KUVAILULEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUVAILULEHTI 13.9.2007"

Transkriptio

1

2 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro A:Tutkimuksia ja raportteja 22 Tekijät Teija Taskinen Nimeke Ammattikeittiöiden ruokatuotantoprosessit Tiivistelmä Suomen noin ammattikeittiössä tuotetaan vuosittain noin 770 miljoonaa ateriaa. Niin julkiset kuin yksityiset ruokapalvelut vaikuttavat jokapäiväiseen hyvinvointiimme, sillä joka kolmas suomalainen käyttää päivittäin erilaisia ruokapalveluja. (A.C. Nielsen 2006.) Ruokapalvelujen tuottaminen on monivaiheinen tuotantoprosessi, jonka toteuttamiseksi tarvitaan tekijöitä, raaka-aineita, välineitä ja tietoa. Modulaarinen ammattikeittiöiden tietomalli -hankkeen tavoitteena oli tuottaa syvällisempää tietoa erityyppisten ammattikeittiöiden ruokatuotantoprosessin etenemisestä, ruokatuotannon pää- ja osaprosesseista ja niihin liittyvästä tiedonkulusta. Ruokatuotantoprosessi on monella tapaa haasteellinen: lopputuotteet, ateriat, kootaan pilaantumiselle ja käsittelylle alttiista komponenteista, suuri osa aterioista on valmistettava yksilöllisesti, tuotanto ja kulutus on lähes samanaikaista ja tuotannon menekin ennustettavuus on usein heikko. Ruokatuotantoprosessin etenemistä sekä siihen liittyvää tiedonkulkua ei aiemmin ole yleisellä tasolla kuvattu. Hankkeen tutkimusaineisto perustuu kahdeksasta erityyppisestä ammattikeittiöstä kerättyyn haastatteluaineistoon, joiden pohjalta tutkimuskohteiden ruokatuotantoprosessit mallinnettiin. Mallien yhtäläisyyksien ja erojen vertailu tuotti yleisen ruokatuotantoprosessin mallin siihen liittyvine eri vaiheineen. Mallinnuksessa käytettiin UML 2 mallinnuskieltä. Malli antaa uudentyyppisen kuvauksen ammattikeittiöiden ruokatuotantoprosessista. Mallia voi hyödyntää esimerkiksi oman toiminnan prosessien mallintamisen pohjana tai opetuksen taustamateriaalina. Prosessien mallintaminen antoi kiinnostavan kuvan ammattikeittiöiden ruokatuotannon monitahoisuudesta ja niistä haasteista, joita alan ammattilaiset päivittäin kohtaavat. Avainsanat (asiasanat) mallintaminen, prosessit, ruoanvalmistus, ruokatalous, ruokahuolto, suurkeittiöt, tiedonhallinta, ateriat, tuotanto Sivumäärä 54 s. Muita tietoja Kieli Suomi ISBN (nid.), (pdf), 2011 ISSN Luokitukset YKL 68.9 UDK ;

3 DESCRIPTION Date Publication series and NO A: Research Reports Authors Teija Taskinen Name of the work Professional kitchens food production processes Abstract Finland has about 22,000 professional kitchens that produce about 770 million meals per annum. Both public and private catering service providers influence people s daily wellbeing, due to the fact that every third Finnish citizen uses various catering services on a daily basis. (A.C. Nielsen 2006.) Catering service production is a multiphase process requiring a workforce, raw materials, tools and knowledge. A research project titled A Modular Information Model for Professional Kitchens was launched for the purpose of acquiring in-depth knowledge concerning the progress of the food production processes of professional kitchens of various types, their main processes and sub-processes in food production, and related information flows. Food production is a process involving a variety of challenges: end-products consist of meals compiled from components that are exposed to processing and prone to deterioration; for the most part, meals must be prepared individually; production and consumption take place almost simultaneously; and the production demand predictability is frequently very low. The progress of a food production process, and the related information flows, have not been previously described at a general level. The project s research material consisted of interviews that were collected from eight professional kitchens of various types, based on which food production process models were drawn up for the research objects. The comparison of the acquired models similarities and differences resulted in a general food production process model including the various related phases. The models were produced using the UML 2 modelling language. The said general model provides a new description of professional kitchens food production processes. Users may exploit the model, for example, as a template for modelling their own process operations, or as background material for teaching purposes. Process modelling provided an interesting overall picture of the variety of issues and challenges that food production professionals must rise to on a daily basis in their work in professional kitchens. Keywords modelling, processes, food preparation, food management, catering, institutional kitchens, knowledge management, meal, production Pages 54 p. Remarks Language Finnish ISBN (nid.), (pdf), 2011 ISSN Classifications YKL 68.9 UDK ;

4 Teija Taskinen AMMATTIKEITTIÖIDEN RUOKATUOTANTOPROSESSIT Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 22 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2007

5 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, Mikkeli Puhelin (015) Tekijä ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen kuvat: Aki Loponen ISBN (nid.), 2007 ISBN (pdf), 2011 ISSN Ulkoasu: Taktum Oy Kannen ja sisällön painatus: Interkopio Oy

6 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KUVAUS TUTKIMUKSEN ETENEMISESTÄ Tutkimuksen tavoite Tutkimuskohteet ja tutkimusaineiston kerääminen Tutkimusaineiston käsittely TIEDON JA TIEDONKULUN MERKITYS Datasta tietovirtoihin Tiedon muodot ja tiedon luominen PALVELUPROSESSI Palveluprosessin kuvaaminen Aiempia ruokapalvelun prosessimalleja AMMATTIKEITTIÖN RUOKAPALVELUTOIMINTA AMMATTIKEITTIÖIDEN RUOKATUOTANNON PÄÄPROSESSIT RUOKATUOTANNON KOKONAISSUUNNITTELU RUOKATUOTEVALIKOIMAN HALLINTA Ruokalistasuunnittelu Raaka-aine valikoiman kilpailutus Tuotekehitys RUOKATUOTANNON TOTEUTUKSEN SUUNNITTELU Resurssien määrittäminen Raaka-aineiden tilaaminen... 39

