Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA Asennetta, tietoa ja osaamista

Transkriptio

1 Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2011 Asennetta, tietoa ja osaamista Hyväksytty hallituksessa

2 SISÄLLYS 2 1. JOHDANTO KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN VUONNA Henkilöstön määrä Henkilöstö tulosalueittain ja tehtäväalueittain Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma tulosalueittain HENKILÖSTÖN JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ Pedagoginen johtajuus Tiimien toiminta vuonna HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN, REKRYTOINTI JA PEREHDYTTÄMINEN Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstön osaamisen uudistaminen vuonna Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖTURVALLISUUS Henkilöstön poissaolot ja eläköityminen Työsuojelutoiminnan toteutuminen Kuntoremontit ja henkilöstön kannustaminen HENKILÖSTÖKOULUTUS Henkilöstökoulutuksen suunnittelu ja arviointi Henkilöstökoulutukseen osallistuminen Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA KALAJOKILAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ Tasa-arvoon liittyvien väittämien vertailu vuosina 2006, 2007, 2009, 2010 ja 2011 henkilöstökyselyissä Henkilöstö- ja työhyvinvointitiimin toiminta vuonna Ammattiopistojen TYKY- toiminta vuonna YHTEENVETO LIITE 1:Henkilöstötuloslaskelma vuodelta LIITE 2:Henkilöstö ammattinimikkeittäin aakkosjärjestyksessä LIITE 3:Henkilöstön poissaolopäivät v LIITE 4:Henkilöstökyselyn tulokset vuosina opetus- ja tukihenkilöstön näkökulmasta LIITE 5: Kuntayhtymässä järjestetyt koulutukset vuonna Painettu Oulaisissa Painoykkönen

3 1. JOHDANTO Tämä henkilöstökertomus on Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän toiminnassa viimeinen, sillä toimintansa aloitti uusi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä (KAM ja PYHÄSIIKA yhdistyivät). KAMissa on laadittu henkilöstökertomus jo vuodesta 2000 ja sen painopisteenä on ollut henkilöstöpääoman kehittämiseen liittyvät asiat. Henkilöstökertomuksen sisältöä ja rakennetta on uusittu vuosien myötä. Vuoden 2011 henkilöstökertomus pohjautuu henkilöstö- ja työhyvinvointistrategiaan vuosille ja sisältö noudattelee sen painopistealueita. Strategiset painopistealueet on jaoteltu henkilöstöstrategiassa seuraaviin alakohtiin: 1. Henkilöstön johtaminen ja esimiestyö 2. Henkilöstön osaamisen kehittäminen 3. Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen 4. Henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus Henkilöstökertomuksen luvut kolmesta viiteen keskittyvät yllä mainittujen painopistealueiden kuvaamiseen. Henkilöstökertomuksen tehtävä on antaa tietoa kuntayhtymän henkilöstössä tapahtuneista muutoksista, henkilörakenteesta ja henkilöstön kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Henkilöstökertomus kuvaa toteutunutta kehitystä, mutta sen avulla voidaan varautua myös tulevaan. Henkilöstökertomuksen avulla on mahdollista analysoida kuinka henkilöstövoimavarojen käyttö on onnistunut ja kuinka henkilöstön laadullisesta ja määrällisestä riittävyydestä on huolehdittu. Tähän raporttiin kerättävät tiedot saadaan osittain henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä ja vuosittain toteutettavasta henkilöstökyselystä. Osa raporttiin sisältyvistä asioista kerätään tulosalueilta ja kootaan kehittämispalveluissa yhteen. Osa henkilöstökertomukseen kerättävistä tiedoista tallennetaan Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen (AMKE ry) perustamaan tulosportaaliin, josta saadaan vertailutietoa muiden vastaavien koulutuksen järjestäjien tilanteesta. Jatkossa uudessa kuntayhtymässä otetaan käyttöön henkilöstöhallinnon ohjelmaan liittyvä HRMD osio, joka mahdollistaa laajemmin tietokantapohjaisen tietojen kokoamisen henkilökunnasta. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain tehtävällä henkilöstökyselyllä ja kuntayhtymän toiminnan itsearvioinnilla. Henkilöstökertomus on osa kuntayhtymän itsearviointia. Vuoden 2011 aikana kuntayhtymä ei osallistunut ulkopuolisiin arviointeihin. Kuntayhtymän henkilöstötilinpäätös on tarkoitettu johtamisen ja keskustelun välineeksi, jonka avulla luottamushenkilöiden, johdon ja henkilöstön keskusteluiden tuloksena syntyy käsitys siitä, mihin suuntaan voimavarat ja henkilöstöjohtaminen ovat kehittymässä. Lisäksi on tärkeää nähdä, mitkä ovat keskeiset kehittämiskohteet jatkossa ja mitä käytännön ohjeistusta tarvitaan, jotta kehitys olisi jatkossakin myönteistä. Keskusteluissa kannattaa tukeutua myös aiempiin henkilöstökertomuksiin ja niissä esille tulleisiin asioihin. Henkilöstökyselyn avoimia vastauksia käsitellään tarkemmin johtamista ja esimiestyötä kuvaavassa luvussa kolme, henkilöstön osaamisen kehittämistä kuvaavassa luvussa neljä sekä henkilöstön työhyvinvointia ja työturvallisuutta kuvaavassa luvussa viisi. 3

4 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN VUONNA Henkilöstön määrä Kuntayhtymän henkilöstömäärä oli yhteensä 396 henkilöä. Kasvua vuoteen 2010 verrattuna oli 6 henkilöä. Koko henkilöstön määrästä vakinaisia kokoaikaisia henkilöitä on 68 %. Päätoimisesta henkilöstöstä miehiä on 174 ja naisia 222. Osa-aikaisista henkilöistä naisia on 68 %. Kaikkiaan henkilöiden määrä vuonna 2011 oli 658 henkilöä. Lukumäärällä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat kuluneen vuoden aikana olleet kuntayhtymän palveluksessa, myös lyhytaikaiset työsuhteet on huomioitu. Taulukko 1:Päätoiminen henkilöstö vuonna miehet naiset Koko henkilöstön määrä vakinaisia / kokoaikaisia / osa-aikaisia määräaikaisia / kokoaikaisia / osa-aikaisia Taulukko 2: Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö tulosalueittain sekä vuosityöntekijöiden määrä vuonna 2011 Tulosyksikkö Vakinainen Määräaik. Yhteensä Vak. % Vuosityöntek. HAAPAJÄRVEN AO % 97 KALAJOEN AO % 101 NIVALAN AO % 207 OULAISTEN AO % 127 YLVIESKAN AO % 96 AUTOKOULU % 4 YHTYMÄPALVELUT % 26 Yhteensä % 658 %- osuus 68 % 32 % 100 % 68 % 4

