Huonekalujen valmistus

Transkriptio

1 Huonekalujen valmistus

2 Huonekalujen valmistus Toimialaraportti 5/2007 Arto Vallin

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2007 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Vallin Arto Toimialapäällikkö Hämeen TE-keskus Julkaisuaika Marraskuu 2007 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Huonekalujen valmistus Tiivistelmä Huonekalujen vähittäiskaupan arvo on noin 965 milj. euroa, ala elää parasta kauttaan pitkiin aikoihin. Huonekalujen koko tarjonnan arvo kotimaahan vuonna 2006 oli noin 1,6 mrd. euroa, kasvaen 9,5 % edellisvuoden tasosta. Tuonnin osuus koko alan euromääräisestä kokonaistarjonnasta on noin 31 %, kotihuonekalujen jakelussa se on % ja volyymistä (kpl) %. Huonekaluteollisuuden (TOL 361) tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2006 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan milj. euroa, kasvua 3,2 % vuoteen 2004 verrattuna. Toimiala työllistää noin henkilöä. Valmistavista yrityksistä lähes kaikki ovat suomalaisessa omistuksessa ja perheyrityksiä. Suurimmat yritykset (noin 2 % koko yritysmäärästä) tekevät liikevaihdosta 40 %, mutta yleiskuvana toimiala on pienyritysvaltainen. Alan toimipaikasta 87 % työllistää alle 10 henkilöä. Toimialan koko liikevaihdosta näiden yritysten osuus on 19 % ja henkilöstömäärästä 22 %. Pienten yritysten päämarkkinat ovat kotimaassa, ja vain harvalla niistä on vientitoimintaa. Kotimaisesta huonekalutuotannosta viedään ulkomaille noin 19 %. Viennin arvo oli vuosina 2005 ja 2006 lähes sama, 248 milj. euroa. Viennin määrän arvioidaan laskevan vielä vuonna Kotikalusteet ovat viennin merkittävin tuoteryhmä. Koko viennistä 27 % suuntautui Ruotsiin, vienti EU:n ulkopuolelle on kasvanut viime vuosina. Tuonnin arvo oli 490 milj. euroa vuonna 2006, josta kotikalusteet ovat 76 % (huonekalujen osat ovat kokonaistunnista noin 15 %). Huonekalujen tuonnin määrä ei todennäköisesti kasva lähivuosina merkittävästi. Valtaosa tuonnista tulee edelleen EU-maista ja suurin yksittäinen tuontimaa 22 %:n osuudella on Ruotsi. Kaikki suomalaiset valmistajat eivät ole onnistuneet hyödyntämään huonekalujen kysynnän kasvua taloudellisesti. Toimialan yritysten kannattavuudessa ja vakavaraisuudessa on suuria eroja. Tilastokeskuksen tilinpäätösaineiston mukaan vuonna 2006 oli käyttökatteen mediaani 4,1 % ja omavaraisuusaste 38,5 %. Kauppa keskittyy edelleen suurille jakelijoille ja sisustustavarataloille, nämä keskittävät ostojaan entistä pienemmälle joukolle toimittajia ohjaten vahvalla neuvotteluvoimallaan alaa haluamaansa suuntaan. Menestyminen kilpailussa vaatii valmistavilta yrityksiltä edelleen selkeää, asiakaslähtöistä ja ydinosaamiseen keskittyvää toimintatapaa. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat Huonekalut, kotikalusteet, julkikalusteet, keittiökalusteet ISSN Kokonaissivumäärä 64 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Tuotannon arvo sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä Alatoimialojen suhteelliset osuudet Toimipaikkojen alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Vienti ja tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Toimialan tuotanto Toimialan logistiikkarakenne Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitilanne Tuotekehitys Taloudellinen tila Kannattavuus, taloudellinen tila ja kustannusrakenne Taloudellinen asema Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Keskeiset menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet

7 8 Tulevaisuudennäkymät toimialalla Visio Väestörakenteen muutos Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehittämistoiminta Innovaatiot ja tuotteistaminen Yhteenvetoanalyysi (swot) Julkinen rahoitus TE-keskusten rahoitus Tekesin rahoitus Finnvera Oyj:n rahoitus Lähteet Liite 1 Finpron kansainvälistymiskatsaus... 53

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, puutuoteteollisuus ja matkailu- sekä palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot ovat saatavissa nykyisin valmiina kuvina, jotka myös päivittyvät automaattisesti Toimiala Online -tietopalvelun kautta. Tilastokuvat löytyvät asianomaisen toimialaraportin kohdalta. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Toimialaraporttien sisältöä on kehitetty TE-keskusten yritysosastojen tarpeiden pohjalta. Julkaisut palvelevat myös alan yritysten, yrittäjien sekä eri sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee huonekalujen valmistuksen (TOL 361) nykytilannetta sekä kehitysnäkymiä. Raportti käsittelee toimialaa toimialaluokituksen (TOL 2002) mukaisesti eikä toimialalla vallitsevan kotikalusteet/julkikalusteet jaon mukaan. Toimiala 3612, Muut toimisto- ja myymäläkalusteet on painottunut julkikalusteisiin mutta esimerkiksi 3614, Muiden huonekalujen valmistus -luokassa on myös julkikalusteita valmistavia yrityksiä, joten TOL-luokitus ei anna mahdollisuutta toimialan käytännön mukaiseen jaotteluun. Huonekaluteollisuus on maassamme pienyritysvaltaista toimintaa kotimaan markkinoilla, kansainvälisillä markkinoilla operoivia yrityksiä on vähän mutta käytännössä kansainvälinen kilpailu koskee pelkästään kotimaassakin toimivia. Menestyminen toimialalla edellyttää asiakaslähtöistä ja yrityksen ydinosaamiseen keskittyvää toimintaa. Raportin liitteenä on Finpron toimittama katsaus Venäjän huonekalumarkkinoihin. Kiitän tässä yhteydessä lämpimästi kaikkia yritysten ja sidosryhmien edustajia, jotka ovat antaneet aikaansa ja asiantuntemustaan raporttia päivittäessäni. Toivon, että tämä julkaisu antaa hyvän peruskuvan toimialasta sekä kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan. Lahdessa Arto Vallin

