Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 2/ (9) FinELib

Transkriptio

1 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 2/ (9) OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 2 / 2007 Aika klo Paikka Läsnä Esittelijä Kansalliskirjasto, Vallilan kiinteistö, Teollisuuskatu 23 A, 4. krs, huone B453 Mauri Ylä-Kotola, rehtori, Lapin yliopisto, puheenjohtaja Kristiina Hormia-Poutanen, kirjastoverkkopalveluiden johtaja, Kansalliskirjasto, poistui ennen kokouksen loppumista Päivi Keränen, hallituksen puheenjohtaja, SAMOK/HAMOK Päivi Kytömäki, ylikirjastonhoitaja, Oulun yliopisto Hannele Hermunen, opetusneuvos, OPM Timo Luopajärvi, pääsihteeri, ARENE ry Marja Malminen, kirjastotoimenjohtaja, Lahden kaupunginkirjasto Pirkko Nuolijärvi, johtaja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Hannele Niemi, vararehtori, Helsingin yliopisto, poistui ennen kokouksen loppumista Pirjo Sutela, kehityspäällikkö, Tietopalvelu VTT Iris Tahvanainen, tietopalvelupäällikkö, EVTEK ammattikorkeakoulu Barbro Wigell-Ryynänen, kirjastotoimentarkastaja, OPM Kaisa Sinikara, tieto- ja kirjastopalvelujohtaja, Helsingin YO, Hannele Niemen sijaisena osan kokousta Anu Anthoni, taloussihteeri, Kansalliskirjasto, sihteeri Arja Tuuliniemi, erikoissuunnittelija, Kansalliskirjasto Asiantuntijat Päivi Jokitalo, suunnittelija, Kansalliskirjasto Paula Mikkonen, suunnittelija, Kansalliskirjasto Ari Rouvari, pääsuunnittelija, Kansalliskirjasto Kaisa Tamminen, taloussuunnittelija, Kansalliskirjasto Poissa Tapio Varis, professori, Tampereen yliopisto Pirkko Nuolijärvi, johtaja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Päivi Keränen, hallituksen puheenjohtaja SAMOK/HAMOK 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola avasi kokouksen. Päätettiin käsitellä asiakohta 6 kohdan 3 jälkeen. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Kokouksen pöytäkirja lähetettiin sähköpostitse ohjausryhmän jäsenille ja varajäsenille. Kokouksessa sovittiin, että pöytäkirja hyväksytään sähköpostimenettelynä. Arja Tuuliniemi kertoi kohtaan 5 tulleesta täsmennysehdotuksesta koskien informaatiolukutaitohanketta. Päätettiin muuttaa kohta 5 ehdotuksen mukaiseksi. (Liite 1)

2 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 2/ (9) 3 FinELibin toiminnan puolivuotiskatsaus FinELib-konsortion toimintasuunnitelman projekteista valtaosa on käynnistetty. (Liitteet 2,3, 4). Toimintaympäristön muutosten ja tietoympäristön prosessien tunteminen Kustannustoimialamuutoksiin perehdytään järjestämällä konsortion jäsenille kansainvälinen kustannustoimialaseminaari syyskuussa Muut toimintaympäristömuutoksien seuraamiseen liittyvät toimenpiteet käynnistetään syksyllä. Asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen Elektronisten aineistojen käyttöä selvittävä verkkokysely toteutettiin huhtikuussa Uutta kyselyssä oli mm. se, että kysely suunnattiin ensimmäistä kertaa myös yleisten kirjastojen asiakkaille. Kyselyä on muokattu yhteistyössä Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen professoreiden, Tennesseen yliopiston professori Carol Tenopirin ja kirjastojen edustajista koostuneen työryhmän kanssa. Kyselyyn vastanneista erittäin/melko tyytyväisiä käytössään oleviin elektronisiin aineistoihin oli valtaosa yliopistojen ja tutkimuslaitosten vastaajista (85/88 %), ammattikorkeakoulujen vastaajistakin yli 60 % ja yleisten kirjastojen vastaajista noin puolet. Kustannushyödyt yhteiskunnassa