Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Transkriptio

1 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

2 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Toimialaraportti 4/2007 Kari Aravuo

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2007 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Kari Aravuo Toimialapäällikkkö Pohjois-Karjalan TE-keskus Julkaisuaika Marraskuu 2007 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Tiivistelmä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2006 toimialan puun sahaus, höyläys ja kyllästys, tuotannon bruttoarvo oli 3,2 mrd. euroa, jalostusarvo 0,5 mrd. euroa ja viennin arvo 1,5 mrd. euroa. Toimintaa harjoitettiin toimipaikassa, jotka työllistivät yhteensä henkilöä. Toimipaikoista vajaat 90 % oli alle 10 henkilöä työllistäviä. Näiden mikroyritysten osuus alan liikevaihdosta oli 7 % ja työpaikoista 15 %. Vuonna 2006 sahatavaraa tuotettiin 12,1 milj.m 3. Sahateollisuuden puunkäyttö oli yhteensä 27,3 milj. m 3, josta tuontipuuta 2,8 milj. m 3. Saha- ja höylätavaraa vietiin yhteensä 7,8 milj. m 3, josta jalosteita n. 1,0 milj. m 3. Kotimarkkinan jälkeen merkittävin vientialue oli EU-maat. Kuluvana vuonna sahatavaratuotanton ja viennin määrät kasvanevat hieman. Puutavaraa kyllästettiin vuonna 2006 noin m 3, josta vientiin meni m 3. Lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto kohosi kuutiometriin, josta vientiin meni m 3. Kuluvana vuonna lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto kasvanee kuutiometriin. Liimapuutuotannon määrä vuonna 2006 oli m 3, vienti m 3 ja liimahirren m 3, vienti m 3. Liimapuutuotanto on kuluvana vuonna ollut kasvussa ja viennissäkin ollaan edellä viime vuotta. Vuonna 2006 toimialan investoinnit olivat 90 milj. euroa eli 3 prosentiin liikevaihdosta. Tästä koneiden ja laitteiden osuus oli 68 milj. euroa. Investointien alhainen taso on johtamassa siihen, että jäämme jälkeen kilpailijoistamme teknologian aikaansaaman tuottavuuden kasvussa. Toimialalla on eletty korkesuhdanteessa joka on heijastunut myös alan kannattavuuteen. Sekä vuosi 2006 että kuluva vuosi ovat kannattavuudeltaan huomattavasti aiempia vuosia parempia. Tämä mahdollistaa aiempaa suuremmat panostukset toiminnan kehittämiseen. Sahatavaran ja jalosteiden hinnan nousu näyttää taittuneen ja toivottavasti tämä heijastuu myös ennätyskorkealla oleviin tukin hintoihin. Haasteita toimialalla riittää. On varauduttava raaka-aineen tuonnin loppumiseen. Keski-Eurooppaan ja Venäjälle rakennetaan uutta kapasiteettia. Vienti Euroopasta USA:n on supistunut ja Japanissa varastoissa on runsaasti tavaraa. Pohjois-Amerikasta tuonti Eurooppaan kasvaa. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen puh. (09) Asiasanat Saha- ja höylätavaran valmistus, puutavaran kyllästys ja lämpökäsittely, liimapuun valmistus ISSN Kokonaissivumäärä 52 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Toimipaikkojen määrä Aloittaneet ja lopettaneet sekä konkurssiin haetut yritykset Liikevaihto kokoluokittain Henkilöstön määrä Toimialan alueellinen jakautuma Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimarkkinat Kysynnän kehitys Havusahatavara Havusahatavarajalosteet Kyllästetty puutavara Lämpökäsitelty puutavara Liimapuu Vienti ja tuonti Vienti Havusahatavara Koivusahatavara Kyllästetty puutavara Lämpökäsitelty puutavara Liimapuu Havusahatavaran tuonti Havusahatavaran tuonti Lehtisahatavaran (koivusahatavaran) tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Raaka-aine Tuotanto Havusahatavaran tuotanto Havusahatavaran tuotanto suomessa Koivusahatavaran tuotanto... 30

7 4.2.4 Jalosteiden tuotanto Kyllästetyn puutavaran tuotanto Lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto Liimapuun tuotanto Toimialan logistiikkarakenne Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Taloudellinen tila Kustannusrakenne, kannattavuus ja taloudellinen asema Puunsahaus Puunhöyläys Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Kysynnän kehitys Kotimarkkinat Vientimarkkinat Kilpailukyvyn kehitys Koulutus ja kehitystoiminta Yhteenvetoanalyysi (swot) Yhteenvetoanalyysi (swot) Julkiset palvelut TE-keskuksen palvelut Tekes-palvelut Finnvera Oyj:n palvelut Finpron palvelut Lähteet... 52

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, puutuoteteollisuus ja matkailu- sekä palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa Toimialaraportin keskeiset tilastotiedot ovat saatavissa nykyisin valmiina kuvina, jotka myös päivittyvät automaattisesti Toimiala Online -tietopalvelun kautta. Tilastokuvat löytyvät asianomaisen toimialaraportin kohdalta. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa, jota on täydennetty sidosryhmien haastatteluilla. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Tämä toimialaraportti käsittelee toimialaluokkaa 201 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys ja se päivittää marraskuussa 2006 julkaistun toimialaraportin. Sahatavaran ja sen ensiasteen jalosteiden lisäksi raporttiin sisältyy rakennuspuusepäntuotteisiin kuuluva liimapuun valmistus. Toimialaraportin sisältöä on kehitetty TE-keskusten tarpeiden pohjalta, mutta sen toivotaan palvelevan myös alan yritysten ja sidosryhmien tarpeita. Toimialana puun sahaus, höyläys ja kyllästys on merkittävä osa suomalaista metsätaloutta ja metsäteollisuutta. Kantorahatuloista tukkipuun osuus on noin 70 prosenttia viennin osuus tuotannosta noin 64 %. Alan tuotantolaitokset ovat sijoittuneet eripuolille maata tarjoten näin toimeentuloa myös kasvukeskusten ulkopuolella. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia, jotka ovat edesauttaneen tämän raportin laatimista. Toivon, että julkaisu palvelee mahdollisimman hyvin toimialalla toimivien ja toimintaansa aloittavien yritysten sekä eri sidosryhmien tarpeita. Joensuussa lokakuussa 2007 Kari Aravuo Toimialapäällikkö

