KUVAILULEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUVAILULEHTI 13.9.2007"

Transkriptio

1

2 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro A:Tutkimuksia ja raportteja 22 Tekijät Teija Taskinen Nimeke Ammattikeittiöiden ruokatuotantoprosessit Tiivistelmä Suomen noin ammattikeittiössä tuotetaan vuosittain noin 770 miljoonaa ateriaa. Niin julkiset kuin yksityiset ruokapalvelut vaikuttavat jokapäiväiseen hyvinvointiimme, sillä joka kolmas suomalainen käyttää päivittäin erilaisia ruokapalveluja. (A.C. Nielsen 2006.) Ruokapalvelujen tuottaminen on monivaiheinen tuotantoprosessi, jonka toteuttamiseksi tarvitaan tekijöitä, raaka-aineita, välineitä ja tietoa. Modulaarinen ammattikeittiöiden tietomalli -hankkeen tavoitteena oli tuottaa syvällisempää tietoa erityyppisten ammattikeittiöiden ruokatuotantoprosessin etenemisestä, ruokatuotannon pää- ja osaprosesseista ja niihin liittyvästä tiedonkulusta. Ruokatuotantoprosessi on monella tapaa haasteellinen: lopputuotteet, ateriat, kootaan pilaantumiselle ja käsittelylle alttiista komponenteista, suuri osa aterioista on valmistettava yksilöllisesti, tuotanto ja kulutus on lähes samanaikaista ja tuotannon menekin ennustettavuus on usein heikko. Ruokatuotantoprosessin etenemistä sekä siihen liittyvää tiedonkulkua ei aiemmin ole yleisellä tasolla kuvattu. Hankkeen tutkimusaineisto perustuu kahdeksasta erityyppisestä ammattikeittiöstä kerättyyn haastatteluaineistoon, joiden pohjalta tutkimuskohteiden ruokatuotantoprosessit mallinnettiin. Mallien yhtäläisyyksien ja erojen vertailu tuotti yleisen ruokatuotantoprosessin mallin siihen liittyvine eri vaiheineen. Mallinnuksessa käytettiin UML 2 mallinnuskieltä. Malli antaa uudentyyppisen kuvauksen ammattikeittiöiden ruokatuotantoprosessista. Mallia voi hyödyntää esimerkiksi oman toiminnan prosessien mallintamisen pohjana tai opetuksen taustamateriaalina. Prosessien mallintaminen antoi kiinnostavan kuvan ammattikeittiöiden ruokatuotannon monitahoisuudesta ja niistä haasteista, joita alan ammattilaiset päivittäin kohtaavat. Avainsanat (asiasanat) mallintaminen, prosessit, ruoanvalmistus, ruokatalous, ruokahuolto, suurkeittiöt, tiedonhallinta, ateriat, tuotanto Sivumäärä 54 s. Muita tietoja Kieli Suomi ISBN (nid.), (pdf), 2011 ISSN Luokitukset YKL 68.9 UDK ;

3 DESCRIPTION Date Publication series and NO A: Research Reports Authors Teija Taskinen Name of the work Professional kitchens food production processes Abstract Finland has about 22,000 professional kitchens that produce about 770 million meals per annum. Both public and private catering service providers influence people s daily wellbeing, due to the fact that every third Finnish citizen uses various catering services on a daily basis. (A.C. Nielsen 2006.) Catering service production is a multiphase process requiring a workforce, raw materials, tools and knowledge. A research project titled A Modular Information Model for Professional Kitchens was launched for the purpose of acquiring in-depth knowledge concerning the progress of the food production processes of professional kitchens of various types, their main processes and sub-processes in food production, and related information flows. Food production is a process involving a variety of challenges: end-products consist of meals compiled from components that are exposed to processing and prone to deterioration; for the most part, meals must be prepared individually; production and consumption take place almost simultaneously; and the production demand predictability is frequently very low. The progress of a food production process, and the related information flows, have not been previously described at a general level. The project s research material consisted of interviews that were collected from eight professional kitchens of various types, based on which food production process models were drawn up for the research objects. The comparison of the acquired models similarities and differences resulted in a general food production process model including the various related phases. The models were produced using the UML 2 modelling language. The said general model provides a new description of professional kitchens food production processes. Users may exploit the model, for example, as a template for modelling their own process operations, or as background material for teaching purposes. Process modelling provided an interesting overall picture of the variety of issues and challenges that food production professionals must rise to on a daily basis in their work in professional kitchens. Keywords modelling, processes, food preparation, food management, catering, institutional kitchens, knowledge management, meal, production Pages 54 p. Remarks Language Finnish ISBN (nid.), (pdf), 2011 ISSN Classifications YKL 68.9 UDK ;

4 Teija Taskinen AMMATTIKEITTIÖIDEN RUOKATUOTANTOPROSESSIT Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 22 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2007

5 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, Mikkeli Puhelin (015) Tekijä ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen kuvat: Aki Loponen ISBN (nid.), 2007 ISBN (pdf), 2011 ISSN Ulkoasu: Taktum Oy Kannen ja sisällön painatus: Interkopio Oy

6 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KUVAUS TUTKIMUKSEN ETENEMISESTÄ Tutkimuksen tavoite Tutkimuskohteet ja tutkimusaineiston kerääminen Tutkimusaineiston käsittely TIEDON JA TIEDONKULUN MERKITYS Datasta tietovirtoihin Tiedon muodot ja tiedon luominen PALVELUPROSESSI Palveluprosessin kuvaaminen Aiempia ruokapalvelun prosessimalleja AMMATTIKEITTIÖN RUOKAPALVELUTOIMINTA AMMATTIKEITTIÖIDEN RUOKATUOTANNON PÄÄPROSESSIT RUOKATUOTANNON KOKONAISSUUNNITTELU RUOKATUOTEVALIKOIMAN HALLINTA Ruokalistasuunnittelu Raaka-aine valikoiman kilpailutus Tuotekehitys RUOKATUOTANNON TOTEUTUKSEN SUUNNITTELU Resurssien määrittäminen Raaka-aineiden tilaaminen... 39

