Fiskeriekonomiskt kontrollprogram för avloppsreningsverket i Oravais i Vörå kommun

Transkriptio

1 Kungörelse 1 (2) 3233/5723/ Offentlig Fiskeriekonomiskt kontrollprogram för avloppsreningsverket i Oravais i Vörå kommun Ärende Ahma ympäristö Oy har till Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland (nedan NTM-centralen) för godkännande lämnat in ett förslag till fiskeriekonomiskt kontrollprogram för avloppsreningsverket i Oravais i Vörå kommun. Verksamheten vid avloppsreningsverket i Oravais i Vörå kommun grundar sig på ett miljötillstånd som beviljats av Västra Finlands miljöcentral (LSU Y-202). Avloppsreningsverkets fiskeriekonomiska kontroll grundar sig på Västra Finlands vattendomstols beslut 7/1999/3 av I beslutet förutsätts att tillståndsinnehavaren ska kontrollera avloppsvattnets inverkan på fiskbestånden och fisket på ett sätt som godkänts av Österbottens TEcentral (NTM-centralen). Fiskeriekonomisk kontroll har genomförts för avloppsreningsverket i Oravais sedan år Programmets innehåll Det presenterade fiskeriekonomiska kontrollprogrammet innehåller en fiskeenkät som utförs med sex års mellanrum på avloppsreningsverkets influensområde i Oravaisfjärden. Enligt programmet görs den första fiskeenkäten år 2021 och därpå följande gång år Med fiskeenkäten följer man upp fiskets omfattning, olägenheter för fisket, fångsterna och möjliga förändringar i fångsterna. Samtidigt får man information om det har skett förändringar i bestånden av de fiskarter som fisket är inriktat på. Utlåtanden, påminnelser och åsikter Denna kungörelse finns under kungörelsetiden framlagd på Vörå kommuns anslagstavla. Det fiskeriekonomiska kontrollprogrammet finns under kungörelsetiden också tillgängligt på Egentliga Finlands NTM-centrals Internet-sidor: Egentliga Finland Aktuellt Kungörelser. Sakägare bereds tillfälle att lämna in påminnelser, utlåtanden eller åsikter om den fiskeriekonomiska kontrollen innan ärendet avgörs. Påminnelserna, åsikterna och utlåtandena ska vara framme vid NTM-centralen i Egentliga Finland senast före tjänstetidens utgång kl Påminnelserna, åsikterna och utlåtandena skickas i första hand elektroniskt till adressen registratur.egentligafinland@ntm-centralen.fi (som referens ärendets diarienummer 3233/5723/2017) eller per post till Egentliga Finlands NTMcentrals regionkontor i Åbo under adressen PB 236, Åbo. Ytterligare upplysningar Fiskerimästare Markus Leppikorpi, per telefon eller per e-post markus.leppikorpi@ntm-centralen.fi VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 236, Turku Y-tunnus kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi

2 Kungörelse 2 (2) 3233/5723/ Offentlig Vi ber staden/kommunen hålla den bifogade kungörelsen framlagd på stadens/kommunens officiella anslagstavla under den tid som sägs i kungörelsen. Vi ber er skicka tillbaka kungörelsen med anslagsintyg så snabbt som möjligt efter framläggningen till Egentliga Finlands NTM-centrals fiskeritjänster regionkontor i Åbo (PB 236, Åbo eller inskannad till registratur.egentligafinland@ntm-centralen.fi).

3 VÖYRIN KUNTA ORAVAISTEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUSTARKKAILUOHJELMA V AHMA YMPÄRISTÖ OY

4 Vöyrin kunta Oravaisten jvp:n kalataloustarkkailuohjelma i VÖYRIN KUNTA ORAVAISTEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUSTARKKAILUOHJELMA V Heikki Laitala, FM (biologia) Sisällysluettelo: 1. JOHDANTO VESISTÖALUEEN JA TOIMINNAN KUVAUS TARKKAILUOHJELMA RAPORTOINTI... 3 VIITTEET... 4 LIITTEET Liite 1. Tiedustelulomake Liite 2. Tiedustelualueen kartta Copyright Ahma ympäristö Oy Sammonkatu OULU p Pohjakartat: Maanmittauslaitos 2017

