Kansalliskirjasto, Vallilan kiinteistö, Teollisuuskatu 23 A, 4 krs, huone B453

Transkriptio

1 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 1/ (8) OHJAUSRYHMÄN PÖYTÄKIRJA 1/2009 Aika klo Paikka Läsnä Esittelijä Kansalliskirjasto, Vallilan kiinteistö, Teollisuuskatu 23 A, 4 krs, huone B453 Mauri Ylä-Kotola, rehtori, Lapin yliopisto, puheenjohtaja Hannele Hermunen, opetusneuvos, OPM Kristiina Hormia-Poutanen, kirjastoverkkopalveluiden johtaja, Kansalliskirjasto, saapui klo13.02 Timo Luopajärvi, pääsihteeri, ARENE ry Marja Malminen, kirjastotoimenjohtaja, Lahden kaupunginkirjasto Pirkko Nuolijärvi, johtaja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, saapui klo Kaisa Sinikara, tieto- ja kirjastopalvelujohtaja, Helsingin yliopisto, Hannele Niemen sijaisena, poistui klo Pirjo Sutela, kehityspäällikkö, Tietoratkaisut VTT Iris Tahvanainen, tietopalvelupäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu Tapio Varis, professori, Tampereen yliopisto Barbro Wigell-Ryynänen, kirjastotoimentarkastaja, OPM Anu Anthoni, taloussihteeri, Kansalliskirjasto, sihteeri Arja Tuuliniemi, erikoissuunnittelija, Kansalliskirjasto Asiantuntijat Ari Rouvari, pääsuunnittelija, Kansalliskirjasto Kaisa Tamminen, taloussuunnittelija, Kansalliskirjasto Poissa Timo Kontio, hallituksen varapuheenjohtaja, SAMOK Päivi Kytömäki, ylikirjastonhoitaja, Oulun yliopisto Hannele Niemi, vararehtori, Helsingin yliopisto Esityslista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Hyväksyttäneen pöytäkirja (Liite 1). Päätettiin hyväksyä edellisen kokouksen pöytäkirja. 3. Kertomus FinELibin vuoden 2008 toiminnasta

2 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 1/ (8) Vuosi 2008 oli FinELib-konsortion jäsenille toimintaympäristön muutosten aikaa. Palveluyksikkö laati konsortion jäsenkirjastoille kyselyn aineistojen lisensiointiin vaikuttavista toimintaympäristön muutoksista. Kyselyn tavoitteena oli saada selville kirjastojen toimintaympäristöissä tapahtuvat muutokset ja kirjastojen näkemys muutosten tärkeydestä lisensioinnin kannalta. Kyselyllä kerättiin kirjastojen lisensiointiin liittyviä muutostoiveita. Organisaatioiden yhdistymiset jatkuivat kuluneena vuonna. Palveluyksikkö neuvotteli räätälöidysti aineistosopimukset uusille Metropolia- ja Novia- ammattikorkeakouluille ja aloitti aineistoneuvottelut vuonna 2010 aloittaville kolmelle uudelle yliopistolle (Aalto-yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, uusi Turun yliopisto). Tutkimuslaitosten yhdistymiset tapahtuivat varsin nopealla aikataululla. Stakes ja Kansanterveyslaitos yhdistyivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi ja Merentutkimuslaitos sulautui Suomen ympäristökeskukseen ja Ilmatieteen laitokseen. Myös näille uusille organisaatioille palveluyksikkö neuvotteli uudet sopimukset. Kunnissa tapahtui määrällisesti eniten muutoksia. Kuntien määrä väheni vuodenvaihteessa 2008/ kunnasta 348 kuntaan. FinELib tunnustettiin vuonna 2008 yhdeksi 24:stä tutkimuksen kansallisesta infrastruktuurista. Opetusministeriön käynnistämässä infrastruktuuriselvityksessä kartoitettiin kansallisia tutkimusinfrastruktuureja, osallistumista kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuureihin sekä laadittiin tiekartta uusista tarpeista. Palveluyksikkö toimitti mm. perusaineistotyöskentelyn yhteydessä kerättyä materiaalia täydennettynä hankkeen johtoryhmälle. Muistiorganisaatioiden järjestelmäarkkitehtuurihanke, jossa Kansalliskirjasto myös on mukana, hyväksyttiin Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle. Infrastruktuurihankkeen loppuraportti julkistettiin FinELib-konsortion käytössä olleiden aineistojen määrä pysyi samalla tasolla kuin vuoden 2007 lopulla, vain hakuteosten määrä hieman kasvoi (278 v. 2007, 319 v. 2008). Uusina aineistoina lisensioitiin Rakennustiedon kortistoja, lääketieteen LWW Total Access Collection -lehtipaketti ja venäläinen Integrum-aineisto. Aineistojen käyttö kasvoi edelleen vuonna Kokotekstiartikkelien käyttö lisääntyi 31 % edellisestä vuodesta: artikkelilatausten määrä kasvoi edellisvuodesta 2,6 miljoonaa ollen noin 11 miljoonaa artikkelilatausta vuonna Nelli-portaalin kautta tehtiin vuoden aikana 11 miljoonaa tiedonhakua. Tiedonhakujen määrät kasvoivat edellisvuodesta 29 %. Yliopistojen keskitetyn määrärahan jakomalli uudistettiin vuoden 2008 aikana. Valmisteluun nimetty työryhmä työskenteli tehokkaasti ja innovatiivisesti. Uusi määrärahan jakomalli hyväksyttiin yliopistokirjastojen neuvoston kokouksessa toukokuussa Vuonna 2008 Nelli-toimintayksikössä panostettiin Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK)-hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on tuottaa asiakasliittymä, joka helpottaa ja nopeuttaa elektronisten aineistojen ja kirjastoluetteloiden käyttöä. Hanke on Suomen muistiorganisaatioiden yhteishanke, joten samasta palvelusta saadaan myös museoiden ja arkistojen tietopalvelut. Vuoden aikana tehtiin asiakasliittymän hankesuunnitelma, pyrittiin yhteiseen tahtotilaan, jalkauduttiin museoihin ja arkistoihin, valmisteltiin vaatimusmäärittelyjä sekä esiteltiin vaihtoehtoisia ohjelmia ja palveluita.

3 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 1/ (8) Arja Tuuliniemi ja Ari Rouvari esittelevät FinELibin raportin vuodelta 2008 (Liitteet 2-3). Keskustellaan raportista ja tehdään raporttiin ohjausryhmän toivomat muutoksia. Arja Tuuliniemi, Ari Rouvari ja Kaisa Tamminen esittelivät FinELibin raportin vuodelta Ohjausryhmä keskusteli organisaatioiden yhdistymisten vaikutuksista ja siitä miten käyttäjämäärien lisääntyminen vaikuttaa aineistojen hintoihin. Arja Tuuliniemi kertoi, että hinnoittelumallien moninaisuuden vuoksi ei voi sanoa, miten organisaatioiden yhdistymiset vaikuttavat aineistojen hintoihin. Iris Tahvanainen totesi, että yhdistymisen vaikutuksesta aineistojen hintoihin pystytään kertomaan jotain vasta noin vuoden kuluttua yhdistymisestä. Kilpailutettujen aineistojen osalta ohjausryhmässä tuotiin esiin aineistojen toimittajan vaihtumisesta aiheutuvat käyttöliittymän vaihdokset. Todettiin, että käyttöliittymän vaihdos aiheuttaa organisaation sisällä paljon työtä, minkä vuoksi tarjousten vertailussa tulisi ottaa huomioon myös käyttöliittymä. Ari Rouvari kertoi, että yliopistot ovat suurin Nellin käyttäjäryhmä hakutilastojen mukaan ja että Nelli on ylivoimaisesti käytetyin Shibboleth-palvelu Suomessa. Kaisa Sinikara totesi, että Shibboleth-kirjautumislukuihin