Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 3/ (8) FinELib

Transkriptio

1 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 3/ (8) OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 3/2007 Aika klo Paikka Läsnä Esittelijä Kansalliskirjasto, Vallilan kiinteistö, Teollisuuskatu 23 A, 4. krs, huone B453 Mauri Ylä-Kotola, rehtori, Lapin yliopisto, puheenjohtaja Kristiina Hormia-Poutanen, kirjastoverkkopalveluiden johtaja, Kansalliskirjasto Hannele Hermunen, opetusneuvos, OPM Mirja Iivonen, ylikirjastonhoitaja, Tampereen yliopisto (Päivi Kytömäen varajäsen) Timo Luopajärvi, pääsihteeri, ARENE ry Marja Malminen, kirjastotoimenjohtaja, Lahden kaupunginkirjasto Pirkko Nuolijärvi, johtaja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Hannele Niemi, vararehtori, Helsingin yliopisto (klo asti) Kaisa Sinikara, tieto- ja kirjastopalvelujohtaja, Helsingin yliopisto, klo alkaen (Hannele Niemen varajäsen) Riitta Lähdemäki, palvelupäällikkö, Tietoratkaisut VTT (Pirjo Sutelan varajäsen) Iris Tahvanainen, tietopalvelupäällikkö, EVTEK ammattikorkeakoulu Anu Anthoni, taloussihteeri, Kansalliskirjasto, sihteeri Arja Tuuliniemi, erikoissuunnittelija, Kansalliskirjasto Asiantuntijat Ari Rouvari, pääsuunnittelija, Kansalliskirjasto Kaisa Tamminen, taloussuunnittelija, Kansalliskirjasto (talousosion ajan) Poissa Barbro Wigell-Ryynänen, kirjastotoimentarkastaja, OPM Päivi Keränen, hallituksen puheenjohtaja, SAMOK/HAMOK Päivi Kytömäki, ylikirjastonhoitaja, Oulun yliopisto Pirjo Sutela, kehityspäällikkö, Tietoratkaisut, VTT Tapio Varis, professori, Tampereen yliopisto Esityslista 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola avasi kokouksen klo Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Ohjausryhmän kokouksessa 2/2007 sovittiin, että ohjausryhmän kokousten pöytäkirjat hyväksytään sähköpostimenettelynä. Ohjausryhmän jäseniltä on tullut toive, että käytäntö muutetaan siten, että edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksytään aina seuraavassa ohjausryhmän kokouksessa. Muutetaan pöytäkirjan hyväksymismenettely niin, että edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksytään seuraavassa kokouksessa. Uutta käytäntöä sovelletaan ensimmäisen kerran ohjausryhmän 3/2007 kokouksen pöytäkirjaan.

2 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 3/ (8) Päätettiin toimia esityksen mukaisesti. 3 Katsaus kustannustoimialan muutoksiin ja tiedepolitiikan vaikutuksiin toimialan kannalta Kaupallisessa kansainvälisessä kustannustoiminnassa keskittyminen jatkuu. Viimeisimmät FinELib-konsortioon vaikuttavat yritysostot ovat CSA:n ProQuest-osto ja Wileyn Blackwell-osto. Ostojen myötä kilpailu markkinoilla vähenee, mikä merkinnee hintojen nousua. Kustannustoiminnan globalisoituminen näkyy sekä tuotannon että markkinoiden osittaisena siirtymisenä mm. Aasiaan. Kustantajat ovat pakotettuja miettimään uusia hinnoittelumalleja perinteisen painettujen lehtien