7 10 RUOKATUOTANNON TOTEUTUS Raaka-aineiden vastaanotto ja raaka-ainevaraston hallinta Raaka-aineista ateriaksi - ruoanvalmistus, jakelu ja tarjoilu RUOKATUOTANNON SEURANTA YHTEENVETO LÄHTEET... 52

8 1 1 JOHDANTO Ruokapalvelujen tuottaminen koostuu monista keskenään vuorovaikutteisista prosesseista, joihin liittyvät monimutkaisena kokonaisuutena palvelujen tuottamiseksi tarvittavat tiedot, tiedonhallinta, tiedon johtaminen ja päätöksenteko. Tieto kulkee prosesseissa kuten tavara ja raha ja jalostuu prosessien eri vaiheissa (Tuikkanen ym. 2005). Ruokapalveluja tuottavissa ammattikeittiöissä kohdataan päivittäin tiedonkulkuun liittyviä ongelmia: miten saadaan riittävän luotettava tieto tai arvio ruokailijamäärästä ajoissa, jotta raakaaineiden tilaaminen ja työvoiman käytön suunnittelu onnistuisi muutoksitta, miten tiedotetaan asiakkaita ruokalistamuutoksista tai miten saadaan mahdollisimman luotettavasti ja vaivattomasti tieto aterian sisältämistä ainesosista, jotta aterian turvallisuus ja soveltuvuus asiakkaalle voidaan taata? Organisaation toiminnasta on tunnistettavissa raha-, materiaali- ja tietovirtoja. Rahavirta mahdollistaa materiaalivirran, palvelujen ja tuotteiden tai niiden yhdistelmien valmistamisen ja tarjoamisen asiakkaille. Erityisesti palveluorganisaatioiden osaamiseen ja tiedonhallintaan liittyy monitahoinen sisään ja ulos virtaavien tietovirtojen verkosto, jossa tietoa luodaan, tietoa häviää ja tietoa myös vanhenee. Uutta tietoa luodaan vuorovaikutteisissa prosesseissa eri tahojen kanssa. Yhä useammin organisaation on kyettävä oppimaan, kasvattamaan osaamistaan ja uusiutumaan asiakkailta saatavan palautteen kautta. (Laihonen 2005, 24.) Hyvällä tiedonhallinnalla on merkitystä ammattikeittiön ruokapalvelutoiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tiedonhallintaan ja tiedon jakamiseen liittyy nykypäivänä kiinteästi myös informaatioteknologia, jonka avulla voidaan kerätä, varastoida, analysoida, muokata ja raportoida erilaisia toimintaa kuvaavia tietoja. Mikkelin ammattikorkeakoulun Modulaarinen ammattikeittiöiden tietomalli tutkimushankkeessa (MODU) mallinnettiin erityyppisten ammattikeittiöiden ruokatuotannon suunnittelun, toteuttamisen ja kehittämisen prosesseja ja prosessien välistä tiedonkulkua. Kaksivuotista MODU -hanketta rahoitti Tekes ja hankkeessa oli mukana neljä teknologia-alan yritystä: Nordic ID, Metos

9 2 Oy Ab, Tampereen kassajärjestelmät Oy ja WM- data. Ruokatuotantoprosessien mallintamisen asiantuntijana toimi VTT Tietotekniikka. Mikkelin ammattikorkeakoulusta mukana työssä olivat projektipäällikkö Teija Taskinen ja itasiantuntija Pertti Harju, yliopettaja Riitta Tuikkanen ja ruokapalvelujen lehtori Tiina Tuovinen. Tässä raportissa kuvataan tutkimushankkeen tuloksista ruokatuotannon prosessien jäsentyminen ja prosessien välinen tiedonkulku. Raportti jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen käsittää luvut 1-4. Näissä luvuissa kuvataan tutkimuksen tavoitteita ja etenemistä, avataan tietoon ja tiedonhallintaan sekä prosessiin, palveluun ja palveluprosessiin liittyvää käsitteistöä sekä kuvataan joitakin aiempia jäsennyksiä ruokapalvelusta ja ruokatuotantoprosessista. Luvut 5 12 käsittelevät tutkimuksen tuloksia. Niissä kuvataan tutkimuksen pohjalta muodostettua ruokatuotantoprosessien kokonaisuutta, siihen liittyvää keskeistä käsitteistöä ja avataan prosessien tiedonkulkua, sisältöä, ja etenemistä. Tämä raportti sopii alan ammattilaisille, opettajille ja opiskelijoille. Sitä voi käyttää avuksi oman toiminnan jäsentämisessä esimerkiksi laatujärjestelmätyöskentelyyn, tausta-aineistona oman toiminnan prosessien kuvaamiseen tai taustamateriaalina opetukseen. Raportti kuvaa ammattikeittiön ruokatuotantoprosesseja yleisellä tasolla ja melko tiiviisti. Ammattikäsitteitä ei juuri ole avattu vaan oletuksena on, että lukijalla on käsitys toiminnasta, ja lukija voi peilata omia kokemuksiaan ja käsityksiään raportissa esitettyyn malliin.

10 3 2 KUVAUS TUTKIMUKSEN ETENEMISESTÄ 2.1 Tutkimuksen tavoite Modulaarinen ammattikeittiöiden tietomalli projektissa oli kolme tutkimusosiota, joilla haluttiin: 1) mallintaa erityyppisten ammattikeittiöiden ruokatuotantoprosessien toimintaa ja tiedonkulkua. 2) kuvat ammattikeittiöhenkilöstön suhtautumista teknologiaan sekä 3) selvittää asiantuntijoiden käsityksiä suomalaisten ammattikeittiöiden tulevaisuudesta. Tämä raportti keskittyy tutkimuksen ensimmäiseen osioon, ruokatuotantoprosessien mallintamiseen. Mallintamisessa keskityttiin ammattikeittiön sisällä tapahtuviin prosesseihin ja niiden tiedonkulkuun, joten mallintaminen rajattiin koskemaan toimintojen ketjua tuotantopäätöksestä asiakkaan lautaselle. Tiedonkulkua keittiöistä ulospäin, esimerkiksi tavarantoimittajien tai sidosryhmien kanssa, ei mallinnettu. Mallinnuksessa ei otettu kantaa siihen miten tieto tutkimuskohteissa tuotettiin, käytettiinkö tiedon tuottamiseen ja muokkaamiseen informaatioteknologiaa vai kirjattiinko tietoja manuaalisesti ylös. Mallinnuksessa keskityttiin tietoihin, joista jäi jälki; dokumentti tai muistiinpanomerkintä. Mallinnustyön tavoitteena oli: 1) kuvata kokonaisvaltaisesti ammattikeittiöiden ruokatuotantoprosessin tiedonkulkua, a. mitä tietoja prosessien toteuttamiseksi tarvitaan, b. mitä tietoja prosessi tuottaa hyödynnettäväksi muissa prosesseissa ja c. millaista tiedonkulkuun vuorovaikutusta prosessien välillä on 2) ja jäsentää erityyppisten ammattikeittiöiden ruokatuotantoprosessien toiminnan yhtäläisyyksiä ja eroja.