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Tässä raportissa käsitellään Tilastokeskuksen TOL toimialaluokituksen mukaista luokkaa: TOL 361 Huonekalujen valmistus. Raportin tarkastelun piiriin eivät kuulu lääkinnälliset ja laboratoriokalusteet (ovat mukana vienti/tuontiluvuissa). Raportin piiriin kuuluvat alla mainitut alatoimialat, luvut ovat Tilastokeskuksen teollisuuden alue- ja toimialatilasto- tietokannasta. Taulukko 1. Huonekalualan lukuja TOL Luokka Tiedot vuodelta Tuotannon bruttoarvo milj. Toimipaikat, kpl Henkilöstö Jalostusarvo milj. Vienti milj. 361 Huonekalujen valmistus enn ** 3611 Tuolien ja istuinten valmistus 3612 Muiden toimisto- ja myymälä- kalusteiden valmistus 3613 Muiden keittiökalusteiden valmistus 3614 Muiden huonekalujen valmistus Patjojen valmistus * vienti on ennakkotiedoissa vain 140, tullin tilastossa 248 milj. euroa (kts. kohta 3.3) 361 Huonekalujen valmistus rivillä on henkilöstön määrässä palkattu henkilöstö yrittäjää (vuoden 2005 tieto), koska koko henkilöstön määrää ei ole ennakkotiedoissa mukana. Myöhemmin raportissa esitettävien vientilukujen sisältö on erilainen yllä olevan jaon kanssa. Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Tuotannon bruttoarvon kaava on seuraava: Liikevaihto + toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + liiketoiminnan muut tuotot - käyttöomaisuuden luovutusvoitot - kauppatavaroiden hankinta = BRUTTOARVO. Toimialalla puhutaan normaalisti Kodin huonekaluista, Julkikalusteista ja Keittiökalusteista. Käytössä oleva TOL-luokitus ei aivan seuraa tätä jakoa, mutta karkeasti ottaen voidaan todeta että Kodin kalusteisiin luetaan luokat 3611, 3614 ja Julkikalusteisiin luokka 3612 ja Keittiökalusteisiin luokka 3613, tosin luokassa 3614 on paljon myös julkikalustevalmistajia. Julkikalusteiksi luetaan normaalisti toimisto-, kokous-, aula-, koulu-,

10 9 neuvottelu-, ravintola ja laivakalusteet. Myymäläkalustevalmistajat luokitellaan luokkaan 3612, mutta ovat tavallaan oma sivuryhmänsä. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ilmoita tietojaan sen luokan mukaan minkälaista niiden tämän päivän toiminta on, vaan esim. historiasyistä ovat jossain muussa TOL-luokassa. Myös esimerkiksi laivojen kalustamiseen keskittyneitä yrityksiä on luokassa 3614, vaikka ne tavallaan kuuluisivat luokkaan Huonekalujen valmistuksen osuus Suomen koko teollisuuden (D) tuotannon bruttoarvosta on 1,2 %. Toimipaikoista osuus on vastaavasti 6 %, mutta viennistä vain 0,4 %. Kuva 1. Liikevaihdon ja volyymi-indeksin kehitys, kausitasoitettu (2000= 100) Liikevaihto huonekalu Vol-ind. huonekalu Liikevaihto huonekalukauppa kesä.07 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus. Raportin tekijä laskenut keskiarvoluvut vuosille ja huonekalukaupan luvut (eivät pelkästään huonekalujen myyntiä) tekijä laskenut Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastosta. Huonekalujen valmistuksen liikevaihto ei ole pysynyt huonekalukaupan kasvuvauhdissa. Valmistuksen liikevaihto ja volyymi-indeksi ovat kylläkin kääntyneet kasvuun, liikevaihdon pysyttyä samalla tasolla viime vuodet. Tuotannon volyymi-indeksi on jäänyt jälkeen muiden alojen volyymin kehityksestä. Huonekaluteollisuus koko maailmassa ja EU-maissa Vuonna 2006 oli maailman huonekalujen valmistuksen arvo noin 272 mrd euroa (UEA/Bart De Truck esitys Tallinnassa ). Suurimmat huonekaluja valmistavat maat (CSIL, Milano/ Holz-Zentralblatt ) vuonna 2006 olivat USA, Italia, Saksa, Japani, Kanada, Iso-Britannia ja Ranska, näiden maiden osuus on 53 % koko maailman tuotannosta. Suurimmat huonekalujen tuojat ovat USA, Saksa, Iso-Britannia, Ranska ja Japani. Suurimmat huonekalujen vientimaat ovat Kiina (tuotanto noin 50 mrd $ vuonna 2006), Italia, Saksa, Puola ja Kanada. CSIL:n mukaan on huonekalujen kulutus asukasta kohti kehitysmaissa 14 $ ja teollisuusmaissa 223 $, keskiarvo on noin 57 $. Korkeimmat kulutusluvut ovat Norjassa, Kanadassa, Itävallassa, Sveitsissä, Tanskassa ja Suomessa. 25

11 10 EU-maata Norjan ja Pohjois-Amerikan kanssa kuluttavat 72 % koko maailman kulutuksesta vaikka väestön osuus on vain 19 % koko maailman väestöstä. CSIL:n arvion mukaan kasvoi maailman huonekalukauppa 9 % vuonna 2006 ja vuonna 2007 arvioidaan kasvuksi 8 %. Huonekalujen valmistus on puun jalostuksen toimialoista suurin Euroopassa, Cei-Bois:n mukaan oli huonekalujen tuotanto 54 % vuonna 2005 koko puualan (TOl TOL 361) tuotannosta. Vuonna 2006 oli huonekaluteollisuuden tuotannon arvo (27 EU maata) 99 mrd. euroa (UEA/Bart De Truck esitys Tallinnassa ). Huonekaluja valmistavien yritysten määrä EU:ssa (25) on noin , työllistäen 1,1 milj. henkilöä. EU 15 maissa alle 20 henkilön yrityksiä on 90 % (henkilöstöstä 33 %) ja yli 20 henkilöä työllistäviä yrityksiä on 10 % (henkilöstöstä 67 %). Saksassa on valtaosa yrityksistä yli 20 henkilöä työllistäviä, kun esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa on valtaosa alle 20 henkilön yrityksiä (Lähde: UEA, Mainittakoon että Tanskassa on suurten valmistajien osuus suurempi kuin Euroopassa tai Suomessa keskimäärin. Huonekalujen kulutus vuonna 2004 oli EU-alueella (25 maata) 92,6 mrd. euroa (Holz Zentralblatt ), kulutus on taas kasvamaan päin. Huom! osassa tilastoja on mukana 25 maata ja osassa 27 maata, yhtenäisiä tilastoja ei saatavilla. Koko EU-alueella on tuonnin osuus kasvanut merkittävästi enemmän kuin vienti. EU-alueen jakelijat ovat keskittyneet ja ostavat harvemmilta toimittajilta. Myös valmistajapuolella on keskittymistä tapahtunut ja toiminnan keskittyminen yhä suurempiin yrityksiin jatkuu edelleen. Huonekaluista 83 % valmistetaan viidessä maassa, Saksa 27 %, Italia 27 %, Ranska 12 %, Iso-Britannia 10 % ja Espanja 8 %. Huonekaluvalmistajat ovat yleensä erikoistuneet muutaman erityyppisen tuotteen tuottamiseen. Suurimmat yksittäiset sektorit tuotannon arvon mukaan ovat pehmustettujen huonekalujen 16 % ja keittiökalusteiden valmistus 13 %. Makuuhuone-, ruokailuhuone- ja toimistokalusteet vastaavat kukin noin 10 %:n osuudesta ja tuoliteollisuus vajaasta 5 %. Huonekaluosien osuus koko tuotannosta on kasvanut 19 % tasolle huonekalujen kokonaistuotannosta. Tämä osoittaa alihankinnan tärkeyden EU:n huonekaluteollisuudessa. Keski-Euroopan valmistus on vahvasti siirtynyt entisiin Itä-Euroopan maihin, usein investoijana länsimaiset valmistajat ja Ikean tuotantoyhtiö Swedwood. Investoinneista vahvimmin on hyötynyt Puola jonne ulkomaiset investoijat ovat rakentaneet runsaasti kapasiteettia. Puolan huonekalutuotannon arvo oli vuonna 2006 yli 6 mrd. euroa josta vientiin meni 80 %, viennistä 50 % meni Saksaan. Puolassa on huonekaluteollisuudessa noin työntekijää. Työntekijämäärä on suuri verrattuna Suomeen, Suomen huonekalutuotannon arvo on 1,3 mrd euroa ja työntekijöitä on noin Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Huonekalujen valmistuksella on suurin kytkentä asiakkaisiinsa, huonekalukauppaan. Toinen luonnollinen kytkentä tulee raaka-aineostoista, EU:n tasolla huonekaluteollisuus os-

