Kalajokilaakson HENKILÖSTÖ- KERTOMUS VUODELTA koulutuskuntayhtymän. Asennetta, tietoa ja osaamista

Transkriptio

1 Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän HENKILÖSTÖ- KERTOMUS VUODELTA 2009 Asennetta, tietoa ja osaamista Hyväksytty hallituksessa

2 Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän henkilöstökertomus 2009 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN Henkilöstön määrä Henkilöstö tulos- ja tehtäväalueittain Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma tulosalueittain 6 3. HENKILÖSTÖN JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ Pedagoginen johtajuus Tiimien toiminta vuonna HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN, REKRYTOINTI JA PEREHDYTTÄMINEN Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstön osaamisen uudistaminen vuonna Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖTURVALLISUUS Henkilöstön poissaolot ja eläköityminen Työsuojelutoiminnan toteutuminen Kuntoremontit ja henkilöstön kannustaminen HENKILÖSTÖKOULUTUS Henkilöstökoulutuksen suunnittelu ja arviointi Henkilöstökoulutukseen osallistuminen Opetushenkilöstön asetuksen mukainen kelpoisuus TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA KALAJOKILAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ Tasa-arvoon liittyvien väittämien vertailu henkilöstökyselyissä vuosina 2006, 2007 ja Henkilöstö- ja työhyvinvointiryhmän toiminta vuonna Ammattiopistojen TYKY-toiminta vuonna YHTEENVETO 41 LIITE 1 Markkinoinnin vuosikello 42 LIITE 2 Henkilöstön poissaolopäivät v LIITE 3 Henkilöstötuloslaskelma 44 LIITE 4 Henkilöstökyselyn tulokset vuosina opetusja tukihenkilöstön näkökulmasta 45 LIITE 5 Kuntayhtymässä järjestetyt koulutukset vuonna taitto Anne Konttila

3 1. JOHDANTO Tämä henkilöstökertomus on Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän yhdeksäs. Raportin painopisteenä ovat olleet henkilöstöpääoman kehittämiseen liittyvät asiat. Henkilöstökertomuksen sisältöä ja rakennetta on uusittu vuosien myötä. Vuoden 2009 henkilöstökertomus pohjautuu henkilöstö- ja työhyvinvointistrategiaan vuosille ja sisältö noudattelee sen painopistealueita. Strategiset painopistealueet on jaoteltu henkilöstöstrategiassa seuraaviin alakohtiin: 1. Henkilöstön johtaminen ja esimiestyö 2. Henkilöstön osaamisen kehittäminen 3. Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen 4. Henkilöstön työhyvinvointi ja työturvallisuus Tässä henkilöstökertomuksessa luvut kolmesta viiteen keskittyvät yllä mainittujen painopistealueiden kuvaamiseen. Henkilöstökertomuksen tehtävänä on antaa tietoa kuntayhtymän henkilöstössä tapahtuneista muutoksista, henkilörakenteesta ja henkilöstön kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Henkilöstökertomus kuvaa toteutunutta kehitystä, mutta sen avulla voidaan varautua myös tulevaan. Henkilöstökertomuksen avulla on mahdollista analysoida henkilöstövoimavarojen käytön onnistumista ja henkilöstön laadullisesta ja määrällisestä riittävyydestä huolehtimista. Tähän raporttiin kerättävät tiedot saadaan osittain henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä ja vuosittain toteutettavasta henkilöstökyselystä. Osa raporttiin sisältyvistä asioista kerätään yksiköistä ja tehdään kehittämispalveluissa yhteenveto. Olemassa olevien sähköisten järjestelmien kehittäminen ja käytön monipuolistaminen henkilöstön tilastointitietojen kokoamisessa on edelleen lähivuosien kehittämiskohteena. Osa henkilöstökertomukseen kerättävistä tiedoista tallennetaan myös Koulutuksen järjestäjen yhdistyksen perustamaan tulosportaaliin, josta saadaan vertailutietoa muiden vastaavien koulutuksen järjestäjien tilanteesta. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain tehtävällä henkilöstökyselyllä ja kuntayhtymän toiminnan itsearvioinnilla. Henkilöstökertomus on osa kuntayhtymän itsearviointia. Vuonna 2009 kuntayhtymä osallistui Koulutuksen arviointineuvoston järjestämiin ammattiosaamisen näyttöjen sekä opiskelijahuollon arviointeihin. Arviointiin liittyviä asioita on tarkasteltu lähemmin tiimien toimintoja kuvaavassa luvussa kolme. Kuntayhtymän henkilöstötilinpäätös on tarkoitettu johtamisen ja keskustelun välineeksi, jonka avulla luottamushenkilöiden, johdon ja henkilöstön keskusteluiden tuloksena syntyy käsitys siitä, mihin suuntaan voimavarat ja henkilöstöjohtaminen ovat kehittymässä. Lisäksi on tärkeää nähdä, mitkä ovat keskeiset kehittämiskohteet jatkossa ja mitä käytännön ohjeistusta tarvitaan, jotta kehitys olisi jatkossakin myönteistä. Keskusteluissa kannattaa tukeutua myös aiempiin henkilöstökertomuksiin ja niissä esille tulleisiin asioihin. Henkilöstökyselyn avoimia vastauksia käsitellään tarkemmin johtamista ja esimiestyötä kuvaavassa luvussa kolme, henkilöstön osaamisen kehittämistä kuvaavassa luvussa neljä sekä henkilöstön työhyvinvointia ja työturvallisuutta kuvaavassa luvussa viisi. 3

4 2. KESKEISET TUNNUSLUVUT TULOSALUEITTAIN Henkilöstön määrä Kuntayhtymän henkilöstömäärä oli yhteensä 363 henkilöä. Koko henkilöstön määrästä vakinaisia kokoaikaisia henkilöitä oli 59,5 %. Päätoimisesta henkilöstöstä miehiä on 159 ja naisia 204. Osa-aikaisista henkilöistä suurin osa on naisia. Vuosityöntekijöiden määrä vuonna 2009 oli 587 henkilöä. Vuosityöntekijöillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat kuluneen vuoden aikana olleet kuntayhtymän palveluksessa, myös lyhytaikaiset työsuhteet on huomioitu. Taulukko 1 Päätoiminen henkilöstö vuonna 2009 Taulukko 2 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö tulosalueittain sekä vuosityöntekijöiden määrä vuonna

5 Yhtymäpalvelut sisältää aikuiskoulutus- ja oppisopimuskeskuksen henkilökunnan (4 henkilöä) ja määräaikaiset koko yhtymää koskevien hankkeiden toimijat. Kuntayhtymässä on menossa useita suuria ESR- ja EAKR-rahoitteisia hankkeita, joiden budjetit ovat yhteensä n. 5 miljoonaa euroa ja joissa toimii lähes 10 työntekijää. Lisäksi on useita kymmeniä eri rahoituslähteistä saatuja pienempiä hankkeita. Koulutustehtävän mukainen opiskelijamäärä oli opiskelijaa vuonna 2009 ja toteuma ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijaa. Aikuiskoulutuksen osalta vuosipaikkoina laskettuna määrä oli 695 opiskelijaa. Taulukko 3 Henkilöstömäärän vertailu opiskelijamäärään vuosina Tunnusluku Opiskelijamäärä * 1859, Opiskelijaa/ päätoiminen henk. 6,9 7,0 6,9 7,0 6,6 7,7 7,2 7,8 7,8 Vuosina opiskelijamäärään on huomioitu ammatillisen perustutkinnon opiskelijat ja ammatillisessa peruskoulutuksessa toimiva päätoiminen henkilöstö. Vuoden tilastot sisältävät koko henkilökunnan ja opiskelijat ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä aikuis- ja oppisopimuskoulutuksessa. Nivalan Autokoulussa oli vuoden 2009 aikana ykkösvaiheen opetuksessa 230 opiskelijaa ja kakkosvaiheen opetuksessa 190 opiskelijaa. Tutkintoja Nivalan alueella suoritettiin n. 550 ja luku sisältää kaikki tutkinnoissa käyneet: Nivalan Autokoulun opiskelijat, Nivalan ammattiopiston kuljettajalinjan opiskelijat, poliisin määräämät ja joitakin muita käyttäjiä. 2.2 Henkilöstö tulos- ja tehtäväalueittain Alla olevassa taulukossa 4 henkilöstöä on tarkasteltu miehet - naiset näkökulmasta eri tehtäväalueilla. Miesten osuus on 44 % ja naisten osuus 56 % koko henkilökunnasta. Osa opetus- ja tukihenkilöstöstä toimii myös projektitehtävissä. Projektihenkilöstöä ei ole eroteltu erikseen. Opetushenkilöstö kokonaisuudessaan on tasapainossa naisten ja miesten suhteessa. Taulukko 4 Henkilöstö tulosalueittain ja tehtäväalueittain * sisältää kuntayhtymän keskushallinnon, aikuiskoulutus- ja oppisopimuskeskuksen ja yhtymän keskeisten hankkeiden työntekijät Hallintoon on laskettu ammattiopistojen rehtorit, Nivalan ammattiopiston apulaisrehtori ja yhtymäpalveluista yhtymäjohtaja sekä talous- ja hallintojohtaja. 5