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus TOL 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus koostuu viidestä alatoimialasta: TOL201 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys TOL202 Vanerin ja muiden puulevyjen valmistus TOL203 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus TOL204 Puupakkausten valmistus TOL205 Muiden puutuotteiden valmistus Taulukko 1. Puutoimialan ennakkotietoja vuodelta 2006 TOL20 TOL201 TOL202 TOL203 TOL204 TOL205 Henkilöstön määrä Tuotannon bruttoarvo mrd. 6,534 3,247 1,003 2,071 0,154 0,058 Jalostusarvo mrd. 1,524 0,544 0,309 0,590 0,053 0,026 Viennin arvo mrd. 2,604 1,474 0,680 0,442 0,005 0,001 Lähde: Tilastokeskus/Teollisuuden alue- ja toimialatilasto Tässä raportissa tarkastellaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen 2002 mukaista toimialaa puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 201). Sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen lisäksi ko. toimialaan kuuluvat puun työstäminen mm. tasoleikkaamalla, sorvaamalla ja profiloimalla sekä reuna- ja kehyslistojen valmistus. Myös hakkeen valmistus sahauksen yhteydessä, polttopuiden valmistus ja puun kuivaaminen kuuluvat tähän toimialaluokkaan. Toimialan tarkastelu tässä raportissa on rajattu koskemaan puun sahaus-, höyläys- ja kyllästystoiminnan lisäksi myös lämpökäsitellyn puutavaran ja liimapuun valmistusta. 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Suomalaisen metsäteollisuuden ja -talouden ympärille on ajan myötä muodostunut mittava teollisuus- ja tuotantokeskittymä. Korkealaatuiset tuotteet, korkea teknologian taso, kilpailukyky ja menestyminen markkinoilla perustuvat yhteistyöhön alan teollisuuden, laitevalmistajien, raaka-ainetoimittajien, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä asiakkaiden välillä. Perinteisesti puutuoteteollisuus on ajateltu kiinteäksi osaksi metsäklusteria. Tulevaisuudessa puutuoteteollisuusklusteri vahvistuu lähestymällä asiakasklustereita. Kuva 1 esittää tätä tulevaisuudessa vahvistuvaa muutosta. Kuvan sisemmällä kehällä on kuvattu puu-

10 9 tuoteteollisuuden perinteisiä osa-alueita. Muutoksen myötä puutuoteoteteollisuus kytkeytyy ulommalle kehälle sijoitettuihin asiakasklustereihin. Kuva 1. Metsäklusteri Suomessa Kemian klusteri Metsätalous Konsultointi Pakkaus Koneet, laitteet ja IT Tutkimus ja koulutus Jakelujalostus Logistiikka Sahateollisuus Levyteollisuus Puutuoteteollisuusklusteri Sellu- ja paperiteollisuus Huonekaluteollisuus Rakennuspuusepänja taloteollisuus Rakennus- ja kiinteistöklusteri Sisustusklusteri Kuljetusvälineet Ympäristöklusteri Energiaklusteri Lähde: Suomen puuteollisuuden visiot ja liiketoimintaskenaariot 2020/Metsäteollisuus ry Kuvasta 2 ilmenee puutoimialan eri tuoteryhmien kehitys volyymi-indeksillä mitattuna. Sahateollisuuden (201) ja puupakkausten (205) tuotantomäärät ovat kasvussa. Puulevyjen (202) tuotantomäärät ovat säilyneet entisellä tasolla ja rakennuspuusepäntuotteiden (203) kohdalla tuotantomäärät ovat kääntyneet laskuun. Kuva 2. Tuotannon volyymi-indeksi (trendisarja) toimialoittain (v. 2000=100) TOL 201 TOL TOL 203 TOL Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Tuotannon volyymi-indeksi

11 10 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikkojen määrä Vuoden 2006 ennakkotietojen mukaan toimialalla oli toimipaikkaa (kuva 3). Toimipaikkojen määrä on vähentynyt edelleen. Eniten ovat vähentyneet alle 10 henkilöä työllistävät toimipaikat. Toimipaikoista vajaat 90 % on alle 10 henkilöä työllistäviä. Vaikkakin toimipaikan keskimääräinen tuotanto on kasvanut, muutokset kokoluokasta suurempaan ovat olleet vähäisiä. Tämä johtunee tehokkuuden ja tuottavuuden kasvusta. Kuva 3. Toimipaikat kokoluokittain e yli alle Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri v ennakko yhteensä 2.2 Aloittaneet ja lopettaneet sekä konkurssiin haetut yritykset Toimintansa aloittaneita yrityksiä vuonna 2006 oli 70 yritystä ja toimintansa lopettaneita 83 yritystä. Aiempina vuosina toimintansa lopettaneita yrityksiä on vuosittain ollut enemmän kuin toimintansa aloittaneita (kuva 4). Toimintansa lopettaneet yritykset ovat pääsääntöisesti alle 10 henkilöä työllistäviä. Vuonna 2006 konkurssiin haettujen yritysten määrä oli 10 (kuva 4). Merkittävä osa toimintansa lopettaneista ja konkurssiin haetuista yrityksistä on ollut pieniä, alle 10 henkilöä työllistäviä. Yritysten määrään suhteutettuna toimintansa lopettaneiden ja konkurssiin haettujen yritysten määrää on pidettävä alhaisena. Merkittävin toiminnan lopettamiseen ja konkurssiin johtava syy on ollut yrittäjän ikääntyminen sekä kilpailukyvyn puute kiristyneessä markkinatilanteessa.

12 11 Kuva 4. Yrityskannan nettomuutos ja konkurssiin haetut yritykset Nettomuutos Konkurssiin haetut Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri/konkurssirekisteri 2.3 Liikevaihto kokoluokittain Vuonna 2005 toimialan liikevaihto oli 2,96 mrd. euroa (kuva 5) supistuen edellisestä vuodesta noin 3 prosenttia. Osaltaan liikevaihdon laskuun vaikutti kesän 2005 paperiteollisuuden työnseisaus. Alan liikevaihdosta 70 % syntyi edelleen yli 50 henkilöä, 23 % henkilöä ja 7 % alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Ennakkotietojen mukaan toimialan liikevaihto vuonna 2006 oli 3,2 mrd. euroa johtuen pääasiassa kohonneista hinnoista. Kuva 5. Liikevaihto kokoluokittain milj e yli alle Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus

13 Henkilöstön määrä Vuonna 2005 toimiala työllisti henkilöä (kuva 6). Henkilöstön määrä on tasaisesti laskenut vuodesta 1998 lähtien. Alan työpaikoista 59 % on yli 50 henkilöä, 26 % henkilöä ja 15 % alle 10 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Eniten henkilöstön määrä on supistunut yli 50 henkilöä työllistävissä toimipaikoissa. Ennakkotietojen mukaan henkilöstön määrä vuonna 2006 oli supistunut henkilöön (-3 %). Kuva 6. Henkilöstön määrä kokoluokittain e yli alle Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus KTM:n teettämän Pk-yritysten toimintaympäristötutkimuksen 2007 (kuva 7) mukaan alan pk-yritykset arvioivat henkilöstön määrän kasvun voimistuvan hieman seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan kasvuun liittyvät odotukset ovat viime vuosina olleet varsin maltilliset ja odotukset ovat kutakuinkin toteutuneet. Kuva 7. Henkilöstön määrä seuraavan vuoden aikana Saldoluku II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 I/02 II/02 II/03 II/04 II/05 II/06 II/07 II/ Odotukset Toteutunut Lähde: KTM/ Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2006