tilauskantaan perustuvan hinnoittelun tilalle. Uusia tulonlähteitä etsitään myös muualta, mm. verkkomainonnasta. Open Accessiin kustantajat suhtautuvat kaksijakoisesti: toisaalta pyritään olemaan mukana tarjoamalla omia OA-malleja, mutta toisaalta vastustetaan jyrkästi. Korkeakoulutusta, sektoritutkimusta ja kuntia koskevat valtiovallan päätökset vaikuttavat FinELib-konsortion toimintaan. Rakenteellisessa kehittämisessä, kansainvälistymisessä, tutkimus- ja koulutusyhteistyössä (ml. yhteistyö elinkeinoelämän kanssa) sekä aikuis- ja täydennyskoulutuksessa tehtävien päätöksien osalta on mietittävä miten ne vaikuttavat keskitetyn e-aineistohankinnan kannalta. Edellyttääkö yliopistolain muutos muutoksia konsortion organisoinnissa? Onko odotettavissa eri organisaatioiden yhteisiä koulutusohjelmia, joilla käytetään lisensioituja aineistoja? Merkitseekö tutkimuslaitoskentän uudistaminen organisaatiomuutoksia? Mikä on sektoritutkimuksen neuvottelukunnan rooli? Mitä muutoksia nykyisiin lisenssisopimuksiin on neuvoteltava ja mikä vaikutus on kustannuksiin? Onko kansainvälistymisen yhteydessä odotettavissa yliopistojen laajentumista ulkomaille? Tarvitaanko kaupallisuuden käsitteen uudelleenmäärittelyä lisääntyvän yritysyhteistyön vuoksi? Merkitseekö lisääntyvä infrastruktuuriyhteistyö yhteisiä kirjastoja? Keskustellaan katsauksesta. Arja Tuuliniemi kertoi kustannustoimialan muutoksista. Kustantajien määrä markkinoilla vähenee ja yhdistyvät yritykset yhdenmukaistavat toimintojaan ja karsivat päällekkäisyyksiä. Tämä voi lehtipakettien osalta merkitä hintojen nousua. Kustannustoimialan siirtyminen elektroniseen julkaisemiseen asettaa pienet kustantajat haasteen eteen: lisäävätkö ne yhteistyötä muiden kustantajien kanssa, kehittävätkö omaa teknistä infrastruktuuriaan vai onko edessä yrityskauppa. Globalisaatio kustannustoimialalla näkyy mm. tuotannon (paino, digitointi) siirtämisenä alhaisempien tuotantokustannusten maihin. Aineistojen käyttö on myös kasvanut nopeasti maissa, joissa painettuja lehtiä on tilattu vähän. Käytön kasvu mm. Aasiassa on ollut nopeaa. Kustantajat kehittävät uusia hinnoittelumalleja, joissa aineiston hinta ei perustu enää painettujen tilausten arvoon ja joissa aineistojen käyttö on yhtenä merkittävänä hinnoittelutekijänä. Käyttötilastoista tulee entistä tärkeämpiä. Huolestuttava piirre FinELibin kannalta on se että joillakin aiemmin luotettavia tilastotietoja toimittaneilla kustantajilla on viime aikoina ollut vaikeuksia tilastojen toimittamisessa. Kustantajien ja kirjastojen yhteinen kansainvälinen hanke Project COUNTER toimii aktiivisesti ongelmien poistamiseksi. Vapaista verkkojulkaisuista (Open Access) keskustellaan aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa ja OA:lla on sekä puolustajia että vastustajia. Kustantajista osa on luonut omia Open Access malleja, osa on tuonut julki huolensa Open Accessia tukevien hankkeiden vaikutuksesta markkinoihin.