6 2.3 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma tulosalueittain Henkilöstön keski-ikä koko kuntayhtymässä on 47,8 vuotta. Se on noussut tasaisesti vuodesta Suurin ikäryhmä on edelleen vuotiaat, joihin kuuluu 70 työntekijää. Yli 60-vuotiaita on 36 henkilöä, joista suurin osa on osa-aikaeläkkeellä. Ikäjakauma ja keski-ikä vaihtelevat jonkin verran ammattiopistoittain. Naisten osuus on huomattavasti suurempi ikäryhmissä vuotiaat. Taulukko 5a Henkilöstön ikäjakauma vuosina Taulukko 5b Henkilöstön ikäjakauma miehet - naiset -vertailuna 6

7 Taulukko 6 Henkilöstön keski-ikä tulosalueittain Kaikkiaan kuntayhtymässä on 173 yli 50-vuotiasta eli heidän osuutensa on 47,6 %. Asia on tiedostettu ja johtoryhmä nimesi vuoden 2009 alussa työhyvinvointitiimin valmistelemaan käytännön toimenpiteitä työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Taulukko 7a Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstöstä 56 % on naisia. Yksiköittäin sukupuolijakauma vaihtelee koulutusaloittain noudatellen työelämän perinteistä jakoa nais- ja miesvaltaisiin aloihin. 7

8 Taulukko 7b Opetushenkilöstön sukupuolijakauma tulosalueittain Yllä olevassa taulukossa on eritelty tulosalueittain opetushenkilöstön sukupuolijakauma, joka on laskettu henkilöstöhallinnon ohjelmalla ja mukaan on otettu sekä vakinaiset että vähintään vuoden virkasuhteessa olevat opettajat. Pedagogisten pätevyyksien taulukot on koottu Exelohjelmalla ja niissä ovat mukana kaikki vuonna 2009 päätoimiset opettajat, joiden määrät ilmoitetaan Opetushallituksen keräämään tilastoon. Erilaisesta laskentatavasta johtuen kokonaismäärät ovat eri suuruisia (pedagogiset pätevyydet -taulukoissa lukumäärä on 227). 3. HENKILÖSTÖN JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ Voimassa olevassa henkilöstö- ja työhyvinvointistrategiassa johtamiseen ja esimiestyöhön on asetettu tavoitteiksi toimiva työyhteisö, koulutetut esimiehet ja toimivat johtoryhmät. Tavoitteet Keinot Arviointi Toimiva työyhteisö Työyhteisön kehittäminen Onnistuneet kehityskeskustelut Alaisten huomioiminen ja molemminpuolinen palautteenanto Kehityskeskustelut Työtyytyväisyyskysely Koulutetut esimiehet Toimivat johtoryhmät Yhteiset johtamiskoulutukset Kohdennetut johtamisvalmennukset esimiehille Henkilökohtaisten johtamisominaisuuksien kehittäminen Strategian mukainen työskentely Tiedottaminen Jäsenten kouluttaminen Koulutusmäärät Tiedotuksen onnistumine Palautteet henkilökunnalta Kuntayhtymässä on tehty vuodesta 1999 alkaen henkilöstökysely edellisen vuoden toiminnoista. Henkilöstökyselyn vastausprosentti on vaihdellut 69 % - 77 % välillä, mikä on riittävän korkea määrä näyttämään kehityksen suunnan. Tähän henkilöstökertomukseen on koottu vertailuja vuosien vastauksista ja lisäksi henkilöstökertomuksen liitteeksi on koottu henkilöstökyselyn tulokset eriteltyinä opetushenkilöstön ja tukihenkilöstön näkökulmasta vuosina 2008 ja Vuoden 2009 henkilöstökyselyssä käsiteltiin yhteensä 45 vastauksessa johtamiseen ja toiminnan suunnitelmallisuuteen liittyviä asioita, kuten tasapuolista henkilöstöjohtamista ja vastuun jakamista. Hankkeiden toivottiin tukevan opetusta ja koulutuksen suunnittelua sekä resurssien lisäämistä. Kehityskeskustelut ovat yksi keino tarkastella toimintaa ja kulunutta vuotta yhdessä esimiehen kanssa. Vuoden 2009 henkilöstökyselyyn lisättiin kysymys kehityskeskustelujen toteutumises- 8

9 ta ja avoin kysymys, johon sai esittää mielipiteitä yleisesti kehityskeskusteluihin liittyen. Alla olevassa taulukossa on tulosyksikköjen lukumäärät kehityskeskustelujen toteutumisesta. Nivalan ammattiopiston tukihenkilöstön ja yhtymäpalvelujen osalta kehityskeskusteluja on aloitettu alkuvuodesta 2010 ja tavoitteena on saada kierros toteutettua kevään 2010 aikana. Taulukko 8 Kehityskeskustelujen toteutuminen tulosalueittain 97 % kehityskeskustelujen toteutumiseen vastanneista koki keskustelut hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Mielipide kehityskeskusteluista on hyvin myönteinen (132 vastaajaa), mutta osa vastaajista suhtautui epäilevästi niistä saataviin hyötyihin. Keskusteluja arvostetaan ja niiden toivotaan johtavan toimenpiteisiin. Muutamat toivoivat, että kehityskeskustelut koskisivat työntekijää itseään ja että keskusteluissa tulisi enemmän esille yksilöllisyys. Kriittisiä huomioita tuli 17, joista välittyi pessimistinen ja negatiivinen asenne. Kolmella avoimeen kysymykseen vastanneista ei ollut kokemusta kehityskeskusteluista. Tiedonkulku ja osallistuminen -ryhmän vastaukset ovat hieman parantuneet edellisistä vuosista. Tiedonkulku ja osallistuminen oli 10 vastaajan mielestä tärkeä kehittämiskohde. Enemmän yhteistyötä KAM:n eri yksiköiden kesken toivottiin sekä keskinäisen tiedonkulun ja yhteisen suunnittelun lisäämistä. Opettajat halusivat saada äänensä enemmän kuuluville. Toivottiin myös ammattiopistoa koskevien asioiden käsittelyä oppilaitoksessa ennen päätöksien tekemistä ja julkistamista. 9

10 3.1 Pedagoginen johtajuus Kuntayhtymän johtoryhmän kokouksissa ja strategian suunnittelun yhteydessä on ollut usein esillä pedagoginen johtajuus ja sen näkyväksi tekeminen. Johtoryhmä on keskeinen toimija suurten linjojen vetämisessä, suunnittelussa, kehittämisessä, arvioinnissa ja resurssien määrittämisessä. Kuntayhtymän voimassa olevaan arviointi- ja laadunvarmistussuunnitelmaan on myös linjattu pedagogisen johtajuuden käsitettä ja mitä sillä tarkoitetaan kuntayhtymän eri tasojen johtamistyössä. Johtoryhmän roolina on ohjata kaikkea oppimiseen liittyvää toimintaa ja kehittää työyhteisön ammatillisuutta. Pedagogisen johtajan tehtäviin kuuluu soveltuvin osin mm. opetuksen suunnittelun johtaminen, arvo- ja arviointikeskustelun johtaminen, työnjakoasiat ja päätettyjen opetuksen kehittämistoimien täytäntöönpano. Seuraavien sivujen kaavioissa on eritelty tulosalueittain johtajuuteen ja toiminnan suunnitelmallisuuteen liittyvien väittämien vertailut vuosina Yksikössäni toiminta on ollut suunnitelmallista Yksikössäni henkilöstön kehittäminen on ollut suunnitelmallista Olen ollut perillä yksikköni kehittämissuunnitelmista Esimieheni on suhtautunut myönteisesti kehittämisideoihini ja -ehdotuksiini Olen ollut tyytyväinen yksikköni johtamistapaan Yksikössäni on keskusteltu yhdessä tavoitteista ja niiden saavuttamisesta Olen tiennyt yksikköni strategiat ja tavoitteet Olen kokenut, että yksikköni tavoitteet ovat myös omia tavoitteitani 10