14 Toimialan alueellinen jakautuma Toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna alan painopistealueita ovat Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusten alueet. Vähiten alan toimipaikkoja on Kainuussa. Muutokset toimipaikkojen lukumäärässä edelliseen vuoteen verrattuna ovat olleet vähäisiä. Toimiala työllistää eniten Kaakkois-Suomessa, Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla. Liikevaihdolla mitattuna toimipaikkojen keskikoot ovat suurimpia Kaakkois- Suomessa, Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa. Taulukko 2. Taulukko 2. Toimipaikat TE-keskuksittain vuonna 2005 (suluissa edellisen vuoden arvot) Toimipaikat Henkilöstö Lv. (milj. ) Lv. (milj. )/tp Uusimaa 66 (66) 242 (257) 74 (70) 1,1 Varsinais-Suomi 78 (78) 285 (288) 95 (94) 1,2 Satakunta 59 (60) 413 (409) 204 (195) 3,5 Häme 79 (81) 877 (916) 346 (338) 4,4 Pirkanmaa 93 (97) 652 (764) 310 (353) 3,3 Kaakkois-Suomi 99 (106) 1041 (1127) 467 (491) 4,7 Etelä-Savo 77 (76) 324 (361) 102 (103) 1,3 Pohjois-Savo 72 (68) 686 (667) 239 (234) 3,3 Pohjois-Karjala 79 (78) 633 (658) 310 (302) 3,9 Keski-Suomi 84 (90) 474 (492) 169 (164) 2,0 Etelä-Pohjanmaa 84 (79) 314 (343) 101 (110) 1,2 Pohjanmaa 81 (80) 366 (447) 123 (139) 1,5 Pohjois-Pohjanmaa 94 (97) 851 (835) 230 (210) 2,4 Kainuu 31 (38) 271 (366) 90 (99) 2,9 Lappi 64 (71) 315 (361) 98 (130) 1,5 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri

15 14 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Maailman havusahatavaran kulutus on suuruusluokaltaan 310 milj. m 3 vuodessa ja sen arvioidaan kasvavan 1 1,5 % vuosittain. Suurinta kulutus on Pohjois-Amerikassa 122 milj. m 3, Euroopassa Venäjä mukaan lukien kulutus on 110 milj. m 3 ja Aasiassa 54 milj. m 3. Havusahatavaran vientikauppa on noin 150 milj. m 3, josta Pohjois-Amerikan osuus on noin 30 %. Suuralueista Aasia ja Afrikka ovat perinteisiä havusahatavaran nettotuojia (taulukko 3). Taulukko 3. Havusahatavaran tuotanto, tuonti, vienti ja näennäiskulutus suuralueilla vuonna 2006 (milj. m 3 ) Suuralue Tuotanto Tuonti Vienti Näennäiskulutus Eurooppa 110,5 40,7 49,2 102,1 EU 25 98,3 37,4 45,9 89,8 CIS (Venäjä, ym.) 23,6 1,7 17,6 7,7 Pohjois-Amerikka 122,6 39,0 39,4 122,2 Aasia (v. 2005) 38,0 16,9 0,7 54,2 Afrika (v. 2005) 3,0 4,1 0,2 6,9 Lähde: UNECE/FAO TIMBER database 2007 Havusahatavaran näennäiskulutus henkeä kohden vaihtelee maittain suuresti (taulukko 4). Euroopassa kulutus on keskimäärin 0,17, EU (25) alueella 0,19, Venäjällä 0,03 ja Pohjois- Amerikassa 0,4 m 3 /asukas. Selkeästi kulutus/henkilö on kasvanut ainoastaan Irlannissa ja laskenut Ruotsissa. Taulukko 4. Havusahatavaran kulutus m 3 /henkilö vuonna 2006 Alankomaat 0,15 Norja 0,63 Espanja 0,13 Ranska 0,17 Irlanti 0,39 Ruotsi 0,54 Iso Britania 0,16 Saksa 0,24 Italia 0,13 Suomi 0,95 Itävalta 0,64 Sveitsi 0,23 Japani 0,23 Tanska 0,39 Kanada 0,62 Yhdysvallat 0,35 Lähde: UNECE/FAO TIMBER database 2007

16 Kotimarkkinat Kysynnän kehitys Sahatavaraa eri muodoissaan käytetään mm. talonrakentamisessa, piharakenteissa, maaja vesirakentamisessa, rakennuspuusepänteollisuudessa, kalusteteollisuudessa sekä puupakkauksia valmistettaessa. Asuntojen uudis- ja korjausrakentaminen ja siihen liittyvät puutuotteet luovat pohjan sahatavaran ja sen jalosteiden kysynnälle. Toisaalta myös puutuotteiden kyky kilpailla muiden materiaalien kanssa heijastuu kysyntään. KTM:n teettämän PK-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyn mukaan 85 prosenttia alan pk-yrityksistä ilmoittaa keskeisimmäksi markkina-alueeksi kotimaan. Merkittävimmät asiakastoimialat ovat kotitaloudet, rakennusliikkeet, rakennuspuusepänteollisuus ja puutaloteollisuus. Saman tutkimuksen mukaan yritysten myynnistä 48 % suuntautuu toisille yrityksille, 25 % tukku- ja vähittäiskaupalle ja 20 % kotitalouksille. Tutkimuksen mukaan alihankkijoina toimii runsaat puolet alan yrityksistä alihankintatöiden osuuden ollessa tuotannosta keskimäärin vajaat 60 %. Yrityksistä taas 50 % käyttää itse alihankkijoita eri työvaiheiden suorittamiseen. Rakennustuotannon arvo vuonna 2006 Suomessa oli 24,2 mrd. euroa, josta talonrakentamisen osuus oli 19,5 mrd. euroa. Asuntojen uudisrakentamiseen käytettiin 5,4 mrd. euroa ja korjausrakentamiseen 4,2 mrd. euroa. Vuonna 2006 talonrakennuksia käynnistettiin 42,3 milj. m 3 eli hieman edellistä vuotta vähemmän. Asuntorakentamisen, jossa puun käyttö on suurinta, aloitukset supistuivat myös hieman. Rakennustuotemarkkinat vuonna 2005 olivat arvoltaan 7,7 mrd. euroa, josta puupohjaisten tuotteiden osuus oli 2,2 mrd. euroa. Tämä jakaantui: sahatavara 29 %, puuelementit 19 %, kannatteet 10 %, ikkunat 11 % kalusteet 11 %, ovet 7%jamuut 13 %. Kuluvana vuonna uudisrakennuksia aloitettaneen 43,5 milj. m 3 :n verran. Teollisuus- ja varastorakennusten aloitusten arvioidaan kasvavan, kun taas asuin- sekä liike- ja toimistorakennusten aloitukset vähenevät. Taulukossa 5 on esitetty Rakennusteollisuus RT ry:n arvio talonrakentamisen kehittymisestä rakennustyypeittäin. Taulukko 5. Talonrakennustoiminnan käynnistyminen (milj. m 3 ) * Asuinrakennukset 14,9 14,8 Liike- ja toimistorakennukset 8,1 8,0 Julkiset palvelurakennukset 2,1 2,1 Teollisuus- ja varastorakennukset 9,2 10,5 Maatalousrakennukset 4,2 4,2 Muut rakennukset 3,8 3,9 Yhteensä 42,3 43,5 Lähde: Rakennusteollisuus, Huhtikuu 2007 *) ennuste

