Kalajokilaakson HENKILÖSTÖ- KERTOMUS VUODELTA koulutuskuntayhtymän. Asennetta, tietoa ja osaamista

Transkriptio

1 Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän HENKILÖSTÖ- KERTOMUS VUODELTA 2010 Asennetta, tietoa ja osaamista Hyväksytty hallituksessa

2 Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän henkilöstökertomus 2010 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN Henkilöstön määrä Henkilöstö tulos- ja tehtäväalueittain Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma tulosalueittain 6 3. HENKILÖSTÖN JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ Pedagoginen johtajuus Tiimien toiminta vuonna HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN, REKRYTOINTI JA PEREHDYTTÄMINEN Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstön osaamisen uudistaminen vuonna Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖTURVALLISUUS Henkilöstön poissaolot ja eläköityminen Työsuojelutoiminnan toteutuminen Kuntoremontit ja henkilöstön kannustaminen HENKILÖSTÖKOULUTUS Henkilöstökoulutuksen suunnittelu ja arviointi Henkilöstökoulutukseen osallistuminen Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA KALAJOKILAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ Tasa-arvoon liittyvien väittämien vertailu vuosina 2006, ja 2010 henkilöstökyselyissä Henkilöstö- ja työhyvinvointiryhmän toiminta vuonna Ammattiopistojen TYKY-toiminta vuonna YHTEENVETO 45 LIITE 1 Henkilöstötuloslaskelma vuodelta LIITE 2 Henkilöstö ammattinimikkeittäin aakkosjärjestyksessä LIITE 3 Henkilöstön poissaolopäivät v LIITE 4 Henkilöstökyselyn tulokset vuosina opetusja tukihenkilöstön näkökulmasta 49 LIITE 5 Kuntayhtymässä järjestetyt koulutukset vuonna

3 1. JOHDANTO Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymässä on laadittu henkilöstökertomus jo kymmenen vuoden ajan. Raportin painopisteenä on ollut henkilöstöpääoman kehittämiseen liittyvät asiat. Henkilöstökertomuksen sisältöä ja rakennetta on uusittu vuosien myötä. Vuoden 2010 henkilöstökertomus pohjautuu henkilöstö- ja työhyvinvointistrategiaan vuosille ja sisältö noudattelee sen painopistealueita. Strategiset painopistealueet on jaoteltu henkilöstöstrategiassa seuraaviin alakohtiin: 1. Henkilöstön johtaminen ja esimiestyö 2. Henkilöstön osaamisen kehittäminen 3. Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen 4. Henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus Henkilöstökertomuksen luvut kolmesta viiteen keskittyvät yllä mainittujen painopistealueiden kuvaamiseen. Henkilöstökertomuksen tehtävänä on antaa tietoa kuntayhtymän henkilöstössä tapahtuneista muutoksista, henkilörakenteesta ja henkilöstön kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Henkilöstökertomus kuvaa toteutunutta kehitystä, mutta sen avulla voidaan varautua myös tulevaan. Henkilöstökertomuksen avulla on mahdollista analysoida henkilöstövoimavarojen käytön onnistumista sekä henkilöstön laadullisen ja määrällisen riittävyyden huolehtimista. Tähän raporttiin kerättävät tiedot saadaan osittain henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä ja vuosittain toteutettavasta henkilöstökyselystä. Osa raporttiin sisältyvistä asioista kerätään yksiköistä ja kootaan yhteen kehittämispalveluissa. Olemassa olevien sähköisten järjestelmien kehittäminen ja käytön monipuolistaminen henkilöstön tilastointitietojen kokoamisessa on edelleen lähivuosien kehittämiskohteena. Osa henkilöstökertomukseen kerättävistä tiedoista tallennetaan myös Koulutuksen järjestäjien yhdistyksen perustamaan tulosportaaliin, josta saadaan vertailutietoa muiden vastaavien koulutuksen järjestäjien tilanteesta. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain tehtävällä henkilöstökyselyllä ja kuntayhtymän toiminnan itsearvioinnilla. Henkilöstökertomus on osa kuntayhtymän itsearviointia. Vuonna 2010 kuntayhtymä osallistui Koulutuksen arviointineuvoston järjestämään ammatillisesta koulutuksesta tehtyjen arviointien synteesiarviointiin. Arviointi perustui ennalta määriteltyihin kriteereihin, jotka oli laadittu CQAF-mallin vaiheiden mukaisille osa-alueille. Arviointiin liittyviä asioita on tarkasteltu lähemmin tiimien toimintoja kuvaavassa luvussa kolme. Kuntayhtymän henkilöstötilinpäätös on tarkoitettu johtamisen ja keskustelun välineeksi, jonka avulla luottamushenkilöiden, johdon ja henkilöstön keskusteluiden tuloksena syntyy käsitys siitä, mihin suuntaan voimavarat ja henkilöstöjohtaminen ovat kehittymässä. Lisäksi on tärkeää nähdä, mitkä ovat keskeiset kehittämiskohteet jatkossa ja mitä käytännön ohjeistusta tarvitaan, jotta kehitys olisi jatkossakin myönteistä. Keskusteluissa kannattaa tukeutua myös aiempiin henkilöstökertomuksiin ja niissä esille tulleisiin asioihin. Henkilöstökyselyn avoimia vastauksia käsitellään tarkemmin johtamista ja esimiestyötä kuvaavassa luvussa kolme, henkilöstön osaamisen kehittämistä kuvaavassa luvussa neljä sekä henkilöstön työhyvinvointia ja työturvallisuutta kuvaavassa luvussa viisi. 3

4 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN Henkilöstön määrä Kuntayhtymän henkilöstömäärä oli yhteensä 390 henkilöä. Kasvua vuoteen 2009 verrattuna oli 27 henkilöä. Koko henkilöstön määrästä vakinaisia kokoaikaisia henkilöitä on 67 %. Päätoimisesta henkilöstöstä miehiä on 165 ja naisia 225. Osa-aikaisista henkilöistä naisia on 61 %. Vuosityöntekijöiden määrä vuonna 2010 oli 632 henkilöä. Vuosityöntekijöillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat kuluneen vuoden aikana olleet kuntayhtymän palveluksessa, myös lyhytaikaiset työsuhteet on huomioitu. Taulukko 1 Päätoiminen henkilöstö vuonna 2010 Taulukko 2 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö tulosalueittain sekä vuosityöntekijöiden määrä vuonna

5 Yhtymäpalvelut sisältää aikuiskoulutus- ja oppisopimuskeskuksen henkilökunnan (5 henkilöä) ja määräaikaiset koko yhtymää koskevien hankkeiden toimijat. Kuntayhtymässä on menossa useita suuria ESR- ja EAKR-rahoitteisia hankkeita, joiden kokonaisbudjetit ovat yhteensä n. 7 miljoonaa euroa ja joissa toimii n. 10 työntekijää. Lisäksi on useita kymmeniä eri rahoituslähteistä saatuja pienempiä hankkeita. Koulutustehtävän mukainen opiskelijamäärä oli 2305 opiskelijaa vuonna 2010 ja toteuma ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 2256 opiskelijaa. Aikuiskoulutuksen osalta vuosipaikkoina laskettuna määrä oli 827 opiskelijaa. Määrä on 132 opiskelijapaikkaa enemmän kuin vuonna Taulukko 3 Henkilöstömäärän vertailu opiskelijamäärään vuosina Tunnusluku Opiskelijamäärä Opiskelijaa/päätoiminen henkilö 7,0 6,9 7,0 6,6 7,7 7,2 7,8 7,8 7,9 Vuosina opiskelijamäärään on huomioitu ammatillisen perustutkinnon opiskelijat ja ammatillisessa peruskoulutuksessa toimiva päätoiminen henkilöstö. Vuoden tilastot sisältävät koko henkilökunnan ja opiskelijat ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä aikuis- ja oppisopimuskoulutuksessa. Nivalan Autokoulussa suoritettiin 550 tutkintoa ja luku sisältää kaikki tutkinnoissa käyneet eli Nivalan Autokoulun opiskelijat, Nivalan ammattiopiston kuljettajalinjan opiskelijat, poliisin määräämät ja joitakin muita käyttäjiä. 2.2 Henkilöstö tulos- ja tehtäväalueittain Alla olevassa taulukossa 4 henkilöstöä on tarkasteltu miehet - naiset näkökulmasta eri tehtäväalueilla. Miesten osuus on 43 % ja naisten osuus 57 % koko henkilökunnasta. Osa opetus- ja tukihenkilöstöstä toimii myös projektitehtävissä. Projektihenkilöstöä ei ole eroteltu erikseen. Opetushenkilöstö kokonaisuudessaan on tasapainossa naisten ja miesten suhteessa. Taulukko 4 Henkilöstö tulosalueittain ja tehtäväalueittain * sisältää kuntayhtymän keskushallinnon, aikuiskoulutus- ja oppisopimuskeskuksen ja yhtymän keskeisten hankkeiden työntekijät Hallintoon on laskettu ammattiopistojen rehtorit, Nivalan ammattiopiston apulaisrehtori ja yhtymäpalveluista yhtymäjohtaja sekä talous- ja hallintojohtaja. 5