11 Henkilöstön näkemykset opistojen henkilöstön kehittämisestä vaihtelevat jonkin verran. Yhtymäpalvelujen osalta kehityssuunta on muuttunut myönteisemmäksi usealla osa-alueella. 11

12 Kuntayhtymän strategiassa on ollut keskeisenä pedagogisen johtajuuden tavoitteena se, että rehtorit ja esimiehet tukevat ja rohkaisevat toiminnallaan henkilöstöä osallistumaan täysipainoisesti oman tehtäväalueensa hoitamiseen ja kehittämiseen. Vuoden 2009 tulokset näyttävät, että henkilöstön mukaan esimiehet kaikilla tulosalueilla ovat suhtautuneet edellisiä vuosia myönteisemmin henkilöstön kehittämisideoihin ja -ehdotuksiin. Kehityskeskustelujen lisäksi kaikissa ammattiopistoissa on järjestetty henkilöstökokouksia, joissa on käsitelty sekä kuntayhtymän yhteisiä että ammattiopistojen ajankohtaisia asioita. Kalajoen ammattiopistossa on järjestetty keskiviikkoiltapäivisin koko henkilökunnalle yhteinen keskustelu-/tiedotustilaisuus, jossa on käyty läpi ajankohtaisia opetukseen ja opiston toimintaan liittyviä asioita. Nivalan ja Ylivieskan ammattiopistoissa päivittäinen aamukahvitilaisuus toimii samalla tiedottamiskanavana henkilökunnalle. Kuntayhtymän johtoryhmän tehtävänä on ohjata henkilökuntaa kohti yhteistä päämäärää, visiota ja tavoitteita. KAM-henki eli yhteinen savotta muodostuu seuraavista asioista: Kannan vastuun omasta palstastani ja yhteisestä savotasta Arvostan omaa ja toisen työtä Olen valmis auttamaan, palvelemaan ja kehittämään 12

13 Johtoryhmän roolina on myös ohjata kaikkea oppimiseen liittyvää toimintaa ja kehittää työyhteisön ammatillisuutta. Vuoden 2009 henkilöstökyselyssä johtamiseen kaivattiin osallistuvampaa otetta ja kannanottoja asioihin. Tiedotus koettiin vastaajien kesken ongelmalliseksi, avoimuutta kaivattiin lisää. Mahdollisuutta perusopetustyöhön panostamiseen kaivattiin myös, projektien koettiin vievän aikaa opettamiselta ja osaa projekteista kritisoitiin irrallisina käytännön toiminnasta. Kritiikkiä sai myös koulutusten ja kyselyjen vaikuttamattomuus, tehottomuus ja väärä kohdentuminen, mutta toisaalta yhteiset koulutukset ja kyselyt saivat myös positiivista palautetta, samoin tiimien toiminta. 13

14 Hallintoon liittyvänä tiiminä on toiminut kuntayhtymän johtoryhmä, jossa ovat mukana ammattiopistojen ja AIKUKAM:n rehtorit, kuntayhtymän johtaja, talous- ja hallintojohtaja, kehittämispäällikkö ja oppisopimustarkastaja. Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain ja kokouksissa käsitellään koulutuksen järjestämiseen, talouteen, opetustoimintaan ja kehittämiseen liittyviä asioita. Johtoryhmä toimii myös arviointitiiminä ja on mukana yhteisten kehittämishankkeiden ohjausryhmissä. Vuoden 2009 aikana johtoryhmä kokoontui 14 kertaa. 3.2 Tiimien toiminta vuonna 2009 Pääosa tiimeistä on toiminut vuodesta Jokaisessa kuntayhtymätason tiimissä on mukana yksi rehtori ja keskushallinnon edustaja, yleensä kehittämispäällikkö. Arviointitiimi Kuntayhtymän johtoryhmä on toiminut arviointitiiminä vuodesta 2006 ja johtoryhmän kokouksissa arviointiasioita on käsitelty pedagogisten asioiden yhteydessä. Johtoryhmä päivitti kuntayhtymän koulutusprosessikaaviota ja käsitteli tiimien valmistelemia prosessikuvauksia. Työssäoppimisen ja näyttöjen sekä markkinoinnin osalta prosessikuvaukset saatiin valmiiksi ja ne ovat nähtävillä intranetissa. Kuntayhtymään hankittiin Vision-ohjelma, jonka avulla kuvataan pää- ja alaprosessit kaavioiksi sen jälkeen, kun tekstikuvaukset ovat valmiina. Kaikki prosessit kuvataan CQAF-viitekehystä käyttäen. Kaikkiaan arviointiin liittyviä asioita on käsitelty kuudessa kokouksessa, laadunhallintaan liittyviä asioita kahdessa kokouksessa ja prosessikuvauksia kuudessa kokouksessa. Kuntayhtymä osti Opetushallitukselta tilauskoulutuksena ammatillisen koulutuksen vertaisarvioijien koulutusohjelman (3 päivää), josta kaksi lähipäivää toteutui keväällä 2009 ja mukana oli laajennetun työssäoppimisen kokeilussa mukana olevien toimijoiden lisäksi johtoryhmän jäseniä. 14