17 16 Saha-, höylä- ja kyllästetyn puutavaran hintakehitystä voidaan seurata mm. Tilastokeskuksen julkaiseman rakennuskustannusindeksin perusteella (taulukko 6). Sahatavaran ja eräiden siitä jalostettujen tuotteiden hintataso on kohonnut huomattavasti vuonna 2006 ja edelleen vuoden 2007 kuluessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Taulukko 6. Rakennuskustannusindeksin vuosimuutos (%) 12/01 12/02 12/03 12/04 12/05 12/06 8/07 Sahatavara 0,4-4,8 2,3-3,4 0,7 13,8 30,7 Paneelit -0,2 5,6 6,5-6,3-0,5 17,8 34,1 Kyllästetty puutavara 1,7 1,8 10,0-1,5 0,0 13,7 23,6 Väliseinäranka -4,1-3,1 2,8 24,8 11,0 15,1 10,4 Lähde: Tilastokeskus/Rakennuskustannusindeksi Havusahatavara Vuonna 2006 havusahatavaran kotimaan käyttö oli noin 5,3 milj. m 3 (kuva 8). Suomi on edelleen yksi johtavista havusahatavaran käyttäjistä maailmassa käytön ollessa noin 1,0 m 3 /henkilö. Sahatavaran 5,3 milj. m 3 :n kotimaan käytöstä viedään jalosteina hieman yli 1 milj. m 3. Sahatavaran käyttökohteista merkittävimpiä ovat uudistalonrakentaminen, korjausrakentaminen ja piharakentaminen, joiden osuus käytöstä on vajaat 60 %. Puun osuus rakennusmateriaaleista on nykyään varsin korkealla, joten markkinaosuuden kasvattaminen on tulevaisuudessa yhä hankalampaa. Kuva 8. Havusahatavaran kotimaan kysyntä kulutus milj. m 3 6,0 Valmistuneet kpl 40,0 5,0 4,0 3,0 20,0 2,0 1,0 0, ,0 Havusahatavaran kotimaan kulutus Valmistuneet asunnot Lähde: Tilastokeskus, Metsäteollisuus ry

18 Havusahatavarajalosteet Havusahatavarajalosteiksi voidaan lukea ympärihöylätty, profiiliin höylätty ja sormijatkettu sahatavara. Lisäksi jalosteiden piiriin kuuluvat sahatavaraa käyttävän teollisuuden tarvitsemat aihiot ja komponentit. Jalosteiden käyttökohteita ovat perinteisesti uudis- ja korjausrakentamisessa käytettävät sisäverhouspaneelit, lattialaudat ja listat. Yhä laajenevassa määrin talojen rakenteissa ja rakennusosissa käytetään höylättyä sahatavaraa. Myös rakennustuoteteollisuus on siirtynyt käyttämää yhä enemmän aihioita ja komponentteja omassa tuotannossaan. Jalosteiden kotimaan kokonaiskysynnästä ei ole käytettävissä tarkkaa tietoa. Kysynnän voidaan kuitenkin arvioida olevan 2,0 2,5 milj. m 3 :n suuruusluokkaa Kyllästetty puutavara Kyllästetyn saha- ja höylätavaran kotimaan käyttö vuonna 2006 oli m 3 eli 16 % enemmän kuin edellisenä vuonna (kuva 9). Kyllästettyjen pylväiden kysyntä kasvoi kuutiometriin. Myös ratapölkkyjen kysyntä kasvoi hieman, kuutiometriin. Kuva 9. Kyllästetyn puutavaran kotimaan kysyntä m Saha- ja höylätavara Pylväät Ratapölkyt Lähde: Lahontorjuntayhdistys ry Lämpökäsitelty puutavara Lämpöpuuyhdistys ry:n jäsenyritykset toimittivat vuonna 2006 kotimaahan lämpökäsiteltyä puutavaraa n m 3 (+ 25 %). Männyn osuus tästä oli 80 %, kuusen 13 % ja haavan 4 %. Kuluvana vuonna lämpöpuun kotimaan kysyntä on kasvanut edelleen.

19 Liimapuu Liimapuuyhdistyksen jäsenyritykset toimittivat vuonna 2006 liimapuuta kotimaahan m 3 (+ 25 %) (kuva 10). Liimahirsien toimitukset kotimaahan kasvoivat huomattavasti eli kuutiometriin (+ 62 %). Liimahirret ovatkin hirsirakentamisessa vallanneet markkinaosuutta massiivihirsiltä. Kuva 10. Liimapuun kotimaan kysyntä m Liimapuu Liimahirsi Lähde: Liimapuuyhdistys ry 3.3 Vienti ja tuonti Määrällisesti sahatavaraa ja sen jalosteita käytetään eniten rakentamisessa. Näin uudis- ja korjausrakentamisen volyymin kehitys heijastuu suoraan sahatavaran kysyntään. Euroopassa rakentamisen kehitystä seuraa Euroconstruct-järjestö (15 länsieurooppalaista ja 4 itäeurooppalaista maata). Euroconstruct arvioi joulukuussa 2006 rakentamisen kehittyneen ja kehittyvän järjestöön kuuluvissa maissa taulukon 7 mukaisesti. Volyymin kehitys vaihtelee maittain. Uudisrakentaminen kehittyy ripeimmin uusissa EU-maissa, vanhoissa uudisrakentamisen volyymit jopa supistuvat. Korjausrakentaminen sen sijaan kasvaa kaikkialla. Taulukko 7. Euroopan talonrakennussektorin kehitys (volyymin muutos-%) Asuinrakentaminen, uudet 5,6 1,7-1,2 Asuinrakentaminen, korjaus 1,5 2,1 2,1 Muu talonrakentaminen, uudet 3,2 2,6 2,3 Muu talonrakentaminen, korjaus 1,0 1,2 1,6 Lähde: Euroconstruct 12/2006

20 19 Japanissa asuntorakentamisen volyymi on vuodesta 2002 lähtien taas kasvanut, samoin kuin puurakenteisten asuntojen osuus (Taulukko 8). Kuluvan vuoden alkupuolella kaikki asuntoaloitukset ovat supistuneen n. 5 % ja puurakenteiset n. 7 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Eurooppalaiset sahaajat ovat viime vuosina saavuttaneet vankan aseman Japanissa. Vuonna 2006 Euroopasta tuotiin Japaniin sahatavaraa noin 3,055 milj. m 3 (+ 6 %). Suurimpia viejiä olivat Suomi 1,229 milj. m 3 (+ 8 %), Ruotsi 0,824 milj. m 3 (- 2%) ja Itävalta 0,4 milj. m 3 (+/- 0%). Tuonti Venäjältä supistui 0,9 milj. m 3 :iin. Kuluvana vuonna eurooppalaiset sahaajat ovat edelleen vahvistaneet asemiaan, kun taas tuonti Yhdysvalloista on supistunut. Syksyn myötä sahatavarakauppa Japaniin on kuitenkin vaikeutunut varastotilanteen ja hintatason seurauksena. Taulukko 8. Asuinrakentaminen Japanissa Vuosi Kaikki yhteensä Puurakenteiset Lähde: Japan Lumber Journal 2007 Yhdysvaltain markkinoita leimaa asuntobusineksen taantuma ja supistuneet uusien asuntojen aloitukset. Kuluvan vuoden aloitusten arvioidaan jäävän 1,4 milj. yksikön tasolle, kun 2000 luvun alkupuolella aloituksia oli vielä yli 2 miljoonaa. Yhdysvaltalaiset sahat ovat em. johdosta leikanneet tuotantoaan sekä kapasiteettiaan ja tehostaneet vientiponnistelujaan Euroopan sekä Kauko Idän suuntiin. Vuonna 2006 Euroopasta vietiin sahatavaraa Yhdysvaltoihin n. 3,8 milj. m 3. Suurimpia viejiä olivat Saksa 2,1 milj. m 3 (-8 %), Ruotsi 0,7 milj. m 3 (-5 %) ja Itävalta 0,4 milj. m 3 (-50%). Vienti Suomesta Yhdysvaltoihin vuonna 2006 oli m 3 (-50 %). Vuoden 2007 heinäkuun loppuun mennessä vientiä Euroopasta Yhdysvaltoihin oli 1,1 milj. m 3, joka on 62 % vähemmän edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Aiemmin Yhdysvaltoihin viety sahatavara onkin joutunut etsimään uusia markkinoita muualta Vienti Taulukkoon 9 on koottu tässä raportissa käsiteltävien tuoteryhmien viennin määrän kehitys vuosina Sahatavaran vientimäärät ovat viimeiset kaksi vuotta olleet samalla tasolla, kuluvana vuonna vienti kääntynee kuitenkin hienoiseen kasvuun. Kyllästetyn puutavaran vientiä hallitsee pylväät, joiden vienti vaihtelee vuosittain projekteista riippuen. Tuoteryhmistä viime vuosina vientiä selkeästi kasvattaneita ovat lämpö- ja liimapuu.