11 4 Mallinnustyön avulla haluttiin tuottaa informaatiota, jota ammattikeittiöiden toimijat ja ohjelmistojen suunnittelijat voivat käyttää jatkosuunnittelun pohjana sekä kuvata ruokatuotantoprosessien hierarkiaa ja etenemistä erityisesti suunnittelutyön ja tiedonkulun kannalta. 2.2 Tutkimuskohteet ja tutkimusaineiston kerääminen Tutkimuskohteiden haluttiin edustavan erityyppisiä ja eri tavoin toimivia ammattikeittiöitä, jotta toiminnan järjestämiseen liittyvät erot ja yhtäläisyydet saataisiin näkyviin. Kahdeksan tutkimuskohdetta valittiin niin, että ne edustivat verkottuneita ammattikeittiöorganisaatioita, joilla on toimipisteitä fyysisesti eri paikoissa. Verkottuneet organisaatiot oletettavasti tarvitsevat ja käyttävät informaatioteknologiaa toiminnassaan, joten ne olivat tutkimuksen kannalta tärkeä kohderyhmä. Tutkimuskohteiden keskinäiset erot liittyivät liiketoimintaan, asiakassegmenttiin, tuotannonjärjestämistapaan ja kokoon. Tutkimuskohteissa oli mukana valtakunnallisesti ja paikallisesti toimivia organisaatioita, jotka toimivat joko liikeyrityksinä, kunnallisina liikelaitoksina tai kuntaorganisaatioina. Tutkimuskohteiden keittiöissä vastattiin henkilöstö-, opiskelija-, ravintolaketju- tai a la carte ravintoloiden, hoitolaitosten tai sairaaloiden ruokatuotannosta. Osa tutkimuskohteista toimi keskuskeittiönä eli toimitti ruokaa tarjottavaksi useisiin jakelukeittiöihin, osa valmisti ruokaa tarjottavaksi oman toimipisteensä asiakkaille tai keittiöissä oli yhdistettynä molempia toimintamuotoja. Päivittäin keittiöissä valmistettiin ruoka-annosta. Tutkimuskohteiden ominaispiirteet on koottu taulukkoon 1. Tutkimuskohteet on koodattu merkinnöillä k1 k8.

12 5 TAULUKKO 1. Tutkimuskohteiden ominaispiirteet ja niiden esiintyminen yksittäisissä tutkimuskohteissa Toiminnan ominaispiirteet Tutkimuskohteet k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6 k 7 k 8 Toimintaalue paikallinen x x x x x valtakunnallinen x x x Yritysmuoto Toiminnanlähtökohta Tuotantotapa kunnallinen yksikkö x kunnallinen liikelaitos x x x liikeyritys x x x x julkinen ruokapalvelu x x x x voittoa tuottava liikeyritys x x x x keskuskeittiö x x x valmistuskeittiö x x x x x Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Teemahaastattelu soveltui tutkimusmenetelmäksi, koska sen avulla voitiin muodostaa kokonaiskuva ruokatuotantoprosessin kulusta, prosessin jakautumisesta eri osiin ja niiden jaksottumisesta. Haastattelun teemojen valinta perustui suomalaisessa ammattikirjallisuudessa esitettyihin kuvauksiin ruokatuotantoprosessista (Heikkinen 1995, Saarela, Hyvönen, Määttälä, & von Wright 2005). Teemahaastattelun aihepiirit olivat: ruokatuotannon suunnittelu, raaka-aineiden hankinta ja varastointi, ruoanvalmistus sekä ruokatuotannon seuranta ja tiedottaminen asiakkaille. Haasteltavia pyydettiin kertomaan millä perusteilla päätöksiä ja valintoja tehdään, mitä vaiheita prosessiin kuuluu, miten prosessi etenee, millaisia tietoja eri prosessissa tarvitaan ja millaisia poikkeamia prosessissa syntyy. Haastattelulomakkeen suunnitteluun osallistui mallinnustyön asiantuntijaorganisaatio VTT Tietotekniikka. Haastattelulomake testattiin yhdellä vastaajalla. Haastateltavat olivat ruokatuotannon suunnittelusta ja tuotannosta vastaavia henkilöitä. Tämä kohderyhmä valittiin haastatteluun, koska he ovat vastuussa ruokatuotantoprosessin toteuttamisesta ja heillä on käsitys koko tiedonkulun ja siihen liittyvän viestinnän prosessista. Heillä on myös kyky sanallisesti kuvata näkemyksiään ja havaintojaan. Haastatteluja tehtiin 12 ja haastatelta-