5 Yhtymäpalvelut sisältää aikuiskoulutus- ja oppisopimuskeskuksen henkilökunnan (6 henkilöä) ja määräaikaiset koko yhtymää koskevien hankkeiden toimijat. Kuntayhtymässä on menossa useita suuria ESR ja EAKR rahoitteisia hankkeita, joiden kokonaisbudjetit ovat yhteensä n. 6 miljoonaa euroa ja joissa toimii n. 10 työntekijää. Lisäksi on useita kymmeniä eri rahoituslähteistä saatuja pienempiä hankkeita. Koulutustehtävän mukainen opiskelijamäärä oli 2305 opiskelijaa vuonna 2011 ja toteuma ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 2329 opiskelijaa. Kuntayhtymä ei saanut lisärahoitusta ylimenevältä opiskelijamäärältä. Aikuiskoulutuksen osalta vuosipaikkoina laskettuna määrä oli 632 opiskelijaa. Määrä on 195 opiskelijapaikkaa vähemmän kuin vuonna Taulukko 3: Henkilöstömäärän vertailu opiskelijamäärään vuosina Tunnusluku Opiskelijamäärä* Opiskelijaa /päätoiminen henk 6,9 7,0 6,6 7,7 7,2 7,8 7,8 7,9 Vuosina opiskelijamäärään on huomioitu ammatillisen perustutkinnon opiskelijat ja ammatillisessa peruskoulutuksessa toimiva päätoiminen henkilöstö. Vuoden tilastot sisältävät koko henkilökunnan ja opiskelijat ammatillisessa peruskoulutuksessa, aikuis- ja oppisopimuskoulutuksessa. Nivalan Autokoulussa suoritettiin 275 tutkintoa ja luku sisältää kaikki tutkinnoissa käyneet: Nivalan Autokoulun opiskelijat, Nivalan ammattiopiston kuljettajalinjan opiskelijat, poliisin määräämät ja joitakin muita käyttäjiä. 2.2 Henkilöstö tulosalueittain ja tehtäväalueittain Alla olevassa taulukossa 4 henkilöstöä on tarkasteltu miehet - naiset näkökulmasta eri tehtäväalueilla. Miesten osuus on 42 % ja naisten osuus 58 % koko henkilökunnasta. Osa opetus- ja tukihenkilöstöstä toimii myös projektitehtävissä. Projektihenkilöstöä ei ole eroteltu erikseen. Opetushenkilöstö kokonaisuudessaan on tasapainossa naisten ja miesten suhteessa. Taulukko 4: Henkilöstö tulosalueittain ja tehtäväalueittain Tulosyksikkö Hallinto Opetus Tukipalvelut Yhteensä %-osuus miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset HAAPAJÄRVEN AO % 52 % KALAJOEN AO % 51 % NIVALAN AO % 43 % OULAISTEN AO % 82 % YLVIESKAN AO % 78 % AUTOKOULU % 0 % YHTYMÄPALVELUT % 61 % Yhteensä % 58 % * sisältää kuntayhtymän keskushallinnon, aikuiskoulutus- ja oppisopimuskeskuksen ja yhtymän keskeisten hankkeiden työntekijät. Hallintoon on laskettu ammattiopistojen rehtorit, Nivalan ammattiopiston apulaisrehtori ja yhtymäpalveluista yhtymäjohtaja ja talous- ja hallintojohtaja. 5

6 2.3 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma tulosalueittain Henkilöstön keski-ikä koko kuntayhtymässä on 47,4 vuotta. Keski-ikä pysyi samana kuin vuonna Suurin ikäryhmä on vuotiaat, johon kuuluu 70 työntekijää. Yli 60 -vuotiaita on 51 henkilöä, joista suurin osa on osa-aikaeläkkeellä. Ikäjakauma ja keski-ikä vaihtelevat jonkin verran ammattiopistoittain. Naisten osuus on huomattavasti suurempi ikäryhmissä vuotiaat. Taulukko 5b: Henkilöstön ikäjakauma miehet naiset vertailuna M N M N M N M N M N M N M N M N M N M N Taulukko 5a: Henkilöstön ikäjakauma vuosina Ikäryhmä Ikäryhmä 60-6

7 Taulukko 6: Henkilöstön keski-ikä tulosalueittain Tulosyksikkö ARTEMA 48,4 48,2 48,4 46,5 46,4 47 HAI 46,4 46,2 45,8 48, ,7 NAO 47,3 47,9 48,2 49,4 48,4 48,1 OULA 48,2 47,5 47,2 47,4 48,2 48,4 YSO 44,9 45,9 45,6 46,2 46,9 46,3 Autokoulu 41,7 42,7 43,7 44,7 45,7 46,7 YHTYMÄPALVELUT 45,1 44,9 46,6 45, ,8 Yhteensä KAM 47,0 47,1 47,2 47,8 47,4 47,4 Kaikkiaan yli 50 -vuotiaita kuntayhtymässä on 186 henkilöä eli heidän osuus on 46,9 % henkilöstöstä (vuonna 2010 luku oli 48,2 %). Kuntayhtymään perustettiin vuoden 2009 alussa hyvinvointitiimi valmistelemaan käytännön toimenpiteitä työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Toimenpiteistä on kerrottu tarkemmin luvussa seitsemän. Taulukko 7a: Henkilöstön sukupuolijakauma Tulosyksikkö Miehet Naiset Yhteensä HAAPAJÄRVEN AO KALAJOEN AO NIVALAN AO OULAISTEN AO YLVIESKAN AO AUTOKOULU YHTYMÄPALVELUT Yhteensä %-osuus 42 % 58 % 7

8 Henkilöstöstä 58 % on naisia. Yksiköittäin sukupuolijakauma vaihtelee koulutusaloittain noudatellen työelämän perinteistä jakoa nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Taulukko 7b:Opetushenkilöstön sukupuolijakauma Tulosyksikkö Miehet Naiset Yhteensä HAAPAJÄRVEN AO KALAJOEN AO NIVALAN AO OULAISTEN AO YLVIESKAN AO Yhteensä %-osuus 46 % 54 % Yllä olevassa taulukossa on eritelty opetushenkilöstön sukupuolijakauma tulosalueittain, joka on laskettu henkilöstöhallinnon ohjelmalla ja mukaan on otettu vakinaiset tai vähintään vuoden virkasuhteessa olevat opettajat. Pedagogisten kelpoisuuksien taulukot on koottu exel- ohjelmalla ja sinne on koottu kaikki päätoimiset opettajat vuonna 2011, joiden määrät ilmoitetaan Opetushallituksen keräämään tilastoon. Erilaisesta laskentatavasta johtuen ammattiopistojen kokonaismäärät vaihtelevat hieman näissä taulukoissa. 8

9 3. HENKILÖSTÖN JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ Voimassa olevassa henkilöstö- ja työhyvinvointistrategiassa johtamiseen ja esimiestyöhön on asetettu tavoitteiksi toimiva työyhteisö, koulutetut esimiehet ja toimivat johtoryhmät. Tavoitteet: Keinot: Arviointi: Toimiva työyhteisö Työyhteisön kehittäminen Kehityskeskustelut Koulutetut esimiehet Toimivat johtoryhmät Onnistuneet kehityskeskustelut Alaisten huomioiminen ja molemminpuolinen palautteenanto Yhteiset johtamiskoulutukset Kohdennetut johtamisvalmennukset esimiehille Henkilökohtaisten johtamisominaisuuksien kehittäminen Strategian mukainen työskentely Tiedottaminen Jäsenten kouluttaminen Työtyytyväisyyskysely Koulutusmäärät Tiedotuksen onnistuminen Palautteet henkilökunnalta Kuntayhtymässä on tehty vuodesta 1999 henkilöstökysely edellisen vuoden toiminnoista. Henkilöstökyselyn vastausprosentti on vaihdellut 60 % 77 % välillä, mikä on riittävän korkea määrä näyttämään kehityksen suunnan. Vuoden 2011 kysely tehtiin poikkeuksellisesti jo joulukuussa 2011 ja kyselyyn vastasi 60 % henkilökunnasta. Henkilöstökertomukseen on koottu vertailuja vuosien vastauksista ja lisäksi liitteeseen 4 on koottu henkilöstökyselyn tulokset eriteltyinä opetushenkilöstön ja tukihenkilöstön näkökulmasta vuosina Vuoden 2011 henkilöstökyselyssä yhteensä 37 vastauksessa nousi teema johtaminen ja toiminnan suunnitelmallisuus tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Erityisesti kiinnitettiin huomiota esimiestyöhön ja henkilöstöjohtamiseen. Tasapuolisuuden parantamista korostettiin kahdessa vastauksessa. Yleisesti toivottiin henkilökunnan asiantuntemuksen parempaa ja monipuolisempaa hyödyntämistä organisaatiossa, sekä opetuksessa että muissa tehtävissä. Lisäksi monissa vastauksissa nousi esille selkeiden sääntöjen ja rajojen tarve, niin työtehtävien kuin työskentelynkin osalta. Esimiehen rooli Terveystreffit Holiday Club Katin Kullassa nähtiin merkittävänä onnistuneen johtamisen kannalta esimerkiksi perehdyttämisessä ja työyhteisön avoimuuden parantamisessa. Vastauksista kävi myös ilmi, että toivottaisiin johdon selkeyttävän työnkiertoon ja työnjakoihin liittyviä ohjeistuksia. Erityisesti sellaisiin tilanteisiin kun esimies ei ole tavoitettavissa, toivottiin selkeitä toimintaohjeita. 9