12 11 taa 20 % sahatavaratuotannosta, 55 % lastulevyteollisuuden tuotannosta ja 90 % mdf-teollisuuden tuotannosta (lähde: UEA). Huonekaluja valmistavat yritykset ovat tuoneet julki haluaan erottua metsäteollisuudesta koska eivät koe olevansa osa sitä. Merkittävä osa huonekalujen valmistuksen kytkennöistä Suomessa liittyy nykyisin erilaisiin maahantuojiin koska mm. heloja, tekstiilejä ja alan koneita ei juurikaan valmisteta suomessa. Huonekalujen valmistus ei ole ollut varsinaisesti minkään klusterin osa, ja se on toisaalta ollut alan kehittymiselle hidasteena. Ala on kuitenkin liittymässä osaksi sisustus- ja asumisklusteria. Tätä tukee myös asiakaskunnassa tapahtunut kehitys, huonekalukauppaa käydään aikaisempaa enemmän kokonaisvaltaista sisustusta myyvien liikkeiden kautta.

13 12 2 Toimialan rakenne 2.1 Tuotannon arvo sekä toimipaikkojen ja henkilöstön määrä Kuva 2. Tuotannon arvon, toimipaikkojen ja henkilöstön määrän kehittyminen Toimipaikat kpl ja tuotannon arvo milj enn2007 Toimipaikat kpl Tuotannon arvo, milj. Henkilöstö Henkilöstön määrä Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, 2006 on ennakkotieto ja ennuste 2007 raportin tekijän Huonekaluteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2006 Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 1, 33 mrd. euroa. Toimialan 20 suurinta yritystä tekee noin 55 % alan tuotannon arvosta. Toimipaikkojen määrä on kpl, suuntaus on laskeva. Huonekaluteollisuuden henkilöstömäärä nousi vuoden 1996 alimmasta luvusta henkilöstä :aan vuonna Sen jälkeen on henkilöstön määrä ollut laskeva, vuonna 2006 oli määrä noin henkilöä. Toimipaikkojen koon mukaan on henkilöstö jakautunut varsin tasaisesti kolmeen ryhmään, pienet ja suuret yhdessä ja kaksi keskimmäistä ryhmää työllistää kukin noin kolmasosan henkilöstöstä.

14 13 Kuva 3. Henkilöstön jakautuminen toimipaikkojen koon mukaan v Yli 250 henkilöä 8 % Alle 10 henkilöä 22 % henkilöä 34 % henkilöä 36 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, kahden keskimmäisen kokoluokan luvut eivät tarkkoja Kuva 4. Henkilökunnan määrä seuraavan vuoden aikana Saldoluku Odotukset Toteutunut Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007 Kuva 5. Odotukset seuraavan vuoden ( ) aikana Paranee 25 % Huononee 2 % Pysyy ennallaan 73 %

15 14 Toimialalla odotetaan alan henkilöstön määrään selkeää kasvua. Seuraavan vuoden aikana 25 % haastatelluista yrityksistä ennakoi henkilöstön määrän kasvavan. Tilanne vaihtelee alatoimialoittain, toimisto- ja myymäläkalusteiden sekä muiden kalusteiden valmistajilla ovat suuret odotukset henkilökunnan määrän kasvun suhteen kun taas tuolien ja istuimien valmistajilla ei ole kasvuodotuksia. Asiakastoimialan, huonekalujen kaupan puolella odotetaan henkilöstön määrän selvää kasvua. Henkilöstön määrän kasvattaminen ei suju ilman ongelmia, ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa. Lopettavien tehtaiden ammattitaitoinen henkilöstö siirtyy nopeasti muihin yrityksiin. 2.2 Alatoimialojen suhteelliset osuudet Kuva 6. Alatoimialojen suhteelliset osuudet (tuotannon arvo) ilman patjojen kuvaajaa % 35,0 30,0 25,0 20,0 15, enn2006 Tuolit ja istuimet Keittiökalusteet Toimisto- ja myymäläkalusteet Muut huonekalut Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, ennuste 2006 raportin tekijän Huonekalujen tuotannon arvo on aikaisemmin ollut suhteellisen tasaisesti jakautunut eri alatoimialojen kesken. Viime vuosina ovat muiden huonekalujen valmistus ja keittiökalusteiden valmistus kasvaneet muita suuremmiksi. Henkilöstön %-osuus alatoimialoittain oli vuonna 2005 lähes sama kuin tuotannon arvon osuudet. Omassa, pienessä kokoluokassaan on patjojen valmistus, jonka osuus koko huonekaluteollisuuden määrästä on noin 4,5 % (henkilöstöstä 2 %). Kuvan lukuihin tuo epävarmuutta ja vääristymää se että useat, jopa alalla suurehkotkin yritykset ilmoittavat tietonsa TOL-luokituksen mukaan väärään luokkaan.

16 15 Kuva 7. Tuotannon arvo/henkilö alatoimialoittain vuonna 2005 Euroa/hlö Tuolit ja istuimet Toimisto-ja myymälä Keittiöt Muut huonekalut Patjat Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätösaineisto Tuotannon arvo/henkilö on patjojen valmistajilla 1,8-kertainen muihin huonekalutoimialoihin nähden. Toimihenkilöiden osuus henkilöstöstä on keskimäärin 26 % (21,1 29,2 %), yrittäjiä on henkilöstöstä 4,6 % (0,4 7,9 %).

17 Toimipaikkojen alueellinen jakauma Taulukko 2. Toimipaikkojen alueellinen jakauma vuonna 2005, liikevaihto ja toimipaikat 361 Kaikki huonekalut 3611 Tuolit ja istuimet 3612 Toimistoja myymälä 3613 Keittiöt 3614 Muut huonekalut 3615 Patjat Liikevaihto (1000 euroa) Häme Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Satakunta Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Lappi Toimipaikat Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Häme Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Satakunta Keski-Suomi Pohjanmaa Kaakkois-Suomi Pohjois-Savo Etelä-Savo Lappi Pohjois-Karjala Kainuu Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, toimipaikka- ja yritystilasto tietoja ei ole käytettävissä tietosuojan vuoksi Suurin huonekaluteollisuuden toimialakeskittymä on Päijät-Hämeessä, Pohjois-Pohjanmaa on kasvanut vahvasti (Incap Furniture). Suomalainen kotihuonekalujen jakelu on keskittynyt Lahden seudulle. Uusimaa ja Etelä-Pohjanmaa ovat alan pienyritysvaltaisinta aluetta. Vuodesta 2004 vuoteen 2005 on liikevaihto kasvanut eniten Hämeessä (251 >331 milj. ) ja Uudellamaalla (170 >203 milj. ). Suurin lasku on Pohjois-Pohjanmaalla (130 > 118).