13 6 vana oli yhteensä 17 henkilöä. Kahdessa haastattelussa paikalla oli useampia organisaation edustajia, jotka vastasivat suunnittelun eri osa-alueista. Kolmessa organisaatiossa haastateltiin kahta eri henkilöä (ruokatuotteiden suunnittelusta vastaava ja tuotannosta vastaava). Haastattelut kestivät keskimäärin 1½ tuntia (45-138min). Teemahaastattelut kuvaavat ruokatuotannon suunnittelusta vastaavien, eri johtoasemassa olevien henkilöiden näkemyksiä. Haastattelut nauhoitettiin ja niistä kirjoitettiin yhteenvetoraportit, jonka haastateltavat tarkistivat. Tarvittaessa raportteihin tehtiin muutoksia. 2.3 Tutkimusaineiston käsittely Haastattelijat piirsivät nauhoitettujen haastattelujen ja yhteenvetoraporttien pohjalta jokaisen tutkimuskohteen ruokatuotantoon liittyvät prosessit, niissä käytetyt ja niiden tuottamat tiedot. Käsin piirretyt prosessit nimettiin tutkimuskohteiden niistä käyttämillä nimityksillä kuten esimerkiksi ruokalistan suunnittelu, reseptiikan suunnittelu, varastointi ja raaka-aineiden tilaaminen. Näiden prosessien keskinäistä hierarkiaa, liittymistä pääprosesseihin ja osaprosesseihin jäsennettiin alustavasti jo piirrosten yhteydessä. Käsin piirrettyjä prosessikuvauksia ja yhteenvetoraportteja käytettiin graafisen mallinnustyön aineistona. Koska haastateltavat kuvasivat prosesseja eri tarkkuuksilla, joitakin hyvin yksityiskohtaisesti ja joitakin yleisluontoisemmin, oli piirroksissakin eri tarkkuustasoilla olevia prosessikuvauksia. Yhtenä suurena haasteena oli löytää kuvaustaso, jolla prosesseja ja niiden tiedonkulkua voitiin verrata toisiinsa. Aineiston analysoinnin alkuvaiheessa vaikutti, että erityyppisten ammattikeittiöiden ruokapalvelun suunnittelu- ja toteutusprosessit poikkeavat toisistaan niin huomattavasti, ettei yleistä ammattikeittiöiden ruokatuotantoprosessia kuvaavaa mallia voida esittää. Tutkimuksen edetessä hahmottui kuitenkin prosessien joukko, joka toistui hyvin samankaltaisena ja lähes samassa järjestyksessä kaikissa tutkimuskohteissa. Näistä prosesseista muodostettiin yleisen tason malli, jossa prosessit ryhmiteltiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi, pääprosesseiksi, ja niihin liittyviksi osaprosesseiksi. Tässä raportissa oleva

14 7 malli ei siis ole kuvaus yhdestäkään tutkimuskohteesta sellaisenaan, vaan malli on muodostettu koko tutkimusaineiston pohjalta. Mallin tarkastelunäkökulma on käytännönläheinen ja sen avulla halutaan kuvata, millaista päätöksentekoa ja suunnittelua ruokatuotantoprosessi vaatii. Mallissa esitetään myös aiemmista kuvauksista poikkeava tapa jäsentää ruokapalvelun ruokatuotantoprosessin hierarkiaa ja etenemistä. Mallinnustyötä ja mallinnuskielen valintaa ohjasi VTT tietotekniikka. Mallinnuksessa käytettiin standardoitun UML 2.0 (Unified Modelling Language) mallinnuskielen aktiviteettikaavioita, jotka soveltuvat monimutkaisten toimintoketjujen, rinnakkaisten toimintojen haarautumisen ja yhdistymisen sekä päätöksenteon ehtojen kuvaamiseen (Pärssinen 2006). UML 2.0 mallinnuskielellä, kuten muillakin kielillä, on oma standardoitu kielioppi ja rakenne, josta kieli koostuu. Tämän kieliopin mukaan soikiolla kuvattiin toimintaa, suorakaiteenmuotoisella laatikolla resurssia tai tietoa ja salmiakkikuviolla päätöksentekotilannetta, joka saattoi johtaa eri suuntiin päätöksen edellyttämällä tavalla. Nuolella kuvattiin toiminnan tai tiedon siirtymistä ja siirtymisen suuntaa. Punaisella nuolella korostettiin prosessista palautuvaa tietoa. Soikioiden ja laatikoiden (tekemisen ja tiedon) värikoodien avulla havainnollistettiin prosessin tuottamien tietojen yhteyttä. Esimerkiksi tuotekehitysprosessissa syntyvät tiedot on kuvattu tummanvihreällä, raaka-aineiden tilaamisen tiedot vaaleansinisellä. Valkoiset laatikot ovat prosessin tuottamia sisäisiä tietoja, joita ei käytetä muissa prosesseissa. Harmaalla värillä kuvataan prosessien ulkopuolelta tulevia tietoja. Paksu poikkiviiva kuvaa ehtoa, jossa kaikkien edeltävien tietojen tai resurssien tulee olla käytettävissä tai aiempien prosessien tehtynä ennen kuin toiminta voi jatkua (kuvio 1). Tätä kielioppia noudatetaan myöhemmin raportissa esiintyvissä kuvioissa.

15 8 Toiminnon 1 suorittamiseen tarvittava tieto (aiemmasta prosessista) Toiminnon 1 suorittamiseen tarvittavat tieto (aiemmasta prosessista) Toiminnon 1 suorittamiseen tarvittava ulkopuolelta tuleva tuleva tieto Toiminto 1 Toiminnon 1 jälkeen tapahtuva Toiminto 2 Toiminnon 1 tuloksena syntyvä ja toiminnossa 3 käytettävä tieto Ehdot a ja b valittu siten, että aina joko a tai b toteutuu Ehto a Ehto b Toiminnon 2 jälkeen suoritettava Toiminto 4 kun Ehto b on tosi Toiminnon 2 jälkeen suoritettava Toiminto 3 kun Ehto a on tosi Toiminnon 3 tuloksena syntyvä tieto Toiminnon 4 tuloksena syntyvä tieto Toiminnon 4 tuloksena prosessissa syntyvä tieto KUVIO 1. Mallinnuksessa käytetyt symbolit, niiden merkitykset ja ehdot (Kuvio muokattu Pertti Harjun laatiman mallin pohjalta) 3 TIEDON JA TIEDONKULUN MERKITYS 3.1 Datasta tietovirtoihin Kaikilla ammattikeittiöillä on tarvetta tiedon vastaanottamiseen, käsittelyyn ja lähettämiseen organisaation sisä- ja ulkopuolella. Vastaanotettuja tietoja tulkitaan, muokataan ja varastoidaan ennen kuin ne siirretään eteenpäin. (Tuikkanen ym 2005.) Tietoon liittyviä käsitteitä on kuitenkin hyvä määritellä hieman tarkemmin.