7 10 RUOKATUOTANNON TOTEUTUS Raaka-aineiden vastaanotto ja raaka-ainevaraston hallinta Raaka-aineista ateriaksi - ruoanvalmistus, jakelu ja tarjoilu RUOKATUOTANNON SEURANTA YHTEENVETO LÄHTEET... 52

8 1 1 JOHDANTO Ruokapalvelujen tuottaminen koostuu monista keskenään vuorovaikutteisista prosesseista, joihin liittyvät monimutkaisena kokonaisuutena palvelujen tuottamiseksi tarvittavat tiedot, tiedonhallinta, tiedon johtaminen ja päätöksenteko. Tieto kulkee prosesseissa kuten tavara ja raha ja jalostuu prosessien eri vaiheissa (Tuikkanen ym. 2005). Ruokapalveluja tuottavissa ammattikeittiöissä kohdataan päivittäin tiedonkulkuun liittyviä ongelmia: miten saadaan riittävän luotettava tieto tai arvio ruokailijamäärästä ajoissa, jotta raakaaineiden tilaaminen ja työvoiman käytön suunnittelu onnistuisi muutoksitta, miten tiedotetaan asiakkaita ruokalistamuutoksista tai miten saadaan mahdollisimman luotettavasti ja vaivattomasti tieto aterian sisältämistä ainesosista, jotta aterian turvallisuus ja soveltuvuus asiakkaalle voidaan taata? Organisaation toiminnasta on tunnistettavissa raha-, materiaali- ja tietovirtoja. Rahavirta mahdollistaa materiaalivirran, palvelujen ja tuotteiden tai niiden yhdistelmien valmistamisen ja tarjoamisen asiakkaille. Erityisesti palveluorganisaatioiden osaamiseen ja tiedonhallintaan liittyy monitahoinen sisään ja ulos virtaavien tietovirtojen verkosto, jossa tietoa luodaan, tietoa häviää ja tietoa myös vanhenee. Uutta tietoa luodaan vuorovaikutteisissa prosesseissa eri tahojen kanssa. Yhä useammin organisaation on kyettävä oppimaan, kasvattamaan osaamistaan ja uusiutumaan asiakkailta saatavan palautteen kautta. (Laihonen 2005, 24.) Hyvällä tiedonhallinnalla on merkitystä ammattikeittiön ruokapalvelutoiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tiedonhallintaan ja tiedon jakamiseen liittyy nykypäivänä kiinteästi myös informaatioteknologia, jonka avulla voidaan kerätä, varastoida, analysoida, muokata ja raportoida erilaisia toimintaa kuvaavia tietoja. Mikkelin ammattikorkeakoulun Modulaarinen ammattikeittiöiden tietomalli tutkimushankkeessa (MODU) mallinnettiin erityyppisten ammattikeittiöiden ruokatuotannon suunnittelun, toteuttamisen ja kehittämisen prosesseja ja prosessien välistä tiedonkulkua. Kaksivuotista MODU -hanketta rahoitti Tekes ja hankkeessa oli mukana neljä teknologia-alan yritystä: Nordic ID, Metos

9 2 Oy Ab, Tampereen kassajärjestelmät Oy ja WM- data. Ruokatuotantoprosessien mallintamisen asiantuntijana toimi VTT Tietotekniikka. Mikkelin ammattikorkeakoulusta mukana työssä olivat projektipäällikkö Teija Taskinen ja itasiantuntija Pertti Harju, yliopettaja Riitta Tuikkanen ja ruokapalvelujen lehtori Tiina Tuovinen. Tässä raportissa kuvataan tutkimushankkeen tuloksista ruokatuotannon prosessien jäsentyminen ja prosessien välinen tiedonkulku. Raportti jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäinen käsittää luvut 1-4. Näissä luvuissa kuvataan tutkimuksen tavoitteita ja etenemistä, avataan tietoon ja tiedonhallintaan sekä prosessiin, palveluun ja palveluprosessiin liittyvää käsitteistöä sekä kuvataan joitakin aiempia jäsennyksiä ruokapalvelusta ja ruokatuotantoprosessista. Luvut 5 12 käsittelevät tutkimuksen tuloksia. Niissä kuvataan tutkimuksen pohjalta muodostettua ruokatuotantoprosessien kokonaisuutta, siihen liittyvää keskeistä käsitteistöä ja avataan prosessien tiedonkulkua, sisältöä, ja etenemistä. Tämä raportti sopii alan ammattilaisille, opettajille ja opiskelijoille. Sitä voi käyttää avuksi oman toiminnan jäsentämisessä esimerkiksi laatujärjestelmätyöskentelyyn, tausta-aineistona oman toiminnan prosessien kuvaamiseen tai taustamateriaalina opetukseen. Raportti kuvaa ammattikeittiön ruokatuotantoprosesseja yleisellä tasolla ja melko tiiviisti. Ammattikäsitteitä ei juuri ole avattu vaan oletuksena on, että lukijalla on käsitys toiminnasta, ja lukija voi peilata omia kokemuksiaan ja käsityksiään raportissa esitettyyn malliin.