18 17 Taulukko 3. Toimipaikkojen alueellinen jakauma vuonna 2005, henkilöstö 361 Kaikki huonekalut 3611 Tuolit ja istuimet 3612 Toimistoja myymälä 3613 Keittiöt 3614 Muut huonekalut 3615 Patjat Henkilöstö Häme Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Satakunta Keski-Suomi Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kaakkois-Suomi Kainuu Lappi Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, toimipaikka- ja yritystilasto tietoja ei ole käytettävissä tietosuojan vuoksi 2.4 Yrityskannan muutokset Kuva 8. Yritysmäärän nettomuutos ja konkurssit Kpl enn2007 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, toimipaikka ja yritystilasto. Ennusteet 2006 ja 2007 ovat raportin tekijän Terveellä toimialalla syntyy uusia yrityksiä 10 % yritysmäärästä (Timo Pihkala, seminaari Nikkarikeskuksessa ), huonekalualalla se tarkoittaisi vuosittain 155 uutta yritystä, uusia yrityksiä tulee alalle kuitenkin vain noin 100/vuosi. Vuosina on nettomuutos yhteensä -126 kpl. Suurin lopettajien määrä on muiden huonekalujen valmis-

19 18 tajilla, tuolien ja istuimien valmistajien nettomuutos oli positiivinen vuonna Toimialan yritysmäärä tulee laskemaan, yrittäjien siirtyessä eläkkeelle osa yrityksistä lopettaa toimintansa. Konkurssiin haettujen yritysten määrä on vuosittain ollut noin 20 kpl, konkurssit painottuvat alle 9 henkilön yrityksiin. Konkurssiin haetuissa yrityksissä on viime vuosina ollut noin 300 työntekijää. Tässä tilastossa on huomioitava, että luvut ovat konkurssiin haettuja yrityksiä ja vain osa niistä todella päätyy konkurssiin. Raportin tekijän arvio on että vuonna 2007 tulee konkursseja vähintään 20 kpl. 2.5 Alan suurimpia yrityksiä Taulukko 4. Huonekaluvalmistuksen suurimpia yrityksiä vuonna 2006 Liikevaihto m Henkilöstö TOL TE-Keskus Isku Interiör Häme Isku Teollisuus Häme Isku Keittiöt Häme Martela konserni Uusimaa Novart Oy Häme Puustelli Group Oy Satakunta Incap Furniture Oy 47* 265* 3614 Pohjois-Pohjanmaa Topi Kalustaja Oy Pohjois-Pohjanmaa Unituli Oy Pohjanmaa Pohjanmaan Kaluste Oy Etelä-Pohjanmaa Pikval Oy 18* 117* 3612 Keski-Suomi Mellano Oy Pohjois-Savo ITAB shop Concept Finland Oy Uusimaa Suomi-Soffa tehdas Oy Kainuu EFG Tuolituotanto Oy Häme Insofa Oy Häme Lundia Oy 8* 48* 3614 Häme Kirena Oy 8* 46* 3614 Häme Niemen Tehtaat Oy Pirkanmaa P. Rotola-Pukkila Oy Etelä-Pohjanmaa Mc Finn Teollisuus Oy Etelä-Pohjanmaa Huonekalutehdas Korhonen Oy Varsinais-Suomi Yhteensä * vanha tieto Lähde: Asiakastieto Oy Iskun konserniin kuuluu levyteollisuutta Puhos Board Oy:n kautta ja huonekalujen valmistukseen liittyvää teollisuutta ovat Isku Interior Oy/ julkikalusteet, Isku Keittiöt Oy/keittiökalusteet, Isku Teollisuus Oy/teollisuuden tuotteet sekä huonekalujen vähittäiskauppaan kuuluva Isku Koti Oy/kotikalusteet,

20 19 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Valtiovarainministeriön 2/2007 suhdannekatsauksen mukaan yksityinen kulutus lisääntyy tänä vuonna 3,6 % (3 % vuonna 2006). Rakennusteollisuuden Keskusliiton, Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus, kevät 2007, esittää asuntojen aloitusmääräksi kpl vuosina 2007 ja 2008, liike- ja toimistorakentaminen pysyy vuoden 2006 tasolla, laskien hieman vuonna Korjausrakentaminen kasvaa hieman hitaammin kuin uudisrakentaminen. Kotimaan huonekalujen kysynnän kasvua selitetään usein rakentamisen määrän kasvulla, tutkimustietoa asiasta ei ole. Asuntorakentamisen määrä on vuodesta 1997 alkaen ollut tasaisesti noin asuntoa vuodessa joten kysynnän kasvu ei saa tukea niistä luvuista. Saksalaisten tutkimusten mukaan (Dieter Haas, Holz Zentralblatt ) huonekalujen kysynnän kehitys riippuu lähinnä bruttokansantuotteen kehityksestä eikä avioliittojentai asuntorakentamisen määrästä. The EU Furniture Industryn ( mukaan 70 % huonekalujen hankinnoista on korvaushankintoja. Toimistokalusteiden kaupassa vaikuttavia tekijöitä ovat yleisten suhdannenäkymien lisäksi investointiaktiivisuus ja uusien yritysten perustaminen. Huonekalujen ja sisustustarvikkeiden osuus kotitalouksien kulutusmenoista oli Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen (2002) mukaan 2,1 %, 232 euroa vuodessa/henkilö. Huonekalujen osuus oli samassa tutkimuksessa 1,3 %, 136 euroa vuodessa/ henkilö. Huonekalukaupan liiton mukaan huonekaluihin käytettäisiin nykyisin vuodessa noin 238 euroa/henkilö. Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen 2006 luvut julkistetaan joulukuussa Pienten ja keskisuurten huonekaluvalmistajien keskeisin markkina-alue on kotimaa. KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007 kyselyssä huonekalujen valmistajista 1 % (3 % v. 2006, 4 % v ja 7 % v. 2004) ilmoittaa viennin keskeiseksi markkina-alueeksi. Yrityksellämme ei ole kiinnostusta aloittaa vientiä myöntää 85 % (89 % v. 2006, 84 % v ja 78 % v. 2004) yrityksistä.

21 Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Taulukko 5. Huonekalujen kotimaan markkinoiden kehitys (milj. ) Tuotanto enn2007 enn2008 Bruttoarvo Vienti Kotimaahan Tuonti Tarjonta Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus ja Tullihallitus/ Suomalainen Huonekalu ry. Ennusteet 2007 ja 2008 raportin tekijän Huom. taulukko kuvaa tilannetta karkealla tasolla, koska esim. luotettavia kaupan lukuja kaikista tuoteryhmistä ei ole saatavilla. Huonekaluliikkeiden kautta myytäneen huonekaluja 965 milj. eurolla, yllä olevassa taulukossa on lisäksi keittiökalusteiden, laivakalusteiden jne. tuotannon arvo mukana. Tuonnin osuus on koko alan euromääräisestä kokonaistarjonnasta noin 30 %, kotihuonekalujen jakelussa on tuonnin osuus % ja volyymistä on tuontituotteiden osuus jopa 80 %. Kaupan varaston arvosta voi jollain jakeluketjulla tuontihuonekalujen osuus olla lähes 100 %. Kuva 9. Huonekalujen tarjonta kotimaassa Milj enn2007 enn2008 Huonekalujen tarjonta kotimaan markkinoilla on 2000-luvun alun tasaisen vaiheen jälkeen kasvanut. Tarjonnan kasvu on johtunut kysynnästä johon on vastannut sekä huonekalujen tuotanto että erityisesti tuonti. Kaupan huonekaluvolyymistä jopa yli 60 % on tuonnista. Kotimaan tarjonnan summaa vääristävät vientiin kirjaamattomina mm. laivoihin toimitetut kalusteet ja maahan tuotuina autojen istuimet, molemmat arviolta noin 40 milj. euroa.