16 9 Nonakan ja Takeuchin (1995) mukaan tieto voidaan luokitella dataan, informaation ja tietoon (taulukko 2). Data on muokkaamatonta raakatietoa, esimerkiksi numeroita, tekstiä, kuvia tai niiden yhdistelmiä. Informaatio on merkitykselliseksi muokattua dataa, joka muodostaa kokonaisuuksia ja pitää sisällään viestin, jolla on lähettäjä ja vastaanottaja. Tiedon avulla kokemuksia ja uutta informaatiota arvioidaan ja yhdistetään. (Hautala 2006, 36-37, Laihonen 2005, 8 13). Organisaatiossa jaetaan erilaista informaatiota jäsenille ja jäsenten kesken, jolloin syntyy esimerkiksi liiketoimintatietoon, kokemukseen ja strategioiden toteuttamiseen liittyviä tietovirtoja ja. TAULUKKO 2. Tiedon lajeja Tiedon lajit kuvaus esimerkki Data raaka-tieto (numerot, kuvat, raaka-aineen ainesosaluettelo, tekstit jne.) tilauskir- ja Informaatio merkityksellinen tieto (raakatiedosta ruokaohje muokattu) Tieto arvio informaatiosta ja sen pohjalta aistinvarainen arvio muodostettu uusi käsitys valmistetusta ateriasta Tietovirta tiedon jakamista asiakaspalaute Tietovirtoja löytyy eri tasoilta: yksilöiden väliltä, tietovarastojen ja yksilöiden, yksilöiden ja ryhmien, ryhmien ja organisaatioiden väliltä). Teknologian avulla voidaan tiedonkulkua tehostaa ja luoda uusia tietovirtoja eri toimijoiden välille. On kuitenkin huolehdittava, ettei teknologiasta tule itseisarvo, jonka avulla hyödynnetään vanhentunutta tai merkityksetöntä tietoa. (Laihonen 2005, ) Ammattikeittiöissä tiedon jakamista ja tietovirtojen syntymistä eri tasoilla ovat esimerkiksi työntekijöiden tekemät suunnitelmat seuraavan päivän tai viikon työtehtävien etenemisestä (yksilöiden välinen tietovirta), raaka-aineiden tilaaminen varastonhallintaohjelman avulla, ruokaohjeen tulostaminen tietokoneelta (yksilö-tietovarasto) tai esimiehen keskustelu juhlatilaisuuden järjestämisen yksityiskohdista työntekijöiden kanssa (yksilö - ryhmä). Ryhmät ja organisaatiot vaihtavat tietoja puolestaan, kun ruokalistoja suunnitellaan tiimeissä tai yrityksen johto keskustelee tavoitteiden saavuttamisesta yksiköiden johtajien ja sidosryhmien kanssa.

17 Tiedon muodot ja tiedon luominen Tiedolla on kaksi muotoa: täsmällinen (explicit) ja hiljainen (tacit) tieto. Täs- mällinen tieto, nimensä mukaisesti, on kuvattavissa yksiselitteisesti sanoin ja numeroin, ja sitä voidaan omaksua nopeasti, ilmaista sanoin ja ottaa haltuun. Täsmällistä tietoa voidaan jakaa esimerkiksi ruokaohjeiden, tuote-esitteiden, oppaiden tai sääntöjen avulla, ja sitä voidaan esittää ja varastoida esimerkiksi asiakirjoina tai tietokantoina. (Hautala 2006, 113.) Ammattikeittiöissä täsmällistä tietoa on esimerkiksi työvuorolistoissa, ruokaohjeissa, ruokalistoissa ja myyntitilastoissa. Hiljaisella tiedolla tarkoitetaan henkilökohtaista tietoa, joka on yksilöiden mielessä, ja joka perustuu henkilökohtaiseen kokemukseen. Mentaaliset mallit ja kokemukseen perustuva asiantuntijuus, ammattitaito ja kokemus, ovat hiljaisen tiedon ilmenemismuotoja. Hiljainen tieto on usein tiedostamatonta tai jäsentymätöntä, joten sen jakaminen muille sanoin tai kirjallisesti on vaikeaa. (Hautala 2006, , Laihonen 2005, 8-13.) Pätevä ammattilainen selviää työtehtävistään vaivattomammin kuin työuraansa aloitteleva työntekijä, mutta työsuoritusta tehostavien tekijöiden yksilöiminen voi olla hankalaa. Onko kyse kokemuksen, yrityksen ja erehdyksen, tuomasta tiedosta, kyvystä yhdistää aiemmin opittua uudessa ympäristössä vai jostain muista tekijöistä vai niiden yhteisvaikutuksesta? Organisaatioissa tietoa on erilaisissa dokumenteissa, rutiineissa, prosesseissa, toimintavoissa ja normeissa, ja tietoa voidaan luoda, jakaa, varastoida ja käyttää. Organisaatioissa luodaan jatkuvasti uutta tietoa, mutta samalla unohdetaan aiemmin luotua tai kerättyä tietoa. Unohtaminen voi olla tietoista tai tiedostamatonta; vanhentunut tai soveltumaton tieto on syytäkin poistaa muistista, mutta joskus oleellisia tietoja unohtuu tai jää hyödyntämättä. Tallennetut tiedot, dokumentit, tietokannat, asiantuntijajärjestelmät ja prosessikuvaukset, ovat esimerkkejä organisaatiomuistissa olevaista tietovirroista, joita voidaan hyödyntää liiketoiminnassa. Hyvä tiedon siirtäminen vaatii dynaamisen ja toimivan organisaation. Tiedon siirtämistä voidaan helpottaa