10 Kehityskeskustelut ovat yksi keino tarkastella toimintaa ja kulunutta vuotta yhdessä esimiehen kanssa. Kuntayhtymän strategiaan johtamisen alle on asetettu tavoitteeksi, että esimiehet käyvät vuosittain kehityskeskustelut jokaisen työntekijän kanssa. Keskusteluissa tärkeitä asioita ovat oman työn kehittäminen, työkyky, fyysinen työympäristö, esimiestyö, itsensä kehittäminen ja johtaminen. Tavoite on vuosittain jäänyt reilusti alle jokaisessa yksikössä. Alla olevassa taulukossa on tulosyksikköjen lukumäärät kehityskeskustelujen toteutumisesta vuosina 2010 ja Vuonna 2009 kehityskeskusteluja ilmoitti käyneensä 129 henkilöä ja 118 ilmoitti, ettei ole käynyt. Vastausprosenttiin vaikuttaa osaltaan vastaajien määrä, joka on vaihdellut vuosittain ja näin ollen luvut eivät ole suoraan verrattavissa toisiinsa. Taulukko 8: Kehityskeskustelujen toteutuminen tulosalueittain 2011 (suluissa vuosi 2010) Tulosyksikkö kyllä ei Yhteensä Kyllä % HAAPAJÄRVEN AO 19(36) 16(5) 35(41) 54,3 % (87,8 %) KALAJOEN AO 10 (17) 14(7) 24(24) 41,7 % (70,8 %) NIVALAN AO 41(40) 31(40) 72(80) 56,9 % (50 %) OULAISTEN AO 39(15) 16 (41) 55 (56) 70,9 % (26,8 %) YLVIESKAN AO 16(9) 13(18) 29(27) 55,2 % (33,3 %) YHTYMÄPALVELUT 7(11) 12(7) 19(18) 36,8 % (61,1%) Yhteensä 132(129) 102 (118) 234(247) 56,4 % (52,2 %) Kehityskeskustelujen toteutumiseen vastanneista suhtautui myönteisesti 85 vastaajaa ja kehityskeskustelua pidettiin hyvänä väylänä tuoda esille omia kokemuksia sekä kehitysehdotuksia. Erittäin hyödyllisiä. Mukavaa kun omia ehdotuksia kuunnellaan. Vastaajista 47 suhtautui kehityskeskusteluihin negatiivisesti, osa kyseenalaisti koko kehityskeskustelujärjestelmän tarpeellisuuden. Eivät johda mihinkään. Pidetään liian usein, ei välttämätöntä vuosittain. Neljä vastaajaa antoi ristiriitaisen vastauksen tai mielipide oli epäselvä: kohdallani ei ole ollut mitään merkitystä. Kaksi vastaajaa oli jättänyt kohdan tyhjäksi. Kehityskeskustelujen toteutumiseen vaikuttaa osaltaan ylimmän johdon sitoutuminen keskustelujen toteuttamiseen. Johtoryhmä tasolla ei ole käyty dokumentoituja keskusteluja. Hyvinvointiviikonloppu Rauhalahti, Kuopio Kehityskeskustelujen sisällyttäminen osaksi johtamistyötä nähtiin tärkeänä myös uuden kuntayhtymän laajennetussa strategiatyö- 10

11 ryhmässä. Kevään ja alkusyksyn aikana työryhmä kokoontui useaan otteeseen ja valmisteli kuntayhtymä JEDUn strategiaa vuosille Vastauksia liittyen tiedonkulku ja osallistuminen -teemaan tuli kaikkiaan 22 kappaletta. Teeman sisällä suurimmiksi kehittämisen aiheiksi nousivat rakentava yhteistyö henkilöstön keskuudessa (6 vastausta) ja yhteistyö alueen yritysten kanssa (2 vastausta). Vastauksissa painotettiin avoimuuden tärkeyttä jo projektien ja tapahtumien suunnitteluvaiheessa, sekä perään kuulutettiin yhteisiä palavereita yhteisistä asioista. Laajenevan organisaation myötä painotettiin myös yhteisten toimintatapojen kehittämisen tärkeyttä, josta osana tuotiin esiin yhteiset koulutukset. Henkilöstön keskinäisen yhteistyön lisääminen koettiin kaiken kaikkiaan tärkeäksi ja ammattitaidon jakamisen tärkeyttä korostettiin. Tiedonkulkua pidettiin myös kehittämistä vaativana osa-alueena samoin kuin sijaisjärjestelyt ja työnkierto. Tiedonkulun kehittämisen yhteydessä mainittiin JEDU:n kokonaisvaltainen kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa. Yhteisten sääntöjen ja ohjeiden tiedottamisessa nähtiin myös kehittämistarpeita. Lisäksi markkinointiin ja kansainväliseen toimintaan tarvitaan vastaajien mukaan asiantuntijoita vastaamaan kyseisten tiimien toiminnasta. Taulukon alin rivi kuvaa vuoden 2011 tilannetta. Tiedonkulku ja osallistuminen, KAM ,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 Tiedonkulku on toiminut hyvin oppilaitoksessani / tulosalueellani 3,40 3,41 3,28 3,24 3,30 3,34 3,42 3,27 3,17 Olen saanut riittävästi tietoa omaan työhöni liittyvissä asioissa 3,69 3,71 3,66 3,46 3,59 3,62 3,75 3,68 3,65 Olen toimillani vaikuttanut positiivisen ilmapiirin lisääntymiseen oppilaitoksessani / tulosalueellani 3,86 3,89 3,85 3,86 3,87 3,95 3,94 3,95 4,

12 3.1 Pedagoginen johtajuus Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymässä johtoryhmä on ollut keskeinen toimija suurten linjojen vetämisessä, suunnittelussa, kehittämisessä, arvioinnissa ja resurssien määrittämisessä. Kuntayhtymän voimassa olevaan arviointi- ja laadunvarmistussuunnitelmaan on linjattu pedagogisen johtajuuden käsitettä ja mitä sillä tarkoitetaan kuntayhtymän eri tasojen johtamistyössä. Johtoryhmän roolina on ohjata kaikkea oppimiseen liittyvää toimintaa ja kehittää työyhteisön ammatillisuutta. Pedagogisen johtajan tehtäviin kuuluu soveltuvin osin mm. opetuksen suunnittelun johtaminen, arvokeskustelun ja arviointikeskustelun johtaminen, työnjakoasiat ja päätettyjen opetuksen kehittämistoimien täytäntöönpano. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän valmistelutyön yhteydessä on keskusteltu pedagogisesta johtajuudesta ja miten tulevassa kuntayhtymässä tulisi linjata pedagogiset ja muut johtamiseen liittyvät asiat. Uudessa kuntayhtymässä johtoryhmätyöskentelyn rinnalle perustettiin pedagoginen tiimi, jonka tehtävät tarkentuvat vuoden 2012 aikana. Seuraavien sivujen kaavioissa on eritelty tulosalueittain johtajuuteen ja toiminnan suunnitelmallisuuteen liittyvien väittämien vertailut vuosina Taulukot on koottu tulosalueittain niin, että ylin rivi kuvaa vuoden 2011 tuloksia. Yksikössäni toiminta on ollut suunnitelmallista Yksikössäni henkilöstön kehittäminen on ollut suunnitelmallista Olen ollut perillä yksikköni kehittämissuunnitelmista Esimieheni on suhtautunut myönteisesti kehittämisideoihini ja ehdotuksiini Olen ollut tyytyväinen yksikköni johtamistapaan Yksikössäni on keskusteltu yhdessä tavoitteista ja niiden saavuttamisesta Olen tiennyt yksikköni strategiat ja tavoitteet Olen kokenut, että yksikköni tavoitteet ovat myös omia tavoitteitani ARTEMA 2011 ARTEMA 2010 ARTEMA 2009 ARTEMA 2008 ARTEMA 2007 ARTEMA 2006 HAI 2011 HAI 2010 HAI 2009 HAI 2008 HAI 2007 HAI 2006 NAO 2011 NAO 2010 NAO 2009 NAO 2008 NAO 2007 NAO 2006 OULA 2011 OULA 2010 OULA 2009 OULA 2008 OULA 2007 OULA 2006 YSO 2011 YSO 2010 YSO 2009 YSO 2008 YSO 2007 YSO 2006 Yhtymäpalvelut 2011 Yhtymäpalvelut 2010 Yhtymäpalvelut 2009 Yhtymäpalvelut 2008 Yhtymäpalvelut 2007 Yhtymäpalvelut 2006 Oppilaitoksessani/tulosalueellani toiminta on ollut suunnitelmallista 2,83 3,04 3,07 3,08 3,21 3,21 3,30 3,30 3,31 3,10 3,24 3,26 3,26 3,52 3,56 3,50 3,48 3,57 3,42 3,45 3,45 3,57 3,35 3,50 3,48 3,65 3,64 3,44 3,35 3,52 3,58 3,55 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 3,63 3,80 3,86 3,88 12