Elektronisten artikkelien käyttökerran hinta lasketaan vuodelta 2007 vuoden 2008 alussa. Tieteellisten kirjastojen yhteistilastossa (KITT) julkaistaan vuoden 2006 luvut alkukesästä Kirjastoverkko on määritellyt perustietoaineistot tutkimuksen ja kansalaisen tarpeisiin ja tehnyt opetusministeriölle esityksen keskitetystä aineistohankinnasta. FinELibkonsortion jäsenorganisaatioiden kirjastoasiantuntijat tekemistä hankintaesityksistä valittiin neuvotteluun 15 aineistoa. Aineistojen käyttöä edistettiin järjestämällä keväällä kirjastojen henkilökunnalle 10 aineistokoulutusta kuudella eri paikkakunnalla. Käyttäjäkyselyyn vastanneista tutkijoista % on sitä mieltä, että elektronisten aineistojen käyttö on säästänyt heidän työaikaansa. Toimiva palveluyksikkö Palveluyksikkö on osallistunut Helsingin yliopiston laatutyöhön laatimalla prosessikuvauksen verkkoaineistojen keskitetystä hankinnasta. Palveluyksikkö hyödyntää laatuprojektin välineitä hankintaprosessin kehittämisessä. Aineistojen tilaus- ja asiakastietojen hallintatietokannan (Halti) kehitystyö on jatkunut koko kevään ajan. Haltin kehittämistä varten on perustettu työryhmä, jossa on asiakkaiden edustus. Työryhmän tehtävänä on tuoda esiin asiakkaiden tarpeet, kun Haltin asiakaskäyttöliittymää kehitetään. Kevään aikana tietokantaa on muutettu niin, että kunnankirjastot voidaan lisätä yksittäisinä tilaajina. Aineistoilmoittautumiset, jotka tähän saakka on pitkälti tehty manuaalisesti, on jatkossa tarkoitus toteuttaa Halti-tietokannan avulla. Aineistoilmoittautuminen on nyt testikäytössä. Palveluyksikkö selvittää asiakasorganisaatioiden toimintaympäristöjen muutosten vaikutukset konsortion toimintaan. Suurimmat vaikutukset tulevat olemaan aineistohankinnassa. Selvitettäviä asioita ovat mm. kuinka muutokset vaikuttavat lisensiointiprosessiin, palvelurakenteisiin ja aineistosopimuksiin ja onko muutoksilla vaikutusta portaaleihin tai tunnistautumistapoihin. Palveluyksikössä on laadittu suunnitelma siitä, miten selvitystyö etenee. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen FTE-lukujen laskentaperusteiden muutos sekä avoimen yliopiston ja avoimen ammattikorkeakoulujen mukaantulo edellyttävät palveluyksiköltä valmisteluja aineistoneuvotteluja varten. Myös yliopistokirjastojen keskitetyn rahoituksen kohdentamisen muutoksen valmistelu on aloitettu.

3 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 2/ (9) Kohdennettu viestintä Kirjastoverkon määrittelemistä perusaineistoista on tiedotettu rahoittajille ja muille keskeisille sidosryhmille sekä julkisuuteen. Tutkijoille, opettajille ja opiskelijoille suunnattu viestintä on konsortioryhmän syksyn kokouksen keskeinen aihe. Kansalliskirjaston verkkosivu-uudistus on viivästynyt ja tästä johtuen FinELibin uusia verkkosivuja ei ole vielä voitu julkaista. FinELib-esite on uusittu ja FinELibin strategiasta on tehty esite. Kokeilut ja pilotit Nellin integrointi Moodle-, WebCT- ja Opitma- oppimisalustoihin on aloitettu. Nellin asentaminen Oodiin siirtyy seuraavaan Oodi-versioon, joka julkaistaneen keväällä Etäkäyttö ja etätunnistaminen yleisillä kirjastoilla on toteutettu. Tällä hetkellä etäkäyttöä testataan Pohjanportti-portaalissa. Virtuaali-Mandan teko käynnistyy toukokuussa ja hankkeella on yleisten kirjastojen neuvoston tuki. Työ kestää 1-2 kuukautta riippuen järjestelmätoimittajien aikatauluista (Axiell ja ATP). Tuotantoon siirrytään todennäköisesti elokuussa. Digitaalisten palvelujen