vaikuttaa se, että käyttäjän ei tarvitse kirjautua, jos hän jo on yliopiston verkossa. Tämä pitäisi ottaa huomioon lukuja tulkittaessa. Ohjausryhmässä keskusteltiin e-kirjojen hankinnasta ja käytöstä. Pirjo Sutela ehdotti, että ensi vuonna FinELib tilastoisi erikseen e-kirjojen käyttöä. Aineistojen hankinnasta Arja Tuuliniemi kertoi, että tänä vuonna kirjastot voivat esittää uusia aineistoja FinELibin hankittavaksi ja myös e-kirjoja voi esittää. E-kirjojen hinnoittelumallien todettiin olevan hankalia kirjastojen kannalta. Ohjausryhmässä todettiin myös, että yksittäisille kirjastoille on tarjottu e-kirjoja halvemmalla kuin konsortion kautta. Arja Tuuliniemi kertoi että vuoden 2008 aikana tehty Haltin kehitystyö alkaa näkyä kirjastoille tänä vuonna. Vuoden 2009 alussa on valmistunut mm. IP-osoitteiden hallinnoinnin automatisointi, määrärahan seuranta, valuuttakurssien syöttö sekä dokumenttien linkitykset Haltiin. Asiakasraportit valmistuvat vuonna Ari Rouvari kertoi että Nellin käyttöliittymä on loppukäyttäjille monimutkainen ja koulutusta vaativa. Kansallisen digitaalisen kirjaton asiakasliittymähankkeessa on ryhdytty tekemään yhtä käyttöliittymää kaikille aineistoille. Museot ja arkistot tulevat hankkeeseen mukaan. Tavoitteena on käytön helpottaminen. Viime vuonna tehtiin suunnitelmaa ja vaatimusmäärittelyä. Ohjausryhmä keskusteli Suomen ja FinELibin kansainvälisestä asemasta digitaalisessa osaamisessa. Todettiin, että digitaalisen osaamisen läpäisevyys Suomessa on suurempi kuin monissa muissa maissa. Suomessa kirjastojen toiminta perustuu kaikille avoimen kirjaston malliin, mikä ei ole itsestäänselvyys kaikissa muissa maissa. Yhteisölliset palvelut ovat vasta tulossa kirjastoihin, mutta informaatiolukutaidon opetus on kirjastojen perustyötä. Kaisa Tamminen esitteli vuoden 2008 taloutta ja määrärahojen käyttöä. Vuonna 2008 FinELib käytti vähemmän rahaa atk-ohjelmistoihin ja ylläpitoon sekä muihin kuluihin kuin vuonna Atk-kulujen aleneminen johtui palvelinuudistuksesta sekä dollarin edullisesta kurssista. Muiden kulujen väheneminen johtui henkilökunnan

4 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 1/ (8) koulutus- ja matkakulujen pienentymisestä. Ohjausryhmässä todettiin, että palvelukeskuksen kansallisen koulutusvastuun vuoksi jatkuva täydennyskoulutus on hyvin tärkeää, kuten myös alan kansainvälisiin konferensseihin osallistuminen. Ohjausryhmä esitti huolensa FinELibin rahoitusmallista vuonna 2010 ja Kansalliskirjaston rahoituksen vaikutuksesta muiden organisaatioiden saamaan rahoitukseen. Hannele Hermunen vakuutti, että FinELib on osa Kansalliskirjaston rahoitusta ja Kansalliskirjaston rahoitus säilyy jatkossakin erillisenä. Päätettiin lisätä raportin liitteeksi opetusministeriön ja Helsingin yliopiston välisen tulossopimuksen Kansalliskirjastoa koskeva liite, johon sisältyy FinELibin toiminnalle asetetut valtakunnalliset tavoitteet. 