22 21 Kotihuonekalut Suomen Huonekalukaupan liiton mukaan kotihuonekalujen ja sisustustarvikkeiden liikevaihto oli milj. euroa vuonna 2006 josta kotihuonekalujen osuus oli noin 965 milj. euroa. Vuonna 2006 kasvoi myynti noin 7 % ja vuodelle 2007 ennustaa kaupan liitto jopa 10 % kasvua. Koko sisustuskaupan kasvuvauhti on viime vuonna ollut nopeampaa kuin koko vähittäiskaupan kasvuvauhti, suurin vaikutus on ollut muilla sisustustuotteilla. Kasvuun eivät kuitenkaan yllä kaikki alan yritykset vaan kasvu keskittyy ketjuille. Suurin huonekalujen tuoteryhmä 59 (%) osuudella on kodin huonekalut, patjojen osuus 16 (%), sisustustekstiilien ja mattojen osuus 12 (%), keittiökalusteiden 4 (%), valaisimien 4 (%) ja kotikonttorikalusteiden 3 (%). Sisustustarvikkeiden ja huonekalujen kulutus suomessa asukasta kohti on 235 euroa, eurooppalainen keskiarvo on 248 euroa (lähde: Suomen Huonekalukaupan liitto). Ruotsissa on kulutus Supermarket (2-3/2005) lehden mukaan 283 euroa/ asukas. Keittiökalusteilla on perinteisesti omat myymälänsä eikä niiden osuus huonekaluliikkeiden liikevaihdosta ole merkittävä. Kotihuonekalujen markkinat ovat maassamme hyvin keskittyneet ja todennäköisesti jakeluketjuja yhdistyy edelleen. Suomen Huonekalukaupan liiton mukaan olivat vuonna 2006 suurimpien ketjujen markkinaosuudet huonekalukaupassa (koko maan kauppa 965,2 milj. euroa): Indoor Group (Sotka ja Asko) 17,6 %, Masku 10,1 %, Ikea 8,5 %, Vepsäläinen 7,5 %, Stemma 4,9 %, Suomi-Soffa 4,7 %, Jysk 3,2 % sekä Kodin Ykkönen 2,9 %. Muiden osuus on 40,6 %, tässä ryhmässä mukana myös Isku Koti Oy. Sekä Ikean että Kodin Ykkösen merkitys kasvaa kun huomioidaan myös sisustustarvikkeet. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 harjoitti huonekalujen vähittäiskauppaa (TOL 52441) 676 (+18) toimipaikkaa, 902 milj. euron (+12) liikevaihdolla työllistäen (+64) henkeä. Ikean Raision ja Haaparannan myymälät sekä Vepsäläisen ryhmän voimakas kasvuhakuisuus tulevat muokkaamaan kaupan rakennetta, Ikea tavoittelee Suomen markkinoista (huonekalut ja sisustaminen) 20 % osuutta ja Vepsäläinen pyrkii huonekalujen markkinajohtajaksi v (Hufvudstadsbladet /Esmerk). Pienten huonekaluliikkeiden osuus alan kokonaismyynnistä laskee. Keittiökalusteet Muiden keittiökalusteiden valmistuksen liikevaihto on hieman yli 400 milj. euroa (Tilastokeskus), summasta puolet tullee asunnonvaihtajilta. Keittiökalusteiden kysyntä on luonnollisesti suurinta pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kasvukeskuksissa. Keittiökalusteiden kysynnän riippuvuus uudis- ja korjausrakentamisesta on vähentynyt koska usein uusitaan vain keittiö eikä siihen liity muuta korjausrakentamista. Keittiökalusteiden myynti tapahtuu pääasiassa erikoisliikkeiden kautta saneeraus- ja pientalokohteisiin sekä rakennusliikkeiden kautta kerrostalojen uudisrakennuskohteisiin. Kilpailu on alalla kireää uusien paikallisten valmistajien (osa vain kokoonpanijoita) ja keittiötukku-

23 22 jen lisääntymisen myötä. Kesäkuun 2007 KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyn mukaan valmistavien pk-yritysten myynnistä menee suoraan kotitalouksille 48 %, tukku- ja vähittäiskaupoille 13 % ja muille yrityksille (rakennusliikkeille) 32 %. Suurimmilla keittiökalustevalmistajilla (Novart Oy, Puustelli Group Oy, Topi Kalustaja Oy ja Isku Keittiöt Oy) on yli 50 %:n osuus alan markkinoista Suomessa. Toimistokalusteet Tuoteryhmän myynti on vahvasti riippuvainen liike- ja toimistorakentamisesta, tämän osa-alueen rakentaminen on viime vuosina kasvanut ja edelleen odotetaan kasvun jatkuvan joten kalusteiden kysynnän voidaan olettaa kasvavan. Toimistokalusteiden myynti tapahtuu suoraan yrityksille ja julkishallintoon, suomen toimistokalustemarkkinoista kolme suurinta valmistajaa (Martela Oyj, Isku Oy, EFG Toimistokalusteet Oy) vastaavat yli 80 % markkinoista, Martelan ja Isku Interiör Oy:n liikevaihto on yhteensä 185 milj. euroa. Suurimmat suomalaiset toimistokalusteiden valmistajat ovat niin sanottuja yleisvalmistajia, joiden mallistot käsittävät kaikki toimistokalustamiseen tarvittavat yksiköt. Toimistokalusteiden kotimaanmarkkinat ovat viime vuonna olleet yli 200 milj. euroa. Toimialalla puhutaan normaalisti julkikalusteista ja niihin luetaan myös laivakalusteet. Julkikalusteiden kokonaisliikevaihto on yli 300 milj. euroa, tarkkaa lukua on vaikea saada, koska monen yrityksen liikevaihtotiedot menevät luokkaan 3614 Muut huonekalut. Tässä raportissa käytetään TOL-luokituksen mukaista jakoa ja tilastotiedoissa on mukana vain 3612 Muut toimisto- ja myymäläkalusteet ryhmän tiedot. 3.3 Vienti ja Tuonti Kuva 10. Huonekalujen viennin kehitys Milj Vienti Tuonti enn2007 enn2008 Lähde: Tullihallitus, ennusteet 2007 ja 2008 ovat raportin tekijän