15 Aikuiskoulutustiimi KAM:n aikuiskoulutustiimi kokoontui vuoden 2009 tammi - joulukuun aikana kymmenen kertaa. Tiimiin tuli syyskuussa Sinikka Ojalan tilalle ARTEMA:sta Tuula Puoskari. Kokouksissa on käsitelty aikaisempaan tapaan toteutuma- ja tilastotietoja sekä verrattu niitä aikaisempiin vuosiin, resurssien jakoa, tarjouspyyntöasiakirjoja, osavuosikatsauksia ja muita aikuiskoulutuksen ajankohtaisia asioita. Uutena asiana oli KAM:n vuodelle 2009 saama lisämääräraha koulutustason kohottamiseen. Raha jaettiin ammattiopistojen kesken tarkemman opiskelijoiden lähtötilanteen kartoittamisen jälkeen. Aikuiskoulutuksen hankintapäätökset päätettiin skannata Dynastyyn, jolloin ne olisivat kaikkien aikuiskoulutuksen toimijoiden nähtävissä. Oppisopimuskoulutuksen osalta työresurssia päätettiin jakaa ammattiopistoille tulevaisuuden visiona ammattiopiston oma oppisopimusvastaava, joka hoitaa koulutukseen liittyvät asiat. TYKE-hankkeiden tilanne näytti hyvältä, sillä vuoden aikana hankkeita oli yhteensä 12. Ns. vanhoina hankkeina jatkuivat SATTUMA 2008, OSUMA TYKE 2008, OSAAKAM 2008, Pro- Metal Perämerenkaari 2008, VIRTUOOSI 2008, SÄTKE 2008 ja Kotityöpalvelun laatuverkosto. Niiden jatkoksi tulivat ProMetal Perämerenkaari 2009, SÄTKE 2009, VIRTUOOSI 2009 ja Kotityöpalvelun laatuverkosto 09 sekä lisäksi Hyväksi hanke. TYKE tehtävästä tehtiin myös arviointia, joka koski tehtävää yleensä, ei yksittäisiä koulutuksenjärjestäjiä. Hyväksi hanke kehittää sosiaali- ja terveysalan yksityisen sekä kolmannen sektorin ja alan oppilaitosten toimintaa. Hankkeen koordinaattorina on Työtehoseura, hallinnoijana Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä ja hankekumppaneina Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy, Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy sekä Oulun seudun koulutuskuntayhtymä/oulun seudun ammattiopisto. KAM:n aikuiskoulutus näkyi myös ulospäin sekä mediassa että tapahtumina. AIKUKAM:lla oli syyskuussa osasto Oulussa Eteenpäin - koulutus- ja työelämämessuilla, jossa kävi nuorten lisäksi paljon aikuisia keskustelemassa opiskelumahdollisuuksista. Aikuisopiskelijan viikolla lokakuussa oli lehtijuttujen lisäksi paljon toimintaa sekä KAM:n sisällä että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Viikko sisälsi mm. yrittäjäaamiaisia, avointen ovien tilaisuuksia, tapahtumapäiviä ja ohjelmallisen iltatilaisuuden. Viikko onnistui niin hyvin, että ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämisyhtiö Aike Oy palkitsi Ylivieskassa järjestetyt usean organisaation yhteiset tapahtumat jaetulla ensimmäisellä sijalla. Palkitsemisperusteina mainittiin luovuusja innovatiivisuus -teeman lisäksi mm. aktiivinen toiminta, sitoutuminen yhteiseen projektiin ja toimiva yhteistyö. Aikuiskoulutustiimi suunnitteli myös alustavasti sisältöä KAMin aikuiskoulutusaiheiseen koulutuspäivään Kansainvälisyystiimi Kansainvälisyystiimi kokoontui vuoden 2009 aikana 12 kertaa. Tiimissä on mukana viisi ammattiopistojen edustajina toimivaa kv-vastaavaa ja johtoryhmän rehtoriedustajana Ylivieskan ammattiopiston rehtori. Vetäjänä toimii kuntayhtymän kehittämispäällikkö ja sihteerinä kehittämispalvelujen toimisto-/hankesihteeri. Tiimissä valmisteltiin tammikuussa COMENIUS-apulaisopettajahakua sekä Leonardo da Vinci -opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuushakuja (MAMEKAM 4 ja DEMOKAM 2). Lisäksi tiimissä työstettiin LdV-sertifikaattihakemusta hakukierrokselle Sertifikaatin liitteiksi päivitettiin kuvauksia kansainvälisyyshankkeista ja -toiminnasta. Huhtikuussa saatiin myönteiset päätökset molemmista liikkuvuushankkeista ja KAM pääsi ensimmäiselle varasijalle sertifikaattihaussa. Tiimissä käsiteltiin säännöllisesti MAMEKAM 3 ja DEMOKAM 2 -liikkuvuushankkeita. Kokouksissa tiedotettiin ulkomaanvaihtoihin lähteneiden opiskelijoiden ja henkilökunnan vaihtojen 15

16 etenemisestä kohdemaissa sekä vaihdon jälkeen tehdyistä loppuraportoinneista. Käynnissä olleen MAMEKAM 3 -hankkeen puitteissa toteutui keväällä kaksi vaihtoa ja kaksi seurantamatkaa Viroon sekä yksi seurantamatka Baskimaalle. DEMOKAM 2 -hankkeessa yksi opettaja oli työelämäjaksolla Kyproksella. Syksyllä käynnistyi MAMEKAM 4-hanke, jonka puitteissa syksyn aikana toteutui 4 vaihtoa Espanjan ja Unkarin kohteisiin sekä yksi opettajan ammattiosaamisen näytön vastaanotto-/ seurantamatka Espanjaan. Muita koulutuskuntayhtymän hallinnoimia kv-hankkeita kuluneen vuoden aikana olivat KAMoon VEVA, jonka viimeinen vaihto Skotlantiin tapahtui Vaihdon aikana perehdyttiin IIP-standardiin ja tutustuttiin South Lanarkshire Collegen uusiin tiloihin Kiina-verkosto jatkoi toimintaansa ja sen puitteissa oli OULA:n liiketalouden osastolta ja YSO:n sote-alalta opiskelijoita Kiinassa työssäoppimassa. Verkoston johdon edustajat tekivät matkan Shanghaihin Kam oon China -hankkeessa oli 10 opiskelijaa kuusi viikkoa työssäoppimassa Kiinassa, mukana oli myös yksi opettaja viikon ajan. Kiinasta on käynyt syksyllä ja keväällä asiantuntijoita luennoimassa ja Ylivieskassa oli Kiina-seminaari lokakuussa. Kestävä kehitys -verkoston oppilaitoksista on ollut vaihdossa yhteensä 40 opiskelijaa, joista 8 oli YSO:lta. Yksi YSO:n opettaja ja kuusi opiskelijaa oli niin ikään toukokuussa verkoston matkalla Turkissa. Hanke päättyi Unkari-yhteistyössä alkoi 15. toimintavuosi ja KAM:n oppilaitoksissa oli lukuvuoden ajan seitsemän unkarilaista opiskelijoaa. Kolme suomalaista opiskelijaa oli Unkarissa. KAMoon TYKE -työelämäjakson puitteissa oli Haapajärveltä yksi opettaja Sveitsissä tutustumassa hevosalaan. Muita ammattiopistojen kansainvälisiä yhteistyöhankkeita oli SUFUCA-LdV -kehittämishanke, jota koordinoi Oulaisten ammattiopisto. Maaliskuussa OULA:sta kävi ryhmä Tartossa tutustumassa paikalliseen vanhustenhuoltojärjestelmään ja kaksi henkilöä osallistui Tartossa hankkeen seminaariin. KAM:n ammattiopistoja on partnereina myös Hyvä olo -verkostossa, To Be In -opiskelijavaihdossa, Nordplus Junior -hankkeessa sekä SYNOPSIS 3 -hankkeessa. 16

17 Opistojen omalla rahoituksella kaksi ARTEMA:n opiskelijaa oli elokuussa kuusi viikkoa Bulgariassa, yksi OULA:n opiskelija kuusi viikkoa Espanjassa ja YSO:n kaksi opiskelijaa Portugalissa. NAO:lla ja ARTEMA:ssa oli syksyllä neljän viikon ajan vaihdossa saksalaisia vaihto-opiskelijoita Klevestä. NAO:n kv-koordinaattori kävi Majakkaplus -projektin kordinaattorimatkalla Bremenissä. Vuoden varrella oli myös muita kv-tapahtumia. Huhtikuussa Oulun Eteläisen EU-tietokeskus järjesti yhdessä Haapajärven ammattiopiston ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun Haapajärven toimipisteen kanssa E-DAY kansainvälisyyspäivän, jonka tarkoituksena oli tuoda Eurooppa lähemmäksi opiskelijoita ja muita toimijoita. Helmikuun alussa järjestettyyn ammatillisen koulutuksen kansainväliseen konferenssiin Baskimaalla kutsuttiin kolme kuntayhtymän edustajaa. Maaliskuussa tiimin jäsen osallistui European Studies -konferenssiin Pohjois-Irlannissa ja kaksi tiimin jäsentä osallistui Opetushallituksen lokakuussa Turussa järjestämille kansainvälisyyspäiville. Kuntayhtymään ja sen eri opistoihin kävi alkuvuodesta tutustumassa vieraita Saksasta, Klevestä, jonka oppilaitoksen kanssa on tehty kansainvälistä yhteistyötä ja toteutettu opiskelija-/ henkilöstövaihtoja. Kleven edustajat tutustuivat vierailun aikana KAM:n kansainväliseen toimintaan, jonka hyvin organisoitu ja järjestelmällinen toteuttaminen teki heihin vaikutuksen. Vieraat tutustuivat myös alueen yrityksiin. Pitkäkestoisten yhteistyösopimusten työstämistä Kleven kanssa päätettiin jatkaa ja suunniteltiin vastavuoroista KAM:n tutustumismatkaa Kleveen. Muita kv-tiimin toimia vuoden 2009 aikana oli muun muassa KAMin kansainvälisen toiminnan www-sivujen päivittäminen. Sivuille lisättiin tietoa ja kuvia meneillään olevista hankkeista sekä päivitettiin kv-lomakkeita. Myös opistojen kv-suunnitelmia päivitettiin ja tehtiin englanninkielinen KAMoon TYKE -esite. VAIHDOT TAVOITTEET TOTEUTUMA Lähteneet opiskelijat 97 /379 ov 118 / 270,5 ov Saapuneet opiskelijat 38 / 316 ov 20 / 227 ov Lähteneet henkilöstö 37 / 67 ov 51 / 59 ov Saapuneet henkilöstö 29 / 29 ov 23 / 8 ov KAM hallinto 3 / 5 ov 11 / 9,5 ov KAM yhteensä 204 / 796 ov 223 / 574 ov Markkinointitiimi Markkinointitiimi kokoontui vuoden 2009 aikana kahdeksan kertaa. Markkinointitiimiin tuli uutena jäsenenä ARTEMA:n rehtori Ari Sarpola, josta tuli myös tiimin puheenjohtaja Seppo Tuomaisen jäätyä eläkkeelle. KAM:n www-sivut olivat useammankin tiimikokouksen aiheena ja niiden ajan tasalla pitämistä suunniteltiin yhdessä. Alueen abeille suunnattu suoramarkkinointiesite postitettiin helmikuun lopussa ja se laitettiin myös www-sivuille. Postitusta päätettiin jatkaa myös vuoden 2010 alussa päivitettävällä abi-esitteellä. KAM:n henkilöstölehdestä ilmestyi vuoden aikana kolme numeroa, joiden toimittamisesta vastasivat Anne Konttila (suunnittelu ja taitto) ja Sirpa Korhonen. Lehtien sisältö tehtiin vastuuhenkilöiden ja KAM:n ammattiopistojen yhteistyönä. Painettujen versioiden lisäksi lehdet löytyvät myös www-sivuilta. Päivitetty suomenkielinen koulutusopas jaettiin syyskuussa. YSO:n opiskelija teki oppaalle uudet kansisivut, sisäosan ilme säilyi samanlaisena kuin aiemminkin. Uusille opiskelijoille jaettiin KAM-kansiot, jotka tehtiin koulutusoppaan kansien mallilla. Markkinoinnin vuosiaikataulu päivitettiin ajan tasalle ja laitettiin myös intraan näkyville. Lisäksi markkinointitiimin toiminnasta tehtiin prosessikuvaus (LIITE 1). 17

