Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin

Transkriptio

1 Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen Luento 2 ( ) syvällisyys asiat logiikka kysymykset abstrakti teoreettinen periaatteet varovaisuus menetelmät (Timo Paukku: Tutkijat ja toimittajat puhuvat eri kieltä, HS ) tutkija vs. toimittaja pinnallisuus ihmiset tarina vastaukset konkreettinen käytännöllinen tapahtumat spekulointi tulokset Huonoa tiedejournalismia? kxdm

2 taustaa: kaksi kulttuuria C.P. Snow (1959; suom. 1998) Kaksi kulttuuria Luonnontieteet vs. kirjallinen kulttuuri (luonnontieteet vs. humanistiset tieteet) Snow n väitteet: - luonnontieteitä ei ymmärretä - tieteellisen edistysuskon kritiikki vallitsevaa - luonnontieteiden heikko arvostus Tiedesodat (science wars) - two cultures revisited 1990-luvulta lähtien taustalla Thomas Kuhn 1962 (Tieteellisten vallankumousten rakenne) P. Gross & N. Levitt (1994). Higher Superstition: Sokal, Alan (1994, Social Text) Sokal, A. D. & Bricmont, J (1998): Fashionable nonsense: Postmodern intellectuals' abuse of science. Vrt. I. Hacking (1999) The Social Construction of What? (debatti kehitysopin kannatuksesta Suomessa ) Paljonko uutismedian aineistosta käsittelee tiedettä?

3 Tiede ja media kaksi kulttuuria? ammatilliset normit professionaaliset kulttuurit erilaiset käsitykset tieteen asemasta yhteiskunnassa Tiedetoimittajan näkökulma 2q6s Jännitteet tieteen ja median välillä - esimerkkinä lääketiede Dorothy Nelkin (1996) 1) Mikä on uutinen varmistettu tieto/ uusi tieto konsensus/ kiistat (ja skandaalit) itsesääntely/ ulkopuolinen vaikutus (esim. lääketeollisuus)

4 jännitteet 2) Viestintätyylit täsmällisyys/kiinnostavuus löytö/läpimurto konsensus/kiista Professionaaliset kulttuurit H P. Peters (1995) Professionaalisten kulttuurien keskeiset erot - Journalismin kriittinen asenne - Asiantuntijoiden paternalistinen asenne - Viestintätyylit ja viestinnän tavoitteet Kriittiset kysymykset Kuka kontrolloi viestintätapahtumaa? Kenen etuja viestintä palvelee? Tieteen ja median professionaaliset kulttuurit ja jännitteet (Roslyn Reed 2001) Kumpikin professio pyrkii suojaamaan omia normejaan ja eetostaan tekijyys/ tekijänoikeus kontrolli status (erot professioiden välillä) näkemys viestinnän tehtävistä

5 Jännitteiden taustaa (tiedeyhteisön näkökulmasta) oletus tieteen arvostuksen laskusta oletus pseudotieteellisten ja tieteenvastaisten voimien noususta (Mutta: kyselytutkimukset eivät tue väitteitä) oletus julkisuuden vaikutuksesta tieteeseen (instituution asemaan, rahoitukseen, julkiseen kuvaan) Esimerkki tieteen, median ja politiikan suhteiden jännitteistä Mitä debatti VTT:n tutkijoiden sananvapaudesta kertoo tieteen julkisuudesta? et+energiatutkimuksessa/ hjeita_ html Erkki Karvosen analyysi: Pragmaattinen näkökulma tieteen ja median suhteeseen DTI

6 Tutkijat ja toimittajat/ yhteenvetoa tiedeviestinnän tutkimuksesta (H-P Peters 2013) etäisyys, kuilu, öljy ja vesi, luova jännite kulttuurierot, negatiiviset kokemukset, riskit tutkijan maineelle 2000-luvulla lisääntyvät kontaktit, yhteistyö, positiiviset kokemukset, jännitteiden hallinta kasautuvuus: menestyvät tutkijat esillä myös mediassa Peters, Hans Peter (2013) Gap between science and media revisited: Scientists as public communicators PNAS August 20, 2013 yhteenveto/analyysi aihetta käsittelevästä tutkimuksesta jännitteitä ja negatiivisia kokemuksia liioiteltu tutkijoiden kontaktit mediaan melko yleisiä tutkijoiden asenne yleensä positiivinen tutkijat uskoivat julkisuuden lisäävän tieteen arvostusta ja ymmärrystä

7

8 Tieteen ja median kohtaaminen - erilaiset tulkinnat Kulttuurien törmäys - kahden kulttuurin vastakkaisuus Symbioosi - vuorovaikutus, yhteistyö, win-win Medioituminen - tiede mukautuu median toimintalogiikkaan Video: toimittaja Minttu Heimovirta (YLE): Tarinan merkitys tiedejournalismissa Kun tutkimus ylittää uutiskynnyksen: kaksi tiedehittiä Tunteiden kartat kehossa Olut palautusjuomana utm_content&fb_ref=default