5 Vöyrin kunta Oravaisten jvp:n kalataloustarkkailu JOHDANTO Vöyrin kunnan Oravaisten jätevedenpuhdistamon toiminta perustuu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämään ympäristölupaan (LSU-2008-Y-202). Jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden antamaan päätökseen 7/1999/3 (Diaarionumero 98107). Päätöksessä mm. velvoitetaan luvanhaltija tarkkailemaan jätevesien vaikutuksia kalakantaan sekä kalastukseen Pohjanmaan TE-keskuksen (nyk. ELY-keskus) hyväksymällä tavalla. Oravaisten jätevedenpuhdistamon kalataloustarkkailua on toteutettu vuodesta 2000 alkaen. Vuosina kalataloustarkkailua toteutettiin Pohjanmaan TE-keskuksen päätöksellään (Dnro 4554/5723/98) hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan vesitutkijat päivitti kalataloustarkkailuohjelman, jonka Pohjanmaan ELY-keskus hyväksyi päätöksellään (Dnr 192/5723/2010). Vuosina Oravaisten jätevedenpuhdistamon kalataloustarkkailua on toteutettu päivitetyn ohjelman mukaisesti. Kalataloustarkkailu on sisältänyt määrävuosittain toteutettavan kalastustiedustelun ja koeverkkokalastuksia Oravaistenlahden alueella. Kalataloustarkkailuohjelman päivittäminen tuli uudelleen ajankohtaiseksi vuonna Aiemmin jätevedenpuhdistamon kalataloustarkkailuun kuuluneet koeverkkokalastukset jätetään jatkossa pois kalataloustarkkailuohjelmasta. Koeverkkokalastukset (2009, 2012, 2017) on toteutettu varsin pienillä verkkomäärillä (yht. 6 vvrk), eikä koeverkkokalastusten perusteella ole pystytty havaitsemaan jätevedenpuhdistamon vaikutuksia muista ympäristövaikutuksista (mm. hajakuormitus, ympäristöolosuhteet, alueelliset erot). Oravaisten alueen koekalastussaaliit ovat viitanneet yleisesti varsin rehevään vesistön tilaan. Rannikkoalueiden koeverkkokalastuksia tulisi toteuttaa Coastalverkkokalastuksin riittävän suurilla verkkomäärillä (30 45 vvrk) (Olin ym. 2014, MMM 2008). Ottaen huomioon, että jätevedenpuhdistamo on Oravaistenlahden ainoa pistemäinen kuormittaja, ei koeverkkokalastusten toteuttaminen suurilla verkkomäärillä ole kustannustaloudellisesti järkevää. Määrävuosina toteutetut laadukkaat kalastustiedustelut antavat jatkossa riittävän kuvan alueen kalakannan kehityksestä. Viimeisin kalastustiedustelu toteutettiin vuoden 2016 kalastuksesta (Laitala 2017) kolmen kontaktikerran postitiedusteluna. Tiedustelun tuloksissa ammattikalastuksen ja vapaa-ajankalastuksen saaliit käsiteltiin erikseen ja kalastusta haittaavat tekijät arvioitiin Oravaisfjärdenillä. Tällä tiedustelulla saatiin riittävän kattava kuva alueen nykyisestä kalastuksesta, kalastusta haittaavista tekijöistä ja saalislajien kantojen nykytilasta. Vuodesta 2018 alkaen Oravaisten jätevedenpuhdistamon kalataloustarkkailuun kuuluu joka kuudes vuosi toteutettava kalastustiedustelu. Ensimmäinen kalastustiedustelu toteutetaan vuoden 2021 kalastustiedoista VESISTÖALUEEN JA TOIMINNAN KUVAUS Oravaisfjärden sijaitsee merenkurkussa ja se kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Merenkurkun rannikkovyöhykkeen merialue on varsin matala merialue, jolle tyypillistä on rikkonainen saaristoalue. Merenkurkun alueella meren suolaisuus vähenee voimakkaasti ja Merenkurkun alue muodostaakin monelle meri- ja makeanvedenlajille levinneisyysrajan. (Westberg ym. 2015). Oravaisten edustan merialue on pintavesityypiltään Merenkurkun sisäsaaristoa. Oravaisfjärden on noin 8 km 2 :n kokoinen matalahko ja lievästi rehevöitynyt lahtialue. Vedenlaadun vuodenaikaisvaihtelut voivat olla Oravaisfjärdenillä erittäin suuria: 2000-luvulla fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet n µg/l:n ja typpipitoisuudet n µg/l:n välillä. Oravaisfjärden kuuluu Monåfjärden-