24 23 Huonekalujen vienti oli 248 milj. euroa vuonna 2006 oltuaan ennätykselliset 283 milj. euroa vuonna 2004, vienti todennäköisesti laskee edelleen vuonna 2007 elpyen taas hieman vuonna Suurimpana syynä on arvio Ikean ostojen vaikutuksesta. Ulkomaankaupan luvuissa on huomioitava se, että laivakalusteiden välillinen vienti puuttuu luvuista ja, että autojen istuimien tuonti on luvuissa mukana. Suurin viejä on Incap Furniture Oy. Samaan aikaan kun Suomen huonekaluvienti pienentyy, pystyy Ruotsi kasvattamaan vientiään. TMF:n (Trä- och Möbelindustriförbundet) mukaan kasvoi Ruotsin huonekaluvienti vuonna 2006 jopa 10 %. Viennin arvo oli 14 mrd. kr (1,5 mrd euroa), tärkeimpinä markkina-alueina pohjoismaat Englanti, Ranska ja Saksa. Vienti kasvoi kaikissa segmenteissä, suurin kasvu saavutettiin konttorikalusteissa. TMF:n mukaan taustalla on vahvojen yritysten strateginen ja systemaattinen työ joka nyt kantaa hedelmää. Ruotsin huonekaluvalmistuksen arvo vuonna 2006 oli TMF:n mukaan 22 mrd. kr (2,4 mrd. euroa). Viennin osuus on ollut kasvussa myös toisessa kalliissa maassa, Saksassa. Kuva 11. Odotukset viennin kehittymiselle seuraavan vuoden aikana Milj. euroa Odotukset Toteutunut 10 0 II/ Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007 Viennin kasvuun uskovia on enemmän kuin aikaisemmin, kuitenkin valtaosa odottaa viennin määrän pysyvän ennallaan. Koko alan lukua vetää alaspäin Tuolien ja istuimien heikko tilanne, kasvu on ollut heikkoa ja kasvuodotukset ovat myös nollassa. Kaikilla muilla ovat kasvuodotukset positiiviset, merkille pantavaa on se että myös huonekalukaupalla (pk-yritykset) on selkeästi positiiviset kasvuodotukset. Kasvuodotukset ovat yleensä huomattavasti suuremmat kuin mitä on toteutunut.

25 24 Kuva 12. Huonekalujen viennin jakauma tuoteryhmittäin Ajoneuvoistuimet 3 % Keittiökalusteet 1 % Lääkintäkalusteet 10 % Kotikalusteet 45 % Toimistokalusteet 41 % Lähde: Tullihallitus, tuoteryhmät muutettu raporttiin 2006 verrattuna Suurin osa huonekalujen viennistä on kotikalusteita, kuvassa näkymätön huonekalujen osat on myös suuri ryhmä. Keittiökalusteiden viennin oikea määrä lienee suurempi, mutta viejät kirjaavat vientiä muihin luokkiin. Kuva 13. Huonekalujen viennin jakauma maittain Puola3% Iso-Britannia 4 % Ranska5% Norja6% USA 6 % Saksa6% Viro6% Sveitsi 2 % Ruotsi 27 % Muut maat 19 % Venäjä16% Lähde: Tullihallitus KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät kyselyyn vastanneiden yritysten viennin päämarkkinat olivat Ruotsi 24 %, Norja 15,8 %, Venäjä 13 %, USA 10 % ja Baltia 8,6 %. Ruotsi Ruotsi on aina ollut tärkeä markkina-alue suomalaisille huonekaluvalmistajille (vienti 67 milj. euroa v. 2006), ja sen osuus huonekalujen kokonaisviennistämme kasvoi taas tasolle 27 %. Market Magasin 2/2007 lehden mukaan ostivat ruotsalaiset keskimäärin 363 eurolla huonekaluja ja valaistustarvikkeita, kasvua 11,3 % edellisvuodesta. Ruotsi on potenti-

26 25 aalinen markkina-alue myös jatkossa läheisyytensä ja samantyyppisten makutottumusten ansiosta. Huonekalujätti Ikean kokonaisostot Suomesta (iso osa Ikean ostoista toimitetaan suoraan muihin maihin) ovat laskeneet aikaisemmasta 115 milj. euron tasosta (huonekalujen osuus noin 90 milj. euroa), mutta ostot ovat edelleen merkittävät. Ikean kokonaisostot ovat olleet suuremmat kuin vienti mihinkään yksittäiseen maahan. Muita suuria huonekalujen jakelijoita Ruotsissa ovat Mio, Jysk ja EM. Kodin sisustustuotteiden osuus ruotsalaisten kulutuksesta on samaa tasoa kuin Suomessakin, eli noin 5 %. (Huonekalujen osuus 53 %). Ruotsalaisilla on kuitenkin enemmän rahaa kulutukseen joten absoluuttinen ostomäärä on suurempi. Venäjä Venäjän vienti on elpynyt hitaasti vuoden 1999 romahdusmaisen pudotuksen jälkeen. Vuonna 2006 oli vienti 40 milj. euroa, tällä 16 % osuudella on Venäjä toiseksi suurin vientimaa. Venäjä on edelleen potentiaalinen markkina-alue suomalaisille huonekaluvalmistajille mutta suomalaiset eivät ole pystyneet hyödyntämään Venäjän markkinoiden jopa 20 % vuotuista kasvua. Sekä Ikea että muutama saksalainen valmistaja ovat investoineet Venäjälle huonekalutehtaita joiden tuotannosta osa tulee varmasti Venäjän markkinoille. Katso erillinen katsaus Venäjän huonekalumarkkinoihin (Finpro). Saksa Saksan osuus kokonaisviennistämme on viime vuosina vaihdellut voimakkaasti, vienti vuonna 2006 oli 15 milj. euroa (6 %). Saksan huonekalukauppa oli vuonna 30,4 mrd. euroa, kasvua 3,1 % (Holz-Zentralblatt ), maassa on Euroopan toiseksi korkein huonekalujen ostosumma, 370 / asukas vuonna. Vuonna 2006 kasvoi saksalaisten valmistajien liikevaihto tasolle 18,4 mrd. euroa 7 % (Die Welt ) ja vuodelle 2007 odotetaan 5 % kasvua, saksalaiset huonekaluvalmistajat ovat siis saaneet kauppaa kotimaasta mutta ovat myös onnistuneet hyvin kasvattamaan vientiään. Saksan toimistokalustemarkkinat ovat viime vuosien supistumisen jälkeen lähteneet kasvuun, alan valmistajien liikevaihto on kasvanut jopa 8,9 % tasolle 1,8 mrd. euroa vuonna ja vuodelle 2007 odotetaan kasvua 5 % (Holz Zentralblatt ). Saksaan tuodaan paljon huonekaluja, Itä-Euroopasta tulevasta tuonnista yli 50 (%) on saksalaisten omistamista tehtaista mm. Puolassa (saksalaiset hallitsevat 70 % Puolan huonekaluvalmistuksesta, Holz Zentralblatt ). Edelleenkin suuret Saksan markkinat ovat suomalaisille valmistajille suuri houkutus ja haaste. Saksan markkinoille lähtöön on valmistauduttava huolellisesti, mm. tuotteilla oltava 24 kk takuu. Saksassa tapahtuu suurin osa kaupankäynnistä muutamien ostoryhmien (jakelijoiden perustamia) kautta ja jakeluketjut (nämäkin keskittyvät) hallitsevat yli 50 % markkinoista (Lähde: UEA). Saksa on potentiaalinen markkina-alue lähes kaikissa tuoteryhmissä ja huonekalukaupan murros tuo tilaisuuden saavuttaa jalansija markkinoilla. Markkinoille pääsy vaatii kokonaiskonseptin hallintaa ja huolella tehtyjä kotitöitä.