3 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 3/ (8) Mirja Iivonen ja Kristiina Hormia-Poutanen kertoivat, että tutkimusta rahoittavat tahot haluavat edistää tutkimustulosten leviämistä tukemalla Open Access julkaisemista. FinELibin on tärkeää seurata rinnakkain kaupallista ja ei kaupallista kustannustoimintaa. Hannele Niemi piti myös seurantaa tärkeänä ja että hintojen kehittymisestä olisi hyvä saada tietoa. Hannele Hermunen kertoi, että opetusministeriön Open Access -työryhmä on antanut suosituksia, jotka lähtivät ministerin allekirjoituksella eri tahojen noudatettaviksi ja tilannetta seurataan. Arja Tuuliniemi totesi aikuis- ja täydennyskoulutukseen, avoimeen yliopistoon, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten rakenteelliseen kehittämiseen ja tilauskoulutukseen liittyvillä valtiovallan päätöksillä olevan vaikutuksia FinELib-konsortion toimintaan. Käytiin keskustelua päätösten mahdollisista vaikutuksista. Mauri Ylä-Kotola ei uskonut yliopistolain muutoksen suoranaisesti vaikuttavan FinELibin toimintaan. Todettiin, että täydennyskoulutus ei ole FinELibin aineistohankinnan piirissä. Elinikäisen oppimisen strategian kannalta täydennyskoulutuksen merkitys tulee jatkossa korostumaan. Arja Tuuliniemi kertoi, että täydennyskoulutuksen lisääminen aineistohankinnan piiriin on ongelmallista kurssien laajan kirjon vuoksi, joidenkin koulutusten ollessa hyvin lähellä kaupallista toimintaa. Mirja Iivonen kertoi, että avoimen yliopiston opiskelijoiden mukaantulo FinELibin aineistohankinnan piiriin on aiheuttanut sen, että yliopistoissa on mietittävä miten asia teknisesti järjestetään varsinkin lyhyiden opiskelujaksojen osalta. Mauri Ylä-Kotola totesi, että yhdistelmäkoulutukset tulevat lisääntymään ja aineistojen käyttö saattaa muodostua ongelmaksi liikkuvan opiskelijan kannalta. Koska tilauskoulutus on kaupallista toimintaa, on otettava uudelleen arvioitavaksi, onko kyseessä aineistoluovutus kolmannelle osapuolelle. Suomessa yritysten ja kansainvälisten järjestöjen odotetaan olevan tilauskoulutuksen käyttäjiä ja tämä voi mahdollisesti vaikuttaa ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuasiaan. Mauri Ylä-Kotola pohti tullaanko tutkimuksen kustannukset ottamaan huomioon opetuksessa, kun yliopistolain mukaisesti yliopisto-opetus perustuu tutkimukseen. Mirja Iivonen ja Hannele Niemi totesivat, että tilauskoulutukseen liittyvistä kirjastokustannuksista tulee olla tieto mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Timo Luopajärvi mainitsi lisääntyvän infrastruktuuriyhteistyön tuovan varmuudella yhteisiä kirjastoja. Pirkko Nuolijärvi mainitsi, että ehdotukset tutkimuslaitoskentän rakenteelliseksi uudistamiseksi on tehtävä ensi vuoden loppuun mennessä. Mauri Ylä-Kotolan mukaan Suomessa tarvitaan innovaatiojärjestelmäremonttia erillistutkimuslaitosten osalta, sillä jokainen laitos on kehittynyt hyvin itsenäisesti. Hannele Hermunen ja Kristiina Hormia-Poutanen korostivat, että kirjastosektorin pitää olla ennakoivasti aktiivinen. Laskelmien tulee olla tarkkoja. 