18 11 teknologian avulla. Tiedon jakamisen kannalta merkityksellistä on kuitenkin ihmisten välisen vuorovaikutuksen salliminen sekä siihen kannustaminen. (Laihonen 2005, ) Tietoa voidaan jakaa ja siirtää informaation tai tradition avulla, suorasti tai epäsuorasti. Kun kokenut ammattilainen opastaa uutta tulokasta, on kyse suorasta tiedonsiirrosta. Epäsuorasti tietoa siirretään välikäsien, esimerkiksi kirjojen tai ammattilehtien artikkeleiden kautta. Tietoa voi siirtyä tai sitä voidaan siirtää samanlaisessa muodossa kuin missä se on ollut tai sen muotoa voidaan muuttaa erilaisten tiedon käsittelyyn liittyvien prosessien avulla. (Hautala 2006, 114.) Näiden prosessien avulla luodaan uutta tietoa (taulukko 3). TAULUKKO 3. Tiedon luomisen muotoja Tiedon muutos Prosessi Esimerkkitapauksia prosessista Hiljainen tieto Sosialisaatio perehdytys, työssäoppiminen, havainnointi, hiljainen tieto matkiminen, käytännöt Täsmällinen tieto Yhdistäminen kokoukset, puhelinkeskustelut täsmällinen tieto Hiljainen tieto täsmällinen tieto Ulkoistaminen laatukäsikirjan tai perehdytysoppaan laatiminen Täsmällinen tieto hiljainen tieto Sisäistäminen organisaation oppiminen 4 PALVELUPROSESSI 4.1 Palveluprosessin kuvaaminen Grönroosin (1990) mukaan palvelu määritellään seuraavasti: Palvelut ovat aktiviteetteja tai aktiviteettien sarjoja, jotka tarjotaan ratkaisuina asiakkaan ongelmiin, ja ne ovat luonteeltaan enemmän tai vähemmän aineettomia, ja tapahtuvat tavallisesti, joskaan eivät välttämättä aina asiakkaan ja palveluntarjoajan henkilöstön ja/tai fyysisten resurssien tai hyödykkeiden ja/tai järjestelmien välisessä vuorovaikutuksessa. Palvelulle tyypillisiä piirteitä ovat sen aineettomuus ja katoavaisuus - palvelua ei voi varastoida. Palvelun tuotanto ja kulutus tapahtuvat samanaikaisesti eikä palvelujen tuotantoa voi täysin standardoida. (esim. Grönroos 1990.) Palvelu on luonteeltaan proses-

19 12 sinomainen, sen asiakkaalle arvoa luova komponentti on tapahtumien ketju. Asiakkaan osallistuminen palveluprosessiin aiheuttaa sen vaihtelua, eikä palveluprosessin oleteta olevan tarjonnaltaan samanlaista. (Brax 2007, 9-10.) Toimintaprosessi on joukko loogisesti toisiinsa liittyvä toimintoja ja niiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit, joiden avulla saadaan aikaan toiminnan tulokset (Laamanen 2001, 19). Liiketoimintaprosessit tuottavat liiketoiminnan kannalta hyödyllisen tuloksen, joka tuottaa sisäiselle tai ulkoiselle asiakkaalle lisäarvoa. Prosessit voidaan kuvata myös toimintojen ketjuna, jonka avulla panokset muutetaan tuotoksiksi. (Lecklin 2002, 137.) Prosesseja kuvaava sanasto ja niiden määritelmät ovat tällä hetkellä kirjavia (mm. Laamanen 2001, Laamanen ja Tinnilä1996, Lecklin 2002). Käyttöön vakiintuneella ydinprosessi sanalla kuvataan ulkoista asiakasta palvelevia prosesseja. Tyypillisiä ydinprosesseja ovat esimerkiksi tuotekehitys, tuotanto ja palvelu. Sisäisten, ydinprosessien työtä tukevien ja niitä mahdollistavien prosessien nimeksi on vakiintunut käsite tukiprosessi. Pääprosesseilla kuvataan toiminnan kokonaisuuden kannalta keskeisiä ja laajoja prosesseja, jotka ovat usein ydinprosesseja. Osa- ja aliprosesseilla viitataan hierarkiassa alemmalla tasolla oleviin prosesseihin (kuvio 2). (Lecklin 2002, 144.)

20 13 Tukiprosessit ovat yrityksen sisäisiä prosesseja Ydinprosessi palvelee ulkoista asiakasta Ydinprosessi, joka on kokonaisuuden kannalta keskeinen, on myös pääprosessi Jokainen prosessi voidaan jakaa osaprosesseihin. Osaprosessit voidaan jakaa vaiheisiin ja tehtäviin. Tukiprosesseja tarvitaan ydinprosessien toteuttami- KUVIO 2. Prosessikäsitteitä Palveluprosessiin kuuluu sisällön lisäksi sen toteuttamistapa. Asiakas osallistuu palveluntuotantoprosessiin ja kuluttaa palvelun prosessin aikana. Palveluntuotantoprosessi voidaan jakaa asiakkaalle näkyvään vuorovaikutusprosessiin ja asiakkaalle näkymättömään yrityksen sisäiseen prosessiin. (Jaakkola ym. 2007, 15.) Palveluprosessien ääripäitä edustavat jäykät ja mukautuvat prosessit (ks. Brax 2007). Palveluprosesseja voidaan jaotella myös palvelun teknologia- tai työvoimaintensiivisyyden tai palvelun jatkuvuuden tai kertaluontoisuuden perusteella (Gröönroos 1990, 49).

21 14 Prosessikuvauksella tai prosessin määrittelyllä tarkoitetaan yhden prosessin yksityiskohtaista kuvausta, joka sisältää prosessin kriittiset tekijät kuten resurssit, henkilöstön, menetelmät ja työkalut, tuotoksen, ympäristökuvauksen sekä prosessin liittymäpinnat toisiin prosesseihin. Graafisen kuvauksen lisäksi prosessista kannattaa kuvata sanallisesti sen keskeiset asiat. Prosessien toimintojen ja niiden välisten suhteiden graafinen kuvaus on nimeltään pro- sessikaavio. Yrityksen pääprosessien kokonaisuutta ja niiden keskinäistä graafista kaaviota voidaan kutsua prosessikartaksi sikartaksi (Lecklin 2002, ) Mallintamisella tarkoitetaan kohteen (esimerkiksi yksilö, asia, käsite ilmiö) ja sen piirteiden esittämistä konkreettisessa muodossa mallin (esimerkiksi data, järjestelmä, kaavio, rakennuspiirustus) avulla. Malli kuvaa kohteensa määrättyjä piirteitä, mutta ei sen kaikkia yksityiskohtia. Mallin käyttö on informaation käyttöä; mallia noudatetaan ja sovelletaan käytäntöön. (Kaarimaa 2004.) Prosessin malli, esimerkiksi prosessikaavio, on toiminnan ohjausväline. Prosessien mallintamisen avulla voidaan tutustua prosessiin, ohjata prosessin resursointia, määritellä palvelujen ja tuotteiden kustannuksia ja toimitusaikoja, hallita, arvioida ja parantaa prosessia. Prosessikaavion tai -mallin avulla voidaan myös luoda yhteistä käsitteistöä, määritelmiä ja esikuvia tai malleille voidaan luoda yhteinen rakenne, standardi. (Karimaa 2004, 9-12.) Palveluprosessi voidaan kuvata esimerkiksi toimintakaaviona, jossa esitetään palvelun toteuttamiseen tarvittavat työvaiheet ja niihin osallistuvat henkilöt sekä eri vaiheiden keskimääräinen kestoaika (Jaakkola ym. 2007, 15.) 4.2 Aiempia ruokapalvelun prosessimalleja Ammattikeittiön prosessit koostuvat useista vuorovaikutteisista ydin- ja tukiprosesseista. Sivonen ja Työppönen (2006) esittävät julkisen ruokapalvelun ydinprosesseiksi tiedotus- ja markkinointiprosessia, tarjous- ja sopimusprosessia, suunnitteluprosessia, ruokapalvelujen tuotantoprosessia, tilausruokapalvelujen prosessia, sisäistä seuranta- ja laskutusprosessia sekä palaute- seuranta ja arviointiprosessia. Tukiprosesseja ovat puolestaan taloudenhallinta-,