6 2.3 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma tulosalueittain Henkilöstön keski-ikä koko kuntayhtymässä on 47,4 vuotta. Keski-ikä laski hieman vuodesta 2009, mutta edelleen suurin ikäryhmä on vuotiaat, johon kuuluu 72 työntekijää. Yli 60-vuotiaita on 46 henkilöä, joista suurin osa on osa-aikaeläkkeellä. Ikäjakauma ja keski-ikä vaihtelevat jonkin verran ammattiopistoittain. Naisten osuus on huomattavasti suurempi ikäryhmässä vuotiaat. Taulukko 5a Henkilöstön ikäjakauma vuosina Taulukko 5b Henkilöstön ikäjakauma miehet - naiset vertailuna 6

7 Taulukko 6 Henkilöstön keski-ikä tulosalueittain Kaikkiaan kuntayhtymässä on yli 50-vuotiaita 188 henkilöä eli heidän osuutensa on 48,2 % henkilöstöstä. Kuntayhtymään perustettiin vuoden 2009 alussa hyvinvointitiimi valmistelemaan käytännön toimenpiteitä työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvissä asioissa. Toimenpiteistä on kerrottu tarkemmin luvussa seitsemän. Taulukko 7a Henkilöstön sukupuolijakauma 7

8 Henkilöstöstä 57 % on naisia. Yksiköittäin sukupuolijakauma vaihtelee koulutusaloittain noudatellen työelämän perinteistä jakoa nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Taulukko 7b Opetushenkilöstön sukupuolijakauma Yllä olevassa taulukossa on eritelty opetushenkilöstön sukupuolijakauma tulosalueittain henkilöstöhallinnon ohjelmalla laskettuna ja mukaan on otettu vakinaiset tai vähintään vuoden virkasuhteessa olevat opettajat. Pedagogisten kelpoisuuksien taulukot on tehty Excel-ohjelmalla ja niihin on koottu kaikki ne päätoimiset opettajat vuonna 2010, joiden määrät ilmoitetaan Opetushallituksen keräämään tilastoon. Erilaisesta laskentatavasta johtuen ammattiopistojen kokonaismäärät vaihtelevat hieman, mutta kokonaismäärä on sama molemmilla laskentatavoilla. 8

9 3. HENKILÖSTÖN JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ Voimassa olevassa henkilöstö- ja työhyvinvointistrategiassa johtamiseen ja esimiestyöhön on asetettu tavoitteiksi toimiva työyhteisö, koulutetut esimiehet ja toimivat johtoryhmät. Tavoitteet Keinot Arviointi Toimiva työyhteisö Koulutetut esimiehet Toimivat johtoryhmät Työyhteisön kehittäminen Onnistuneet kehityskeskustelut Alaisten huomioiminen ja molemminpuolinen palautteenanto Yhteiset johtamiskoulutukset Kohdennetut johtamisvalmennukset esimiehille Henkilökohtaisten johtamisominaisuuksien kehittäminen Strategian mukainen työskentely Tiedottaminen Jäsenten kouluttaminen Kehityskeskustelut Työtyytyväisyyskysely Koulutusmäärät Tiedotuksen onnistuminen Palautteet henkilökunnalta Kuntayhtymässä on tehty vuodesta 1999 alkaen henkilöstökysely edellisen vuoden toiminnoista. Kyselyn vastausprosentti on vaihdellut 65 % - 77 % välillä, mikä riittää osoittamaan kehityksen suunnan. Vuoden 2010 toimintaa koskevaan kyselyyn vastasi 65 % henkilökunnasta. Henkilöstökertomukseen on koottu vertailuja vuosien vastauksista ja lisäksi liitteeseen 4 on koottu henkilöstökyselyn tulokset eriteltyinä opetushenkilöstön ja tukihenkilöstön näkökulmasta vuosina Vuoden 2010 kyselyssä 58 vastauksessa osoittautui teema johtaminen ja toiminnan suunnitelmallisuus tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Muita esille tulleita olivat työn johtaminen ja organisointi, johdon toiminnan kehittäminen ja nykyaikaisempi johtamistapa sekä johtamiseen liittyvän koulutuksen järjestäminen. Johtaminen koettiin osittain sekavaksi ja toivottiin enemmän pitkän tähtäimen suunnitelmallisuutta, järjestelmällisyyttä ja sitouttamista johtamistyöhön. Kehityskeskustelut ovat yksi keino tarkastella toimintaa ja kulunutta vuotta yhdessä esimiehen kanssa. Kuntayhtymän strategiaan johtamisen alle on asetettu tavoitteeksi, että esimiehet käyvät vuosittain kehityskeskustelut jokaisen työntekijän kanssa. Keskusteluissa tärkeitä asioita ovat oman työn kehittäminen, työkyky, fyysinen työympäristö, esimiestyö sekä itsensä kehittäminen ja johtaminen. Jokaisessa yksikössä on vuosittain jääty reilusti alle tavoitteen. Taulukossa 8 on tulosyksikköjen lukumäärät kehityskeskustelujen toteutumisesta vuosina 2009 ja Vastausprosenttiin vaikuttaa osaltaan vastaajien määrä, joka on vaihdellut vuosittain, ja näin ollen luvut eivät ole suoraan verrannollisia toisiinsa. Taulukon 8 alin rivi kuvaa vuoden 2010 tilannetta. 9

10 Taulukko 8 Kehityskeskustelujen toteutuminen tulosalueittain 2010 (suluissa 2009) Kehityskeskustelujen toteutumiseen vastanneista 89 vastaajaa suhtautui myönteisesti: erittäin tarpeellisia. 23 vastaajaa näki kehityskeskustelut negatiivisessa valossa: eivät johda mihinkään. Keskusteluja arvostetaan ja niiden toivotaan johtavan toimenpiteisiin. 21 vastaajaa antoi ristiriitaisen vastauksen tai mielipide oli epäselvä: tarpeellisia mutta usein epäonnistuvat. 16 henkilöllä ei ollut kokemusta kehityskeskusteluista. Lisäksi viisi vastaajaa kyseenalaisti keskustelut: johtavatko ne mihinkään?. Kehityskeskustelujen toteutumiseen vaikuttaa osaltaan ylimmän johdon sitoutuminen keskustelujen toteuttamiseen. Johtoryhmätasolla ei ole käyty dokumentoituja keskusteluja. Tiedonkulku ja osallistuminen -teeman vastaukset ovat edellisten vuosien tasolla ja se mainittin tärkeimpänä kehittämiskohteena 12 vastauksessa. Yhteistyö mainittiin kahdeksassa vastauksessa. Tiedottaminen yleisesti, sisäinen tiedottaminen, yhteistyö eri tahojen, yksiköiden ja osastojen kesken, tiedonkulku ja kohdennettu tiedottaminen olivat aiheina näissä vastauksissa. Opettajien välinen yhteistyö, avoimen johtajuuden kehittäminen ja sen yhdistäminen tiimityöhön mainittiin myös. 10