4. FinELibin toimintasuunnitelma 2009 FinELib-konsortion vuoden 2009 suurimpia haasteita on konsortion toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen. Vuonna 2008 korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen näkyi FinELib-konsortion toiminnassa ammattikorkeakoulujen yhdistymisinä. Organisatoriset muutokset painottuvat vuonna 2009 yliopistoihin. Vuoden 2009 aikana FinELib-palveluyksikkö neuvottelee aineistosopimukset kolmelle uudelle yliopistolle, jotka aloittavat toimintansa Uusien yliopistojen lisäksi valmisteilla olevassa uudessa yliopistolaissa säädetään yliopistojen hallinnosta, toiminnan rahoituksesta ja ohjauksesta sekä yliopistojen tutkimukseen ja opetukseen, opiskelijoihin ja henkilöstöön liittyvistä asioista. FinELib-konsortio varautuu yliopistolainsäädännön uudistukseen ottamalla huomioon lainsäädännön vaikutukset yliopistojen opetukseen ja tutkimukseen, taloushallintoon ja maksuvalmiuteen. Jäsenorganisaatioiden kirjastoille suunnattu kysely toimintaympäristön muutoksia vahvisti, että FinELibin jäsenorganisaatiot toivovat nykyistä räätälöidympää aineistohankintaa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään vuonna 2009 kun FinELibkonsortio laatii lisensioinnin toimintamallin, mallin soveltamisen aikataulun sekä määrittää keskitetyn ja paikallisen hankinnan työnjaon. Lisensioinnin toimintamallin määrittely on osa opetusministeriön asettamaa Rakenteellisen kehittämisen hanketta. Voimakas kansainvälistyminen koulutuksessa ja tutkimuksessa edellyttää, että kirjastot pystyvät tarjoamaan kansainvälisesti korkeatasoiset palvelut ja tietoaineistot opetukseen ja tutkimukseen. Vuoden 2008 lopussa valmistui kansallinen tutkimuksen infrastruktuurien kartoitus- ja kehittämishanke, jossa tunnistettiin 24 hanketta merkittäviksi kansallisen tason infrastruktuureiksi Suomessa. FinELib on yksi näistä infrastruktuurista. Muistiorganisaatioiden järjestelmäarkkitehtuurihanke, joka palvelee myös lisensioitujen aineistojen tarjonnan käytettävyyden parantamisessa, on hyväksytty uusien infrastruktuurien tiekartalle. Jää nähtäväksi, miten tunnistettujen kansallisten infrastruktuurien rahoitus turvataan. Yleisille kirjastoille elektronisen aineiston hankinnan ja käytön esteitä ovat olleet niukka suomenkielinen yleisten kirjastojen asiakkaille soveltuva aineisto ja käyttäjien vähäinen aineistojen tuntemus. Kirjastojen verkkopalvelujen yleistyminen on johtanut siihen, että yleisissä kirjastoissa ei enää riitä, että sähköisiä aineistoja voi käyttää kirjastoissa. Nyt edellytetään, että lisensioituja aineistoja voidaan

5 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 1/ (8) käyttää myös kotoa. Etäkäytön edellytyksenä on, että aineistosopimukset sallivat etäkäytön yleisten kirjastojen asiakkaille ja että kirjasto pystyy etäkäytön teknisesti toteuttamaan. FinELib-palveluyksikkö neuvottelee konsortion jäsenorganisaatioille vuonna 2009 aineistosopimukset noin 80 aineistosta. Nykyisten sopimusten uusintaneuvottelujen lisäksi vuonna 2009 aloitetaan neuvottelut myös kirjastojen ehdotusten perusteella konsortioneuvotteluihin valituista uusista aineistoista. FinELibin asiantuntijaryhmiin, konsortioryhmään ja ohjausryhmään valitaan uudet jäsenet seuraavalle toimikaudelle vuoden 2009 aikana. Vuoden 2009 aikana tehdään Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymähankkeen EU-kilpailutus ja ohjelmiston valinta, käynnistetään asiakasliittymän rakentaminen pilottihankkeena ja jatketaan hankkeen markkinointia kirjastoverkolle. Pyritään