10 3 2 KUVAUS TUTKIMUKSEN ETENEMISESTÄ 2.1 Tutkimuksen tavoite Modulaarinen ammattikeittiöiden tietomalli projektissa oli kolme tutkimusosiota, joilla haluttiin: 1) mallintaa erityyppisten ammattikeittiöiden ruokatuotantoprosessien toimintaa ja tiedonkulkua. 2) kuvat ammattikeittiöhenkilöstön suhtautumista teknologiaan sekä 3) selvittää asiantuntijoiden käsityksiä suomalaisten ammattikeittiöiden tulevaisuudesta. Tämä raportti keskittyy tutkimuksen ensimmäiseen osioon, ruokatuotantoprosessien mallintamiseen. Mallintamisessa keskityttiin ammattikeittiön sisällä tapahtuviin prosesseihin ja niiden tiedonkulkuun, joten mallintaminen rajattiin koskemaan toimintojen ketjua tuotantopäätöksestä asiakkaan lautaselle. Tiedonkulkua keittiöistä ulospäin, esimerkiksi tavarantoimittajien tai sidosryhmien kanssa, ei mallinnettu. Mallinnuksessa ei otettu kantaa siihen miten tieto tutkimuskohteissa tuotettiin, käytettiinkö tiedon tuottamiseen ja muokkaamiseen informaatioteknologiaa vai kirjattiinko tietoja manuaalisesti ylös. Mallinnuksessa keskityttiin tietoihin, joista jäi jälki; dokumentti tai muistiinpanomerkintä. Mallinnustyön tavoitteena oli: 1) kuvata kokonaisvaltaisesti ammattikeittiöiden ruokatuotantoprosessin tiedonkulkua, a. mitä tietoja prosessien toteuttamiseksi tarvitaan, b. mitä tietoja prosessi tuottaa hyödynnettäväksi muissa prosesseissa ja c. millaista tiedonkulkuun vuorovaikutusta prosessien välillä on 2) ja jäsentää erityyppisten ammattikeittiöiden ruokatuotantoprosessien toiminnan yhtäläisyyksiä ja eroja.

11 4 Mallinnustyön avulla haluttiin tuottaa informaatiota, jota ammattikeittiöiden toimijat ja ohjelmistojen suunnittelijat voivat käyttää jatkosuunnittelun pohjana sekä kuvata ruokatuotantoprosessien hierarkiaa ja etenemistä erityisesti suunnittelutyön ja tiedonkulun kannalta. 2.2 Tutkimuskohteet ja tutkimusaineiston kerääminen Tutkimuskohteiden haluttiin edustavan erityyppisiä ja eri tavoin toimivia ammattikeittiöitä, jotta toiminnan järjestämiseen liittyvät erot ja yhtäläisyydet saataisiin näkyviin. Kahdeksan tutkimuskohdetta valittiin niin, että ne edustivat verkottuneita ammattikeittiöorganisaatioita, joilla on toimipisteitä fyysisesti eri paikoissa. Verkottuneet organisaatiot oletettavasti tarvitsevat ja käyttävät informaatioteknologiaa toiminnassaan, joten ne olivat tutkimuksen kannalta tärkeä kohderyhmä. Tutkimuskohteiden keskinäiset erot liittyivät liiketoimintaan, asiakassegmenttiin, tuotannonjärjestämistapaan ja kokoon. Tutkimuskohteissa oli mukana valtakunnallisesti ja paikallisesti toimivia organisaatioita, jotka toimivat joko liikeyrityksinä, kunnallisina liikelaitoksina tai kuntaorganisaatioina. Tutkimuskohteiden keittiöissä vastattiin henkilöstö-, opiskelija-, ravintolaketju- tai a la carte ravintoloiden, hoitolaitosten tai sairaaloiden ruokatuotannosta. Osa tutkimuskohteista toimi keskuskeittiönä eli toimitti ruokaa tarjottavaksi useisiin jakelukeittiöihin, osa valmisti ruokaa tarjottavaksi oman toimipisteensä asiakkaille tai keittiöissä oli yhdistettynä molempia toimintamuotoja. Päivittäin keittiöissä valmistettiin ruoka-annosta. Tutkimuskohteiden ominaispiirteet on koottu taulukkoon 1. Tutkimuskohteet on koodattu merkinnöillä k1 k8.

12 5 TAULUKKO 1. Tutkimuskohteiden ominaispiirteet ja niiden esiintyminen yksittäisissä tutkimuskohteissa Toiminnan ominaispiirteet Tutkimuskohteet k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6 k 7 k 8 Toimintaalue paikallinen x x x x x valtakunnallinen x x x Yritysmuoto Toiminnanlähtökohta Tuotantotapa kunnallinen yksikkö x kunnallinen liikelaitos x x x liikeyritys x x x x julkinen ruokapalvelu x x x x voittoa tuottava liikeyritys x x x x keskuskeittiö x x x valmistuskeittiö x x x x x Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Teemahaastattelu soveltui tutkimusmenetelmäksi, koska sen avulla voitiin muodostaa kokonaiskuva ruokatuotantoprosessin kulusta, prosessin jakautumisesta eri osiin ja niiden jaksottumisesta. Haastattelun teemojen valinta perustui suomalaisessa ammattikirjallisuudessa esitettyihin kuvauksiin ruokatuotantoprosessista (Heikkinen 1995, Saarela, Hyvönen, Määttälä, & von Wright 2005). Teemahaastattelun aihepiirit olivat: ruokatuotannon suunnittelu, raaka-aineiden hankinta ja varastointi, ruoanvalmistus sekä ruokatuotannon seuranta ja tiedottaminen asiakkaille. Haasteltavia pyydettiin kertomaan millä perusteilla päätöksiä ja valintoja tehdään, mitä vaiheita prosessiin kuuluu, miten prosessi etenee, millaisia tietoja eri prosessissa tarvitaan ja millaisia poikkeamia prosessissa syntyy. Haastattelulomakkeen suunnitteluun osallistui mallinnustyön asiantuntijaorganisaatio VTT Tietotekniikka. Haastattelulomake testattiin yhdellä vastaajalla. Haastateltavat olivat ruokatuotannon suunnittelusta ja tuotannosta vastaavia henkilöitä. Tämä kohderyhmä valittiin haastatteluun, koska he ovat vastuussa ruokatuotantoprosessin toteuttamisesta ja heillä on käsitys koko tiedonkulun ja siihen liittyvän viestinnän prosessista. Heillä on myös kyky sanallisesti kuvata näkemyksiään ja havaintojaan. Haastatteluja tehtiin 12 ja haastatelta-