27 26 Iso-Britannia Huonekalujen vienti Iso-Britanniaan on kasvanut tasaisesti 90-luvun puolivälistä lähtien, joskin vuosien 2005 ja 2006 aikana on vienti pienentynyt (9 milj. euroa v. 2006). Huonekalujen kysyntä Iso-Britanniassa on viime vuosina hitaasti kasvanut samaan aikaan kun Iso-Britannian oma tuotanto laskee ja kansainvälinen kilpailu kiristyy. Tuonti Kuva 14. Huonekalujen tuonnin kehitys Milj. euroa Tuonti Vienti enn2007 enn2008 Lähde: Tullihallitus, 2007 ja 2008 ennusteet raportin tekijän Huonekalujen tuonti on yli kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Huonekalujen tuonnin arvo oli vuonna 2006 yhteensä 490 milj. euroa. Tuonti saavuttanee huippunsa vuonna 2007, jopa 500 milj. euroa. Kuva 15. Huonekalujen tuonnin jakautuminen tuoteryhmittäin Keittiökalusteet 3 % Ajoneuvoistuimet 9 % Lääkintäkalusteet 1 % Toimisto- ja myymälä 12 % Kotikalusteet 76 % Lähde: Tullihallitus, tuoteryhmät muutettu raporttiin 2006 verrattuna

28 27 Huonekalujen tuonti on keskittynyt kotikalusteisiin, lukuihin sisältyy kotimaan teollisuuden huonekalujen komponenttituonti mm. Virosta, Puolasta, Unkarista ja Romaniasta. Kuva 16. Huonekalujen tuonnin kehitys maittain, milj Ruotsi Viro Saksa Kiina Italia Tanska Puola Lähde: Tullihallitus Kuvassa ovat mukana maat joista tuonti on vähintään 20 milj. euroa. Ruotsi, Saksa ja Italia ovat vielä pysyneet hyvin mukana. Tuonti Kiinasta kasvaa isoin harppauksin, kokonaistuonti sieltä vuonna 2006 oli 50 milj. euroa (29 milj. v. 2005), osuus koko tuonnista on 10,2 %. IKEA tuottaa nykyisin tuotteita suoraan valmistusmaista myymälöihin eikä kierrätä kaikkea Ruotsin kautta, tuonnin kasvussa on kuitenkin suurempi merkitys suomalaisten jakeluketjujen ostoilla. Ruotsi Ruotsilla on pitkään ollut merkittävä osuus huonekalujen tuonnissamme. Huonekalujen tuonti Ruotsista vuonna 2006 oli ennätykselliset 107 milj. euroa, kasvua edellisvuoteen 18 milj. euroa. Ruotsin osuus huonekalujen kokonaistuonnista on nyt 22 %, Kotikalusteet ovat suurin ryhmä, toinen merkittävä ryhmä ovat toimistokalusteet. Ikean rooli on erittäin merkittävä, julkikalusteita tuo mm. Kinnarps. Viro Viro on kasvanut toiseksi suurimmaksi huonekalujen tuontimaaksi. Vuonna 2006 huonekaluja tuotiin maahamme Virosta 83 milj. eurolla, kotikalusteet, komponentit ja patjat ovat suurimmat tuoteryhmät. Virosta tapahtuva tuonti pohjautuu hyvin pitkälle suomalaisten tehtaiden ja jakeluketjujen komponenttien ja huonekalujen alihankintaostoille. Tuonti jatkuu edelleen voimakkaana, viime aikoina on kuitenkin alkanut kuulua viestejä Viron kustannustason noususta ja että suomalaiset tehtaat ovat saaneet valmistaakseen tuoteosia joita on aikaisemmin teetetty Virossa.

29 28 Saksa Saksa on pitänyt paikkansa yllättävän hyvin, vuonna 2006 huonekaluja tuotiin 63 milj. eurolla. Suurin ryhmä ovat moottoriajoneuvojen istuimet 39 milj. euroa jotka oikeastaan eivät kuulu huonekaluihin. Nämä luvut vääristävät vienti/tuontitilastoja koska tuotteet sitten lähtevät autoina maasta ulos. Varsinaisia huonekaluja tuodaan siten 24 milj. eurolla.

30 29 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Toimialan tuotanto Suomalaisten tehtaiden valmistusta ohjaa pääosin kotimaan jakelijoiden tapa tilata tuotteet yksittäistilauksin. Yksittäistilausten toimittaminen on muokannut tuotantojärjestelmistä joustavia mutta kalliita verrattuna ulkomaisten suurten sarjojen valmistajien tuotteisiin. Nopea palvelukyky ei ole yksin riittävä kilpailuetu pitämään tuotteet kilpailussa mukana koska jakelijat ovat oppineet ostamaan ulkomailta suurina erinä paljon halvemmalla. (Hintaero kapenee selkeästi kun huomioidaan kaikki osto-organisaation, toimitus- ja varastointiajan pääoman, hukan ja loppuerien alennusten kustannukset). Huomioiden yllä mainittu toimitustapa on suomalaisen huonekaluteollisuuden konekanta suhteellisen hyvää vertailussa muiden maiden teollisuuden kanssa. CNC-konekantaa on yrityksissä suhteellisen hyvin ja nykyisin panostetaan taas muuhun automaatioon, kehitysresursseja vaan ei ole tarpeeksi. Pienissäkin yrityksissä on hyvin edistyksellistä perusteknologiaa, mutta tuotantoprosessit ovat vaarassa jäädä epätasapainoon suhteessa muuttuneeseen markkinatilanteeseen. Varsin usein on tuotantoprosessi viritetty eri taajuudelle kuin yrityksen markkinointi. Informaation kulku myynti-, tuotanto- ja hankintaverkostossa on vielä varsin kehittymätöntä. Vain muutamassa yrityksessä on pystytty luomaan saumaton tietoverkko asiakkaalta raaka-ainetoimittajille. Huonekalujen jakelijat ovat vanhakantaisia tietotekniikan hyödyntämisessä, myös alihankintaverkoston IT -verkottuminen on edelleen suhteellisen alkukantaista johtuen pienten yritysten tietotekniikan tason kirjavuudesta. Eri tahojen ohjelmat eivät keskustele keskenään eikä yleensäkään tietotekniikan hallinta ole vielä kovin korkealla tasolla. Suomesta puuttuu lähes kokonaan huonekalujen valmistukseen läheisesti liittyvä kone- ja laiteteollisuus. Tämä seikka on vaikuttanut voimakkaasti siihen, että Suomeen ei ole kehittynyt edellä käyviä uusia teknologioita huonekaluteollisuuden hyödynnettäväksi. 4.2 Toimialan logistiikkarakenne Toimialan kokonaisrakenne tehtailta jakelijoille muuttuu edelleen samaan suuntaan, yhä pienempi joukko valmistajia toimittaa suurempia eriä pienemmällä joukolta jakelijoita. Itse tuotevirta, ainakin kotimaisilta valmistajilta jakelijoille, kulkee edelleen ohuena (kuluttajakohtaisina yksittäistoimituksina) tehtailta myymälöihin. Huonekalualan logistiikkarakennetta voidaan valtavolyymien osalta kuvata alla olevalla tavalla.

