Sisällysluettelo KEHRY, :15, Esityslista 1

Transkriptio

1 Sisällysluettelo KEHRY, :15, Esityslista 1-3 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Esityslistan hyväksyminen Kaupunkikehityspalveluiden ajankohtaiset asiat Kaarina- strategian uudistaminen Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Liite: Toimintasuunnitelma Ajankohtaiset sote- ja maakuntauudistuksen kuulumiset Muut asiat... 19

2 -3, KEHRY :15 Sivu 1 Kokousaika Torstai klo Kokouksen päätöksentekotapa Kokouspaikka varsinainen kokous nh.202 Jäsenet Varajäsenet Lumme Pia Laalo Pertti JHL ry Saarinen Jarkko Alitalo Merja Juko ry Karppanen Mirja Asikainen Mari Jyty ry Nurmi Arja Kaiskola Tuulia Tehy ry Salminen Anna Riittonen Teija Juko ry Andelin Minna SuPer ry Kansanen Tarja Penninkangas Katja työsuojeluvaltuutettu Nuutinen Jari Noora Nieminen työsuojeluvaltuutettu Virta Harri kaupunginjohtaja Antola Päivi hallintojohtaja Alander Matti Rautanen Hannu kaupunginhallituksen edustaja Hamburg Nina Lehtisalo Esko henkilöstölautakunnan edustaja Heikkilä Elina Rantanen Mika sivistyspalvelujen edustaja Lappi Jyrki Nuutinen Taisto teknisten palvelujen edustaja Aromäki Pasi Latokylä Jukka kaupunkikehityspalvelujen edustaja Arola-Järvi Anna sosiaali- ja terveyspalvelujen edustaja Esittelijät Hanhiala Maija Lehtonen Pirkko henkilöstöjohtaja työhyvinvointipäällikkö Pöytäkirjanpitäjä Pässilä Teija henkilöstösihteeri Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Ehdotus: Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus: Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

3 -1, KEHRY :15 Sivu 2 Esityslistan hyväksyminen Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: Hallintosäännön 147 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Hallintosäännön 148 :n mukaan toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Valmistelija: Henkilöstösihteeri Teija Pässilä, puh Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Työyhteisön kehittämisryhmä päättää, että asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Päätös:

4 1, KEHRY :15 DA: 32/2018 Sivu 3 Kaupunkikehityspalveluiden ajankohtaiset asiat DA: 32 /044/2018 Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: Kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki on pyydetty kertomaan kaupunkikehityspalveluiden ajankohtaisista asioista. Valmistelija: Henkilöstösihteeri Teija Pässilä, p Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Työyhteisön kehittämisryhmä päättää merkitä saadun selvityksen tiedoksi. Päätös 1 Ote: -

5 2, KEHRY :15 DA: 626/2017 Sivu 4 Kaarina-strategian uudistaminen Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: Maailma muuttuu - Kaarina toimii. Kaarinan kaupungin nykyisen vision mukaisesti valtuustokauden ja toimintaympäristön muuttuminen edellyttää myös Kaarinan strategian uudistamista. Uusi kuntalaki velvoittaa myös kunnat valmistelemaan strategian. Kuntastrategia on lakisääteinen Kuntalain 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: 1. kunnan asukkaiden ja hyvinvoinnin edistäminen 2. palveluiden järjestäminen ja tuottaminen 3. kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet 4. omistajapolitiikka 5. henkilöstöpolitiikka 6. kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 7. elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kuntastrategia on otettava huomioon talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava niin, että ne toteuttavat kuntastrategiaa. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuuston toimikaudessa. Uutta Kaarina-strategiaa valmistellaan osallistaen Valtuusto hyväksyi nykyisen Kaarina-strategian Strategiakausi ulottuu vuoteen 2020 asti. Koska kaupungin toimintaympäristö sote- ja maakuntauudistuksen myötä muuttuu merkittävästi, on nähty tarkoituksenmukaisena, että pelkkä nykyisen strategian päivitys ei riitä. Lähtökohtana onkin, että strategiaa ryhdytään valmistelemaan ns. puhtaalta pöydältä. Strategiatyössä johtavana ajatuksena on kutsua eri tahoja laajasti mukaan uuden Kaarinastrategian valmisteluun. Suunnitteilla onkin asukkaiden, henkilöstön sekä luottamushenkilöiden aktiivista osallistamista koko strategiatyön aikana Kaarinan kaupungin tulevaisuuskuvan luomiseen sekä vaadittavien toimenpiteiden ideointiin. Uusi Kaarina-strategia valmistuu ensi kevään aikana. Strategia valmistellaan kahdelle valtuustokaudelle ja ulottuu vuoteen 2025 asti. Kuntalain mukaisesti strategiaa tullaan tarkistamaan vähintään kerran valtuustokaudessa. Erityises-