21 20 Taulukko 9. Vienti tuoteryhmittäin m Havusahatavara+höylätavara Koivusatavara Kyllästetty puutavara Lämpökäsitelty puutavara Liimapuu Lähde: Tullihallitus KTM:n teettämän Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyn mukaan viennin määrän kasvun odotetaan nopeutuvan seuraavan vuoden aikana. Alan pk-yrityksistä 28 % arvioi viennin määrän kasvavan ja 2 % supistuvan seuraavan vuoden kuluessa (kuva 11). Saman kyselyn mukaan alan pk-yrityksistä 51 % harjoittaa vientitoimintaa viennin osuuden ollessa yrityksen liikevaihdosta keskimäärin noin 46 %. Viennistä 65 % on suoraa vientiä lopun kanavoituessa välikäsien kautta. Tärkeimpiä vientialueita ovat EU-alue ja Kaukoitä. Keskeisimpänä markkina-alueena ulkomaita pitää kuitenkin vain 15 % yrityksistä. Kansainvälistymiseen aikoo panostaa 30 % yrityksistä. Näistä 60 % haluaa kehittää omia valmiuksia toimiakseen itse viejänä muiden etsiessä yhteistyömahdollisuuksia toisten yritysten kanssa. Kuva 11. Viennin määrä seuraavan vuoden aikana Saldoluku Odotukset Toteutunut II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 I/02 II/02 II/03 II/04 II/05 II/06 II/07 II/08 Lähde: KTM/ Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2007

22 Havusahatavara Vuonna 2006 saha- ja höylätavaraa vietiin yhteensä 7,8 milj. m 3, saman verran kuin edellisenä vuonna. Mäntysahatavaran osuus viennistä oli 3,5 milj. m 3 (+5 %), kuusisahatavaran 3,3 milj. m 3 (- 5 %) ja jalosteiden vienti oli 1,0 milj. m 3 (+/-0 %) Kuva 13. Vuonna 2007 vienti 1 6 kk oli yhteensä 3,9 milj. m 3 eli 2,5 prosenttia vähemmän edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Mäntysahatavaran vienti kasvoi, kuusahatavaran supistui samoin kuin jalosteiden vienti. Kuva 12. Havusaha- ja höylätavaran viennin määrä m /07 Kuusisahatavara Mäntysahatavara Jalosteet Lähde: Tullihallitus Vuonna 2006 sahatavarajalosteiden vienti kasvoi n. 2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ollen 1,031 milj. m 3 (taulukko 10). Arvoltaan vienti oli n. 210 milj. euroa. Ympärihöylättyjen tuotteiden vienti kasvoi hieman, kun taas profiiliin höylättyjen ja sormijatkettujen tuotteiden vienti supistui edelleen. Merkittävimmät jalosteiden vientimaat ovat Iso-Britannia, Japani ja Saksa. Vuoden 2007 ensimmäisellä puoliskolla sahatavarajalosteiden vienti oli 0,41 milj. m 3, 15 prosenttia vähemmän edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Taulukko 10. Havusahatavarajalosteiden vienti (1 000 m 3 ) Ympärihöylätty 837,6 943,1 873,8 847,2 847,4 893,8 Profiliin höylätty 122,3 126,0 127,5 149,5 140,7 118,4 Sormijatkettu 64,8 49,6 33,5 39,6 26,4 19,0 Yhteensä 1 024, , , , , ,2 Lähde: Metsäteollisuus ry/tullihallitus

23 22 Kuten alla olevasta kuvasta 13 nähdään niin sahatavaran kuin höylätavaran keskimääräiset vientihinnat ovat kohonneet kuluvana vuonna huomattavasti. Hintojen nousu näyttää syksyn myötä tasaantuneen, eräillä laaduilla hinnat ovat jopa laskeneet. Hintojen nousua hillitsee Saksan ja Kanadan kasvava tarjonta Euroopan ja Kaukoidän markkinoille. Kuva 13. Saha- ja höylätavaran viennin yksikköhinta Euroa/m Mäntysahatavara Kuususahatarava Höylätavara /07 Lähde: Metla/Metinfo Merkittävimmät saha- ja höylätavaran vientialueet olivat vuonna 2006 (kuva 14) EUmaat, Aasia ja Afrikka. EU-alue on säilyttänyt asemansa merkittävimpänä vientialueena vaikkakin sen osuus on edelleen hieman supistunut. Muutkin muutokset ovat olleet varsin vähäisiä. Kuva 14. Sahatavaran vienti alueittain % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % EU-maat Muu Eurooppa Aasia Afrikka Muut Lähde: Metsäteollisuus ry/tullihallitus

24 23 Vuonna 2006 vienti kasvoi merkittävästi mm. Kreikkaan, Belgiaan, Algeriaan, Marokkoon ja Japaniin. Vienti mm. Iso-Britanniaan, Saksaan, Alankomaihin, Tanskaan ja Tunisiaan säilyi lähes entisellä tasolla. Suurimmat supistukset kohdistuivat Egyptin, Ranskan ja USA:n vientiin. Kuva 15. Sahatavaran tärkeimmät vientimaat m Iso- Britannia Japani Ranska Egypti Saksa Alankomaat Tanska Italia Lähde: Metsäteollisuus ry/tullihallitus Koivusahatavara Koivusahatavaran vienti näyttää asettuneen noin m 3 :n tasolle. Vuonna 2006 viennin määrä oli m 3 arvoltaan 0,7 milj, euroa. Keskihinta on kohonnut 454 euroon/m 3. Merkittävimmät vientimaat olivat Ruotsi, Iso-Britannia, Saksa, ja Norja. Aasiaan, lähinnä Kiinaan ja Vietnamiin, vietiin m 3. Kuva 16. Koivusahatavaran viennin määrä ja arvo m Viennin määrä Yksikköhinta Lähde: Metla/Metinfo