6 Vöyrin kunta Oravaisten jvp:n kalataloustarkkailu Kalotfjärden vesimuodostumaan, joka on luokiteltu vesienhoidon II-suunnittelukaudella ekologiselta tilaltaan tyydyttäviksi ja kemialliselta tilaltaan hyväksi. (OIVA-tietopalvelu 2017). Oravaisten kunnan jätevedenpuhdistamona toimii kaksilinjainen jälkisaostuslaitos, jossa saostuskemikaalina on ALF-30. Puhdistamoa on saneerattu vuonna 1996, jolloin uusittiin mm. lietteenkäsittely. Vuonna 2000 ulkona olevat vanhat puhdistusaltaat muutettiin Oravais Rökerietin suolapitoisten vesien tasausaltaaksi. Viimeisin saneeraus tehtiin vuosina , jolloin ilmastuksen automaatio sekä puhdistamon sähköt, automaatio ja siihen kuuluva kauko-ohjaus uusittiin. Samassa yhteydessä asennettiin Huberin puristin lietteen kuivatusta varten. Normaalin asumajäteveden lisäksi viemäriverkostoon johdetaan suurimpina teollisuuslaitoksina Kannus Talon sekä Mirkan jätevesiä. Käsitellyt jätevedet johdetaan avo-uomaa pitkin Oravaisfjärdeniin. Puhdistamon sijainti ja vesienjohtamisreitti on esitetty kuvassa 1. 2 Kuva 1. Oravaisten jätevedenpuhdistamon sijainti ja vesienjohtamisreitti. 3. TARKKAILUOHJELMA Kalastustiedustelu Kalastustiedustelut ovat määrävuosina toistuvaa perusseurantaa, jolla seurataan kalastuksen määrää, kalastuksessa esiintyviä haittoja ja kalasaaliita sekä niissä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Samalla saadaan epäsuoraa tietoa kalastuksen kohteena olevien saalislajien kantojen kehityksestä ja kannoissa tapahtuvista muutoksista.

7 Vöyrin kunta Oravaisten jvp:n kalataloustarkkailu Oravaisten jätevedenpuhdistamon vaikutusalueella Oravaisfjärdenillä tehdään kalastustiedustelu joka kuudes vuosi alkaen vuoden 2021 kalastustiedoista (seur. v. 2027). Tiedustelulla selvitetään kalastajamäärä, kalastusaika, käytetyt pyydykset ja saadut saaliit. Tiedusteluun sisällytetään kysymyksiä kalastusta haittaavista tekijöistä, kuten pyydysten likaantumisesta, kalojen mahdollisista makuvirheistä ja havaintoja jätevesien vaikutuksista. Tiedustelu tehdään kolmen kontaktikerran postitiedusteluna siten, että tiedusteluun vastaamattomille lähetetään tarvittaessa kaksi uusintatiedustelua. Tiedustelussa käytettävä mallilomake on esitetty liitteessä 1. Tiedustelun kohdejoukkona ovat vuonna 2021 Oraivas fiskargillen kalastusluvan lunastaneet kalastajat. Mikäli Oravais fiskargillen jäsenillä on vapaa kalastusoikeus osakaskunnan vesialueilla, myös jäsenet sisällytetään tiedustelujoukkoon. Tiedustelu pyritään tekemään kaikille, joiden osoitetiedot ovat saatavissa. Lisäksi tiedustelu tehdään tiedustelualueen kaupallisille kalastajille, joiden tiedot kerätään joko Oravais fiskargillen lupamyyntitiedoista tai ELY-keskuksen ylläpitämästä kaupallisten kalastajien rekisteristä. Aineiston käsittelyssä tiedusteluun vastaamattomien oletetaan kalastaneen kuten tiedusteluun vastanneet keskimäärin. Tiedustelun tulokset ilmoitetaan koko kalastajajoukkoa koskevina arvioina. Tiedustelun tuloksissa esitetään tiedustelualueen kokonaissaalisarvio sekä eriteltynä vapaaajankalastuksen ja ammattikalastuksen osalta kalastajamäärät, kalastuksen määrä ja laatu sekä saatu saalis pyydyksittäin ja kalalajeittain. Verkkopyydysten osalta esitetään yksikkösaaliit solmuväleittäin yksittäisen verkon koentakertaa kohden. Lisäksi esitetään tiedustelualueella kalastusta haittaavia tekijöitä kuten pyydysten likaantumista, mahdollisia kalojen makuvirheitä ja havaintoja jätevesien vaikutuksesta. Tulosten tarkastelussa arvioidaan kalastuksen ja kalastuksen kohteena olevien kalakantojen pitkän ajan kehityssuuntia. Tulosten tarkastelun yhteydessä tarkastellaan myös mereisten siikakantojen tilannetta Merenkurkun alueella. Siikakantojen tilasta on saatavilla tietoja luonnonvarakeskukselta. Selvityksellä arvioidaan siikakantojen yleistä kehitystä Merenkurkussa ja sen vaikutuksia Oravaisten alueen siikasaaliisiin. 4. RAPORTOINTI Kalataloustarkkailun tuloksista laaditaan yhteenvedot tiedusteluvuotta seuraavan vuoden elokuun loppuun mennessä. Raportoinnissa hyödynnetään soveltuvin osin myös muita vesistöalueella tehtyjä kalataloustutkimuksia. Yhteenvedot toimitetaan Oravaisten kunnalle, Oravaisten kalastuskunnalle (Oravais fiskargille). Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikköön sekä Pohjois-Merenkurkun kalastusalueeseen (Norra Kvarkens fiskeomrade). 3