6 2, KEHRY :15 DA: 626/2017 Sivu 5 ti strategian laadinnassa tähdätään sote- ja maakuntauudistuksen jälkeisen uuden Kaarinan tulevaisuuden rakentamiseen. Kaarina-strategian ohjeellinen aikataulu on seuraava: 9-11/2017 Nykytilanteen kartoittaminen hyödynnetään maankäytön selvitystä tehdään Elinvoimainen kunta -kysely asukkaille, henkilöstölle ja luottamushenkilöille hyödynnetään elinkeino-ohjelmaa hyödynnetään hyvinvointikertomusta järjestetään kaupunginjohtajan asukasiltoja Piikkiössä, Littoisissa, keskustassa, Kuusistossa ja Piispanristillä perustetaan henkilöstön strategiaraati kerätään lasten, nuorten ja ikäihmisten näkemyksiä Kaarinasta kerätään kaupungin eri palvelualueiden johtoryhmien näkemyksiä Kaarinasta Luottamushenkilökoulutus/ strateginen ajattelu Hyvinvoiva Kaarina - strategiatyöpaja valtuutetuille ja lautakuntien puheenjohtajille 10-12/2017 Strategiavalmennus - osa I kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajisto lautakuntien puheenjohtajat kjtj-ryhmä sisältää lautakuntien strategiakeskustelut Valtuuston strategiaseminaari väliraportti 01/2018 Asukas-, yritys- ja henkilöstökyselyt Strategian valmistelussa esille nousseiden kehittämisideoiden ja - toimenpiteiden jalostaminen 02/2018 Asukas-, yritys, esimies- ja henkilöstöraadit/ kokoontuminen alueittain (Piikkiö, Littoinen, keskusta, Kuusisto, Piispanristi) Strategian valmistelussa esille nousseiden kehittämisideoiden ja - toimenpiteiden jalostaminen 1-3/2018 Strategiavalmennus - osa II kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajisto lautakuntien puheenjohtajat kjtj-ryhmä 3/2018 Palvelualueiden johtoryhmien strategiatyöpaja 4/2018 Strategian hyväksyminen kaupunginvaltuustossa Strategian valmistelu on koko valmistelun ajan esillä säännöllisesti työyhteisön kehittämisryhmässä ja esimiesinfoissa. Strategian valmistelun rinnalla laaditaan lisäksi maankäytön suunnitelmaa ja hyvinvointisuunnitelmaa. Kaupunginhallitus käsittelee Kaarina-strategian uudistamista Valmistelija: Hallintojohtaja Päivi Antola, Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala:

7 2, KEHRY :15 DA: 626/2017 Sivu 6 Työyhteisön kehittämisryhmä merkitsee tiedokseen ohjeellisen Kaarinastrategian valmisteluaikataulun ja -suunnitelman. Päätös 35 :Ehdotus hyväksyttiin Ote: Hallintojohtaja Päivi Antola Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: Kaarina-strategian valmistelutilanne esitellään kokouksessa. Valmistelija: Hallintojohtaja Päivi Antola, Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Työyhteisön kehittämisryhmä merkitsee valmistelutilanteen tiedoksi. Käsittely: Hallintojohtaja Päivi Antola esitteli Kaarina - strategiaa varten tehdyn henkilöstökyselyn tuloksia. Henkilöstökyselyn tulokset ovat pöytäkirjan liitteenä 04/2017 Päätös 47 : Ehdotus hyväksyttiin. Ote: Hallintojohtaja Päivi Antola Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: Kaarina-strategian valmistelutilanetta esitellään kokouksessa. Valmistelija: Hallintojohtaja Päivi Antola, Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Työyhteisön kehittämisryhmä merkitsee valmistelutilanteen tiedoksi. Päätös 2:

8 2, KEHRY :15 DA: 626/2017 Sivu 7

9 3, KEHRY :15 DA: 31/2018 Sivu 8 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2018 DA: 31 /044/2018 Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: Työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka työantaja ja työterveyshuollon palvelutuottaja ovat laatineet yhteistyössä. Toimintasuunnitelma sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä aiheutuvat toimenpiteet. Toimintasuunnitelma vuodelle 2018 on oheismateriaalina. Valmistelija: henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala, p työhyvinvointipäällikkö Pirkko Lehtonen, p henkilöstösihteeri Teija Pässilä p Ehdotus: henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Työyhteisön kehittämisryhmä päättää hyväksyä osaltaan työterveyshuollon toimintasuunnitelman vuodelle 2018 ja esittää sen henkilöstölautakunnan hyväksyttäväksi. Päätös 3 Ote: Henkilöstölautakunta