11 3.1 Pedagoginen johtajuus Kuntayhtymän johtoryhmän kokouksissa ja strategian suunnittelun yhteydessä on ollut usein esillä pedagoginen johtajuus ja sen näkyväksi tekeminen. Johtoryhmä on keskeinen toimija suurten linjojen vetämisessä, suunnittelussa, kehittämisessä, arvioinnissa ja resurssien määrittämisessä. Kuntayhtymän voimassa olevaan arviointi- ja laadunvarmistussuunnitelmaan on myös linjattu pedagogisen johtajuuden käsitettä ja mitä sillä tarkoitetaan kuntayhtymän eri tasojen johtamistyössä. Johtoryhmän roolina on ohjata kaikkea oppimiseen liittyvää toimintaa ja kehittää työyhteisön ammatillisuutta. Pedagogisen johtajan tehtäviin kuuluu soveltuvin osin mm. opetuksen suunnittelun johtaminen, arvokeskustelun ja arviointikeskustelun johtaminen, työnjakoasiat ja päätettyjen opetuksen kehittämistoimien täytäntöönpano. Seuraavissa kaavioissa on eritelty tulosalueittain johtajuuteen ja toiminnan suunnitelmallisuuteen liittyvien väittämien vertailut vuosina Taulukot on koottu tulosalueittain niin, että ylin rivi kuvaa vuoden 2010 tuloksia. Yksikössäni toiminta on ollut suunnitelmallista Yksikössäni henkilöstön kehittäminen on ollut suunnitelmallista Olen ollut perillä yksikköni kehittämissuunnitelmista Esimieheni on suhtautunut myönteisesti kehittämisideoihini ja -ehdotuksiini Olen ollut tyytyväinen yksikköni johtamistapaan Yksikössäni on keskusteltu yhdessä tavoitteista ja niiden saavuttamisesta Olen tiennyt yksikköni strategiat ja tavoitteet Olen kokenut, että yksikköni tavoitteet ovat myös omia tavoitteitani 11

12 Henkilöstön näkemykset opistojen henkilöstön kehittämisestä vaihtelevat jonkin verran. Haapajärven ammattiopiston osalta kehityssuunta on muuttunut myönteisemmäksi usealla osaalueella. Muiden tulosyksikköjen kohdalla vastaukset ovat hieman heikentyneet edellisistä vuosista. 12

13 Kuntayhtymän strategiassa keskeisenä pedagogisen johtajuuden tavoitteena on ollut, että rehtorit ja esimiehet tukevat ja rohkaisevat toiminnallaan henkilöstöä osallistumaan täysipainoisesti oman tehtäväalueensa hoitamiseen ja kehittämiseen. Vuoden 2010 tulokset näyttävät, että henkilöstön mukaan esimiehet Haapajärvellä ja Oulaisissa ovat suhtautuneet edellisiä vuosia myönteisemmin henkilöstön kehittämisideoihin ja -ehdotuksiin. 13

14 Kehityskeskustelujen lisäksi kaikissa ammattiopistoissa on järjestetty henkilöstökokouksia, joissa on käsitelty sekä kuntayhtymän yhteisiä että ammattiopistojen ajankohtaisia asioita. Kalajoen ammattiopistossa on järjestetty keskiviikkoiltapäivisin koko henkilökunnalle yhteinen keskustelu- / tiedotustilaisuus, jossa on käyty läpi ajankohtaisia opetukseen ja opiston toimintaan liittyviä asioita. Nivalan ja Ylivieskan ammattiopistoissa päivittäinen aamukahvitilaisuus toimii samalla tiedottamiskanavana henkilökunnalle. Kuntayhtymän johtoryhmän tehtävänä on ohjata henkilökuntaa kohti yhteistä päämäärää, visiota ja tavoitteita. KAM-henki eli yhteinen savotta muodostuu seuraavista asioista: Kannan vastuun omasta palstastani ja yhteisestä savotasta Arvostan omaa ja toisen työtä Olen valmis auttamaan, palvelemaan ja kehittämään Johtoryhmän roolina on myös ohjata kaikkea oppimiseen liittyvää toimintaa ja kehittää työyhteisön ammatillisuutta. Vuoden 2010 henkilöstökyselyn vastauksissa kannustettiin ottamaan rohkeampaa otetta uudistuksiin, mm. kokopäiväisten ammattilaisten palkkaaminen työssäoppimisen ja näyttöjen kehittämiseen ja markkinointiin sekä kuraattoritoiminnan järjestämiseen jokaiseen opistoon. Lisäksi mainittiin yhteisten pelisääntöjen laatiminen ammattiopistojen kesken ja yhteisen toimintalinjan tarkistaminen. Tulevien työtehtävien resurssien suunnittelun toivottiin olevan mahdollisimman avointa ja huomioimaan alakohtaiset erot linjauksia tehtäessä. Vastauksissa toivottiin henkilöstön kannustamista ja tukemista työssään sekä heidän todellista arvostamista ja työsuhteiden vaalimista. Työntekijöiden mielipiteiden kuuntelu ja huomioiminen, yhteisten tavoitteiden löytäminen ja kaikkien tasavertainen kohtelu. 14

15 Hallintoon liittyvänä tiiminä on toiminut kuntayhtymän johtoryhmä, jossa ovat mukana ammattiopistojen ja AIKUKAM:n rehtorit, kuntayhtymän johtaja, talous- ja hallintojohtaja, kehittämispäällikkö ja oppisopimustarkastaja. Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain ja kokouksissa käydään läpi koulutuksen järjestämiseen, talouteen, opetustoimintaan ja kehittämiseen liittyviä asioita. Johtoryhmä toimii myös arviointitiiminä ja osa rehtoreista on mukana yhteisten kehittämishankkeiden ohjausryhmissä. Vuoden 2010 aikana johtoryhmä kokoontui 14 kertaa, joista yhdessä keskityttiin uuden strategian suunnitteluun. 15

16 3.2 Tiimien toiminta vuonna 2010 Pääosa tiimeistä on toiminut vuodesta 1999 alkaen. Jokaisessa kuntayhtymätason tiimissä on mukana yksi rehtori ja keskushallinnosta kehittämispäällikkö tai suunnittelija. Arviointitiimi Kuntayhtymän johtoryhmä on toiminut arviointitiiminä vuodesta 2006 alkaen ja johtoryhmän kokouksissa arviointiasioita on käsitelty pedagogisten asioiden yhteydessä. Kuntayhtymän koulutusprosessiin liittyviä osa-alueita kuvattiin ja tarkennettiin Vision-ohjelman avulla. Valmentava työote oppilaitoksen johtamisessa ja esimiestyössä -koulutukseen osallistui johtoryhmän jäseniä. Koulutuksen aikana rakennettiin malliesimerkki opetuksen johtamisen prosessien kuvaamisesta. Johtoryhmä käsitteli joulukuun kokouksessa opetuksen ja sen johtamisen prosessien kuvaukset ja esimerkin oppilaitostasolle. Kuvauksia ei tässä vaiheessa laajenneta Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän eri tasoille, vaan prosesseja tulee tarkastella kokonaisuutena uuden kuntayhtymän näkökulmasta Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä huomioiden. Kehitettyä rakennetta voidaan hyödyntää uuden koulutuskuntayhtymän toimintajärjestelmän osana, mikäli sellainen päätetään rakentaa. Opiskelijahuoltoon ja kansainvälisyyteen liittyvät prosessikuvaukset saatiin valmiiksi vuoden 2010 aikana ja ne ovat nähtävissä KAM:n intrassa. Kaikkiaan arviointiin liittyviä asioita on käsitelty kahdessa kokouksessa, laadunhallintaan liittyviä asioita yhdessä kokouksessa ja prosessikuvauksia kahdessa kokouksessa. Opetushallituksen järjestämän ammatillisen koulutuksen vertaisarvioijien koulutusohjelman (3 päivää) viimeinen lähipäivä pidettiin keväällä 2010 ja mukana oli laajennetun työssäoppimisen kokeilussa mukana olevien toimijoiden lisäksi johtoryhmän jäseniä. Johtoryhmä osallistui Koulutuksen arviointineuvoston ammatillisesta koulutuksesta tehtyjen arviointien ns. synteesiarviointiin, jossa koulutuksen järjestäjiltä kerättiin palautetta vuosien aikana suoritetuista kansallisista arvioinneista. Tammikuussa 2011 kansallisista arvioinneista saatiin koulutuksen järjestäjäkohtaiset palautteet. 16