31 30 Kuva 17. Huonekalualan logistiikkarakenne - maahantuoja -ketjujenoma tuonti - sopimusvalmistajat - komponenttivalmistajat - alihankkijat Kotihuonekalut Valmistaja Keittiökalusteet Valmistaja Toimistokalusteet Valmistaja - kauppaketju -ostoyhtymä Välittäjä - itsenäiset huonekaluliikkeet - erikoisliikkeet - tavaratalot - omat liikkeet - erikoisliikkeet - rakennuttajat - rakennustarvikeliikkeet -yritykset - julkinen sektori Kuluttajat Kotihuonekalut ja keittiökalusteet toimitetaan yhä useammin tehtaalta suoraan kuluttajalle. Kotihuonekaluissa on tuonnilla erittäin suuri merkitys, valmistaja on yhä useammin ulkomainen. Kaikilla alatoimialoilla on sopimusvalmistuksen ja alihankinnan osuus kasvanut merkittävästi. On jo useita yrityksiä jotka eivät itse valmista tuotteita vaan toimivat pelkästään markkinoijina ja valmistuttavat tuotteensa sopimusvalmistajilla. Vastaavasti useat valmistajat toimittavat osia moniin erilaisiin tuotteisiin. Sopimusvalmistuksen osuus tulee jatkossa kasvamaan ja toimiala erikoistuu aikaisempaa enemmän. Keittiökalustepuolella ovat paikalliset pienet valmistajat käytännössä muuttuneet asennus ja välitysliikkeiksi. Tuotteet ostetaan erikoistuneilta valmistajilta ja helatoimittajilta jotka toimittavat mm. kalusteovet, tasot, helat ja kalusterungot suoraan erikoisliikkeisiin ja paikallisiin puusepänliikkeisiin. KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007 tiedustelun mukaan 48 % (51 % v. 2006) yrityksistä ilmoittaa toimivansa alihankkijana, näistä vain pieni osa voidaan lukea todella alihankintatoimintaan keskittyneiden joukkoon. Saman tiedustelun mukaan 67 % (72 %) ilmoittaa käyttävänsä alihankkijoita, mutta kyse on pääsääntöisesti raaka-aineiden hankintatyyppisetä toiminnasta. Toimisto- ja keittiökalusteiden valmistajat ovat tässä suhteessa olleet edelläkävijöitä 72 % (72 %). Erikoistumisen myötä myös

32 31 alihankinnan osuus on jatkuvasti kasvamassa, ja yhä useammin komponentteja ja aihioita hankitaan niihin erikoistuneilta valmistajilta. Yllä mainitun kyselyn mukaan yhteistoimintaa oman toimialan yritysten kanssa on paljon vain 8 % yrityksistä. Yrityksiä jotka ilmoittivat että heillä ei ole lainkaan yhteistoimintaa oli 30 %.

33 32 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne 5.1 Investoinnit Kuva 18. Huonekaluteollisuuden investoinnit euroa enn2007 Aineelliset nettoinvestoinnit Aineettomat nettoinvestoinnit Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskuksen tilinpäätöstilasto. Vuosi 2006 teollisuustilaston ennakkotieto. Ennuste 2007 on raportin tekijän. Huonekaluteollisuuden investoinnit ovat nousseet vuosien 2003 ja 2004 alhaisemmalta tasolta 42 milj. euroon. Koneiden osuus on viime vuosina ollut jopa 80 %, rakennuksia on viime vuosina tehty monesti kuntien toimesta. Toiminnan ohjausjärjestelmien kehittäminen on tällä hetkellä tärkeä osa yritysten investointeja luvun investoinneista ovat pääosan tehneet muiden huonekalujen ja keittiökalusteiden valmistajat. Kuva 19. Poistojen ja investointien suhde euroa * Poistot Aineelliset investoinnit Lähde: Tilastokeskus, tunnuslukuaineisto. Vuoden 2006 luku on ennakkotieto

34 33 Nettoinvestointien jäädessä pienemmäksi kuin poistot heikkenee teollisuuden kilpailukyky. Kilpailukyky heikkenee huomattavasti, mikäli investointien määrä on useana vuonna pienempi kuin poistot. Huomattavaa on että alle 10 työntekijän yrityksissä on investointitaso ollut suunnilleen poistojen tasolla. EU-alueen huonekaluvalmistajien investoinnit ovat yleensä noin 4 % liikevaihdosta. Vuonna 2006 olivat investoinnit Suomessa noin 3 % liikevaihdosta. Kuva 20. Investointiodotukset seuraavan vuoden aikana Saldoluku Odotukset Toteutunut Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007 Alan pk-yritysten edellisen vuoden investoinnit toteutuivat odotusten mukaan, tuolien ja istuimien valmistajien odotukset (+33) toteutuivat heikosti (+4). Seuraavalle vuodelle suurimmat kasvuodotukset ovat toimisto- ja myymäläkalustevalmistajilla sekä keittiökalustevalmistajilla. Kun toimialalla on samaan aikaan sekä kasvajia = investoijia että luopujia= investointien pienentymiseen uskovia niin kuvassa käytetyn saldoluvun arvo on hieman epävakaa. Kokonaisuutena kuvaaja kuitenkin kuvaa hyvin alan odotuksia. Asiakaskunnan, eli huonekalukaupan (huom! pk-yritykset) puolella ovat investointiodotukset alhaisemmat kuin aikaisemmin.

35 Kapasiteettitilanne Kuva 21. kapasiteettitilanne, huonekalujen valmistus % Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Lähde: KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007 Kuva 22. Kapasiteettitilanne, tuolien ja istuinten valmistus % Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Kuva 23. Kapasiteettitilanne, toimisto- ja myymäläkalusteiden valmistus % Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö

36 35 Kuva 24. Kapasiteettitilanne, muiden huonekalujen valmistus % Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Kuva 25. Kapasiteettitilanne, keittiökalusteiden valmistus % Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Kyselyhetkellä, touko kesäkuussa 2007 oli alan kapasiteetin käyttöaste hieman parantunut. Puolet kyselyyn osallistuneista yrityksistä ilmoitti kapasiteetin käyttöasteen olevan yli 100 %, heikoin käyttöaste oli muiden huonekalujen valmistajilla. Muiden huonekalujen valmistajilla on kuitenkin positiiviset odotukset tulevaisuuden suhteen (mm. suhdanne- ja kannattavuusodotukset). 5.3 Tuotekehitys KTM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007 tiedustelun mukaan yritysten tuotekehityspanostukset ovat kasvussa. Vuodelle 2006 odotukset eivät täyttyneet, niin käynee nytkin, sillä hyvä kysyntätilanne pitää resurssit normaalitoiminnassa. Muiden huonekalujen valmistajat muodostavat poikkeuksen, heillä olivat panokset suuremmat