13 ARTEMA 2011 ARTEMA 2010 ARTEMA 2009 ARTEMA 2008 ARTEMA 2007 ARTEMA 2006 HAI 2011 HAI 2010 HAI 2009 HAI 2008 HAI 2007 HAI 2006 NAO 2011 NAO 2010 NAO 2009 NAO 2008 NAO 2007 NAO 2006 OULA 2011 OULA 2010 OULA 2009 OULA 2008 OULA 2007 OULA 2006 YSO 2011 YSO 2010 YSO 2009 YSO 2008 YSO 2007 YSO 2006 Yhtymäpalvelut 2011 Yhtymäpalvelut 2010 Yhtymäpalvelut 2009 Yhtymäpalvelut 2008 Yhtymäpalvelut 2007 Yhtymäpalvelut 2006 Oppilaitokseni/tulosalueeni henkilöstön kehittäminen on ollut suunnitelmallista 3,00 3,29 3,48 3,41 3,35 3,26 3,51 3,29 3,16 3,26 3,22 3,14 3,43 3,21 3,42 3,08 2,91 3,07 2,84 3,05 3,27 3,01 2,77 2,90 3,23 3,27 3,21 3,24 3,12 3,38 3,72 3,59 3,55 3,76 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 3,47 3,47 Henkilöstön näkemykset opistojen henkilöstön kehittämisestä vaihtelevat jonkin verran. Haapajärven ja Ylivieskan ammattiopistojen osalta kehityssuunta on muuttunut myönteisemmäksi usealla osa-alueella. Muiden tulosyksikköjen kohdalla vastaukset ovat pysyneet ennallaan tai hieman heikentyneet edellisistä vuosista. ARTEMA 2011 ARTEMA 2010 ARTEMA 2009 ARTEMA 2008 ARTEMA 2007 ARTEMA 2006 HAI 2011 HAI 2010 HAI 2009 HAI 2008 HAI 2007 HAI 2006 NAO 2011 NAO 2010 NAO 2009 NAO 2008 NAO 2007 NAO 2006 OULA 2011 OULA 2010 OULA 2009 OULA 2008 OULA 2007 OULA 2006 YSO 2011 YSO 2010 YSO 2009 YSO 2008 YSO 2007 YSO 2006 Yhtymäpalvelut 2011 Yhtymäpalvelut 2010 Yhtymäpalvelut 2009 Yhtymäpalvelut 2008 Yhtymäpalvelut 2007 Yhtymäpalvelut 2006 Olen ollut perillä oppilaitokseni/tulosalueeni kehittämissuunnitelmista 3,04 3,11 3,05 2,98 3,06 3,14 3,35 3,48 3,49 3,34 3,41 3,46 3,33 3,36 3,30 3,41 3,16 3,35 3,22 3,22 3,42 3,40 3,24 3,44 3,62 3,83 3,59 3,65 3,76 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 3,44 3,58 3,58 3,70 3,82 3,88 4,12 13

14 ARTEMA 2011 ARTEMA 2010 ARTEMA 2009 ARTEMA 2008 ARTEMA 2007 ARTEMA 2006 HAI 2011 HAI 2010 HAI 2009 HAI 2008 HAI 2007 HAI 2006 NAO 2011 NAO 2010 NAO 2009 NAO 2008 NAO 2007 NAO 2006 OULA 2011 OULA 2010 OULA 2009 OULA 2008 OULA 2007 OULA 2006 YSO 2011 YSO 2010 YSO 2009 YSO 2008 YSO 2007 YSO 2006 Yhtymäpalvelut 2011 Yhtymäpalvelut 2010 Yhtymäpalvelut 2009 Yhtymäpalvelut 2008 Yhtymäpalvelut 2007 Yhtymäpalvelut 2006 Esimieheni on suhtautunut myönteisesti kehittämisideoihini ja - ehdotuksiini 3,41 3,44 3,58 3,60 3,36 3,54 3,20 3,53 3,42 3,28 3,25 3,78 3,75 3,85 4,00 3,98 3,89 3,85 3,94 4,01 3,79 3,86 3,53 4,03 4,00 4,29 4,28 4,23 4,06 3,95 3,84 4,06 3,67 3,88 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 3,75 4,63 Kuntayhtymän strategiassa keskeisenä pedagogisen johtajuuden tavoitteena on ollut, että rehtorit ja esimiehet tukevat ja rohkaisevat toiminnallaan henkilöstöä osallistumaan täysipainoisesti oman tehtäväalueensa hoitamiseen ja kehittämiseen. Vuoden 2011 tulokset näyttävät, että henkilöstön mukaan esimiehet Oulaista lukuunottamatta ovat suhtautuneet edellisiä vuosia myönteisemmin henkilöstön kehittämisideoihin ja ehdotuksiin. ARTEMA 2011 ARTEMA 2010 ARTEMA 2009 ARTEMA 2008 ARTEMA 2007 ARTEMA 2006 HAI 2011 HAI 2010 HAI 2009 HAI 2008 HAI 2007 HAI 2006 NAO 2011 NAO 2010 NAO 2009 NAO 2008 NAO 2007 NAO 2006 OULA 2011 OULA 2010 OULA 2009 OULA 2008 OULA 2007 OULA 2006 YSO 2011 YSO 2010 YSO 2009 YSO 2008 YSO 2007 YSO 2006 Yhtymäpalvelut 2011 Yhtymäpalvelut 2010 Yhtymäpalvelut 2009 Yhtymäpalvelut 2008 Yhtymäpalvelut 2007 Yhtymäpalvelut 2006 Oppilaitoksessani/tulosalueellani on keskusteltu yhdessä tavoitteista ja niiden saavuttamisesta 3,52 3,04 3,07 2,95 3,25 2,96 3,51 3,44 3,23 3,36 3,48 3,11 3,38 3,24 3,51 2,91 3,05 3,07 2,93 3,01 2,89 3,00 2,90 3,17 3,23 3,15 3,06 3,39 3,35 3,41 3,72 3,59 3,81 3,80 3,63 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 3,69 14

15 Kehityskeskustelujen lisäksi kaikissa ammattiopistoissa on järjestetty henkilöstökokouksia, joissa on käsitelty sekä kuntayhtymän yhteisiä että ammattiopistojen ajankohtaisia asioita. Kalajoen ammattiopistossa on järjestetty keskiviikko iltapäivisin koko henkilökunnalle yhteinen keskustelu- /tiedotustilaisuus, jossa on käyty läpi ajankohtaisia opetukseen ja opiston toimintaan liittyviä asioita. Nivalan ja Ylivieskan ammattiopistoissa päivittäinen aamukahvitilaisuus toimii samalla tiedottamiskanavana henkilökunnalle. Olen ollut tyytyväinen oppilaitokseni/tulosalueeni johtamistapaan ARTEMA 2011 ARTEMA 2010 ARTEMA 2009 ARTEMA 2008 ARTEMA 2007 ARTEMA 2006 HAI 2011 HAI 2010 HAI 2009 HAI 2008 HAI 2007 HAI 2006 NAO 2011 NAO 2010 NAO 2009 NAO 2008 NAO 2007 NAO 2006 OULA 2011 OULA 2010 OULA 2009 OULA 2008 OULA 2007 OULA 2006 YSO 2011 YSO 2010 YSO 2009 YSO 2008 YSO 2007 YSO 2006 Yhtymäpalvelut 2011 Yhtymäpalvelut 2010 Yhtymäpalvelut 2009 Yhtymäpalvelut 2008 Yhtymäpalvelut 2007 Yhtymäpalvelut ,00 3,00 3,14 3,22 3,22 3,10 3,17 3,30 2,80 3,09 3,23 2,98 2,64 3,02 3,24 3,41 3,41 3,51 3,42 3,68 3,56 3,65 3,58 3,36 3,51 3,59 3,48 3,48 3,32 3,53 3,28 3,41 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 3,65 3,70 3,81 3,75 Tyytyväisyys tulosalueen johtamistapaan on heikentynyt Oulaisten ammattiopiston ja yhtymäpalveluiden kohdalla melko paljon. Johtoryhmän roolina on myös ohjata kaikkea oppimiseen liittyvää toimintaa ja kehittää työyhteisön ammatillisuutta. Henkilöstökyselyjen tuloksista heijastuu epätietoisuus uuden kuntayhtymän rakentamisvaiheeseen liittyvistä asioista. Uuden kuntayhtymän perussopimukseen on sisällytetty perinteinen ammattiopistorakenne ja rehtoreiden vastuut omista tulosalueistaan. Yhteisten palvelujen osalta (yhtymäpalvelut, aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut) tulee jonkin verran muutoksia organisaatiorakenteeseen ja tehtäväkuviin. Vastauksissa yleinen linja oli se, että uuden koulutuskuntayhtymän rakentaminen ja lopulliset valmistelut on aloitettu liian myöhään. Päätöksenteko on ollut vastaajien mielestä liian hidasta ja johtaminen puutteellista. Vastaajista 55 näkee rakentamisvaiheessa kehitettävää ja asioita, jotka olisi pitänyt tehdä toisin. Suunnittelu ja kilpailuttaminen olisi pitänyt aloittaa paljon aikaisemmin. Vastaajista 11 nosti rakentamisvaiheen tiedottamisen ongelmaksi ja niistä 55 vastauksesta, joissa suhtautuminen oli negatiivissävytteistä, nostettiin 9 vastauksessa myös tiedottaminen tai oikeastaan sen puuttuminen ja sekavuus tärkeäksi osasyyksi yleiseen epäselvyyteen ja negatiivisiin ajatuksiin. Pääsääntöisesti rakentamisvaihe nähtiin sekavana ja turhan nopeasti etenevänä. Liian kiireellä viety läpi, henkilökunnalle olisi pitänyt jäädä enemmän aikaa sopeutumiseen. 15

