat jossain määrin aikaisemmista omista määräyksistämme. Uudet määräykset ovat myös edellyttäneet uusia testejä, joten tuotekehitysresursseja on kulunut paljon. Aivan viime aikoina ovat myös lämmöneristävyyteen liittyvät määräykset muuttuneet ja ne tuovat uusia haasteita. Edelleen CE merkinnän aloittaminen tuotteissa ja tuotteiden koko elinkaareen liittyvä jätteiden hallinta vaativat nyt ja lähitulevaisuudessa yritysten aikaa ja resursseja. Yllämainitusta pakollisesta tuotteiden kehittämisestä ja toimintajärjestelmien vaatimasta panoksesta johtuen ovat yritysten muut kehitystoimet olleet vähäisempiä, kuitenkin yritykset kehittävät pienimuotoisesti tuotteitaan koko ajan. Kun viranomaismääräysten aiheuttama kehitystarve vähenee, pääsevät yritykset kehittämään tuotteita asiakastarpeiden mukaisesti. On odotettavissa että puu-muovi yhdistelmä = komposiitti valtaa alaa osassa tuotteita. Tämän materiaalin käyttö on Euroopassa vielä aluillaan, laajemmin se on käytössä USA:ssa. Suomessa on käyttö aivan aluillaan, kotimaista teknologiaa on kuitenkin jo saatavissa. Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 (KTM) kyselyn mukaan puutaloja valmistavat yritykset uskovat tuotekehityspanostensa kasvavan, tuotekehityspanokset ovatkin viime vuosina olleet suuremmat kuin yritysten etukäteisarviot, luotettavaa tietoa tuotekehityspanosten määrästä ei ole saatavilla (tekijän arvio on että panokset ovat keskimäärin 2 3 % liikevaihdosta). Rakennuspuusepäntuotteiden valmistajat odottavat tuotekehityspanosten pysyvän ennallaan.

39 38 6 Taloudellinen tila 6.1 Kannattavuus, taloudellinen tila ja kustannusrakenne Tilastokeskuksen aineiston mukaan oli teollisuuden (TOL luokka D) käyttökatteen mediaani 9,4 (%) vuonna 2005 (9,4 % v. 2004) ja omavaraisuusaste 43,6 (%) (43,3 %). Koko Rakennuspuusepänteollisuuden (TOL 203) aineiston ( , 965 kpl) käyttökatteen mediaani vuonna 2005 oli 8,2 (%) (9,3 % v. 2004) ja omavaraisuusaste 34,2 (%) (33,8 %). Alle 10 henkilön yrityksillä (790 kpl) ovat yllä mainitut tunnusluvut, käyttökate (8,8 %) ja omavaraisuusaste (35,9 %), paremmat kuin niitä suuremmilla. Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 (KTM) kyselyn mukaan puutaloja valmistavat pk-yritykset uskovat vahvasti kannattavuuden paranevan seuraavan vuoden aikana. Rakennuspuusepäntuotteiden valmistajat uskovat myös kannattavuuden paranevan. PUUTALOT Vuonna 2005 oli alan käyttökate (mediaani) 6,9 (%) alhaisempi kuin vuonna 2004 (7,7 %), omavaraisuusaste 31,5 (%) (29,7 %), omavaraisuusaste on parantunut. Kokonaispääoman tuotossa näkyvät ilmeisesti investointien rasitukset (kuva 30). % * Käyttökate-% Nettotulos-% Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätösaineisto (249 kpl v. 2005). Kuva 29. Kannattavuus (mediaani), puutalojen valmistus

40 39 % * Omavaraisuusaste, -% Kokonaispääoman tuotto-% Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätösaineisto (249 kpl v. 2005). Kuva 30. Taloudellinen asema (mediaani), puutalojen valmistus Taulukoissa 6 ja 7 on Tilastokeskuksen tilinpäätösaineiston mukaisia tietoja luokan TOL (puuelementti- ja hirsitalot yhteensä) kustannuserittäin. Taulukko 6. Kustannusrakenne ja kannattavuus, puutalojen valmistus Yritysten lukumäärä Liikevaihto, 1000 euroa % % % % % % Liiketoiminnan tuotot yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Aine- ja tarvikekäyttö -52,2-50,4-51,4-51,1-49,9-49,1 Ulkopuoliset palvelut -9,1-9,8-9,9-10,4-11,3-11,3 Palkat ja henkilösivukulut -19,8-19,6-19,0-18,3-17,9-18,1 Laskennallinen palkkakorjaus -0,3-0,3-0,3-0,2-0,2-0,2 Liiketoiminnan muut kulut -13,7-14,0-13,7-12,9-12,8-12,9 Valmistevarastojen muutos 0,7-0,6 0,4 0,7 0,5-0,4 Käyttökate 5,6 5,3 6,0 7,8 8,4 8,1 Poistot ja arvonalentumiset -2,7-3,0-3,0-2,9-2,8-2,4 Liiketulos 2,9 2,4 3,0 4,9 5,6 5,8 Rahoitustuotot 0,4 0,5 0,4 0,4 0,4 0,3 Rahoituskulut -1,4-1,6-1,9-2,0-0,9-0,8 Verot -1,0-0,8-0,6-0,9-1,2-1,0 Nettotulos 0,9 0,4 0,9 2,3 3,8 4,3 Satunnaiset tuotot ja -kulut 0,4-1,0-0,5 0,7 0,0-0,4 Kokonaistulos 1,3-0,6 0,4 3,1 3,8 3,8 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätösaineisto (Keskiarvoja) Nettotulos on edelleen kasvussa vaikka käyttökate hieman laskikin.