17 Aikuiskoulutustiimi KAM:n aikuiskoulutustiimi kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa eri paikkakunnilla. Hannu Keto tuli tiimiin Nivalan ammattiopiston edustajaksi Seppo Takalon jäädessä eläkkeelle. Vuoden mittaan käsiteltiin perinteisten aikuiskoulutustiimin asioiden - mm. toteutuma- ja tilastotiedot, resurssien jako, tarjouspyyntöasiakirjat, osavuosikatsaus sekä muut aikuiskoulutuksen ajankohtaiset asiat - lisäksi mm. OPS:ien yhtenäistämistä. Koulutusasioina mm. täydennettiin KAM:n yhteisen koulutuspäivän sisältöä, josta saatiin päivän jälkeen hyvää palautetta, sekä suunniteltiin NTM-koulutusten pitämistä ja rahoitusta. KAM on mukana Keski-Pohjanmaan yritysrekisteriyhteistyössä ja rekisterin käyttäjäoikeustunnusten jaosta sovittiin tiimissä. Pohjois-Pohjanmaan ELY:n toiminta-alue, organisaatio ja toiminta yleensä tulivat tutuiksi yhteisessä palaverissa, jossa oli mukana myös TE-toimistojen edustajia. Muina aiheina käytiin tarkemmin läpi työvoimakoulutukseen liittyvä tarjousprosessi ja saatiin lisätietoa OSAAVA -ohjelmasta, joka tukee koulutuksen ja opetuksen järjestäjien velvoitetta huolehtia opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta tavoitteena turvata koko opetustoimessa työskentelevän henkilöstön osaamisen suunnitelmallinen kehittäminen. Tiimissä käsiteltiin myös henkilökohtaistamissuunnitelma-asiaa ja suunnitelmien tekemisen tärkeyttä koulutuksen rahoitusmuodosta riippumatta. Lisäksi sovittiin, että Matti Peltola ja Alpo Malila tekevät suunnitelmien ajan tasalla olemisesta sisäisen tarkastuksen kaikissa ammattiopistoissa. Työvoimakoulutustarjousmenettelyn säännöistä ja vaiheista laadittiin suunnitelma ja selkeä prosessikaavio. Lisäksi sovittiin, että voidaan laatia myös kriteereitä, jotka toimivat mm. päätösten perusteluina. Hanketoiminta oli myös esillä. Tiimi osallistui OpinTori-hankkeen ja aikuiskoulutusneuvonnan kehittämiseen sekä oli mukana ASKO-hankkeen toiminnassa. TYKE-hankkeiden hakua varten sovittiin aikataulusta ja käsiteltiin valtionavustusten myöntämisen yleisiä ja aluekohtaisia painopistealueita sekä suunniteltiin sopivia aiheita. TYKE-hanketoiminta jatkui vilkkaana, sillä hankkeista jatkuivat edellisenä vuonna alkaneet ProMetal Perämerenkaari 2009, SÄTKE 2009, VIRTUOOSI 2009, Kotityöpalvelun laatuverkosto 09 ja Hyväksi Lisäksi uusina/jatkuvina alkoivat SÄTKE 2010, Hyväksi 2010, ProMetal Pohjois-Suomi 2010, Ympäristöalan verkosto 2010, Hyvinvoiva kiinteistö 2010, VIRVE sekä Laatusertifikaatti kotityöpalveluyrityksen kehittäjänä. Aikuiskoulutustiimin kokouksissa päätettiin aina välillä käyttää tapaamisten ohella internetpohjaista WebLI-järjestelmää. Kansainvälisyystiimi Kansainvälisyystiimi kokoontui vuoden 2010 aikana 13 kertaa. Tiimissä on mukana ammattiopistojen edustajina toimivia kv-vastaavia ja johtoryhmän rehtoriedustajana Ylivieskan ammattiopiston rehtori. Tiimin puheenjohtajana toimii kuntayhtymän kehittämispäällikkö ja sihteerinä kehittämispalvelujen toimistosihteeri. Kansainvälisyystiimi haki rahoitusta kansainväliseen liikkuvuuteen Leonardo-, Nord Plus Junior ja Comenius-ohjelmista Euroopan Unionista (ESR-hankkeet) sekä Opetushallituksesta. Tammikuussa tiimissä valmisteltiin Leonardo da Vinci -opiskelija- ja liikkuvuushakuja (MAME- KAM 5 ja DEMOKAM 3), joista saatiin myönteiset päätökset. Tunnustuksena kansainvälisten hankkeiden onnistuneesta toteuttamisesta molemmat hankkeet saivat laatusertifikaatin ajalle Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMO:n myöntämä 17

18 sertifikaatti mahdollistaa jatkorahoituksen kevennetyllä hakumenettelyllä. Perustelut sertifikaatille: Laatusertifikaatti on myönnetty organisaatiolle, jolla on osoittaa korkea kansainvälisen opiskelija-, harjoittelija tai opettajavaihdon laatu monen vuoden ajalta. Sertifioidulla toimijalla kansainvälinen toiminta on integroitu organisaation tai verkoston normaaliin kehittämistoimintaan ja heillä on kansainvälisissä toiminnoissa huomioitu opiskelijoiden lisäksi myös muu henkilöstö. Sertifikaatin kautta kannustetaan toimijoita laajemmin strategiseen, pitkäjänteiseen ja laadukkaaseen kansainväliseen toimintaan. Sertifikaatti on aina linkitetty Leonardoliikkuvuushankkeeseen ja se voi kattaa useita kohderyhmiä. Sertifikaatti on voimassa neljä vuotta. Vuoden aikana tiimissä päivitettiin KAM:n kansainvälisen toiminnan www-sivuja, hankkeiden sivuille lisättiin tietoa meneillään olevista hankkeista, sekä matkaraportteja ja kuvia. Englanninkieliset www-sivut päivitettiin. KAMoon TYKE -hankkeeseen liittyen KAM:n työpaikkaohjaajakoulutusta käsittelevät www-sivut käännettiin englanniksi ja tehtiin englanninkielinen KAMoon TYKE -palautekysely yrityksille. Vuonna 2010 yhteensä 158 opiskelijaa ja 90 opettajaa/asiantuntijaa oli kansainvälisessä vaihdossa eri puolilla maailmaa. Kuntayhtymän hallinnosta toteutui yhteensä 18 tutustumis- ja vertaisarviointikäyntiä ulkomaille. Eri alojen opiskelijoita oli työssäoppimisjaksoilla yhteistyöoppilaitoksissa tai yrityksissä Bulgariassa, Espanjassa, Unkarissa, Saksassa, Kyproksella, Iso- Britanniassa, Hollannissa ja Virossa. Opiskelijoita kävi työssäoppimisjaksolla myös Euroopan ulkopuolella mm. Australiassa sekä Kiinassa, jonne yhteistyö on ollut tiivistä yli kymmenen vuoden ajan. Useita kymmeniä opettajia kävi ohjaamassa opiskelijoita kohteissa tai he olivat itse työelämäjaksoilla työskennellen pääsääntöisesti kuukauden ajan työelämässä eri ammattialoilla. Sufuca-kehittämishankkeen kansainvälinen loppuseminaari pidettiin englannin kielellä Oulussa. Mukana oli yhteistyökumppaneiden edustajien lisäksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita ja opettajia. Hankkeelle on tehty www -sivut ( joiden sisältö on käännetty suomen lisäksi englanniksi, viroksi ja saksaksi. Kuluneen vuoden aikana oli myös useita muita koulutuskuntayhtymän hallinnoimia kansainvälisyyshankkeita. Sekä KAMoon China 3 (hankkeen kolmas vuosi) että Nordplus Junior -hanke saivat rahoituksen lukuvuodelle Keväällä 2010 toteutui kaksi kansainvälistä KAMoon VEVO -verkoston (Verkostosta voimaa henkilöstöjohtamiseen ja työelämäyhteistyöhön) vertaisarviointikäyntiä Espanjaan Barcelonaan ja Skotlantiin Glasgow:iin. Verkostosta voimaa henkilöstöjohtamiseen ja työelämäyhteistyöhön 2 -hankkeelle (KAMoon VEVO 2) saatiin rahoitus lukuvuodelle (hankkeen toinen vuosi). Tammikuussa valmisteltiin COMENIUS-apulaisopettajahakua. Espanjalainen Comenius-apulaisopettaja Paloma Fernandez Maceda työskenteli maaliskuussa sekä Ylivieskan että Kalajoen ammattiopistossa opettaen molemmissa myös espanjan alkeita. 18