vaikuttamaan siihen, että kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut käyttävät autentikointiin Shibbolethia. Nelli-tunnis pyritään saamaan kaikkiin maakuntiin. Seurataan VETUMA-palvelun ja Arjen tietoyhteiskunta -hankkeen edistymistä, kuntalaisten autentikointifederaation kehittymistä ja osallistutaan mahdollisuuksien salliessa pilotointiin jonkin kunnankirjaston kanssa. Seurataan avoimen yhteisöllisen autentikoinnin (OpenID) kehitystä. Edistetään Nellin käyttöä erityisesti ammattikorkeakoulu- ja yleisten kirjastojen sektoreilla. Nellin oppimisympäristöintegrointia kehitetään ja markkinoidaan yhdessä oppilaitosten kanssa. Tehdään yhteistyötä Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskuksen ja virtuaaliyliopiston julkaisuarkistojen ja oppimateriaalien interoperabiliteetin kehittämiseksi. Nellin ylläpitoa ja kehittämistä jatketaan vuonna Arja Tuuliniemi ja Ari Rouvari esittelevät FinELibin toimintasuunnitelmaa vuodelle 2009 (Liitteet 4-5). Keskustellaan toimintasuunnitelmasta ja tehdään ohjausryhmän toivomat muutokset. Arja Tuuliniemi, Ari Rouvari ja Kaisa Tamminen esittelivät FinElibin toimintasuunnitelman vuodelle Keskusteltiin valtakunnallisten verkostojen ja hankkeiden keskitetystä rahoituksesta ja rahoituksen muutoksista vuonna Todettiin että rahoituksen muutos ei koske FinELib-toimintaa. Iris Tahvanainen kertoi, että Metropolian osalta Nellin käyttö on ollut viime vuonna erittäin vähäistä, koska portaalia on rakennettu uudelle organisaatiolle. Hän kertoi myös, että Metropoliassa ollaan kiinnostuneita käyttöliittymän keskitetystä ratkaisusta mieluummin kuin jokaisen organisaation räätälöimistä ratkaisuista. Kristiina Hormia toi esille korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen ja sen myötä syntyvät suuremmat yksiköt. Suuremmilla yksiköillä voi olla kiinnostusta toteuttaa nykyistä enemmän paikallisia hankkeita. On kuitenkin harkittava mitä Suomessa kannattaa tehdä keskitetysti, mitä paikallisesti.

6 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 1/ (8) Tapio Varis kysyi, onko FinELibin toimintasuunnitelma strategian mukainen. Hän myös muistutti, että strategiatyö on jatkuvaa työtä. Ylä-Kotola totesi, että toimintasuunnitelmassa voisi selkeämmin näkyä se, että toimintasuunnitelma on strategian lyhyen tähtäimen ulottuvuus. Todettiin, että strategian väliarviointi on tehtävä ennen vuotta Todettiin, että Kansalliskirjaston määrälliset tulossopimustavoitteet tulee sisällyttää toimintasuunnitelmaan. Kaisa Tamminen esitteli budjetin 2009 ja muutokset vuoden 2008 budjettiin. Vuoden 2009 budjetissa on ensimmäistä kertaa nyt mukana Vallilan kiinteistön tilakustannuksia. Kristiina Hormia totesi, että ohjausryhmän seuraavassa kokouksessa esitellään budjetissa vielä jakamattomalle summalle tarkempi suunnitelma. Keskusteltiin budjetin jakautumisesta sektoreittain ja todettiin todellisten kulujen seurannan olevan hankalaa. Budjetin laatimista sektoreittain pidettiin tärkeänä sillä rahoitus eri sektoreille tulee eri lähteistä. Työajan seurantaa sektorikohtaisen budjetoinnin apuna ei pidetty hyvänä menetelmänä, mutta jonkinlaista prosenttiperusteita tai käyttöindikaattoreihin perustuvaa jakoa pidettiin mahdollisina. 