10 3, KEHRY :15 / Liite: Toimintasuunnitelma Sivu 9 TYÖTERVEYSYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Kaarinan kaupunki Toimintasuunnitelma ajalle YRITYKSEN YHTEYSTIEDOT Asiakas Kaarinan kaupunki Yhteyshenkilö, yhteystiedot Y-tunnus Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala Puh. / vaihde Tilikausi Oskarinkatu KAARINA Työsuojelupäällikkö, yhteystiedot Pirkko Lehtonen etunimi.sukunimi@kaarina.fi Työsuojeluvaltuutettu, yhteystiedot Pauliina Välivaara etunimi.sukunimi@kaarina.fi Tarja Kansanen etunimi.sukunimi@kaarina.fi TYÖTERVEYSHUOLLON YHTEYSTIEDOT Pääsopimuspaikka Mehiläinen Työelämäpalvelut Kaarina Nimetty työterveyshoitaja t/ työterveyslääkäri/-t vastuutyöterveyshoitajahoitaja Maija Alander Hallintopalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Kaupunkikehityspalvelut työterveyshoitaja Hanna Granberg Sivistyspalvelut Voivalantie KAARINA työterveyshoitaja Tarja Lyhtelä Tekniset palvelut vastuutyöterveyslääkäri Kenneth Söderlund Hallintopalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut työterveyslääkäri Jukka Tuohimaa Kaupunkikehityspalvelut Tekniset palvelut Puh. / vaihde sähköposti: etunimi.sukunimi@mehilainen.fi työterveyslääkäri Katja Posti Nimetty työfysioterapeutti työfysioterapeutti Anu Heino Nimetty työterveyspsykologi työpsykologi Susanne Luukkonen 1

11 3, KEHRY :15 / Liite: Toimintasuunnitelma Sivu 10 TYÖTERVEYSYHTEISTYÖN SUUNNITELMA TYÖPAIKAN JA HENKILÖSTÖN KUVAUS Toimiala, toiminta ja tuotteet/palvelut Kaarinan kaupunki on kunta-alan työpaikka, joka tuottaa peruspalveluita noin kaarinalaiselle. Se vastaa mm. päivähoidon, koulutuksen ja vanhustenhuollon palveluista sekä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon kaupungin alueella. Kaarinan kaupungin palveluksessa on n 1800 henkilöä. Pääsääntöisesti Kaarinan kaupungissa on kokoaikatyössä ja toistaiseksi voimassa olevia työsuhteisia työntekijöitä. Henkilöstöstä naisia on 83% ja miehiä 17%. Työssä esiintyvät merkittävimmät altisteet: yötyö, melu, kemikaalit ja biologiset altisteet. Työssä esiintyviä merkittävimmät kuormitustekijöitä ovat: fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät sekä tapaturmariskit. Ammattikohtaisia terveystarkastuksia toteutetaan seuraavilla palvelualoilla: sosiaali- ja terveyspalvelut, tekniset palvelut, kaupunkikehityspalvelut sekä osassa sivistyspalveluiden työtehtäviä. TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työterveyshuolto osallistuu työsuojelutyöryhmän kokouksiin seuraavasti: Työterveyshoitaja osallistuu työsuojelutyöryhmän kokouksiin kiertävän listan mukaisesti ja työterveyslääkäri osallistuu sisäilmatyöryhmän kokouksiin Työpaikkaselvitykset tehdään yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa, ja niillä täydennetään työsuojelun riskinarviointeja. Työpaikan vaarojen arviointi on toimipisteiden vastuulla. TYÖTERVEYSTOIMINNAN LAAJUUS Lakisääteinen työterveyshuolto Lakisääteinen työterveyshuolto ja sairaanhoito TYÖTERVEYSTOIMINNAN JA YHTEISTYÖN YLEISET TAVOITTEET 1. Työstä johtuvien terveys- ja turvallisuusriskien vähentäminen 2. Työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn tukeminen ja sairauspoissaolojen hallinta 3. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden edistäminen 4. Laadukas työterveyspainotteinen sairaanhoito 5. Yrityksen asettama tavoite pitkän aikajänteen tavoite: painopiste ennaltaehkäisevässä toiminnassa, työterveydellä ennakoiva ja kustannuksia alentava ote, työterveyshuollon tiedon tuottaminen päätöksenteon tueksi, työkykyjohtamisen kehittäminen, aktiivinen ja avoin yhteistyö 6. Yrityksen asettama tavoite tulevalle vuodelle: työpaikkaselvityksiä tehdään edelleen yhteistyössä työsuojeluhenkilöstön kanssa erillisen suunnitelman mukaisesti noin 20 käyntiä kuluvan vuoden aikana TODETUT TYÖTERVEYSTARPEET JA TAVOITTEET YHTEISTYÖLLE Ajankohtaiset työterveystarpeet tulevalle vuodelle 2018: 1. Varhaisen tuen mallin aktiivinen käyttö - yhteistyö lisääminen ja kehittäminen lähiesimiesten kanssa - työkykyjohtamisen kehittäminen esimiesten tukeminen, osatyökykyisten työntekijöiden tunnistaminen, ratkaisuun pääsy ja seuranta - TAVOITE: sairauspoissaolojen hallinta ja sairauspoissaolopäivien vähentäminen 5 % edellisestä 2