18 Markkinointitiimi teki tutustumismatkan Kalevalaan, Uhtuaan. Matkan tavoitteena oli tarkistaa, voisivatko suomalaiset lähihoitaja tai marata alan opiskelijat käydä jatkossa työssäoppimisjaksoilla alueen synnytyssairaalassa. Lisäksi tavoitteena oli neuvotella myös muiden, esim. kulttuurialan, yhteistyöstä. Matkakohteina olivat Kalevan synnytyssairaala, lastenneuvola ja Uhtua-talo. Kuva kulttuurialan yhteistyöneuvottelusta Uhtua-talolla. Kuvassa on Tuula Taskisen lisäksi Kalevalan piirin kulttuuritaloverkon johtaja Nadezhda Vasiljeva, Kalevalan Kansanteatterin ohjaaja Valentina Saburova, tulkki Valentina ja Uhut-seuran puheenjohtaja Svetlana Staskoit KAM:lle ja ammattiopistoille tilattiin markkinointitarkoitukseen uusia kaulanauhoja ja karkkeja sekä myös paperikasseja koulutusopaskansien painatuksella. Markkinointi- ja OPO-tiimi tekevät osittain päällekkäisiä asioita, mutta tiimit päätettiin silti pitää edelleen erillisinä, koska on paljon myös tiimien omia tehtäviä. Jatkossa pidetään ainakin yksi yhteinen kokous vuosittain ja mm. markkinointipäivät päätetään yhdessä. Opinto-ohjauksen tiimi Opo-tiimin toiminta on kohdistunut läpäisyasteen nostamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseen. KAM:ssa suoritettu opiskelijahuollon arviointi nosti tarkasteluun ammattiopistojen opiskelijahuoltopalvelut. Yhdessä VEERA-hankkeen kanssa on kehitetty paikallista verkostoa opiskelijahuollon toimintaan. Opiskelijatoimintaa on vahvistettu tutor-koulutuksella ja KAM-oppilaskunnan perustamisella. Alueen peruskoulujen kanssa on tehty tiivistä yhteistyötä ammatillisen koulutuksen markkinoinnissa. KAM:n opinto-ohjaajat organisoivat uusille tutoreille tutor-koulutuksen Lumikurussa Alavieskassa. Kouluttajana toimi Tatu Tuomela SAKKI ry:stä. Tutorkoulutukseen osallistui opiskelijoita kaikista ammattiopistoista ja ARTEMA:sta myös opettajia. Uudet tutorit olivat tyytyväisiä koulutukseen, ja samalla he tapasivat myös muiden ammattiopistojen tutoreita. Ryhmätöiden ja esitysten lomassa he myös tutustuivat toisiinsa. Opinto-ohjaajat järjestivät ruokailun, siivosivat tilat sekä kokoustivat. Koulutuksen arviointineuvostolta tuli ammattiopistoille keväällä 2009 määräys opiskelijahuollon arvioinnista. Opiskelijahuollon arviointi suoritettiin ensin ammattiopistoittain ja sen jälkeen tehtiin yhteenveto koulutuskuntayhtymätasolla. Opiskelijahuollon arvioinnin suo- 18

19 rittamisesta oli tarkat ja yksityiskohtaiset ohjeet. Opiskelijahuollon arviointi suoritettiin elosyyskuun aikana ammattiopistoissa. Opinto-ohjaajat olivat vastuullisia toimijoita arvioinnin toteuttamisessa. Opiskelijahuollon arvioinnissa ilmeni KAM:n ammattiopistojen opiskelijahuollon palvelujen eroavaisuudet. Opiskelijahuollon peruspalvelut olivat pääosin kunnossa, mutta esimerkiksi kuraattori- tai erityisopettajapalveluissa oli puutteita osassa ammattiopistoja. Opiskelijahuollon arvioinnin tulosten pohjalta opo-tiimi kävi laaja-alaista keskustelua ja tarkastelua opiskelijahuollon palveluista. Opo-tiimin mielestä opiskelijahuollon palvelut on saatava laadukkaiksi ja kattaviksi kaikissa KAM:n ammattiopistoissa, jotta voidaan vastata opiskelijoidemme tämän päivän alati muuttuviin ja haastaviin opiskelijahuollollisiin tarpeisiin. KAM:n yhtenä painopistealueena v on ollut nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä keskeyttämisten vähentäminen. Opo-tiimi teki KAM:n johtoryhmälle selvityksen läpäisyasteen nostamiseksi. Opo-tiimi on tehnyt yhteistyötä syksyllä 2009 aloittaneen KAM:n VEERA-hankkeen (verkostoista voimaa) kanssa. Hankkeen vetäjä Sari Hietasaari järjesti YSO:lla joulukuussa yhteisen kehittämisaamupäivän, jonne hän kutsui ammattiopistojen opiskelijahuollon toimijat. Hän aloitti jo syksyllä paikkakunnittain erilaisten verkostojen rakentamista ammattiopistojen opiskelijahuoltotyön tueksi. Opo-tiimi on käynyt joulukuussa yhdessä VEERA-hankkeen kanssa tutustumassa Kokkolan ammattiopiston opinto-ohjaukseen ja opiskelijahuoltoon. NAO:n opintoohjaajat ja opiskelijahuollon toimijat kävivät jo toukokuussa samassa kohteessa tutustumassa hyviin käytänteisiin. Opo-tiimi kutsui alueen peruskoulujen ja lukioiden sekä nuorten työpajojen edustajat syksyisin pidettävään OPO-päivään Haapajärven ammattiopiston maa- ja metsätalousosastolle Keskeisinä teemoina olivat yhteishakuasiat, joustava haku, KAM:n Veera-hankkeen esittely, arvioinnin muutos ammatillisessa koulutuksessa, ammattistartin mahdollisuudet sekä ammattiopistojen esittelyviikot. Uutena käytäntönä haluttiin sopia esittelyviikkojen aikataulu peruskoulujen kanssa, jottei tulisi päällekkäisyyksiä. Vierailla oli mahdollisuus tutustua myös HAI:n robottinavettaan ja biovoimalaitokseen, joita rehtori Ilkka Heinonen esitteli. Talon uutisrieska ja syksyn sadon antimista valmistettu ateria sai kiitosta kaikilta. Työpajojen edustajilla ja ammattiopistojen opinto-ohjaajilla oli OPO-päivän aikana hyvä tilaisuus tutustua toisiinsa ja aloittaa yhteistyö. Päivän aikana sovittiin lokakuussa Elämäjärvellä pidettävä yhteistyöpäivä, jossa työpajojen edustajat esittelivät tarkemmin toimintaansa ja toimintamahdollisuuksia sekä hahmoteltiin yhteistyömuotoja, verkostotyötä nuorten parhaaksi. Ylivieskan ja Nivala-Haapajärven seutukuntien alueella toimivat mm. Etsivä-nuorisotyön hanke sekä Jelppiverkko, jotka järjestävät nuorille tukitoimia syrjäytymisen ehkäisemiseksi. KAM-oppilaskunnan toiminnan järjestäytymiskokous pidettiin samaan aikaan OPO-tilaisuuden kanssa. HAI:n opinto-ohjaaja Pertti Kuosmanen oli kutsunut koolle ammattiopistojen oppilaskuntien opiskelijaedustajat (1-2 edustajaa / ammattiopisto) ja he saivat Pertti Kuosmasen johdolla alkuun jo kauan odotetun opiskelijafoorumin KAM:iin. Syksyn aikana oppilaskunta on valmistellut sääntöjä ja muita yhdistyksen perustamiseen liittyviä virallisia asioita. Ohjatussa oppilaskuntatoiminnassa opiskelijat saavat hyvää harjoitusta oppilaskuntien jäsenten edunvalvojana ja opiskeluun liittyvien asioiden vastuunkantajina. Verkkokurssin kehittämistä opinto-ohjaukseen on pidetty tarpeellisena. Opotiimi tutustui OULA:n liiketalousyksikön opinto-ohjauksen verkkokurssiin. Opinto-ohjaajat ja ryhmänohjaajat hyötyisivät yhteisestä opinto-ohjauksen verkkomateriaalista. KAM:n yhteisen opintoohjauksen verkkomateriaalin luominen ja käyttäminen on haastavaa, koska yksiköiden opintoohjaus toteutetaan eri tavalla ja erilaisin resurssein. KAM:n markkinointitiimin kanssa on pidetty yhteinen kokous Tällöin selkiytettiin tiimien työnjakoa. Koulutuksen markkinoinnissa tiimien tehtävissä on yhteisiä leikkauspintoja. Jatkossa toteutetaan yhteinen kokous kerran lukukaudessa. Johtoryhmän päätöksestä järjestetään KAM:n kustantama kyyditys alueen peruskoulujen 8-luokkalaisille Oulussa pidettäviin Taitaja-kisoihin. OPO-tiimi on keskeisesti mukana käytännön järjestelyjen toteuttamisessa. Opo-tiimin jäsenet ovat osallistuneet mm. läänin ja Opetushallituksen järjestämiin opinto- 19