25 Kyllästetty puutavara Teollisesti kyllästetyn puutavaran vienti vuonna 2006 supistui kuutiometriin (taulukko 11). Vienti on perinteisesti muodostunut pääosin pylväiden viennistä, joka supistui 5 %. Merkittävimmät vientimaat ja volyymit vaihtelevat vuosittain riippuen meneillään olevista infrastruktuurihankkeista. Vuonna 2006 kyllästettyjen pylväiden merkittävimpiä vientimaita olivat Irlanti, Libya, Marokko ja Oman. Kyllästetyn saha- ja höylätavaran viennin kasvu jäi vähäiseksi eikä sen merkittävämpi kasvu liene realistista. Taulukko 11. Kyllästetyn puutavaran vienti (m 3 ) Sahatavara Pylväät Yhteensä Lähde: Kestopuuteollisuus ry Lämpökäsitelty puutavara Lämpökäsitellyn puutavaran vienti vuonna 2006 oli yhteensä m 3, kasvua 47 prosenttia (taulukko 12). Viennistä valtaosa suuntautui EU-alueelle. Viennistä 59 % oli lämpökäsiteltyä kuusta ja sen jalosteita. Taulukko 12. Lämpökäsitellyn puutavaran vienti (m 3 ) EU-alue Muu Yhteensä Lähde: Lämpöpuuyhdistys ry Liimapuu Suomen liimapuun vienti koostuu pääosin rakentamisessa käytettävästä ns. konstruktiivisesta liimapuusta. Päätuotteita ovat liimapuu (palkit ja pilarit) sekä liimahirsi. Vuonna 2006 liimapuun vienti (kuva 17) oli määrältään m 3 (+21 %) ja liimahirren m 3 (+50 %). Liimapuun viennistä 17 % suuntautui Eurooppaan ja 83 % muualle lähinnä Japaniin. Japani on kasvanut merkittävimmäksi vientimaaksi ja säilyttänee asemansa myös tulevaisuudessa. Liimahirren viennistä 55 % suuntautui Eurooppaan ja loput muualle. Japanin konstruktiivisen liimapuun tuotanto vuonna 2005 oli (1,31 milj. m 3 +2,6 %). Japanissa tuotetun liimapuun raaka-aineesta noin 70 % on tullut Euroopasta. Huolimatta oman tuotannon kasvusta on myös liimapuun tuonti lisääntynyt. Vuonna 2006 tuonnin

26 25 määrä nousi m 3 :iin, josta eurooppalaisen liimapuun osuus oli m 3 eli 77 %. Suurimpia tuojia vuonna 2006 olivat Itävalta m 3 (-4 %), Suomi m 3 (+41 %) Kiina m 3 (+12%) ja Ruotsi m 3 (- 5 %). Kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä liimapuun tuonti Japaniin on kasvanut 6 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tuonti Suomesta on kasvanut 46 % ja supistunut Kiinasta 16 % sekä Itävallasta 4 %. Kuva 17. Liimapuuviennin määrä m Liimapuu Liimahirsi Lähde: Suomen Liimapuuyhdistys ry Vuonna 2006 liimapuuviennin arvo kohosi yhteensä 111 milj. euroon (+42 %) määrän kasvaessa vain 30 %. Viennin arvo Japaniin oli 71,7 milj. euroa (+45 %). Muita suurimpia vientimaita olivat Norja 5,8 milj. euroa, Italia 6,2 milj. euroa, Ranska 4,9 milj. euroa ja Iso-Britannia 4,5 milj. euroa. Kuva 18. Kuva 18. Liimapuuviennin arvo milj Japani Saksa Iso-Britannia Norja Muut Lähde: Tullihallitus

27 Havusahatavaran tuonti Havusahatavaran tuonti Tuonti kasvoi vuonna 2006 yhteensä kuutioon (+14 %). Kasvu kohdistui pääasiassa kuusisahatavaran tuontiin, myös höylätavaran tuonti kasvoi hieman. Saha- ja höyläsahatavaraa tuodaan lähinnä Venäjältä ja Virosta. Kasvun taustalla oli Venäjällä suomalaisomistuksessa olevien sahojen tuotannon tuonti Suomeen. Vuonna 2007 kesäkuun loppuun tuonti on kasvanut 16 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuusisahatavaran tuonti on supistunut ja mäntysahatavaran kasvanut. Kuva 19. Havusaha- ja höylätavaran tuonnin määrä m /07 Kuusisahatavara Mäntysahatavara Höyläsahatavara Lähde: Metla/Metinfo Tuodun saha- ja höylätavaran keskihinnat ovat kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla kohonneet voimakkaasti. Mäntysahatavara on kallistunut 40 %, kuusisahatavara 21 % ja höyläsahatavara 20 %. Kuva 20. Havusaha- ja höylätavaran tuonnin yksikköhinta Euroa/m Mäntysahatavara Kuusisahatarava Höyläsahatavara /07 Lähde: Metla/Metinfo

28 Lehtisahatavaran (koivusahatavaran) tuonti Kuvassa 21 on tarkasteltu Virosta ja Venäjältä tapahtunutta lehtisahatavaran tuontia, joka on pääasiassa koivusahatavaraa. Huipussaan tuonti oli vuonna 2000, josta se on puoliintunut vuonna 2005 noin m 3 :iin. Vuonna 2005 Venäjältä tuodun sahatavaran keskihinta oli 171 /m 3 ja Virosta tuodun 522 /m 3. Kuva 21. Lehtisahatavaran tuonti m 3 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Viro Venäjä Lähde: Metla/Metinfo

29 28 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Raaka-aine Vuonna 2006 koko metsäteollisuuden puunkäyttö oli yhteensä 75,5 milj. m 3 (+15 %), josta kotimaista oli 56,3 milj. m 3 (+13 %) ja tuontipuuta 19,2 milj. m 3 (+22 %). Sahateollisuuden puun käyttö (kuva 22) oli yhteensä 27,3 milj. m 3 (+1 %), josta tuontipuun osuus oli 2,8 milj. m 3 (-22 %) ja se tuli pääasiassa Venäjältä. Sahateollisuuden puun käyttö jakaantui: mäntytukki 11,8 milj. m 3, mäntykuitu 1,3 milj. m 3, kuusitukki 13,4 milj. m 3, kuusikuitu 0,6 milj. m 3, lehtipuu n. 0,2 milj. m 3. Kuva 22. Sahateollisuuden puunkäyttö Milj. m Mänty Kuusi Lehtipuu Tuontipuu Lähde: Metla/Metinfo Puukauppa on kuluvana vuonna käynyt hyvin johtuen osaltaan metsänomistajille suotuisasta hintakehityksestä. Pysty- ja hankintakauppojen ostomäärät yksityismetsistä tammi heinäkuussa 2007 olivat yhteensä m 3 (+85 %). Tukkipuun kantohinnat (euro/m 3 ) yksityismetsistä ovat kehittyneet alla olevan Metinfon keräämän tiedon mukaisesti. Hintojen nousu vuoden aikana on männyllä ollut 52 % ja kuusella 50 % Mänty Kuusi Mänty Kuusi Tammikuu 53,91 55,11 43,74 46,92 Helmikuu 55,43 56,72 44,15 47,20 Maaliskuu 57,65 58,69 44,70 47,47 Huhtikuu 60,60 61,71 44,97 47,71 Toukokuu 66,20 67,99 45,92 48,30 Kesäkuu 71,55 74,19 46,96 48,92 Heinäkuu 71,80 74,10 47,30 49,28