12 3, KEHRY :15 / Liite: Toimintasuunnitelma Sivu 11 TYÖTERVEYSYHTEISTYÖN SUUNNITELMA 2. Osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymisen tukeminen ja kuntoutusyhteistyö - työhön paluun tukeminen (osasairauspäiväraha, kevennetty työ ja/tai työolojen mukauttaminen) - ammatillisen kuntoutusprosessin kehittäminen - TAVOITE: työkyvyttömyyden ehkäisy 3. Esimiesten tukeminen - työkykyjohtamisen kehittäminen lähiesimiesten tukeminen varhaisen tuen mallin mukaisesti - raportointi ja säännölliset tapaamiset - erityisesti osatyökykyisten työntekijöiden tunnistamiseen ja seurantaan liittyen - TAVOITE: toimintamallit, vastuut ja roolit selkeät kaikille osapuolille Työterveysyhteistyön tavoitteet ja niitä vastaava toiminta Tavoite ja toteutus 2018 (konkreettinen) Sairauspoissaolopäivien määrä laskee 5 % edellisestä Yhteistyötä organisaation eri esimiestasojen ja työterveyshuollon kanssa tehdään tiiviisti: - ohjausryhmäraportointi - johtoryhmävierailut - lähiesimiesten tapaamiset Organisaation sisäinen työkokeilumahdollisuus ns. resurssityöntekijänä mahdollinen Ryhmätoiminnan toteuttaminen Toiminta ja vastuuhenkilöt (mitä tehdään, että päästään tavoitteeseen) 1. Varhaisen tuen mallin toteuttaminen työpaikalla ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa 2. Sairauspoissaolojen seurantaa toteuttavat sekä lähiesimiehet että työterveyshuolto säännöllisesti 3. Toteutetaan aktiivista kuntoutustoimintaa 1. Ollaan herkästi yhdessä molemmin puolin niin esimiehen taholta kuin työterveyshuollosta kun on huoli työyhteisöstä ja/tai työntekijästä 2. Työterveyshuolto osallistuu kutsuttaessa tilaisuuksiin ja toimintaan 3. Erikseen sovittavat ryhmätoiminnot 1. Henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kesken erikseen sovittuna 1. Suunnitellaan eri työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toteuttamaa ryhmätoimintaa vuosittain Toteutumisen seuranta, arviointi ja mittarit Yhteistapaamiset ja työterveyshuollon tiimin palaveri Sairauspoissaoloraporttien analysointi Kuntoutusseurannat Yhteistyötapaamiset ja työterveyshuollon tiimin palaverit, puhelinkontaktit Vartu lomakkeen muistiot merkityksellisiä myös työterveyshuollolle jatkosuunnitelmia varten TYÖkuntoon suoritteet määrällisesti Toteutuneet ryhmätoiminnot Toteutuneet sisäiset työkokeilut Yhteistyötapaamiset ja työterveyshuollon tiimin palaverit Toteutuneet ryhmätoiminnot 3