19 Ylivieskan ammattiopiston rehtori tutustui keväällä 2010 KEVA-hankkeen puitteissa Botswanan kehitysyhteistyöhön ja vapaaehtoistyöhön sekä erilaisiin projekteihin. Marraskuussa Ylivieskan ammattiopisto dokumentoi KEVA-hankkeen Botswanan leirin tapahtumat. MajakkaPlus-hankkeen ja kuntayhtymän rahoituksella viisi henkilöä kävi helmikuussa 2010 tutustumassa Klevessä Saksassa Berufskolleg des Kreises Kleve -oppilaitokseen. Kolmetoista henkilöä Puolasta puolestaan tutustui syyskuussa 2010 suomalaiseen ammatillisen koulutuksen järjestelmään, koulutuksen laadulliseen ennakointiin ja laadunhallintajärjestelmiin sekä vieraili muutamissa kuntayhtymän ammattiopistoissa. Kuntayhtymän hallitus ja osa johtoryhmästä tutustui EuroSkills kisoihin Lissabonissa joulukuussa Kuntayhtymän vieraina oli Unkarista Zircin ammatillisesta oppilaitoksesta mm. Reguly Antal -koulun uusi rehtori János Répas. Vierailun aikana tuli kuluneeksi 15 vuotta KAM:n ja unkarilaisen yhteistyökoulu Reguly Antalin yhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta. Sen jälkeen sopimuksia on uusittu ja yhteistyöhön on tullut mukaan myös kaksi muuta unkarilaista ammatillista oppilaitosta. Haapajärven ammattiopistolla oli koko lukuvuoden yksi unkarilainen vaihto-opiskelija ja Oulaisten ammattiopistossa kaksi. Kalajoen ja Haapajärven ammattiopistossa oli lisäksi molemmissa yksi unkarilainen opiskelija kahden kuukauden vaihdossa. Huhtikuussa 2010 Unkari-yhteistyön kansainvälisyysvastaava vei kuusi opiskelijaa Unkariin kuuden viikon työssäoppimisjaksoille valmistellen matkan aikana ammattiosaamisen näytön vastaanottoa ja selvittäen yhteistyön jatkumista kuntayhtymän ja alueen oppilaitosten välillä. Markkinointitiimi Markkinointitiimi kokoontui vuonna 2010 seitsemän kertaa ammattiopistoissa ja lisäksi yksi kokous pidettiin autossa kesäkuisella tutustumismatkalla. Tiimi sai uusia jäseniä, kun mukaan tulivat Marika Åvist HAI:sta (Raija Lipposen tilalle) ja vielä loppuvuodesta Sinikka Ojala ARTEMA:sta. Kahden aikaisemman vuoden tapaan alueen abit saivat suoramarkkinointiesitteen ja toimintaa päätettiin jatkaa myös seuraavana vuonna. Esitteen vaikuttavuutta tarkasteltiin lähinnä opiskelijahallintojärjestelmästä saadun yo-pohjaisten opiskelijoiden määrän perusteella. Oulussa järjestettiin Taitaja kisat, joihin KAM kuljetti alueen 8-luokkalaiset. Markkinointitiimi suunnitteli yhdessä OPO-tiimin kanssa kuljetuksia ja ohjelmaa sekä matkalla että perillä. KAM:n henkilöstölehti ilmestyi vuoden aikana keväällä ja syksyllä. Toimittamisesta vastasivat aikaisempaan tapaan Anne Konttila (taitto) ja Sirpa Korhonen. Lehtien sisällön tuottamiseen puolestaan osallistui useita henkilöitä KAM:n ammattiopistoista. Lehdistä oli jaossa sekä painetut versiot että pdf-tiedostot www-sivuilla. KAM:n www-sivut ja niiden ajantasaisuus olivat monen kokoontumisen aiheena. Perinteinen suomenkielinen koulutusopas päivitettiin ja jaettiin syyskuussa. Uudet opiskelijat saivat tänäkin vuonna uusimman koulutusoppaan kansien mallilla painetut KAM-kansiot. Markkinoinnin vuosiaikatauluun päivitettiin uudet markkinoin- 19

20 tipäivät ja joitakin kuukausitapahtumia, markkinointi- ja viestintäsuunnitelma päivitettiin vuoden 2011 mukaiseksi. Perinteinen tiimin tutustumismatka tehtiin Tampereella kohteena oli Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Pirko ja Seinäjoella SEDU. Kohteissa tutustuttiin organisaatioiden rakenteeseen sekä niiden markkinoinnin järjestämiseen ja toimenpiteisiin. Kuvassa tiimiläiset SEDU:laisten kanssa Saatuja tietoja ja kokemuksia verrattiin KAM:n toimintaan ja samalla saatiin myös uusia ideoita pohdittavaksi. KAM:lle ja ammattiopistoille tilattiin markkinointitarkoituksiin kirjeenavaaja-viivottimia ja karkkeja. Suuremmat hankinnat jätettiin odottamaan uutta yhdistymisen myötä luotavaa talotyyliä. KAM osallistui Oulussa pidetyille Eteenpäin - Koulutus- ja työelämämessuille. Markkinointitiimissä päätettiin KAM:n osaston esittelijät, osaston suunnittelijat sekä mukaan otettavien materiaalien määrät. Messujen jälkeen suunniteltiin alustavasti jo ensi vuotta, jolloin olisi sopiva aika olla esillä uutena yhdistyneenä koulutuskuntayhtymänä. Aloittaville opiskelijoille tehdyn aloituskyselyn vastausten perusteella pohdittiin eri markkinointiväylien toimivuutta ja tietojen löytymistä KAM:n/ammattiopistojen www-sivuilta. Tiimissä keskusteltiin myös kuntayhtymien yhdistymisen myötä tapahtuvista muutoksista, niiden edellyttämistä toimenpiteistä ja uudesta talotyylistä sekä jaettiin alustavasti markkinointitoimenpiteitä varten suunniteltu rahasumma eri osa-alueille. Opinto-ohjauksen tiimi OPO-tiimin toiminta on kohdistunut opiskelijahuollon kehittämiseen, opintojen etenemisen tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä markkinointiin. Alueen nuorisotyön toimijoiden kanssa toteutettiin Elämän eväspaketti -kurssi osana opintoja. Tästä saatiin hyviä kokemuksia ja nuorten elämänhallintavalmiudet lisääntyivät. Kuvassa KAM:n opinto-ohjaajat vas. Terhi Vääräkoski (YSO), Sari Hietasaari (VEERA-hanke), Päivi Yli-Hallila (YSO), Liisa Huurinainen (OULA), Pertti Kuosmanen (HAI) ja Pekka Tuomainen (ARTEMA). Kuvasta puuttuu Asta Uusivirta (vs. NAO). 20