4 Kustannustenjakomallin aineistot FinELib-konsortion hankkimista aineistoista jaetaan lisenssikustannukset konsortion sisäisen kustannustenjakomallin mukaan yhdeksässä aineistossa (ABI Inform, ACS, Blackwell, IEL, Academic Source Elite / Business Source Elite, Emerald, SpringerLink ja Wiley). Kustannustenjakomalli luotiin, koska haluttiin korjata painettujen lehtien tilauskantaan perustuvan hinnoittelun vääristymää. Kustannustenjakomallin parametreina ovat aineistojen käyttö (painokerroin 0.6) sekä organisaatioiden henkilökunnan (painokerroin 0.3) ja opiskelijoiden (painokerroin 0.1) määrät (FTE-luku). Kustannustenjakomallia on ollut luomassa työryhmä, jossa on ollut edustus kaikilta kirjastosektoreilta (lukuun ottamatta yleisiä kirjastoja joita malli ei koske). Kaikki sektorit ovat hyväksyneet mallin. Liitteenä kustannustenjakomallin periaatteet (Liite 1)

4 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 3/ (8) Mallissa mukana olevissa aineistoissa on tapahtunut muutoksia hinnoittelussa ja tilastoinnissa, mikä aiheuttaa mallin aineistojen uudelleenarviointia. Mallin käytöstä on myös aineistoittain saatava riittävä hyöty (esim. riittävästi tilaajia), jotta mallista aiheutuva lisätyö on perusteltavissa. Uusissa aineistoissa pyritään ottamaan käyttöön uudet kustannustenjakoperiaatteet heti ensimmäisestä kaudesta lähtien. Sovelletaan konsortion sisäistä kustannustenjakomallia vuoden 2008 alusta lukien seuraaviin aineistoihin joiden sopimus päättyy vuonna 2007: ABI Inform, Blackwell, IEL. Muutetaan IEL:n malli noudattamaan samoja painokertoimia kuin muissakin aineistoissa: käyttö 60 %, FTE 40 %. Uusista neuvoteltavina olevista aineistoista sovelletaan kustannustenjakomallia Lippincott- ja Taylor&Francis-ainestoihin mikäli aineistoista päädytään sopimukseen ja aineistoista saadaan käyttötilastoja. Elsevier-aineistoon ei sovelleta toistaiseksi kustannustenjakomallia. Aineistoista joiden sopimus päättyy vuoden 2008 lopussa, sovelletaan mallia Emerald- ja Springer-aineistoissa. ACS:stä, Academic Source Elite / Business Source Elitestä ja Wiley/Blackwellistä tehdään päätös vuoden 2008 aikana. Päätettiin hyväksyä esitys esitellyssä muodossa. 5 Avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulun aineistohankinta Opetusministeriö on esittänyt Kansalliskirjaston vuoden 2008 talousarvioon määrärahalisäystä avoimen yliopiston aineistohankintaan euroa ja avoimen ammattikorkeakoulun aineistohankintaan euroa. Päätetään, miten aineistotuki jaetaan avoimen yliopiston organisaatioiden kesken. Konsortioryhmän kokouksessa todettiin, että tuki tulee kohdentaa suhteessa avoimen yliopiston opiskelijamääriin. AMKIT-konsortio päättää yleiskokouksessaan avoimen ammattikorkeakoulun rahoituksen jaosta. FinELibin hankkimat aineistot ovat käytössä avoimessa yliopistossa ja avoimessa ammattikorkeakoulussa vuoden 2008 alusta lukien. Kohdennetaan rahoitus suhteessa avoimen yliopiston opiskelijamääriin (FTE). (Liite 2) Arja Tuuliniemi kertoi että asiaa on valmistellut FinELib-palveluyksikkö yhdessä avoimen yliopiston työryhmän kanssa. Työryhmä päätyi liitteen 2 mukaisiin FTE-lukuihin. Asiaa on käsitelty myös konsortioryhmässä. Hannele Hermunen toivoi käsitteellisiä täsmennyksiä. OPM-tuesta ei enää pidä puhua, sillä OPM antaa kertasumman Kansalliskirjastolle, joka on edelleen vastuussa FinELibin rahojen kohdentamisesta ja toiminnasta. Hannele Niemi mainitsi, että koska rahaa ei korvamerkitä, on ohjausryhmän velvollisuus valvoa rahan käyttöä.