30 29 Tukkipuun tuontimäärät tammi kesäkuussa 2007 olivat yhteensä 1,3 milj. m 3, kun tuonti vastaavana ajanjaksona 2006 oli vielä 2,5 milj. m 3. Etenkin itäisessä Suomessa sijaitsevat sahat ovat olleet osin riippuvaisia Venäjältä tulevasta raaka-aineesta. Ennusteet tuonnin vaikeutumisesta näyttävät toteutuvan Venäjän pitäessä kiinni kaavailluista raakapuun vientitullien korotuksesta. Tämä tarkoittaa kotimaisen puun kysynnän kasvua ja hankinta-alueiden laajentamista. 4.2 Tuotanto Havusahatavaran tuotanto Maailmassa havusahatavaran tuotanto vuonna 2006 oli noin 310 milj.m 3. Suurimmat tuottajat vuonna 2006 olivat USA 65,5, Kanada 57,1, Saksa 23,2, Venäjä 19,8, Ruotsi 17,8, ja Japani 13,0 milj. m 3. Euroopassa, Venäjä mukaan lukien, tuotanto oli noin 130 milj. kuutiometriä (+4 %) ja kulutus 109 m 3. EU-maissa (25) tuotanto oli noin 98 milj. m 3 ja kulutus 90 milj. m 3. Kuten kuvasta 23 nähdään, sahatavaran tuotanto on vuonna 2006 kasvanut merkittävästi vain Saksassa ja tuotantoon nähden Tsekin tasavallassa. Vähäisempää kasvu on ollut Venäjällä, Ruotsissa ja Ranskassa. Tuotanto supistui Itävallassa ja Suomessa. Pohjois- Amerikassa tuotannon supistukset olivat suuria, Kanadassa 1,4 milj. m 3 ja Yhdysvalloissa 3,5 milj. m 3. Kuva 23. Merkittävimmät sahatavaran tuottajamaat Euroopassa Milj. m 3 25,0 20, ,0 10,0 5,0 0,0 Venäjä Saksa Ruotsi Suomi Itävalta Ranska Tsekki Latvia Lähde: UNECU/FAO Forest Products Statistics

31 Havusahatavaran tuotanto Suomessa Vuonna 2006 havusahatavaraa tuotettiin Suomessa 12,1 milj. m 3 arvoltaan noin 2,2 mrd. euroa (kuva 24). Tuotannon supistui vain hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Tuotannosta mäntyä oli 6,2 milj. m 3 (+6 %) ja kuusta 5,9 milj. m 3 (-6 %). Sahatavaran tuotanto Suomessa kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa oli 7,3 milj. m 3, mikä oli 8 % enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Tuotannosta mäntyä oli 3,8 milj. m 3 (+9 %) ja kuusta 3,5 milj. m 3 (+6 %). Suurimpia sahatavaraa ja sen jalosteita tuottavia yrityksiä ovat Stora-Enso Timber Oy, Metsäliitto (Finnforest), UPM-Kymmene Oyj, Versowood-konserni, Vapo Timber Oy ja Keitele Timber Oy. Kuva 24. Havusahatavaran tuotannon määrä ja arvo m Milj Tuotannon määrä Tuotannon arvo Lähde: Metsäteollisuus ry, Tilastokeskus Koivusahatavaran tuotanto Kuten alla olevasta kuvasta (kuva 25) havaitaan, koivusahatavaran vuosituotanto näyttää asettuvan m 3 :n tasolle. Tämä lienee sopiva määrä ottaen huomioon raaka-aineen saatavuuden, kotimaisen kysynnän ja viennin.

32 31 Kuva 25. Koivusahatavaran tuotanto m Lähde: UNECU/FAO Forest Products Statistics Jalosteiden tuotanto Tilastolähteistä ei ole mahdollista selvittää sahatavaran ensiasteen jalostusta harjoittavien yritysten lukumäärää eikä tuotannon määrää. Tavanomaisimpia jalosteita ovat ympäri tai profiiliin höylätty sahatavara sekä sormijatkettu sahatavara. Pelkästään sahatavaran jalostusta harjoittavien yritysten lisäksi jalostustoimintaa harjoitetaan sahaustoiminnan ja puutavarakaupan yhteydessä. Eri lähteistä kootun tiedon perusteella voidaan arvioida, että jalostustoimintaa harjoitetaan noin 300 toimipaikassa, joista noin puolet on pieniä, alle 5 henkilöä työllistäviä toimipaikkoja. Jalosteiden vienti vuonna 2006 oli noin 1,0 milj. m 3 eli se on jo useamman vuoden pysytellyt samalla tasolla. Kotimaassa jalosteiden käyttö on edelleen kasvanut rakentamisessa, sisustamisessa sekä rakennustuote- sekä kalusteteollisuudessa, jolloin kotimaan käytön voidaan arvioida olevan 2,0 milj. m 3 :n suuruusluokkaa. Näin tuotannon määrän voidaan arvioida olevan 3,0 milj. m 3 :n suuruusluokkaa Kyllästetyn puutavaran tuotanto Teollisesti kyllästetyn puutavaran tuotanto (kuva 26) oli vuonna 2006 yhteensä noin m 3 (+6 %). Sahatavaraa kyllästettiin kuutiota (+9 %). Pylväitä kyllästettiin m 3 (+/-0 %). Suolakyllästystä käytettiin sahatavaralle kun taas pylväissä 2/3 oli kreosiittikyllästystä ja 1/3 suolakyllästystä. Ratapölkkyjen kyllästys kasvoi hieman m 3 :iin. Kestopuuteollisuus ry:n kuului vuoden 2006 päättyessä 12 kyllästystoimintaa harjoittavaa yritystä, joille on myönnetty Kestopuu- tavaramerkin käyttöoikeus ja SFS-standardin mukaisen laatuleimausoikeus. Suurimpia puutavaran kyllästäjiä ovat Kuusisto-Group, Versowood-konserni, Iivari Mononen-konserni ja Pölkky Oy.

33 32 Kuva 26. Kyllästetyn puutavaran tuotanto m Saha- ja höylätavara Pylväät Ratapölkyt Lähde: Kestopuuteollisuus ry Lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto Lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto vuonna 2006 oli yhteensä m 3 (kuva 27). Kasvua edellisestä vuodesta oli 43 %. Puulajeista eniten käsiteltiin kuusta ja sitten mäntyä. Lehtipuiden lämpökäsittely on jäänyt vähäiseksi. Kuluvana vuonna tuotannon on arvioitu kohoavaan runsaaseen m 3 :iin. Kaikki merkittävimmät valmistajat (9 yritystä) kuuluvat Lämpöpuuyhdistykseen jolla on käytössään TermoWood tuotemerkki. Yhdistyksen jäsenillä käsittelykapasiteettia on noin m 3. Kapasiteetiltaan suurimmat lämpöpuun valmistajat ovat Lunawood Oy, Metsäliitto (Finnforest) ja Stora-Enso Timber Oy. Kuva 27. Lämpökäsitellyn puutavaran tuotanto m Mänty Kuusi Koivu Haapa Muut Lähde: Lämpöpuuyhdistys ry

34 Liimapuun tuotanto Vuonna 2006 liimapuutuotanto (kuva 28) oli Liimapuuyhdistys ry:n keräämien tietojen mukaan m 3 (+27%) ja liimahirsien tuotanto m 3 (+57 %). Liimapuun tuotanto on jatkanut kasvuaan viennin positiivisen kehityksen myötä, joskin kotimaan kysyntä on kehittynyt positiivisesti. Liimahirren tuotannon voimakas kasvu on ennen kaikkea seurausta kasvaneesta kotimaan kysynnästä. Liimapuuyhdistykseen kuuluu 15 alan yritystä, jotka vastaavat tuotannosta lähes kokonaan. Suurimpia liimapuun valmistajia ovat, Finland Laminated Timber Oy, Versowood-konserni, Metsäliitto (Finnforest), Keitele Engineering Wood Oy, Havesa Components Oy ja Late-Rakenteet Oy. Kuva 28. Liimapuun tuotanto m Liimapuu Liimahirsi Lähde: Liimapuuyhdistys ry