16 ARTEMA 2011 ARTEMA 2010 ARTEMA 2009 ARTEMA 2008 ARTEMA 2007 ARTEMA 2006 HAI 2011 HAI 2010 HAI 2009 HAI 2008 HAI 2007 HAI 2006 NAO 2011 NAO 2010 NAO 2009 NAO 2008 NAO 2007 NAO 2006 OULA 2011 OULA 2010 OULA 2009 OULA 2008 OULA 2007 OULA 2006 YSO 2011 YSO 2010 YSO 2009 YSO 2008 YSO 2007 YSO 2006 Yhtymäpalvelut 2011 Yhtymäpalvelut 2010 Yhtymäpalvelut 2009 Yhtymäpalvelut 2008 Yhtymäpalvelut 2007 Yhtymäpalvelut 2006 Olen tiennyt oppilaitokseni/tulosalueeni strategiat ja tavoitteet 3,78 3,38 3,63 3,58 3,95 3,57 3,71 3,61 3,61 3,73 3,67 3,47 3,56 3,64 3,82 3,58 3,64 3,54 3,51 3,74 3,65 3,50 3,34 3,49 3,77 3,59 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 3,58 3,69 3,82 3,81 3,95 4,10 4,08 4,06 4,18 4,38 ARTEMA 2011 ARTEMA 2010 ARTEMA 2009 ARTEMA 2008 ARTEMA 2007 ARTEMA 2006 HAI 2011 HAI 2010 HAI 2009 HAI 2008 HAI 2007 HAI 2006 NAO 2011 NAO 2010 NAO 2009 NAO 2008 NAO 2007 NAO 2006 OULA 2011 OULA 2010 OULA 2009 OULA 2008 OULA 2007 OULA 2006 YSO 2011 YSO 2010 YSO 2009 YSO 2008 YSO 2007 YSO 2006 Yhtymäpalvelut 2011 Yhtymäpalvelut 2010 Yhtymäpalvelut 2009 Yhtymäpalvelut 2008 Yhtymäpalvelut 2007 Yhtymäpalvelut 2006 Olen kokenut, että oppilaitokseni/tulosalueeni tavoitteet ovat myös omia tavoitteitani 3,65 3,29 3,48 3,41 3,55 3,30 3,80 3,66 3,64 3,61 3,67 3,53 3,62 3,64 3,64 3,65 3,50 3,56 3,29 3,29 3,19 3,37 3,47 3,50 3,59 3,56 3,62 3,93 3,93 3,81 3,84 3,90 3,82 4,16 4,06 4,19 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän hallintoon liittyvänä tiiminä on toiminut johtoryhmä, jossa ovat mukana ammattiopistojen ja AIKUKAMin rehtorit, kuntayhtymän johtaja, talous- ja hallintojohtaja, kehittämispäällikkö ja oppisopimustarkastaja. Johtoryhmä on kokoontunut kuukausittain ja siellä on käyty koulutuksen järjestämiseen, talouteen, opetustoimintaan ja kehittämiseen liittyviä asioita läpi. Osa rehtoreista on mukana yhteisten kehittämishankkeiden ohjausryhmissä. Keväällä 2011 johtoryhmään tulivat mukaan Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymän johtoryhmän edustajat ja tiimi nimettiin JEDUn laajaksi johtoryhmäksi. Vuoden 2011 aikana laajennettu johtoryhmä kokoontui 14 kertaa, Lisäksi pidettiin viisi strategiapäivää, joissa oli mukana hallituksen jäseniä ja luottamushenkilöitä. 16

17 3.2 Tiimien toiminta vuonna 2011 Pääosa tiimeistä on toiminut vuodesta Jokaisessa kuntayhtymätason tiimissä on mukana yksi rehtori ja keskushallinnosta kehittämispäällikkö tai suunnittelija. Keväällä 2011 mukaan tiimeihin tulivat Siika- Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymän edustajat ja syksystä 2011 kaikki tiimit keskittyivät tulevan JEDUn rakentamistyöhön. Aikuiskoulutustiimi Aikuiskoulutustiimi kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa, joista kahdesti WebLin kautta. Vuoden ensimmäisessä tiimissä oli pelkästään KAM:laisia ja iltapäivä meni yhdessä johtoryhmän kanssa. Muissa vuoden kokouksissa olivat mukana myös PYHÄSIIAN edustajat. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa tutustuttiin sähköiseen henkilökohtaistamissuunnitelmaan, Netiketiin ja KAM:n Moodle-verkko-oppimisympäristöön sekä sieltä löytyviin aiheisiin. Johtoryhmän kanssa sovittiin, että aikuiskoulutustiimissä on yksi nimetty päätösvaltainen jäsen opistoittain. Muitakin henkilöitä voi olla mukana tarvittaessa, mutta heillä on vain puheoikeus. Tiimi tekee päätöksiä, jotka viedään ristiriitatilanteissa tarvittaessa johtoryhmän käsiteltäviksi. Samoin sovittiin, että kaikki AK-tiimin käsiteltäväksi tarkoitetut asiat on ilmoitettava tiimin puheenjohtajalle hyvissä ajoin ennen seuraavaa kokoontumista ja mielellään ko. opiston nimetyn tiimiläisen kautta. Tiimeissä käsiteltiin myös aikuiskoulutuksen nykytilaa ja todettiin, että koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutusta pitää koordinoida yhtymähallintotasolla. Lisäksi tarvitaan yhteinen aikuiskoulutusstrategia osana uuden koulutuskuntayhtymän strategiaa. JEDUn aikuiskoulutus Eteenpäin messuilla Oulussa. Myös aikuiskoulutusjohtajan, AK-tiimin ja aikuiskoulutusvastaavan rooli, vastuut ja velvollisuudet on määriteltävä. Muita asioita olivat mm. ammatillisen lisäkoulutuksen VOS-rahoituksen aikataulutus ja resurssien uudenlainen jakotapa, koulutusten hinnoittelun perusteet ja yhteinen hinnasto, työvoimakoulutustarjousten ja hankintasopimusten käsittely ja koulutuksen ennakointi. Hanketoiminnan todettiin olevan edelleen vilkasta ja se on tullut jäädäkseen, mikä näkyy myös opettajan roolin muuttumisena. Projektityö on keskeistä asiantuntijuuden hankkimisessa ja ylläpitämisessä. Koulutuskuntayhtymässä tarvittaisiin yhteistä hankekoordinointia ja suunnittelua, jotta vältyttäisiin mm. samanlaisilta hankehakemuksilta. Lisäksi yleistä hanketietoisuutta pitää lisätä ja muutenkin informaation liikkua. Tiimin mielestä varsinaisen hanketoiminnan on kuitenkin hyvä tapahtua yksiköissä lähellä opetusta. Tiimeissä tutustuttiin YES-hankkeeseen sekä päätettiin tehdä oma alueellinen OSAAVA-hanke ja -hakemus. TYKE-hankkeista jatkuivat SÄTKE 2010, Hyväksi 2010, ProMetal Pohjois-Suomi 2010, Ympäristöalan verkosto 2010, Hyvinvoiva kiinteistö 2010, VIRVE sekä Laatusertifi kaatti kotityöpalveluyrityksen kehittäjänä. Uutena mukaan tulivat Sertifi oidut kotityöpalveluyritykset alan kehittäjiksi ja Pohjois-Pohjanmaan TYKE2011 -verkostohanke, jonka kaikille kuudelle klusterille nimettiin oma vetäjä. 17