13 6 vana oli yhteensä 17 henkilöä. Kahdessa haastattelussa paikalla oli useampia organisaation edustajia, jotka vastasivat suunnittelun eri osa-alueista. Kolmessa organisaatiossa haastateltiin kahta eri henkilöä (ruokatuotteiden suunnittelusta vastaava ja tuotannosta vastaava). Haastattelut kestivät keskimäärin 1½ tuntia (45-138min). Teemahaastattelut kuvaavat ruokatuotannon suunnittelusta vastaavien, eri johtoasemassa olevien henkilöiden näkemyksiä. Haastattelut nauhoitettiin ja niistä kirjoitettiin yhteenvetoraportit, jonka haastateltavat tarkistivat. Tarvittaessa raportteihin tehtiin muutoksia. 2.3 Tutkimusaineiston käsittely Haastattelijat piirsivät nauhoitettujen haastattelujen ja yhteenvetoraporttien pohjalta jokaisen tutkimuskohteen ruokatuotantoon liittyvät prosessit, niissä käytetyt ja niiden tuottamat tiedot. Käsin piirretyt prosessit nimettiin tutkimuskohteiden niistä käyttämillä nimityksillä kuten esimerkiksi ruokalistan suunnittelu, reseptiikan suunnittelu, varastointi ja raaka-aineiden tilaaminen. Näiden prosessien keskinäistä hierarkiaa, liittymistä pääprosesseihin ja osaprosesseihin jäsennettiin alustavasti jo piirrosten yhteydessä. Käsin piirrettyjä prosessikuvauksia ja yhteenvetoraportteja käytettiin graafisen mallinnustyön aineistona. Koska haastateltavat kuvasivat prosesseja eri tarkkuuksilla, joitakin hyvin yksityiskohtaisesti ja joitakin yleisluontoisemmin, oli piirroksissakin eri tarkkuustasoilla olevia prosessikuvauksia. Yhtenä suurena haasteena oli löytää kuvaustaso, jolla prosesseja ja niiden tiedonkulkua voitiin verrata toisiinsa. Aineiston analysoinnin alkuvaiheessa vaikutti, että erityyppisten ammattikeittiöiden ruokapalvelun suunnittelu- ja toteutusprosessit poikkeavat toisistaan niin huomattavasti, ettei yleistä ammattikeittiöiden ruokatuotantoprosessia kuvaavaa mallia voida esittää. Tutkimuksen edetessä hahmottui kuitenkin prosessien joukko, joka toistui hyvin samankaltaisena ja lähes samassa järjestyksessä kaikissa tutkimuskohteissa. Näistä prosesseista muodostettiin yleisen tason malli, jossa prosessit ryhmiteltiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi, pääprosesseiksi, ja niihin liittyviksi osaprosesseiksi. Tässä raportissa oleva

14 7 malli ei siis ole kuvaus yhdestäkään tutkimuskohteesta sellaisenaan, vaan malli on muodostettu koko tutkimusaineiston pohjalta. Mallin tarkastelunäkökulma on käytännönläheinen ja sen avulla halutaan kuvata, millaista päätöksentekoa ja suunnittelua ruokatuotantoprosessi vaatii. Mallissa esitetään myös aiemmista kuvauksista poikkeava tapa jäsentää ruokapalvelun ruokatuotantoprosessin hierarkiaa ja etenemistä. Mallinnustyötä ja mallinnuskielen valintaa ohjasi VTT tietotekniikka. Mallinnuksessa käytettiin standardoitun UML 2.0 (Unified Modelling Language) mallinnuskielen aktiviteettikaavioita, jotka soveltuvat monimutkaisten toimintoketjujen, rinnakkaisten toimintojen haarautumisen ja yhdistymisen sekä päätöksenteon ehtojen kuvaamiseen (Pärssinen 2006). UML 2.0 mallinnuskielellä, kuten muillakin kielillä, on oma standardoitu kielioppi ja rakenne, josta kieli koostuu. Tämän kieliopin mukaan soikiolla kuvattiin toimintaa, suorakaiteenmuotoisella laatikolla resurssia tai tietoa ja salmiakkikuviolla päätöksentekotilannetta, joka saattoi johtaa eri suuntiin päätöksen edellyttämällä tavalla. Nuolella kuvattiin toiminnan tai tiedon siirtymistä ja siirtymisen suuntaa. Punaisella nuolella korostettiin prosessista palautuvaa tietoa. Soikioiden ja laatikoiden (tekemisen ja tiedon) värikoodien avulla havainnollistettiin prosessin tuottamien tietojen yhteyttä. Esimerkiksi tuotekehitysprosessissa syntyvät tiedot on kuvattu tummanvihreällä, raaka-aineiden tilaamisen tiedot vaaleansinisellä. Valkoiset laatikot ovat prosessin tuottamia sisäisiä tietoja, joita ei käytetä muissa prosesseissa. Harmaalla värillä kuvataan prosessien ulkopuolelta tulevia tietoja. Paksu poikkiviiva kuvaa ehtoa, jossa kaikkien edeltävien tietojen tai resurssien tulee olla käytettävissä tai aiempien prosessien tehtynä ennen kuin toiminta voi jatkua (kuvio 1). Tätä kielioppia noudatetaan myöhemmin raportissa esiintyvissä kuvioissa.