21 Ammattiopistoissa järjestettiin terveyspäivä, jossa opiskelijoille esiteltiin kouluterveyskyselyn tulokset sekä tuotiin käytännönläheisesti esille terveyteen vaikuttavia tekijöitä. KAM:n oppilaskunnan perustaminen ja tutorkoulutus ovat vahvistaneet opiskelijatoimintaa. Alueen peruskoulujen kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä ammatillisen koulutuksen markkinoinnissa. Lisäksi on hyödynnetty Primuksen käyttömahdollisuuksia ohjauksen ja opiskelijahuollon asioiden kirjaamisessa. OPO-tiimin kokouksiin osallistuvat jatkossa ammattiopistojen opiskelijahuollon asiantuntijaedustajat eli kuraattorit, erityisopettajat ja opiskelijaterveydenhoitajat. KAM:sta puuttuu opiskelijahuoltoa koordinoiva työryhmä. Ensimmäinen opiskelijahuollon asioita käsittelevä kokous pidettiin Yhdessä opiskelijahuollon asiantuntijoiden kanssa laadittiin opiskelijahuollon prosessikuvaus KAM-tasolla. Tämän linjauksen pohjalta ammattiopistoittain laaditaan ammattiopistotason opiskelijahuollon prosessikuvaukset. Uusille tutoreille järjestettiin koulutus Törmälän leirikeskuksessa Raudaskylällä kouluttajana Tatu Tuomela SAKKI ry:stä. Tutorkoulutukseen osallistui tutoreita kaikista ammattiopistoista ja ARTEMA:sta myös opettajia. Opinto-ohjaajien kokous oli samaan aikaan. Primuksen käyttömahdollisuuksia opinto-ohjauksessa ja opiskelijahuollossa tarkasteltiin, erityisesti hops-, hojks-, kuraattori- ja opo-välilehtien käyttöominaisuuksia ja käyttäjäoikeuksia. Kevään kokouksessa tarkasteltiin opinto-ohjauksen osuutta ja painopistealueita uuteen opetussuunnitelmaan kirjattavaksi. KAM:n markkinointitiimin kanssa pidettiin yhteinen kokous , jolloin tarkasteltiin yhteishaun tilannetta ja organisoitiin KAM:n kustantamana alueen peruskoulujen 8-luokkalaisille kuljetus Taitaja-kisoihin Ouluun. Kokouksessa keskusteltiin koulutusoppaan päivittämisestä ja ammattiopistojen markkinointipäivistä. OPO-tiimin jäsenet ovat osallistuneet mm. alueellisiin ja OPH:n järjestämiin opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon koulutuksiin ja tiedotustilaisuuksiin. OPO-tiimi on tehnyt myös tiivistä yhteistyötä VEERA-hankkeen ( Verkostoista voimaa ) kanssa. Hankkeen projektipäällikkö on osallistunut OPO-tiimin kokouksiin. Kevään ja syksyn aikana ammattiopistoissa järjestettiin opiskelijoille terveyspäivä, jonka ohjelman ammattiopistot organisoivat projektipäällikön opastuksella. Elokuussa Ylivieskan ammattiopistossa oli opiskelijahuollon kehittämispäivä, jossa tarkasteltiin mm. sitä, mitkä ovat opiskelijahuollolliset tarpeet ammattiopistoissa ja millä keinoin niihin voidaan vastata sekä millaista toimintaa verkostoyhteistyökumppaneiden kanssa voimme toteuttaa opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Marraskuussa YSO:lla oli Kela-palaveri aiheena opintojen etenemisen seuranta ja Kela-yhteistyö. Mukana oli Kelan edustaja Nina Similä. Alueellinen OPO-päivä toteutettiin YSO:lla teemalla ohjauksen raiteella. OPO-päivässä, johon osallistuivat alueen peruskoulujen ja lukioiden opinto-ohjaajat sekä nuorisotyön toimijat, esiteltiin mm. KAM:n ammatillisten perustutkintojen koulutustarjontaa, tarkasteltiin uutta OPS:aa ja opintojen valinnaisuutta. Esillä oli myös syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyväksi tehtävä työ kuten esim. Etsivä nuorisotyö. Multiprimus-työryhmä Työryhmän toiminta perustui opistoissa järjestettyihin koulutustilaisuuksiin sekä kaksi kertaa pidettyihin WebLi-palavereihin. Keväällä 2010 aloiteltiin valmistautuminen TOV-järjestelmän korvaamiseksi MultiPrimuksella ja Wilmalla. Koska ensimmäinen ohjelmistoversio ei vielä kokonaisuudessaan tyydyttänyt työryhmää, niin siirtymistä on tehty asteittain porrastetusti. Helmikuussa 2011 julkaistu ohjelmistopäivitys korjasi aiemmin esille nousseita ongelmia ja luo siten erinomaisen pohjan käyttää järjestelmää työssäoppimisen ohjaamiseen sähköisen päiväkirjan sekä viestitoimintojen avulla sekä 21

22 opiskelijoiden aktivoimiseen työssäoppimisen opiskelijasopimuksen valmisteluun. Järjestelmän avulla voidaan myös kerätä palautteet työssäoppijoilta, ohjaajilta ja opettajilta. Saman toimintalogiikan mukaan toimiva ammattiosaamisen näyttöjen kirjaaminen palvelee jatkossa oppimistulostietojen keräämistä keskitetysti valtakunnallisia tiedonkeruita sekä arviointitoimikuntaa varten. KAM:ssa kerättyjä palautteita on viety aktiivisesti eteenpäin StarSoftille MultiPrimuksen kehittämiseksi yhä paremmin käytännön työssä toimivaksi työkaluksi. Syksyn 2010 kehittämispäivään Vaasassa StarSoftin tiloissa osallistui kaksi henkilöä KAM:sta. Päivän anti oli erittäin hyvä ja on ollut positiivista huomata yhteistyön ja palautteiden tuovan myös konkreettisia tuloksia sekä kehitystä haluttuun suuntaan. Konkreettisimmat palautteiden tuomat lisäpalvelut ovat uuden ohjelmistopäivityksen Wilmassa mahdollistamat työssäoppimisen sähköiset päiväkirjat ja opiskelijoiden työssäoppimissopimusten laajat tulostusmahdollisuudet. Yksi vuoden 2010 aikana tehdyistä isoista ponnistuksista on ollut näyttötutkintoa suorittavan opiskelijan lakiin pohjautuvan henkilökohtaistamisen lomakkeiden yhtenäistäminen ja sähköistäminen. Henkilökohtaistamisprosessi kirjataan näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumis-, tutkinnon suorittamis- ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheessa. Tutkinnon suorittaja sekä tutkinnon ja/tai koulutuksen järjestäjä ja tarvittaessa tutkinnon hankkija allekirjoittavat tämän asiakirjan ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset. Kyseiset toimenpiteet voidaan, allekirjoitusta lukuun ottamatta, suorittaa jatkossa sähköisesti MultiPrimuksen www-liittymän Wilman avulla. Tulevaisuudessa myös HOPS-lomakkeet tullaan yhdenmukaistamaan ja sähköistämään. Työssäoppiminen ja näytöt Työssäoppimis- ja näyttötiimi kokoontui kuusi kertaa vuoden 2010 aikana. Tiimissä käsiteltiin säännöllisesti arviointitoimikunnan toimintaa, työssäoppimiseen liittyviä asioita, meneillään olevien hankkeiden etenemistä ja työssäoppimisen kyselyjä. Opetushallituksen valtionavustuksia haettiin alkuvuodesta. ANTTI hanke sai rahoituksen, josta tullaan järjestämään koulutusta ao:n käytänteiden kehittämiseen sekä tehdään opiskelijoille sähköinen foorumi, jossa he voivat keskustella/kysyä ao-näytöistä arviointitoimikunnan opiskelijaedustajilta. Hankkeen puitteissa toteutetaan ensi vuoden alussa benchmarking-vierailu KAM - SiikaPyhä-toimielinten välillä. Lisäksi Toppi&Oppi2010- ja LATO-hankkeet saivat rahoituksen. Vuoden aikana tehtiin sekä työnantaja- että työssäoppimisen kysely, joka koski työssäoppimassa olleita opiskelijoita, heidän opettajiaan sekä työpaikkaohjaajia. Kyselyjen tuloksia esiteltiin kokouksissa. Tiimissä tarkasteltiin työssäoppimisen vertaisarviointien palautteita. Opistot määrittelivät tiimeissään opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien ja opettajien kyselyjen tulosten pohjalta tärkeimmät viisi väitettä, joita käytiin läpi to- ja näyttötiimeissä. Niiden pohjalta voitiin todeta perehdyttämistarpeen olevan suuri, joten sitä tulisi lisätä ja kehittää myös perehdytysaineistoa. Tiimissä tarkasteltiin Työssäoppimisen Follow up -arviointia, ammattiopistokohtaiset tiimit kävivät läpi raportteja ja nostivat esiin tärkeimmiksi kokemiaan asioita, joita tulisi edelleen kehittää sekä esittivät niihin liittyviä toimenpiteitä. Tiimeissä valmisteltiin matkapuhelinten käyttöönottoa työssäoppimisen ohjauksessa sekä käsiteltiin uudistuneita opettajan työelämäosaamisen diplomiin liittyviä osioita, jotka kirjataan jatkossa Primuksen opettajarekisteriin. Osiot ovat: Työelämälähtöinen ammatillinen koulutus, 6 op, Oppimisen ja osaamisen arviointi, 6 op, Työelämäyhteistyö ja toiminta työpaikoilla, 6 op sekä Alan kehittäminen ja yrittäjyys, 7 op. Tiimissä käytiin läpi työssäoppimisen sopimuskäytänteitä ja laadittiin Primukseen ja Wilmaan 22