35 Toimialan logistiikkarakenne Alla olevassa kuvassa on karkeasti hahmoteltu sahateollisuuden logistiikkarakennetta. Logistiikkaan liittyvien asioiden tehokas hoito on eräs tulevaisuuden kilpailutekijöistä. Mm. nopeus, täsmällisyys, palvelukyky, tietotekniikan soveltaminen ovat logistiikkaan liittyviä avainsanoja. Kuva 29. Toimialan logistiikkarakenne RAAKA-AINE- TOIMITTAJAT - metsänomistajat -metsäyhtiöt - Metsähallitus - tuonti -ym. OSATOIMITTAJAT - pakkausmateriaalit - kemikaalit - energia - varaosat -ym. TUKIPALVELUT -puunkorjuu -kuljetukset - huolinta - kunnossapito - taloushallinto -ym. - sivutuotteet - energia - kuitupuu SAHATEOLLISUUS - hallinto -kehitys - suunnittelu - markkinointi - raaka-aineen hankinta -valmistus KOTIMAA - suora myynti - puutavarakauppa - rakennustarvikekauppa VIENTI - suora vienti - vientiagentti - maahantuoja - puutavarakauppa Rakentaminen Puuta käyttävä teollisuus

36 35 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 5.1 Investoinnit Investoinnit näyttävät pysyvästi asettuneen aiempaa alhaisemmalle tasolle n. 100 milj. euroon vuodessa. Vuonna 2005 investoinnit olivat yhteensä 100 milj. euroa ja ennakkotietojen mukaan ne jäivät vuonna 2006 noin 90 milj. euroon eli noin 3 prosenttiin toimialan liikevaihdosta. Investointien ovat pääosin kohdistuneet koneisiin ja laitteisiin. Uutta sahauskapasiteettia ei Suomeen ole rakennettu ja uusinvestoinnit ovat kohdistuneet jatkojalostuksen kehittämiseen. Korvausinvestointien tavoitteena on ollut laadun ja tuottavuuden parantaminen tietotekniikkaa ja sen sovelluksia hyväksikäyttäen. Kuva 30. Käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit Milj e Koneet ja kalusto Rakennukset Muut Lähde: Tilastokeskus e) ennakkotieto Kuten alla olevasta kuvasta nähdään, ovat poistot olleet viime vuosina nettoinvestointeja huomattavasti suuremmat. Kehityksen jatkuessa samansuuntaisena seurauksena voi olla tuotantokoneiston loppuun kuluminen ja kilpailukyvyn hiipuminen ainakin osassa toimialan yrityksiä.

37 36 Kuva 31. Nettoinvestoinnit ja poistot Poistot Investoinnit Lähde: Tilastokeskus KTM:n teettämän Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyn mukaan (kuva 32) alan pk-yritykset arvioivat investointien kasvun hieman hidastuvan seuraavan vuoden kuluessa. Yrityksistä 32 % arvioi investointien määrän kasvavan ja 10 % supistuvan seuraavan vuoden kuluessa. Taaksepäin katsottuna investointien määrä ei ole kehittynyt ennakoidulla tavalla. Kuva 32. Investointien määrä seuraavan vuoden aikana Saldoluku Odotukset Toteutunut II/95 I/96 II/96 I/97 II/97 I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 I/02 II/02 II/03 II/04 II/05 II/06 II/07 II/08-20 Lähde: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kysely 2007

38 Kapasiteettitilanne Sahatavaratuotanto vuonna 2006 oli Euroopassa 110 milj. m 3, Venäjällä 20 milj. m 3 ja Pohjois-Amerikassa 122 milj. m 3. Kuluvana vuonna tuotanto Euroopassa ja Venäjällä noussee yhteensä 2 3 milj. m 3, kun taas Pohjois-Amerikassa tuotanto supistunee vähintään saman verran. Eurooppaan on suunnitteilla tai rakenteilla uutta sahauskapasiteettia 1 2 milj. m 3 :n verran. Myös Venäjällä tullaan investoimaan uuteen sahauskapasiteettiin, joka ei täysimääräisenä tulle kuitenkaan markkinoille, sillä vanhaa kilpailukyvytöntä kapasiteettia tullaan sulkemaan. Sahauskapasiteettia on sekä Suomessa että globaalisti enemmän kuin toteutunut tuotanto ja kysyntä edellyttävät. Suomessa kapasiteettia on poistunut jossain määrin konkurssien ja yksiköiden sulkemisten seurauksena. Toisaalta sahoilla tapahtuvat tuotannon tehostamistoimenpiteen lisäävät sahauskapasiteettia ainakin jossain määrin. Metsäteollisuus ry:n ja PTT:n mukaan sahateollisuuden kapasiteetin käyttöaste vuonna 2006 oli 89 % ja sen arvioidaan nousevan kuluvana vuonna 93 %:iin. Kapasiteettia sahauksessa on siis riittävästi ja kysynnän muutoksiin vastataan joko vuoroja lisäämällä tai vähentämällä. Sahatavaran ensiasteen jatkojalostuksessa kapasiteetin kasvu on kohdistunut pääasiassa höyläykseen, sormijatkamiseen, kuivaukseen sekä määrämittojen tuottamiseen. Uutta kapasiteettia on rakennettu pääsääntöisesti sahojen yhteyteen. Nykyiseen kysyntään nähden kapasiteettia on riittävästi, tarjontaa voidaan kasvattaa vuoroja lisäämällä. Uuden kapasiteetin rakentaminen tulisi perustua viennin kasvuun. Nykyinen ja vielä kasvavakin kyllästetyn puutavaran kysyntä on mahdollista tyydyttää nykyisellä kapasiteetilla. Edellyttävätkö mahdolliset toimialajärjestelyt uuden kapasiteetin rakentamista, jää myöhemmin nähtäväksi. Toiminnallista lämpöpuun valmistuskapasiteettia on m 3. Kuluvana vuonna tuotannon arvioidaan nousevan kuutiometriin. Eräiden valmistajien kohdalla kapasiteetti alkaa olla täysin käytössä ja näiden kohdalla edessä saattaa olla investointeja kapasiteetin lisäämiseksi. Liimapuun tuotanto on lisääntynyt merkittävästi Euroopassa, jossa tuotantokapasiteetti on kasvanut 1,9 milj. m 3 :stä (1999) noin 4,5 milj. m 3 :iin (2005). Lisäksi liimapuukapasiteettia on merkittävästi Japanissa, Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa. Suomessa tuotantokapasiteettia on valmistajien ilmoitusten mukaan yhteensä noin m 3. Lisäksi on suunnitteilla tai toteutuksessa noin m 3 kapasiteettilisäykset. Käytännössä hyödynnettävää kapasiteettia lienee % ilmoitetusta kapasiteetista. Kapasiteetti kasvaa myös Kiinassa ja Pohjois-Amerikassa. Kapasiteetin lisäys ei voine olla heijastumatta alan kilpailutilanteeseen ja tuotteiden hintaan. KTM:n teettämän Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyn 2007 mukaan alan pk-yrityksien keskimääräinen tuotantokapasiteetin käyttöaste on noussut hie-