15 8 Toiminnon 1 suorittamiseen tarvittava tieto (aiemmasta prosessista) Toiminnon 1 suorittamiseen tarvittavat tieto (aiemmasta prosessista) Toiminnon 1 suorittamiseen tarvittava ulkopuolelta tuleva tuleva tieto Toiminto 1 Toiminnon 1 jälkeen tapahtuva Toiminto 2 Toiminnon 1 tuloksena syntyvä ja toiminnossa 3 käytettävä tieto Ehdot a ja b valittu siten, että aina joko a tai b toteutuu Ehto a Ehto b Toiminnon 2 jälkeen suoritettava Toiminto 4 kun Ehto b on tosi Toiminnon 2 jälkeen suoritettava Toiminto 3 kun Ehto a on tosi Toiminnon 3 tuloksena syntyvä tieto Toiminnon 4 tuloksena syntyvä tieto Toiminnon 4 tuloksena prosessissa syntyvä tieto KUVIO 1. Mallinnuksessa käytetyt symbolit, niiden merkitykset ja ehdot (Kuvio muokattu Pertti Harjun laatiman mallin pohjalta) 3 TIEDON JA TIEDONKULUN MERKITYS 3.1 Datasta tietovirtoihin Kaikilla ammattikeittiöillä on tarvetta tiedon vastaanottamiseen, käsittelyyn ja lähettämiseen organisaation sisä- ja ulkopuolella. Vastaanotettuja tietoja tulkitaan, muokataan ja varastoidaan ennen kuin ne siirretään eteenpäin. (Tuikkanen ym 2005.) Tietoon liittyviä käsitteitä on kuitenkin hyvä määritellä hieman tarkemmin.

16 9 Nonakan ja Takeuchin (1995) mukaan tieto voidaan luokitella dataan, informaation ja tietoon (taulukko 2). Data on muokkaamatonta raakatietoa, esimerkiksi numeroita, tekstiä, kuvia tai niiden yhdistelmiä. Informaatio on merkitykselliseksi muokattua dataa, joka muodostaa kokonaisuuksia ja pitää sisällään viestin, jolla on lähettäjä ja vastaanottaja. Tiedon avulla kokemuksia ja uutta informaatiota arvioidaan ja yhdistetään. (Hautala 2006, 36-37, Laihonen 2005, 8 13). Organisaatiossa jaetaan erilaista informaatiota jäsenille ja jäsenten kesken, jolloin syntyy esimerkiksi liiketoimintatietoon, kokemukseen ja strategioiden toteuttamiseen liittyviä tietovirtoja ja. TAULUKKO 2. Tiedon lajeja Tiedon lajit kuvaus esimerkki Data raaka-tieto (numerot, kuvat, raaka-aineen ainesosaluettelo, tekstit jne.) tilauskir- ja Informaatio merkityksellinen tieto (raakatiedosta ruokaohje muokattu) Tieto arvio informaatiosta ja sen pohjalta aistinvarainen arvio muodostettu uusi käsitys valmistetusta ateriasta Tietovirta tiedon jakamista asiakaspalaute Tietovirtoja löytyy eri tasoilta: yksilöiden väliltä, tietovarastojen ja yksilöiden, yksilöiden ja ryhmien, ryhmien ja organisaatioiden väliltä). Teknologian avulla voidaan tiedonkulkua tehostaa ja luoda uusia tietovirtoja eri toimijoiden välille. On kuitenkin huolehdittava, ettei teknologiasta tule itseisarvo, jonka avulla hyödynnetään vanhentunutta tai merkityksetöntä tietoa. (Laihonen 2005, ) Ammattikeittiöissä tiedon jakamista ja tietovirtojen syntymistä eri tasoilla ovat esimerkiksi työntekijöiden tekemät suunnitelmat seuraavan päivän tai viikon työtehtävien etenemisestä (yksilöiden välinen tietovirta), raaka-aineiden tilaaminen varastonhallintaohjelman avulla, ruokaohjeen tulostaminen tietokoneelta (yksilö-tietovarasto) tai esimiehen keskustelu juhlatilaisuuden järjestämisen yksityiskohdista työntekijöiden kanssa (yksilö - ryhmä). Ryhmät ja organisaatiot vaihtavat tietoja puolestaan, kun ruokalistoja suunnitellaan tiimeissä tai yrityksen johto keskustelee tavoitteiden saavuttamisesta yksiköiden johtajien ja sidosryhmien kanssa.

17 Tiedon muodot ja tiedon luominen Tiedolla on kaksi muotoa: täsmällinen (explicit) ja hiljainen (tacit) tieto. Täs- mällinen tieto, nimensä mukaisesti, on kuvattavissa yksiselitteisesti sanoin ja numeroin, ja sitä voidaan omaksua nopeasti, ilmaista sanoin ja ottaa haltuun. Täsmällistä tietoa voidaan jakaa esimerkiksi ruokaohjeiden, tuote-esitteiden, oppaiden tai sääntöjen avulla, ja sitä voidaan esittää ja varastoida esimerkiksi asiakirjoina tai tietokantoina. (Hautala 2006, 113.) Ammattikeittiöissä täsmällistä tietoa on esimerkiksi työvuorolistoissa, ruokaohjeissa, ruokalistoissa ja myyntitilastoissa. Hiljaisella tiedolla tarkoitetaan henkilökohtaista tietoa, joka on yksilöiden mielessä, ja joka perustuu henkilökohtaiseen kokemukseen. Mentaaliset mallit ja kokemukseen perustuva asiantuntijuus, ammattitaito ja kokemus, ovat hiljaisen tiedon ilmenemismuotoja. Hiljainen tieto on usein tiedostamatonta tai jäsentymätöntä, joten sen jakaminen muille sanoin tai kirjallisesti on vaikeaa. (Hautala 2006, , Laihonen 2005, 8-13.) Pätevä ammattilainen selviää työtehtävistään vaivattomammin kuin työuraansa aloitteleva työntekijä, mutta työsuoritusta tehostavien tekijöiden yksilöiminen voi olla hankalaa. Onko kyse kokemuksen, yrityksen ja erehdyksen, tuomasta tiedosta, kyvystä yhdistää aiemmin opittua uudessa ympäristössä vai jostain muista tekijöistä vai niiden yhteisvaikutuksesta? Organisaatioissa tietoa on erilaisissa dokumenteissa, rutiineissa, prosesseissa, toimintavoissa ja normeissa, ja tietoa voidaan luoda, jakaa, varastoida ja käyttää. Organisaatioissa luodaan jatkuvasti uutta tietoa, mutta samalla unohdetaan aiemmin luotua tai kerättyä tietoa. Unohtaminen voi olla tietoista tai tiedostamatonta; vanhentunut tai soveltumaton tieto on syytäkin poistaa muistista, mutta joskus oleellisia tietoja unohtuu tai jää hyödyntämättä. Tallennetut tiedot, dokumentit, tietokannat, asiantuntijajärjestelmät ja prosessikuvaukset, ovat esimerkkejä organisaatiomuistissa olevaista tietovirroista, joita voidaan hyödyntää liiketoiminnassa. Hyvä tiedon siirtäminen vaatii dynaamisen ja toimivan organisaation. Tiedon siirtämistä voidaan helpottaa