5. Infrastruktuurikartoitus Infrastruktuurikartoitus- ja tiekarttahankkeen johtoryhmä on luovuttanut loppuraportin opetusministeriölle. Raportissa todetaan, että hankkeen johtoryhmä on tunnistanut 24 hanketta merkittäviksi kansallisen tason infrastruktuureiksi Suomessa. FinELib on yksi näistä merkittävistä kansallisista infrastruktuureista. Muistiorganisaatioiden järjestelmäarkkitehtuurihanke, joka palvelee myös lisensioitujen aineistojen tarjonnan käytettävyyden parantamisessa, on hyväksytty uusien infrastruktuurien tiekartalle (Liite 6). Kristiina Hormia-Poutanen esittelee infrastruktuurikartoitus- ja tiekarttahankkeen johtoryhmän raporttia. Käydään keskustelua raportin merkityksestä FinELibkonsortiolle. Kristiina Hormia-Poutanen kertoi, että huhtikuussa 2008 oli kysely jossa kartoitettiin olemassa olevia infrastruktuureita ja tulevaisuuden infrastruktuureita. Kesällä oli kolme kansainvälistä paneelia Suomessa. Tiedotustilaisuus oli syksyllä ja loppuraportin julkistamistilaisuus 11. helmikuuta Rahoituksen saaminen on kiinnostavaa tulevaisuuden infrastruktuurihankkeille. Noin 55 milj. tasokorotus on nähtävästi tulossa vuoden 2011 mennessä. FinELibin saaminen mukaan hankkeisiin antaa aihetta tyytyväisyyteen. Keskusteltiin hankkeista. Ylä-Kotola totesi, että FinELibin käyttäjämäärät ovat mukaan valituista infrastruktuurihankkeista suurimmat. 6. Periodicals Contents Index (PCI) tietokanta Humanistis-yhteiskuntatieteellinen viitetietokanta Periodicals Contents Index (PCI) on hankittu koko FinElib-konsortion käyttöön kertaostona vuoden 1998 lopussa.

7 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 1/ (8) Tietokanta sisältää viitteitä yli 40 kielellä vuosilta /1996. Tietokantaan ei ole hankittu päivityksiä vuoden 2001 jälkeen päivitysten korkean hinnan vuoksi. Vuonna 2003 tietokanta konvertoitiin Voyager-tietokannaksi ja siitä lähtien se on ollut käytettävissä Kansalliskirjaston Voyager-palvelimelta. Tietokannan ylläpidon kustannukset ovat suuret suhteessa tietokannan vähäiseen käyttöön. Kustannuksia syntyy mm. palvelimen ja käyttöliittymän ylläpidosta sekä käytön rajaamisesta auktorisoiduille käyttäjille. Tietokannan ison koon vuoksi indeksointi vie runsaasti aikaa. Linnea2-konsortion uuden kustannustenjakomallin kehittämisen yhteydessä on noussut esiin PCI-tietokannan kustannukset ja kustannustenjako. Tietokannalla on ollut PCI-tilastojen mukaan käyttäjiä vuonna 2008 kuukausittain Eniten tietokantaa ovat käyttäneet Vaasan yliopiston, Haaga-Helian, Turun yliopiston, Joensuun yliopiston ja Helsingin kaupunginkirjaston käyttäjät. FinELib-konsortiolla on mahdollista siirtyä käyttämään PCI:tä ProQuestin uuden Periodicals Index Online (PIO) käyttöliittymän kautta lisämaksua vastaan. Konsortio voi myös hankki tietokannasta ajantasaisen version Periodicals Index Online (PIO) ja käyttää sitä ProQuestin palvelimelta. Konsortion on mahdollista jatkaa aineiston käyttöä Voyager-tietokantana jos kustannuksista päästään yksimielisyyteen. Konsortio voi myös luopua tietokannan käytöstä. Arja Tuuliniemi esittelee PCI-tietokantaa, sen hankintaa, käyttöä ja eri vaihtoehtojen kustannuksia (Liite 7). Ohjausryhmä päättää, miten PCI:n osalta edetään. Keskusteltiin tietokannasta ja todettiin että vaikka kustannukset ovat korkeat, ei siitä kannata luopua. Päätettiin aloittaa neuvottelut kustantajan kanssa aineiston käytöstä kustantajan palvelimelta. Käyttömaksu maksetaan keskitetyistä varoista enintään kahden vuoden ajan, minkä jälkeen tehdään päätös jatkosta. 