23 opiskelijan sopimusmalli. Sähköisen työssäoppimisen rekisterijärjestelmää kehiteltiin. Lisäksi kokouksissa tiedotettiin tulevista koulutuksista ja kerrottiin käytyjen koulutusten sisällöistä. Loppuvuoden kokouksissa käsiteltiin rahoitusta saaneiden hankkeiden puitteissa tehtäviä toimenpiteitä vuosille Vuoden viimeisessä kokouksessa käsiteltiin seuraavan vuoden kehittämisen painopisteitä sekä suunniteltiin tiimin toimintaa ja tulevia koulutuksia. Verkko-opetus (Virtuaalitiimi) Virtuaalitiimi järjesti vuoden 2010 aikana seitsemän kokousta, joista neljä toteutettiin WebLIverkkokokouksena ja kolme perinteisenä kokouksena. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa todettiin, että verkko-opetuksen toteutuksessa on ollut isoja eroja eri ammattiopistojen kesken ja että sosiaalisen median työkalut tulee ottaa osaksi normaalia opetustoimintaa, yhtenä keinona muiden joukossa, kunhan työkalut ensin testataan. Samassa kokouksessa keskusteltiin virtuaalitiimin tehtävistä, roolista ja tiimin nimestä. KAM:n johtoryhmälle päätettiin järjestää tiedotustilaisuus verkko-opetuksen asioista. Toisessa kokouksessa käsiteltiin verkko-opetuksen prosessikuvauksia ja päätettiin, että isojen hankkeiden vetäjien tulisi osallistua tiiviisti myös virtuaalitiimin toimintaan. Kokouksessa käsiteltiin edellisen vuoden toiminnan yhteenvetoa ja päätettiin tehdä benchmarking-matka vuoden 2010 aikana. ASKO-hankkeen tilannekatsauksessa todettiin, että hanke on ollut mukana verkko-opetuksen yhteisten käytänteiden luomisessa koko KAM:ssa sekä osallistunut verkko-opetuksen prosessikuvauksien laadintaan. TOP-työryhmä esitti, että KAM:ssa ei oteta käyttöön TOP-verkkopalvelua, vaan käytetään monipuolisemmin MultiPrimusta ja sen Wilmakäyttöliittymää. Kokouksessa käsiteltiin myös KAM:n palautekyselyn tietoteknisten valmiuksien tuloksia ja todettiin osaamisen olevan kokonaisuutena hyvällä tasolla. Kolmannen kokouksen tärkein asia oli johtoryhmän nimeämä työryhmä ja sen työskentely. Työryhmän tehtäviksi tulivat verkkopedagogisen rehtorin toimenkuva, vertaistuki verkkoopintojen toteutuksessa, verkkopedagogiikan käyttö hallinnossa, verkko-opetuksen laatukriteerit, verkkoetiketti, työalustat ja sovellukset, tarjonta ja vaihdot verkko-opetuksessa, verkko-opetuksen organisointi ja toimintaorganisaation rahoitus, verkko-opetuksen periaatteet sisältäen tekijänoikeudet ja korvaukset sekä prosessikuvausten jalostus. Toinen keskeinen asia oli TVT-toteutussuunnitelmien tilanne ammattiopistoittain. ASKO-hankkeen osalta todettiin, että hanke on saanut atk-asiantuntijan. Benchmarking-matkan kohteeksi varmistui ISO-verkosto Kuopiossa ja matkasta päätettiin tiedottaa jokaiseen ammattiopistoon. Neljäs kokous pidettiin Kalajoella ja siellä käytiin läpi pientyöryhmällä valmisteltu esitys KAM:n verkko-opetuksen järjestämisestä ja organisoinnista. Esitys päätettiin viedä johtoryhmän käsiteltäväksi kesäkuussa ja ennen sitä virtuaalitiimin jäsenet esittelevät asian opistojensa rehtoreille. Kokouksessa käsiteltiin myös ISO-verkosto -matkan palaute ja päätettiin lisätä se nähtäville virtuaalitiimin wwwsivuille. Hankkeiden vetäjät esittelivät tilanteen ja ITK-päiviltä saatiin palautetta. Täydennetyt TVT-toteutussuunnitelmat käytiin läpi ja todettiin että se oli valmis lähes kaikilla ammattiopistoilla. 23

24 Viidennessä kokouksessa käytiin vielä läpi johtoryhmälle keväällä pidetty esitys verkko-opetuksen organisoinnista, keskusteltiin jatkotoimenpiteistä ja laadittiiin budjetti verkko-opetuksen toteuttamiselle. Koulutuskuntayhtymien yhdistymisen myötä tulevista vaatimuksista keskusteltiin ja laadittiin esitys rahoitushakemusta varten. Kokouksessa hyväksyttiin verkkoopetuksen prosessikuvaus ja päätettiin muuttaa virtuaalitiimin nimi VOP-yhteisöksi. Muita päivityksiä päätettiin tehdä vasta sitten, kun on saatu tieto KAM:n verkkokoordinaattorin palkkaamisesta. Kuudes kokous järjestettiin Ylivieskassa. Ensimmäiseksi tiedotettiin, että KAM on saanut verkko-opetuksen asiantuntijan, jonka tehtäviin kuuluvat mm. tilastojen keruu, verkko-opetuksen määrittely, henkilökunnan koulutuksen kartoitus ja koulutuksen järjestäminen, tekniset suuntaukset ja ratkaisut yhdessä tietohallintopäällikön ja verkkopedagogisen rehtorin kanssa, verkkopedagogiikan käyttö hallinnossa, verkko-opetuksen laatukriteerien määrittely sekä pelisääntöjen ja korvauksien vieminen eteenpäin. Kokouksessa käsiteltiin verkko-opetuksen jäsenten toimenkuvat ja tehtäväalueet sekä päätettiin, että TVT-strategian hienosäädön tekee VOP-asiantuntija. Keväällä ja syksyllä 2011 laaditaan uuden koulutuskuntayhtymän TVT-strategia yhdessä mukaan tulevien oppilaitosten kanssa. Kokouksessa todettiin virtuaaliopetuksen päiville lähtevät henkilöt sekä hankkeiden tilanteet. Vuoden viimeisessä kokouksessa laitettiin käyntiin tiedonkeruu verkko-opetuksen määristä sekä verkon kautta työssäoppimisen ohjauksen saaneiden määristä. Samalla kerrattiin vielä verkko-opetuksen määritelmä sekä verkossa tapahtuvan ohjauksen määritelmä. Valtakunnallisilta virtuaaliopetuksen päiviltä saatiin runsaasti palautetta. ASKO-hanke on käynnistämässä Asennetta, tietoa ja osaamista kuntayhtymän verkko-opetukseen -koulutuksen toteuttajana JAMK. VOP-asiantuntija tarkistaa KAM:n intrassa olevat tiedot ja päivittää vanhentuneen tiedon. VOP-yhteisö on menestyksekkäästi hyödyntänyt WebLI-järjestelmää vuoden aikana ja tulevana vuonna käytäntöä jatketaan sekä laajennetaan myös yhdistyviin oppilaitoksiin. Yhteistyö eri hankkeiden vetäjien kanssa on toiminut hyvin ja työryhmien työskentely on tuottanut tulosta. Loppuvuodesta tapahtunut VOP-yhteisön jäsenten toimenkuvien määrittely selkeytti tehtävänjakoa ja toi tehokkuutta työskentelyyn. Vuoden 2010 aikana verkko-opetus on noussut yhdeksi opetusmuodoksi muiden rinnalle ja verkko-opiston toimintaa päästään kehittämään seuraavien vuosien aikana. Henkilöstön hyvinvointitiimin toiminnasta vuonna 2010 kerrotaan tarkemmin luvussa seitsemän Työkykyä ylläpitävä toiminta KAM:ssa. Hanketoiminta ASKO (Aikuiskoulutuksen verkko-opetuksen kehittämishanke), VEERA (Verkostoista voimaa), LATO (Laajennettu työssäoppimisen kokeilu) ja KAMoon TYKE (opettajien työelämäjaksot) ovat suurimpia opetusta läheisesti tukevia ESR -rahoitteisia kehittämishankkeita. Lisäksi Opetushallituksen kautta on meneillään kymmenkunta pienempää kehittämishanketta ja kuntayhtymä on partnerina monissa verkostohankkeissa. Kuntayhtymässä ei ole keskitettyä koordinointia tai nimettyä vastuuhenkilöä hankehallinnoinnin seurantaan ja ylläpitoon. Kehittämispalveluissa pidetään projektilistaa haetuista, meneillään olevista ja päättyneistä projekteista. Tiedottamiseen liittyvät asiat on hoidettu lähinnä sähköpostitse KAM projektihenkilöt -ryhmäpostin kautta. Hanketoiminnan suuruus ja laajuus edellyttävät jatkossa yhtymäpalveluissa hankehallinnoinnin tehostamista. 24