18 11 teknologian avulla. Tiedon jakamisen kannalta merkityksellistä on kuitenkin ihmisten välisen vuorovaikutuksen salliminen sekä siihen kannustaminen. (Laihonen 2005, ) Tietoa voidaan jakaa ja siirtää informaation tai tradition avulla, suorasti tai epäsuorasti. Kun kokenut ammattilainen opastaa uutta tulokasta, on kyse suorasta tiedonsiirrosta. Epäsuorasti tietoa siirretään välikäsien, esimerkiksi kirjojen tai ammattilehtien artikkeleiden kautta. Tietoa voi siirtyä tai sitä voidaan siirtää samanlaisessa muodossa kuin missä se on ollut tai sen muotoa voidaan muuttaa erilaisten tiedon käsittelyyn liittyvien prosessien avulla. (Hautala 2006, 114.) Näiden prosessien avulla luodaan uutta tietoa (taulukko 3). TAULUKKO 3. Tiedon luomisen muotoja Tiedon muutos Prosessi Esimerkkitapauksia prosessista Hiljainen tieto Sosialisaatio perehdytys, työssäoppiminen, havainnointi, hiljainen tieto matkiminen, käytännöt Täsmällinen tieto Yhdistäminen kokoukset, puhelinkeskustelut täsmällinen tieto Hiljainen tieto täsmällinen tieto Ulkoistaminen laatukäsikirjan tai perehdytysoppaan laatiminen Täsmällinen tieto hiljainen tieto Sisäistäminen organisaation oppiminen 4 PALVELUPROSESSI 4.1 Palveluprosessin kuvaaminen Grönroosin (1990) mukaan palvelu määritellään seuraavasti: Palvelut ovat aktiviteetteja tai aktiviteettien sarjoja, jotka tarjotaan ratkaisuina asiakkaan ongelmiin, ja ne ovat luonteeltaan enemmän tai vähemmän aineettomia, ja tapahtuvat tavallisesti, joskaan eivät välttämättä aina asiakkaan ja palveluntarjoajan henkilöstön ja/tai fyysisten resurssien tai hyödykkeiden ja/tai järjestelmien välisessä vuorovaikutuksessa. Palvelulle tyypillisiä piirteitä ovat sen aineettomuus ja katoavaisuus - palvelua ei voi varastoida. Palvelun tuotanto ja kulutus tapahtuvat samanaikaisesti eikä palvelujen tuotantoa voi täysin standardoida. (esim. Grönroos 1990.) Palvelu on luonteeltaan proses-

19 12 sinomainen, sen asiakkaalle arvoa luova komponentti on tapahtumien ketju. Asiakkaan osallistuminen palveluprosessiin aiheuttaa sen vaihtelua, eikä palveluprosessin oleteta olevan tarjonnaltaan samanlaista. (Brax 2007, 9-10.) Toimintaprosessi on joukko loogisesti toisiinsa liittyvä toimintoja ja niiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit, joiden avulla saadaan aikaan toiminnan tulokset (Laamanen 2001, 19). Liiketoimintaprosessit tuottavat liiketoiminnan kannalta hyödyllisen tuloksen, joka tuottaa sisäiselle tai ulkoiselle asiakkaalle lisäarvoa. Prosessit voidaan kuvata myös toimintojen ketjuna, jonka avulla panokset muutetaan tuotoksiksi. (Lecklin 2002, 137.) Prosesseja kuvaava sanasto ja niiden määritelmät ovat tällä hetkellä kirjavia (mm. Laamanen 2001, Laamanen ja Tinnilä1996, Lecklin 2002). Käyttöön vakiintuneella ydinprosessi sanalla kuvataan ulkoista asiakasta palvelevia prosesseja. Tyypillisiä ydinprosesseja ovat esimerkiksi tuotekehitys, tuotanto ja palvelu. Sisäisten, ydinprosessien työtä tukevien ja niitä mahdollistavien prosessien nimeksi on vakiintunut käsite tukiprosessi. Pääprosesseilla kuvataan toiminnan kokonaisuuden kannalta keskeisiä ja laajoja prosesseja, jotka ovat usein ydinprosesseja. Osa- ja aliprosesseilla viitataan hierarkiassa alemmalla tasolla oleviin prosesseihin (kuvio 2). (Lecklin 2002, 144.)

20 13 Tukiprosessit ovat yrityksen sisäisiä prosesseja Ydinprosessi palvelee ulkoista asiakasta Ydinprosessi, joka on kokonaisuuden kannalta keskeinen, on myös pääprosessi Jokainen prosessi voidaan jakaa osaprosesseihin. Osaprosessit voidaan jakaa vaiheisiin ja tehtäviin. Tukiprosesseja tarvitaan ydinprosessien toteuttami- KUVIO 2. Prosessikäsitteitä Palveluprosessiin kuuluu sisällön lisäksi sen toteuttamistapa. Asiakas osallistuu palveluntuotantoprosessiin ja kuluttaa palvelun prosessin aikana. Palveluntuotantoprosessi voidaan jakaa asiakkaalle näkyvään vuorovaikutusprosessiin ja asiakkaalle näkymättömään yrityksen sisäiseen prosessiin. (Jaakkola ym. 2007, 15.) Palveluprosessien ääripäitä edustavat jäykät ja mukautuvat prosessit (ks. Brax 2007). Palveluprosesseja voidaan jaotella myös palvelun teknologia- tai työvoimaintensiivisyyden tai palvelun jatkuvuuden tai kertaluontoisuuden perusteella (Gröönroos 1990, 49).