7. Yliopistolakimuutoksen vaikutus FinELibin talouteen FinELibin ohjausryhmä toivoi kokouksessaan 4/2008, että FinELib-palveluyksikkö selvittää yhdessä Helsingin yliopiston kanssa, mitä vaikutuksia yliopistolakiuudistuksella tulee olemaan FinELibin talouteen. FinELibillä ja Helsingin yliopistolla oli aiheesta palaveri 6. helmikuuta Kokouksessa todettiin, että FinELib voi jatkaa nykyistä laskutuskäytäntöä, jolloin Kansalliskirjasto maksaa aineistolaskut ensin kustantajalle, minkä jälkeen Kansalliskirjasto laskuttaa aineistokonsortioon kuuluvilta organisaatioilta niiden osuudet laskusta. Mikäli Kansalliskirjaston rahavirtoihin tulee suuria muutoksia, niistä tulee ilmoittaa Helsingin yliopistolle. Arvonlisäveron osalta todettiin, että Kansalliskirjasto tulee maksamaan aineistoista bruttohinnan. Mikäli FinELib saa kustantajalta arvonlisäverollisen laskun, myös jäsenorganisaatioille lähetetään arvonlisäverollinen lasku. Palveluyksikkö tiedottaa kirjastoille niistä aineistoista, joista on odotettavissa arvonlisäverollinen lasku. Ulkomaisten aineistolaskujen osalta alv-käytäntö ei muutu. Kansalliskirjaston maksullisen toiminnan laskut tulevat sisältämään arvonlisäveron.

8 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 1/ (8) 8. Tiedotusasiat Arja Tuuliniemi esittelee yliopistolain muutoksen vaikutuksia FinELibin talouteen. Keskustellaan aiheesta ja päätetään mahdollisista lisäselvityksistä. Arja Tuuliniemi kertoi, että yliopistolain vaikutus FinELibin talouteen näkyy alvmenettelyn muutoksina. Muutamiin aineistoihin (Tenttu, Helecon) jotka ovat yliopistojen tuottamia ja joissa ei aiemmin ollut arvonlisäveroa se lisätään. Myös maksullinen palvelutoiminta tulee arvonlisäverolliseksi vuonna 2010 mikä merkitsee sitä, että erikoiskirjastojen palvelumaksuihin lisätään arvonlisävero. Kansalliskirjaston sekä jäsenkirjastojen tulee omissa organisaatioissaan huolehtia siitä, että kirjastojen budjetit sisältävät arvonlisäveron osuuden. 8.1 Ohjausryhmän kirje Kansalliskirjaston johtokunnalle Kansalliskirjaston johtokunta on käsitellyt kokouksessaan 4/2008 FinELibin ohjausryhmän johtokunnalle lähettämää FinELibin taloutta koskevaa kirjelmää. Liitteenä johtokunnan kokouspöytäkirja (Liite 8). 9. Muut asiat Hannele Hermunen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle. Hänen seuraajansa FinELibin ohjausryhmässä on Anne Luoto-Halvari. 10. Ohjausryhmän seuraava kokous Seuraava kokous päätettiin pitää klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo LIITTEET Liite 1: FinELib-ohjausryhmän 4/2008 kokouksen pöytäkirja Liite 2: FinELibin kertomus vuoden 2008 toiminnasta Liite 3: FinELibin budjetti/toteuma 2008 Liite 4: FinELibin toimintasuunnitelma 2009 Liite 5: FinELibin budjetti 2009 Liite 6: Infrastruktuurikartoitus- ja tiekarttahankkeen johtoryhmän raportti ( Liite 7: PCI-tietokanta ( Liite 8: Kansalliskirjaston johtokunnan 4/2008 kokouspöytäkirja ( 8.pdf )