18 Vuoden viimeisimpinä asioina suunniteltiin aikuiskoulutuksen uusien www-sivujen rakennetta ja niiden sisältöä sekä uuden yhtymän aikuiskoulutuksen opetussuunnitelman yhteistä osaa. Kansainvälisyystiimi Kansainvälisyystiimi kokoontui vuoden 2011 aikana 11 kertaa. Tiimissä on mukana ammattiopistojen edustajina toimivia kansainvälisyyskoordinaattoreita ja johtoryhmän edustajana Ylivieskan ammattiopiston rehtori. Tiimin puheenjohtajana toimii kuntayhtymän kehittämispäällikkö ja sihteerinä kehittämispalveluiden toimistosihteeri. Vuonna 2011 kansainvälisyystiimi haki rahoitusta kansainväliseen liikkuvuuteen CIMOn (CIMO on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio) hallinnoimista Nordplus Junior-, Leonardo- ja Comenius ohjelmista sekä Opetushallituksesta. Kuntayhtymään haettiin kahta Comenius -apulaisopettajaa. Tiimissä käsiteltiin alkuvuodesta edellisen vuoden kansainvälisyysvaihtojen toteutumat yksiköittäin ja vuoden aikana suunniteltiin uudet tavoitteet kaikille ammattiopistoille, jotka kuuluvat uuteen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymään. Samoin tiimi työsti uuden kansainvälisyysstrategian ja -suunnitelman JEDU:lle vuosille , joka hyväksyttiin hallituksen tammikuun 2012 kokouksessa. Opiskelijoiden liikkuvuushanke MAMEKAM 4 päättyi , MAMEKAM 5 hankkeelle tehtiin jatkorahoitushakemus. Vaihtokohteina ovat Espanja, Bulgaria, Saksa, Tanska, Iso-Britannia, Viro ja Unkari. Henkilöstön liikkuvuushanke DEMO- KAM 2 päättyi ja DEMO- KAM 3 vaihto-ohjelma jatkuu ja siihen otettiin uutena kohdemaana mukaan Puola. Hankkeen jatkohakemukseen lisättiin Puolan kohteen tiedot. CI- MOn Leonardo da Vinci vuoden 2012 hankkeille tulee käyttöön uusi Mobility Tool raportointiohjelma, joka otetaan käyttöön sekä opiskelijoille että opettajille. Ammattiopistoissa oli vuoden aikana Rooma, Italia kansainvälisiä vierailijoita ja luennoitsijoita Espanjasta, Kiinasta, Puolasta, Ruotsista, Saksasta ja Unkarista. Unkarin yhteistyökumppaneiden edustajat opettaja Marianna Nyitrané ja rehtori Böle Katalini vierailivat Suomessa ja tapasivat myös kansainvälisyystiimin Kalajoella tiimipalaverissa. Kokouksen aikana keskusteltiin 15 vuotta kestäneestä yhteistyöstä. KAMoon VEVO 2 (Verkostoitumalla vaikuttavuutta henkilöstöjohtamiseen ja työelämäyhteistyöhön) matka Roomaan tehtiin Matkan aikana tutustuttiin yhteistyökumppanin Roma Capitale:n toimintaan, vierailtiin kahdessa ammatillisessa oppilaitoksessa ja muutamassa heidän yhteistyöyrityksessään. KAMoon VEVO 2 hankkeen toinen vertaisarviointimatka tehtiin Saksaan Flensburgiin. Matkalla tutustuttiin mm. saksalaiseen ammatilliseen kou- Flensburg, Saksa 18

19 lutusjärjestelmään, vierailtiin liiketalouden oppilaitoksessa ja kahdessa yrityksessä. Työelämäyhteistyö kohteessa on erittäin vahvaa ja tiivistä. JEDU:lle saatiin marraskuussa uusi yhteistyökumppani Itävallasta, Gebrüder Konrad GmbH niminen metsäkonepalveluyritys, joka käyttää Ponsse Oyj:n metsäkoneita. Kaksi opettajaa tutustui kohteeseen ja yrityksessä oli Haapajärveltä maa- ja metsätalouden opiskelijoita työssäoppimisjaksolla. Yrityksen kanssa kirjoitettiin pitkäkestoisen yhteistyösopimuksen lisäksi myös DE- MOKAM 3 ja MAMEKAM 5 hankkeiden Letter of Intentit. Lisäksi kirjoitettiin yhteistyösopimus myös Puolassa, Poznanin kaupungissa sijaitsevan Poznan University of Technologyn kanssa, jossa vieraili kuntayhtymästä neljä henkilöä. Uusiksi yhteistyökumppaneiksi saatiin myös Tanskasta Herningistä, Social & Health Care College Herning ja Hollannista Rotterdamista Zadkinen oppilaitos. European Studies -konferenssi, Varsova, Puola Vuoden 2011 aikana kansainvälinen toiminta on ollut erittäin vilkasta. KAM:n henkilökunta osallistui erilaisiin kansainvälisiin tapahtumiin niin Suomessa kuin ulkomailla. KV-tiimi osallistui Oulussa järjestetyille Kansainvälisyyspäiville KAM:n hallituksen ja johtoryhmän jäseniä osallistui World Skills tapahtumaan Lontoossa IATEFL:n kansainväliseen englanninkielen opettajien yhdistyksen konferenssiin osallistui Oulaisten ammattiopiston kansainvälisyyskoordinaattori Puolassa, Varsovassa. European Studies konferenssiin Belgiassa osallistui yksi opettaja. Shanghai Institute of Health Sciencesin järjestämään konferenssiin ja ammattitaitokilpailuihin osallistui KAMsta kolme henkilöä Heikki Jokitalo työelämäjaksolla ja opiskelijat Henri Kivioja, Eero Saarimaa, Matias Sikala, Matias Tölli työssäoppimassa Espanjassa, Fuengirolassa Vaihtoon lähteneitä opiskelijoita on ollut KAMssa runsaasti, yhteensä 142 ja opintoviikkoja kertyi 412,5 (tavoite 350). Painotetusta opiskelijamäärän keskiarvosta laskettuna vaihto-ohjelmiin osallistui 6,1 % opiskelijoista. MAMEKAM 4 ja 5 rahoituksilla on ollut yhteensä 27 opiskelijaa työssäoppimassa Bulgariassa, Espanjassa, Iso-Britanniassa, Saksassa, Unkarissa ja Virossa. OPH:n rahoituksella kaksi opiskelijaa on ollut työssäoppimassa Kiinassa. To Be In 2 rahoituksella on ollut yhteensä 11 opiskelijaa Ruotsissa, Saksassa ja Virossa työssäoppimassa. Nordplus Junior rahoituksella on ollut kuusi opiskelijaa Virossa opintomatkalla. Oppilaitosten omilla rahoituksilla on yhteensä 96 opiskelijaa käynyt työssäoppimisjaksoilla ja opintomatkoilla Bulgariassa, Espanjassa, Hollannissa, Isossa- Britanniassa, Italiassa, Itävallassa, Kreikassa, Saksassa, Unkarissa ja Virossa. Henkilökuntakin on osallistunut aktiivisesti kansainväliseen toimintaan. Vuoden 2011 aikana vaihdossa kävi yhteensä 85 henkilöstön jäsentä ja viikkoja kertyi yhteensä 100,5 (tavoite 70). 19