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014

Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa. Hankintafoorumi 10.4.2014 Kestävät elintarvikehankinnat ruokapalvelujen kilpailuttamisessa Hankintafoorumi 10.4.2014 Sisältö Palvelujen hankkiminen kunnassa Kuntastrategia Hankintaprosessi ISS Palvelut esimerkkinä palveluyrityksestä:

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Sivu 1 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO TUTKINNON OSA: LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Sivu 2 LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Tutkinnon suorittaja Tutkintotilaisuuden paikka Tutkintotilaisuuden aika

Lisätiedot

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi on päiväkodeille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä.

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014

Arkea & Lagerblad Foods. Tuotekehitysyhteistyö. Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea & Lagerblad Foods Tuotekehitysyhteistyö Paula Juvonen 1.4.2014 Arkea asiakkaan kanssa 2.4.2014 1 Arkea (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy) Aloitti toimintansa 1.1.2012 Omistajana Turun kaupunki ja

Lisätiedot

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (135 osp) Kaikille pakollinen tutkinnon osa (30 osp) Asiakaspalvelun osaamisala / tarjoilija (60 osp)

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (135 osp) Kaikille pakollinen tutkinnon osa (30 osp) Asiakaspalvelun osaamisala / tarjoilija (60 osp) HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN SISÄLTÖ Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto (180 osp) koostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osp),

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014

ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus. KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014 ISS Ruokailupalvelujen tilannekatsaus KeHa -koordinaattorikokous 21.3.2014 Sisältö Pilotin kuulumiset Peruna Lähiruokaa logistiikan kautta Hankintaprosessi Tuotestrategia 2 Kruunupyy kuoripäällinen peruna

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

avuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara 6.11.2012 1

avuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara 6.11.2012 1 avuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara 1 Terveelliset ateriat edistävät kansanterveyttä Yli 2,3 miljoonaa ateriaa/pv Monelle päivän ainoa lämmin ateria Ikä paikka aika ateriat/pv Pv/vuosi yhteensä

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014

Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014 Ajankohtaista ruokapalvelusta / Säästötoimenpiteet ja niiden vaikutus Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 17.11.2014 Ruokapalvelun Ruokapalvelun taloudelliseen tilanteeseen johtaneita syitä ja toimenpiteitä

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä!

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä! Ohjelman esittely Tavoittele luomutähteä! Vapaasti mutta luotettavasti Portaat luomuun ohjelma on vapaaehtoinen Ohjelmaa ylläpitää Savon koulutuskuntayhtymä/ekocentria ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna

Lisätiedot

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala OPISKELIJAN NIMI: Tämä arviointikaavake on tarkoitettu opiskelijan itsearvioimistaitojen vahvistamiseen ja työpaikkaohjaajan käyttöön:

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön

Lisätiedot

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa 1 Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa Passion leads to design, design leads to performance, performance leads to SUCCESS! OLLI NIEMI Yoso Oy Mitä määrittelyltä

Lisätiedot

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Hallituksen lähiruokalinjaukset Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Edistämme kestäviä valintoja Kohderyhmänä ammattikeittiöiden sekä oppilaitosten päätöksentekijät

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Palveluprosessien kehittäminen

Palveluprosessien kehittäminen Palveluprosessien kehittäminen Katriina Valminen Innovation Management Institute (IMI) BIT Tutkimuskeskus 18.3.2010 Sisält ltö 1. Prosessilähtöinen palvelumääritelmä 2. Palveluprosesseista 3. Palveluprosessien

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

RUOKAPALVELUILLA LISÄARVOA MATKAILUYRITYKSILLE

RUOKAPALVELUILLA LISÄARVOA MATKAILUYRITYKSILLE RUOKAPALVELUILLA LISÄARVOA MATKAILUYRITYKSILLE Matkailu- ja ravitsemisala Ruokatuotannon lehtori Sinikka Määttälä Savonia-ammattikorkeakoulu TAUSTAA Matkailuyritysten asiakkaat vaativat entistä parempaa

Lisätiedot

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke

Sodankylän kunnan keskuskeittiöhanke Hankkeen taustaa Kunnanvaltuuston päätös rakentaa Sodankylään uusi keskuskeittiö Tavoitteena löytää uusi, kannattavampi ja tehokkaampi toimintatapa Uuteen keskuskeittiöön keskitetään koko kunnan aterioiden

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä

Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä OLAP-kuution teko Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä Tavoitteena on luoda OLAP-kuutio Northwind-tietokannan tilaustiedoista

Lisätiedot

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Terveyskeskuksen valmistavan keittiön muuttaminen jakelukeittiöksi Nykyinen keittiö on suunniteltu jakelukeittiöksi terveyskeskuksen perusparannushankkeessa

Lisätiedot

PROSESSIMALLINNUS. Ari Wahlstedt, KTT

PROSESSIMALLINNUS. Ari Wahlstedt, KTT PROSESSIMALLINNUS Ari Wahlstedt, KTT Prosessimalli Graafinen esitys prosessin tehtävistä: Tehtävien järjestys, kulku ja niiden keskinäiset riippuvuudet (siirtymien ehdot ja logiikka) Prosessi Joukko toisiinsa