13 3, KEHRY :15 / Liite: Toimintasuunnitelma Sivu 12 TYÖTERVEYSYHTEISTYÖN SUUNNITELMA SUUNNITELLUT TYÖPAIKKASELVITYKSET 2018 VUODELLE Sosiaali- ja terveyspalvelut: Varsinais-Suomen sijaishuoltoyksikkö Tammi, Ikäihmisten palvelut kaikki yksiköt (Kotihoito, Värttinä, Piikkiökoti ja Kaarinakoti) suunnatut käynnit, hammashuolto Piikkiön ja Littoisten toimipisteet, pääterveysaseman lääkärivastaanotto ja mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti. Sivistyspalvelut/ Varhaiskasvatus: Hovirinnan päiväkoti, perhepäivähoito, leikkipuistotoiminta, Kultanummen päiväkoti. Kouluista: Auranlaakson pienryhmätila (Piispanlähteen koulu), Kaarinan lukio, Hovirinnan koulu ja Valkeavuoren koulu suunnatut käynnit, Kuusiston koulu sekä Rungon koulu. Lisäksi kulttuuri ja kirjastopalveluihin Tekniset palvelut: Vesilaitos, kiinteistönhuolto Kaarinatalossassa ja Piikkiökodissa sisältäen siivouspalvelut sekä Piikkiön pellettilaitos SUUNNITELMAN SISÄLTÖ (JATKUVA TOIMINTA) Työterveyspalvelut kohdistuvat työolosuhteisiin, työyhteisöön tai yksittäiseen työntekijään. Kela korvaa osan aiheutuvista kustannuksista. Tätä varten toiminta jaetaan kahteen korvausluokkaan: Korvausluokkaan I kuuluvat ennaltaehkäisevä toiminta, kuten esim. työpaikkaselvitykset ja terveystarkastukset sekä ensiapuvalmiuden ylläpitäminen Korvausluokkaan II kuuluvat työterveyspainotteinen yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja siinä tarvittavat tutkimukset. Jotkut palvelut (esim. työnohjaus) eivät oikeuta Kelan korvaukseen mutta tukevat merkittävästi työhyvinvointia. 1. TYÖPAIKKASELVITYS 1.1. Perusselvitykset Perusselvityksessä arvioidaan yrityksen työn, työympäristön ja työyhteisön terveysvaarojen, kuormitustekijöiden sekä voimavarojen terveydellinen merkitys. Perusselvitys tehdään aina työterveyshuoltoa aloitettaessa, työolosuhteiden oleellisesti muututtua tai muun tarpeen mukaan. Suunnitelma: työpaikkaselvitykset tehdään yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa Suunnatut selvitykset tehdään erikseen sovittuna ja tarpeen mukaan Suunnattuja selvityksiä tehdään perusselvityksessä havaittavan tai muussa työterveysyhteistyössä esille tulevan tarpeen perusteella. Näitä ovat esimerkiksi ergonomiset selvitykset, työilmapiirin ja työn psyykkisen kuormituksen selvitykset ja työhygieeniset selvitykset ja sisäilma-arviot 2. ENSIAPUVALMIUDEN YLLÄPITO JA DEBRIEFING Tapaturmariskit selvitellään yksikkökohtaisesti työpaikkojen toteuttamassa ja työsuojeluorganisaation koordinoimassa riskien- ja vaarojen arvioinneissa ja työterveyshuollon kanssa yhteistyössä työpaikkakäynneillä. Ensiavun vaatimustaso: Tapaturmavaaran suuruus on vähäinen tai ilmeinen Riittävä ensiapuvalmius: 5 % henkilöstöstä tulee olla ensiaputaitoisia. Tapaturmavaaran ollessa ilmeinen, suositellaan vähintään yhtä ensiapukoulutettua kussakin työkohteessa tai työvuorossa, jossa työskentelee 4

14 3, KEHRY :15 / Liite: Toimintasuunnitelma Sivu 13 TYÖTERVEYSYHTEISTYÖN SUUNNITELMA alla 10 henkilöä. Tätä suuremmilla työpaikoilla tulisi olla vähintään yksi ensiaputaitoinen kutakin alkavaa 25 henkilöä kohden tai 5 % ensiaputaitoisia koko henkilöstöstä. Menetelmät: ensiapukurssit, ohjeet ensiapuvälineiden ylläpitoon, suuronnettomuussuunnitelman laatimiseen osallistuminen, debriefing (jälkipuinti) väkivaltatilanteiden, onnettomuuksien ja äkillisten kuolemantapausten yhteydessä 3. NEUVONTA JA OHJAUS Työterveyshuollon on annettava neuvontaa, ohjausta ja palautetta työnantajalle ja työntekijöille työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä ja työkykyä koskevissa asioissa. Neuvonta ja ohjaus liittyvät kaikkiin työterveyspalveluihin, ja lisäksi niitä toteutetaan omana suunnitelmallisena toimintanaan TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUDEN EDISTÄMINEN JA ESIMIESTYÖN TUKEMINEN Työorganisaatioissa tehdään ja niihin kohdistuu paljon monivaikutteisia muutoksia. Muutoksiin liittyy usein psykososiaalista kuormitusta ja toiminnan häiriötä. Näissä tilanteissa korostuu työyhteisön toimivuus. Oikein ajoitettu ja asiakastarpeeseen sovitettu työyhteisötyö tukee yhteisöllistä hyvinvointia ja ehkäisee tilanteiden konfliktoitumista, mikä piilevänäkin kuluttaa työyhteisön voimavaroja sekä hankaloittaa toimintaa. Työyhteisötyön menetelmiä ovat mm. alustukset, ryhmäkeskustelut, tapausesimerkit ja erilaiset kokeilut. Suunnitelma: Lähiesimies sopii erikseen Kaarinan kaupungin henkilöstöjohtajan kanssa työpsykologin käyttämisestä eri työyhteisövalmennuksissa tapauskohtaisesti. varhainen tuki ja puheeksiotto teemaluennot stressinhallinnan valmennukset vuorovaikutus- ja yhteistyövalmennukset matalan kynnyksen esimieskeskustelut työnohjaus esimiestaitojen valmennus muutosten hallinta: tietoiskut ja ohjatut keskustelutilaisuudet, kehittämistyöpajat 3.2. YKSILÖN TYÖKYVYN JA TYÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN neuvonta ja ohjaus vastaanottokäynneillä ravitsemusterapeutin, puheterapeutin, työnäköoptikon tai työvalmentajan konsultaatiot tarvittaessa ergonomia- ja työtapaohjaus sykevälivaihtelumittaus elämäntapavalmennukset ja ohjaus yksilöllisesti ja ryhmässä Ryhmätoiminta on kustannustehokas ja vaikuttava tapa saada aikaan positiivisia muutoksia työkykyyn ja terveyteen. Ryhmien toteutuksesta sovitaan yrityksen kanssa erikseen vuosittain. Mikäli työntekijöillä todetaan työkykyyn vaikuttavia terveysongelmia, heitä voidaan ohjata mm seuraaviin ryhmiin. uni ja palautuminen stressinhallinta ja voimavarat mielialaoireet yhdistetty ryhmä muiden organisaatioiden kanssa ( IPT) 5