osaaminen kirjastoissa Yliopistokirjastoissa tehdään parhaillaan osaamistarvekartoituksia. Osaamistarvekartoitukset ovat mukana myös AMKIT-konsortion strategiassa. Nellin kirjasto 2.0 -sovellukset etenevät hyvin ja osa on jo testikäytössä. Tuotantoon siirryttäneen joidenkin palveluiden osalta kesän aikana. Esitys: Arja Tuuliniemi esittelee katsauksen vuoden 2007 toimintaan. Keskustellaan toiminnan puolivuotiskatsauksesta. Arja Tuuliniemi kertoi että syyskuussa järjestettävän kansainvälisen kustannustoimialaseminaarin ohjelma on nähtävillä FinELibin verkkosivuilla. Huhtikuussa toteutettuun elektronisten aineistojen verkkokyselyyn tuli yli 5000 vastausta. Vastausten analysointi on vielä kesken. FinELib on siirtynyt vuoden 2007 alusta laskuttamaan yksittäisiä kunnankirjastoja maakuntakirjastojen sijaan. Kevään aikana on kerätty yleisten kirjastojen laskutustietoja ja aineistolaskuja päästäneen lähettämään touko-kesäkuussa. Todettiin, että kuntien yhdistyessä laskutettavat kunnat taas vähenevät. Arja Tuuliniemi kertoi, kysyttäessä toisen asteen oppilaitosten ja peruskoulujen pääsystä aineistoihin kuntien kautta, että kyseiset oppilaitokset eivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kuulu FinELibin aineistohankinnan piiriin. Oppilaitosten opiskelijat voivat kuitenkin käyttää aineistoja paikalliskäyttäjinä kirjastoissa. Toisen asteen oppilaitoksista FinELibissä mukana ovat ne, joilla on yhteinen ylläpitäjä ja jotka ovat päättäneet hankkia aineistoja ammattikorkeakoulun lisäksi toiselle asteelle. Tiedotuksesta ja viestinnästä todettiin että se on konsortioryhmän syksyn kokouksen pääaiheena. Ari Rouvari kertoi Nelli-tiedonhakuportaalin kokeiluista ja piloteista. Nellin piloteissa sovelletaan ns. kirjasto 2.0-filosofian mukaisia palveluratkaisuja. Pyrkimyksenä on luoda uuden sukupolven tiedonhakuportaali, jossa asiakas valitsee itselleen sopivimmat käyttötavat ja palvelut.

4 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 2/ (9) Nellistä tehdään yhteensopiva verkko-oppimisalustojen kanssa (Moodle, WebCt ja Optima). Tavoitteena on että opiskelija saa helposti käyttöönsä opettajan verkkokurssiin valitsemat oppimateriaalit ja muun oheislukemiston. Palvelu siirretään tuotantokäyttöön syksyllä Myös seuraavasta Oodi-opintojärjestelmästä (kevät 2008) tehdään yhteensopiva Nellin kanssa. Yleisten kirjastojen etäkäyttö- ja etätunnistepalvelut ovat teknisesti toteutettuja ja niiden käyttö laajenee pikku hiljaa. Maakuntakirjastojen yhteisluettelo Virtuaali-Manda rakennetaan Nellillä. Virtuaali-Manda avataan elo-syyskuussa. Hannele Niemi totesi tämän olevan erinomainen edistysaskel ja toivoi tiedotuksen lisäämistä. Tiedotusta pitäisi suunnata myös opettajille ja ottaa esille myös virtuaaliyliopistossa. Ari Rouvari kertoi tiedotusta tehtävän ja todennäköisesti yhteistyötä tullaan tekemään Stadian opettajien kanssa. Iris Tahvanainen kysyi onko Nellin kirjasto sovellukseen tulossa koulutusta ja toivoi myös seminaaria aiheesta. Ari Rouvari kertoi, että tiedotusta yhdyshenkilöille annetaan ja yhdyshenkilöt tiedottavat eteenpäin sidosryhmilleen. Seminaari järjestetään syksyllä. 