20 ohjauksen ja opiskelijahuollon koulutuksiin ja tiedotustilaisuuksiin. Multiprimus-työryhmä Juha Palosaari aloitti työt Multiprimuksen pääkäyttäjänä vuoden 2009 alussa. Multiprimustyöryhmä kokoontui vuoden 2009 aikana 4 kertaa. Toiminta painottui keväälle 2009 johtuen tuolloin suoritetuista opistojen välillä suoritetuista yhtenäistämistoimenpiteistä. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa käytiin läpi eri opistojen Primuksen käyttötapoja, kurssityyppejä sekä arvosananmäärityksiä ja muita Primuksen toimintaan kiinteästi liittyviä asioita, kuten Wilman ja Kurren käyttöä. Seuraavissa kokouksissa käsiteltiin laadittuja yhtenäistämisohjeita sekä kokousten välissä tehtiin osin laajojakin yhtenäistämisen kesällä 2009 mahdollistaneita toimenpiteitä. Kevään viimeisessä kokouksessa käytiin läpi KAM:n opistojen Primustietokannoista koeyhdistetty versio. Kyseiseen versioon tehtiin vielä pieniä muutoksia ennen varsinaista yhdistämistä, joka suoritettiin kesäkuun alussa. Toimenpiteet menivät pääasiallisesti hyvin, eivätkä aiheuttaneet suuria muutoksia käyttäjien arkeen. Syksyn 2009 aikana MultiPrimus-työryhmä ei kokoontunut lainkaan. Vuodelle 2010 Multiprimus-työryhmällä on edessään merkittäviä haasteita, sillä kuntayhtymässä ollaan keskittämässä työssäoppimisen ohjausta, näyttöjen kirjaamista sekä palautteiden keräämistä Multiprimukseen ja sen www-liittymään soveltuvin osin. Tarkoituksena on ottaa asian suhteen käyttöön yhteiset käytänteet syksyllä 2010 aloittavien opiskelijoiden osalta. Ennen sitä tullaan järjestämään perehdytyskoulutusta sekä tukihenkilöille että opettajille. Jatkossa Multiprimus-työryhmä pyrkii ottamaan käyttöön verkkoneuvottelutekniikkaa sekä tehostamaan yhteisten työtilojen käyttöä. Tavoitteena on, että kokouksia voidaan tarvittaessa pitää lyhyellä varoitusajalla ja tehokkaasti, millä pyritään edistämään tiedon- ja hyvien käytänteiden jakamista opistojen välillä. Työssäoppiminen ja näytöt Työssäoppimis- ja näyttötiimi kokoontui vuoden 2009 aikana 7 kertaa. Alkuvuoden kokouksissa tiimi käsitteli vuodelle 2008 asetettuja tavoitteita ja niiden toteutumista. Tiimissä keskusteltiin myös tutkintokohtaisten OPS:ien ja KAM:n yhteisen osan uudistumiseen liittyvistä asioista, arvosana-asteikon vaihtumisesta sekä koulutuksen arviointineuvoston kyselystä. Tiimi käsitteli vuoden aikana useaan otteeseen opiskelija-, työnantaja- ja opettajapalautteeseen liittyviä asioita. Tavoitteena on ottaa käyttöön yhteismitallinen ja yhtenäinen kysely ko. ryhmille. Lopullisena päämääränä on suorittaa palautekysely verkossa toimivan työssäoppimisjärjestelmän avulla tai siihen tiiviisti liittyen. Maaliskuussa tiimi vieraili Jyväskylän ammattiopistolla paikallisen työssäoppimis- ja näyttötiimin vieraana. Erityistä mielenkiintoa matkalla herättivät hyvä ja selkeä laatukäsikirja, jonka tekemiseen ja päivittämiseen oli tarkoin vastuutettu eri henkilöitä. Johto oli hyvin sitoutunut käsikirjan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Todettiin, että Jyväskylässä ei aiota jatkossa antaa oppimisen arvioinnista lainkaan numeerista arviointia. Arviointi vaaditaan kirjaamaan 2 viikon kuluessa jakson päättymisestä opiskelijan tietoihin. Vuoden aikana käsiteltiin usein kuntayhtymän ja ammattiopistojen ammattiosaamisen näyttöihin liittyviä resursseja. Työssäoppimiseen ja näyttöihin liittyvien hankkeiden etenemistä ja resursseja seurattiin säännöllisesti. Ulla Mäntykangas kertoi tiimin palavereissa arviointitoimikunnan kokouksissa esille nousseista keskeisistä asioista. Tiimin toinen bechmarking-matka suuntautui Kajaaniin, jossa tarkoituksena oli tutustua erityisesti TOP-verkkopalveluun. TOP-verkkopalvelu on verkossa toimiva työssäoppimisen ohjausja seurantajärjestelmä, johon on pääsy sekä opiskelijoilla ja opettajilla että työpaikkaohjaajilla. Järjestelmän kautta hoituvat keskitetysti arviointi, palautteiden kerääminen sekä sopimusasiat. Vierailun aikana todettiin, että järjestelmän mahdollinen käyttöönotto vaatisi onnistuak- 20