15 3, KEHRY :15 / Liite: Toimintasuunnitelma Sivu 14 TYÖTERVEYSYHTEISTYÖN SUUNNITELMA painonhallinta 2018 tuki- ja liikuntaelinvaivat kipu irti tupakasta TYÖPAIKAN TOIMINTAMALLIT TYÖKYVYN JA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI Työpaikoilla tarvitaan toimintamalleja tukemaan henkilöstön työhyvinvointia ja helpottamaan esimiestyötä mm. työkykyasioissa. Vastuu toiminnasta on työnantajalla, mutta se tapahtuu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Vaikuttaviksi toimintatavoiksi on todettu mm. hyvä työterveysyhteistyö yrityksen, esimiesten ja työterveyden kesken, jonka tavoitteena on työntekijän työkyvyn ylläpitäminen VARHAISEN TUEN MALLI JA SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEURANTA Yrityksessä on käytössä varhaisen tuen malli: kyllä (liite) Työntekijä kutsutaan pitkien tai toistuvien sairauslomien jälkeen tai työpaikalla tehtyjen havaintojen perusteella työkyvyn seurantatarkastukseen. Tarkastuksessa arvioidaan terveydentilan vaikutus työssä selviytymiseen ja keinot tukea työkykyä. Tilanteissa, joissa työntekijän sairaus estää ohimenevästi nykyisen työn tekemisen, työpaikalla voidaan käyttää seuraavia tilapäisiä työjärjestelyjä, joiden avulla työhön paluu nopeutuu: osasairauspäiväraha, kevennetty työ, työolojen mukauttaminen. ei YritysMehiläiseen kirjautuu kaikki omailmoitteiset sairauspoissaolot sekä Mehiläisen ulkopuolelta tulevat sairauslomat (myös sellaiset Mehiläisestä kirjoitetut, joissa ei ole työnantajatietoja). Työntekijöille on tiedotettu työnantajan sairauspoissaolokäytännöistä sekä sairauslomien seurantaan liittyvistä toimintatavoista. Kaarinan kaupunki on työnantajana määritellyt työhön paluun tukitoimien käynnistämiseksi seuraavat rajat: toistuvat lyhyet poissaolot tai yli 10 kalenteripäivää/kk tai työntekijän poissaolot alkavat noudattaa ennakoitavaa kaavaa pitkät yli 30 päivän yhtäjaksoiset poissalot Työterveyshuollon moniammatillinen tiimi seuraa yrityksen sairauspoissaoloja säännöllisesti ja raportoi niistä tietosuojasäädökset huomioiden 2-3 kertaa vuodessa. Työterveyshoitaja, -lääkäri, -psykologi tai työfysioterapeutti on yhteydessä työntekijään pitkillä, yli 20 pv kestävillä sairauslomilla OSATYÖKYKYISEN TYÖNTEKIJÄN TYÖSSÄ SELVIYTYMISEN TUKEMINEN JA KUNTOUTUSYHTEISTYÖ Jos työpaikalla tai työterveyshuollossa huomataan, että työntekijän työkyky on alentunut, käynnistetään työssä selviytymistä tukevat toimenpiteet, mm. esimiehen ja työntekijän käymä keskustelu tilanteesta ja sen korjaamisen mahdollisuuksista työkyvyn aleneman tutkiminen ja korjaavien toimenpiteiden etsiminen työterveyshuollossa tarvittaessa työterveysneuvottelu työn muokkaaminen määräaikaisesti tai pysyvästi 6