4 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen FTE-lukujen laskentatavan muutos FinELibissä on toiminnan alusta lähtien ollut käytössä FTE-lukujen laskennassa opetusministeriön kanssa sovitut laskentakaavat sekä yliopistoille että ammattikorkeakouluille. Opetusministeriö on ottanut käyttöön FTE-lukujen käytön osana korkeakoulujen tilastointia ja yliopistojen KOTA-tietokannassa luvut on julkaistu ensimmäisen kerran syksyllä FinELibin käyttämät FTE-luvut on yhdenmukaistettava opetusministeriön uusien lukujen kanssa. Tämä tarkoittaa FTE-lukujen kasvua ja todennäköisesti aineistojen hinnankorotuksia. (Liite 5) Esitys: Arja Tuuliniemi esittelee uudet FTE-luvut ja niiden laskennan perusteet. Otettaneen käyttöön opetusministeriön FTE-lukujen kanssa linjassa olevat uudet FTE-luvut vuoden 2008 alusta lukien. Arja Tuuliniemi kertoi FTE-luvuista ja niiden entisistä ja uusista laskentaperusteista. FTE tulee sanoista Fulltime equivalent, joka tarkoittaa kokopäiväisesti opiskelevia opiskelijoita. FTE-lukua käytetään aineistojen hinnan määrittelyssä osassa aineistoja. Kaikkia aineistoja ei kuitenkaan hinnoitella FTE-lukujen kautta. FinELib piti opetusministeriön kanssa palaverin, jossa selvitettiin miten OPM:n FTE-luvut KOTA-tietokannassa on laskettu. OPM:n FTEluvut ovat pohjalla FinELibin esityksessä uusiksi FTE-luvuiksi. FinELibin esityksessä on kuitenkin otettu huomioon KOTA-lukuja tarkemmin opiskelijoiden suorittamat opintopisteet. Esityksen mukaiset FTE-luvut eroavat paljon FinELibin nykyisin käyttämistä FTE-luvuista. FTE-lukujen muutos kasvattaa aineistokustannuksia. Keskusteltiin, onko olemassa muita perusteltuja kriteereitä millä KOTA-tietokannan FTElukuja voitaisiin alentaa. Todettiin, että lukujen välillä on oltava logiikka. Mauri Ylä-Kotola totesi hitaan käyttöönoton olevan kaikkien intresseissä. Todettiin, että joihinkin sopimuksiin liittyy ehto uusista hintaneuvotteluista jos aineistojen käyttäjämäärät muuttuvat kesken sopimuskauden. Hannele Hermunen totesi että OPM:n luku noudattaa kansainvälistä standardia. Mauri Ylä- Kotola esitti voisiko KOTA-tietokannassa olla kaksi FTE-lukua.

5 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 2/ (9) Pirjo Sutela kertoi että FTE-luvut ovat käytössä myös FinELibin sisäisessä kustannustenjakomallissa. Hän toi esiin tutkimuslaitosten huolen kustannustenjakomallin oikeudenmukaisuudesta, mikäli FTE-lukuja ei muuteta. Kaisa Sinikara toi esiin opintopisteiden lukumäärän huomioon ottamisen laskennassa. Arja Tuuliniemi totesi, että luvut jotka otetaan käyttöön, on saatava luotettavista lähteistä jotta laskentaa ei tarvitse tehdä vuosittain. Päätettiin perustaa alatyöryhmä valmistelemaan asiaa. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Päivi Kytömäki Oulun yliopistosta. Muut jäsenet ovat Hannele Hermunen OPM:stä, Iiris Tahvanainen EVTEK:stä ja Kaisa Sinikara Helsingin yliopistosta. Työryhmä valmistelee asiasta esityksen ohjausryhmän vuoden viimeiseen kokoukseen. 5 Perusaineistot Perusaineistojen määrittelytyön taustalla oli tarve saada kokonaiskuva FinELib-konsortion jäsenten elektronisen aineistojen tarpeista tavoitteena palvelujen kehittäminen. Perusaineistokartoitusta voidaan jatkossa käyttää apuna pyrittäessä lisäämään keskitettyä rahoitusta eri sektoreille sekä kohdennettaessa nykyistä keskitettyä rahoitusta aineistoille. Vuonna 2006 konsortion jäsenorganisaatioiden edustajista koottu työryhmä määritteli yhdessä kirjastosektoreiden kanssa kirjastojen asiakkaiden tarvitsemat perusaineistot. Työn tuloksena syntyi kaksi erilaista perusaineistokonseptia: kansainvälistä korkeatasoista tutkimusta tukevat aineistot ja perustietopaketti kansalaisten ja työelämän tarpeisiin. Kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen tukeminen on