25 4. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN, REKRYTOINTI JA PEREHDYTTÄMINEN TAVOITTEET: KEINOT: ARVIOINTI: Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito vastaa kuntayhtymän osaamistarvetta Koko henkilöstö hallitsee sähköisten viestimien käytön Tiedon jakamiseen, siirtämiseen ja uuden tiedon löytymiseen löydetään välineitä Henkilöstö kokee olevansa tärkeä osa kuntayhtymän toimintaa ja sillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja sen kehittämiseen Henkilöstöllä on riittävän monipuolinen ja korkeatasoinen kielitaito sekä kansainvälisiä yhteyksiä Erilaiset kehittämishankkeet Eri alojen täsmäkoulutukset Kehityskeskusteluissa kartoitettava osaamistarve OPE.fi II -tason koulutukset alueella, KAM:n yhteiset koulutukset, opistojen omat koulutukset Mentorointi Urakierto Osaamispankki Yhteistyö ja vaihdot yrityksiin (työelämäjaksot) Mahdollisuus kehittää itseään omassa työssään (työn kierto, kehittämiskeskustelut, koulutus, työnkuvan tarkistaminen) Tuetaan omatoimista pitkäkestoista kielten opiskelua Henkilöstön 2-6 viikon ulkomaanvaihdot Koulutuspäivien määrä Työelämäjaksojen määrä Koulutussuunnitelmien toteutuminen Koulutusmäärärahojen käyttö Keinojen käyttämisen määrä Palaute henkilökunnalta Omatoimiseen kielten opiskeluun osallistuneiden määrä Henkilöstövaihtojen määrä Kuntayhtymä sai keväällä 2009 ESR-rahoitusta opetus- ja asiantuntijahenkilöstön työelämäjaksojen toteuttamiseen. KAMoonTYKE -hanke mahdollistaa lähes 40 asiantuntijan keskimäärin kahden kuukauden työelämäjakson pääsääntöisesti kotimaassa. Hankkeessa on varattu rahoitus viidelle henkilölle jakson toteutumiseen jossakin EU-maassa. Opetushallitus tekee päätökset ulkomaan jaksoille lähtijöistä kuntayhtymässä tehtyjen hakemusten perusteella. Ensisijaisesti päätöksiin vaikuttaa se, mitä lisäarvoa ulkomailla suoritettu jakso tuo kotimaan jaksoon verrattuna. Vuoden 2010 aikana jaksoja toteutui 14, joista kaksi ulkomailla; toinen Bognor Regisissä, Englannissa ja toinen Rovigossa, Italiassa. 25

26 4.1 Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma (LIITE 1) on suoraan koulutuskuntayhtymän tuloslaskelman tilien mukaan muokattu malli, jossa henkilöstökulut on jaoteltu niin tarkasti kuin se on ollut kirjanpitoaineiston pohjalta mahdollista. Henkilöstötuloslaskelma pohjautuu kuntayhtymän ulkoiseen tuloslaskelmaan. Henkilöstöhallinnon ohjelmasta on koottu vuoden 2010 henkilöstöstä lista ammattinimikkeittäin (LIITE 2). 4.2 Henkilöstön osaamisen uudistaminen vuonna 2010 Taulukko 9a Henkilöstön osaamisen uudistaminen vuonna 2010 (ilman TYKY-toimintaa) Taulukon 9a mukaiset luvut on ilmoitettu ammatillisen peruskoulutuksen osalta OPH:n tulosrahoituslaskentaan. Taulukossa ei ole AIKUKAM:n ja autokoulun henkilöstön osaamisen uudistamiseen liittyviä kustannuksia. Vuoden 2010 taulukossa henkilöstön osaamisen uudistaminen sisältää henkilöstön koulutukseen käytetyt menot palkkauskuluineen. Kuntayhtymän yhteisten koulutuspäivien ja ulkomaan työelämäjaksojen tai koulutusten laskennalliset palkkakulut on laskettu keskushallinnon kuluihin. Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen ammatillisten peruskoulutuksen osalta käytettiin kuntayhtymässä yhteensä ,91 euroa. Työkyvyn ylläpitämiseen liittyvä toiminta on omana taulukkona, sillä sitä ei hyväksytä OPH:n tilastoon. Taulukkoon 9 b on koottu TYKY -toimintaan käytetyt kirjanpidosta kootut kustannukset. Taulukko 9b TYKY-toiminta vuonna 2010 *) sis. AIKUKAM 26

27 TYKY-toiminnalla tarkoitetaan kaikenlaista virkistäytymistä, kuntorahaa, kuntoremontteja ym. henkilöstön jaksamiseen liittyvää toimintaa. Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen ja työkyvyn ylläpitoon käytettiin kuntayhtymässä yhteensä euroa. Henkilöstön kokonaiskulut vuoden 2010 aikana (sisältäen ammattiopistojen, AIKUKAM:n ja kuntayhtymän keskushallinnon kulut) oli yhteensä , josta käytettiin henkilöstön osaamisen uudistamiseen 4,8 %. Vuonna 2009 henkilöstön osaamisen uudistamiseen käytettiin 6 % henkilöstön kokonaiskuluista. Taulukko 9c Kuntayhtymän panostus henkilöstön osaamisen uudistamiseen ja työkyvyn ylläpitoon vuosina Vuonna 2007 koulutuspäivien laskennallisia palkkauskuluja nostettiin todellisuutta vastaaviksi. Sen vuoksi osaamisen uudistamiskustannuksissa näkyy selkeä nousu vuonna Vuosien laskennalliset kustannukset on koottu vuoden 2007 kertoimien mukaan. 4.3 Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen Henkilöstöstrategiaan on asetettu henkilöstön rekrytoinnin ja perehdyttämisen osalta seuraavat tavoitteet: vetovoimaisuus työnantajana, pitkäaikaiset palvelussuhteet ja laadukas rekrytointi. Kuntayhtymän henkilöstön osalta ikäjakauma osoittaa, että uusien työntekijöiden laajamittaista rekrytointia tarvitaan viiden vuoden aikajänteellä. Vuoden 2010 aikana kuntayhtymässä aloitti 43 uutta työtekijää, joista opetushenkilöstön osuus oli 22 ja tukihenkilöitä 21. Hyvinvointitiimi suunnitteli vuoden 2010 aikana uuden henkilön perehdyttämisohjelman, joka on koottu intraan omaksi osa-alueeksi. 27