5 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 3/ (8) Mauri Ylä-Kotolan mukaan asiasta on käyty keskustelua ja ohjausryhmän jäsenten näkemyksen mukaan varoja on Kansalliskirjastossa käytetty myös sellaisiin tarkoituksiin, jotka eivät ole olleet perusteltuja. Ylä-Kotola katsoi olevan perusteltua, että ohjausryhmä seuraa rahojen käyttöä Kansalliskirjaston päättäessä rahojen kohdentamisesta. Ohjausryhmä voi antaa suosituksia rahojen käytöstä, mutta Kansalliskirjasto johtosääntönsä mukaisesti jakaa rahat käyttötarkoituksen mukaisesti. Päätettiin hyväksyä määrärahan jako esityksen mukaisesti. 6 Kansalliskirjaston aineistotuen kohdentaminen vuodesta 2008 lähtien Opetusministeriön osoittama määräraha Kansalliskirjaston budjetissa yliopistojen aineistohankintaan on pysynyt samalla tasolla usean vuoden ajan lukuun ottamatta humanistisille ja yhteiskuntatieteellisille aineistoille myönnettyä hankerahoitusta vuosina Tuki kohdistuu aineistoihin, joita on alettu hankkia toiminnan alussa ja joita silloin oli tarjolla. Uusiin aineistohankintoihin tukea ei ole myönnetty. Monitieteisten aineistojen tuki on 70 % ja tieteenalakohtaisten aineistojen tuki 50 %. Vuodesta 2007 alkaen valtion talousarviossa Kansalliskirjastolle osoitetaan toimintamenomääräraha omalla momentilla. FinELib-rahoitusta ei ole erikseen korvamerkitty. Vuoteen 2006 asti opetusministeriön ja Helsingin yliopiston välisessä tulossopimuksessa oli Kansalliskirjaston rahoituksesta tältä osin määritelty: sis. elektroninen kirjasto 3M Aineistotarjonta on kasvanut merkittävästi kymmenessä vuodessa. Perusaineistoselvitys nosti esiin aineistoja, joita pidetään tärkeinä, mutta joille ei kohdistu aineistotukea. Prosenttimääräinen tuen tarkka budjetointi on mahdotonta valuuttakurssivaihteluiden ja vuosittaisten hinnankorotusten vuoksi. Rahoitusmallin muuttamiseen kohdistuu paineita ja nyt on hyvä ajankohta alkaa valmistella keskitetyn rahoituksen uudelleenkohdentamisesta. Muutoksen valmistelu on tehtävä huolella ja varattava siihen aikaa. Jakoperiaatteiden tulee olla oikeudenmukaisia eri yliopistojen näkökulmasta. Uudistuksen yhteydessä on mahdollista miettiä tuen uudenlaisia jakomahdollisuuksia. Tuki voidaan kohdentaa esim. aineistoittain (mm. tieteenaloittain, perusaineistot) tai yliopistoittain (mm. FTE). Ammattikorkeakoulut jakavat tuen vuosittain. AMKIT konsortio päättää yleiskokouksessaan miten vuoden 2008 tuki jaetaan. Vuonna 2008 on käytettävissä yliopistojen aineistohankintaan tukea 2,4 milj. euroa. Kohdennetaan Kansalliskirjaston yliopistoille vuodelle 2008 myöntämä tuki saman määräisenä (EUR) ja samoihin aineistoihin kuin vuonna 2007 lukuun ottamatta kolmea aineistoa joiden osalta tuen tasoa vähennetään (80 % > 70 %, 70 % > 50 %). (Liite 3). Vuonna 2007 aineistoihin oli käytettävissä jonkin verran myös edellisiltä vuosilta siirtynyttä tukea mitä ei vuonna 2008 enää ole (Liite 3b). Monivuotisissa sopimuksissa, joiden sopimuskausi jatkuu vuonna 2009, tuki säilyy samalla tasolla kuin vuonna Keskustellaan vuoden 2009 aineistotuen jakoperiaatteista. Käynnistetään valmistelu keskitetyn rahoituksen uudelleenkohdentamiseksi. Nimetään uudistusta valmistelemaan työryhmä, jonka tehtävänä on tehdä esitys rahoituksenjakomallin periaatteiden uudistamisesta vuoden 2009 alusta lukien. Esitys tulee tehdä mennessä. Työryhmän esityksen pohjalta FinELibin palveluyksikkö tekee tarvittavat laskelmat yliopistoittain/aineistoittain. Arja Tuuliniemi kertoi, että aineistojen jakoperiaatteisiin esitetään vuodelle 2008 kohtalaisen pientä muutosta, jossa neljältä aineistolta poistetaan tuki ja siirretään Elsevierille.

6 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 3/ (8) Muutosesitys perustuu FinELibin perusaineistotyöryhmän työskentelyyn. Vuodesta 2009 lähtien esitetään suurempaa muutosta ja tätä varten yliopistokirjastojen neuvosto on nimennyt työryhmän. Mirja Iivonen kertoi tähänastisen tuen jakoperiaatteen pohjautuvan historialliseen käytäntöön, jonka muuttamiseen ei aiemmin ole ollut välinettä. Perusaineistoselvityksen myötä mm. Elsevierin merkitys nousi esiin. Hannele Niemi piti perusaineistotyöryhmän selvitystä erittäin hyvänä. Käytettävissä olevan 2,4 milj. aineistomäärärahan on ajateltu olevan korvamerkittyä rahaa, mutta näin ei ole. Edellisen vuoden siirtyvä erä ei palautunut FinELibin käyttöön. Ohjausryhmän tulisi käydä periaatekeskustelu onko mahdollista valvoa rahan oikeudenmukaista kohdentamista. Hannele Hermunen halusi korostaa, että kyse ei ole opetusministeriön tuesta vaan kansalliskirjastolle osoitetusta määrärahasta. Vuoden 2007 budjetista lähtien Kansalliskirjaston momentilla ei ole erikseen korvamerkittyä FinELib-rahaa. Vuoteen 2006 asti rahoitus oli 3 milj.. Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola katsoi että asian luonteen ja sen herättämän keskustelun vuoksi on perusteltua kutsua Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm seuraavaan ohjausryhmän kokoukseen kuultavaksi. Ohjausryhmä pyytää selvitystä vuoden 2006 korvamerkityn siirtomäärärahan käytöstä ylikirjastonhoitajalta. Ylikirjastonhoitaja kutsutaan kuultavaksi seuraavaan FinELibohjausryhmän kokoukseen. 7 FinELib-konsortion toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita 7.1 FinELib-konsortion jäsenorganisaatioiden yhdistymiset/tiivistynyt yhteistyö Konsortion jäsenorganisaatioissa on lähivuosina tapahtumassa uudelleenorganisoitumista, jolloin syntyy organisaatioiden yhteenliittymiä ja uusia yhteistyömuotoja. FinELibkonsortio on valinnut rakenteellisen kehittämisen pilottihankkeiksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun, Metropolian (Stadia ja Evtek) ja Itä- Suomen yliopiston (Joensuu-Kuopio), joiden avulla kartoitetaan muutosten vaikutuksia aineistolisensseihin ja konsortion toimintaan. Pilottihankkeiden kirjastonjohtajien kanssa on keskusteltu heinä-elokuussa ja keskustelujen perusteella on kartoitettu muutosten aikatauluja ja yhdistyvien organisaatioiden lisensiointiin liittyviä kysymyksiä. Arja Tuuliniemi kertoi uuden Metropolian näyttävän aineistohankinnan osalta selkeältä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun osalta on vielä epäselviä asioita mm. aikataulun ja kirjastojen hallinnoinnin osalta, duaalimalli säilynee. Uusien koulutusohjelmien vaikutusta aineistohankintaan pitää vielä tutkia. Itä-Suomen yliopiston osalta kyseessä on fuusio joka toteutuu mahdollisesti v Innovaatioyliopiston yhteinen kirjastotyöryhmä on perustettu syyskuussa, työryhmän tehtävänä on kartoittaa käytettävät ja hankittavat sähköiset aineistot. Keskusteluissa on noussut esiin toivomuksia hinta-arvioista eri vaihtoehdoille, mutta tämä ei ole resurssit huomioon ottaen mahdollista, sillä se merkitsisi kaksinkertaista neuvottelua kustantajan kanssa. Ari Rouvarin mukaan kirjastoteknologiassa tapahtuvat muutokset vaativat jonkin verran rahaa ja henkilötyötä, muutoin ne eivät ole ongelma. Ongelmallista kirjastoteknologian näkökulmasta on kahden erilaisen asiakaskunnan yhteenliittymä. Opiskelijalle voi tulla käyttöliittymän osalta ongelmia yhden kirjaston palvellessa kahta organisaatiota.