16 3, KEHRY :15 / Liite: Toimintasuunnitelma Sivu 15 TYÖTERVEYSYHTEISTYÖN SUUNNITELMA työhön paluun tuki asiakkaan, työterveyden ja esimiehen yhteistyönä varhaiskuntoutus, lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus. Osasta kuntoutuksen kustannuksista vastaa usein työeläkelaitos, Kela tai muu vakuutusyhtiö. Työhön paluun tuen tavoitteena on sairauspoissaolon jälkeinen oikea-aikainen työhön paluu, joka huomioi työntekijän terveydentilan ja toimintakyvyn sekä työn vaatimukset ja joustomahdollisuudet. Työpaikan ja erityisesti esimiehen toiminta on keskeistä työntekijän tukemisessa. Työhön paluun jälkeen lähiesimiehen tehtävänä on seurata onnistuvatko sovitut asiat ja työssä jatkaminen. Työterveyshuollon vastuulla on tilanteeseen sopiva seuranta ja kuntouttavat / valmentavat toimenpiteet työkyvyn ylläpitämiseksi. Kuntoutusyhteistyöllä tarkoitettaan työpaikan ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä, jolla järjestetään osatyökykyisille työntekijöille heidän työkykyään tukevia kuntoutuspalveluita. Mehiläisen työvalmentajat auttavat löytämään osatyökykyisille työssä jatkamisen mahdollistavia ammatillisen kuntoutuksen ja työllistymisen ratkaisuja. Työvalmentajaa kannattaa hyödyntää silloin, kun lääketieteellisin keinoin tai nykyistä työtä muokkaamalla ei voida edistää työntekijän työssä selviytymistä. Työvalmennus käynnistyy usein ennaltaehkäisevänä toimintana (Kelan korvausluokka I, sosiaalialan asiantuntijat) tai työnantajan kustantamana alkuarviointina. Mahdollinen toimeksianto jatkoon voidaan pyytää työeläke- tai vahinkovakuutusyhtiöltä. Toimintatapa työvalmentajien palvelujen käytössä: vastuutyöterveyslääkärin kautta 4.2. KUNTOUTUS Ryhmäkuntoutuksen tavoitteena on työntekijän toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen tai parantaminen PÄIHDETYÖ TYÖPAIKALLA Onko työpaikalla päihdehoitomalli? on (liite) ei 4.4. Toimintamalli epäasiallisen käytöksen ja häirinnän ehkäisemiseksi/ Avain hyvään Kaarina- henkeen on (liite) ei 4.5. Erityistyölasikäytäntö on (liite) ei 4.6. Muut toimintamallit työpaikalla Varhaisen tuen toimintamalli Työhön paluun tukeminen pitkän sairausloman jälkeen Sairauslomakäytäntö ohje Sisäilma ohje Turvallinen työympäristö - ohje 7

17 3, KEHRY :15 / Liite: Toimintasuunnitelma Sivu 16 TYÖTERVEYSYHTEISTYÖN SUUNNITELMA 5. TERVEYSTARKASTUKSET Terveystarkastusten tavoitteena on työntekijöiden työkyvyn ja terveyden ylläpitäminen ja edistäminen vaikuttamalla sekä työhön liittyviin kuormitustekijöihin ja riskeihin sekä elämäntapoihin. Tehtävät terveystarkastukset Työhönsijoitustarkastus / alkutarkastus tehdään mikäli virka- tai työsuhde kestää yli vuoden. Kaarinan kaupungin palvelukseen tuleva viranhaltija on velvollinen toimittamaan lääkärintodistuksen terveydentilastaan 30 pv kuluessa valitsemispäätöksen tiedoksisaamisesta tai muussa tapauksessa virkasuhde raukeaa. Viranhaltijan on mahdollista hankkia ko. lääkärintodistus Mehiläisestä työterveyshuoltona jo ennen virkasuhteen alkamista. määräaikaistarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä terveydenseurantatarkastus/terveyskysely (esim. ikäryhmittäin, työyhteisöittäin) osatyökykyisen työntekijän seurantatarkastus Terveystarkastusten sisältö: työterveyshoitajan haastattelu ja tarkastus, alkoholin käytön riskejä määrittävä Audit- kysely, mittaukset (verenpaine, pituus, paino, vyötärönympärys, tarvittaessa näkö, kuulo ja keuhkojen toimintamittaus). Haastattelun perusteella tarvittavat laboratoriokokeet (pieni verenkuva (pvk), verensokeri (gluk), veren rasva-aineet (Kol, Hdl, Ldl, Trigly), maksakokeet (Gt ja Alat), kilpirauhasarvo (TSH), eturauhasarvo (PSA- arvo yli 50 v miehet). Työhön liittyvät rokotukset perustuen työperäiseen riskinarvioon ja voimassaoleviin THL ohjeistuksiin ja tartuntatautilakiin: Hepatiitti A/ HAV Hepatiitti B/ HBV Hepatiitti A ja B yhdistelmärokote /HABVY Puutiaisaivotulehdusrokote/PUUTIA Influenssarokote/INFLU Kurkkumätä- jäykkäkouristusrokote /Tetanus-difteria Kurkkumätä jäykkäkouristus hinkuyskärokote / dtap Vesirokkorokote/ Varivax Tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokote/mrp Työssä tarvittavat todistukset: esim. ajokorttitodistukset työntekijöille joilta edellytetään työtehtävien hoidossa autolla ajoa. 6. TYÖHYVINVOINTIPALVELUT Työhyvinvointipalvelut on osa Mehiläisen Työelämäpalveluita ja ne sisältävät asiakasyrityksen liiketoimintaa tukevia, henkilöstön ja työolojen kehittämiseen tähtääviä palveluita. Näitä ovat esimerkiksi esimiestyöhön, työyhteisöön, elämäntapoihin kohdistuvat palvelut sekä mittaukset, analyysit ja kartoitukset. Työhyvinvointipalvelut ovat työterveyshuoltoyhteistyötä täydentäviä palveluita ja tämän vuoksi ne eivät kuulu kelakorvauksen piiriin. 8