21 seen minimissään yhden kokoaikaisen henkilön, mielellään useampiakin. Toiminnallisen vuoden 2009 tiimi päätti kokouksellaan Kalajoen upeissa maisemissa. Vuoden viimeisessä kokouksessa summattiin kulunutta vuotta sekä luodattiin tulevia kehityslinjoja. Tiimin näkemys on, että KAM:ssa tarvitaan yhteinen, tietokantapohjainen työssäoppimisen ohjausjärjestelmä. Tiimin näkemykset järjestelmän vaatimuksista eivät vielä ole täysin jäsentyneet ja sen vuoksi halutaan kannan muodostamiseksi odottaa selontekoa suorittavan työryhmän raporttia helmikuun lopulle. Työssäoppimis- ja näyttötiimi suuntasi sähköisen työssäoppimisen rekisterijärjestelmän kehittämisen lisäksi muutenkin katseitaan tulevaisuuteen ja vuoteen Tulevan vuoden keskeisimmiksi tavoitteiksi määriteltiin työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen laadunvarmistus, sähköisen palautejärjestelmän kehittäminen ja prosessikuvausten laatiminen ammattiopistoissa. Vuoden 2010 aikana pyritään järjestämään koulutusta opettajan työelämäosaamisen opintojen alan kehittäminen ja yrittäjyys -osiosta. Verkko-opetus (virtuaalitiimi) Virtuaalitiimi järjesti vuoden 2009 aikana 6 kokousta. Alkuvuoden kokouksissa käsiteltiin KAM:ssa vuonna 2008 valmistuneiden opiskelijoiden suorittamia verkko-opintoja sekä mietittiin keinoja edistää verkko-opintojen lisääntymistä jatkossa. Virtuaalitiimi kaipasi lisää verkko-opetuksen peruskoulutusta. Tarpeeseen vastattiin vuoden 2009 aikana aloitetulla Eximo-koulutuksella, joka jatkuu edelleen vuonna Ulla Mäntykangas esitteli vuoden 1. kokouksessa ASKO-hankkeen toimintasuunnitelman ja tavoitteet. Hankkeen aikana kehitetään erityisesti aikuisten sähköisiä koulutuspalveluita. Hankkeessa tavoitellaan joustavasti räätälöityjen ja henkilökohtaistettujen koulutuspalveluiden kehittämistä esimiestaitoja vahvistaviin erikoisammattitutkintoihin, verkko-opiskelutaitojen kehittämiseen, tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien tekniikoiden käyttöönottoon ja laajentamiseen kuntayhtymän aikuiskoulutuksessa sekä asiakaslähtöisyyden lisäämiseen verkkoopintoina suoritettavan täydennyskoulutuksen osalta. Useammissakin tiimin kokouksissa käsiteltiin tiimikohtaisten prosessikuvasten laadintaan liittyviä asioita. Prosessikuvauksen valmistelun yhteydessä haettiin ratkaisumalleja mm. seuraaviin kysymyksiin: Kuinka verkkokurssien vaihto saadaan menemään tasapuolisesti, ilman reviirin puolustamista?, Kuinka opettajien koulutus järjestetään?, Kuinka pedagoginen tuki järjestetään? Kuinka verkkokurssit hinnoitellaan kuntayhtymän sisällä? Virtuaalitiimi tutustui Seinäjoella verkko-opintojen järjestämiseen Opinlakeuden ( opinlakeus.fi/suomeksi.iw3) mallin mukaisesti. Benchmarking-matkan keskeisin sanoma oli se, että monelta osin toiminta oli samanlaista kuin KAM:ssa, mutta toiminnan perusrahoitus oli järjestetty selkeästi ja se tuki toimintaa merkittävästi. Oppilaitokset rahoittavat toiminnan suoraan opiskelijamäärään suhteutettavalla maksulla. Lisäksi todettiin lukioyhteistyön olevan varsin kattavaa. Virtuaalitiimi testasi vuoden 2009 lopulla Webli-verkkoneuvottelutyökalua ( kokousten järjestämiseksi. Kokemukset ja palautteet kokousten järjestämisestä Weblin avulla 21

22 olivat siinä määrin positiivisia, että käytäntöä jatketaan edelleen vuonna Virtuaalitiimi on käyttänyt tiedon jakamisessa Sharepoint-alustaa ja vähentänyt sen avulla merkittävästi sähköpostiliikennettä. Myös kokemukset Sharepointin käytöstä esim. kokousvalmisteluissa ovat olleet positiivisia. Henkilöstön hyvinvointitiimin vuoden 2009 toiminnasta kerrotaan tarkemmin luvussa seitsemän Työkykyä ylläpitävä toiminta KAMissa. Hanketoiminta Vuoden 2008 lopussa rahoituksen saaneet EAKR-hankkeet jatkuvat edelleen ja lisäksi vuoden 2009 aikana alkoi useita ESR-rahoitteisia kehittämishankkeita. Aikuiskoulutuksen verkkoopetuksen kehittämishanke (ASKO), VEERA (Verkostoista voimaa) ja KAMoon TYKE (opettajien työelämäjaksot) ovat suurimpia opetusta läheisesti tukevia hankkeita. Lisäksi Opetushallituksen rahoituksella on meneillään kymmenkunta pienempää kehittämishanketta ja kuntayhtymä on mukana monissa verkostohankkeissa partnerina. Kuntayhtymässä ei ole keskitettyä koordinointia tai nimettyä vastuuhenkilöä hankehallinnoinnin seurantaan ja ylläpitoon. Kehittämispalveluissa pidetään projektilistaa päättyneistä, meneillään olevista ja haetuista projekteista. Tiedottamiseen liittyvät asiat on hoidettu lähinnä sähköpostiitse ryhmäsähköpostina KAM:n projektihenkilöille. Hanketoiminnan suuruus ja laajuus edellyttävät jo riskien minimoinnin kannalta hallinnoinnin tehostamista. 4. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN, REKRYTOINTI JA PEREHDYTTÄMINEN TAVOITTEET: KEINOT: ARVIOINTI: Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito vastaa kuntayhtymän osaamistarvetta Koko henkilöstö hallitsee sähköisten viestimien käytön Tiedon jakamiseen, siirtämiseen ja uuden tiedon löytymiseen löydetään välineitä Henkilöstö kokee olevansa tärkeä osa kuntayhtymän toimintaa ja sillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja sen kehittämiseen Erilaiset kehittämishankkeet Eri alojen täsmäkoulutukset Kehityskeskusteluissa kartoitettava osaamistarve OPE.fi II -tason koulutukset alueella, KAM:n yhteiset koulutukset, opistojen omat koulutukset Mentorointi Urakierto Osaamispankki Yhteistyö ja vaihdot yrityksiin (työelämäjaksot) Mahdollisuus kehittää itseään omassa työssään (työn kierto, kehittämiskeskustelut, koulutus, työnkuvan tarkistaminen) Koulutuspäivien määrä Työelämäjaksojen määrä Koulutussuunnitelmien toteutuminen Koulutusmäärärahojen käyttö Keinojen käyttämisen määrä Palaute henkilökunnalta 22

23 TAVOITTEET: KEINOT: ARVIOINTI: Henkilöstöllä on riittävän monipuolinen ja korkeatasoinen kielitaito sekä kansainvälisiä yhteyksiä Tuetaan omatoimista pitkäkestoista kielten opiskelua Henkilöstön 2-6 viikon ulkomaan vaihdot Omatoimiseen kielten opiskeluun osallistuneiden määrä Henkilöstövaihtojen määrä Kuntayhtymä sai keväällä 2009 ESR-rahoitusta opetus- ja asiantuntijahenkilöstön työelämäjaksojen toteuttamiseen. KAMoon TYKE -hanke mahdollistaa lähes 40 asiantuntijan keskimäärin kahden kuukauden työelämäjakson pääsääntöisesti kotimaassa. Hankkeessa on varattu rahoitus viidelle henkilölle jakson toteutumiseen jossakin EU-maassa. Opetushallitus tekee päätökset ulkomaan jaksoille lähtijöistä kuntayhtymässä tehtyjen hakemusten perusteella. Ensisijaisesti päätöksiin vaikuttaa se, mitä lisäarvoa ulkomailla suoritettu jakso tuo kotimaan jaksoon verrattuna. Syksyllä 2009 toteutui viisi työelämäjaksoa (11,5 kuukautta), joista yksi Sveitsissä. 4.1 Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma (LIITE 3) on suoraan koulutuskuntayhtymän tuloslaskelman tilien mukaan muokattu malli, jossa henkilöstökulut on jaoteltu niin tarkasti kuin se on ollut kirjanpitoaineiston pohjalta mahdollista. Henkilöstötuloslaskelma pohjautuu kuntayhtymän ulkoiseen tuloslaskelmaan. 4.2 Henkilöstön osaamisen uudistaminen vuonna 2009 Alla olevan taulukon 9a mukaiset luvut on ilmoitettu ammatillisen peruskoulutuksen osalta OPH:n tulosrahoituslaskentaan. Taulukossa ei ole AIKUKAM:n ja autokoulun henkilöstön osaamisen uudistamiseen liittyviä kustannuksia. Vuoden 2009 taulukossa henkilöstön osaamisen uudistaminen sisältää henkilöstön koulutukseen käytetyt menot palkkauskuluineen. Kuntayhtymän yhteisten koulutuspäivien ja ulkomaan työelämäjaksojen tai koulutusten laskennalliset palkkakulut on laskettu NAO:n ja keskushallinnon kuluihin. Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen ammatillisen peruskoulutuksen osalta käytettiin kuntayhtymässä yhteensä euroa. Taulukko 9a Henkilöstön osaamisen uudistaminen vuonna 2009 (ilman TYKY-toimintaa) 23