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 1 TAVOITTEET HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Kun suoritat hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon, sinä: - osaat palvella suomalaisia ja ulkomaisia asiakkaita - osaat tehdä

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Kehittämistyötä tekeviä Yrityspalvelut: elinkeinoasiamiehet, yrityspalvelupisteet, uusyrityskeskus

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO

TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO JOUNI HUOTARI 2005-2010 OLAP-OHJETEKSTIT KOPIOITU MICROSOFTIN OHJATUN OLAP-KUUTION TEKO-OHJEESTA ESIMERKIN KUVAUS JA OLAP-MÄÄRITELMÄ

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen ruokailu on osa hoivaa Tampereen Ateria Liikelaitos

Asiakaslähtöinen ruokailu on osa hoivaa Tampereen Ateria Liikelaitos Asiakaslähtöinen ruokailu on osa hoivaa Tampereen Ateria Liikelaitos Ravitsemusfoorumi 10.9.2015 Tiina Tamiola 15.1.2014 2009 Tampereen Ateria Toiminta-ajatus Kokonaisvastuu Tampereen kaupungin ateria-

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Karttajärjestelmällä havainnollisuutta, tehokkuutta ja parempaa asiakaspalvelua Käytännön kokemuksia pilotoinneista ja käytössä olevista karttajärjestelmistä Juha

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

Strathclyde-prosessi

Strathclyde-prosessi Strathclyde-prosessi (Materiaali pohjautuu Terry Williamsin luentokalvoihin The Catastrophic Project - an examination of some real-life project failures and an exposure of root causes. Project Management

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

tukipalvelujen laadunvarmistusta

tukipalvelujen laadunvarmistusta Verkko-opetuksenopetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta Taina Rytkönen-Suontausta Bit 06, Oulu 2.11.2006 Agenda Vopla-hanke pähkinänkuoressa Mitä laatu ja laadunvarmistus ovat? Miksi tukipalveluja kannattaa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta

Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Tullin tietopalvelu - yhteinen vastuu oikean tiedon antamisesta Johtaminen tänään. Viestintä ja tietopalvelu tullikuvan muovaajina. Miten minä tiiminvetäjänä ja esimiehenä edistän tietovälineiden aktiivista

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)

Lisätiedot

09.02.2015 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

09.02.2015 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 09.02.2015 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinto: Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: A LA CARTE tarjoilu, 20 osp, valinnainen t.o. ARVIOINNIN KESKEISET

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Knowledge Management (KM) eli. tiedon/tietämyksen hallinta

Knowledge Management (KM) eli. tiedon/tietämyksen hallinta Knowledge Management (KM) eli tiedon/tietämyksen hallinta Jaakko Anttila/10.2.2002 http://koti.welho.com/janttil4/index.html Tietämyksenhallinta voidaan kuvata toiminnan organisoimiseksi ja parantamiseksi

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

3.2 AMMATILLISTEN OPINTOJEN JA TYÖSSÄOPPIMISEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI 3.2.1 CATERING-ALAN KEITTIÖTOIMINNOT, 30 OV

3.2 AMMATILLISTEN OPINTOJEN JA TYÖSSÄOPPIMISEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI 3.2.1 CATERING-ALAN KEITTIÖTOIMINNOT, 30 OV JUHLAPALVELUT, 10 OV 1 MUUTOKSET CATERING-ALAN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEISIIN - - - 3.2 AMMATILLISTEN OPINTOJEN JA TYÖSSÄOPPIMISEN TAVOITTEET, KESKEISET SISÄLLÖT JA ARVIOINTI

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. Arvojohtaminen (Leadership) 2. Työn(kulun) johtaminen (Process management) 3. Työn sisällön ja tulosten/ tuotosten johtaminen (esim. Product management)

Lisätiedot

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 3.vuosi

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 3.vuosi Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 3.vuosi Tilaus- ja teemaruokien valmistus 10 ov Työtehtävät ja -tilanteet, joiden avulla opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytöt toteutetaan Opintokokonaisuuden

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 2.vuosi

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 2.vuosi Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 2.vuosi Suurtalouden ruokatuotanto 20 ov Työtehtävät ja -tilanteet, joiden avulla opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytöt toteutetaan Näytön keskeinen

Lisätiedot

Strategiatyön malleja

Strategiatyön malleja : Tammikuu 2009 Strategiatyön malleja Strategiasta ja sen laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä vaiheista ja osa-alueista on useita koulukuntia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti eräitä suomalaisten

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014. Sari Väänänen

Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014. Sari Väänänen Lähiruoka ja ruokaketjuhankkeiden ajankohtaisseminaari 11.6.2014 Sari Väänänen Valtakunnallinen asiantuntijayksikkö, taustaorganisaatio Savon koulutuskuntayhtymä Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista

Lisätiedot

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer Hannu Saarijärvi Johdanto Yritykset ovat perinteisesti keskittyneet asiakasdatan hyödyntämisessä (CRM) omiin, yrityksen

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

3.11.2004 1. Oy Leiras Finland Ab. Asiakassuuntautunut lääkeyhtiö

3.11.2004 1. Oy Leiras Finland Ab. Asiakassuuntautunut lääkeyhtiö 3.11.2004 1 Oy Leiras Finland Ab Asiakassuuntautunut lääkeyhtiö 2 Case Leiras Leiraksen muodon muutos Lääkemarkkinoiden muutos ja uusi strategia Johdon auditointi Mikä onnistui mitä olisimme voineet tehdä

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012

ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012 3.5.2013 ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012 Gluteenittomuusväitteiden valvonnan projektiyhteenveto Hämeenlinnan ympäristöterveydenhuolto Sanna Tuomi terveystarkastaja Viranomaispalvelut Wetterhoffinkatu 2

Lisätiedot

DIEETTIKOKIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET

DIEETTIKOKIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET DIEETTIKOKIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET 1 S I S Ä L T Ö I Dieettikokin erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen 2 II Dieettikokin erikoisammattitutkinnon ammattitaitovaatimukset ja

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot