Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2krs, Huone C222

Transkriptio

1 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 2/ (8) OHJAUSRYHMÄN PÖYTÄKIRJA 2/2009 Aika klo Paikka Läsnä Esittelijä Kansalliskirjasto, Fabianian kokoushuone, Yliopistokatu 1, 2krs, Huone C222 Mauri Ylä-Kotola, rehtori, Lapin yliopisto, puheenjohtaja Kristiina Hormia-Poutanen, kirjastoverkkopalveluiden johtaja, Kansalliskirjasto Marja Malminen, kirjastotoimenjohtaja, Lahden kaupunginkirjasto Hannele Niemi, vararehtori, Helsingin yliopisto, poistui klo Riitta Lähdemäki, palvelupäällikkö, Tietoratkaisut VTT (Pirjo Sutelan sijaisena) Iris Tahvanainen, tietopalvelupäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu Tapio Varis, professori, Tampereen yliopisto, poistui klo Anu Anthoni, taloussihteeri, Kansalliskirjasto, sihteeri Paula Mikkonen, suunnittelija, Kansalliskirjasto Asiantuntijat Ari Rouvari, pääsuunnittelija, Kansalliskirjasto Toni Vesterinen, suunnittelija, Kansalliskirjasto, poistui klo Kim Salmirinne, kauppatieteitten yo, Kauppakorkeakoulu, poistui klo Poissa Barbro Wigell-Ryynänen, kirjastotoimentarkastaja, OPM Kaisa Tamminen, taloussuunnittelija, Kansalliskirjasto Päivi Kytömäki, ylikirjastonhoitaja, Oulun yliopisto Anne Luoto-Halvari, ylitarkastaja, OPM Pirkko Nuolijärvi, johtaja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Timo Luopajärvi, pääsihteeri, ARENE ry Timo Kontio, hallituksen varapuheenjohtaja, SAMOK Esityslista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola avasi kokouksen klo ja totesi kokouksen päätösvaltaiseksi. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Esitys: Hyväksyttäneen pöytäkirja (Liite 1). Päätös: Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. 3. Lisensioinnin rakenteelliseen kehittämiseen liittyvä selvitys keskitetyn hankinnan kustannustehokkuudesta

2 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 2/ (8) FinELibissa toteutettiin kevään 2009 aikana yhteistyössä Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa projekti, jonka tavoitteena on selvittää FinELibin keskitetyn e-aineistonhankinnan kustannustehokkuus verrattuna hajautettuun hankintaan. Hanke on osa OPM:n korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen hanketta. Projektissa on vertailtu ja analysoitu keskitetyn ja hajautetun e-aineistohankinnan malleja kolmella osa-alueella: hankintaprosessin työkustannukset, aineistojen hankintahinnat ja e-aineistohankintaan liittyvät immateriaaliset eli aineettomat tekijät. Keskitetyn mallin osalta on selvitetty FinELib-konsortion toimintaa ja kustannuksia. Hajautetun mallin analysoinnissa on käytetty kahta case-organisaatiota, Oulun yliopistoa ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulua. Projektin loppuraportti valmistuu toukokuun puolivälissä. (Liite 2) Esitys: Toni Vesterinen esittelee hanketta. Keskustellaan hankkeesta. Toni Vesterinen esitteli projektin tavoitteita ja toteutusta. Projektin toteutus tuli mahdolliseksi sopivan yhteistyökumppanin löydyttyä Helsingin Kauppakorkeakoulun yrityspuolelta. FinELib-palveluyksiköstä mukana oli muutama henkilö, kauppakorkeakoulusta kaksi opiskelijaa projektityöntekijänä, ohjaajana jatko-opiskelija sekä projektikoordinaattori. Oulun yliopisto ja Haaga-Helia valittiin vertailevan tutkimuksen case-organisaatioiksi. Projekti, joka on osa OPM:n rahoittamaa RAKEhanketta, valmistui kaksi viikkoa sitten. Kim Salmirinne esitteli projektin vertailun käytännön toteutusta, tuloksia ja tutkimuksen rajoitteita. Tutkimuksessa case-kirjastot kyselivät kustantajilta aineistojen hintoja, mikäli he tilaisivat ne suoraan kustantajilta. Vastauksia vertailtiin konsortiohintoihin. Vertailun tuloksena saadun arvion mukaan hajautettu hankinta on 75 % keskitettyä kalliimpaa. Vertailussa oli vain osa aineistoista eikä kalliimmille aineistoille saatu hintaa. Laskentamenetelmänä käytettiin mm. keskiarvoa. Työkustannusten vertailun osalta voitiin todeta että asiakaskirjastojen työaikakustannukset olisivat 10 % alemmat hajautetussa hankinnassa kuin keskitetyssä hankinnassa. Tällöin vain asiakaskirjastot tekisivät työn. Rajoitteena oli vain kahden kirjaston arvio. Työn laatu ei näy tässä tuloksessa. Tulokseksi saatiin että keskitetty hankinta on kustannustehokkaampaa ja immateriaaliset hyödyt kuten asiantuntemus, sopimusten taso ja käyttöehdot merkittäviä. Tutkimusta tullaan jatkamaan myöhemmin. Keskustelussa todettiin että immateriaaliset hyödyt ovat merkittäviä keskitetyssä hankinnassa. Paula Mikkonen kertoi että projektin aikana keskusteltiin paljon työkustannuksista. Palveluyksikössä aineistoneuvotteluihin käytetään runsaasti aikaa riippumatta aineiston koosta. Ari Rouvari kertoi että keskitetystä hankinnasta on hyötyä myös käyttöpuolella. Se säästää resursseja ja mahdollistaa paremmin palveluidenkehittämisen yhdessä. Todettiin että yksittäisillä kirjastoilla ei ole samaa osaamista ja resursointia kuin palvelukeskuksella. Myöskään kokonaistyömäärä asiakaskirjastoissa ennen aineistojen hankintapäätöstä ei näy tutkimuksessa. Raporttiin oltiin tyytyväisiä ja immateriaalisten vaikutusten tärkeyden todettiin korostuvan suurten kustantajien kanssa käytävissä neuvotteluissa. Kristiina Hormia-Poutanen kertoi konsortioryhmältä tulleen positiivista palautetta ja tutkimuksen olleen palveluyksikön näkökulmasta avartava. Tulevaisuudessa palveluyksikössä tullaan panostamaan työajan käytön seurantaan.

3 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 2/ (8) Todettiin että tietojen saamisen vaikeus kalliimpien aineistojen osalta saattoi johtua kustantajien hämmennyksestä ja epäilyksestä konsortiosta irtautumisesta. Paula Mikkonen kertoi vielä että tutkimuksessa korostui Haltin merkitys asiakkaille. 4. FinELibin osavuosikatsaus vuoden 2009 toiminnasta Vuoden 2009 alkupuolella on vielä jatkettu vuonna 2008 käynnistettyjä sopimusneuvotteluja. Suurin osa vuoden 2008 sopimuksista on jo saatu valmiiksi. Uusien aineistojen (Scopus, World Development Indicators Online ja Suomen Mediaarkisto) neuvottelut on aloitettu. Koekäytön perusteella otetaan mahdollisesti neuvotteluihin mukaan myös Joanna Briggs Institute ja DigiZeitschriften. Lisäksi käynnistetään Sage Research Methods Online -aineiston neuvottelut. Taylor & Francis Online Journals ja ArtStor -aineistoista jatketaan neuvotteluja vuodelle Uusittavia aineistoja vuodelle 2010 on 78 kpl ja kilpailutettavia aineistoja n. 3-5 kpl. Kirjastojen ilmoittautumisia konsortiolaajennuksiin pyydetään Haltin kautta toukokesäkuun aikana. Lisensioinnin rakenteelliseen kehittämiseen liittyen on priorisoitu ensimmäisen vaiheen kehittämiskohteet. Näitä ovat lisensiointi osaorganisaatioille, organisaatiorajat ylittävät lisenssit opiskelija- ja tutkijaryhmille ml. maksullinen koulutus ulkomailla, aikuis- ja täydennyskoulutettavien aineistolisenssit sekä lisensiointi yhteiskirjastoille. Kirjastoja pyydetään ilmoittautumaan näihin priorisoituihin osaalueisiin pilotointikohteiksi kesän aikana. Keskitetyn lisensioinnin kustannustehokkuutta selvittävä hanke valmistuu alkukesällä Myös aineistojen kilpailutusprosessia arvioidaan vuoden 2009 aikana. (Liite 3). Liitteenä FinELibin talousraportit tilanteesta (liitteet 4-6) ja vuoden 2009 budjetoimattoman määrärahan käyttösuunnitelma (liite 7). Esitys: Paula Mikkonen esittelee osavuosikatsauksen, Ari Rouvari Nelli-portaalin osuuden ja Kaisa Tamminen talousraportit. Keskustellaan katsauksesta ja raporteista. Paula Mikkonen kertoi että raportti on laadittu toimintasuunnitelman pohjalta. Keskeinen hanke on lisensioinnin rakenteellisen kehittäminen. Kesällä 2008 kirjastoille tehtiin verkkokysely kirjastojen toiveista keskitetyn lisensioinnin suhteen. Kyselyn tulokset osoittavat, että FinELibin jäsenorganisaatiot toivovat nykyistä räätälöidympää verkkoaineistojen hankintaa. Tärkeimpänä toiveena nousi toive saada lisenssejä osaorganisaatioille. Toiveena oli myös saada organisaatiorajat ylittäviä lisenssejä, uusia asiakasryhmiä mukaan FinELibin piiriin, kansallisia lisenssejä sekä laajentaa lisenssejä kaupallisen käytön suuntaan. Palveluyksikkö priorisoi kehittämiskohteet ja listasi niihin liittyviä haasteita. Osa-organisaatioille lisensiointi on haasteellista sillä kustantajat haluavat todennäköisesti rajata aineistojen käyttöä osa-organisaatioille. Lisäksi hallinnolliset kustannukset ja työmäärä tulevat lisääntymään ja silloin joudutaan miettimään kustannushyötyä. Palveluyksikön kokoama raportti lisensioinnin rakenteellisen kehittämisen hankkeesta tulee liitteeksi OPM:n korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen raporttiin.

4 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 2/ (8) Aineistomäärärahan jaossa yliopistoille on otettu käyttöön uusi malli, jossa yliopistot itse ilmoittavat tuettavat aineistot palveluyksikölle. Mallista on saatu hyviä kokemuksia. Haltin kehittämisessä on edistytty hyvin. Se on informatiivisempi kuin ennen ja asiakasviestintää voidaan hoitaa sen kautta entistä paremmin. Sähköpostilistojen ylläpito on siirretty Haltiin, jolloin asiakaskirjastoilla on mahdollisuus itse päivittää yhteyshenkilötietojaan. FinELibin viestinnässä on panostettu myös mm. käyttöehtosivujen päivitykseen. Käyttäjä- ja asiakaskyselyiden valmistelu on aloitettu. FinELibin käyttäjäkysely tullaan yhdistämään Kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelujen yhteiseen kyselyyn. Yleisten kirjastojen etäkäytön edistämiseksi pyritään neuvottelemaan kustantajien kanssa malli, jossa yleisten kirjastojen asiakasrekisterissä oleville käyttäjille saataisiin etäkäyttöoikeus. Verkkoaineistojen kilpailutusprosessia kehitetään edelleen. Kilpailutukseen liittyvissä kysymyksissä on konsultoitu ulkopuolista asiantuntijaa. Keskusteltiin uuden yliopistolain tuomista muutoksista arvonlisäverotukseen. Arvonlisäverolakia ollaan uudistamassa ja tavoitteena on, että uusi laki tulee voimaan Vielä ei ole tiedossa mitä seurauksia uudella lailla on verkkoaineistojen hinnoitteluun. Hannele Niemi pyysi tarkentamaan, mitä toimenpiteitä lisensioinnin rakenteellisessa kehittämisessä on tehty. Paula Mikkonen kertoi että kirjastoilta on kysytty toivottuja muutoksia lisensiointikäytäntöön. Vastauksista on nostettu pilotoitavat kohteet. Ilman pilotointia on vaikea sanoa voidaanko esimerkiksi osaorganisaatioille lisensioida aineistoja. Ari Rouvari kertoi Nelli-portaalista. Nellin käyttötilastot tulevat Kansalliskirjaston puolivuotisraporttiin. Portaalin käyttö on kasvanut maltillisesti. MetaLibistä on asennettu uusi versio joka helpottaa ylläpitoa. Yhdysvalloissa on kehitelty uusi yksinkertainen, helppokäyttöinen avoimeen lähdekoodiin perustuva MetaLibin käyttöliittymä ja sen käyttöönottoa harkitaan. Kuluvalla viikolla sitä esitellään asiakkaille. Rakenteelliseen kehittämiseen liittyen on Itä-Suomen yliopistolle asennettu uusi MetaLib-instanssi. Samoin on tehty Tampereen ja Pirkanmaan amkien yhdistymiseen liittyen. Amerikkalainen bx-palvelu, johon on rakennettu suosituspalvelu, on käytössä globaalisti. Tätä on testattu ja saatu maksutta käyttöön puoleksi vuodeksi / vuodeksi. Asiakkaiden kanssa on keskusteltu mahdollisesta käyttöönotosta. bx- saadaan todennäköisesti jo tämän kevään aikana asennettua koekäyttöön ja syksyllä raportoidaan koekäytön kokemuksia. Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK)-hankkeessa on tavoitteena Nellin ja muiden kirjastopalveluiden parantaminen. Tänä keväänä on keskitytty kokonaisarkkitehtuuriin. Asiakasliittymiin on tehty toiminnalliset vaativuusmäärittelyt ja hankintamenettelyä valmistellaan. Hankinnassa on apuna CSC. Ensi vuoden maalishuhtikuussa voidaan allekirjoittaa sopimus, jonka jälkeen pilotoidaan ja tuotantokäyttö alkaisi Kirjastoverkkopalvelujen Yhteistyön infrastruktuuri -hankkeessa pyritään hyödyntämään sosiaalisen median työkaluja, kehittämään palveluita yhdessä, kahdensuuntaista viestintää helpottaen. Keskusteltiin oppimisympäristön Nelli-

5 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 2/ (8) integraation markkinoinnista verkkokurssien tekijöille ja siitä miten markkinointia tulisi edistää. Opetusteknologian kursseille ei ole yrityksistä huolimatta saatu Nellin esittelyä. Todettiin että Nellin esittely kirjastojen päätöksentekoelimissä voisi olla hyvä markkinointikeino. Mauri Ylä-Kotola kysyi, tullaanko KDK-hankkeeseen liittyen kuvallisen aineiston haussa käyttämään esim. hahmontunnistusmenetelmää. Ari Rouvari kertoi asiakasliittymän hakujen perustuvan kuvailevan metadatan käyttöön, mutta palvelujen kehittyessä myös kuvien haku muilla menetelmillä voisi olla mahdollista integroida asiakasliittymän palveluihin. Kristiina Hormia-Poutanen esitteli taloustilanteen. Hän kertoi että Haltin kehittämiseen tullaan yhä edelleen panostamaan. Lisäksi talouden seurantaa on tarkennettu. Hormia-Poutanen esitteli alustavan suunnitelman budjetoimattoman rahan kohdentamiseksi. Suunnitelmaan sisältyy mm. PCI-aineiston online-käytöstä aiheutuvia kustannuksia, keskitetyn hankinnan kustannusvaikutusten arviointiselvityksen jatkaminen ja kilpailutukseen liittyvät selvitykset. Suunnitelmassa on mukana myös palkkauskuluja ja koulutuskustannuksia sekä syksyllä Suomessa pidettävän ExLibris-käyttäjäryhmän IGeLu-kongressin kuluja. Kongressiin toivotaan mahdollisimman paljon suomalaisia osallistujia. Päätös: Päätettiin tehdä toivotut muutokset osavuosikatsaukseen. Todettiin että budjetoimattoman rahan suunnitelmat olivat hyvin perusteltuja. 5. FinELib-konsortion toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita 5.1 FinELibin taloushallinnossa tapahtuvia muutoksia v alkaen Uudistukset Helsingin Yliopiston/ Kansalliskirjaston/ FinELibin taloushallinnossa: a) Yliopistolain voimaantuloon liittyviä: - Siirtyminen valtion budjettitalouden ulkopuolelle - Määrärahojen jaosta budjetointiin - HY huolehtii itse maksuvalmiudesta - Kirjanpito muuttuu perusteellisesti, TA-tilit poistuvat - Arvonlisäverokäsittely muuttuu (liitteessä 7 lisätietoja liittyen e-aineistolisenssien arvonlisäverotukseen) b) Muita muutoksia: - Kokonaiskustannusmalli - Uudet järjestelmät Kaisa Tamminen esittelee FinELibin taloushallinnossa tapahtuvia muutoksia (liite 8) Kristiina Hormia-Poutanen esitteli taloushallinnon muutoksia. Hän kertoi, että yliopistolain voimaan tullessa ensi vuonna Helsingin yliopisto on luvannut huolehtia maksuvalmiudesta ja että aineistolaskutuksessa voidaan jatkaa entistä käytäntöä. Alv-lainsäädäntöä ollaan muuttamassa. Asiasta saadaan hallituksen esitys kesällä. Uusi laki tulisi voimaan Siten aiemmin Helsingin yliopiston kvestuurista

6 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 2/ (8) palveluyksikölle annettu ohjeistus siitä että alv-käytäntö jatkuisi ennallaan, ei päde. Todennäköistä on että lakimuutos aiheuttaa merkittäviä muutoksia ja arvonlisäverokustannukset tulevat nousemaan huomattavasti. Tieto vahvistetaan asiantuntijoilla ja selvitetään muutosten vaikutukset lisensiointiin. Kirjastoille tiedotetaan tarkemmin, kun asiasta saadaan lisätietoja. Keskusteltiin ammattikorkeakoulujen ja kuntien alv-käytännöistä ja kokemuksista. Asiaan tullaan palaamaan myöhemmissä kokouksissa. 5.2 Tutkimuslaitosten palvelusopimusten uudistaminen kaudelle Tutkimuslaitosten FinELib-palvelusopimukset päättyvät vuoden 2009 lopussa. Tutkimuslaitoksille esitetään uutta kolmivuotista sopimuskautta ajalle Tutkimuslaitoksia pyydetään ilmoittautumaan FinELibin asiakkaiksi syyskuun alkuun mennessä. Palvelusopimukseen ei tule muutoksia. Vuosittainen palveluhinta nousee n. 15 % sopimuskauden välillä, mutta siihen ei tule korotusta sopimuskauden sisällä (Liite 9). Palveluhinnan korotus on perusteltua siksi, että hintaan tuli korotus (5 %) viimeksi edellisen kolmevuotisen sopimuskauden alussa, mikä ei riittänyt kattamaan sopimuskauden aikana kohonneita kustannuksia. Palvelumaksuilla katetaan yhden lisensioinnista vastaavan suunnittelijan palkkauskustannusten lisäksi osa muista keskitettyyn palveluun liittyvistä kustannuksista (ml. aineistojen laskutus ja aineistokoulutusten järjestäminen, Halti-tietokannan ylläpito ja tiedotus). Paula Mikkonen esitteli palvelusopimusten uudistusta ja kertoi, että seuraava sopimusjakso on edellisen kaltainen eli 3-vuotinen ja rakenteeltaan sama. Jos konsortioon liittyy uusi tutkimuslaitos tai erikoiskirjasto, kyseinen asiakas maksaa kertaluonteisen liittymismaksun ja lisäksi organisaation koon ja lisenssisopimusten määrään mukaisen palvelumaksun. Vuotuinen palvelumaksu on n / vuosi / organisaatio. Kristiina Hormia-Poutanen kertoi, että palvelumaksun laskennassa on käytetty pohjana työhön liittyviäkustannuksia ja niiden perusteella vuosimaksun korotus sopimuskauden välillä on 15 %. Sopimuskauden sisällä vuosimaksu pysyy samana. Korotusta pidettiin perusteltuna, vaikka korotusprosenttia pidettiinkin osin korkeana. 5.3 Uutena asiana esityslistalle lisättiin: Kirjastokonsortion yhteinen palvelin Kristiina Hormia-Poutanen kertoi että CSC valtuutettiin hankkimaan ja ylläpitämään Linnea2-, AMKIT- ja Nelli-konsortioille palvelin OPM:n rahoituksella. Keväällä on neuvoteltu jatkosta. Pyrkimys on 3-vuotiseen sopimuskauteen, joka jatkossa muuttuisi 4-vuotiseksi. CSC:n laskuttamat kustannukset jakaantuvat sekä työ- että laitteistokustannuksiin. Työkustannukset ovat 65 % ja laitteistokustannukset 35 %. CSC raportoi toteutumisesta ja sen pohjalta on sovittu konsortion keskinäinen kustannustenjakomalli. Nellin osuus on kasvanut 10 %.. Lisäksi osana laitteiston hankintahintaa saatiin palvelimen huoltosopimus, joka on tähän asti ollut maksuton. Ensi vuodesta lähtien huoltosopimuksesta tulee maksuosuus konsortion jäsenille, jonka vuoksi kustannusten nousua on tulossa. Ensi vuoden huoltosopimusmaksu on melko vähäinen ja vuodesta 2011 alkaen summa tulee olemaan n Muut asiat

7 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 2/ (8) 7.1 OCLC:n linjaukset tietueiden käyttöoikeuksista Kristiina Hormia-Poutanen kertoo OCLC:n linjauksesta WorldCat-tietuiden käyttöoikeuksiin liittyen. OCLC julkisti OCLC Policy for Use and Transfer of WorldCat Records -dokumentin marraskuussa OCLC:n uudet linjaukset tietueiden käyttöoikeuksista ovat herättäneet keskustelua laajalla rintamalla. - OCLC Policy for Use and Transfer of WorldCat Records: - ARL:n (Association of Research Libraries) vastine ja lehdistötiedote - ARL:n raportti kokonaisuudessaan: Ad Hoc Task Force to Review the Proposed OCLC Policy for Use and Transfer of WorldCat Records. Final Report to the ARL Board ( ) - ICOLCin (The International Coalition of Library Consortia) kannanotto aiheesta: [ei ole vielä julkistettu]. ICOLCin kannanoton on allekirjoittanut myös FinELib. OCLC on luvannut huomioida saadun palautteen ja jatkaa linjauksien työstämistä. 7.2 International Coalition of Library Consortia (ICOLC) julkaisi tiedonannon, jolla haluttiin tuoda kustantajien tietoisuuteen se, miten talouden taantuman vaikuttaa maailmanlaajuisesti kirjastojen budjetteihin. Kustantajilta/välittäjiltä toivotaan joustavampia hinnoittelumalleja, jotka sallisivat kustannusten alentamisen ilman että aineistojen sisällöstä jouduttaisiin merkittävässä määrin luopumaan. Yli 100 ICOLCin jäsenorganisaatiota, FinELib mukaan lukien, on ilmaissut tukensa julkilausumalle. Julkilausuma on luettavissa verkossa osoitteessa: OPM:n korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen hanke, tilannekatsaus Kristiina Hormia-Poutanen esittelee OPM:n korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen hankkeen tilanteen. Lisensioinnin rakenteellisen kehittämisen hankkeesta valmistellaan väliraporttia OPM:n rakenteellisen kehittämisen raportin liitteeksi. Kirjastoja pyydetään ilmoittautumaan mukaan lisensioinnin rakenteellisen kehittämisen pilotteihin kesän 2008 aikana. Kaikilla FinELibin jäsenkirjastoilla on myös mahdollisuus kommentoida raporttia. Kristiina Hormia-Poutanen esitteli hankeen tilannekatsausta ja kertoi, että kevään aikana korkeakoulukirjastoilta pyydetyt kommentit raporttiluonnokseen on huomioitu nykyisessä raporttiluonnoksessa. OPM järjestää 2.6. raporttiin liittyen kuulemistilaisuuden. 3.6 on viimeinen ohjausryhmän kokous, jossa keskustellaan asiasta ja tehdään tarvittavat muutokset, jonka jälkeen lopullinen versio lähetetään lausunnoille. Kevään aikana on rakennettu visio-osaa. Siinä yhtenä tärkeänä asiana on digitalisoituminen, joka oletettavasti tuo lisää keskitettyjä palveluita. Toinen muutosvoima korkeakouluverkossa on suurempien toimintayksiköiden muotoutuminen.

8 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 2/ (8) Asiasta keskustellaan kesäkuun tilaisuuksien jälkeen. 7.4 FinELib-päivä FinELib-seminaarin teemana oli lisensioinnin rakenteellinen kehittäminen. Lorraine Estelle The Joint Information Systems Committeesta (JISC) esitteli JISCin piirissä tehtyjä lisensiointiratkaisuja, kuten kansallisia lisenssejä ja JISCin sisästä kustannustenjakomallia. Toisessa esityksessä hän kertoi JISCin e-kirjahankkeesta. Seminaarissa esiteltiin myös FinELibin lisensioinnin rakenteellisen kehittämisen hanketta, käyttöoikeustietojen välittämistä Haka-luottamusverkostossa, Jyväskylän ammattikorkeakoulun kokemuksia Shibboleth-autentikoinnista sekä Vaski-kirjastojen ja Tritonian kokemuksia. Paula Mikkonen kertoi FinELib-päivien esityksistä. Lorraine Estelle kertoi mm., että JISC on keskittänyt 20 suurimman aineiston neuvottelut Content Complete -nimiselle yhtiölle ja hoitaa itse vain muut pienemmät aineistot. JISC käyttää organisaatioiden välisessä kustannustenjaossa mallia, joka perustuu organisaatioiden saamaan tuen määrään. JISC on myös kehittänyt lisäkäyttäjäryhmille erillisiä lisenssejä (Additional Authorized User Licenses). 7.5 Uudet jäsenet kaudelle Palveluyksikkö lähettää syksyllä 2009 sektoreille pyynnöt nimetä uudet jäsenet konsortio- ja ohjausryhmiin sekä asiantuntiryhmiin kaudelle Ohjausryhmän seuraava kokous Seuraava kokous päätettiin pitää klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo LIITTEET Liite 1: Ohjausryhmän kokouspöytäkirja 1/2009 Liite 2: FinELibin loppuraportti Liite 3 Osavuosikatsaus 2009 Liite 4 FinELib BudjTot_vertailu_2007_2009_ pdf Liite 5 FinELib Budj Tot_ pdf Liite 6 FinELib BudjTot_vert_lyhyt_2007_2009_ pdf Liite 7 Vuoden 2009 jakamattoman määrärahan käyttösuunnitelma Liite 8 FinELib-talous 2010 Liite 9 Tutkimuslaitosten palveluhinnasto kaudelle