7 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 3/ (8) Ongelmaa ei synny kahden korkeakoulun yhdistyessä jos aineistot hankitaan koko organisaatiolle. Timo Luopajärven näkemyksen mukaan tämän ei pitäisi olla ongelma, sillä opiskelija tietää mistä saa tutkintonsa. Hannele Niemi katsoi että opiskelijan ei pitäisi tarvita tietää organisaatiotyyppiä käyttäessään kirjastopalveluita. Opiskelijalle joustavaan käyttöön tulee pyrkiä. Arja Tuuliniemi halusi nostaa vielä esiin Helsingin yliopiston ja Hankenin tiivistyneen yhteistyön, sekä Turun kirjastojen yhteistyön. Helsingin yliopiston ja Hankenin yhteistyöstä Hannele Niemi kertoi että tutkimuksen ja opetuksen yhdistämiseksi on perustettu yhteistyöryhmä. Mirja Iivonen kertoi että Tampereen yliopistossa lisensioidaan aineistoittain koko yliopistolle eikä se tuota ongelmia. Mauri Ylä-Kotola piti mahdollisena että Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun yhdistymisessä kaikki aineistot lisensioidaan molemmille korkeakouluille. Todettiin että tiedon ovet tulee pitää auki eikä sitoa tiettyjä aineistoja tietyille ryhmille. Kristiina Hormia-Poutanen korosti aineistohankinnan henkilöresurssien rajallisuutta ja sen merkitystä hankintoihin. Kuitenkin tutkimusta tukevien perusaineistojen saatavuus on taattava. Arja Tuuliniemi kertoi että kansainvälisiä kokemuksia vastaavissa yhdistymisissä hyödynnetään. 7.2 FinELibin aineistoneuvottelut vuodelle 2008 FinELibin aineistoneuvotteluissa vuodelle 2008 on mukana 14 uutta aineistoa ja yli 30 uusittavaa aineistosopimusta. Kustantajien kanssa neuvotellaan myös yhdistymisten vaikutuksista sopimuksiin. (Liite 4) 7.3 Nellin ajankohtaisia asioita 8 Tiedotusasiat Ari Rouvari kertoi Nelli-portaalin kehitystyön ajankohtaisista asioista (Virtuaali-Manda, E- oppimisympäristö, Web 2.0-palvelut). Tämän kesän aikana on hankittu uusi palvelin, jossa toimivat Nelli-portaali, Armas- ja Linnea-kirjastojärjestelmät. Laskentakapasiteetti on riittävä ja käyttö on kaksinkertaistunut tänä syksynä. Tässä kuussa ylittyy miljoonan haun raja. Laskentatehoa on varaa nostaa vielä 50 % nykyisestä. Yleisten kirjastojen yhteisluettelo on tehty virtuaalisesti Nelliportaalin monihakumenetelmällä. E-oppimisympäristöt Kirjasto 2.0-palvelu on valmiina sisältäen oheisaineistot. Pilotointia testataan toistaiseksi Turun yliopiston ja Stadian kanssa. Taideteollinen korkeakoulu on myös osoittanut kiinnostusta. Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskuksessa pohditaan miten asiaa tullaan markkinoimaan opettajille. Web 2.0 palvelut on otettu käyttöön asiakkaalle Nellissä eli asiakas voi siirtää minkä tahansa tietokantaryppään omalle selaimelleen. Lähes kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut halusivat ottaa palvelun käyttöön. Kristiina Hormia-Poutanen halusi korostaa vielä sitä että Nelli on maailman aktiivisimmin käytetty hakuportaali.

8 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 3/ (8) 8.1 Pohjoismainen kokous , Helsinki Kyseessä on aineistohankinnan asioita käsittelevä kokous joita pidetään 1-2 kertaa vuodessa. 8.2 Kansainvälinen kustannustoimialaseminaari , Helsinki Seminaarissa käsiteltiin sekä kaupallista että vapaata verkkojulkaisemista. 8.3 IGeLU (The International Group of Ex Libris Users) konferenssi , Brno, Tšekin tasavalta Seminaarin aiheita olivat kirjastojärjestelmät ja portaalit. 9 Ohjausryhmän seuraava kokous Ohjausryhmän seuraava kokous on sovittu pidettäväksi klo Muut asiat 11 Kokouksen päättäminen Muita asioita ei tullut esiin. LIITTEET Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Liite 1: Kustannustenjakomallin periaatteet Liite 2: Avoimen yliopiston aineistomääräraha Liite 3: Yliopistojen aineistomäärärahan jako vuonna 2008 Liite 3b: Tuen osuus FinELib-aineistoissa 2007 Liite 4: Neuvoteltavat aineistot vuodelle 2008 ( > Aineistot > Tietoa aineistoista > Neuvoteltavat aineistot)