21 14 Prosessikuvauksella tai prosessin määrittelyllä tarkoitetaan yhden prosessin yksityiskohtaista kuvausta, joka sisältää prosessin kriittiset tekijät kuten resurssit, henkilöstön, menetelmät ja työkalut, tuotoksen, ympäristökuvauksen sekä prosessin liittymäpinnat toisiin prosesseihin. Graafisen kuvauksen lisäksi prosessista kannattaa kuvata sanallisesti sen keskeiset asiat. Prosessien toimintojen ja niiden välisten suhteiden graafinen kuvaus on nimeltään pro- sessikaavio. Yrityksen pääprosessien kokonaisuutta ja niiden keskinäistä graafista kaaviota voidaan kutsua prosessikartaksi sikartaksi (Lecklin 2002, ) Mallintamisella tarkoitetaan kohteen (esimerkiksi yksilö, asia, käsite ilmiö) ja sen piirteiden esittämistä konkreettisessa muodossa mallin (esimerkiksi data, järjestelmä, kaavio, rakennuspiirustus) avulla. Malli kuvaa kohteensa määrättyjä piirteitä, mutta ei sen kaikkia yksityiskohtia. Mallin käyttö on informaation käyttöä; mallia noudatetaan ja sovelletaan käytäntöön. (Kaarimaa 2004.) Prosessin malli, esimerkiksi prosessikaavio, on toiminnan ohjausväline. Prosessien mallintamisen avulla voidaan tutustua prosessiin, ohjata prosessin resursointia, määritellä palvelujen ja tuotteiden kustannuksia ja toimitusaikoja, hallita, arvioida ja parantaa prosessia. Prosessikaavion tai -mallin avulla voidaan myös luoda yhteistä käsitteistöä, määritelmiä ja esikuvia tai malleille voidaan luoda yhteinen rakenne, standardi. (Karimaa 2004, 9-12.) Palveluprosessi voidaan kuvata esimerkiksi toimintakaaviona, jossa esitetään palvelun toteuttamiseen tarvittavat työvaiheet ja niihin osallistuvat henkilöt sekä eri vaiheiden keskimääräinen kestoaika (Jaakkola ym. 2007, 15.) 4.2 Aiempia ruokapalvelun prosessimalleja Ammattikeittiön prosessit koostuvat useista vuorovaikutteisista ydin- ja tukiprosesseista. Sivonen ja Työppönen (2006) esittävät julkisen ruokapalvelun ydinprosesseiksi tiedotus- ja markkinointiprosessia, tarjous- ja sopimusprosessia, suunnitteluprosessia, ruokapalvelujen tuotantoprosessia, tilausruokapalvelujen prosessia, sisäistä seuranta- ja laskutusprosessia sekä palaute- seuranta ja arviointiprosessia. Tukiprosesseja ovat puolestaan taloudenhallinta-,

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Sivu 1 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO TUTKINNON OSA: LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Sivu 2 LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Tutkinnon suorittaja Tutkintotilaisuuden paikka Tutkintotilaisuuden aika

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi on päiväkodeille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä.

Lisätiedot

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä!

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä! Ohjelman esittely Tavoittele luomutähteä! Vapaasti mutta luotettavasti Portaat luomuun ohjelma on vapaaehtoinen hallinnoi EkoCentria ja rahoittaa MMM ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna 2002 ohjelma on

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

HÄVIKIN HALLINTA RUOKAPALVELUISSA - PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Nordic Food Waste: Food banks and food redistribution työpaja 27.5.

HÄVIKIN HALLINTA RUOKAPALVELUISSA - PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Nordic Food Waste: Food banks and food redistribution työpaja 27.5. HÄVIKIN HALLINTA RUOKAPALVELUISSA - PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Nordic Food Waste: Food banks and food redistribution työpaja 27.5.2016 Arkea Oy Arkea Oy tuottaa ruoka-, siivous-, turvallisuus- ja kiinteistönhoitopalveluja.

Lisätiedot

Näkökulmia ja työskentelytapoja

Näkökulmia ja työskentelytapoja Näkökulmia ja työskentelytapoja Oppilas osaa jäsentää kuultua ja nuotinnettua musiikkia, on tietoinen sointujen käytön ja äänenkuljetuksen lainalaisuuksista On saanut valmiuksia itsenäisesti analysoida

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

Ruokahuolto ja omavalvonta hoitolaitoksissa. Kati Kankare VSSHP Ravintopalvelut

Ruokahuolto ja omavalvonta hoitolaitoksissa. Kati Kankare VSSHP Ravintopalvelut Ruokahuolto ja omavalvonta hoitolaitoksissa Kati Kankare VSSHP Ravintopalvelut Kuka valvoo ruokaa? Elintarvikelaki ohjaa ruokahuoltoa. Kunnan terveystarkastajat valvovat elintarvikehygieniaa. (iva tarkastus)

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman

Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen. Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen Terveysteknologia-messut 2014 Jouko Heikkilä, Elina Pietikäinen ja Teemu Reiman 2 Potilasturvallisuus ei ole itsestäänselvyys Potilasturvallisuuden järjestelmällinen

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta 1 LIMS-YLVA sanastot ja standardit Sisältö Eviran LIMS-YLVA hanke Sanasto LIMS-YLVA hankkeessa Standardit

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma Nykytilan analyysin tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma nykytila tiivistelmä 25.6.2014 2 (7) Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Kuntien ulkoisen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012

ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012 3.5.2013 ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012 Gluteenittomuusväitteiden valvonnan projektiyhteenveto Hämeenlinnan ympäristöterveydenhuolto Sanna Tuomi terveystarkastaja Viranomaispalvelut Wetterhoffinkatu 2

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015. Olli Ahonen Valtiokonttori

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015. Olli Ahonen Valtiokonttori Tiedolla johtaminen Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Valtion taloushallinnon strategia 2020 ja tiedolla johtaminen Taloushallinnon järjestelmät tukevat tiedolla johtamista,

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon

Lisätiedot

PETRA -hanke. Ruokapalveluyritysten prosesseja petraamalla tuottavuutta ja hyvinvointia hanke Loppuseminaari

PETRA -hanke. Ruokapalveluyritysten prosesseja petraamalla tuottavuutta ja hyvinvointia hanke Loppuseminaari PETRA -hanke Ruokapalveluyritysten prosesseja petraamalla tuottavuutta ja hyvinvointia hanke Loppuseminaari 29.11.2016 Merja Ylönen Hanke Ruokapalveluyritysten prosesseja petraamalla tuottavuutta ja hyvinvointia

Lisätiedot

Asumista tukevien palvelujen laatusuositusten laatiminen. Miten prosessi eteni?