8 Vöyrin kunta Oravaisten jvp:n kalataloustarkkailu VIITTEET Etelä-Pohjanmaan vesitutkijat Oy Oravaisten kunta. Jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen tarkkailuohjelma. 4 s. Ilmajoki Laitala H Oravaisten jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen tarkkailu v Ahma ympäristö Oy. 12s + liitteet. Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloudellisen velvoitettarkkailun kehittämistyöryhmän raportti. Työryhmämuistio mmm 2008:3. Helsinki Olin M., Lappalainen A., Sutela T., Vehanen T., Ruuhijärvi J., Saura A. & Sairanen S Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. RKTL:n työraportteja 21/2014. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki Westberg V., Bonde A., Haldin L., Koivisto A-M., Mäensivu M., Mäkinen M., & Teppo A Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi Raportteja 101/2015. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 4

9 Liite 1 KALASTUS ORAVAISFJÄRDENILLÄ VUONNA Kalastiko ruokakuntanne Oravaisfjärdenillä vuonna Rastittakaa sopiva vaihtoehto. Kyllä ja sai saalista Kyllä mutta ei saanut saalista Ei kalastanut Mikäli ruokakuntanne ei kalastanut tiedustelualueella vuonna 2016, muihin kysymyksiin ei tarvitse vastata. Palauttakaa kuitenkin vastauslomake. 2. Vuonna 2016 ruokakuntaamme kuului henkilöä, joista kalastukseen osallistui. 3. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten ruokakuntanne kalastusta v. 2016? (Rastita 1) virkistys-/urheilukalastus kotitarvekalastus sivuammattikalastus (myyntiä) ammattikalastus 4. Arvioikaa ruokakuntanne pyyntipäivien lukumäärä (kpl) kuukausittain vuonna tammikuu huhtikuu heinäkuu lokakuu helmikuu toukokuu elokuu marraskuu maaliskuu kesäkuu syyskuu joulukuu 5. Miten paljon seuraavat tekijät vaikuttavat kalastukseenne Oravaisfjärdenillä? (Arvioi viimeisen viiden vuoden kalastuksen perustella ja rastita sopivin) Heikko kalakanta Roskakalojen määrä Vesikasvien määrä Pyydysten likaantuminen Kalojen haju-/makuvirheet Veden huono laatu erittäin melko ei paljon melko erittäin en osaa eikä vähän vähän vähän paljon paljon sanoa

10 KALASTUS ORAVAISFJÄRDENILLÄ VUONNA Merkitse rasti sen vaihtoehdon kohdalle, joka kuvaa parhaiten kunkin kalalajin kannan kehitystä Oravaisfjärdenillä viimeisen viiden vuoden aikana kalalaji pikkusiika isosiika muikku ahven kiiski kuha hauki made särki säyne lahna lohi taimen harjus simppu kasvanut ennallaan pienentynyt en osaa sanoa 8. Lisätietoja vastauksiin sekä huomioita tai mielipiteitä kalastukseen/ tai vedenlaatuun

11 6. Arvioi alla olevaan taulukkoon ruokakuntasi Oravaisfjärdeniltä vuonna 2016 eri pyydyksillä saatu saalis (myös "roskakalat"). Arvioi myös: -montako pyydystä keskimäärin oli yhtäaikaa käytössä pyyntipäivää kohti (kohta 1) -monenako päivänä kukin pyydystyyppi oli pyynnissä tai käytössä (kohta 2) - kalastuskuukaudet, joilloin ko. pyydystä käytettiin (kohta 3) Pyydystyyppi muikku/silakkaverkko verkko mm verkko mm verkko mm verkko yli 55 mm silakkarysä harva rysä/loukku heittovavat vetouistelu pilkki/onki koukun pitkäsiima syöttikoukku trooli katiska lippo muu? Ruokakunnan lajikohtainen saalis eri pyydyksillä kiloina (kg) pyydyk- pyynti- kalastus siä ker- päivien kuu rallaan luku- kaudet silak- pikku- iso- lohi taimen harjus muikku norssi ahven kiiski kuha hauki made särki säyne lahna simppu muu? käytössä määrä (I-XII) ka siika siika

12 Maanmittauslaitoksen aineistot 01/2017. Liite 2