20 KAMoon China hankkeen rahoituksella viisi henkilöä vieraili elokuun lopussa Kiinassa, lokakuussa vieraili yksi henkilö ja marraskuussa kaksi henkilöä. To Be In 2 rahoituksella vieraili yksi opettaja Ruotsissa. MajakkaPlus hankkeen merkeissä vieraili yksi opettaja Sloveniassa, yksi Itävallassa ja yksi Liettuassa. KAMoon TYKE-työelämäjaksolla oli yksi opettaja kuusi viikkoa Espanjassa. TOP -verkoston mukana Tanskassa on käynyt maaliskuussa kuntayhtymästä yhteensä kolme edustajaa. DEMOKAM 2 ja 3 -liikkuvuushankkeisiin liittyen on henkilökuntaa ollut työelämäjaksoilla useammissa maissa. Lisäksi muulla hankerahoituksella ja oppilaitosten omalla rahoituksella opettajia vieraili mm. Hollannissa, Isossa-Britanniassa, Italiassa, Ranskassa, Unkarissa ja Virossa. Heli Korkiakoski työssäoppimisen seurantamatkalla sekä opiskelijat Jenni-Sofia Pisilä ja Titta Liisa Tilvis työssäoppimassa Bulgariassa Sunny Beachillä Kuntayhtymässä vieraili yhteensä 81 kansainvälistä vierasta, joista 25 oli opiskelijoita. Vieraat olivat Espanjasta, Kiinasta, Puolasta, Ruotsista, Saksasta ja Unkarista. Vuonna 2011 kaikissa kuntayhtymän ammattiopistoissa opiskeli maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Kuntayhtymän maahanmuuttajataustaiset opiskelijat sijoittuivat pääasiallisesti Ylivieskan ja Haapajärven ammattiopistoihin. JEDU:lle tehtiin vuoden lopussa englanninkielinen opas, joka valmistui tammikuussa JEDU:n johtoryhmä päätti koulutuskuntayhtymän viralliseksi englanninkieliseksi nimeksi The Federation of Education in Jokilaaksot, opistot kirjoitetaan muodossa Haapajärvi Vocational College, Haapavesi Vocational College, Kalajoki Vocational College, Nivala Vocational College, Oulainen Vocational College, Ylivieska Vocational College, paitsi Piippola Vocational and Cultural College. Markkinointitiimi Vuonna 2011 markkinointitiimi kokoontui kymmenen kertaa. Kokouksista seitsemän käytiin eri ammattiopistojen toimipisteissä ja kaksi virtuaalisesti WebLi:ssä. Yksi kokous pidettiin tiimin kesäkuisella tutustumismatkalla Pohjoisen koulutuskuntayhtymiin. Maaliskuusta eteenpäin markkinointitiimi on kokoontunut laajennettuna, kun myös Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymästä tuli edustajat mukaan. Markkinointitiimin vuotuinen tutustumismatka suuntautui pohjoiseen. Kohteina olivat OSEKK Oulunsalossa, LAPPIA Kemissä, sekä LAO Rovaniemellä. Edustajat olivat pääosin talojen viestintä- ja markkinointihenkilöitä. Matkakertomus on luettavissa intranetissä. Koska uuden koulutuskuntayhtymän yhteinen graafi nen ilme ei ollut vielä valmis, ensimmäisestä yhteisestä koulutusoppaasta tehtiin siirtymäversio, johon lisättiin 8 sivua, jotta tekstit mahtuivat mukaan. KAM:n logojen tilalle vaihdettiin jo JEDUn vastaavat ja ammattiopistojen yhdistymisestä kerrottiin lyhyesti. Uuden koulutuskuntayhtymän lanseeraaminen työllisti markkinointitiimiä runsaasti vuonna Tiimi järjesti nimikilpailun, johon tuli nimiehdotuksia lähes 50 kpl. Markkinointitiimi valitsi oman voittajanimen ja johtoryhmä päätti lopullisesti uuden koulutuskuntayhtymän nimestä ja sen lyhenteestä. Www-osoite muodostui suoraan nimestä ja ammattiopistojen osoitteeseen tuli lisäksi paikkakunta. Markkinointitiimi oli 20

21 mukana uusien nettisivujen rakenteen, sisällön ja ulkoasun suunnittelussa. Jokaiseen yksikköön nimettiin henkilö, joka päivittää vanhaa ja tuottaa uutta sisältöä JEDUn tulosaluekohtaisia sivuja varten. Ammattivalokuvaaja kävi kuvaamassa kaikissa ammattiopistoissa www-sivuja ja muuta markkinointimateriaalia varten, ja sovittiin, että vanhoja kuvia ei enää käytetä. Henkilökunnan valokuvaaminen toteutettiin sisäisenä työnä. Uuden ilmeen suunnittelijaksi valittiin mainostoimisto Statiivi, joka teki logot, esite- ja ilmoituspohjat jne. Uuden graafi sen ilmeen tueksi tehtiin ohjeistus, jota markkinointi- ja viestintähenkilöt noudattavat. Ohjeistuksessa määritellään värimaailma, fontit, logot ja niiden käyttö. Logot, esite-, ilmoitus-, asiakirja- ja kirjepohjat, sekä graafi nen ohjeistus ovat saatavissa JEDUn intranetin materiaalipankissa. JEDUn logoin varustettuna tilattiin myös leimasimia, todistuskansioita, kuvalliset nimi-/henkilökortit, infokylttejä sekä liput oppilaitosten pihalle, jotka kaikki mainostoimisto suunnitteli. Mainitut ovat ladattavissa materiaalipankista, johon syötetään kaikki markkinointi/viestintämateriaali niitä tarvitsevien käytettäväksi. Markkinointitiimi ja OPO-tiimi toimivat erillisinä tiimeinä, vaikka niiden aihealueet ovatkin osin samoja. Työnjako menee siten, että markkinointitiimi vastaa ulkoisesta näkymisestä ja siihen liittyvästä, OPO-tiimi taas huolehtii hakuasioista ja markkinoi koulutuksia siltä osin. JEDU osallistui Eteenpäin -messuille, jotka olivat Oulussa Messujen kävijämäärä oli 8046, näytteilleasettajia oli järjestäjän mukaan aiempaa enemmän. Oulun tiedotustilaisuuteen oli kutsuttu viisi näytteilleasettajaa, joista yhtenä oli JEDU. Toimittajia ei ollut paikalla, mutta tiedote meni n. 30 medialle. Seuraavalle vuodelle tehtiin ennakkovaraus neljästä 3x3m yksiköstä. Opiskelijoita toivotaan mukaan niin messualueen pystytys- kuin esittelytyöhönkin. Markkinointitiimi tutustumismatkalla pohjoisessa Vuoden lopussa keskushallintoon palkattiin suunniteltu markkinointihenkilö. Toimenkuvaksi määriteltiin JEDUn yhtymäviestinnän sisällöntuotanto, julkaisutoiminta, graafi set suunnittelutyöt ja toteutukset, materiaalihankinta, sekä markkinointitapahtumien suunnittelu ja koordinointi. Toimi on määräaikainen vuoden 2012 loppuun. Hakijalta edellytettiin soveltuvaa korkeakoulututkintoa, hyviä vuorovaikutustaitoja, alan monipuolista työkokemusta ja ohjelmien hallintaa. Viestintä- ja markkinointisuunnittelijan tehtävään valittiin Heljä Korkala. Markkinointi- ja viestintäsuunnitelma saatiin vuoden aikana viimeistelyä vaille valmiiksi. Eri vuosille sovittiin omat painopisteensä. Ammattiopistot tekevät oman vuosittaisen toteutumissuunnitelman prosesseistaan ja JEDUn yhteinen markkinoinnin vuosikello päivitetään vuosittain. Suunnitelman tavoitteena on saavuttaa vähintään yksi hakija aloituspaikkaa kohden. Markkinointi- ja viestintäsuunnitelman käsitellään ensin kuntayhtymän johtoryhmässä, jonka jälkeen se viedään hallitukseen hyväksyttäväksi. Luonnos on ollut henkilökunnalla luettavissa intranetissä. Loppuvuodesta suunniteltiin markkinointibussia, joka kiertäisi vuoden 2012 alussa alueen yläasteilla markkinoiden erityisesti vähemmän suosittuja aloja, kuten puu ja marata. Bussikampanja päätettiin toteuttaa ja kohdistaa ensisijaisesti 7 -ja 8-luokkalaisille. Vuonna 2011 abeille postitettiin esitteet ja KAM-kirjeenavaajat, mutta vuonna 2012 ABI-esitettä ei jaeta. Jatkoa arvioidaan palautekyselyn pohjalta. Henkilöstölehti Kam in ilmestyi kaksi kertaa, toukokuussa ja joulukuussa. Kevään lehteen tuli juttu uusista tulijoista, Haapaveden ammattiopistosta ja Piippolan ammatti- 21