linjassa EU:n 7. puiteohjelman tavoitteiden ja Suomen kansallisten huippututkimustavoitteiden kanssa. Kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen aineistojen valinnassa on huomioitu mm. valtioneuvoston periaatepäätös (2005) julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä sekä tiedeja teknologianeuvoston strategia (2006). Kansalaisen perustietopaketti varmistaa kansalaisen tasa-arvoista tiedonsaantia ja mahdollistaa sen, että esimerkiksi opetuksessa käytettäisiin laadukasta verkkotietoa. Peruspakettiin on koottu suomalaista yhteiskuntaa ja kieltä kuvastavaa tietoa (mm. juridisia ja terveystiedon lähteitä), yleishyödyllistä tietoa (sanakirjoja, tietosanakirjoja) sekä kansallisia viitetietokantoja (Liite 6). Esitys: Perusaineistotyöryhmän puheenjohtaja Kristiina Hormia esittelee perusaineistotyön taustan ja tavoitteet sekä tahot joille perusaineistoista on tähän mennessä viestitty. Keskustellaan kirjastoverkon perusaineistoesityksestä ja siihen liittyvästä tiedotuksesta. Arja Tuuliniemi kertoi, että perusaineistotyöryhmä on laatinut listaukset perusaineistoista. Listausten perusteella laadittu kustannusarvio on ollut esillä Kansalliskirjaston ja OPM:n välisissä tulosneuvotteluissa. Ohjausryhmä toivoi perusaineistoista tarkempaa kustannusarviota. Päivi Kytömäki piti tärkeänä että tutkimusten infrastruktuuri tulisi ottaa esiin, sillä tutkimusaineisto on kaikille tarpeellista ja tutkimuslaitokset maksavat aineistot omista budjeteistaan. Mauri Ylä-Kotola esitti että kustannusarvio lähetettäisiin OPM:n kautta budjettiriiheen. Toivottiin myös kauppa- ja teollisuusministeriön tukea asialle.

6 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 2/ (9) 6 FinELib-konsortion toimintaan liittyviä ajankohtaisia asioita 6.1 FinELib-konsortion jäsenorganisaatioiden yhdistymiset/tiivistynyt yhteistyö Konsortion jäsenorganisaatioissa on lähivuosina tapahtumassa uudelleenorganisoitumista. Syntyy organisaatioiden yhteenliittymiä ja uusia yhteistyömuotoja. Tästä aiheutuu myös muutoksia FinELibin aineistohankintaan. (Liite 7) Esitys: Päivi Jokitalo esittelee tiedossa olevat lähivuosien yhteenliittymät. Keskustellaan muutosten vaikutuksista konsortion toimintaan ja valitaan pilotoitavat hankkeet. Suunnittelija Päivi Jokitalo kertoi yhdistymishankkeista. Käytiin keskustelua siitä, millainen toiminta korkeakouluissa katsotaan kaupalliseksi toiminnaksi. FinELib-sopimuksissa aineistojen kaupallinen käyttö on kielletty. Keskusteltiin millaisia ongelmia syntyy, kun organisaatiot yhdistyvät vain osittain. Todettiin että pilotoitavien hankkeiden tulee olla dynaamisia ja valinnassa tulee noudattaa alueellista tasapuolisuutta. Päätettiin valita pilotoitaviksi hankkeiksi Kuopion ja Joensuun yliopistot: Itä-Suomen yliopisto, EVTEK ja Stadia Metropolia ammattikorkeakoulu Oy ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto + Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu. Myöhemmin mukaan valitaan mahdollisesti pääkaupunkiseudun huippuyliopisto. 7 Tiedotusasiat 7.1 Neuvoteltavat aineistot vuodelle 2008 FinELibin konsortioryhmä on valinnut uudet neuvoteltavat aineistot vuodelle Neuvottelut aloitetaan seuraavista uusista aineistoista: Taylor & Francis Online Journals, Integrum, RTkortisto / KHNet, Lippincott, PressDisplay ja Antrosource. Lisäksi selvitetään onko seuraavista aineistoista edellytyksiä solmia FinELib-sopimus: ArtStor, Agu journals, CSA Geoscience World, Talentumin lehtiarkisto ja Terveysportti. Edellisten lisäksi neuvotellaan uusintaneuvottelujen yhteydessä seuraavista aineistoista: Tilastokeskuksen maaseutuindikaattorit, Elsevier books, Edilexin lisäaineistona lehdet Oikeus ja JFT ja CABI Global Health (vuodelle 2009). Uusien aineistojen lisäksi neuvoteltavina vuonna 2007 on noin 30 jatkosopimusta. Arja Tuuliniemi kertoi neuvoteltavista uusista aineistoista. Todettiin aineistolistauksen olevan kattava. 