18 3, KEHRY :15 / Liite: Toimintasuunnitelma Sivu 17 TYÖTERVEYSYHTEISTYÖN SUUNNITELMA 7. TYÖTERVEYSPAINOTTEINEN SAIRAANHOITO Sairausvastaanotolla korostuu työntekijän työkyvyn ylläpitäminen. Sairausvastaanotolla huomioidaan myös työntekijän työkyvyn edistäminen. Yritykselle nimetty vastuu työterveyslääkäri koordinoi sairaanhoidon toteutusta. Päivystystapauksissa käytetään myös yleislääkärin palveluja muissa Mehiläisen toimipisteissä: Turku, Lieto, Raisio, Parainen, Paimio ja Salo. Tällöin jatkohoito on ensi sijassa omalla työterveyslääkärillä. Työterveyshuoltosopimukseen kuuluvat yleislääkäritasoiset erikseen sovitut diagnostiikan kannalta tarpeelliset laboratorio- ja kuvantamispalvelut sekä sairaanhoitopalvelut. Lisäksi palveluihin kuuluvat vastuutyöterveyslääkärin tai hänen konsultoimansa erikoislääkärin tarpeellisiksi katsomat kohtuulliset tutkimukset ja toimenpiteet kuten magneettitutkimukset ja kokonaisvaltaiset työ ja toimintakyvyn arvioinnit. Työfysioterapeutin sairaanhoidolliset vastaanottokäynnit työkyvyn ylläpitämiseksi 1-3 kertaa. Työpsykologin sairaanhoidolliset vastaanottokäynnit työkyvyn ylläpitämiseksi 1-5 kertaa. TYÖTERVEYSHUOLTOON EI KUULU: Pitkäaikaissairauksien perushoito Vapaa-ajan tapaturmien akuutti hoito Pienkirurgiset toimenpiteet ( esimerkiksi luomen poistot) Gynekologiset/urologiset tutkimukset ja hoidot tai asian hoitoon liittyvien reseptien uusinnat. 8. TOIMINNAN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI JA SEURANTA Systemaattinen laadunhallinta on olennainen osa Mehiläisen johtamisjärjestelmää. Mehiläisen toiminta on Inspectan toimesta sertifioitu osoituksena siitä, että palvelu vastaa ISO laatustandardin asiakas- ja lainsäädäntövaatimuksia. Laatua auditoidaan säännöllisesti. Työterveysyhteistyön tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain toimintasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Lisäksi raportoidaan työterveysyhteistyön tavoitteiden mukaisesti seurantaryhmissä 4x/ vuosi ja ohjausryhmässä 2x/ vuosi. TOIMINTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Käsitelty työsuojelutoimikunnassa, allekirjoitus ja päiväys Työnantajan allekirjoitus ja päiväys Työterveyshuollon edustajan allekirjoitus ja päiväys 9

19 4, KEHRY :15 DA: 273/2017 Sivu 18 Ajankohtaiset sote- ja maakuntauudistuksen kuulumiset DA: 273 /044/2017 Työyhteisön kehittämisryhmä Esittely: Työyhteisön kehittämisryhmä keskustelee ajankohtaisista sote- ja maakuntauudistuksen asioista. Valmistelija: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala Ehdotus: Henkilöstöjohtaja Maija Hanhiala: Työyhteisön kehittämisryhmä merkitsee ajankohtaiset kuulumiset tiedokseen. Päätös 4 Ote: -

20 5, KEHRY :15 Sivu 19 Muut asiat Työyhteisön kehittämisryhmä Uudet työsuojeluvaltuutetut Tarja Kansanen ja Jari Nuutinen esittäytyvät. 2. Laskentapalvelukeskuksen tilannekatsaus