22 ja kultturiopistosta. Lehtien sisällöt tuotettiin osin ammattiopistoissa ja osan niistä teki Anne Konttila, joka myös keräsi jutut ja taittoi lehden. Toimittamisessa oli mukana lisäksi Sirpa Korhonen. Lehtiä painettiin 500 kappaletta jaettavaksi sekä JEDUn sisällä että muille sidosryhmille. Opinto-ohjauksen tiimi Tiimin toiminta on keskittynyt kokonaisvaltaisen opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon kehittämiseen. Opintojen läpäisyasteen, opintojen etenemiseen ja syrjäytymiseen liittyvät asiat ovat olleet kehittämisen listalla. Eri hankkeiden edustajien ja alueen nuorisotyön etsivien kanssa on ollut tiivistä yhteistyötä. Syksyllä pyydettiin Siika-Pyhäjokialueen ammattiopistojen edustajat toimintaan mukaan koulutuskuntayhtymän laajentuessa vuoden 2012 alussa. Tiimi on tehnyt tiivistä yhteistyötä Veera-hankkeen (Verkostoista voimaa) kanssa. Projektipäällikkö Sari Hietasaari on osallistunut kokouksiin. Veera-hanke päättyi 2011 lopussa ja loppuseminaari oli Ylivieskassa. Uusille tutoreille järjestettiin huhtikuussa koulutus Kalajoella. Kouluttajana oli järjestö- ja koulutussihteeri Laura Ylitalo (Sakki ry.). Koulutuksen aikana käsiteltiin tutorin toimenkuvaa ja omien opistojen tutorkäytänteitä. Ryhmätyön aikana pohdittiin mm. miten uudet opiskelijat syksyllä otetaan vastaan. Opinto-ohjaajat pitivät samaan aikaan omaa kokoustaan. Markkinointitiimin kanssa pidettiin keväällä yhteinen kokous, jossa käytiin läpi tulevaan yhteishakuun liittyviä asioita. Yhteiskokouksessa sovittiin tulevan lukuvuoden aikaiset yläkoulujen oppilasvierailut eri ammattiopistoissa. Opinto-ohjaajille ja muille ohjauksen ammattilaisille sekä työvoimahallinnon ja nuorisotyön etsiville järjestettiin alueellinen OPO-päivä Haapaveden ammattiopistossa. Alueelliseen OPOpäivään osallistui 39 henkilöä. Päivän aikana käytiin läpi TOP-verkoston BM-matkalla Tanskassa 2011 tulevan koulutuskuntayhtymän laajentumista ja uutta nimeä sekä kaikkien opistojen koulutustarjonnasta kerrottiin uudet tiedot, kuten muuttuneet hakujärjestelyt. Etsivä nuorisotyö ja työvoimahallinto kertoivat kuulumiset. Iltapäivällä eri kouluasteiden opinto-ohjaajat kokoontuivat omissa ryhmissä käsittelemään oman ohjauskentän asioita. Lokakuussa järjestettiin opiskelijahuoltopäivä Kalajoella Artemassa. Paikalla olivat opistojen opiskelijahuollon toimijat. Päivän aikana käytiin läpi kolmen eri hankeen asioita (Veera-verkostoista voimaa, Masa masentuneiden nuortentuki ja Läpsy- läpäisyasteen tehostaminen). Opistojen edustajat kertoivat opiskelijahuollon toimijoista ja toimintamalleista opistoittain. Kehittämispäivän aikana nousi esille useita kehittämiskohteita, joita tullaan työstämään tulevan vuoden aikana. Oppilaskuntien toimintaa on tehostettu ammattiopistoissa. Kalajokilaakson ammattiopistoissa on toiminut yhteinen oppilaskunta, lisäksi kuluneen vuoden aikana on sovittu uuden kuntayhtymän yhteisen oppilaskunnan toiminnasta. Uusi oppilaskunta on järjestäytynyt syksyllä Syksyn aikana eri ammattiopistoissa on pidetty oppilaskuntakoulutuksia. Jokilaaksojen ammattiopiskelijat on vakiinnuttanut toimintansa ja jatkossa opiskelijan ääni kuuluu yhtymätason oppilaskunnan hallituksen kautta. 22

23 Syksyllä 2011 opotiimi aloitti uuden JEDUn opinto-ohjaussuunnitelman laatimisen. Suunnitelmaa työstää opotiimin kanssa Haapajärven ammattiopiston opinto-ohjaaja Virpi Niku, joka tekee opinto-ohjaajakoulutukseen liittyvän kehittämistyön. MultiPrimus -työryhmä 2011 Vuonna 2011 on MultiPrimus työryhmä oli osaltaan rakentamassa toimintaedellytyksiä uuden kuntayhtymän toiminnalle. Arkisten töiden ohessa tehdyt muutostyöt laittoivat porukan aika ajoin koville, mutta vuoden päättyessä voidaan olla tyytyväisiä niihin puitteisiin, jotka on saatu tähän saakka valmiiksi. MultiPrimus työryhmä sekä valmistautui ja suunnitteli kesän 2011 aikana toteutetun Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän ja Siika- Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymän opiskelijahallinnon tietokantojen yhdistämisen että yhdistämisen jälkeen yhteisten käytäntöjen sovittamisen ja koulutuksen. TOP-verkoston BM-matkalla Tanskassa 2011 Työryhmä toimi jo vuoden 2011 aikana siten, että mukana toiminnassa oli edustaja kaikista uuden Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän opistoista. Tavoitteena oli ihmisten tutustuminen ja sitä kautta yhteistoiminnan edellytysten rakentaminen uuden kuntayhtymän toimintaa ajatellen. Laajan työryhmän voimavara oli tiedon ja ammattitaidon jakaminen sekä erilaisten näkemysten yhteensovittaminen muutostilanteessa. MultiPrimus pääkäyttäjät osallistuivat vuoden 2011 aikana kansallisten verkostojen toimintaan mm. osallistumalla opiskelijahallintojärjestelmän toimittajan Starsoftin järjestämille kehittämispäiville sekä TOP verkoston BM matkalle Tanskaan. Verkostoyhteistyö koetaan erittäin hyödylliseksi, koska verkoston kautta saadaan vaikuttavuutta työkalujen kehittämiseen ohjelmantoimittajien suuntaan sekä muutoin voidaan jakaa hyviä käytänteitä ja toimintatapoja. Jatkossa yhteistyötä on tavoitteena syventää ja laajentaa systemaattisesti ja suunnitelmallisesti. Työssäoppiminen ja näytöt Työssäoppimis- ja näyttötiimi kokoontui seitsemän kertaa vuoden 2011 aikana. Tiimin puheenjohtajana toimi Ulla Mäntykangas. Tiimissä käsiteltiin säännöllisesti arviointitoimikunnan toimintaa, työssäoppimiseen liittyviä asioita, meneillään olevien hankkeiden etenemistä ja työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen palautekyselyjä. Vuoden 2011 alkupuolella tarkistettiin vuonna 2010 ensimmäistä kertaa Wilman kautta suoritetun palautekyselyn kysymyspatteristo ja muokattiin kyselyä hieman, jotta se antaisi mahdollisimman tarkasti tietoa työssäoppimis- ja näyttötoiminnan kehittämiseen. Vastausaktiviteettiä täytyy vielä saada merkittävästi parannettua. Vuosien 2010 ja 2011 tulokset ovat olleet pääosin positiivisia, erityisesti opiskelijat kokevat työssäoppimisjaksot erittäin hyvinä ja opettavaisina. Eniten kehittämistä kaivataan palautteen antamisessa työpaikkaohjaajien, opiskelijoiden ja opettajien välillä. Lisäksi usein tuodaan esille näytön arviointikriteerien vaikeaselkoisuus sekä lomakkeiden ja järjestelmän byrokraattisuus. Kevättalven 2011 aikana KAMin työssäoppimistiimin kokouksiin osallistuivat Siika-Pyhäjokialueen koulutus- 23