7.2 Avoin yliopisto ja ammattikorkeakoulu FinELibin aineistotarjonnan piiriin Opetusministeriö on myöntänyt avoimen yliopiston aineistohankintaan vuodesta 2008 lähtien euroa ja avoimen ammattikorkeakoulun aineistohankintaan euroa. Palveluyksikössä valmistellaan esitys tuen kohdentamisesta yliopistoissa, ammattikorkeakoulujen osalta kohdennuksen tekee AMKIT-konsortio.

7 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 2/ (9) 7.3 Käyttäjäkyselyt Suunnittelija Paula Mikkonen esittelee alustavia tuloksia huhtikuussa toteutetusta elektronisten aineistojen käyttöä selvittävästä verkkokyselystä. (Liite 8). Paula Mikkonen kertoi loppukäyttäjille suunnatusta kyselystä. Kyselyssä haluttiin selvittää aineiston käyttöä suhteessa painettuun aineistoon, asiakkaiden tarpeita sekä vaikuttavuutta tutkijoiden työhön. Uutta kyselyssä oli että se suunnattiin nyt myös yleisille kirjastoille. Kyselylomaketta kommentoivat professorit Talja ja Vakkari Tampereen yliopistosta sekä professori Carol Tenopir Tennesseen yliopistosta. Kyselystä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus hyödyntää organisaatiokohtaisia tuloksia. Vastauksia kyselyyn tuli yli Vastausten analysointi on alkuvaiheessa. Keskusteltiin kyselystä. Mauri Ylä-Kotola pohti miten e-kirjat vaikuttavat lukutottumuksiin, luetaanko enää koko kirjaa vaan vain haluttu osa. Suuria muutoksia tuo hyperlinkkien tulo aineistoihin, myös kollektiivinen julkaisu lisääntyy. Päivi Kytömäki piti vaikuttavuuskysymyksiä hyvinä. Iiris Tahvanainen katsoi tulosten olevan ammattikorkeakoulukirjastojen osalta käyttöarvoltaan hyvät ja niiden vastaavan todellisuutta. Hyvänä asiana hän piti sitä että aineistoja ei ollut rajattu enää vain FinELib-aineistoihin. Mauri Ylä-Kotola mainitsi että tyytyväisyysasioiden pitäisi olla enemmän esillä. Marja Malminen piti kyselyä hyvänä. Barbro Wigell-Ryynänen piti yleisten kirjastojen mukaan ottamista hyvänä ja otaksui käytön olevan vähäistä koska aineistoja tunnetaan huonosti. Koulutusta pitäisi järjestää myös maakuntakirjastoissa. Paula Mikkonen kertoi että FinELibin sivuille päivitetään lisää kyselyn tuloksia. 7.4 Stanford Encyclopedia of Philosophy Stanford Encyclopedia of Philosophy on vapaasti verkossa käytössä oleva korkeatasoinen hakuteos, jonka kustannuksiin FinELib-konsortio on osallistunut dollarilla. Arja Tuuliniemi antaa tilannekatsauksen hankkeeseen. Arja Tuuliniemi kertoi, että Stanford Encyclopedia of Philosophy on vapaasti verkossa käytössä oleva hakuteos, jonka kustannuksia on katettu apurahoilla, kirjastojen ja konsortioiden jäsenmaksuilla. Tavoitteena on hankkia riittävä pääoma, jolla vuosittaiset kustannukset katetaan. 7.5 Triangelipäivät Tampereella Tampereen Triangelipäiville osallistui yli 400 osallistujaa kolmen päivän aikana ja palaute oli kiittävää. Päivi Kytömäki kertoi että konferenssille oli selkeä tarve ja että aiheet olivat ajankohtaisia. 7.6 OPM:n rakenteellisen kehittämisen hanke Kristiina Hormia-Poutanen kertoo hankkeen tämänhetkisestä tilanteesta.

8 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 2/ (9) Kristiina Hormia-Poutanen kertoi, että kyseessä on kirjastokonsortioiden laitteistohankinta johon OPM:ltä on saatu rahamyöntö. Yhdelle koneelle joka ostetaan CSC:ltä, siirretään nykyiset viisi palvelinta. Laitteiston ylläpito siirtyy CSC:lle. Kilpailutusprosessi on pitkällä ja tarjoukset on saatu. OPM:n rahoitus kattaa kustannukset. Tarkoituksena on saada laite useaksi vuodeksi. Konsortiot ovat päättäneet laitevalinnasta. Kyseessä on kansallisesti merkittävä ratkaisu. Hankkeen näkyvyydestä pitää huolehtia kansallisesti ja kansainvälisesti. 7.7 Elsevier-neuvottelut FinELib-konsortion kolmivuotinen sopimus Elsevier-aineistoista päättyy tänä vuonna ja ensimmäinen neuvottelu uudesta sopimuskaudesta pidetään Arja Tuuliniemi kertoo neuvotteluista. Arja Tuuliniemi kertoi, että Elsevierin osuus on puolet FinELibin aineistobudjetista. Myös kirjastojen omista budjeteista Elsevierin osuus on suuri %. Kirjastoilta pyydettiin evästystä neuvotteluihin ja ennen neuvotteluja pidettiin tiedotustilaisuus konsortion jäsenille. Aineistoneuvotteluissa on mukana Kristiina Hormia-Poutanen ja Arja Tuuliniemi Kansalliskirjastosta ja Mirja Iivonen Tampereen yliopiston kirjastosta konsortion edustajana. Keskusteltiin Elsevier-aineiston hinnoista. Elsevierin hinnoittelumalli perustuu painettujen lehtien tilauskantaan. Aihepaketeilla on sama hinnoitteluperuste. Hintatarjousta ei ole vielä saatu. Keskusteltiin mahdollisuudesta tarvittaessa ottaa neuvotteluihin mukaan Helsingin yliopiston edustaja. 7.8 Tulevia tilaisuuksia The Conference of European National Librarians (CENL) Kv. kustannustoimialaseminaari Linkki ohessa. European ICOLC European ICOLC on eurooppalaisten kirjastokonsortioiden yhteenliittymä, joka järjestää seminaarin joka vuosi, tällä kertaa Ruotsissa. IGeLU: The International Group of Ex Libris Users Ohjausryhmän syksyn kokoukset Päätettiin että seuraavat ohjausryhmän kokoukset pidetään klo ja klo Muut asiat Muita asioita ei ollut.

9 Kansallinen elektroninen kirjasto PÖYTÄKIRJA 2/ (9) 10 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo LIITTEET Liite 1: Edellisen kokouksen pöytäkirja Liite 2: FinELibin toimintasuunnitelma vuodelle 2007 Liite 3: FinELibin puolivuotisraportti kaudelta 1-5/2007 Liite 4: FinELibin budjetin toteuma (tilanne ) Liite 5: Uudet FTE-luvut 2008 Liite 6: Perusaineistot ( Liite 7: Yhdistymishankkeet Liite 8: Elektronisten aineistojen käyttäjäkysely (