24 Työkyvyn ylläpitämiseen liittyvä toiminta on omana taulukkonaan, sillä sitä ei hyväksytä OPH:n tilastoon. Taulukkoon 9b on koottu ammatillisen osaamisen uudistamiseen liittyvät kustannukset sisältäen TYKY-toiminnan. Taulukko 9b Henkilöstön osaamisen uudistaminen sisältäen TYKY-toiminnan * NAO/Keskushallinnon kohdalle on laskettu kuntayhtymän yhteisistä tapahtumista aiheutuneet kustannukset. TYKY-toiminnalla tarkoitetaan kaikenlaista virkistäytymistä, kuntorahaa, kuntoremontteja ym. henkilöstön jaksamiseen liittyvää toimintaa. Henkilöstön ammatillisen osaamisen uudistamiseen ja työkyvyn ylläpitoon käytettiin kuntayhtymässä yhteensä euroa. Henkilöstön kokonaiskulut vuoden 2009 aikana (sisältäen ammattiopisto, AIKUKAM:n ja kuntayhtymän keskushallinnon kulut) oli yhteensä euroa, josta käytettiin henkilöstön osaamisen uudistamiseen 6,0 %. Luku on hieman noussut edellisestä vuodesta (5,7 % vuonna 2008). Taulukko 9c Kuntayhtymän panostus henkilöstön osaamisen uudistamiseen ja työkyvyn ylläpitoon vuosina Vuonna 2007 koulutuspäivien laskennallisia palkkauskuluja nostettiin todellisuutta vastaaviksi. Sen vuoksi osaamisen uudistamiskustannuksissa näkyy selkeä nousu vuonna Henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen Henkilöstöstrategiaan on asetettu henkilöstön rekrytoinnin ja perehdyttämisen osalta seuraavat tavoitteet: vetovoimaisuus työnantajana, pitkäaikaiset palvelussuhteet ja laadukas rekrytointi. Kuntayhtymän henkilöstön osalta ikäjakauma osoittaa, että uusien työntekijöiden laajamittaista rekrytointia tarvitaan viiden vuoden aikajänteellä. Vuoden 2009 aikana kuntayhtymässä aloitti 42 uutta työtekijää, joista opetushenkilöstön osuus oli 29 ja tukihenkilöitä 13. Hyvinvointitiimin tehtävänä on suunnitella ja laatia vuoden 2010 aikana uuden henkilön perehdyttämisohjelma, joka rakennetaan pääosin intraan. Lähes jokaisella ammattiopistolla on perehdyttämiskansio tai vastaava ohjeistus uusille työntekijöille, mutta kuntayhtymätason perehdyttämisohjeistus puuttuu. 24

25 5. HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖTURVALLISUUS Henkilöstöstrategiassa keskeisiksi työhyvinvoinnin tavoitteiksi on asetettu työkykyinen ja henkisesti hyvinvoiva henkilöstö. TAVOITTEET: KEINOT: ARVIOINTI: Kuntayhtymän henkilöstö on työkykyistä ja eläkkeelle jäämisikää saadaan siirrettyä eteenpäin Henkisesti hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstön työtyytyväisyys on keskimäärin hyvää tasoa, mutta sitä kehitetään edelleen Työnohjauksen lisääminen Omaehtoisen liikkumisen tukeminen Säännölliset terveystarkastukset Kuntoutustoiminta Kuntayhtymän yhteiset kuntoremonttikurssit Esimiesten ihmissuhdetaidot Yhteisiä tilaisuuksia henkilökunnalle Henkilökunnan riittävyys Kehityskeskustelut Mahdollisuus kehittyä työssä Henkilöstön osallistumismahdollisuudet päätöksenteon valmistelussa Järjestetään yhteisiä tilaisuuksia KAM:n henkilöstölle, tuetaan omaehtoista liikkumista henkilöstön fyysisen hyvinvoinnin ja työkyvyn turvaamiseksi Sairauspoissaolot (pvä/hlö, kpl/yli 20 pvä) Keskimääräinen eläkeikä Työnohjauksen määrä Virkistystoiminnan määrä / rahat Osa-aikaeläkkeiden määrä Terveystarkastusten burn out -indeksi Kuntoremontteihin osallistuneiden palautteet Henkilöstökertomus ja osavuosikatsaukset Työtyytyväisyyskysely Kehityskeskustelut Henkilöstökysely Työn sisältö ja työolosuhteet -ryhmään kuuluvat kaikki väittämät ovat kehittyneet myönteisesti vuoden 2009 aikana. 25

26 Työn sisältö ja työolosuhteet nähtiin kehittämiskohteina 37 vastauksessa. Osa vastaajista toivoi työtiloihin parannusta ja lisää resursseja opetustyöhön. Opetussuunnitelma, lisäkoulutus ja opetustyöhön liittyvät asiat tulivat esille monissa vastauksissa. 5.1 Henkilöstön poissaolot ja eläköityminen Taulukko 10 Työterveyshuollon ja sairaanhoidon kustannukset yksiköittäin vuonna 2009 sekä yhteenveto vuosista Henkilökunnan terveydenhuoltopalvelusopimukset on tehty paikallisten terveyskeskusten työterveyshuollon kanssa. Kalajoella ARTEMA:lla on yleislääkäritasoinen työterveyshuoltosopimus lääkärikeskus Tutkon kanssa. Liitteessä 2 olevaan taulukkoon 11 on koottu henkilöstön poissaolot tyypeittäin. Taulukossa on jaoteltu tukihenkilöstön ja opetushenkilöstön poissaolot erikseen. Sairauspoissaolojen määrää nostavat pitkäaikaiset poissaolot. Kaikkiaan sairauspoissaoloja oli päivää ja sairauden takia poissaolleita 162 henkilöä. Keskimääräiseksi sairauspoissaolon kestoksi tulee 25,2 päivää. Vuonna 2008 keskimääräinen poissaolon pituus oli 25,7 päivää. Sairauspoissaolojen määrä oli 11,2 päivää henkilöä kohden vuoden 2009 aikana, kun se vuonna 2008 oli 13,8 päivää. Henkilöstön määrä vuoden 2001 lopussa oli 318 henkilöä. Vuodesta 2004 henkilöstön määrä on pysynyt lähes ennallaan, vaihdellen henkilöön, vaikka erilaisten hankkeiden määrä on ollut kasvusuunnassa. Sairauslomien määrä nousi huomattavasti vuonna 2004 ja määrä on ollut lähes ennallaan. Osittain poissaoloja on selittänyt yksittäisten henkilöiden pitkät sairaslomat. Vuosi 2009 näyttää kehityssuunnaltaan positiiviselta, sillä poissaolojen määrä väheni lähes 800 päivällä. Henkilöstön poissaolopäivät ovat liitteessä 2. Vuodesta 2007 kuntayhtymässä suurin ikäryhmä on ollut vuotiaat ja heidän työhyvinvointiinsa tulee kiinnittää jatkossa yhä enemmän huomiota. Ikääntyvä henkilöstö tarvitsee työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin porkkanoita, jotta kaikki jaksavat tehdä innostuneesti 26