Asumista tukevien palvelujen laatusuositusten laatiminen. Miten prosessi eteni? Asumista tukevien palvelujen laatusuositusten laatiminen Miten prosessi eteni? Miten prosessi eteni? 1. Käsitteiden määrittely Ohjaavien arvojen ja periaatteiden määrittely Apuvälineet laatusuositusten

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 2.vuosi

Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 2.vuosi Catering-alan perustutkinto, suurtalouskokki, 2.vuosi Suurtalouden ruokatuotanto 20 ov Työtehtävät ja -tilanteet, joiden avulla opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytöt toteutetaan Näytön keskeinen

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Näytön arviointi arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja tai työpaikkaohjaajat ja opettaja

Näytön arviointi arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja tai työpaikkaohjaajat ja opettaja Palvelu- ja jakelukeittiön toiminnot 15 osp Ammattitaitovaatimukset tekee tilauksia tuotantokeittiöön vastaanottaa ruoka-aineita, ruokia ja tarvikkeita kuumentaa tai valmistaa tarvittaessa ruokia tai lisäkkeitä

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma 24.11.2016 Paula Juvonen Arkea Oy Arkea Oy tuottaa ruoka-, siivous-, turvallisuus- ja kiinteistönhoitopalveluja.

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Lounasruokien valmistus 40 osp. Ammattitaitovaatimukset

Lounasruokien valmistus 40 osp. Ammattitaitovaatimukset Lounasruokien valmistus 40 osp Ammattitaitovaatimukset vastaanottaa, varastoi ja säilyttää raaka-aineita ja muita tarvikkeita käsittelee ja käyttää eri jalostusasteella olevia elintarvikkeita valmistaa

Lisätiedot

Julkiset innovatiiviset hankinnat

Julkiset innovatiiviset hankinnat Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda

Lisätiedot

Korkeakoulurajat ylittävän opiskelun toteutus. Opetuksen tietojärjestelmien integraatioprojekti

Korkeakoulurajat ylittävän opiskelun toteutus. Opetuksen tietojärjestelmien integraatioprojekti Korkeakoulurajat ylittävän opiskelun toteutus Opetuksen tietojärjestelmien integraatioprojekti FUAS pähkinänkuoressa FUAS on Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea - ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Jäljitettävyyden luominen tuotteisiin ja tuotantoon

Jäljitettävyyden luominen tuotteisiin ja tuotantoon FOODWEST OY Jäljitettävyyden luominen tuotteisiin ja tuotantoon Origo - Alkuperä jäljitettävissä Foodwest Oy 7.1.2013 JÄLJITETTÄVYYDEN LUOMINEN TUOTTEISIIN JA TUOTANTOON 1 JÄLJITETTÄVYYDEN TARKOITUS Jäljitettävyysjärjestelmän

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? 20/20 seminaari 21.3.2013 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

09.02.2015 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

09.02.2015 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 09.02.2015 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinto: Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: A LA CARTE tarjoilu, 20 osp, valinnainen t.o. ARVIOINNIN KESKEISET

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen

Ohjelmistojen mallintaminen Ohjelmistojen mallintaminen - Mallit - Ohjelmiston kuvaaminen malleilla 31.10.2008 Harri Laine 1 Malli: abstraktio jostain kohteesta Abstrahointi: asian ilmaiseminen tavalla, joka tuo esiin tietystä näkökulmasta

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE Z 1 (6) Kelpoisuusehdot LUONNOS XXXX/XXX/2013 2013. Autismin kirjon asiakkaiden asumispalvelujen hankinta.

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE Z 1 (6) Kelpoisuusehdot LUONNOS XXXX/XXX/2013 2013. Autismin kirjon asiakkaiden asumispalvelujen hankinta. TARJOUSPYYNTÖ / LIITE Z 1 (6) Autismin kirjon asiakkaiden asumispalvelujen hankinta Tarjoaja Tarjoajan posti- ja sähköpostiosoite (päätöksen tiedoksiantoa varten) Tarjousten vertailuvaiheeseen pääsevät

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

DIEETTIKOKIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET

DIEETTIKOKIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET DIEETTIKOKIN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET 1 S I S Ä L T Ö I Dieettikokin erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen 2 II Dieettikokin erikoisammattitutkinnon ammattitaitovaatimukset ja

Lisätiedot

SOA & Ajax Sanahelinää vai toimivaa käytäntöä sähköisessä asioinnissa? Fenix hankejohtaja Harri Juuti Projektipäällikkö Teemu Karvonen

SOA & Ajax Sanahelinää vai toimivaa käytäntöä sähköisessä asioinnissa? Fenix hankejohtaja Harri Juuti Projektipäällikkö Teemu Karvonen SOA & Ajax Sanahelinää vai toimivaa käytäntöä sähköisessä asioinnissa? Fenix hankejohtaja Harri Juuti Projektipäällikkö Teemu Karvonen Agenda Fenix-hankkeen esittely Arkkitehtuuri lyhyesti Kuntalaistili

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 38/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 38/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 38/2016 1 (5) 958 Valtuutettu Laura Rissasen toivomusponsi mahdollisuudesta siirtyä kasvisruokapäivään myös päiväkodeissa Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot